KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2017

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2017 Kaupunginhallitus

2

3 Tilinpäätös 2017 sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Muut ei taloudelliset asiat Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tuloksen käsittely 63 2 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategian toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Peruskaupungin talousarvion toteutuminen 72 Peruskaupungin tuloslaskelma 72 Peruskaupungin rahoituslaskelma 73 Peruskaupungin tase 74 KH

4 Peruskaupungin investointiosa Konsernihallinto Vuolijoen aluelautakunta Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun pelastuslaitos -toimiala Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta, peruskaupunki Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Kirjanpitokirjat ja tositelajit Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen 137 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 139 Kajaanin kaupungin kaupunginteatteri - Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos 164 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 186 Kajaanin Vesi -liikelaitos 209 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus Loiste konserni Loiste Lämpö Oy Edukai Oy 256 Tietoja tytäryhteisöjen tilinpäätöksistä Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 259 KH

5 1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalaki 115 : Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talous on elpynyt maailmanlaajuisesti ja kasvua on luvassa ainakin pari seuraava vuotta. Nousukausi näkyy Suomessa voimakkaimmin vientivetoisilla aloilla ja erityisesti rakennustoiminnassa. Kuluttajien luottamus talouteen on myös vahvistunut, mikä tarkoittaa kulutuskysynnän kasvun selvää paranemista. Teollisuuden investoinnit sen sijaan laahaavat selvästi jäljempänä kuin talouden suhdannetilanne antaisi olettaa. Kuntatalouden osalta verotulot kasvoivat kuluneena vuotena ja odotusarvo on toiveikas myös tulevien vuosia koskien. Kajaanin kaupunkistrategian mukaisesti kaiken kaupungin toiminnan pitää lähtökohtaisesti tukea kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämisessä keskeistä on oikein suunnattu ja toimiva elinkeinopolitiikka. Myönteisellä ja houkuttelevalla kaupunki-imagolla on myös yhä keskeisempi rooli. Elinkeinopolitiikan painopistettä on syytä suunnata yhä enemmän yrityskohtaiseen ja nykyistä käytännönläheisempään toimintatapaan. Isojen avainyritysten lisäksi tarvitaan kehittämistoimenpiteitä pienemmille yrityksille. Nuorten innostaminen yritystoimintaan ja osaavan työvoiman saannin turvaaminen erityisesti kasvuyrityksiin ovat myös tärkeitä painopisteitä. Kaupungin linjauksilla on aiempaa suurempi rooli elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa alueellaan. Elinkeinojen kehittämisen osalta vuoteen 2017 mahtui hyvin monenlaisia asioita. Lento- ja junamatkustajien kokonaismäärissä oli hyvää kasvukehitystä. Saavutettavuus onkin yksi tärkeimmistä perusedellytyksistä elinkeinoelämän kasvulle. Transtech Oy:n raitiotievaunu- ja junavaunutilaukset varmistuivat, mikä tietää yritykselle erittäin hyvää tilauskantaa vuosiksi eteenpäin. St1 Biofuels Oy:n bioetanolitehtaan tuotanto on lähtenyt onnistuneesti käyntiin Kajaanissa. Onnistuneen pilottivaiheen jälkeen odotellaan seuraavan tuotantoyksikön rakentamispäätöstä, mikä tarkoittaisi nykyisen tuotannon kasvua kuusinkertaiseksi. Terrafame Oy:n kaivoksen toiminta ja ennen kaikkea toiminnan uskottavuus parantui viime vuoden aikana merkittä- KH

6 västi. Yhtiö teki aimo harppauksen kohti taloudellista kannattavuutta sekä pysyvyyttä isona työllistäjänä alueella. Peliala on kasvanut varteenotettavaksi työllistäjäksi (yli 200 työpaikkaa) ja sen kasvunäkymät näyttävät hyviltä. Pelialan yritysten ja Kajaanin ammattikorkeakoulun saumaton yhteistyö on ollut ratkaiseva menestyksen tae. Yritystilojen kysynnässä tapahtui myönteistä kehitystä. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste oli noin 97 % ja yhtiö ylsi 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseen tulokseen. Teknologiakeskus Oy rakensi myös uutta tilaa ja myi yhden isohkon toimitilan paikalliselle yrittäjälle. Millog Oy:n korjaamohallin rakentamisen alkaminen sekä parin muun merkittävän yritystilan suunnittelun alkaminen ovat merkkejä elinkeinoelämän vireydestä. Uuden sairaalan rakentaminen on parantanut merkittävästi rakennusalan työllisyyttä. Metallialan osaajista on pulaa Kajaanissa ja tähän pullonkaulatekijään on myös kaupunki lähtenyt yhdessä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa kehittelemään ratkaisukeinoja. Venäläisten ostosmatkailijoiden määrä on kasvanut muutaman vuoden takaisesta notkahduksesta merkittävästi. Kaupungin hallintosäännön uudistamisen yhteydessä perustettiin elinkeinojaosto, jonka tavoitteena on parantaa elinkeinopolitiikan vaikuttavuutta. Työllisyys parani merkittävästi edellisvuosista ja avoimien työpaikkojen määrä oli kasvusuunnassa. Kajaanissa on työvoimapulaa muutamilla toimialoilla, mutta työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoon on vielä pitkälti matkaa kurottavana. Työllisyyden paraneminen näkyy työmarkkinatuen kuntaosuuksien alenemisena vain vähäisessä määrin. Näyttää kuitenkin siltä, että kuntaosuuksien kasvu on taittunut. Tilinpäätös vuodelta 2017 koko kaupungin osalta on noin miljoona euroa alijäämäinen. Myönteistä vuodessa 2017 oli se, että kaikilla sektoreilla taloudellisissa tavoitteissa onnistuttiin talousarviota paremmin. Vuosi 2017 oli sekä taloudellisesti että toiminnallisesti hyvin haasteellinen. Vuoteen sisältyneet epävarmuustekijät ja vaikeudet huomioon ottaen tulos on hyvä. Tulopuolella verotulot kasvoivat neljä miljoonaa euroa yli alkuperäisen talousarvion. Valtionosuudet puolestaan jäivät yli kaksi miljoonaa euroa alle arvioidun. Liikelaitokset ylsivät kokonaisuutena tarkastellen ylijäämäisiksi. Henkilöstökulut toteutuivat 4 miljoonaa alle budjetoidun ja muutenkin toimialat ja liikelaitokset alittivat toimintakulunsa. Lainamäärä on Kajaanissa 3184 euroa/asukas, mikä on hieman yli valtakunnan keskiarvon. Investointitaso nousi jälleen huomattavan korkealle tasolle vuonna 2017, vaikka alenikin edellisvuodesta. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 21,5 miljoonaa euroa, mikä oli 11,3 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Rakennusinvestoinnit muodostivat selkeästi suurimman osuuden kokonaismäärästä ja suurimpana kohteena oli Lehtikankaan monitoimitalon loppuun saattaminen (4,4 miljoonaa euroa). Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat vuonna 2017 lähes alkuperäisen investointisumman mukaisesti. Investoinnit tulevat jatkossakin kohdistumaan pääasiassa koulu- ja oppilaitoskiinteistöihin. Korjausvelkaa saadaan vähennettyä investointien lisäksi myös luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä. Kunnallistekniikan rakentamiseen käytettiin 4,1 miljoonaa euroa ja näissä pääpaino oli vanhojen teiden ja katujen korjauksissa sekä saneerauksissa. Kaupungin tulokseen vaikuttivat merkittävästi erilaisten tase-erien muutokset. Näissä ovat taustalla kirjanpitolainsäädännön tarkennukset sekä kirjauskäytäntöjen muutokset. Purettavien rakennusten noin 1,3 miljoonan euron kirjanpitoarvojen alaskirjaukset sekä SAP HCM:n 0,6 miljoonan alaskirjaus. Pelastustoimen pakollinen varaus 0,5 miljoonaa euroa ja Lehtikankaan koulun purkamisvaraus näkyvät myös 2017 vuoden tilinpäätöksessä tulosta pienentävinä, mutta tulevina vuosina niiden tulouttaminen parantaa tulosta. Menneen tilikauden vuosikate oli 12,9 miljoonaa euroa eli 346 euroa/asukas. Vuosikate riittää kattamaan noin 82 prosenttia poistoista ja investointien tulorahoitusosuus on noin 59 prosenttia. Kaupungin velkaantumisaste on suorassa suhteessa investointien määrään, syömävelkaa ei ole tarvittu. Peruskorjattavaa riittää myös lähivuosina, joten velkaantuminen jatkuu vielä joitakin vuosia. KH

7 Yksi tilivuosi on eletty ja sen aikana käytetyt rahaerät ja tehdyt asiat on kirjattu tähän tilinpäätöskirjaan. Tilinpäätös kuvaa kuitenkin mennyttä ajanjaksoa ja katseet pitää olla suunnattuina eteenpäin. Kajaanin keskuskaupunkiaseman vahvistaminen ja yrittämisen edellytysten parantaminen olivat hyvin esillä viime vuonna. Peruspalveluita tukevaan infraan panostaminen (erityisesti koulu- ja päiväkotirakennukset ja oppimisympäristöt) onnistui hyvin ja kantaa hedelmää kauas tulevaisuuteen. Kaupunkikuvan, kaupungin tunnettavuuden ja positiivisen imagon kehittämiseen tarvitaan nykyistä enemmän panostuksia ja oikeita toimintatapoja. Asukasluvun lievä aleneminen (erityisesti työikäisten), muuttohalukkuus kaupunkiimme ja yrittäjyyden vähäisyys valtakunnan keskiarvoon nähden olivat vuonna 2017 tunnistettuja heikkouksia kaupungissamme. On hyvä, että keskeisimmät heikkoudet on tunnistettu ja ne pyritään muuttamaan vahvuuksiksi kuluvan vuoden aikana valmistuvalla uudella kaupunkistrategialla. Vaikean vuoden jälkeen kohtuullisesti onnistunut tilinpäätös antaa uskoa tulevaisuuteen. Kajaanin kaupunki on ollut jo 367 vuotta olemassa ja jatkaa tästä eteenpäin toivottavasti koko ajan parempaan suuntaan kehittyen. Jari Tolonen kaupunginjohtaja KH

8 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Jäsenet saakka Jäsenet alkaen Kaikkonen Vesa, pj. VAS Kortelainen Miikka, pj. VAS Varimo Pertti, 1. vpj. SDP Meriläinen Timo, 1. vpj. PS Meriläinen Timo, 2. vpj. PS Ojavuo Maarit, 2. vpj. KESK Aavakare Eila PS Hatva Teuvo KESK Alasalmi Aila KESK Patronen Kaija KESK Hakkarainen Eija PS Rantala Johanna KESK Hatva Teuvo KESK Paukkeri Tero KESK Haukipuro Airi KESK Ålander Tanja KESK Haverinen Risto KOK Okkonen Arto KESK Hurskainen Timo KESK Karppinen Veli-Matti KESK Hynynen Evelyn KD Niemelä Paavo KESK Immonen Marjatta KESK Rimpiläinen Anni KESK Juntunen Hannu KOK Seilonen Anne KESK Karhu Tomi PS Pyykkönen Pauli KESK Karppinen Veli-Matti Kaj. Sit. Tornberg Raimo KESK Kemppainen Hannu S Kaj. Sit. Poutiainen Jukka KESK Keränen Silja VIHR Myllylä Raili VAS Kettunen Pentti PS Kaikkonen Vesa VAS Kiljunen Ella SDP Leivo Veli-Pekka VAS Kortelainen Miikka VAS Kyllönen Sari VAS Koukkari Olli-Pekka KOK Räisänen Aki VAS Krogerus Timo Kaj. Sit. Mikkonen Ritva VAS Kurikka Elina KOK Lämpsä Jouni VAS Kyllönen Sari VAS Huotari Panu VAS Kyllönen Toivo PS Kyllönen Antero VAS Leivo Veli-Pekka VAS Suutari Eero KOK Lämpsä Jouni VAS Juntunen Hannu KOK Mikkonen Ritva VAS Sistonen Toivo KOK Moilanen Erkki KESK Sarparanta Tiina KOK Myllylä Raili VAS Laatikainen Tuomas KOK Niemelä Paavo KESK Toppinen Ari KOK Niva Teemu PS Leppänen Akseli KOK Ohtonen Helena SDP Ojala Katriina KOK Oikarinen Markku SDP Piirainen Raimo SDP Ojavuo Maarit KESK Oikarinen Markku SDP Okkonen Arto KESK Varimo Pertti SDP Partanen Minna PS Kiljunen Ella SDP Patronen Kaija KESK Ohtonen Helena SDP Paukkeri Tero KESK Tartia-Jalonen Aila SDP Piirainen Raimo SDP Heikkinen Tiina SDP Poutiainen Jukka KESK Aavakare Eila PS Räisänen Aki VAS Partanen Minna PS Sankilampi Jaana PS Arffman Pasi PS ERO > Hyry Jussi Sarparanta Tiina KOK Kilpeläinen Pasi PS Sistonen Toivo KOK Niva Teemu PS Suutari Eero KOK Keränen Silja VIHR Tartia-Jalonen SDP Kemppainen Anne VIHR Tervonen Miariikka KOK Huusko Päivi VIHR Tolonen Markku KESK Niiranen Esa VIHR Törrö Leena SDP Karvinen Hanna VIHR Väisänen Sanni VIHR Kemppainen Hannu KD KH

9 Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet saakka Immonen Marjatta, pj. Juntunen Hannu, 1. vpj. Oikarinen Markku, 2. vpj. Räisänen Aki Kyllönen Toivo Kyllönen Sari Paukkeri Tero Okkonen Arto Aavakare Eila Tervonen Miariikka Keränen Silja Jäsenet alkaen Hatva Teuvo, pj. Piirainen Raimo, 1. vpj. Juntunen Hannu, 2. vpj. Paukkeri Tero Rantala Johanna Myllylä Raili Kaikkonen Vesa Sistonen Toivo Aavakare Eila Ohtonen Helena Keränen Silja Henkilökohtaiset varajäsenet Haukipuro Airi Käsmä Jouko Leinonen Niilo Leivo Veli-Pekka Kananen Timo Heikkinen Anne Klemetti Kyösti Hatva Teuvo Hakkarainen Eija Sarparanta Tiina Huusko Päivi Henkilökohtaiset varajäsenet Okkonen Arto Oikarinen Markku Käsmä Jouko Niemelä Paavo Ålander Tanja Määttä Susanna Räisänen Aki Rönty Markku Partanen Minna Kiljunen Ella Kemppainen Anne Tarkastuslautakunta Jäsenet saakka Tolonen Markku, pj. Hynynen Evelyn, vpj. Mikkonen Ritva Ahlqvist Pertti Sistonen Toivo Jäsenet alkaen Toppinen Ari, pj. Arffman Pasi, vpj. Kyllönen Sari Klemetti Kyösti Törrö Leena Henkilökohtaiset varajäsenet Kerkelä Tommi Karvinen Marita Immonen Tyyne Niva Teemu Haverinen Risto Henkilökohtaiset varajäsenet Leppänen Akseli Romppainen Mikko Mikkonen Ritva Lesonen Jouni Tartia-Jalonen Aila Keskusvaalilautakunta Jäsenet saakka Kettunen Pentti, pj. Schroderus Antti, vpj. Immonen Tyyne Viiru Tero Selimi Fatima Jäsenet alkaen Latvakangas Osmo, pj. Komulainen Onerva, vpj. Kinnunen Kari Rönkkö Emilia Väisänen Antero Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Latvakangas Osmo 2. Väisänen Antero 3. Hanski Katri 4. Kettunen Heli 5. Ohinmaa Onerva Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 6. Schroderus Antti 7. Niemi Jorma 8. Elfving Seppo 9. Immonen Marjatta 10. Ohinmaa Onerva KH

10 Sivistyslautakunta Jäsenet Hakkarainen Eija, pj. Leivo Veli-Pekka, vpj. Heikkinen Anne Karppinen Veli-Matti Anttalainen Tommi Seilonen Anne Karjalainen Tuomo Karhu Tomi Ohtonen Helena Haverinen Risto Ojala Katriina Räisänen Aki, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Tissari Vilma Leivo Veli-Pekka, pj. Karppinen Veli-Matti, vpj. Tornberg Raimo Seilonen Anne Laatikainen Tuomas Ojala Katriina Lämpsä Jouni Kyllönen Noora Meriläinen Timo Ohtonen Helena Kemppainen Anne Johanna Rantala, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Tissari Vilma Henkilökohtaiset varajäsenet Partanen Minna Puskala Pasi Väyrynen Tuula Vatula Anneli Pyykkönen Pauli Flinkman Sirpa Bayraktar Nihat Kääminen Teppo Piippo Esko Laatikainen Tuomas Karjalainen Suvi Inkamo Silja Räisänen Aki Heikkinen Mika Bayraktar Nihat Kangasharju Marjo Leppänen Akseli Ahonen Pia Korkkonen Petja Talvi Katja Kääminen Teppo Heikkinen Tiina ero > Kolli-Kauppinen Annamaija Karvinen Hanna Kokkonen Eemeli Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Karppinen Veli-Matti, pj. Koukkari Olli-Pekka Puskala Pasi Sirviö Matti Karjalainen Sinikka Karvinen Marita Partanen Minna Kyllönen Pertti Turunen Anne Oikarinen Markku, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Sihvola Joni Huusko Päivi, pj. Karppinen Veli-Matti, vpj. Korhonen Eveliina Heikkinen Janne Juppi Tuula Henkilökohtaiset varajäsenet Honkanen Tuula Heikkinen Seija Saarinen Mauri Jaakkola Esa Karjalainen Eija Tamminen Viljo Lähdesmäki Tarmo Jyrinki Mikko Kauhanen Svetlana Kallunki Akseli Jyrkäs Nina Heikkinen Mika Malin Marja Peltonen Lauri Huotari Teija KH

11 Klemetti Harri Enroth Paavo Hakkarainen Eija Haataja Atte Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Sirviö Jonna Hynynen Evelyn Uurtomies Terje Partanen Minna Tolonen Iikka Koski Eetu Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Patronen Kaija, pj. Krogerus Timo, vpj. Juutinen Eero Väyrynen Tuula Poutiainen Jukka Haukipuro Airi Rissanen Helena Tihinen Ari Tolonen Iikka Leinonen Voitto Karjalainen Suvi Kyllönen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Räisänen Liisa-Emilia Patronen Kaija, pj. Mikkonen Ritva, vpj. Poutiainen Jukka Ålander Tanja Leinonen Markus Huotari Panu Seppänen Irja Kilpeläinen Pasi Kemppainen Kari Tartia-Jalonen Aila Huusko Päivi Kaikkonen Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Nilsson Rebekka, nuvan edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Alasalmi Aila Meriläinen Pasi Kortelainen Miikka Mikkonen Ritva Raninen Anna-Maija Suorsa Lauri Partanen Minna Arffman Pasi Piirainen Raimo Koukkari Olli-Pekka Haapalainen Asta Pikkarainen Joonas Malin Marja Pyy Mervi Ikonen Teemu Korhonen Eveliina Leinonen Voitto Hautajoki Antti Komulainen Onerva Pyy Markku Pesonen Mikko Huovilainen-Huotari Saristiina Jyrkäs Nina Kokkonen Eemeli, Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Tartia-Jalonen Aila, pj. Poutiainen Jukka, vpj. Huusko Päivi Tihinen Ari Leinonen Voitto Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja Heikkinen Tiina Leinonen Voitto Ålander Tanja Lokka Jarmo Henkilökohtaiset varajäsenet Pesonen Mikko Raninen Anna-Maija Keränen Silja Romppainen Mikko Koukkari Olli-Pekka Tartia-Jalonen Aila Maunu Mikko Korhonen Eveliina Kinnunen Eero KH

12 Tervonen Jouni Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Huotari Veikko Pelastuslautakunta Jäsenet saakka Henkilökohtaiset varajäsenet Kemppainen Matti Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Puskala Pasi Kajaanin kaupunki Flinkman Sirpa Kajaanin kaupunki Kananen Hilkka Kajaanin kaupunki Härkönen Juha Kajaanin kaupunki Pesonen Mikko Kajaanin kaupunki Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Kampman Helena Kuhmon kaupunki Raunio Janne Paltamon kunta Kuisma Kari Paltamon kunta Ristolainen Marjut Puolangan kunta Tolonen Tuula Puolangan kunta Karppinen Leila Ristijärven kunta Tolonen Tarja Ristijärven kunta Valtanen Kalevi Sotkamon kunta Mulari Pirjo Sotkamon kunta Hiltunen Vuokko Suomussalmen kunta Juntunen Mikko Suomussalmen kunta Väyrynen Pertti Vaalan kunta Junno Kari Vaalan kunta Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja Jäsenet alkaen Henkilökohtaiset varajäsenet Juntunen Maija Hyrynsalmen kunta Tolonen Helka Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Heikkinen Janne Kajaanin kaupunki Kangasharju Marjo Kajaanin kaupunki Korhonen Eila Kajaanin kaupunki Kilpeläinen Pasi Kajaanin kaupunki Tihinen Ari Kajaanin kaupunki Tervamäki Aimo, vpj. Kuhmon kaupunki Nikulainen Kari Kuhmon kaupunki Karppinen Irma M Paltamon kunta Tolonen Ritva Paltamon kunta ero > Luiro-Juntunen Tanja Kanniainen Mikko Puolangan kunta Nivakoski Markku Puolangan kunta Karppinen Leila Ristijärven kunta Heikkinen Eineliisa Ristijärven kunta Valtanen Kalevi Sotkamon kunta Hakkarainen Ari Sotkamon kunta Kinnunen Niina J Suomussalmen kunta Heikkinen Arto Suomussalmen kunta Roivainen Jouko Vaalan kunta Virkkunen Reijo Vaalan kunta Ålander Tanja, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta Jäsenet saakka Sistonen Toivo, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Rissanen Helena Kortelainen Miikka Pyykkönen Pauli Kiljunen Ella Honkanen Tuula Majava Timo Räisänen Eevaliisa Heikkinen Pekka Kemppainen Tuovi Kahl Helena, henkilöstön edustaja Okkonen Arto, kaupunginhallituksen edustaja Jäsenet alkaen Pyykkönen Pauli, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Määttä Susanna Haverinen Risto Kiljunen Ella Niiranen Esa Alanne Olga Tornberg-Karjalainen Mervi Henkilökohtaiset varajäsenet Saukkonen Kari Parviainen Ulla Partanen Minna Niiranen Lauri Anttalainen Tommi Huotari Tellervo Vatula Anneli Tornberg Marja Törmänen Esko Pokela Ilmari Kähkönen Riikka Piipponen Eira Henkilökohtaiset varajäsenet Anttalainen Tommi Meriläinen Tomi Hujanen Kaisa Saukkonen Kari Heikkinen Tiina Kunnas Karl Aavakare Eila Miettinen Pauli KH

13 Heikkinen Pekka Kahl Helena, henkilöstön edustaja Ohtonen Helena, kaupunginhallituksen edustaja Kemppainen Tuovi Piipponen Eira Kajaanin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Krogerus Timo, pj. Hongisto Anja, vpj. Leinonen Veikko Kivilahti Ritva Pyykkönen Inna Siltala Tiina, henkilökunnan edustaja Virtanen Markus, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen edustaja Kivilahti Ritva Ahonen Helena Pyykkönen Inna Korkkonen Petja Pokela Ilmari Jyrinki Mikko Virtanen Markus, henkilökunnan edustaja Juutinen Eero, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Sistonen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Karppinen Veli-Matti Kähkönen Riikka Hiljanen Ville Jyrinki Mikko Heikkinen Seija Hyvönen Minna Lipponen Satu Rantalankila Sinikka Törrö Leena Koskelo Marko Mäkitupa Minna Parviainen Juuso Hongisto Anja Ovaska Pekka Syrjäkari Heidi Hyvönen Minna Rantalankila Sinikka Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Klemetti Kyösti, pj. Juutinen Eero Närhi Pirkko Arffman Pasi Huotari Tellervo Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Kemppainen Unto, palveluiden käyttäjien edustaja Huovinen-Tervo Marjo, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän käyttäjä Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja Väyrynen Pentti, pj. Alanne Olga, vpj. Karjalainen Tuomo Karvinen Hanna Kesti Heikki Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Huotari Kirsti, palveluiden käyttäjien edustaja Huovinen-Tervo Marjo (Sote), palv.käytt. edustaja Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hakkarainen Airi Niiranen Lauri Kauhanen Svetlana Niva Teemu Koivisto Timo Väyrynen Asta Kuvaja Marko Mäklin Jaana Husu, Alpo Okkonen Kaija Möttönen Tero Koskela Anu Väisänen Heikki Väyrynen Asta Karppinen Tarja Mäklin Jaana KH

14 Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Meriläinen Timo, pj Kemppainen Kari, vpj. Salonen Raili Parviainen Heikki Ojala Katriina Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Leppänen Akseli Fonselius Päivi Ikonen Teemu Määttä Anneli Pyy Markku Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Piirainen Raimo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Rissanen Helena Koskensalmi Leila Lindgren Seppo Jokelainen Esa Pyykkönen Inna Vimpari Jouni Suutari Hannu Pelkonen Sisko Tuunanen Hannu Määttä Anne Ahlqvist Pertti Hyttinen Marko Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kananen Timo, pj. Hyry Jussi Y. Järvinen Reijo, vpj. Kunnas Karl Aavakare Eila Hakkarainen Eija Törrö Leena Kivilahti Ritva Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Kähkönen Jari Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Sivonen Raimo Soininen Timo Pietarila Jari Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Parviainen Heikki, pj. Juutinen Eero, vpj. Karjalainen Suvi Hakkarainen Eija Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Soininen Timo Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja Pyykkönen Pauli Niiranen Lauri Pöri Ursula Rissanen Helena Kähkönen Jari Sivonen Raimo Karjalainen Tommi KH

15 Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Tolonen Jari Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Aarnio Tuija Va. talousjohtaja Partanen Joni ( ) Talousjohtaja Suomalainen Eeva ( ) Va. talousjohtaja Niittyviita Erja ( alkaen) Henkilöstöpäällikkö Sivonen Pekka Henkilöstösihteeri Tokkonen Paula Kansliapäällikkö/kehitysjohtaja Hämäläinen Risto Vs. tietohallintopäällikkö Hyvönen Risto Maahanmuuttopalvelujen johtaja Komulainen Asta Kaupunginteatterin johtaja Kinnunen Helka-Maria Kajaanin Mamsellin johtaja Vuorinen Tuija Kajaanin Veden johtaja Nurminen Juha Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Haverinen Markku Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Tuominen Anssi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen talouspäällikkö Rissanen Piia ( saakka) Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen taloussihteeri Pitkänen Anneli ( alkaen) Kainuun ammattiopiston rehtori Sivonen Raimo Kajaanin lukion va. rehtori Nissinen Markku Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Talouspäällikkö Vs. talouspäällikkö Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen tulosalueen johtaja Museonjohtaja Vuolijoen aluelautakunta Rehtori, aluelautakunnan esittelijä Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelupäällikkö Liikuntapäällikkö Rakennustarkastaja Johtava ympäristönsuojelutarkastaja Kaupungininsinööri Kainuun pelastuslaitos Pelastusjohtaja Saari Mikko Rissanen Piia ( saakka) Orenius Mirja ( alkaen) Kemppainen Sirpa Rissanen Päivi Mäkinen Antti Auvinen, Pasi Soininen Timo Haverinen Markku Kauppinen Jari Kinnunen Jarmo Leskinen Hannu ( saakka) Malinen Paula ( alkaen) Nousiainen Matti Parviainen Anssi KH

16 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden vahva vire Maailmantalouden kasvu on laaja-alaista. Erityisesti euroalue talousnäkymät ovat vahvistuneet. Talouskasvun kiihtymisen myötä myös maailmankauppa on piristynyt ja kasvaa nyt selvästi. Maailmankauppa keskittyy aiempaa enemmän investointihyödykkeisiin, mikä johtuu näkymien kohentumisesta keskeisissä talouksissa. Euroalueen vahva kasvu jatkuu, luottamus on korkealla ja investoinnit ovat elpyneet lähelle finanssikriisiä edeltävää tasoa. Työllisyystilanne on hyvä, mutta kuten Yhdysvalloissa, palkkakehitys on useissa maissa yhä maltillista, mikä heijastuu ostovoiman vaatimattomana kasvuna ja vaimeina inflaatioodotuksina. Tästä huolimatta kuluttajien odotukset talouskehityksestä ovat useissa maissa myönteiset. Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina Valtiovarainministeriön joulukuussa 2017 julkaiseman talouskatsauksen mukaan Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,1 %. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana, asuntorakentamisen suhdannetilanteessa ei näy vielä rauhoittumista ja tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti. Viennin nopeaan toipumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea maailmankaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useimmissa Suomen tärkeimmistä vientimaista. Työllisyys on parantunut selvästi talouskasvun kiihtyessä, vaikka työn tuottavuus on kohentunut huomattavasti. Inflaatio jäi alhaiseksi, vaikka se kiihtyi loppuvuotta kohden energian hinnan vetämänä. Työllisyyden kasvun jatkumiselle v on hyvät edellytykset. Avoimien työpaikkojen määrä on hyvin korkealla tasolla ja bruttokansantuotteen kohtuullisen nopeana jatkuva kasvu ennustejaksolla ylläpitää työvoiman kysyntää. Hinnat nousevat v laajasti eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy suurimpana. Vuonna 2018 ansiotaso nousee 2 %, olettaen että tulevat palkkaratkaisut pääosin seuraavat teollisuuden viitoittamaa tasoa. Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,9 %. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu jää vuotta 2018 hitaammaksi. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin vuonna Talouskasvu ei poista julkisen talouden alijäämää Suotuisa suhdanne kohentaa julkista taloutta. Noususuhdanne lisää verotuloja, mikä vahvistaa sekä valtiontaloutta että kuntataloutta. Nousukausi ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Nopeasta talouskasvusta huolimatta julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan menoja. Etenkin valtiontalous on edelleen huomattavasti alijäämäinen. Myös paikallishallinnossa menot ylittävät tulot. Eläkemenojen kasvu jatkuu nopeana, sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kutistuu entisestään. Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen v Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta ja velkasuhde näyttäisi painuvan hieman alle 60 prosentin v Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu, velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä. Lähde: VM Taloudellinen katsaus Talvi a Kuntatalousohjelma Kuntatalousohjelma on laadittu julkisen talouden suunnitelman (JTS) yhteydessä. Kuntatalouden tilaa ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen kuvataan käytössä olevan uuden tiedon pohjalta. Ohjelmassa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntien talouteen muun JTS-valmistelun tavoin. Muiden hallituksen kärkihankkeiden ja reformien sekä muiden toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu niiltä osin kuin toimenpiteistä on olemassa hallituksen päätökset ja toimenpiteiden vaikutukset ovat tiedossa. KH

17 Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto on valmistellut kuntatalouden kehitysarvion, joka tässä ohjelmassa esitetään kuntien kirjanpidon käsittein. Hallitus on käsitellyt kuntatalousohjelman kehysriihessä. Valtion ja kuntien välinen neuvottelu on käyty Kuntatalouden ja - hallinnon neuvottelukunnassa sekä sille valmistelutyötä tekevässä talousjaostossa. Kuntatalousohjelman ja alustavien tilinpäätösarvioiden 2017 mukaan kuntatalouden tila on pääosin hyvä. Alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,9 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista yli 140 prosenttia. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2017 yli 0,5 mrd. euroa. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen vähenemisestä. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos parani edellisestä vuodesta huomattavasti päätyen noin 1,3 mrd. euroon. Tarkemmat kuntien tilinpäätösluvut 2017 valmistuvat kevään aikana. Alustavien arvioiden mukaan kuntien lainakanta väheni -0,6 prosenttia vuonna Lainakanta laski 0,1 mrd euroa ja on euroa/asukas ( euroa/asukas). Kuntien velka on käytetty lähes yksinomaan investointeihin, sillä niin sanotun syömävelan osuus koko 2000-luvun lainakannan kasvusta on vain noin 610 milj. euroa. Kuntayhtymissä lainakanta lähti kasvuun, johtuen useista suurista sairaalainvestoinneista. Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien sisäisistä eristä puhdistettu lainakanta nousi 18,25 mrd. euroon. Lainakanta kasvoi yhä 0,9 prosenttia, mutta velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni hieman bruttokansatuotteen kasvun ansioista. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan negatiivisten vuosikatteen kuntien määrä tulee kuitenkin edelleen pienenemään verrattuna aiempiin vuosiin huolimatta valtionosuuksien vähentymisestä ja verotulojen heikosta kasvusta. Lähteet: VM Kuntatalousohjelma , 2017; Kuntaliitto, 2018, Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot Investoinnit ja niiden rahoitus kunnissa Kuntien investoinnit pitävät osaltaan yllä kasvua ja työllisyyttä alueellaan. Ne ovat pääasiassa kohdistuneet rakennuksiin ja teihin, vesi- ja viemäriverkostoihin sekä muuhun talouskehitystä edistävään infrastruktuuriin. Toisin kuin valtiolla, kuntien velka ei siis ole syömävelkaa. Investointipaineet korostuvat tulevaisuudessakin etenkin väestöltään kasvavissa kunnissa. Vaikka kunnan talous koelaskelmien mukaan olisi tasapainossa, investointien rahoitus on järjestettävä, jotta kasvulle ja työllisyydelle luodaan tilaa. Mikäli veronkorotuksia ja lainanottoa pyritään liian voimallisesti rajoittamaan investointien omarahoitusosuutta nostamalla, riskinä on, että jäljelle jääviin toimintoihin joudutaan kohdistamaan merkittäviä säästöjä. Väestöään menettävissä kunnissa jatkossa kyse on enemmänkin sekä kiinteistöjen että infran korjausvelan hallinnasta. Lähde: Kuntaliitto, 2017, Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 KH

18 Maakunta- ja sote-uudistus 2020 Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä yli puolet (vuoden 2019 tasolla arvion mukaan vajaa 18 miljardia euroa) kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyy maakuntiin, kun kuntien lakisääteiset tehtävät vähenevät. Valtio ottaa vastuun maakuntien rahoittamisesta ja kokonaisveroasteen nousun estämiseksi siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä on noin 6 miljardia euroa. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyisi 11 miljardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta (0,6 miljardia euroa). Kunnallisveron vähennys on ennakkotietojen perusteella 11,71 prosenttiyksikköä. Koko maan tasolla kuntien tehtävien muutoksesta aiheutuva kustannusten ja tulojen siirto on kustannusneutraali, mutta koska siirtyvät kustannukset ja tulot eivät vastaa kuntakohtaisesti toisiaan, ovat muutokset kunnittain tarkasteltuna suuret. Kuntakohtaisia eroja pyritään rajoittamaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa lähtökohtana on kuntien rahoituksen turvaaminen jäljelle jääviin tehtäviin sekä valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijöiden merkityksen säilyttäminen. Järjestelmän peruskriteerit reagoisivat jatkossakin kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen peruslogiikka säilyy joskin siihen esitettäisiin tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja koskevia muutoksia. Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta, suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyy alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Koska kunnilla on muutoksen jälkeen edelleen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveysmenojen ennaltaehkäisyssä, esitetään valtionosuusjärjestelmän tarve- ja olosuhde-eroperusteisiin kriteereihin uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Uudistuksen yhteydessä luovutaan nykyisestä työpaikkaomavaraisuuden kriteeristä ja työttömyysaste siirretään laskennallista kustannuksista valtionosuuden lisäosiin. Muutosten yhteydessä kiinteistövero sisällytettäisiin 50 prosenttisesti verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen. Voimalaitosten osalta tasauksessa käytettäisiin yleistä kiinteistöveroprosenttia (muut voimalaitokset kuin ydinvoimalaitokset rajataan tasauksen ulkopuolelle). Tasauslisäprosentti nousisi KH

19 90 prosenttiin, mikä hyödyttäisi tasausrajan alenemisesta kärsiviä kuntia. Tasausvähennysprosentiksi esitetään kiinteää 15 prosenttia, mikä taas hyödyttäisi niitä kuntia, joilta siirtyy suhteellisesti eniten verotuloja maakuntiin. Tasausraja olisi edelleen 100 prosenttia. Edellä kuvatuttujen muutosten lisäksi valtionosuusjärjestelmään esitetään toistaiseksi pysyvää, sotekustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutoksen rajoitinta. Rajoittimessa ei huomioitaisi valtionosuusjärjestelmän varsinaisia uusia kriteerimuutoksia, vaan pelkästään puhtaasti sote-tehtävien siirrosta aiheutuvat taloudelliset muutokset, toisin sanoen se määritettäisiin uudistuksen voimaantulon poikkileikkaushetkellä. Rajoittimen suuruus olisi symmetrisesti 60 prosenttia eli sekä positiivisesta että negatiivisesta muutoksesta kunnan omavastuulle jäisi 40 prosenttia. Suurten kuntakohtaisten muutosten minimoimiseksi edellä kuvattuun uuteen järjestelmään siirryttäisiin lähtökohtaisesti määräaikaisen, vaikkakin osin pysyväksi jäävän siirtymätasauksen kautta siten, että uudistuksen vaikutus kunnan tasapainotilaan olisi pysyvästi enintään +/- 100 euroa/asukas. Tämä ei ylitä yhdenkään kunnan yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaavaa määrää. Uudistuksella ei kuitenkaan kateta kuntien aikaisemmin kertynyttä alijäämää. Lähde: Lähde: VM, 2017 KH

20 Lähde: VM, 2017, Maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu Oman talousalueen kehitys Väestö Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkotiedon mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2017 lopussa ( vuonna 2016). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 832 hengellä eli 1,1 prosentilla. Väestömuutokset selittyvät Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan seuraavasti: syntyneiden määrä oli Kainuussa 465 pienempi kuin kuolleiden määrä, kuntien välinen nettomuutto oli 509 henkilöä negatiivinen, maahanmuutto oli positiivinen 146 henkilöä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuosittain ja viimeisen kymmenen vuoden aikana vähennystä on tapahtunut eli 625 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kaikissa kunnissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempi. Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkoväestötiedon mukaan Kajaanin kaupungin asukasluku oli vuoden 2017 lopussa Asukasluku väheni edellisvuodesta 272 hengellä. Väestökehitys Kunta ennakko Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala KAINUU Lähde Tilastokeskus KH

21 Kainuun väestömäärän kehitys vuosina sekä Tilastokeskuksen ennusteet ja Kainuun liiton väestötavoitteet vuoteen 2035 saakka (Tilastokeskus 2017, Kainuun liitto 2017). Työllisyys Työttömyys väheni vuoden aikana koko maassa. Eniten laskua oli Satakunnassa (-25 %), Pirkanmaalla (-25 %) ja Pohjanmaalla (-22 %). Kainuussa työttömyyden lasku hidastui loppuvuodesta. Kainuun työttömyys on kuitenkin laskenut yhdenjaksoisesti jo kaksi ja puoli vuotta. Kainuulaisten ja kajaanilaisten työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden 2017 aikana 10 %. Joulukuussa 2017 Kainuussa oli työttömiä työnhakijoita 4638, heistä 2235 oli kajaanilaisia. Kainuulaisten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 505 henkilöllä. Kajaanilaisten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 256 henkilöllä. KH

22 Pitkäaikaistyöttömyys laski Kainuussa edelleen muuta työttömyyttä nopeammin, mutta vauhti hidastui vuoden aikana kuten kokonaistyöttömyydenkin alenemisessa. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys väheni Kainuussa viidenneksellä. Joulukuussa 2017 Kainuussa oli pitkäaikaistyöttömiä Kajaanilaisia pitkäaikaistyöttömiä oli 542. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni Kainuussa vuoden aikana 257 henkilöllä, heistä 93 oli kajaanilaisia. Kainuun pitkäaikaistyöttömistä 69 % oli yli 50-vuotiaita ja 39 % yli 60-vuotiaita. Ikärakenne ja eläköityminen selittää suurelta osalta juuri pitkäaikaistyöttömyyden vähenemistä. Kajaanilaisten työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden 2017 aikana lähes kaikissa ikäryhmissä. Väestön ikääntyminen ja siirtyminen eläkkeelle eli työvoiman ulkopuolelle vaikuttaa työttömyyden vähenemiseen, mutta ei siinä määrin, kuin yleensä ajatellaan. Eniten työttömyys on laskenut Kajaanissa vuotiaiden työikäisten henkilöiden ikäryhmissä. Kajaanissa on 67 % koko maakunnan nuorista työttömistä. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä väheni Kainuussa vuoden aikana 69 henkilöllä, heistä 61 oli kajaanilaisia. KH

23 Työttömät työnhakijat Kajaanissa ikäryhmän mukaan joulukuussa 2016 ja 2017 Kainuun TE-toimiston erilaisissa palveluissa olevien määrä väheni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluihin osallistuneista kainuulaisista noin puolet (821) oli opiskelemassa, joko työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa opiskelussa. Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla on ollut palveluista suosituinta. Tämä on hyvä asia, sillä kouluttautuminen auttaa työllistymään avoimiin työpaikkoihin ja mahdollistaa myös alalta toiselle siirtymisen. Yhä enemmän yrityksillä on pulaa työvoimasta, kun tarjolla olevan työvoiman osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa. TE-toimistossa oli tarjolla työtä n. 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. TE-toimiston kautta on kuitenkin haettavana vain osa avoinna olevista työpaikoista. Iso osa Kainuunkin työpaikoista täytetään henkilöstöpalvelualan yritysten kautta. Kaikkiaan työvoiman kysyntä on vahvassa kasvussa. Yritystoiminta Vuoden 2016 pk-yritysbarometrit osoittivat talouden pohjakosketuksen jääneen taakse. Kevään 2017 barometri vahvisti käänteen tapahtuneen Kainuussa. Syksyn 2017 barometrissä tapahtui selvä eriytyminen Kajaanin seudun kasvuodotusten ja Kehys-Kainuun laskevien odotuksen välillä. Kajaanin seutukunnassa odotukset olivat yhtä valoisat kuin valtakunnassa keskimäärin. Myös yritysten kannattavuudessa Kajaanin seutukunnan odotukset olivat Kehys-Kainuuta valoisammat. Yritysperustanta pysyi edellisvuoden tasolla. Nettolisäys 2017 (aloittaneet - lakanneet) oli 33 uutta yritystä, vuonna 2016 nettolisäys oli 34. Rakentamisen suhdannetilanne parantui vuoden aikana. Kainuun uuden sairaalan rakentaminen eteni ja työllisti laajasti kainuulaisia alihankkijoita ja rakentajia. Asuntorakentaminen oli edelleen melko vähäistä, mutta keskustassa lähti kuitenkin liikkeelle kerrostalohankkeita. Myönteistä oli yksityisen toimitilarakentamisen käynnistyminen. Yksityisessä hoivapalvelurakentamisessa tapahtui edelleen kasvua. Kaupan alalla ostovoiman heikkeneminen näkyi edelleen. Ostokäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan vaikutus tuntui alalla. Kaupunkikeskustan perinteinen kivijalkakauppa kärsi murroksesta, jota myös muut kaupungit kokivat laajasti. Venäläisten ostovoima kasvoi uudelleen. Kajaanin Kauppiasyhdistys aktivoi eri tavoin kaupunkiin suuntautuvan ostovoiman kasvattamista. ICT-alan yritysten näkymät paranivat. Valmet Automation Oy käynnisti Kajaanin yksikön toimitilalaajennuksen suunnittelun Teknologiapuistossa. Postin tyhjäksi jäänyt terminaalirakennus kiinnosti useita yrityksiä toiminnan laajentamispaikkana. Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste säilyi hyvänä. Peliala jatkoi kasvuaan ja Kajaanin asema merkittävänä pelialan keskittymänä vahvistui. Alan veturiyritys Critical Force Oy kas- KH

24 voi henkilöstömäärältään suurimmaksi pääkaupunkiseudun ulkopuoliseksi peliyritykseksi. Alan pienemmät yrityksetkin saivat ulkomaista rahoitusta kasvun mahdollistamiseen. Renforsin Rannan kaksi konesalia ylläpitivät uskoa datacenter -toimialan kehittymiselle ja kasvulle. CSC Oy sai valtion budjettirahoituksen suurteholaskennan infran uudistamiseen, ja jatkoi data-analytiikan osaamisen kehittämistä yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa. Herman IT Oy kehitti omia palvelujaan. Kaupunki päätti osallistua Kainuun Liiton johtamassa konsortiossa valtiollisen Cinia Oy:n Koillisväylän datakaapelin esiselvityshankkeeseen tavoitteena sen reitityksen kulkeminen Kajaanin kautta. Transtech Oy:n työllisyystilanne parani uusien tilausten myötä edelleen, ja yhtiö teki aktiivista rekrytointia itse sekä yhdessä kumppanien kanssa. Menestyminen Helsingin ja Tampereen raitiovaunuhankinnoissa loi yhtiölle pitkäjänteisen näkymän tulevaisuuteen, ja mahdollistaa osaltaan viennin alkanut metallialan yritystoiminnan laajempi kasvu jatkui, ja työvoiman saatavuuden haasteisiin pyrittiin reagoimaan eri tavoin. Aiemman Kainuu Connection yhteistyön jatkoksi syntynyt RekryKainuu hanke tuki yrityksiä ja organisaatioita rekrytoinnissa, työvoiman saatavuuden haasteen laajetessa useille eri toimialoille. Terrafame Oy:n kaivoksen toiminta ja työllistävä vaikutus kasvoivat samalla kun ympäristöturvallisuus parani. Sähköautojen kasvavaan akkumateriaalitarpeeseen vastaaminen ja uraanin talteenoton käynnistämisen valmistelu olivat uusia liiketoiminta-avauksia. Kaivoksen suora työllisyysvaikutus Kajaaniin on ainakin 500 työpaikkaa. Sotkamo Silver Oy aloitti rekrytoinnin Sotkamon hopeakaivokselle ja viimeisteli rahoitusratkaisuja tähdäten tuotannon käynnistämiseen Otanmäki Mine Oy jatkoi hanketta Otanmäen vanadiinirautakaivoksen uudelleen avaamiseksi. Kainuun puutuoteteollisuudella meni varsin hyvin. Sahateollisuuden tilanteen odotetaan kohenevan edelleen, kysyntätilanne on hyvä erityisesti viennissä. Teollinen puurakentaminen (Woodpolis) on vakiintunut. Pölkky Oy:n Kajaanin sahan tuotanto ja työllisyys ovat säilyneet. Uudet metsäteollisuuden investoinnit, suurimpana Äänekosken hanke, tulevat lisäämään Kainuussakin puun kysyntää. KaiCell Fibersin Paltamon hanke eteni YVA-vaiheeseen. Renforsin Rannan ST1:n pilottivaiheen bioetanolitehdas on käytössä. Metsäpohjaisen biojalostuksen laajentumista tukien valmisteltiin mm. Oulun yliopiston modernin biojalostuksen professuuria sekä ammattikorkeakoulun alan koulutusavauksia. Matkailualalla toteutettiin useita investointeja ja uusia on vireillä. Panostuksia on suunnattu kansainvälisen matkailun lisäämiseksi. Matkailun vetureita ovat Vuokatti ja Ukkohalla-Paljakka. Vuokatin alueen matkailutarjonta kehittyi ympärivuotisemmaksi ja Hossan kansallispuisto piristi Ylä-Kainuun matkailua. Kajaanin matkailun Master Planin toimenpiteitä toteutettiin mm. ostosmatkailussa, tapahtumayhteistyössä, kokousmatkailun kehittämisessä, sekä jokivarren ympäristöjen parantamisessa, jossa Metsähallitus on kaupungin ympäristöteknisen toimialan kumppani. Palvelukeskusala on Kajaanissa suuri toimiala. Sen kasvu jatkui ja alan yritykset työllistävät Kajaanissa useita satoja henkilöitä asiakaspalveluissa, puhelinpalveluissa ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa. Suurin yksittäinen alan yritys on RTG Sales Oy. Palvelualalla myös Kajaanissa näkyi edelleen suurten valtakunnallisten terveys- ja sosiaalipalvelujen yritysten laajentuminen, joka näkyi myös yksityisinä investointeina hoivaja palveluasumiseen. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti Kajaanin seutuun. Prikaati ja muut puolustusvoimien toimijat varuskunnassa työllistävät yli 600 henkeä. KaiPr on toteuttanut sotilasläänien lakkaamisen jälkeen saamansa laajan aluetoimistojen vastuualueen ylläpitoa sekä valtakunnallisia tehtäviään. Lähteet: Suomen Yrittäjät PK-yritysbarometrit 2017 ja TEM, alueelliset kehitysnäkymät 2/2017 KH

25 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet vähenivät yhteensä 2,3 milj., josta kunnan peruspalvelujen valtionosuus väheni 1,1 milj. ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus väheni 2,2 milj.. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lisääntyi 1,0 milj.. Verotulot kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen ,5 milj.. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Talous ja henkilöstöhallinnon palvelutuottajana aloitti Kunnan Taitoa Oy. Kokous ja asianhallinnan järjestelmä CaseM otettiin käyttöön Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2017 tulos toteutui alijäämäisenä 1,0 miljoonaa euroa. Tulos oli selkeästi talousarviota parempi, joka oli 4,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2018 talousarvio on alijäämäinen 2,2 miljoonaa euroa ja taloussuunnitelmavuodet ovat alijäämäisiä ilman tasapainottamistoimenpiteitä. Vuoden 2017 tilinpäätös pitää sisällään kertaluonteisia kirjauksia yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna valtionosuudet ja verotulot tulevat toteutumaan hieman talousarviota paremmin. Sen sijaan sosiaali- ja terveyshuollon menoihin varatut määrärahat ovat kuntayhtymän talousarviota pienemmät. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen vaikutukset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusuksiin LÄHDE: Opetus- ja kulttuuriministeriö KH

26 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2020 voimaan tulevat maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistus muuttavat merkittävästi julkista hallintoa, taloutta ja palveluiden tuottamista. Uudistusten välittömät vaikutukset kohdistuvat laajalti eri hallintotasojen keskinäiseen tehtävien jakoon, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, koko palvelujärjestelmän ohjaukseen ja valvontaan, henkilöstöön, kuntien ja kuntayhtymien hallintoon ja talouteen, omaisuusjärjestelyihin kuntien ja maakuntien välillä, kunta- ja valtionverotukseen sekä yrityksiin ja muihin palveluja tuottaviin yhteisöihin. Uudistuksen periaatteena on kunnan tulorahoitusaseman säilyttäminen mahdollisimman ennallaan. Kuntien käyttötalousmenoista yli puolet eli 18 miljardia euroa siirtyy maakuntiin. Vastaavasti kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä on hieman alle 6 miljardia euroa eli yli 70 nykyisestä peruspalvelujen valtionosuudesta. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyy 11 miljardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta (0,6 miljardia euroa). Siirto vastaa prosenttiyksikön osuutta kunnallisveroprosentista. Koko maan tasolla kuntien tehtävien muutoksesta aiheutuva kustannusten ja tulojen siirto on kustannusneutraali, mutta koska siirtyvät kustannukset ja tulot eivät vastaa kuntakohtaisesti toisiaan, ovat muutokset kunnittain tarkasteltuna lähtökohtaisesti suuret. Kuntakohtaisia eroja pyritään rajoittamaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla sekä erillisellä toistaiseksi pysyvällä, sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvalla muutoksen rajoittimella. Muutosrajoitin toimii siten, että kunnalle myönnetään valtionosuuden lisäystä, jos järjestämisvastuun siirtyessä maakunnalle kunnan tulot vähenevät enemmän kuin mitä kunnasta maakunnalle siirtyvien kustannukset ovat. Vastaavasti kunnan valtionosuutta vähennetään, jos siirtyvät kustannukset ovat siirtyviä tuloja suuremmat. Lisäys tai vähennys ei ole täysimääräinen vaan se on rajoitettu 60 %:iin muutoksen suuruudesta. Viimeisimpien arvioiden mukaa maakuntauudistus ei aiheuta Kajaanin kaupungille laskennallista painetta kunnallisveroprosentin nostamiseen. Kajaanin nykyisen rahoituksen ja maakuntauudistuksen jälkeisen uuden rahoituksen tasapaino on vuoden 2019 arviotiedoilla laskettuna jopa hivenen positiivinen. Sen sijaan valtiovarainministeriön tekemien laskelmien mukaan Kainuun Sote-kuntayhtymä menettää uudistuksessa noin 6,5 miljoonaa euroa. Kajaanin budjetista maakunnalle siirtyvät maksuosuudet Kainuun Sote-kuntayhtymän ja Kainuun liiton palveluista sekä Pelastuslautakunnan kustannuksia vastaava osuus. Ateria- ja puhtaanapitopalveluiden sekä tietohallinnon järjestämisen ratkaisut ovat vielä osaksi avoimena. Kaupungin omistamien sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevien toimitilojen osalta vuokrasopimuksiin tulee kolmen vuoden siirtymäaika. Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointi uudistuu vuonna 2020 (Kuntatieto-ohjelma). Uudistuksen myötä kaikki kunnat saavat käyttöönsä selkeät ohjeet, yhdenmukaisia malleja, toimintatapoja ja määritelmiä, joilla talousraportit tuotetaan automatisoidusti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa taloustietojen yhteen toimivuutta, saatavuutta ja tietojen käyttöä koko julkisessa hallinnossa. Uudistusta käynnistettäessä selkein mitattavissa oleva ongelma nykytilanteessa oli se, että kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedot ja erityisesti niiden tehtäväkohtaiset lisäerittelyt ovat kattavasti saatavissa noin 11 kk kunkin tilastovuoden päätyttyä kun tietojen tarve valtion ja kunnan päätöksenteossa on noin 6 kk. Uudistuksessa Tilastokeskuksen tehtäväluokitukset poistuvat käytöstä ja siirrytään käyttämään kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitusta. Käyttöön tulee uusi raportointikoodisto, tililuettelot yhtenäistyvät ja kustannuslaskentapa uudistuu JHS-suosituksissa määriteltyjen ohjeiden mukaisesti. Taloustietojen raportoinnin uudistaminen ja maakuntauudistus mahdollistavat kunnalle myös toimintamallien kehittämisen, niin että johtamisen tietopohja kunnassa vahvistuu. Kajaanin kaupungissa on aloitettu valmistautuminen uudistukseen. Kuluvan vuoden alussa toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista, antaa kunnille lisää välineitä työllisyyden hoitoon. Strategisella ohjauksella kunta voi entistä paremmin KH

27 hyödyntää ammatillista koulutusta siten, että se tukee kunnan ja alueen koulutuspoliittisia-, elinkeinopoliittisia ja työllisyyden hoidon tavoitteita. Näin kaupungilla on aikaisempaa parempi mahdollisuus käyttää ammatillista koulutusta välineenä työllisyyden hoidossa. Kokonaisuutena huolenaiheena tulevina vuosina Kainuussa ja Kajaanin kaupungissa on aleneva väestökehitys, valtion rahoitukseen liittyvät epävarmuustekijät ja maakuntauudistuksen lopulliset vaikutukset. Palveluiden tuotantoa ja palvelurakenteita onkin tarkasteltava tulorahoitusta vastaavasti ja varauduttava tekemään tarpeelliset tasapainottamistoimenpiteet vuosittain. Rahoitusmarkkinoilla matalien korkojen ajan oletetaan jatkuvan ainakin vielä kuluvan vuoden ajan, mutta tulevaan korkojen nousuun on myös syytä varautua. Talouskasvun piristyminen ja yritysten parantuneet tulevaisuuden näkymät kompensoivat kaupungin talouden kehitystä tulevaisuudessa. Tulevan talouskehitykseen pullonkaulaksi voi myös muodostua puute osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. KH

28 1.2.6 Kaupungin henkilöstö Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma on kaupunginhallituksen hyväksymä henkilöstöjohtamista ohjaava asiakirja. Nykyinen henkilöstöohjelma on voimassa vuosille Henkilöstöohjelmaan on kirjattu keskeisinä painotuksina työyhteisössä, työtavoissa ja työn organisoinnissa tapahtuvat yleiset muutokset, niihin sitoutuminen ja yhteistoiminnallinen käsittely. Työn muuttuminen edellyttää työntekijöiltä ja viranhaltijoilta kehittymis- ja muutoskykyä. Henkilöstöohjelma sisältää henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä periaatteellisia linjauksia. Tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen. Työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut ovat kunnallisen yhteistoimintalain mukaista menettelyä. Henkilöstöohjelmassa painotetaan hyviä työyhteisötaitoja, joilla tarkoitetaan vastuun ottamista työstä, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskustelussa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan ja lojaalisuutta työnantajaa kohtaan. Uutena osana henkilöstöohjelmassa on henkilöstösuunnittelu sekä aktiivinen tuki työssä jatkamisen mahdollistamiseksi työkyvyn alentuessa. Toimialat ja liikelaitokset laativat/toteuttavat omat henkilöstöohjelmansa toimenpidetasolle kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstöohjelman pohjalta. Kajaani-sopimus vuosille Kajaani-sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Sopimuksella Kajaanin kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt sopivat henkilöstöjohtamisen yhteisen tahtotilan. Kajaanisopimus tarkoittaa sopimuksen osapuolten yhteistyötä henkilöstöohjelman, talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjattujen rakenteellisten muutosten sekä tuloksellisuutta koskevien suositusten käytännön toteutuksen yhteydessä. Kajaanin kaupunki lupaa työntekijöilleen sopimuksen mukaan kannustustavat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, terveellisen ja turvallisen työympäristön, sovitut henkilöstöetuudet, toimivan työterveyshuollon, palkallisen kuntoutuksen KIILA-kuntoutusten osalta sekä kehitysmahdollisuudet omassa työssään. Palkkaus- ja palvelussuhdeasiat Palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu kaupungissa henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet hyvässä hengessä. Kajaani-sopimus on auttanut yhteisen näkemyksen muotoutumiseen henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajien välillä. Kunnallisen yleisen virka- ja työehto sopimuksen 2017 allekirjoituspöytäkirja allekirjoitettiin Sopimuksen osapuolina ovat olleet kunnallinen työmarkkinalaitos, julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, kuntaunioni ry ja kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KOHO ry. Sopimuksella työmarkkinajärjestöt sopivat kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttamisen kunta-alalla. Keskeisiä asioita kilpailukykysopimuksessa ovat lomarahan vähentäminen ja työajan pidentäminen. Sopimuksella lomarahoja leikattiin 30 % ja vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla. Sopimus tuli voimaan Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelua on toteutettu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstösuunnittelu on ollut osa toiminnan, talouden ja henkilöstö yhteismitoitusta. Henkilöstösuunnittelussa on otettu huomioon eläkkeelle jäämiset, rekrytoinnit, sisäiset siirrot, tehtävien uudelleen KH

29 järjestäminen, osittaminen tai yhdistäminen, sijais- ja varahenkilöjärjestelyt, seuraajasuunnitelmat sekä kehittämis- ja urasuunnitelmat. Henkilöstösuunnittelua ja siihen liittyviä prosesseja tulee kehittää tulevina vuosina. Eläköitymistä on pyritty hyödyntämään säästökeinona. Toimialat ja liikelaitokset ovat hyödyntäneet henkilöstöpalveluissa laadittuja listauksia eläköityvistä henkilöistä. Listauksissa on arvioitu ketkä saavuttavat seuraavan viiden vuoden aikana laskennallisen eläkeiän (työntekijöillä on subjektiivinen oikeus jatkaa työssä aina 68 ikävuoteen saakka). Toimialoilla ja liikelaitoksissa on selvitetty, voidaanko avoimeksi tuleva paikka jättää täyttämättä tai hyödyntää sisäistä rekrytointia. Kajaanin kaupungilla on ollut velvollisuus tarjota työtä irtisanotuille yhdeksän kuukautta irtisanomisajan päättymisestä. Toimintakertomusvuotena asia on koskettanut lähinnä Kajaanin koulutusliikelaitoksesta irtisanottuja. KH

30 Henkilöstökulut, tuloslaskelmaan kirjatut kulut sekä taseeseen aktivoidut kulut Henkilöstökulut Kajaanin peruskaupungin henkilöstökulut euroa Palkat ja palkkiot , ,09 * Henkilöstökorvaukset , ,41 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,68 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,71 * Muut henkilösivukulut , ,20 Henkilösivukulut yhteensä , ,91 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,59 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,31 Henkilöstökulut yhteensä , ,90 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin Vesi -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,22 * Henkilöstökorvaukset , ,43 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,79 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,51 * Muut henkilösivukulut , ,15 Henkilösivukulut yhteensä , ,66 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,45 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,45 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,48 * Henkilöstökorvaukset , ,09 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,39 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,96 * Muut henkilösivukulut , ,06 Henkilösivukulut yhteensä , ,02 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,41 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,41 KH

31 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,04 * Henkilöstökorvaukset , ,17 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,87 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,09 * Muut henkilösivukulut , ,75 Henkilösivukulut yhteensä , ,84 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,71 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,71 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Palkat ja palkkiot , ,87 * Henkilöstökorvaukset , ,22 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,65 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,32 * Muut henkilösivukulut , ,36 Henkilösivukulut yhteensä , ,68 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,33 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä , ,33 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä euroa Palkat ja palkkiot , ,70 * Henkilöstökorvaukset , ,32 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla , ,38 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,59 * Muut henkilösivukulut , ,52 Henkilösivukulut yhteensä , ,11 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,49 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,31 Henkilöstökulut yhteensä , ,80 Henkilöstökulut kokonaisuudessaan ovat vähentyneet toimintavuoden aikana noin 7,1 %. Menojen vähentymiseen ovat vaikuttaneet toimintojen uudelleen järjestelyt, irtisanomiset sekä lomarahojen leikkaukset. KIKY-sopimuksen mukaiset lomarahojen leikkaukset vähentävät palkkamenoja sivukuluineen vuodelta 2017 n. 1,6 milj. euroa. KH

32 HTV-muutokset Tammi- joulukuu HTV Erotus Tulosalueittain Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä Kaupunginhallitus, projektit 3,0 0,1 3,1 3,0 Keskushallinto 51,7 7,4 0,9 59,9 57,2 2,7 Maahanmuuttajapalvelut 14,5 1,5 15,9 19,1-3,2 Varhaiskasvatus 260,1 54,9 0,0 315,0 313,0 2,0 Perusopetus ja nuorisopalvelut 307,7 74,9 1,6 384,2 391,1-6,9 Kulttuuripalvelut 42,7 2,6 0,9 46,1 46,7-0,6 Kaukametsä 44,8 53,8 98,6 108,1-9,5 Maankäyttö, suunn. ja viranom.toim. 34,4 1,3 35,8 35,2 0,6 Kunnallistekniikka ja liikunta 64,6 4,1 0,6 69,3 74,5-5,3 Tilakeskus 46,2 5,2 1,2 52,6 49,9 2,7 Kainuun pelastuslaitos 53,2 14,5 67,6 73,8-6,2 Opiskelijoiden kesätyö 2,2 2,2 Tukityöllistäminen 40,2 40,2 40,2 0,0 Kaupunki yhteensä 922,7 222,5 45,3 1190,5 1211,7-21,2 Kajaanin Vesi -liikelaitos 18,7 1,3-20,0 19,4 0,6 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 188,0 40,3 5,1 233,4 223,6 9,8 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 45,5 12,1 0,8 58,4 45,3 13,1 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos *) 267,5 41,4 308,9 360,8-52,0 Liikelaitokset yhteensä 519,6 95,0 5,9 620,6 649,1-28,5 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1442,3 317,6 51,2 1811,1 1860,8-49,7 Peruskaupungin osalta henkilöstön määrä väheni 21,2 HTV:tä. Maahanmuuttajapalveluiden henkilöstön vähentymiseen vaikutti perustoimentulotuen käsittelyn siirtyminen Kelan vastuulle sekä turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen. Mamsellin henkilömäärä kasvoi asiakkaiden palvelutarpeen muutoksien myötä edellisestä vuodesta 9,8 HTV:n verran. Työntekijöistä 188 työntekijää toimi toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 40,3 työntekijää ja työllistettyjen määrä 5,1 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön määrä kasvoi Lehtikankaan monitoimitalon toiminnan käynnistämisen ja palvelutoiminnan uudelleen järjestämisen vuoksi. Puhtaanapitoalueella henkilöstömäärän kasvua tuli uuden asiakkuuden, Koulutusliikelaitoksen palvelutuotannon käynnistämisen vuoksi. Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitoksen kohdalla vakinaiset henkilötyövuodet sisältävät myös vierailijat, iltahenkilökunnan ja vaatteiden vastaanottajat. Henkilötyövuosien määrää on lisännyt myös eri projekteista maksetut palkat. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen YT neuvottelujen jälkeen työnantaja irtisanoi 16 henkilöä ja seitsemän henkilön palvelussuhde muuttui osa-aikaiseksi. Henkilöstöä siirtyi myös peruskaupungin palvelukseen. Kokonaisuudessaan HTV luku pieneni toimintavuoden aikana 52 HTV:tä. KH

33 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Perusta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Yleistä riskiympäristöstä ja epävarmuustekijöistä Valtion talous kasvoi vuonna 2017 ja myös vuodelle 2018 on ennustettu kasvua. Talouteen liittyvät rakenteelliset ongelmat eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään. Julkisen talouden menot ovat edelleen suurempia kuin tulot. Valtion sekä kuntien korkeaan velkaantumisasteeseen liittyy edelleen huomattava korkoriski, joka realisoituessaan vaikeuttaisi palvelujen tuottamista. Maailmanpoliittisesti kireä ilmapiiri vaikuttaa myös Kajaanin kaupungin riskiympäristöön. Aikaisemmin arvioituja sote- ja aluehallintouudistukseen liittyviä riskejä ei ole näillä näkymin toteutumassa Kajaanissa. Palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkilaisten turvallisuuteen kohdistuvia riskejä Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Kaupungin palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on voitu tuottaa alenevista resursseista huolimatta. Strategisia riskejä Mahdolliset muutokset Kainuun alueen elinkeinorakenteessa, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden tulevaisuus Kainuun alueella, muodostavat merkittävän riskin alueen elinkeinoelämälle ja Kajaanin kaupungille. Uudet kaivoshankkeet ovat toteutuessaan positiivinen mahdollisuus työllisyyden ja elinkeinoelämän suhteen koko Kainuun alueella, mutta jo olemassa olevien toimijoiden taloudelliset ja toiminnalliset vaikeudet aiheuttavat toteutuessaan ongelmia alueen muille yrityksille sekä taloudellisia menetyksiä kaupungille. Kainuun alueen väestörakenteen muutokseen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Kainuun väestö ikääntyy ja samalla kysyntä erilaisille palveluille kasvaa. Samalla nuorempi väki muuttaa alueelta pois ja verotulot palveluiden rahoittamiseksi saattavat tulevaisuudessa laskea. Henkilöstön eläköityminen saattaa aiheuttaa jatkossa henkilöstön saatavuusongelmia tietyillä kaupungin toimialoilla, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Operatiivisia riskejä Operatiivisista riskeistä merkittävämmiksi muodostuvat tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, jotka vaikuttavat läpi koko kaupunkiorganisaation. Henkilöstön tietojärjestelmien käytön osaamisessa on vielä kehitettävää. Lisäksi eri yksiköissä on vielä erilaisia ja toisistaan poikkeavia tapoja kerätä ja käsitellä tietoa, mikä aiheuttaa ongelmia tiedon hallinnan suhteen. Muita tunnistettuja tietojärjestelmäriskejä ovat erilaiset tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja mahdolliset väärinkäytökset. Kaupungin hankintatoimeen ja erityisesti ostoprosessiin liittyy tunnistettuja riskejä. Ostoprosessiin ja kilpailutusten kautta valittuihin sopimuksiin liittyvien riskien hallintaan tulee panostaa jatkossa enemmän sekä parantaa hankintaohjeiden noudattamista koskevaa valvontaa. KH

34 Vahinkoriskejä Vahinkoriskeistä merkittävimpänä ovat kaupungin toimialojen ja liikelaitosten käytössä olevien toimitilojen erilaiset sisäilmaongelmat, jotka aiheuttavat henkilöstövahinkoriskejä ja tilojen käytettävyysongelmia. Lisäksi sisäilmaongelmien tutkimisesta ja kohteiden saneerauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Myös henkilöstöön liittyviä riskejä, kuten ohuesta organisaatiosta johtuvia avainhenkilöriskejä sekä rekrytointiriskejä, esiintyy eri toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstön ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttu rekrytointisuunnittelulla ja toteutuksella sekä työsuunnittelulla. Rahoitusriskejä Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat kaupungin velkaantumisaste ja mahdolliset korkotason muutokset. Mahdollisiin korkotason muutoksiin kaupunki on pyrkinyt varautumaan suojaamalla lainoja. Myös erilaiset hyödykehintariskit vaikuttavat suoraan kaupungin toimialojen ja liikelaitosten toimintaan. Näistä merkittävimpiä ovat tilojen vuokrien nousu sekä energian hinnassa tapahtuvat muutokset. KH

35 1.2.8 Ympäristöasiat Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2009) mukaan kunnan tulee antaa selvitys ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätös kattaa Kajaanin kaupungin toimialojen ohella Kajaanin Vesi -liikelaitosta koskevat ympäristötuotot ja -kulut sekä investoinnit. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyä tai ehkäistä ennalta, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja ja parantaa ympäristönsuojelua. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaupungin ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit vuodelta Ympäristötilinpäätös vuodelta 2017 Kohde Tuotot Kulut, Investoinnit, Ulkoilman- ja ilmaston suojelu Vesiensuojelu ja viemärilaitostoiminta Hulevesien hallinta Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Pilaantuneiden maiden puhdistus Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 22 Ympäristölaitteiden poistot ja arvonalennukset 1172 Ympäristötuotot ja -kulut yhteensä Tunnuslukuja Ympäristötuotot/asukas, /asukas 128 Ympäristökulut ml. poistot/asukas, /asukas 116 Ympäristöinvestoinnit /asukas, /asukas 20 Asukasluku (ennakkotieto) Ulkoilman ja ilmastonsuojelun suurimmat menoerät ovat olleet hiekoitushiekan poisto, katupölyn sidonta ja ilmanlaadun seurantamittaukset. Ilmanlaadun seurantaa tehdään sopimusperusteisesti kaupungin ja teollisuuden sekä energiantuottajien kanssa yhdessä. Nykyinen yhteistyösopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Ympäristönsuojelulain velvoittaman säännöllinen valvonnan järjestämiseksi on hyväksytty ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma vuosille Valvontakohteiden määräaikaistarkastuksia varten hyväksytään vuosittain valvontaohjelma, jonka mukaiset tarkastukset ovat maksullisia. Muista tarkastuksista ei voi periä maksua. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee maksutuloja ympäristölupamaksuista. Määräaikaistarkastukset vuodelle 2017 tehtiin valvontaohjelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmaan kuuluvia luvanvaraisia ja rekisteröityjä kohteita oli vuoden 2017 lopussa 81. Ympäristönsuojeluyksikölle on kuulunut vuoden 2017 alusta myös maa-ainesten ottolupien valvota. Vuosittain tarkastettavia maa-ainesten ottoalueita on tällä hetkellä Kajaanin alueella 22 kpl. Valvonnasta peritään ympäristöteknisen lautakunnan hyväksymän taksan mukainen vuotuiseen ottomäärään perustuva maksu. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat yhdessä muiden Kainuun kuntien kanssa osallistuneet 1500 euron kuntaosuudella Kainuun Nuotan jätevesineuvontahankkeeseen. Hankkeen päärahoitus on tullut Kainuun ELY-keskukselta. Kajaanilaiset yksityishenkilöt ovat saaneet hankkeen neuvojilta kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä jätevesijärjestelmän nykytilan ja kunnostustarpeen selvittämiseen. KH

36 Kajaanin Vesi -liikelaitos vastaa kaupungissa mm. vedenhankinnasta sekä jätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvänlaatuiselle pohjavedelle. Toisaalta pohjavedenoton määrän tulee olla kestävässä suhteessa pohjaveden muodostumiseen. Vuonna 2017 Kajaanin Vesi -liikelaitos täytti kaikki sille ympäristöluvissa neljännesvuosittaisiksi asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistuksen suhteen sekä pohjavedenoton kuukausittain seurattavat 96 maksimiottomäärät. Kajaanin Vesi käsitteli vuonna 2017 viemäriosuuskuntien jätevesiä m 3 ja laskutti niistä ,50 euroa (alv 0 %). Teollisuusjätevesisopimusten alaisia teollisuusjätevesiä vastaanotettiin m 3 ja niistä laskutettiin ,20. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin m 3 ja niistä laskutettiin ,76 euroa (alv 0 %). Kajaanin kaupunki tukee vesihuollon kehittämistä vesihuollon kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti haja-asutusalueilla myöntämällä vesi- ja viemäriosuuskunnille avustusta talous- ja jätevesiverkostojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Avustuksia maksettiin yhteensä euroa vuonna Ympäristönsuojelun suoritetietoja Käsitellyt lupahakemukset ja ilmoitukset Lausunnot Tarkastukset Yhteensä Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle sekä liikennejärjestelmälle. Kestävässä kehityksessä on pyrkimys tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja sitä kautta palveluiden hyvään saavutettavuuteen sekä liikkumistarpeen minimointiin. Maankäytön ja muun suunnittelun yhteydessä teetetään tarpeen mukaan luontoselvityksiä ja vaikutusten arviointeja ulkopuolisella asiantuntijalla. Kajaanin kaupunki suoritti riskienarviointeja vuonna 2017 yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa kolmessa eri kohteessa asemakaava-alueella. Petäisenniskassa, osoitteessa Petäisentie 1 sijaitsevan Kajaanin kaupungin omistaman vuokratontin osalta maaperästä löydettiin öljyisiä maa-aineksia, jotka eivät nykyisellään aiheuta terveysriskiä. Heinisuon kaupunginosassa Yrittäjäntiellä oli kadun peruskorjauksen yhteydessä havaittu maaperässä pilaantuneita maa-aineksia, jotka oli tuolloin poistettu. Tehtyjen lisätutkimusten perusteella voitiin todeta, ettei öljy ollut päässyt leviämään maassa aiemmin puhdistettua aluetta laajemmalle ja koko alue voitiin todeta puhtaaksi. Kaupunginlammen puistossa selvitettiin alueella sijainneen sahan maaperään aiheuttamia päästöjä. Maaperästä löytyi merkittäviä määriä sahan toiminnan aikaista parkkia ja sahausjätettä. Lisäksi alueelta löytyi haitta-aineita, lähinnä dioksiineja ja furaaneja, jotka muodostavat rajallisen terveysriskin ja joiden johdosta kaupungin on ryhdyttävä toimenpiteisiin vuonna Lisäksi kaupunki selvitti Maaston entisen kaatopaikan suotovesien tilannetta ottamalla näytteitä alueella olevista pohjavesiputkista sekä alueelta pois johtavasta salaojasta. Tehtyjen havaintojen ja tarkkailutulosten perusteella todettiin, että näytteenottoa jatketaan ja salaojaa parannetaan rakentamalla salaojan päähän laskeutusallas sekä uusi kolmiomittauspato. KH

37 1.2.9 Muut ei-taloudelliset asiat Kirjanpitolain 3a luvun mukaisesti toimintakertomuksessa annetaan tiedot siitä, miten kunta huolehtii korruption ja lahjonnan torjunnasta sekä ihmisoikeusasioista. Tiedot annetaan siinä laajuudessa kuin se on tarpeen kirjanpitovelvollisen toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi. Useat tutkimukset osoittavat, että korruptiota ja lahjontaa esiintyy myös suomalaisen yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tutkimusten mukaan keskeisimmät riskialueet ovat rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu sekä poliittinen rahoitus ja päätöksenteko. Korruptio ilmenee usein epäeettisten etuuksien antamisena tai ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena sekä epäeettisenä päätösten valmisteluna muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella. Kuntaliitto on aktiivisesti mukana korruptionvastaisessa työskentelyssä. Tavoitteena on lisätä eettisesti kestävää, läpinäkyvää ja avointa toimintaa ja päätöksentekoa kunnallishallinnossa. Kuntaliitto laatii eettiset ohjeet sekä muita toimialakohtaisia ohjeita kuntien käyttöön. Kajaanin kaupunki noudattaa omassa ohjeistuksessaan Kuntaliiton mallisääntöjä ja ohjeita. Kaupungin ohjeet ja säännöt löytyvät intranetistä ja ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla. Viranhaltijan yleisistä velvollisuuksista säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa. Virkarikoksista, mukaan lukien lahjusrikokset, säädetään rikoslain 40 luvussa. Rikoslain 40 luvun lahjusrikossäännökset koskevat kunnan viranhaltijoita, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Kunnan työntekijän yleisistä velvollisuuksista säädetään työsopimuslain 3 luvun 1 :ssä, jonka nojalla työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Kunnan säännöissä ja ohjeissa on perusteena toimiminen lakien mukaisesti ja mahdollisimman avoimesti sekä lisätä kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. Kaupungin omalle henkilöstölle järjestetään säännöllisesti valmennusta ja koulutusta ohjeistukseen sekä sääntöihin liittyvissä asioissa. Kaupungin kaikki julkiset luottamuselinten ja viranhaltijoiden päätökset löytyvät kaupungin internetsivuilta. Hankintoihin liittyen järjestetään erillisiä infotilaisuuksia, joihin tavaroiden ja palveluiden toimittajat voivat osallistua. Ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset kaupunki on ohjeistanut Tasa-arvo ja yhdenmukaisuussuunnitelmassa vuosille Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Sukupuolten tasa-arvo ja kuntalaisten yhdenvertaisuus sekä ihmisoikeuksien toteutuminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta. KH

38 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Kajaanin kaupungille ja kaupunkikonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan Kajaanin kaupungissa yleisesti kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan Sisäisen valvonnan osatekijät jaotellaan Kajaanin kaupungissa seuraavasti: 1. päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta, 2. henkilöstöasioiden sisäinen valvonta, 3. taloussuunnittelun sisäinen valvonta, 4. kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta, 5. talousraportointi, 6. omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta, 7. tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta, 8. avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen sekä 9. sopimushallinta 10. hankkeiden (projektien) hallinnointi Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Kajaanin kaupungin riskienhallintaprosessi perustuu: riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskin toteutumisen vaikutusarviointiin (merkittävyyteen) ja riskin toteutumisen todennäköisyyteen, mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä (valvonta) sekä riskeistä raportoimiseen ja riskien seurantaan Riskien tunnistaminen on tärkeää. Toiminnassa esiintyvät vaaratekijät yksilöidään, nimetään ja raportoidaan ylemmälle toimielimelle. Todetut riskit arvioidaan ja asetetaan toteutumisen todennäköisyyden ja riskien olennaisuuden mukaan tärkeysjärjestykseen, minkä jälkeen on määriteltävä riskien hallinnan keinot. Kajaanin kaupungissa riskit on jaoteltu strategisiin, rahoituksellisiin, toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. KH

39 Arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilasta Kajaanin kaupungin riskienhallinnassa vuodelle 2017 talousarviossa arvioidut riskit onnistuttiin pääasiallisesti hallitsemaan tai ne eivät realisoituneet merkittävissä määrin. Projektien riskienhallintaan tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomioita varsinkin uusien tietojärjestelmähankintojen osalta. Sisäistä valvontaa suoritetaan edelleen osana normaalia johtamista, seurantaa ja arviointia. Talousarvion laatimisen yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa laaditaan riskienhallintasuunnitelmat keskeisten riskien osalta tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Riskienhallintaprosesseja ja -ohjeistusta on kehitetty ja kehitetään edelleen, niin että ne palvelevat koko konsernin tarpeita. Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa käsitellään konserniohjeessa, hallintosäännössä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet vahvistaa kaupunginvaltuusto. Hallintosääntö, konserniohje ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on uusittu vuoden 2017 aikana. Toteutuneet merkittävimmät riskit Tieran kanssa tehdystä SAP HCM -projektista luopumisen takia jouduttiin alaskirjaamaan euron arvoinen kertakirjaus 2017 tilinpäätökseen. Pääosin riskienhallinta toimenpiteet ovat olleet riittävällä tasolla eikä merkittäviä riskejä ole päässyt toteutumaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet ja kehittämien Riskienhallintajärjestelmän (Granite) käyttöönottoa laajennetaan esimerkiksi projekti- sekä tietosuojariskien osalta. Kaupungin henkilöstön sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä koulutuksia järjestetään myös jatkossa, esimerkiksi osana esimiesvalmennusta. Erityistä huomiota tulee edelleen kiinnittää EU:n tietosuoja uudistukseen. Tietosuoja-asetus tuli voimaan ja sitä sovelletaan alkaen. Henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista. Tietosuojauudistuksen sisältöön varaudutaan uusiin tietojärjestelmiin investoitaessa, sopimuksia laadittaessa, sekä kehittämällä henkilöstön osaamista uudistuksen sisällön ja vaikutusten suhteen. Tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen liittyvää ohjeistusta kehitetään, sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyviin riskeihin kiinnitetään aikaista enemmän huomiota. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen palveluita ei ole käytetty vuonna Sisäisen tarkastuksen järjestämistä tarkastellaan uudelleen kevään 2018 aikana. KH

40 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat. Tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman laskentaperusteita on tarkennettu vuoden 2017 osalta ja tarkennukset on ulotettu myös vuoteen Tarkennukset kohdentuivat seuraaviin suurimpiin eriin vuonna 2016: Nordea Pankin korkojohdannaisen käsittely ( ), poisto-oikaisu ( ,50 ) ja koulutusliikelaitoksen rahaston käsittely ( ). Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa Muutos % Toimintatuotot ,5 Valmistus omaan käyttöön ,0 Toimintakulut ,1 Toimintakate ,0 Verotulot ,1 Valtionosuudet ,2 Rahoitustuotot ja -kulut ,1 Korkotuotot ,0 Muut rahoitustuotot ,4 Korkokulut ,9 Muut rahoituskulut ,2 Vuosikate ,1 Poistot ja arvonalentumiset ,2 Tilikauden tulos ,6 Tilinpäätössiirrot ,4 Tilikauden ylij-/alijäämä ,4 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 17,8 16,9 Vuosikate/poistot, % 82,3 113,7 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen selitykset Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Kuntayhtymässä, jossa verorahoitusta ei ole, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. KH

41 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kuntakohtaisia eroja selittävät toimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Tuotot Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten tuottojen (verotulot, valtionosuudet, toiminta- ja rahoitustuotot) kokonaismäärä oli yhteensä 298,6 milj. vuonna Kyseisten erien määrä kasvoi edellisestä vuodesta yhteensä 2,8 milj.. Käyttötalouden toimintatuottojen määrä oli 50,3 milj., toimintatuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 3,1 milj.. Toimintatuotoista merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot 27,0 milj. sekä muut toimintatuotot 8,8 milj., joista vuokratuottojen osuus on 6,3 milj.. Verotuloja kertyi 138,7 milj. ja ne kasvoivat 1,5 milj.. Valtionosuuksia kertyi 102,6 milj. ja ne alenivat 2,3 milj.. Rahoitustuottoja kertyi yhteensä 7,0 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen määrä kasvoi 0,5 milj.. Kajaanin kaupungin tytäryritys Loiste Oy maksoi antolainan korkoa 4,8 miljoonaa euroa vuonna KH

42 VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET VUOSINA Verotulot verolajeittain euroa Tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuudet 1000 euroa Peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Yhteensä siitä: Liikelaitoksille välitetyt Peruskunnan valtionosuudet KH

43 Kulut Kajaanin kaupungin käyttötalous- ja rahoituskulujen kokonaismäärä oli yhteensä 286,5 milj. vuonna Toimintakulujen määrä kasvoi edellisvuodesta 5,0 milj.. Rahoituskuluissa tapahtui 1,9 milj. :n kasvu. Käyttötalouden kulut kasvoivat 3,1 milj.. Toimintakulujen oikaisueränä esitetään Valmistus omaan käyttöön erä. Valmistus omaan käyttöön oli yhteensä 0,8 milj.. Valmistus omaan käyttöön pysyi edellisvuoden tasossa. Käyttötalouden toimintakulujen määrä oli yhteensä 282,6 milj., kuluista on vähennetty erä valmistus omaan käyttöön: 0,8 milj.. Toimintakulujen merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 86,2 milj., henkilöstökulut alenivat edellisvuodesta 5,9 milj.. Toimintakertomuksen henkilöstöosiossa on esitetty henkilöstökulut eriteltyinä kaupunki ja liikelaitokset. Tuloslaskelmaan kirjattujen henkilöstökulujen lisäksi taulukossa on esitetty taseeseen aktivoidut palkat. Palvelujen ostojen yhteismäärä on 161,0 milj. ja kasvua edellisvuoteen 10,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä kirjattiin Kainuun Sote kuntayhtymän ylijäämän palautusta 0,5 milj. :n vähennys palvelujen ostoon. Korkokulut olivat 1,4 milj., korkokulut kasvoivat edellisvuoteen 0,4 miljoonaa euroa. Muut rahoituskulut olivat 1,7 miljoonaa euroa. Muihin rahoituskuluihin kirjattiin Kainuun Voiman turbiinirevisio kustannuksia 1,5 milj.. Vastaava summa on tuloutettu varauksia purkamalla. Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja toimintakulujen sekä valmistus omaan käyttöön erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan toiminnan järjestämistapa vaikuttaa tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Vuonna 2017 toimintakate oli -232,3 miljoonaa euroa ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 miljoonalla eurolla. KH

44 Tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia ovat tässä tarkastelussa vuosikate, suunnitelmapoistot sekä poistonalaiset investoinnit. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Oletuksen toteutumista mitataan tunnusluvulla, jossa vuosikatteen määrää verrataan suunnitelmapoistojen määrään. Tunnusluku antaa arvon 100 %, kun tulorahoitus on riittävä. Tulorahoituksen katsotaan olevan ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, katsotaan tulorahoituksen olevan heikko. Vuonna 2017 vuosikate oli 12,9 milj.. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 346 euroa. Vuosikate heikkeni 2,3 milj. :lla edellisvuodesta. Vuosikate kattoi poistot 82,3 prosenttisesti. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos joko lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulos heikkeni huomattavasti edellisvuodesta ollen 2,8 milj. alijäämäinen. Tuloksenkäsittelyeriä kirjattiin vuoden 2017 tilinpäätökseen seuraavasti: - Poistoeron lisäys -2,3 milj. - Varausten tuloutus 4,0 milj. - Yhteensä tuloksenkäsittelyerät paransivat tilikauden tulosta 1,8 milj.. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,0 milj.. KH

45 1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten sekä varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tuloslaskelmasta ja taseesta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen sekä muun maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Investointien tulorahoitus, % 58,9 46,3 Lainanhoitokate 1,0 1,1 Kassan riittävyys, pv 2 2 Asukasmäärä KH

46 Tunnuslukujen selitykset: INVESTOINNIT Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. KH

47 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahanlähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tapaan rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 13,6 milj. ja se väheni edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 milj.. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2017 yhteensä 22,3 milj., mikä oli 12,5 milj. (35,9 prosenttia) edellisvuotta vähemmän. Rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 0,4 milj.. Vuoden 2017 nettoinvestointimeno 21,5 milj. on määrältään merkittävä. Nettoinvestoinnit jakautuivat seuraavasti: 1. Peruskaupunki 15,0 milj. 2. Vimpelilaakson kehittämisliikelaitos 2,4 milj. 3. Kajaanin Vesi liikelaitos 3,2 milj. 4. Koulutusliikelaitos 0,8 milj. Tulorahoituksen korjauserissä on vähennetty pysyvien vastaavien myynnistä aiheutuneet myyntivoitot ja tappiot. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot esitetään rahoituslaskelmassa kohdassa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot. Näitä luovutustuloja kertyi yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta oli myös vuonna 2017 negatiivinen. Vuosina 2013 ja 2014 tämä rahavirta on ollut edellisen kerran positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirta esitetään myös tunnusluvuissa tilinpäätöshetken ja neljän edellisen vuoden kertymänä. Vuonna 2017 varsinaisen toiminnan tulorahoituksella pystyttiin kattamaan investoinnit 58,9 prosentilla, lainarahoitusta investointeihin tarvittiin 41,1 % nettoinvestointien määrästä. Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 12,3 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 13,6 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä tililimiittiä oli käytössä 2,8 milj.. Lyhytaikaisen lainan lisäys oli 9,6 milj.. Kajaanin kaupunki nosti kuntatodistuslainoja, lyhytaikaisten lainojen korot olivat -merkkisiä, korko -0,22 %. Muut maksuvalmiuden muutokset (+ 0,3 milj. ) koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat) pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilien pääomien muutoksista. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Kassavarat vähenivät 0,4 milj.. Vuoden 2017 tilinpäätöshetken kassavarat riittivät 2 päivän kassasta maksuihin. KH

48 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset, kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat osassa. Tase ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ KH

49 VASTATTAVAA 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien alijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat konserniyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 59,9 61,4 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 50,9 49,0 Velat ja vastuut % käyttötuloista 53,7 Kertynyt ylijäämä, milj. 69,6 70,5 Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainasaamiset, milj Lainakanta , milj Lainat /asukas Asukasmäärä Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusasete mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. KH

50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut % käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Lisäksi osoittajaan merkitään liitetieto-ohjeen mukaisesti liitetiedossa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymässä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. KH

51 Vastaavaa Pysyvät vastaavat sisältävät aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena, sekä osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Taseen loppusumma oli 374,3 milj Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli 359,5 milj. eli 96,0 %:ia taseen loppusummasta. Maa- ja vesialueiden arvo oli 33,5 milj., rakennusten arvo oli 119,7 milj.. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo oli 67,9 milj.. Sijoituksia eli osakkeita ja osuuksia sekä lainasaamisia oli 124,1 milj.. Vaihtuviin vastaaviin kuuluu vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli 14,7 milj. eli 3,9 prosenttia taseen loppusummasta. Saamisia oli yhteensä 11,5 miljoonaa euroa, joista pitkä- ja lyhytaikaisia myyntisaamisia oli 6,1 miljoonaa euroa. Rahojen ja pankkisaamisten määrä oli 1,4 milj.. Vastattavaa Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 218,6 milj. eli 58,4 prosenttia taseen loppusummasta. Oma pääoma koostuu peruspääomasta 148,9 miljoonaa euroa, muiden omien rahastojen pääomista 0,1 miljoonaa euroa sekä edellisten vuosien ylijäämistä 70,5 milj. ja tilikauden ylijäämästä -1,0 milj.. Poistoeroa tilinpäätöshetkellä oli 4,7 milj.. Poistoeron määrä kasvoi Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen investointivarauksen purkamisen johdosta. Investointivarausta purettiin 2,5 milj. Oppi 7 rakennuksen osalta. Sama summa kirjattiin poistoeroksi ja tätä tuloutetaan poistojen suhteessa vuosittain. Pakollista varausta oli 1,3 milj.. Pakollinen varaus tehtiin pelastustoimen mahdollisten takautuvien palkkasaatavien kattamiseksi ja Lehtikankaan koulun purkukustannuksiin. Toimeksiantojen pääomia on yhteensä 0,4 milj., joista on lahjoitusrahastojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa ja muita toimeksiantojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa 148,8 milj., josta korollisen vieraan pääoman määrä oli 109,5 milj.. Pitkäaikaisen korollisen vieraan pääoman määrä oli 80,0 milj. ja niiden keskikorko n. 0,6 % eli korot pysyttelivät samassa tasossa kuin edellisvuonna. Pitkäaikainen vieras pääoma väheni 1,6 miljoonalla eurolla johtuen siitä, että kaupunki nosti lyhytaikaista lainaa tavanomaista enemmän. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 13,6 milj. :lla. Asukasta kohti laskettuna lainan määrä kasvoi eurosta 3184 euroon. Lainamäärä asukasta kohti lisääntyi 242 eurolla vuoden 2017 aikana. Omavaraisuusasteeksi muodostui 59,9 %:ia. Omavaraisuuden hyvä tavoitetasoa 70 % ei saavutettu. Kajaanin omavaraisuusaste alittaa tällä hetkellä hyvän tavoitetason noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo, että Kajaanin kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot, valtionosuudet ja verotulot) tarvittaisiin 50,9 %:ia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. KH

52 1.6 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot ja menot. Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja rahan käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistulot olivat 321,2 miljoonaa euroa vuoden kokonaismenot olivat 322,8 miljoonaa euroa. Vähennyksenä tuloissa ovat käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa käyttöomaisuuden myyntitappiot sekä pakollisen varauksen muutos. Kaupungin ja liikelaitosten kokonaistulot ja -menot ulkoiset tulot ja menot, keskinäiset erät eliminoitu TULOT 2017 MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut- valmistus omaan käyttöön Verotulot Korkokulut Valtionosuudet Muut rahoituskulut Korkotuotot Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot Pakollisten varausten muutos Satunnaiset tuotot 0 - Pakollisten varausten lis.(-), väh. (+) -898 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot hyödykkeiden luovutusvoitot -261 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 401 Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 393 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 252 Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä KH

53 1.7 Konsernin toiminta ja talous KH

54 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Konserniyhteisöt Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on: - yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai - yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai - sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta. Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos: - kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai - sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle. Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhtiöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistus-osuus yhteisössä. Huomattava omistusosuus tarkoittaa prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta. Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kajaanin kaupungin konserniin kuului vuoden 2017 lopussa kahdeksan tytäryhteisöä. Tytäryhteisöjen lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistettiin kolme kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupunkikonserniin kuuluu myös kaksi yhteisyhteisöä ja neljä omistusyhteysyhteisöä Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2017 aikana kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. KH

55 Kuntalain konsernia koskevat määräykset astuivat voimaan Kajaanin kaupunki on laatinut konserniohjeen, mikä astui voimaan Kaupungin konserniohjeella luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteidenmukaisesti. Konserniohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ohjauksen menettelytapoja ja tehostaa kaupunkikonsernin johtamisen edellytyksiä siten, että kaupunkikonsernia ja kaupungin muuta toimintaa voidaan johtaa kokonaisuutena yhtenäisin periaattein ja kaupunkikonserninkokonaisetu huomioon ottaen. Konserniohje täydentää liikelaitoksille ja tytäryhteisöille niiden perustamisvaiheessa ja yhtiöjärjestyksessä asetettuja kunnan toimintaan liittyviä tavoitteita, joten niistä poikkeamiseen tai noudattamatta jättämiseen tytäryhteisön johdon on esitettävä perusteltu syy. Konserniohjeen tavoitteena on kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnanläpinäkyvyyden lisääminen, kaupungin yhteisöistä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista konsernin tilan arviointia varten tärkeistä seikoista, jotka eivät käy suoraan ilmi konsernitilinpäätöksestä. Kajaanin konsernirakenteeseen ei tullut muutoksia vuoden 2017 aikana Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisessä kaupunginjohdon tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida kaupungin ja sen konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyjen toimivuutta. Konserniohjaus ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kajaanin kaupungissa ohjeen mukaan konsernijohdolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa sekä niitä kaupungin johtavia viranhaltijoita, jotka toimivat liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevien asioiden valmistelijoina kaupunginhallituksessa. Toimivallan ja vastuujako konserniohjauksessa ovat toteutuneet kaupunginvaltuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat kuulleet liikelaitosten ja tytäryhtiöiden edustajia yhteisten päämäärien ja strategioiden määrittelemiseksi. Lisäksi on keskusteltu kuntayhtymien, yhteisyritysten ja omistusyhteisöjen edustajien kanssa. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä on toteutettu konserniohjeen mukaisesti ja eri yhteisöissä on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Yhtiöiden hallitukset vastaavat oman yhtiönsä riskienhallintapolitiikasta ja valvovat sen toteuttamista. Konsernitavoitteiden toteutumista on arvioitu kunkin tytäryhtiön kohdalla luvussa 5. Kaupungin liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat raportoineet ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioita. Konsernin määrittelevät potentiaaliset riskit ovat talouteen ja henkilöstöön liittyviä. Energiahintojen nousu heikentää yhtiöiden kannattavuutta. Korkokanta on pysynyt alhaisena, joten korkoriski on ollut hyvin hallinnassa. Lisäksi valtaosa lainoista on myös suojattu. Yhteenvetona todetaan, että konsernivalvonnan kohdealueissa ei ole havaittu sellaisia puutteita ja virheitä, joista tulee tehdä erityistä selvitystä. KH

56 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa Muutos % Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,0 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta ,1 Toimintakate ,1 Verotulot ,1 Valtionosuudet ,5 Rahoitustuotot ja -kulut ,3 Korkotuotot ,3 Muut rahoitustuotot ,4 Korkokulut ,9 Muut rahoituskulut ,3 Vuosikate ,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,8 Satunnaiset erät 117 Tilikauden tulos ,1 Tilinpäätössiirrot ,8 Tilikauden verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuus Tilikauden ylijäämä ,5 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 59,8 63,6 Vuosikate/Poistot, % 110,5 117,8 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen selitykset Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. KH

57 Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konserniyhteisöjen toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. KH

58 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 54,5 62,5 Lainanhoitokate 1,7 1,6 Kassan riittävyys 12 9 Tunnuslukujen selitykset: Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. KH

59 Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. KH

60 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 7 Lainasaamiset Laskennalliset verosaamiset Muut saamiset 5 0 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ KH

61 VASTATTAVAA 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä OMA PÄÄOMA VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Ostovelat 1 6 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset verovelat Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste 32,3 32,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 90,6 86,1 Velat ja vastuut % käyttötuloista 93,0 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset, milj Asukasmäärä KH

62 Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusasete mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut % käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Lisäksi osoittajaan merkitään liitetieto-ohjeen mukaisesti liitetiedossa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Konsernin lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. KH

63 1.8 Keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymia suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisten toimintatuottojen kautta. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2017 olivat 50,3 milj. ja konsernin 300,2 milj.. Muista vastuista suurimpia ovat osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 210,0 milj.. Leasingvastuiden määrä vuoden 2017 tilinpäätöshetkellä oli kaupungilla 3,8 milj. ja konsernilla 9,1 milj Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 115 ) Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin kaupungin tilikauden tulos liikelaitoksineen ennen poistoeroa, varauksia ja rahastosiirtoja on ,26 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen ,26 euroa käsittelystä seuraavaa: - Lisätään poistoeroa ,42 euroa. - Tuloutetaan varauksia ,14 euroa. - Tuloutetaan rahastoista ,74 euroa. Tilikauden alijäämä ,80 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien yli- /alijäämä. Poistoero syntyy kun investointia rahoitetaan varauksella. Poistoero 2017: - Kajaanin kaupunki ,69 - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos ,00 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos ,56 Vimpelinlaakso yhteensä ,44 - Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos ,00 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos ,33 Koulutusliikelaitos yhteensä ,67 Poistoerot yhteensä ,42 Varaukset: - Kajaanin kaupunki ,14 - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Varaukset yhteensä ,14 Rahastot: - Kajaanin kaupunki, koulutusrahasto ,74 KH

64 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen Kasvun kärjessä -strategian tavoitteet on asetettu vuosille 2016 ja Tuloskortteihin on koottu mittareiden ja indikaattorien kehitystietoa myös vuodelta 2017 siltä osin kuin tietoa on ollut saatavissa. Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Tuloskortti 1. Raportointivastuussa kehitysjohtaja Tavoite Tavoite Halu auttaa yritysten kasvua Uudet yritykset vuodessa, netto Yritystoimipaikat, kpl Yritystyöpaikat Kasvuyritysten liikevaihto ja Mittari Ei mittaria Ei mittaria työpaikat määritelty Ei mittaria Ei mittaria + 20 % Kaupungin omat kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöihin (infra), M 0,50 0,70 0,75 1,00 0,00 1,00 Uusien yritysten nettolisäys on jäänyt asetetusta tavoitteesta. Kasvua Kainuuseen Boosteri-hanke on tuonut uuden panostuksen alkavien yritysten palveluun TE-palvelujen rinnalle. Yritystoimipaikkojen määrä on hieman laskenut, yritystyöpaikkojen määrä on kasvanut. Tämän hetkinen tilanne on todennäköisesti parempi, kun otetaan huomioon Transtechin kasvu. Terrafamen suora työllistävä vaikutus Kajaanissa on tällä hetkellä noin alihankkijat mukaan lukien, mutta sen työpaikat tilastoidaan Sotkamoon. ST1 bioetanolilaitoksen käynnistyminen toi lisää teollisia työpaikkoja. Uuden sairaalan rakennusinvestointi on vaikuttanut myönteisesti rakentamista palvelevissa toiminnoissa. Viralliset tilastotiedot eivät toimi kovin hyvin yritystoiminnan kehityksen mittareina, koska niistä saadaan vain historiatietoa, nyt vuoteen 2016 saakka. Kasvuyrityksistä ei ole saatavissa ajantasaisempaa tilastotietoa kuin kausi Kasvua Kainuuseen -hankkeessa oli tarkoitus luoda ajantasaisempi alueellinen mittari kasvuyrityksistä, mutta se osoittautui liian haasteelliseksi. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä yritysperustannan tilastotieto on ajantasaista. Eri suhdannebarometrit antavat ajantasaista tietoa yritysten odotuksista liiketoiminnalle, mutta eivät numerotietoa. Uusimmat barometrit kertovat talouskasvusta. Yritystoiminnan ja yritystyöpaikkojen kasvu on olennainen tekijä kasvustrategiassa. KH

65 Tuloskortti 2. Raportointivastuussa kehitysjohtaja Osaavan työvoiman saanti Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista, % 73,0 73,7 69,0 74,5 74,0 70,0 KAO: koulutusalojen määrä KAO: tutkintoalojen määrä KAO: tutkintomäärä/läpäisy, % 81,6 82,3 81,6 85, ,6 KAMK: osaamisalojen määrä KAMK: tutkintoalojen määrä KAMK: tutkintomäärä/läpäisy, %, 58,5 58,5 58,5 96,9 99,7 58,5 KAMK:hon Kainuun ulkopuolelta hakeneet, % KAMK:sta valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen, % 70,0 yli ,0 83, > 60 Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat säilyttäneet itsenäisyytensä ja tuloksellisesti toimien hyvän asemansa koulutuksen kentässä. Kajaanin ammattikorkeakoulu on säilyttänyt hyvän tuloksellisuutensa, mutta ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli voi silti leikata sen valtionrahoitusta lähivuosina. Ammatillisen koulutuksen valtionrahoituksen leikkausten aiheuttamat säästötoimenpiteet on viety Kainuun ammattiopistossa läpi. Oppilaitosten konserniyhteistyö tiivistyy. Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus nuoren ikäluokan hakeutumisessa Kajaanin maakunnan ulkopuolelta on kehittynyt myönteisesti. Valmistuneiden työllistyminen alueelle näyttää heikentyneen eikä yllä asetettuun tavoitteeseen. Muutos johtuu osittain siitä, että 2016 alkaen valmistuvat vastaavat uusimuotoiseen, varsin pitkään Avop-kyselyyn aiemman Opala-kyselyn sijasta. Vastausprosentti on jäänyt 80 prosenttiin, kun se aiemmin oli lähes 100 prosenttia. Osaavan työvoiman saatavuus on hyvien liikenneyhteyksien lisäksi olennaisen tärkeää yritystoiminnalle, joten koulutuksen säilyminen ja kehittäminen on kaupunkistrategian tasoinen tavoite. KH

66 Tuloskortti 3. Raportointivastuussa kehitysjohtaja Saavutettavuuden parantaminen Tavoite Tavoite 2018 Helsinki Kajaani -reittilentoyhteyden säilyttäminen: Maanantai-perjantai, vuoroja Lauantai, yhteys Helsingistä ei kyllä kyllä la-su 2 la-su 2 kyllä Lentomatkustajia Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen: Valtatie 22 valtion talousarviossa 45 M ei 30 M 15 M ei Valtatie 5 valtion talousarviossa raja käynnistynyt Mainua-Savon Mikkeli-Juva Mikkeli Mikkeli Mikkeli-Juva Rataosuus Ylivieska- Käynnistyy Iisalmi-Kontiomäki valtion ei ei ei ei Oulu-Kajaani 2018 talousarviossa KT 89 Jokimäki-Vartiustie ei Toimivat tietoliikenneyhteydet Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet ja bussiliikenne Ei investoitu. Odotetaan 4G. Esitetty POP Elyn hankkeisiin Ydinkeskus-tassa avoin langaton verkko Haja-alueen asiointiliikenteen uudet ratkaisut Korjausvelkarahoituksella tehty tien leventämistä Ei langatonta verkkoa, 4G kattaa koko kaupungin alueen Uusia ratkaisuja kartoitettu ja testattu Ei langatonta verkkoa, 4G kattaa koko kaupungin alueen VT 6:lle 0,9 M Kontinjoen kevyen liikenteen väylään 1. vaihe toteutettu + jatko Kajaani- Kostamus Keskustaajama: kiinteä ja mobiili laajakaista Hajaalue: kiinteä ja mobiilipuhelinverkkoyhteys Asutuskeskittymissä tietoliikenneyhteydet Paremmat tieyhteydet Sotkamo- ja Paltamo- Ristijärvisuuntiin Parantunut mielikuva saavutettavuudesta Maakunta-kuvatutkimus 2012 Maakuntakuvatutkimusta ei ole uusittu Maakuntakuvatutkimusta ei ole uusittu Maakuntakuvatutkimus uusittu Mielikuva parantunut Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen: Nykyisellä hallituskaudella valtakunnallisia liikennehankkeita ei ole enää päätetty liikennepoliittisessa selonteossa, vaan suoraan valtion talousarviossa. Hankerahoitusta on siirretty perustienpitoon ja vain keskeneräisiä väylähankkeita viedään loppuun. Uuden maantielain mukaan jatkossa tullaan valmistelemaan pitkän aikavälin valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Kaupunkistrategian hankkeiden saaminen valtion väylähankkeisiin edellyttää aktiivista edunvalvontaa. Tienpidon rahoituksen uudet linjaukset vaikuttavat myös Kainuussa, kun korjausvelkarahoituksella tehtiin muuten toteuttamattomia korjauskohteita. Lentoliikenteen tilanne on tällä hetkellä hyvä, matkustajamäärät ovat kasvaneet toukokuusta 2015 alkaen, kun Kajaanin lennot siirtyivät Finnairin omiksi reiteiksi. Vuonna 2016 kasvu oli hitaampaa ja 2017 matkustajamäärät pysyivät lähes samalla tasolla. Merkittävä uusi kasvu voi toteutua vain kansainvälisen matkailun kasvun kautta. Kesän supistuskaudella vuoroja on yksi päivässä. Junamatkustus Helsinkiin on kasvanut vuoden 2017 aikana yli 10 prosenttia ja VR on parantanut tarjontaansa. Toimivat liikenneyhteydet ovat osaavan työvoiman saatavuuden ohella yritystoiminnan sijoittumisen tärkein tekijä. KH

67 Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Tuloskortti 4. Raportointivastuussa hallintojohtaja Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Asiakasryhmittely Asiakkuudenhallinnan käyttö Asiakastyytyväisyys Toimiala- ja yksikkökohtaista Toimiala- ja yksikkökohtaista Toimialakohtaista Toimialakohtaista Tavoite Palveluohjausta kehitetään Palvelut kohdistetaan asiakasryhmittäin Tulosyksikkökohtaista Tulosyksikkökohtaista Asiakkuudenhallinnan toimintamalli ja tietojärjestelmä Kaupungin yhteiset mittarit luotu Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Tavoite 2018 Toimintamalli käytössä palvelujen tuotannossa Mittareita hyödynnetään palvelujen järjestämisessä Tietojärjestelmät ovat järjestettävissä. Asiakastyytyväisyysmittarit luotavissa ja kyselyt/vastaukset yhdistettävissä. Tuloskortti 5. Raportointivastuussa hallintojohtaja Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kajaanin maine Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Paluumuuttajien kokemukset Ei mittaria Ei mittaria Asukastyytyväisyys Kerätään satunnaisesti Kerätään satunnaisesti Tavoite Säännölliset mainetutkimukset käynnistetty Maineohjelma käynnistetty Viestintäohjelma päivitetty Mittari määritelty Arviointia sidosryhmien kanssa Maineviestintä käynnistetty, jatko avoin. Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Maineviestintää ei jatkettu, mutta yhteismarkkinointia yritysten kanssa jatkettiin Ei toteutunut Ei toteutunut Ei toteutunut Tavoite 2018 Maine parantunut Ohjelma toteutettu 5-tiellä pysäyttäjä Kokemukset parantuneet Säännölliset asukastyytyväisyystutkimukset Asukastyytyväisyys parantunut Kaupungin ja yritysten yhteismarkkinoinnin ja maineviestinnän toteuttajan Kajaanin Matkailu Oy:n osakassopimusta ei ole jatkettu. Yhteismarkkinointia jatkettiin kuitenkin kaupungin ja yritysten kesken yhteisesti suunnitelluilla käytännön toimenpiteillä Yhteismarkkinointia tehtiin myös Vauhtia Vuokatin (Kajaani Oulujärven) matkailuun -hankkeessa. VisitKajaani-sivusto on luotu markkinoinnin ja myynnin yhteiseksi kanavaksi. Yhteismarkkinoinnin pitkäjänteiseksi tekemiseksi valmisteltiin Kajaanin yhteismarkkinoinnin yhteistoimintasopimus jossa matkailuyrittäjiä edustaa Oulujärven Jättiläiset ry. ja kaupan alan yrityksiä Kajaanin Kauppiasyhdistys ry. KH

68 Tuloskortti 6. Raportointivastuussa sivistysjohtaja Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Tavoite Tavoite 2018 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät kasvaneet Kävijämäärät Sairastavuusindeksi Varhaisnuorten päihteiden käyttö, % v Kävijämäärät kasvaneet Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö, % v KAO: Tupakointi KAO: Humalakokeilut KAO: Huumekokeilut Lukio: Tupakointi Lukio: Humalakokeilut Lukio: Huumekokeilut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaan ikäisistä 0,9 2,6 1,2 2,0.. 1,1 Kaupungin, soten ja kolmannen sektorin yhteistyö Kuntajohdon terveyden edistämisaktiivisuus Ei mittaria Mittari muodostettu Ei toteutunut Ei toteutunut Mittarin mukainen toiminnan vaikuttavuuden ja laajuuden arviointi 50 (2013) THL:n kouluterveyskyselyn tuloksissa oli valtakunnallinen tiedonkeruun ongelma, mikä aiheutti sen, että valtaosa vuoden 2015 peruskoulun ja lukion tuloksista jäi Kajaanin osalta saamatta. Kainuun ammattiopiston tulokset saatiin. Kumppanuustyötä arvioivan pätevän mittarin laadinta on hankalaa, eikä mittaria ole muodostettu. Esimerkiksi kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä kuulee kuitenkin säännöllisesti kolmannen sektorin toimijoita ja huomioi saatuja tietoja hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Kulttuuripalvelujen yhteistyössä Kainuun soten, kolmannen sektorin ja vapaan kentän toimijoiden kanssa aloittaman vähävaraisille kuntalaisille suunnatun Kaikukortin käyttöä jatkettiin vuonna Museoiden vapaan pääsyn perusteena oli edistää kuntalaisten innostusta käyttää museoiden palveluja. Kävijämäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Sivistyslautakunta katsoi museoiden olevan kuntalaisille samanlainen sivistyksellinen palvelu, mitä esimerkiksi kirjastopalvelu on. Viime vuodet ovat osoittaneet, että turvallisuuden huomiointi (sisäinen turvallisuus, arjen turvallisuus) on kytkettävä vahvemmin osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä, jossa kaupungilla ja sen kaikilla toimialoilla ja liikelaitoksilla on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli. Kajaani ja Kainuu ovat terveysindikaattoreilla tarkasteltuna aluetta, jossa liikutaan vähän ja sairastetaan paljon. Hyvinvoinnilla vs. sairastavuudella on kuntatalouteen merkittävät ja välittömät kustannusvaikutukset. Peruskoulut ja varhaiskasvatus ovat tehneet aktiivista yhteistyötä Kainuun soten perhepalvelujen sekä muiden koulutustoimijoiden (oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä) kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty. Peruskoulut ja päiväkodit ovat kehittäneet lasten arkipäivän liikuntamahdolli- KH

69 suuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Valtio on tukenut koulujen kerhotoimintaa erillisavustuksella, jonka määrä on valitettavasti laskenut vuosina merkittävästi. Omalla rahoituksella ei ole pystytty kompensoimaan vähentynyttä valtion avustusta, minkä vuoksi mm. liikuntakerhojen määrää on jouduttu karsimaan syksystä 2016 alkaen. Kustannuksen suuruus, jolla edistettäisiin mm. koulujen kerhotoimintaa, on vuositasolla noin euroa. Varhaiskasvatus on saanut AVIn rahoitusta Liikkuen kasvava lapsi -hankkeeseen vuosina Hankkeen päätavoitteena oli juurruttaa liikuntavastaavien toimintamalli osaksi Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusta sekä kehittää LiikuntaVasun sisältöjä palvelemaan varhaiskasvattajien lisäksi kajaanilaisia perheitä ja lapsia. Pitkän aikavälin tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä liikunnan avulla ja ohjata häntä kohti liikunnallisia elämäntapoja. Varhaiskasvatuksessa päiväkodit ovat sitoutuneet järjestämään 1 2 perheliikuntatapahtumaa toimikauden aikana. Tapahtumiin osallistuminen on ollut kiitettävän runsasta. Kaupunki on keskittänyt liikuntapalvelut ympäristötekniselle toimialalle. Tavoitteena on ollut nk. yhden luukun periaate, jolla sujuvoitetaan palvelujen järjestämistä asiakkaille. Uudistuksen osana perustettiin liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto, jonka tarkoituksena on vastata terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistyön koordinoinnista sekä kaupungin liikunta- ja kulttuuriolosuhteiden sekä kaupunkitapahtumien kehittämisestä yhteistyössä sivistys- ja ympäristöteknisen toimialan kanssa. Strategiakauden aikana ja organisaatiouudistuksen osana mm. koulujen liikuntasalien ilta- ja viikonloppukäyttöä on edistetty. Salit vuokrataan maksutta alle 18-vuotiaiden ohjatun toiminnan lisäksi erityisryhmien ja perheliikunnan toimintaan. Lehtikankaan monitoimitaloon rakennettu toinen liikuntasali (600 m 2 ) on hyvä lisä liikuntaolosuhteiden edistämisessä. Lisäksi entisen Normaalikoulun liikuntasali ja juhlasali on saatu kuntalaisten liikuntakäyttöön. Kaikki koulujen ja oppilaitosten salit eivät ole kuitenkaan vielä kuntalaisten käytettävissä. Liikuntaolosuhteet ovat parantuneet myös pallohallissa, jonne asennettiin tekonurmi. Lisäksi Keskuskentän jalkapallokentän tekonurmi on uudistettu. Liikuntapaikkojen laatu ja kunnossapito on arvioitu Kajaanissa laatukyselyn perusteella hyvätasoisiksi. Liikuntaorganisaation uudistustyön osana keskusteltiin mahdollisuudesta vapauttaa mm. seurat kaikista liikuntapaikkojen käyttövuokrista. Kustannus olisi vuositasolla noin euroa. Tällaisella toimenpiteellä arvioitiin edistettävän kaikenikäisten kaupunkilaisten osallistumista liikuntaan ja seuratoimintaan. Kaupunki tukee ikäihmisten omaehtoista terveyden edistämistä. Tukimuotoina ovat mm. 70+-liikuntapassi, eläkeläis- ja potilasjärjestöjen ohjatut kuntosaliryhmät, eri järjestöjen vertaisohjaajien ohjaamat vesiliikunta- ja painonhallintaryhmät ja omatoimiset ikäihmisten harrasteryhmät. Tuen muotona on lisäksi Vesiliikuntakeskus Kaukavedessä käytössä oleva erityisuimaranneke eli etu, jolla pitkäaikaissairaat ja vammautuneet saavat uima- ja/tai kuntosalikäyttöoikeuden edullisesti. Rannekkeita on myönnetty vuosittain noin kappaletta. Jatkossa Kajaanin kaupungin kannattaisi miettiä myös seurojen ja erilaisten järjestöjen avustuspolitiikan uusimista, koska seurat ja järjestöt ovat keskeisiä toimijoita, jotka aktivoivat kuntalaisia virkistävään, terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan. Avustusten jakoperiaatteet voisivat olla sellaiset, että niiden käytöllä tuetaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteuttamista. Aktiivinen ja osallisuutta kokeva ihminen voi hyvin ja kokee elämänsä terveenä ja mielekkäänä. KH

70 Yleiset kehityssuunnat * Väestö Syntyneet Kuolleet Taloudellinen huoltosuhde 1,636 1,604 1,550 Väestöllinen huoltosuhde 0,570 0,580 0,593 Nettomaassamuutto Nettomaahanmuutto Alueella työssäkäyvät Työlliset Työpaikkaomavaraisuus, % 103,8 104,8 *ennakkotietoja Kaupunkistrategian visio on Kasvun kärjessä Strateginen päämäärä on Kajaani kasvukeskukseksi Strategiassa ei ole määritelty tarkemmin, missä asioissa Kajaani on kasvun kärjessä 2025 tai miten Kajaani määrittelee kasvukeskuksen. Yleisesti kasvukeskus määritellään usein kaupungiksi tai muuksi keskukseksi, jossa väkiluku ja työpaikkojen määrä kasvavat. Tarkemmin kasvukeskuksella viitataan sellaiseen alueelliseen kokonaisuuteen, jonne ihmiset, yritykset ja muut organisaatiot uskaltavat sijoittaa elämänsä, rahansa ja toimintonsa. Siten kasvukeskusten kasvu perustuu siihen, että niissä nähdään tulevaisuuden potentiaalia, jonka seurauksena väestön ja työpaikkojen määrä kasvaa. Vuodelta 2017 on käytettävissä vasta ennakkotietoja. Kajaanin väkiluku ja syntyvyys ovat laskussa ja kuolleisuus lisääntyy väestön vanhetessa. Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde heikkenevät. Kajaani menettää asukkaitaan muille kunnille. Vain maahanmuutto tasoittaa jossain määrin väkiluvun laskua. Viimeisimmät käytettävissä olevat työssäkäyntitilastot ovat vuodelta 2015, joten strategiakauden kehitystä ei voida vielä arvioida. KH

71 Hyvinvoinnin edistämisohjelma Kaupungin elinvoimaa ja hyvinvointia tukevat rakenteet Tavoitteet Mittari Koulutustaso nousee nykyisestä tasosta Koulutustasomittain Liikuntapaikkarakentaminen on lisännyt Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kaupunki > hyvinvoinnin puitteet hyvinvointia: Kaukavesi, keilahalli, pallohallin ja liikuntapuiston tekonurmet, Vimpelin urheilukentän peruskorjaus Kuntalaisten turvallisuus ja osallisuus Tavoitteet Mittari Rikollisuuden, erityisesti väkivaltarikollisuuden väheneminen Väkivaltarikollisuus 10,8 11,5 8,3 Hyvinvointityöryhmän järjestöillat, ikäihmisten omaehtoisen liikunnan tukeminen, Kuntalaisten omasta hyvinvoinnista huolehtimisen vahvistaminen museoiden pääsymaksujen poistaminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Tavoitteet Mittari Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä 7,5 8,1 7,5 väestöstä Nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Lasten ja lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Ikäihmisten hyvinvointi Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / vastaavanikäisistä Ensikodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet, kunnan kustantamat palvelut Lastensuojelun avohuollon asiakkaat, 0-17-vuotiaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 26,3 25,1 23,0 7,0 7,5 8, ,5 6,5 6,2 Tavoitteet Mittari Ikäihmisten turvallinen kotona asuminen mahdollistuu mahdollisimman pitkään Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus, % 11,3 12,4 12,8 KH

72 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Peruskaupungin talousarvion toteutuminen; tuloslaskelma- ja rahoitusosa, tase sekä investointiosan toteutuminen Peruskaupungin tuloslaskelma Talous TA 2017 TA muutokset 2017 TA Muutosten jälkeen 2017 Toteutuma Poikkeama MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET Vuokratuotot Muut toimintatuotot MUUT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ T O I M I N T A T U O T O T VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET Vuokrat Muut toimintakulut MUUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ T O I M I N T A K U L U T T O I M I N T A K A T E VEROTULOT VALTIONOSUUDET KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ V U O S I K A T E POISTOT JA ARVONALENTUMISET T I L I K A U D E N T U L O S VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS T I L I K A U D E N A L I J Ä Ä M Ä KH

73 Peruskaupungin rahoituslaskelma Talous TA 2017 TA muutokset 2017 TA Muutosten jälkeen 2017 Toteutuma Poikkeama TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TOIMINNAN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA V A I K U T U S M A K S U V A L M I U T E E N KH

74 Tase Peruskaupungin tase VASTAAVAA 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ KH

75 VASTATTAVAA 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien alijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Piktäaikaiset konsernivelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 0 0 Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Peruskaupungin investointiosan toteutuminen Maan hankinta ja luovutus: Kajaanin kaupunki hankki maata vuonna 2017 yhteensä n m² ,42 eurolla. Pinta-alaltaan suurin kauppa oli Paltamon seurakunnan kanssa tehty n. 59 ha suuruinen määräalan kauppa Nakertajan maanläjitysalueen ympäriltä. Lisäksi toteutettiin Heinikankaalla entisen K-raudan ympärillä aiemmin sovittu kauppa, jolla kaupunki sai omistukseensa kaavamuutoksella muodostuneita puistoalueita ja yhden teollisuustontin. Maata myyntiin m² ,64 eurolla, mikä on kirjattu myyntivoittoihin. Pintaalaltaan suurin kauppakohde oli Otanmäen lintuvesiallas. Lisäksi kaupunki myi tontteja ja määräaloja. Arvoltaan suurimmat kaupat tehtiin Loiste Sähköverkko Oy:n kanssa muuntoasemien maa-alueista. Talonrakennusinvestoinnit: Kaupungin rakennuskantaa vähennettiin m² (- 2,9 %) purkamalla Hauholan koulu ja myymällä Kainuun portin ent. huoltorakennus, lisäksi Vilake -liikelaitos purki Oppi 2 rakennuksen m². Elokuussa 2017 otettiin kokonaisuudessaan käyttöön Lehtikankaan monitoimitalo, johon tuli uutta tilaa m² sekä Nakertajan koulun laajennus, jossa uutta tilaa 857 m². KH

76 Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli Investointien toteutuma yhteensä oli Merkittävimpänä hankkeena valmistuivat kesällä 2015 aloitettu Lehtikankaan monitoimitalo ja Nakertajan koulun laajennusosa. Merkittävimpinä korjaushankkeina peruskorjattiin osittain Lehtikankaan monitoimitalon yhteyteen jäävä liikuntasali, tehtiin Otanmäen koululle tilamuutokset päiväkodille ja uusittiin kaupungintalon talotekniikkaa sekä lattiapinnoitteita. Kiinteät rakenteet ja laitteet: Kiinteät rakenteet ja laitteet -osan investointien talousarviovaraus oli , ja toteutuma oli Investoinnit painottuivat asuntokatujen peruskorjauksiin mm. Purolan, Puistolan ja Kätön alueilla. Pohjois-Kätön alueelle rakennettiin uutta katu- ja kunnallistekniikan verkkoa 35 uudelle omakotitalotontille. Liikuntapaikoista toteutettiin Lehtikankaan monitoimitalon pallokenttä ja skeittiparkki Kaupunginlammen puistoon. Irtaimistoinvestoinnit Irtaimen omaisuuden hankinnat olivat yhteensä 2,8 milj.. Lehtikankaan monitoimitalon kalustamiseen käytettiin 1,7 milj.. Kaupunginhallituksen alaiseen irtaimistohankintaan käytettiin 0,6 milj. ja pelastustoimen irtaimistoon käytettiin 0,4 milj.. KH

77 Investointiosa 2017 Sitovuustaso on toimielintaso (maa- ja vesialueet, talonrakkennus ja kiinteät rakenteet ja laitteet omina sitovuustasoina). Määrärahat euroina - investointiraja euroa. Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määräraha voidaan käyttää muuhun vuoden 2017 talousarviossa varattuun investointikohteeseen Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2017 TA muutos 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama MAA- JA VESIALUEET Tulot Menot Nettomenot RAKENNUKSET Talonrakennus, peruskorjaus ja uudisrakentaminen,sitovuutaso hankekohtainen > t Hauhola - Lehtikangas-monitoimikeskus Nakertajan koulun laajennus Kätönlahden koulu erillinen liikuntasali Kajaanin Lyseon peruskorjaus Uusi jääharjoitushalli Talonrakennus, peruskorjaus < t valtionavut MUUT RAKENNUSHANKKEET Pihatyöt ja pintavesitekniikka Sisäilma- ja vesikattokorjaukset Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous Käyttötarkoituksen muutokset Keittiölaitteiden uusiminen Rakennusautomaatio valtionavut TULOT Valtionavut 0 0 Myynnit RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tulot 0 0 Menot Nettomenot KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Suunnittelu ja tutkimus myyntituotot Kunnallistekniikan rakentaminen tulot TULOT Valtionavut Myynnit KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot KH

78 Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2017 TA muutos 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama IRTAIN OMAISUUS KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus josta Kajaste SIVISTYSTOIMIALA Varhaiskasvatus Perusopetus Kirjasto Kongressikeskus Musiikkiopisto Kaukametsä YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaist Kunnallistekniikka ja liikunta Tilakeskus KAINUUN PELASTUSLAITOS Kainuun pelastuslaitos valtionavut 39 IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ Tulot 39 Menot Nettomenot RAHOITUSARVOPAPERIT Osakkeet ja osuudet -15 Myynti Hankinta Nettomenot INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot KH

79 2.2.2 Konsernihallinto Olennaiset tapahtumat vuonna 2017: Kuntavaalit pidettiin huhtikuussa ja uusi valtuusto ja muut toimielimet aloittivat toimintansa alkaen. Kaupungin keskeiset säännökset uusittiin (hallintosääntö, konserniohje sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje). Kaupungin toimialarakenteeseen ei tehty muutoksia. Kaupungin johtamisjärjestelmä muuttuu alkaen siten, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja aloittaa osa-aikaisena luottamushenkilönä. Konsernihallinnon alainen toiminta: Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta Talouskasvun alkaminen ja elinkeinoelämän piristyminen näkyi jo keväällä ja selvästi syksystä alkaen. Terrafamen kaivoksen jatkoratkaisut ja Transtechin liiketoiminnan kasvu olivat aluetalouden kasvun ja työllisyyden myönteisen kehityksen keskeiset ajurit. Kaupungin eri toimijoiden kanssa toteuttamaa verkostomaista toimintatapaa jatkettiin. Kaupungin toimialat ja liikelaitokset, tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä avustuksia saavat yhteisöt toteuttivat elinkeinopolitiikkaa ja tarjosivat elinkeinopalveluja elinkeino-ohjelman mukaisesti. Loppuvuodesta päätettiin elinkeinoohjelman uudistamisen käynnistämisestä. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto aloitti toimintansa syksyllä. Maakunnallisen elinkeinoyhtiön Kainuun Etu Oy:n yritysten perustamisen, kasvun, kansainvälistymisen ja omistajanvaihdoksen yritysneuvontapalveluja ei vielä saatettu vakinaiselle pohjalle resurssien puitteissa, koska hankekokonaisuus sai jatkoaikaa keväälle Oulun yliopiston biojalostuksen lahjoitusprofessuurin valmistelu käynnistyi yliopiston teknillisen tiedekunnan johdolla. CSC:n tutkimustoiminnan avaus data-analytiikassa siirtyi vuodelle Kaupunki päätti osallistua kumppanina Kainuun Liiton ja Cinia Oy:n Koillisväylän tietoliikennekaapelin esivalmisteluhankkeeseen. Joulukuussa aloitettiin yrityshautomon/kiihdyttämön valmistelu KAMK:n yhteyteen. Kajaanilaisen yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä tukevaan sekä Kajaaniin uusia työmahdollisuuksia luovaan toimintaan ja hankkeisiin haettavaksi varattiin kaupunginhallituksen käyttöön euron suuruinen etukäteen suuntaamaton määräraha, ns. Kajaanin kehittämisraha. Sitä myönnettiin kolmeen eri kehittämistoimintoon. Työllisyyden hoito Työllisyysasiantuntijan/TYP-johtajan toimesta on johdettu ja kehitetty Kainuun työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) toimintaa. Vuoden aikana 137 kajaanilaista aloitti TYP-palvelussa ja 80 asiakkaan palveluprosessi päättyi. 60 % palvelussa päättäneille löytyi muu ratkaisu kuin työttömäksi työnhakijaksi jääminen. Työhön tai koulutukseen siirtyi 27 henkilöä. Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishanke (VÄLKE) päättyi Hankkeen päätavoitteena oli luoda kaupungin ja yhdistystoimijoiden kesken uudenlainen välityömarkkinoiden toimintamalli. Hankkeen ansiosta yhdistystoimijoiden roolit kirkastuivat ja ne löysivät omat vahvuutensa ja kehittivät niitä. Asiakkaita hankkeessa oli 245, joista n. 145 henkilölle (59 %) löytyi hankkeen jälkeen muu ratkaisu kuin uudelleen työttömäksi jääminen. Hankkeen ajalta kaupungille tuli säästöä työmarkkinatukimaksuissa euroa. Lisäksi laskennallinen tuleva säästö työmarkkinatukimaksuissa on noin euroa. Osana hanketta kaupunki pilotoi yhdistysten työllisyysavustusmenettelyn. Kuuden (6) kajaanilaisen yhdistyksen kanssa käynnistettiin kumppanuussopimusperusteinen yhteistyö. Kumppanuusyhdistyksille myönnettiin työllisyysavustusta yhteensä euroa toimintaan, joka ajoittui Tältä ajalta kaupunki säästi työmarkkinatukimaksuja noin euroa yhdistysten työllistämistoiminnan ansiosta. Lisäksi tulevaksi säästöksi voidaan arvioida noin euroa. KH

80 Kajaanilaisille yrityksille ja yhdistyksille myönnettiin/maksettiin työllistämisen kuntalisää 25 henkilön palkkakustannuksiin. Kaupunki työllisti vuoden aikana keskimäärin 50 henkilöä kuukaudessa (45,30 htv). Ympäristönhoidollisiin tehtäviin kaupungin Katu ja puisto -tulosyksikköön työllistettiin 15 työntekijää. Kaupungin työhönvalmentajalla oli 90 asiakasta, joista kaupungin tarjoamaan palkkatukityöhön sijoittui 10 henkilöä, yksityisille työmarkkinoille seitsemän (7) henkilöä ja osa-aikatyöhön henkilöstöyritysten kautta seitsemän (7) henkilöä. Opiskelemaan lähti 10 henkilöä. Kumppaniksi ry:n tarjoamaan palvelutarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin lähetettiin 42 asiakasta. Kaupungin palkkatukityössä oleville työhönvalmentaja järjesti ryhmävalmennusta, johon osallistui yhteensä 15 henkilöä. Kumppaniksi ry:n eri palveluissa oli toimintavuonna 187 kajaanilaista asiakasta, joista nuoria alle 30- vuotiaita oli 88 henkilöä. Asiakkaista 20 sijoittui työhön yksityisille työmarkkinoille. Koulutukseen lähti 27 asiakasta. Muutoin asiakkaita sijoittui mm. työkokeiluun (9), Kelan kuntoutuspalveluihin (18), sairauslomalle/tutkimuksiin (16) ja työkyvyttömyyseläkkeelle (5). Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautui 44 asiakasta ja valmennus jatkuu 32 asiakkaalla. Parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin euroa, mikä oli lähes yhtä suuri summa kuin edellisenä vuonna. Työmarkkinatuen maksuosuuden piirissä on runsaasti työttömiä, joilla ei ole työ- ja toimintakyvyn rajoitteiden takia mitään mahdollisuutta osallistua aktivointitoimiin. Heille pitäisi löytyä jokin muu pysyvä ratkaisu kuin työttömänä työnhakijana oleminen. Yhdistysten palkkatukimäärärahojen väheneminen näkyy myös työmarkkinatukimaksuissa. Kaupunki tarjosi kesätyöpaikan 31 nuorelle. Lisäksi myönnettiin 300 euron suuruinen kesätyöseteli 600 nuorelle, joista peruskoulun 9-luokkalaisia oli 290 ja toisen asteen opiskelijoita 310. Ensimmäisen kerran kesätyösetelin pystyi käyttämään kesäyrittäjyyteen. Kesäyrityksen perusti 10 nuorta. Keskushallinto Kuntalain uudistuksella uusien valtuustojen toimikauden alku muutettiin aiemmasta vuoden vaihteesta kesäkuulle; ensimmäinen uuden lain mukainen valtuustokausi aloitettiin Kuntavaalit toimitettiin huhtikuussa. Kaikki uudet toimielimet aloittivat toimintansa kesä elokuussa. Uusille toimielinten jäsenille järjestettiin syksyn aikana koulutusta kunnallishallinnosta ja taloudesta sekä järjestettiin perehdyttämispäivät kaupungin peruspalveluihin, kehittämistoimintaan ja yritysympäristöön. Kaupungin hallintosääntö hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa. Hallintosääntöön yhdistettiin kaikki aiemmin erilliset toimialojen ja liikelaitosten johtosäännöt, hallintosääntö, luottamushenkilöiden palkkiosääntö ja muita johtosäännön tasoisia säännöksiä. Kaupungin konserniohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa. Konserniohjeella toteutetaan kaupungin omistajapolitiikkaa ja ohjataan yhtiöiden toimintaa. Konserniohje on käsitelty tytäryhtiöiden hallinnossa. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on varmistua siitä, että kuntastrategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Ohjeen tavoitteena on varmistaa strategian toteuttaminen sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan noudattaminen kaupunkikonsernissa. Henkilöstö- ja taloushallinnon palveluntuottajan muutos Kainuun Sotesta Kunnan Taitoa Oy:lle toteutettiin. Muutokseen liittyneessä tietojärjestelmäuudistuksessa oli vaikeuksia, joiden johdosta projektin kustannukset ja henkilöstön työpaineet kasvoivat. Kaupunki luopui henkilöstöhallinnon SAP HCM tietojärjestelmästä elokuussa kaupunginhallituksen tekemän päätöksen perusteella ja siirtyi suoraan Taitoan asiakkuuteen perustuvan Populus-järjestelmän käyttäjäksi. Asianhallinnassa otettiin käyttöön CaseM-tietojärjestelmä, jota käytetään asiakirjahallinnossa, kokoushallinnassa ja sopimushallinnassa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti toimielimet siirtyivät paperittomaan kokoukseen vuoden 2018 alusta. Henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä koulutettiin järjestelmän käyttöön. Keskushallinnon asiantuntija esimiestasolla tapahtui olennaisia muutoksia: KH

81 - talousjohtajaksi valittu Eeva Suomalainen oli kaupungin palveluksessa vain 8 kk, kunnes siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Uusi talousjohtaja Asta Tolonen aloittaa viranhoidon henkilöstöjohtajaksi valittu Jyrki Komulainen aloitti tehtävään tutustumisen joulukuussa ja siirtyy hoitamaan virkaa täysiaikaisesti Pekka Sivosen jäädessä eläkkeelle toukokuussa tietohallintojohtaja Heikki Hyvönen aloitti työskentelynsä Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalveluissa vuosi oli rauhallinen, uusia turvapaikanhakijoita yksikköön tuli vähän, samoin uusia kiintiöpakolaisia. Kajaaniin kuntapaikan sai yhteensä 68 henkilöä (edellisenä vuonna 133), joista oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita oli 45, kiintiöpakolaisia 20 ja perheenyhdistämisprosessin kautta 3. Turvapaikanhakijoista palasi kotimaahansa vapaaehtoisen avustetun paluun kautta 26. Konsernihallinto: Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa kaupunginjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tuki yritystoiminnan säilymiselle ja kasvulle Yritystoimipaikat kpl Yritystyöpaikat kpl Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat OECD/Eurostat suositus: Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään 10 henkeä 3 vuoden aikana henkilöstön keskim. kasvu yli 20 % vuositasolla 2013: : : : kasvukausi koko Kainuu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 19 kpl, joista 20 % tai enemmän kasvaneita 5 kpl. Alle 10 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 73 kpl. (Toimiala Online) Yritystoiminnan kasvua tuetaan kohdennetusti Kasvua Kainuuseen -hankkeella, jonka kautta seurataan kasvuyritysten kehitystä tarkemmin. Kasvua Kainuuseen hanke antoi asiakaskohtaista palvelua 115 kasvuyritykselle. Hankkeessa ei tehty tarkempaa mittaria kasvuyritysseurantaan, vaan siinä käytetään Tilastokeskuksen tietoja kasvukausi koko Kainuu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 12 kpl, joista 20 % tai enemmän kasvaneita 2 kpl. Alle 10 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 37 kpl. (Tilastokeskus). Kasvuyritysten määrä on hieman pienempi kuin kaudella Uuden yritystoiminnan lisääminen Yritystoiminnan edellytykset, yleinen toimintaympäristö ja yritys- Uudet yritykset vuodessa, netto Elinkeino-ohjelman toteutus ja seuranta 2014: : 29 8/2016: 37 aloittaneet 87 lopettaneet 50 Uudistetun elinkeino-ohjelman toteutus alkanut Aloittavien yritysten palvelu jatkuu Kainuun TE-toimiston palveluna. Nuorten yritysperustantaa tuetaan Yrittäjyysmaakuntatoimenpiteillä. Elinkeino-ohjelman toimenpiteitä toteutetaan ja seurataan Kasvua Kainuuseen Boosteri-hanke on toiminut aloittavien yritysten lisäpalveluna. Yrittäjyysmaakunta ei käynnistynyt kärkihankkeena. Kaupunki on tukenut KAO:n NYtoimintaa Toteutunut. Uuden elinkeino-ohjelman valmistelu alkoi. KH

82 palvelut Yritystoiminnan infran ja rakennetun ympäristön parantaminen Elinkeinopalvelujen verkoston ylläpito kasvutavoitteiden saavuttamista tukien Renforsin Rannan toimintaympäristön kehittämisen energiainvestoinnit Kaupungin tekemät kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöön Rahoitus TA 2017 kehittämisorganisaatioille: Etu Oy KAMK Oy KYK/OY OY/Biojal CEMIS KAMK/Measurepolis CSC data-analyysi ( ) KAMK:n ja KAO:n työelämävaikuttavuutta parannetaan käytännön konserniyhteistyöllä. Innovaatiotoimintaa lisätään biojalostuksessa ja dataanaly-tiikassa. Kasvua Kainuuseen -palvelut vakinaistetaan resurssien puitteissa Toimintaympäristöhankkeet kaupunki toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Biojalostusprofessuuri ei käynnistynyt vielä 2017, valmistelu aloitettiin OY:n tekn.tiedekunnan johdolla. CSC:n dataanalytiikkahankkeen käynnistys siirtyi vuodelle KAMK ja KAO tekivät konserniyhteistyösopimuksen ja aloittivat sen toteutuksen. Kasvua Kainuuseen hankkeet saivat jatkoajan maaliskuuhun 2018 saakka. Talousarviossa 2017 ei osoitettu erillisrahoitusta yritysten toimintaympäristöhankkeisiin Hankintatoiminnan kehittäminen Tilaisuudet/ yhteydenotot Paikalliset tarjoukset/ voitetut kilpailutukset Hankintapäätösten ja -sopimusten laatu ja niiden noudattaminen Hankinta-asiamiestoiminta jatkunut, muille kunnille esitetty osallistumista. Tarjouskriteereiden käyttäminen Hankintaosaaminen on kaupunkiorganisaatiossa edelleen hajautettuna ja hankintojen toteuttamisessa parantamista. Toiminta jatkuu yritysten tarpeista lähtien, hankintayksiköitä tukien Uuden hankintalain tarjouskriteerit paikallisten hankintojen tekemiseen hyödynnetään Uuden tietojärjestelmän (Tiera ERP) käyttöönotolla siirrytään keskitetympään ostamiseen ja sopimusten noudattaminen parantuu. Hankintarenkaan kunnat lähtivät mukaan palvelun rahoitukseen ja hyödyntämiseen. Pienhankintaohjeet uudistettiin paikallisten hankintojen mahdollisuuksia parantaen Hankintatoimen Cloudia-ohjelmiston ominaisuuksia laajennettiin. KH

83 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Kajaanin ammattikorkeakoulun tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Kainuun ammattiopiston tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus lisääntyy Aktiivinen rekrytointi eri alojen osaajien saamiseksi muualta alueelle Mittari/indikaattori KAMK:n itsenäisyyden ja koulutusalojen säilyminen KAO:n itsenäisyyden ja monialaisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen myös suppenevan rahoituksen aikakaudella KAMK:iin Kainuun ulkopuolelta hakeneiden määrä KAMK:n valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen Rekrytointitoimenpiteiden määrä ja myönteinen vaikutus tulomuuttoon Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 KAMK:lla vahva toimilupa. KAMK yksi maan tuloksellisimmista, mutta tuloksen jatkuva kasvutavoite haaste. Strategiauudistus on toteutettu. KAO sopeuttaa toimintaansa valtion rahoitusleikkausten mukaisesti. TA 2016 koulutusliikelaitoksen lukiokoulutuksen määräaikainen lisärahoitus: yli 70 % yli 83 % 58 69,8 KAMK:n vetovoima on hyvä, koulutusalavalinnoissa on houkuttelevia aloja. Valmistuneiden sijoittuminen alueelle on hyvällä tasolla Yhteistyössä aluekehittäjien, soten ja yritysten kanssa on toteutettu Kainuu Connection -rekrytointia pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Kuopiossa Uuden strategian profilaatio ja toiminnan tehostuminen yhdessä alueellisen ja alaperustaisen yhteistyön vahvistumisen kanssa luo jatkuvuutta KAMK:n itsenäiselle toiminnalle KAO sopeuttaa toimintansa supistuvaan rahoitukseen, mutta säilyttää asemansa yhtenä johtavista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Suomessa. Lukion ma. lisärahoitusta ei jatketa Vähintään 70 % Toteutunut. KAMK:n tuloksellisuus on pysynyt hyvällä tasolla. Konserniyhteistyö KAO;n kanssa on käynnistynyt. Alakohtainen yhteistyö muiden ammattikorkeakoulujen kanssa on toimivaa KAO toteutti rahoitusleikkausten vaatimat säästötoimet ja varautui ammatillisen koulutuksen reformiin Ulkopuolelta hakeneita:83% 60 % Kainuuseen työllistyneitä: 56% Kaupungin ja muiden tahojen toimenpiteet, kuten viestintä vetovoiman ja kilpailukyvyn lisäämiseksi tukevat osaltaan KAMK:n vetovoimaa Rekrytointiyhteistyötä jatketaan. Kainuun liitto käynnistää sitä tukevan hankkeen. Koulutuskonserniyhteistyössä aloitettiin opiskelijamyönteisen mielikuvan parantaminen KAMO:n kanssa. RekryKainuu hanke on jatkanut aktiivista ulkoista rekrytointia, kaupunki on ollut mukana valituissa rekrytapahtumissa. KH

84 Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Toimivat tietoliikenneyhteydet Sähköisten palvelujen tarjontaa lisätään. Matkustajamäärä /vuosi Helsinki Kajaanireittilentoliikenne Sujuvat ja nopeat maantie- ja rautatieyhteydet Yhteyksien laatu ja kattavuus Sähköisten palvelujen toimivuus ja käytettävyys Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjän suunnan väyläyhteyksien nopeutuminen Henkilöjunayhteyksien määrä ja laatu, Oulu ja Helsinki Keskustassa ja läheisellä hajaasutusalueella kattavat tietoliikenneyhteydet. Muualla kiinteät tai mobiilit puhelin- ja tietoliikenneyhteydet. Yksittäisiä sähköisiä palveluja saatavilla Lentojen siirryttyä 5/2015 Finnairille 4 vuoroa arkisin + la su vuorojen lisäys. Matkustajamäärä vuonna 2015 VT 22 investointi 15 M käynnissä VT 5 Mikkelin kohta 27 M käynnissä VT 5 Mikkeli-Juva 121 M rahoitettu Hallituskauden jälkeisiä valtakunnallisten liikenneinvestointeja tullaan suunnittelemaan jollain tasolla Liikennepol. selonteon Ylivieska Iisalmi Kontiomäkirata 90 M ei saanut budjettirahoitusta uudelleen arvioinnin takia. Oulu Kajaaniradan perusparannus toteutettu KT 89 kapeikkojen leventäminen korjausvelkahankkeena käynnistyy Työmatkustuksen mahdollistavat henkilöjunayhteydet etelään. Oulun suunnasta lakkautettu kaksi junaa Taajamassa sekä kylillä on toimiva 4Gverkon peitto VT vaiheen ja jatkovaiheiden sekä VT 5 seuraavien vaiheiden saaminen hallituskauden jälkeisiin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin. Ylivieska Iisalmi Kontiomäki- rata valtakunnallisiin liikennehankkeisiin. Savon rata seuraavaksi valtakunnalliseksi ratahankkeeksi Pohjanmaan radan jälkeen Vartiuksen rajanylityspaikan kehittämisen jatkaminen VR:n ostoliikenteen vuorojen jatkuminen vähintään nykytasolla Yhteisverkon 4G verkko on valmistunut. Kajaanin eteläosissa ja länsiosissa (Vuolijoen alueella) verkon kattavuus ei ole täydellinen. Matkustajamäärä vuonna 2017, joista reittilentomatkustajia Uudessa maantielaissa määritellään valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, johon pitkän aikavälin investointihankkeet listataan. Laki ei ole vielä voimassa. Myös Kainuun Liitto on ottanut omaan edunvalvontaansa Savon radan saamisen valtakunnalliseksi ratahankkeeksi. Ostoliikenne jatkuu 2018 loppuun nykytasolla. Matkustajamäärät pääkaupunkiseudulle kasvoivat yli 10 % ja VR paransi vuorotarjontaa etelään. KH

85 Toimivat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Maantieyhteyksien taso VT 5, VT 6, VT 22 Joukkoliikenteen palvelutaso Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet pohjoinen, itä, etelä VT 6 Kajaani- Sotkamo turvallisuuden ja suvujuuden parantaminen Tieyhteyden kehittämiseksi on tehty laajapohjainen kannanotto, jota käytetään edunvalvonnassa. Kontinjoen kevyen liikenteen väylä sai euron erillisrahoituksen. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Välityömarkkinoiden kehittämishanke Asiakkuudenhallinnan käyttö kaikessa palvelutoiminnassa Palvelutarpeen arvioinnin ja jatkopolkujen varmistaminen, % hankkeen asiakkaista 2014: 25 % 2015: 82 % Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista 70 % 59 % (koko hankkeen ajalta) Keskeiset asiakasryhmät on määritelty koko organisaatiotasolla. Ei tehty. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Kajaanin maine Kajaanin matkailun kehittäminen Maahanmuuttajien omien toimintaedellytysten vahvistaminen ja turvaaminen Kainuun maakuntakuvatutkimukset, omat maineseurannat Kaupunki rahoittaa yhteismarkkinointia ja maineviestintää /vuosi yhteisrahoitusperiaatteella: yritykset 50 % - kaupunki 50 % Matkailutulo, johon sisältyy keskeisesti Kajaaniin tuleva ostovoima Kotouttamisohjelman toimenpiteet toteutuvat arjessa. Seurantaraadin arviointi 1 x vuosi Ei säännöllistä mittausta eikä toimintatapaa. Kajaanin Matkailu Oy toteuttaa yhteismarkkinointia ja maineviestintää yhteistyössä yritysten kanssa. Osakassopimuskausi päättyy 2016 lopussa. Kajaanin matkailun Master Planin yhteistyötoteutus on käynnistynyt ostosmatkailussa, kokousmatkailussa, tapahtumayhteistyössä ja jokivarren laajassa jatkokehittämisessä 2015: Kotouttamisohjelman toimenpiteet ohjaavat toimintaa. Kokemusasiakastoimintaa kehitetään edelleen. Yhteismarkkinointia ja maineviestintää jatketaan syksyn 2016 arviointien perusteella valituilla toimintamalleilla. Toteutetaan aloitettuja toimenpiteitä yhteistyötahojen kanssa, mm. Karelia CBC-rahoitteinen hanke Metsähallituksen kanssa. Tuetaan ostosmatkailun yhteismarkkinointia. Kainuun maakuntakuvatutkimus uudistettiin. Tulokset ovat pitkälti samat kuin aiemmin. Yhteismarkkinointia jatkettiin hyväksytyn erillissuunnitelmalla. Sen vakiinnuttamiseksi valmisteltiin osapuolten yhteistoimintasopimus. Jokivarren ja rauniolinnan kehittämisen Karelia CBChanke käynnistyy syksyllä Ostosmatkailua tuettiin. Tapahtumayhteistyö jatkui. KH

86 Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Keskeiset riskit Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ei tapahdu suunnitellusti. Henkilöstön muutosvalmius ja osaaminen eivät ole prosessien kehittämisen vaatimalla tasolla. SAP ERPin HR-osio HCM osoittautui toimimattomaksi ja siitä luovuttiin alkusyksystä. Siirryttiin käyttämään Populus-järjestelmää. Riski toteutui tältä osin. Ei toteutunut; vaatii kuitenkin edelleen tarkastelua. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kaupunginhallitus 3,0 2 3 Työllisyyden hoito 3,5 2,5 2 Keskushallinto 53,7 49,5 57,9 Maahanmuuttajapalvelut 19, ,9 Yhteensä 79, ,8 KH

87 Luottamustoimielimet -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot 5 5 Vuokratuotot 2 2 Muut toimintatuotot 1 1 Toimintatuotot 8 8 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -5-5 Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Luottamustoimielimet tulosalue on avattu tulosyksiköihin. Keskusvaalilautakunta: Olennaiset tapahtumat vuonna 2017: Kuntavaalit toimitettiin ensimmäisen kerran keväällä, huhtikuussa. Lainmuutoksella ajankohta siirrettiin aiemman käytännön mukaisesta lokakuusta huhtikuulle. Uudet valtuutetut aloittivat toimikautensa Vaalien järjestäminen onnistui suunnitellusti. Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 Vuokrakulut -1-1 Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Kaupunginvaltuusto: Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Vuokratuotot 1 1 Toimintatuotot 1 1 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate KH

88 Tarkastuslautakunta: Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunnalla on raportointivelvollisuus eli lautakunta antaa kerran vuodessa arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta valmisteli kuntalain mukaisen sidonnaisuusrekisterin ja vei sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot 5 5 Toimintatuotot 5 5 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Toimintakulut Toimintakate Kaupunginhallitus: Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Vuokratuotot 1 1 Muut toimintatuotot 1 1 Toimintatuotot 2 2 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5-5 Avustukset -5-5 Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Kaupunginjohtaja -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot 3 3 Tuet ja avustukset 3 3 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 2 2 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate KH

89 Kaupunkikehitys ja elinkeinopalvelut -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Henkilöstökulut Palvelujen ostot Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Kuntayhtymät -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Henkilöstökulut Palvelujen ostot Toimintakulut Toimintakate Työllisyyden hoito -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot 1 1 Tuet ja avustukset Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut -8-8 Toimintakulut Toimintakate Keskushallinto -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot 9 9 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate KH

90 Maahanmuuttajapalvelut -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Muut toimintatuotot 3 3 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Hallinnon tukipalvelut -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate KH

91 2.2.3 Vuolijoen aluelautakunta Perustehtävä Vuolijoen aluelautakunnan tehtävä on Kajaanin kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin Vuolijoen osa-alueen kehittäminen. Aluelautakunnan toimialueena on aiemman Vuolijoen kunnan alue. Aluelautakunta toimii kokeiluna vuoden 2019 loppuun saakka ja toiminta voi jatkua sen jälkeen. Aluelautakunnalla on lausunto-oikeus kuntastrategiaan ja talousarviovalmisteluun sekä asioihin, joiden ratkaisulla on huomattava vaikutus sen toimialueen asukkaiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista. Aluelautakunnan toiminta vuosi 2017 Aluelautakunnan aloitti varsinaisen toimintansa vuonna 2017 ja lautakunnan puheenjohtajana toimi Marita Pikkarainen, varapuheenjohtajana Eero Huusko ja lautakunnan esittelijänä Pasi Auvinen. Asioiden valmistelussa käytettiin myös johtoryhmää. Vuolijoen lautakunta toimi myös Aluelautakunta vauhtiin-hankkeen ohjausryhmänä. Lautakunta on kokoontunut noin kerran kuukaudessa virallisissa kokouksissa ja sen lisäksi on pidetty useita työpajoja sekä koulutusvaliokunta on neuvotellut sivistysjohdon kanssa kerran. Aluelautakunta vauhtiin-hanke saatiin päätökseen kesäkuussa Hankkeen tuloksena saatiin Vuolijoen aluetta koskeva laaja palvelukartoitus ja sen pohjalta tehty kehittämissuunnitelma sekä tiekartta, joka esiteltiin kaupunginhallitukselle maaliskuussa Hankkeen projektipäällikkönä toimi Kati-Mari Partanen. Tehtävänsä mukaisesti lautakunta on ottanut kantaa aluetta koskeviin kysymyksiin ja tehnyt esityksiä kaupunginhallitukselle, Kajaanin seurakunnalle sekä Kainuun liitolle. Keskeisimpiä aloitteita olivat lausunto diakonin viran säilyttämisestä Vuolijoella, esitys kyläyhdistysten kiinteistöveron muutoksesta, lausunto tieverkosta alueviranomaisille ja esitys ampumaradan varauksesta maakuntakaavaan. Lisäksi lautakunta on jakanut toiminta-avustuksia kyläyhdistyksille ja tukea Vuolijoen metsästäjille Hautakankaan toimintakeskuksen esiselvityksen käynnistämiseen. Talousarvioon 2016 aluelautakunnalle ei vielä ollut budjetoida palveluiden järjestämisvastuita. Vuoden 2017 aikana lautakunnan vastuulla on ollut hoitaa latujen ja kaukaloiden kunnossapitoa Vuolijoen alueella. Lautakunta on käyttänyt tehtävässä urakoitsija Oulujärveä. Onkkörin kanavan suunnittelua jatkettiin ja myönteiset lupapäätökset toteuttamisesta saatiin kesällä Önkkörin kanavan toteutusvaihe alkaa suunnitelmien mukaan keväällä Vuolijoen alueella työskenteli kolmen työllisyysvaroin palkattu työporukka, joka oli muodostettu yhteistyössä Teknisen toimialan kanssa. Työllistetyt tekivät kyläyhdistysten osoittamia työkohteita ja siistivät yleisiä alueita. Vuolijoen aluelautakunta -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA Tuet ja avustukset Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-1 Avustukset Vuokrakulut -1-1 Muut toimintakulut -3-3 Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos KH

92 2.2.4 Sivistystoimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2017: Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Keväällä käsiteltiin tehostettuja säästötoimia mutta todettiin, että lautakunta ei päätä lisäsäästötoimista kesken vuoden ja varsinkin, kun syksyllä 2016 oli päätetty mittava säästöpaketti vuodelle Irtaimen investointeja karsittiin kuitenkin noin euroa vuoden 2017 osalta. Lautakunta valitsi uuden kirjastotoimen johtajan marraskuun kokouksessaan. Varhaiskasvatus Kajaanin varhaiskasvatuksen kiinteistöissä tapahtui useita parannuksia vuonna Lehtikankaan monitoimitalon päiväkoti valmistui ja Nakertajan koulun laajennuksen yhteydessä saatiin alueen esiopetusryhmälle uudet tilat toimikauden alussa. Loppuvuodesta Otanmäen päiväkoti siirtyi remontoituihin tiloihin Otanmäen koulun viereen entisen lukion tiloihin. Kuntavasu-2017 valmistui aikataulussaan ja sen käyttöönottoa varhaiskasvatuksen arjessa tukivat OPH:n rahoituksen turvin järjestetyt koulutukset sekä vasumentorin työ varhaiskasvatuksen kentässä. Varhaiskasvatuksen henkilöstömenot alittuivat talousarviossa Henkilötyövuodet varhaiskasvatuksessa olivat 2016: 313 ja 2017: 315. Lomarahan vaikutus palkoissa verrattuna vuoteen 2016 oli , eläkemenoperusteisen kuel -maksun alenemisen vaikutus Palkkatilien toteuman erot talousarvioon olivat päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa Henkilöstömenojen säästöt päiväkotien palkkauksessa selittyvät seuraavista tekijöistä: Talousarvio tehdään aina edellisen vuoden elokuussa ottaen huomioon silloin tiedossa olevan henkilöstötilanne. Henkilöstö jakaantuu aina toimintakaudeksi elokuusta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun lapsiryhmien tarpeita vastaavaksi. Vuosien henkilöstömääriä tarkastellessa on huomattavissa se, että osa henkilöstöstä on siirtynyt lyhentämään työaikaansa: kymmenessä päiväkodissa on tämän vuoksi htv - työntekijämäärä vähentynyt. Säästöä on myös saatu siitä, että uusien työntekijöiden työsopimukset on syksyllä aloitettu liukuvasti elo-lokakuun aikana lapsiryhmän tarpeen mukaisesti. Yli kolmevuotiaiden lasten ryhmissä suhdeluku muuttui 1/8, jolloin lapsiryhmien henkilöstömitoitus paremmin joustaa mm. kevään lasten sijoittelussa. Perhepäivähoitajien odotettua nopeampi eläköityminen selittää perhepäivähoidon henkilöstömenojen säästymisen. Työvoiman vuokrausta on käytetty vain yli budjetoidun. Perusopetus ja nuorisopalvelut Kajaanin perusopetuksen koulukiinteistöissä toteutettiin useita parannuksia vuonna Lehtikankaan monitoimitalon koulu valmistui. Nakertajan koulun laajennus ja ruokalaremontti valmistuivat. Kajaanin lyseon peruskorjauksen ja uudisrakennuksen suunnittelu käynnistyivät. Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen ajaksi saatiin hankittua väistötilat yliopistokampusalueelta sekä pääkirjastosta. Väistötarve alkaa kesällä 2018, jolloin alkaa 2-vuotinen remontti ja rakentaminen. Perusopetuksella on käynnissä useita kehittämishankkeita, liittyen digitalisaatioon ja kielten opetuksen varhentamiseen sekä koulupäivän liikunnallistamiseen sekä kerhotoiminnan kehittämiseen. Perusopetus on saanut valtion erityisavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Lehtikankaan koulussa alkoi liikuntaluokkatoiminta elokuussa Aikuisten perusopetus on tullut opetuksen järjestäjiä velvoittavaksi Kajaanin perusopetuksessa aloitettiin luku- ja kirjoitustaitoisten aikuisten perusopetus syyskuussa Koulunkäyntiavustajien määrä väheni n. 6 HTV. Erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden määrä kasvoi. Kulttuurilaitokset Kainuun Museon kiinteistössä uusittiin keväällä ikkunat, minkä vuoksi museo oli yleisöltä suljettu lähes kaksi kuukautta. Tästä johtuen näyttelyitä järjestettiin tavanomaista vähemmän (3 isoa ja 3 pientä näyttelyä), ja kävijämäärä (6607) oli aiempia vuosia pienempi. Taidemuseon toiminnassa oli mukana lähes 8900 asiakasta. Viidestä vaihtuvasta näyttelystä suosituin oli Juho Karjalaisen grafiikkaa esittelevä kesänäyttely, joka keräsi yli 3000 kävijää. Yleisötyötä tehtiin aktiivisesti, ja erilaisiin tapahtumiin (avajaiset, työpajat, taiteilijatapaamiset, luennot, tanssiesitykset) osallistujien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. KH

93 Kainuun musiikkiopiston opetuksen tarjonta on jatkunut samansuuruisena koko toiminta-alueella. Opetustunteja on pidetty (24073 VOS- ja 112 maksupalvelutuntia). Vuoden aikana musiikkiopistossa on opiskelut yhteensä 1095 oppilasta. Vuoden aikana on järjestetty 113 esiintymistapahtumaa, joissa esiintyjiä oli 2080 ja kuulijoita Merkittävimmät tapahtumat ovat Pähkinän särkijä ja Kainuu Gaala. Kajaanin toimipaikan luokissa lisättiin kohdevaloja vaarojen arvioinnin suunnitelman mukaisesti Kaukametsän opiston tuntimäärää ja valtionrahoitusta on leikattu vapaan sivistystyön rahoitusuudistuksen ja valtiontalouden tasapainottamisen vuoksi. Opistolle asetettiin 2000 tunnin leikkaustavoite. YTneuvottelujen tuloksena leikattiin tuntiopettajien tunteja, osa-aikaistettiin yksi päätoiminen opettaja ja luovuttiin osasta vuokratiloja. Vuoden aikana toteutettiin opetusta tuntia, josta maksupalveluopetusta 651 tuntia. Netto-opiskelijoita oli 3625 (817 opiskelijaa vähemmän kuin v. 2016) ja kurssilaisia Opisto järjesti osana valtakunnallista hanketta Suomi 100 juhlavuoteen liittyvän tapahtuman ja kurssin. Okka-säätiö uudisti Kaukametsän opiston Kestävän kehityksen sertifikaatin. Kajaanin kirjastotoimessa Lehtikankaan lähikirjasto muutti monitoimitaloon. Kirjasto suljettiin Laajankankaankatu 1:ssä , ja uusi kirjasto avasi monitoimitalossa Potilaskirjasto lopetti toimintansa KAKSin tiloissa ja aineisto siirrettiin muihin toimipisteisiin, enimmäkseen pääkirjastoon. Kirjastotoimenjohtaja Erkki Romppainen jäi eläkkeelle Kirjaston kokonaiskävijämäärä oli käyntiä (+2,7 % verrattuna vuoteen -16) ja lainojen kokonaismäärä oli lainaa (-5 % verrattuna vuoteen -16). Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa sivistysjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä, yhteistyön muodot) Kummiyrityksiä 2014: : 19 Yrityskontakteja 2015: 38 Kummiyrityksiä 20 Koulujen yrittäjyyskasvatus Kummiyritystoiminta hiipui kokonaan Kajaanin perusopetuksesta riippumattomista syistä. Yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus Yksityisten päiväkotien määrä ja % -osuus 2014: 14 kpl 27 % 2015: 13 kpl 29 % 2016: 14 kpl 28 % 14 kpl 27 % 13 kpl 25 % Valtakunnalliset tapahtumat (Kajaani Tanssii ja Runoviikko) Kävijämäärät tapahtumissa 2014: : (puolet Kainuun ulkopuolelta) Runoviikko: 8493 Kajaani Tanssii: 3480 yleisöä ja 560 osanottajaa Kainuun ulkopuolelta. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten tieto- ja viestintäteknologian taitojen (tvt) edistäminen Koulutettua väestöä houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät Tvt opetukseen panostaminen /v. Kulttuurin palvelujen tarjonnan ja käytön määrällinen arviointi Tvt -strategia valmis : valtionavustus : lisäksi hankerahoitus Kirjastot 4 Kirjastoauto 1 Esiopetuksen langattomien verkkojen asentaminen ( ). TVTstrategian mukainen laitteiden portaittainen hankinta ja käyttöönottaminen perusopetukseen ( ) Kirjastot 4 Kirjastoauto 1 Esiopetus: toteutunut osittain, jatketaan vuoden 2018 puolella. Perusopetus: Toteutunut suurelta osin, ottaen huomioon henkilöstökapasiteetin rajoitteet. Kirjastot:4 Kirjastoauto:1 KH

94 perus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Musiikkiopisto opetustuntia Kansalaisopisto opetustuntia Kainuun museo 4 näyttelyä/vuosi Taidemuseo 5 näyttelyä/vuosi Kaukametsä kävijää Musiikkiopisto opetustuntia Kansalaisopisto opetustuntia Kainuun museo 3 näyttelyä/vuosi Taidemuseo 5 näyttelyä/vuosi Kaukametsä kävijää Musiikkiopisto: opetustuntia, josta VOS - tuntia ja 112 maksupalvelutuntia Kansalaisopisto: tuntia, josta maksupalveluopetusta 651 tuntia Kainuun Museo: 3 isoa näyttelyä Taidemuseo: 5 vaihtuvaa näyttelyä Kaukametsä: Tilaisuuksia 353, kävijää Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla laadullinen ja määrällinen arviointi Ei mitata Musiikkiopiston ja kansalaisopiston opiskelijahallintaohjelma on yhteinen Musiikki- ja kansalaisopiston kurssien ostaminen tapahtuu verkosta Kokoustilojen vuokraamisen keskittäminen yhdelle luukulle Musiikkiopisto: käyttöön oppilashallintaohjelma Eepos, jolla hoidetaan laskutus ja yhteydenpidot asiakkaisiin. Kansalaisopisto: lukuvuoden opintoopas julkaistiin sähköisenä. Pienennetty paperipainos oli noudettavissa Kajaani Infosta ja kulttuurilaitoksista. Varhaiskasvatus: hoitoajat ilmoitetaan ennakkoon sähköisesti. Työajan sähköinen leimaus. Perusopetus: kouluun ilmoittaminen, valinnaisainevalinnat sekä Wilmaviestintä toteutuneet suurimmaksi osaksi. Kirjasto on kouluttanut henkilökuntaa hankkeen avulla sähköisen asioinnin neuvontatyöhön. Kokoustilojen vuokrauksen keskittäminen suunnittelussa. Perusopetuksen lan- Langattomien verkko- 2014: 60 % 90 % opetustiloista Perusopetus: 70 % KH

95 gattomien verkkojen rakentumisen edistäminen jen kattavuus perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa 2015: 70 % opetustiloista opetustiloista Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 IVA-arviointi (ihmisiin Toteutunut heikosti. Asiakastyytyväisyyskyselysesti, tehty fokus- arviointia toteute- Käytössä satunnai- Ihmisiin kohdistuvaa kohdistuvien vaikutusten arviointi) päätöknassa ei ole ollut Toisaalta lautakunryhmätutkimutaan osana lautakuntatyötsenteossa juurikaan sellaisia asioita päätettävänä, joissa vaikutusten arviointi olisi ollut erityisen tarpeellista. Asiakas- ja tunnuslukutiedot tiedolla johtamisen perustana Henkilöstön osaamisen tukeminen Toimialan johtoryhmän itsearviointi tavoitteen toteutumisesta Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talouden ja toiminnan indikaattorit) on jäsennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön käytössä Kehityskeskustelujen kattavuus Työpaikkakokousten toteutuminen Itsearviointia ei ole Ei ole yhteistä tietokantaa 85 % Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset Johtoryhmä arvioi kerran vuodessa tulosalueiden toiminnan ja tavoitteiden toteutumista ja johtoryhmän työtä Tietohallinnon ja muiden toimialojen kanssa yhteistyössä selvitetään tiedolla johtamisen toteuttamisen edellytyksiä 90 % Säännöllisesti 1 4 krt/kk Itsearviointi tehty vuodenvaihteessa Tulokset purettu ja johtoryhmän kokouskäytänteitä on kehitetty tämän perusteella. Ei ole toteutunut. Kehityskeskustelut käyty 100%. Työpaikkakokoukset säännöllisesti ja suunnitellusti. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tehokas markkinointi ja viestintä Valtakunnalliset tapahtumat Itsearvointi toiminnasta Näkyminen tiedotusvälineissä, laadukkaat ja sujuvat tapahtumajärjestelyt - laadullinen arviointi Yksiköt viestivät ja markkinoivat osaltaan aktiivisesti toiminnasta sekä tapahtumista Runoviikko on kansallisesti tunnettu ja arvostettu tapahtuma. Yksittäiset näyttelyt ja kulttuuritilaisuudet laadukkaita. Yksiköt viestivät aktiivisesti toiminnastaan ulospäin ja hyödyntävät erilaisia viestintäkanavia Runoviikko on kansallisesti tunnettu ja arvostettu tapahtuma. Yksittäiset näyttelyt ja kulttuuritilaisuudet laadukkaita. Yksiköt viestivät aktiivisesti hyödyntäen erilaisia viestintäkanavia: Facebook, Instagram, nettisivut, blogit, paikallislehdistö, tiedotustilaisuudet, sähköiset mainostaulut. Runoviikko on tunnettu valtakunnallisesti. KH

96 Hyvä työyhteisön ilmapiiri Työyhteisön toimivuuskysely 2013: ka 3, : ka 3,29 ka 3,25 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Sivistystoimen palvelut ovat houkuttelevat ja tukevat kuntalaisten hyvinvointia Lasten ja nuorten liikkumisen sekä terveiden elämäntapojen edistäminen Sivistystoimen tilat isojen tapahtumien käytössä ja uusi liikuntapalvelut organisaatio vastaa tilojen vuokraamisesta Kävijät 1 : Kulttuuritilat Liikuntatilat Nuorisotilat Yhteensä Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, % Liikuntasuositusten toteutuminen, liikuntatapahtumien määrä Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö 2014: Perusopetus: Erityinen tuki 6,0 Tehostettu tuki 5,0 2015: Varhaiskasvatus: Erityinen tuki 2,5 Tehostettu tuki 7,0 Liikuntasuositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alaluokilla Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoituksen sopivia 5,5 5, Toteutetaan koulu- ja päiväkotipäivän liikunnallistamista Koulutilojen ulkopuolinen käyttö tukee järjestöjen, yhdistysten ja kuntalaisten aktiivista toimintaa Perusopetus: Erityinen tuki: 7,2 % Tehostettu tuki: 8,1 % Varhaiskasvatus: Erityinen 1% Tehostettu 11% Perusopetus: Kaikki koulut osallistuneet Liikkuva kouluhankkeeseen. Varhaiskasvatus: on osallistunut Ilo kasvaa liikkuen- valtakunnalliseen verkostoon, päiväkodit ovat toteuttaneet perheliikuntatapahtumat suunnitellusti. Perusopetus: Toteutettu suunnitellusti. 1 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, nuorisotiloissa kävijät. KH

97 Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Riskit ja epävarmuustekijät Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Toimintaan liittyvät riskit: Varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvu lainsäädännön muutosten vuoksi, riski 4 6 htv ( euroa) Kansalaisopiston ja musiikkiopiston opetustarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, riski 3 4 htv ( euroa) Maahanmuuton kasvu ( euroa) Ostopalvelujen jatkumon häiriintyminen ( euroa) Kiinteistöjen kunnon äkillinen romahtaminen ( euroa) Varhaiskasvatuksen palveluiden tarve on säilynyt ennallaan. Päiväkotipalvelut ovat kasvaneet ja perhepäivähoidon kysyntä on laskenut. Kansalaisopiston ja musiikkiopiston kesken on pidetty palaveri syksyllä Kansalaisopiston musiikinopiskelijat ohjataan mahdollisuuksien mukaan jatko-opintoihin musiikkiopistolle. Talouteen liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Tulot eivät toteudu budjetoidusti ( euroa) Perusopetuksen tulotaso tippuu edellisvuosiin ( euroa) Opistojen opetustarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, mikä johtaa valtion määrittämien valtionosuustuntien vähenemiseen ( euroa) Henkilöstön sairastavuus kasvaa ( euroa) Osaamisvaje tvt -taidoissa opetuksessa ja toimistopalveluissa Pätevän henkilöstön saatavuus opetus- ja kasvatusalalla Perusopetuksessa tulot eivät toteutuneet budjetissa täysin suunnitellusti. Osa toteutumattomista tuloista saatiin vuoden 2017 aikana mutta rytmityksen vuoksi ne toteutuvat vuoden 2018 budjetissa, mikä on huomioitava tulokertymää arvioitaessa. Kansalaisopistolla OPH:n hankerahoitusta vuosille 2017 ja 2018 opetushenkilöstön tvttaitojen kartuttamiseen. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Sivistyslautakunta 1,0 1,0 2,06 Varhaiskasvatus 313,0 329,0 315,0 Perusopetus 375,1 370,0 364,5 Nuorisopalvelut 16,0 12,5 19,7 Kulttuurilaitokset 46,7 47,0 46,1 Kaukametsä 107,1 113,5 98,59 Yhteensä 858,9 873,0 843,87 KH

98 Sivistystoimiala Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 1 1 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Sivistyslautakunta -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Muut toimintatuotot 0 0 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrakulut Muut toimintakulut -1-1 Toimintakulut Toimintakate Varhaiskasvatus -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 2 2 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate KH

99 Perusopetus ja nuorisopalvelut -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käytöön 1 1 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Kulttuurilaitokset -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate KH

100 2.2.5 Ympäristötekninen toimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2017: Onnistumiset: Toimiva yhteistyö kaupunkikonsernin sisällä Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n, Loiste Sähköverkko Oy:n ja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen kanssa, Tietomallipohjaisen suunnittelun käyttöönotto talonrakennushankkeissa ja kunnallistekniikan rakennushankkeissa, Älykkään 3D- kaupunkimallin käyttöönotto rakennushankkeiden luvituksessa ja maankäytönsuunnitelmien laadinnassa sekä niiden havainnollistamisessa, Lehtikankaan monitoimitalon valmistuminen ja käyttöönotto suunnitellusti sekä hankkeen aikataulun ja lopullisen nettokustannuksen toteutuminen, Korjausvelan hallitseminen rakennuskantaa vähentämällä, Talous: Toimialan käyttötalous toteutui talousarvion mukaisena. Tammikuussa 2018 ilmeni, että toimialan käyttötalouteen on tilintarkastajien määräyksestä lisättävä Lehtikankaan koulun purkamiskuluista johtuva euron suuruinen menovaraus, joka lisää toimialan käyttötalousmenoja ja heikentää toimintakatetta. Tästä menoerästä ei tiedetty vuoden 2017 aikana eikä siihen siis voitu talouden ohjausmielessä varautua. Investoinnit: Kiinteät rakenteet ja laitteet osan investointien talousarviovaraus oli , ja toteutuma oli Investoinnit painottuivat asuntokatujen peruskorjauksiin mm. Purolan, Puistolan ja Kätön alueilla. Pohjois-Kätön alueelle rakennettiin uutta katu- ja kunnallistekniikan verkkoa 35 uudelle omakotitalotontille. Liikuntapaikoista toteutettiin Lehtikankaan monitoimitalon pallokenttä ja skeittiparkki Kaupunginlammen puistoon. Ympäristöteknisen lautakunnan ja lupajaoston kokoukset ja päätökset: Koska uusi vaalikausi alkoi vuonna 2017 vanha ympäristötekninen lautakunta ja sen lupajaosto toimivat saakka ja sen jälkeen uusi lautakunta ja lupajaosto aloittivat toimintansa. Ympäristötekninen lautakunta kokoontui vuonna kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 114 asiaa, joista tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta. Valituksia näistä asioista ei tehty. Lupajaosto kokoontui vuonna kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 69 asiaa, joista tehtiin yksi oikaisuvaatimus ja tästä edelleen yksi valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Luottamusmiesten ja valmistelijoiden keskinäinen vuorovaikutus: Luottamusmiesten ja asioita valmistelevien virkamiesten vuorovaikutusta tiivistettiin järjestämällä lautakunnan, lupajaoston ja Kajaanin Veden johtokunnan sekä näihin elimiin asioita valmistelevien virkamiesten yhteiset perinteiset laidunkauden avajaiset toukokuussa ja pikkujoulu joulukuussa. Vuorovaikutus kehittyi ja hauskaakin oli. Käyttötaloudesta maksetut harkinnanvaraiset avustukset: Ympäristöteknisen lautakunnan maksamat avustukset: Viemärin rakentamisavustus Hevossuo Teerisuon jätevesiosuuskunnalle KH

101 Viemärin rakentamisavustus Kouta Vuores jätevesiosuuskunnalle Yksityisten teiden kunnossapitoavustukset 69 tiekunnalle, yhteensä: Yhteensä: Liikunta- ja kulttuuriasianneuvoston maksamat harkinnanvaraiset avustukset: Toiminta-avustukset 45 urheiluseuralle Tapahtuma-avustukset, 41 kappaletta, yhteensä ,80 Tapahtuma-avustuksia urheiluseuroille 13 kpl, järjestöille 21 kpl ja muille toimijoille 7 kpl. Käyttötaloudesta maksetut kadun ja yleisen alueen kunnossapidosta johtuvat vahingonkorvaukset: Vuosi: Henkilövahingot: 4 596, , ,03 Esinevahingot: , , ,45 Yhteensä: , , ,48 Sopimus katu- ja ulkovalaistuksen omaisuuden hallinta- ja ylläpitopalvelujen hankkimisesta Loiste Sähköverkko Oy:ltä: Ympäristötekninen lautakunta on , 140, hyväksynyt puitesopimuksen, joka koskee kaupungin katu- ja ulkovalaistuksen omaisuuden hoito- ja ylläpitopalveluja ja sopimuksen kaupungin katuvalaistuksen ja siihen liittyvän omaisuuden dokumentointipalveluista. Ulkovalaistuksen dokumentoinnista Loiste on laskuttanut Kajaanin ympäristöteknistä toimialaa vuonna 2017 yhteensä ,73 euroa. Lisäksi ympäristötekninen toimiala on käyttänyt dokumentoinnin toteuttamiseen yhden kartoittajan henkilötyövuoden, jonka kustannus on euroa. Dokumentoinnista on tehty n. 75 %. Dokumentointi on pääpiirteissään valmis huhtikuun 2018 loppuun mennessä. Vuonna 2018 laaditaan erillinen sopimus ulkovalaistuksen suunnittelusta ja kehittämisestä. Hulevesien jätevesiviemäriin pääsyn rajoittamisesta teetettiin yhdessä Kajaanin Veden kanssa selvitys, jonka kustannukset ympäristötekniselle toimialalle olivat Selvityksen perusteella ryhdytään yhdessä Kajaanin Veden kanssa sovittaviin toimenpiteisiin vuonna Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto Uusi neuvosto on käsitellyt kulttuuriin liittyviä asioita aikaisempaa enemmän. Neuvosto on myöntänyt liikunta-, kulttuuri- ja yleiset tapahtuma-avustukset, palkinnot ja stipendit ja tarkentanut kulttuuriavustusten jakoperusteita. Toimialan henkilöstö Ympäristöteknisen toimialan henkilöstö (HTV2) väheni vuoden 2016 tilinpäätöksestä 2,40 henkilötyövuotta (HTV2) seuraavan taulukon mukaisesti: Henkilöstösuunnitelman toteutuminen: KH

102 Tulosalue. Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Muutos Ympäristötekninen lautakunta: 1,50 1,50 2,60 +1,10 Maakäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat: 33,70 35,00 33,17-0,53 Kunnallistekniikka ja liikunta: 74,52 78,00 69,26-5,26 Tilakeskus: 49,88 53,00 52,17 +2,29 Yhteensä: 159,60 167,50 157,20-2,40 Ympäristöteknisen toimialan henkilöstökustannukset vuonna 2017 olivat euroa. Henkilöstökuluissa saavutettiin noin euron säästö vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Tästä summasta eläkemenoperusteinen Kuel-maksu on 0,2 milj. euroa talousarviota pienempi. Lisäksi palkoista syntyi säästöä n. 0,2 milj. euroa ja suurin säästö kuukausipalkoissa. Vuosina ympäristöteknisen toimialan htv2 luku on vähentynyt noin 33 henkilötyövuodella. Vähennys on ollut noin kaksi prosenttia vuodessa. Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat Yleis- ja asemakaavoitus sekä muut suunnittelukohteet Keskustaajaman uusi yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä. Kontiosaari Kuninkaanniemi osayleiskaava on ollut ehdotuksena nähtävillä. Matkakeskuksen asemakaava hyväksyttiin valtuustossa. Kätönkuja 5:n ja Vienankatu 10:n merkitykseltään vähäiset asemakaavan muutokset hyväksyttiin ympäristöteknisessä lautakunnassa. Maan hankinta ja luovutus Maata hankittiin m ,42 eurolla. Pinta-alaltaan suurin kauppa ( m 2 ) koski maanläjitysalueen ostamista Paltamon seurakunnalta Paltaniemelle johtavan maantien vierestä. Kaupunki hankki 8684 m 2 :n suuruisen raakamaa-alueen Nakertajan kaupunginosan asemakaava-alueen läheisyydestä. Muut hankitut maa-alueet olivat joko tonttien tai yleisten alueiden osia. Näillä maanhankinnoilla toteutettiin voimassa olevaa asemakaavaa. KH

103 Maata myytiin m ,64 eurolla. Alueellisesti suurin kauppa ( m 2 ) koski ns. Otanmäen lintuvesialtaan myymistä Otanmäki Mine Oy:lle. Muiden myyntien kohteina ovat olleet tontit ja tontinosat. Myyntivoittoa saatiin maakaupoista ,82 euroa. Kiinteistöverotietojen tarkastamisprojekti Kaupunki aloitti maaliskuussa 2017 kiinteistörekisteritietojen perusparannusprojektin. Projektin tarkoituksena on päivittää Kajaanin kiinteistörekisteriin ajantasaiset tiedot kunnan alueella sijaitsevista rakennuksista. Tällä varmistetaan kiinteistöjen omistajien tasapuolinen verokohtelu sekä rakennusten määräystenmukaisuus. Projektin on määrä valmistua kevääseen 2020 mennessä. Projekti aloitettiin käymällä läpi verottajan rekisterien, kaupungin rekisterien sekä rakennus- ja huoneistorekisterin erot ja puutteet. Tältä osin projekti on saatu lähes valmiiksi. Pinta-alaeroja löytyi noin k- m 2 ja niiden perusteella arvioitu kiinteistöverotuoton kasvu on n *. Muuttuneet tiedot on ilmoitettu verottajalle vuoden 2017 lopussa. Seuraavaksi projektissa siirrytään tarkastelemaan luvatonta rakentamista. Luvattoman rakentamisen tarkastelu aloitetaan Kajaanin joen pohjoispuolelta, josta on käytettävissä laserkeilausaineistoa. *Arvio perustuu verottajan ilmoittamien määrien (pinta-ala, verotulo) pohjalta laskettuun keski-arvoon. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu KH

104 Rakennusvalvonnan arkiston digitalisointi: Rakennusvalvonnan arkiston digitalisointi saataneen tärkeimmiltä alueilta valmiiksi vuoden 2018 lopussa. Digitalisoitujen rakennuslupapiirustusten internet kauppa on tarkoitus käynnistää vuoden 2018 aikana. Rakennusvalvonnan sähköinen lupakäsittely otettu käyttöön. Ympäristösuojeluvalvonnan ohjelmisto otettu käyttöön. Metsätalous Metsätalouden hoitovelkaa on lyhennetty 160 ha perkauksilla ja taimikonhoidolla. Hakkuut ovat keskittyneet harvennushakkuisiin. Kunnallistekniikka ja liikunta Tulosyksiköiden perustehtävät hoidettiin hyvin ja tulosalueen käyttötalous toteutui n talousarviota paremmin. Ulkovalaistuksen kehittäminen jatkui ja elohopeahöyrylamppuja vaihdettiin Led-valoiksi yli kpl. Liikuntapaikkoja ja olosuhteita kehitettiin Liikuntapaikkarakentamisen linjausten mukaisesti. Näkyvä muutos oli Vimpelin k60 hyppyrimäen purkaminen, joka toteutettiin yhteistyössä Kainuun prikaatin kanssa. Liikunta 2020 hanke: Liikunnan kehittämishanke eteni hyvin ja sovittujen linjausten jalkauttamiseksi hanketta päätettiin jatkaa. Talven aikana tehtiin asiakastyytyväisyyskysely hiihtolatujen ja luistelukenttien osalta. Käyttäjät olivat pääosin tyytyväisiä olosuhteisiin. Tilakeskus Tulosyksiköiden perustehtävät hoidettiin ja toteutettiin pääosin palvelustrategian toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalouden toimintakate toteutui n talousarviota paremmin. Talousarviota parempi tulos johtuu pääosin rakennusten energiakustannusten säästöistä lämmitystarpeeltaan lauhan (n. - KH

105 6 %) vuoden takia. Toteutunut toimintakate sisältää n :n purkuvarauksen ja menokirjauksen Lehtikankaan entisen koulun purkukuluihin. Kaupungin rakennuskantaa vähennettiin m² (- 2,9 %) purkamalla Hauholan koulu ja myymällä Kainuun portin ent. huoltorakennus, lisäksi Vilake liikelaitos purki Oppi 2 rakennuksen m². Elokuussa 2017 otettiin kokonaisuudessaan käyttöön Lehtikankaan monitoimitalo, johon tuli uutta tilaa m² sekä Nakertajan koulun laajennus, jossa uutta tilaa 857 m². Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli Investointien toteutuma yhteensä oli Merkittävimpänä hankkeena valmistuivat kesällä 2015 aloitettu Lehtikankaan monitoimitalo ja Nakertajan koulun laajennusosa. Merkittävimpinä korjaushankkeina peruskorjattiin osittain Lehtikankaan monitoimitalon yhteyteen jäävä liikuntasali, tehtiin Otanmäen koululle tilamuutokset päiväkodille ja uusittiin kaupungintalon talotekniikkaa sekä lattiapinnoitteita. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa tekninen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Keskustaajaman uusi yleiskaava Valmiusaste Luonnosvaiheessa Luonnos on asetettu virallisesti nähtäville. Puu-Kainuu-hanke Valmiusaste Hankkeen vaatimat Puu-Kainuuteemavuosi asemakaavat ovat toteute- laillistuneet. Katusuunnitelmat taan järjestämällä ovat Pyöräillen puukautaan osin valmistuneet. pungissa -teemakesä Kadunrakennustyöt Kajaanissa ja puurakentamisen ovat valmistuneet. semi- naari Kuhmossa. Renforsin Rannan Palveluaika yrityshankkeet ST1:n rakennushanke on luvitettu. Auralan kompostointialueen käyttö on lopetettu. Raatiparkki-hanke Valmiusaste Aiesopimusneuvottelut ovat käynnissä. ST1:n toisen vaiheen rakennushankkeen luvitus. Kaupungin päätös Raatiparkkihankkeesta on tehty. Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut. Tavoite ei ole toteutunut. ST1 tekee toisen vaiheen investointipäätöksen vuonna Tavoite ei ole toteutunut. Osuuskauppa Maakunta ei ole tehnyt investointipäätöstä. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Lehtikankaan monitoimitalo -hanke Valmiusaste Saavutettavuuden parantaminen Rakentaminen on käynnissä. Rakentaminen jatkuu ja hanke valmistuu Tavoite on toteutunut. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Matkakeskushanke Valmiusaste Suunnittelu on käynnissä. Asemakaava on hyväksytty valtuustossa. Tavoite on toteutunut. KH

106 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Kuntatekniikan palvelukysely Yhteistyö Loistekonsernin ja Sotkamon kunnan kanssa Tulosten vaikutus palveluun Kysely tehdään parillisina vuosina. Neuvottelut yhteistyön muodoista ovat käynnissä. Vuoden 2016 kyselyn tulokset on käsitelty ympäristöteknisessä lautakunnassa ja niistä on tehty toimenpidepäätökset. Katuvaloja koskeva aiesopimus on tehty ja teknisen tietotekniikan yhteistyöstä on sovittu. Vuoden 2016 kyselyn tulokset on huomioitu toiminnassa. Tavoite on toteutunut. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Keskustan kehittämishanke Rakennusvalvonnan arkiston sähköistäminen Valmiusaste Valmiusaste Osa Kauppakadun kävelypainotteisesta osuudesta on valmis ja Kyynäspäänniemen silta rakennettu. Perustallennustyö on käynnissä. Perustallennustyö jatkuu. Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tavoite on toteutunut. Liikuntamahdollisuuksien turvaaminen Kävijämäärä ja käyttäjätyytyväisyys Paikat ovat hyvässä kunnossa. Luodaan järjestelmä käyttäjämäärien mittaamiseksi. Latuja koskeva asiakastyytyväisyyskysely. Latujen osalta käyttäjämääriä mitattiin. Latuja ja kenttiä koskeva asiakastyytyväisyyskysely tehtiin kevättalvella. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa KH

107 Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Korjausvelan kasvu Hulevesivastuun siirtyminen toimialalle Henkilöstöön liittyvä riski Sääilmiöihin liittyvät riskit Kuntaliitokset Jos käyttötalouden raami on liian tiukka, katujen ja puistojen kunnossapidosta joudutaan tinkimään. Tällöin nämä kohteet joudutaan peruskorjaamaan aikaisemmin. Jos taas peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten ja katujen peruskorjaustarve, korjausvelka kasvaa ja rakennusten ja katurakenteiden kunto rappeutuu. Vahingonkorvausvastuut kasvavat. Valitukset katujen kunnosta ja sisäilmaongelmista lisääntyvät. Vastuu hulevesistä siirtyy toimialalle Tästä johtuvat kustannukset ovat arvioita. Tästä saattaa aiheutua euron menoylitys käyttötalouteen. Iäkäs henkilökunta sairastuu ja joutuu pitkille sairaslomille, jolloin kuntalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja. Jos kaupunki ei käytä teknisten työehtosopimuksen mukaisia kannustavia elementtejä palkkauksessa, parhaat osaajat siirtyvät paremman palkkauksen ja virikkeellisemmän työympäristön tarjoavien työnantajien palvelukseen. Rankkasateet aiheuttavat tulvia, kiinteistövahinkoja ja liukkautta. Kovat pakkaset lisäävät lämmityskuluja. Tällöin luvattua palvelutasoa ei voida ylläpitää. Tämän riskin torjunta lisää menoja, jolloin menot kasvavat yli talousarvion. Kuntaliitoksissa kaupunkirakenne huononee. Kaupungin ylläpidettäväksi tulee merkittävä määrä rakennuksia ja katuverkkoa, joiden käyttöaste on vähäinen ja kunto huono. Kaupunki joutuu panostamaan liitettyjen kuntien alueiden paikkatietojärjestelmän ja muun sähköisen toimintaympäristön luomiseen. Palvelutoiminnan tehokkuus laskee ja kustannukset kasvavat. Korjausvelka on pystytty pitämään hallinnassa. Hulevesien hallintaan ja vuotovesien johtumisen estämiseen jätevesiviemäriin on tehty toimenpiteitä. Pitkiä sairaslomia ei ole ollut. Henkilökuntaa on siirtynyt yksityiselle sektorille. KH

108 Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Maankäyttö, suunnittelu 35,2 36,5 35,8 ja viranomais- toiminnat Kunnallistekniikka ja 74, ,3 liikunta Tilakeskus 49,9 53,0 52,6 Yhteensä 159,6 167,5 157,7 Ympäristötekninen toimiala Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käytöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Tekninen hallinto -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos KH

109 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnot -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Kunnallistekniikka ja liikunta -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tillikauden tulos Tilakeskus -tulosalue Talous 1000 TA 2017 TA muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama 2017 TA Myyntituotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokratulot Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos KH

110 2.2.6 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2017: Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa pelastusjohtaja. Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Uusien toimintojen sijoittuminen Kajaaniin Palveluaika/ riskienhallinta Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Palvelut keskitetysti Kajaanista Ulkopuolinen turvallisuuskoulutus ja asiantuntija-apu Toteutunut osittain Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Rekrytointi ja laadukas koulutus Rekrytointikampanjat ja pelastusopiston vuosikoulutus Saavutettavuuden parantaminen Palvelusaika on liian lyhyt. Saatavuuden parantaminen Toteutunut Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Sähköisten palvelujen lisääminen Aktiiviset sähköiset palvelut Kotisivut ja virkasähköposti, facebook Sosiaalisen median lisääminen Toteutunut Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Palvelukyselyt Asiakkaiden arvio palveluista Kysely noin kahden vuoden välein Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Vastausten analysointi ja tiedottaminen Ei toteutettu Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Laadukas, palveluhenkinen henkilöstö ja hyvä kalusto Asiakaskokemus Asiakaskyselyt Positiivinen asiakaskokemus Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Ei toteutettu Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Omavalvonta Omavalvonnan lisääminen Omavalvonta pientaloissa Laadukas omavalvonta Omavalvontaa suoritettiin 2562 kpl, toteutunut suunnitellusti KH

111 Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Palvelukyselyjä ei toteutettu vuonna 2017 Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Rahoituksen ja palvelutason epätasapaino Pelastuslaitoksen palvelutason on vastattava alueella leviin riskeihin ja täytettävä pelastuslain vaatimukset. Toteutunut Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kainuun Pelastuslaitos 71,38 66,0 67,6 Hälytystehtäviä oli pelastustoimella yhteensä 1464 kappaletta. Hälytystehtävien määrä väheni edellisestä vuodesta 3,9 % (1521 kpl 2016). Onnettomuustyypeittäin kuitenkin viime vuonna kasvua edelliseen vuoteen verraten oli rakennuspalovaarojen, maastopalo-, ensivaste-, avunanto-, palovaroittimen tarkistus- ja varmistustehtäväluokissa. KH

112 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Talous 1000 TA 2017 TA muutokset 2017 Muutettu TA 2017 Toteutuma Poikkeama Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate KH

113 2.2.7 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta per Käyttötalouden sitovuustaso on toimintakate/toimiala/netto ja investointien sitovuustaso o Kaupunki ilman liikelaitoksia 1000 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkema KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinto - toimiala Vuolijoen aluelautakunta Sivistyslautakunta Ympäristötekninen lautakunta Pelastuslautakunta Toimintakate TULOSLASKELMAOSA 0 Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Tuloslaskelmaosa yhteensä INVESTOINTIOSA (netto) 0 Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Ympäristötekninen lautakunta Pelastuslautakunta Investointiosa yhteensä (netto) RAHOITUSOSA Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Nettoinvestoinnit Antolainainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitusosa yhteensä YHTEENSÄ / VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN KH

114 3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja tase sekä konsernin rahoituslaskelma. Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa sovelletaan kirjanpitolakia ja asetusta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden ja laskelmakaavojen mukaisesti. Kaupungin liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja taseet on yhdistelty kaupungin vastaaviin tilinpäätöslaskelmiin rivi riviltä. Tilinpäätöslaskelmissa kaupungin ja liikelaitosten väliset sisäiset erät on eliminoitu kuntajaoston antamien ohjeiden mukaisesti. 3.2 Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,04 Maksutuotot , ,41 Tuet ja avustukset , ,33 Vuokratuotot , ,08 Muut toimintatuotot , , , ,12 Valmistus omaan käyttöön , ,84 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,38 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,59 Muut henkilösivukulut , ,52 Palvelujen ostot , ,06 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,88 Avustukset , ,22 Vuokrat , ,27 Muut toimintakulut , , , ,72 Toimintakate , ,76 Verotulot , ,00 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,40 Muut rahoitustuotot , ,75 Korkokulut , ,09 Muut rahoituskulut , , , ,64 Vuosikate , ,88 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,93 Kertaluonteiset poistot , , , ,95 Tilikauden tulos , ,93 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,46 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,14 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,36 Tilikauden yli- / aliäämä , ,83 KH

115 3.3 Rahoituslaskelma Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelma, keskinäiset erät eliminoitu euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,11 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,11 Investointien rahavirta Investointimenot , ,13 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,32 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,48 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,37 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,91 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,69 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,56 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,89 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,48 Vaihto-omaisuuden muutos , ,11 Saamisten muutos , ,59 Korottomien velkojen muutos , , , ,59 Rahoituksen rahavirta , ,61 Rahavarojen muutos , ,76 Rahavarojen muutos , ,76 Rahavarat , ,85 Rahavarat , ,61 KH

116 3.4 Tase VASTAAVAA, euroa PYSYVÄT VASTAAVAT , ,77 Aineettomat hyödykkeet , ,92 Aineettomat oikeudet , ,97 Muut pitkävaikutteiset menot , ,95 Aineelliset hyödykkeet , ,32 Maa- ja vesialueet , ,08 Rakennukset , ,67 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,38 Koneet ja kalusto , ,29 Muut aineelliset hyödykkeet , ,58 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat , ,32 Sijoitukset , ,53 Osakkeet ja osuudet , ,27 Muut lainasaamiset , ,14 Muut saamiset , ,12 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,73 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,73 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,82 Vaihto-omaisuus , ,12 Aineet ja tarvikkeet , ,69 Keskeneräiset tuotteet , ,43 Saamiset , ,85 Pitkäaikaiset saamiset , ,87 Myyntisaamiset , ,87 Lyhytaikaiset saamiset , ,98 Myyntisaamiset , ,57 Lainasaamiset ,39 0,00 Muut saamiset , ,08 Siirtosaamiset , ,33 Rahat ja pankkisaamiset , ,85 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,32 KH

117 VASTATTAVAA, euroa OMA PÄÄOMA , ,67 Peruspääoma , ,98 Muut omat rahastot , ,83 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,03 Tilikauden yli-/alijäämä , ,83 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,29 Poistoero , ,29 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,70 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,19 Muut toimeksiantojen pääomat , ,51 VIERAS PÄÄOMA , ,67 Pitkäaikainen , ,47 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta , ,74 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut vela , ,73 Lyhytaikainen , ,20 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta , ,47 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lainat muilta luotonantajilta , ,92 Saadut ennakot , ,79 Ostovelat , ,06 Muut velat/liittymismaksut ja muut vela , ,49 Siirtovelat , ,47 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,32 KH

118 3.5 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma KONSERNIN TULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,18 Toimintakulut , ,72 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) , ,64 TOIMINTAKATE , ,90 Verotulot , ,90 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,35 Muut rahoitustuotot , ,40 Korkokulut , ,32 Muut rahoituskulut , ,12 Rahoitustuotot ja -kulut , ,69 VUOSIKATE , ,31 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,54 Arvonalentumiset ,35 0,00 Poistot ja arvonalentumiset , ,54 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0, ,22 Satunnaiset erät 0, ,22 TILIKAUDEN TULOS , ,99 Tilinpäätössiirrot , ,11 Tilikauden verot , ,54 Laskennalliset verot , ,19 Vähemmistön osuus tilkauden tuloksesta , ,44 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,72 KH

119 Konsernirahoituslaskelma KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,31 Satunnaiset erät 0, ,22 Tilikauden verot , ,54 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,15 Investointien rahavirta Investointimenot , ,43 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,74 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,14 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,99 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,66 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,96 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,20 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,85 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,69 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,35 Vaihto-omaisuuden muutos , ,88 Saamisten muutos , ,35 Korottomien velkojen muutos , , , ,21 Rahoituksen rahavirta , ,51 Rahavarojen muutos , ,47 Rahavarat , ,89 Rahavarat , ,35 Rahavarojen muutos , ,47 KH

120 Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,04 Konserniliikearvo , ,77 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,44 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet , ,93 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,90 Rakennukset , ,14 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,05 Koneet ja kalusto , ,56 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,85 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet , ,66 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet , ,82 Muut osakk. ja os. sekä osakkeiden arvonk , ,61 Muut lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,06 Sijoitukset , ,50 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,09 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,93 Lahjoitusrahastojen varat , ,25 Muut toimeksiantojen varat , ,07 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,26 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,98 Keskeneräiset tuotteet , ,43 Vaihto-omaisuus , ,41 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0, ,54 Lainasaamiset , ,64 Laskennalliset verosaamiset , ,00 Muut saamiset 5 000,00 0,00 Pitkäaikaiset saamiset , ,18 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,78 Lainasaamiset , ,03 Muut saamiset , ,50 Siirtosaamiset , ,51 Lyhytaikaiset saamiset , ,82 Saamiset , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,30 VASTAAVAA , ,64 KH

121 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,97 Muut omat rahastot , ,79 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,75 Tilikauden yli-/alijäämä , ,72 OMA PÄÄOMA , ,23 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,88 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,67 PAKOLLISET VARAUKSET , ,67 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,81 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,76 Muut toimeksiantojen pääomat , ,73 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,31 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,26 Lainat julkisyhteisöiltä , ,42 Lainat muilta luotonantajilta , ,69 Ostovelat 1 135, ,81 Muut velat , ,68 Laskennalliset verovelat , ,99 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,85 Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat 0, ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,11 Lainat julkisyhteisöiltä , ,55 Lainat muilta luotonantajilta ,26 0,00 Saadut ennakot , ,81 Ostovelat , ,71 Muut velat , ,56 Siirtovelat , ,96 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,69 VIERAS PÄÄOMA , ,54 VASTATTAVAA , ,63 KH

122 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kajaanin kaupungin liikelaitokset Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos on yhdistetty kaupungin tuloslaskelmaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen rivi riviltä. Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät kaupungin tiedot liikelaitoksineen, keskinäiset erät eliminoituina. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on esitetty kokonaisuudessaan luvussa 5. Tilinpäätöksen liitetiedot on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2016 tarkistaman kunnan tilinpäätöksen liitetietojen yleisohjeen mukaisesti. Tilinpäätöksen liitetietojen numerointi vastaa yleisohjeen liitetietonumerointia. 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät: Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperiaatteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen varastotavaroiden viimeisen keskihinnan mukaiseen hankinta-arvoon. Kajaanin kaupungilla ei ole rahoitusarvopapereita. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman laskentaperusteita on tarkennettu vuoden 2017 osalta ja tarkennukset on ulotettu myös vuoteen Tarkennukset kohdentuivat seuraaviin suurimpiin eriin vuonna 2016: Nordea Pankin korkojohdannaisen käsittely ( ), poisto-oikaisu ( ,50 ) ja koulutusliikelaitoksen rahaston käsittely ( ). 2. Tuloslaskelman ja taseen esitystavat ovat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaiset. 3. Tilikauden tiedot ovat vertailukelpoiset edellisvuoteen verrattuna. 4. Tilinpäätökseen ei sisälly aikaisempiin tilikausiin kohdistuvien tuottojen, kulujen eikä virheiden korjauksia 5. Taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä jatkuu taseesta suoraan laskettuna. Taseen yksittäiset erät eivät sisällä useisiin tase-eriin kuuluvia olennaisia eriä. 6. Tilinpäätökseen ei sisälly ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia. KH

123 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu konsernitilinpäätöksen yleisohjeen 2015 mukaisesti. Tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman laskentaperusteita on tarkennettu vuoden 2017 osalta ja tarkennukset on ulotettu myös vuoteen Tarkennukset kohdentuivat seuraaviin suurimpiin eriin vuonna 2016: Nordea Pankin korkojohdannaisen käsittely ( ), poistooikaisu ( ,50 ) ja koulutusliikelaitoksen rahaston käsittely ( ). Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhteisöt: Kajaanin Elokuvakeskus Oy, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, Loiste Lämpö Oy, Loiste Oy ja Edukai Oy. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä: Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kainuun liitto ja Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernisuhteessa olevat osakkuusyhteisöt: Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy, Kainuun Voima Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie sekä Kainuun Etu Oy. Kajaanin konsernirakenteeseen ei ole tullut muutoksia vuoden 2017 aikana. Konsernitilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tilinpäätösten yhdistelmänä. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellisarvo- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhteisöjen omasta pääomasta omaksi eräkseen konsernitaseeseen. Poistot ovat tytäryhteisöjen tilinpäätöksissä suunnitelman mukaisina, joten poisto-oikaisuja ei ole tehty. Konserniyhteisöjen erillistilinpäätöksissä esittämät laskennalliset erät on peruutettu kaupungin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyhteisöjen tiedoista on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta olennaisuuden periaatetta noudattaen. 2. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Vuoden 2017 konsernitilinpäätös on vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna. KH

124 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 6. Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kajaanin kaupunki Yleishallinto , , , ,34 Yhdyskuntapalvelut , , , ,57 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,31 0,00 0,00 Opetus ja kulttuuripalvelut , , , ,12 Muut palvelut 0, ,63 0, ,63 Toimintatuotot yhteensä , , , ,66 7. Verotulojen erittely Kajaanin kaupunki Kunnan tulovero , ,86 Kiinteistövero , ,05 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,09 Verotulot yhteensä , ,00 8. Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Kajaanin kaupunki , ,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 Valtionosuudet yhteensä , ,00 9. Palvelujen ostojen erittely Kajaanin kaupunki Asiakaspalvelujen ostot , ,00 Muiden palvelujen ostot , ,00 Palvelujen ostot yhteensä , , Valtuustoryhmille annetut tuet Kajaanin kaupunki Vatluustoryhmille ei ole annettu tämän liitetiedon tarkoittamia avustuksia Liitetieto 11 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta Tasapoisto Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet, luonnonvarat Käytön mukainen poisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. KH

125 12. Pakollisten varausten muutokset Konserni Kajaanin kaupunki Ympäristövelvotteista johtuva varaus , ,44 0,00 0,00 Lisäykset , ,45 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Ympäristövelvotteista johtuva varaus , ,89 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,22 0,00 0,00 Lisäykset ,89 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0, ,73 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,49 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,00 Lisäykset , , ,00 0,00 Vähennykset 0, ,00 0, ,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,00 Muutokset yhteensä , , , ,00 13.Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot Konserni Kajaanin kaupunki Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot ,36 0, ,82 0,00 Rakennusten myyntivoitot ,06 0, ,59 0,00 Muut myyntivoitot , , , ,16 Myyntivoitot yhteensä , , , ,16 Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 0,00 0,00 0,00 0,00 Rakennusten myyntitappiot , , ,45 0,00 Muut myyntitappiot 1 628,25 12,47 0,00 0,00 Myyntitappiot yhteensä , , ,45 0, Satunnaiset tuotot ja kulut Konserni Kajaanin kaupunki Satunnaiset tuotot Kainuun Sote 0, ,00 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä 0, ,00 0,00 0, Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kajaanin kaupunki Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä , ,00 Osinkotuotot muista yhtiöistä , ,17 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 570, ,60 Yhteensä , , Poistoeron muutokset Kajaanin kaupungin poistoeroihin ei sisälly verotussyistä tehtyä poistoeroa KH

126 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 17. Kuluiksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta 18. Arvonkorotukset Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta 19. Pysyvien vastaavien hyödykkeet ja sijoitukset Aineettomat hyödykkeet Kajaanin kaupunki Aineettomat oikeudet Hankintameno , ,65 Lisäykset tilikauden aikana , ,63 Hankintameno , ,28 Kertyneet poistot , ,73 Tilikauden poistot , ,58 Kertyneet poistot , ,31 Kirjanpitoarvo , ,97 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno , ,68 Lisäykset tilikauden aikana , ,96 Vähennykset tilikauden aikana ,63 0,00 Siirrot erien välillä ,67 0,00 Hankintameno , ,64 Kertyneet poistot , ,38 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ,63 0,00 Tilikauden poistot , ,31 Arvonalennukset ,00 0,00 Kertyneet poistot , ,69 Kirjanpitoarvo , ,95 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno ,00 0,00 Lisäykset tilikauden aikana 709,50 0,00 Kirjanpitoarvo ,50 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankintameno , ,21 Lisäykset tilikauden aikana , ,83 Vähennykset tilikauden aikana ,63 0,00 Hankintameno , ,04 Kertyneet arvonalennukset , ,04 Kertyneet arvonalennukset , ,04 Kirjanpitoarvo , ,08 KH

127 Rakennukset Hankintameno , ,56 Lisäykset tilikauden aikana , ,13 Vähennykset tilikauden aikana ,51 0,00 Siirrot erien välillä , ,35 Hankintameno , ,04 Kertyneet poistot , ,39 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ,74 0,00 Tilikauden poistot , ,98 Arvonalennukset ja niiden palautukset ,27 0,00 Kertyneet poistot , ,37 Kirjanpitoarvo , ,67 Poistoero ,06 0,00 Poistoeron vähennys tilikauden aikana ,16 0,00 Kertynyt erotus ,90 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno , ,74 Lisäykset tilikauden aikana , ,46 Rahoitusosuudet tilikaudella ,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana ,50 0,00 Siirrot erien välillä , ,77 Hankintameno , ,97 Kertyneet poistot , ,44 Tilikauden poistot , ,15 Kertyneet poistot , ,59 Kirjanpitoarvo , ,38 Koneet ja kalusto Hankintameno , ,68 Lisäykset tilikauden aikana , ,77 Rahoitusosuudet tilikaudella ,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana ,00 0,00 Siirrot erien välillä ,02 0,00 Hankintameno , ,45 Kertyneet poistot , ,00 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ,33 0,00 Tilikauden poistot , ,16 Kertyneet poistot , ,16 Kirjanpitoarvo , ,29 Poistoero ,03 Poistoeron vähennys tilikauden aikana ,53 Kertynyt erotus ,50 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno , ,58 Hankintameno , ,58 Kirjanpitoarvo , ,58 Keskeneräiset hankinnat Hankintameno , ,74 Lisäykset tilikauden aikana , ,70 Rahoitusosuudet tilikaudella ,01 0,00 Vähennykset ,92 0,00 Siirrot erien välillä , ,12 Hankintameno , ,32 Kirjanpitoarvo , ,32 KH

128 Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet Hankintameno , ,70 Siirrot erien välillä 0, ,00 Hankintameno , ,70 Kirjanpitoarvo , ,70 Kuntayhtymäosuudet Hankintameno , ,02 Hankintameno , ,02 Kirjanpitoarvo , ,02 Osakkuusyhteisöosakkeet Hankintameno , ,02 Hankintameno , ,02 Kirjanpitoarvo , ,02 Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno , ,53 Lisäykset tilikauden aikana ,42 0,00 Siirrot erien välillä 0, ,00 Hankintameno , ,53 Kirjanpitoarvo , ,53 Joukkovelkakirjalainasaamiset, muut laina- ja muut saamiset Saamiset konserniyhteisöt Hankintameno , ,89 Lisäykset tilikauden aikana , ,85 Vähennykset tilikauden aikana , ,00 Hankintameno , ,74 Arvonalentumiset ,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,74 Saamiset muut yhteisöt Hankintameno , ,68 Lisäykset tilikauden aikana , ,06 Vähennykset tilikauden aikana , ,22 Hankintameno , ,52 Kirjanpitoarvo , ,52 KH

129 20-22 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Kajaanin tytäryhteisöt Kotipaikka Kunnan omistusosuu s % Konsernin omistusosuu s % Konsernin osuus omasta pääomasta Konsernin osuus vieraasta pääomasta Konsernin osuus tilikauden tuloksesta Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaani 100,00 100, , , ,39 Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kajaani 100,00 100, , , ,91 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kajaani 100,00 100, , , ,08 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Kajaani 100,00 100, , , ,79 Loiste Oy Kajaani 75,77 75, , , ,59 Loiste Lämpö Oy Kajaani 50,00 87, , , ,45 Koy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus Kajaani 74,80 74, , , ,38 Edukai Oy Kajaani 100,00 100, , , ,73 Kajaanin kuntayhtymät Kainuun sosiaali- ja terveydehuollon ky Kajaani 47,53 47, , , ,25 Kainuun liitto Kajaani 46,82 48, , , ,72 Kainuun jätehuollon ky Eko-Kymppi Kajaani 42,80 42, , , ,22 Kajaanin osakkuusyhtiöt Kainuun Voima Oy Kajaani 50,00 50, , , ,20 Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy Kajaani 50,00 50, , , ,85 Kainuun Etu Oy Kajaani 45,41 45, , , ,19 Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie Kajaani 41,40 41, , , ,75 Ei yhdisteltävät Kajaanin palvelutalosäätiö Kajaani 50,00 70, , , , Saamisten erittely Saamiset tytäryhteisöiltä Kajaanin kaupunki Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , , , ,33 Lainasaamiset 0, ,37 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0, ,97 0, ,08 Yhteensä , , , ,41 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,05 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0, ,53 0, ,77 Yhteensä 0, ,58 0, ,77 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,40 0,00 161,82 Yhteensä 0, ,40 0,00 161,82 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,53 0, ,90 Lainasaamiset 0, ,02 0,00 0,00 Muut saamiset 0, ,42 0, ,08 Siirtosaamiset 0, ,46 0, ,75 Yhteensä 0, ,43 0, ,73 Saamiset yhteensä , , , , Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kajaanin kaupunki Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot , , , ,85 Valtion tuet ja avustukset , , ,54 0,00 EU-tuet ja avustukset , ,45 0,00 0,00 Jaksotetut henkilöstökulut 1 505,06 0,00 0,00 0,00 Kelan korvaus työterveyshuollosta , , ,19 0,00 Joukkoliikenteen valtionapu ,00 0, ,00 0,00 Muut tuet ja avustukset ,52 0, ,52 0,00 Projektisaamiset ,04 0,00 0,00 0,00 Vuokrasaamiset ,00 0, ,00 0,00 Koulutuskorvaukset ,71 0,00 0,00 0,00 Laskuttamaton myynti ,67 0,00 0,00 0,00 Muut siirtosaamiset , , , ,48 Muut siirtosaamiset , , , ,48 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , , , ,33 Siirtosaamiset yhteensä , , , ,33 KH

130 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25. Oman pääoman erittely Konserni Kajaanin kaupunki Peruspääoma , , , ,97 Peruspääoma , , , ,97 Muut omat rahastot Sijoitetun vapaan pääoman rahasto , ,00 0,00 0,00 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto , ,50 0,00 0,00 Vararahasto , , , ,19 Vähennykset , , , ,36 Vararahasto , , , ,83 Muut rahastot , ,19 0,00 0,00 Lisäykset 0, ,29 0,00 0,00 Vähennykset , ,02 0,00 0,00 Muut rahastot , ,46 0,00 0,00 Muut omat rahastot yhteensä , , , ,83 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , , , ,03 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , , , ,03 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,83 Oma pääoma yhteensä , , , , Erittely poistoerosta, vapaaehtoisista varauksista ja laskennallisesta veroista Konserni Poistoero , ,49 Poistoeron muutos tilikaudella , ,80 Poistoero , ,29 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 Vapaaehtoisten varausten muutos tilikaudella , ,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 Laskennalliset verovelat , ,26 Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat , ,57 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät , ,69 Kauden muutos , ,92 Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat , ,92 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät ,89 0,00 Laskennalliset verovelat , ,18 Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat , ,49 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät , ,69 Laskennalliset verosaamiset , ,46 Kauden muutos ,22 0,00 Laskennalliset verosaamiset , , Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , ,42 Yhteensä , , , ,42 vertailutieto konsenrista ei käyttökelpoinen, ohjelmassa ei muita tietoja kuin kaupungin v Kajaanin kaupunki KH

131 28. Joukkovelkakirjalainat Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta 29. Pakolliset varaukset Konserni Kajaanin kaupunki Ympäristövelvoitteista johtuva varaus , ,89 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,49 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,00 Pakolliset varaukset yhteensä , , , , Koroton vieras pääoma Velat tytäryhteisöille 2017 Pitkäaikaiset Kajaanin kaupunki 2017 Lyhytaikaiset 2016 Pitkäaikaiset 2016 Lyhytaikaiset Ostovelat 0, ,69 0, ,62 Yhteensä 0, ,69 0, ,62 Velat kuntayhtymille, joissa kaupunki on jäsenenä Ostovelat 0, ,88 0, ,44 Siirtovelat 0,00 0,00 0, ,00 Yhteensä 0, ,88 0, ,44 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0, ,00 0, ,00 Yhteensä 0, ,00 0, ,00 Velat muille Ostovelat 0, ,51 0, ,00 Muut velat , , , ,91 Saadut ennakot 0, ,92 0, ,79 Muut velat, liitymismaksut ,20 0, ,73 0,00 Siirtyvät korot 0, ,37 0, ,68 Siirtovelat 0, ,18 0, ,79 Yhteensä , , , ,17 Pitkä- ja lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä , , , , Sekkitililimiitti Kajaanin kaupunki Luotollisen sekkitilin limiitti , ,00 Siitä käyttämättä oleva määrä , , Muiden velkojen erittely Konserni Kajaanin kaupunki Liittymismaksut , , , ,73 Muut pitkäaikaiset velat , , , ,00 Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat yhteensä , , , , Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kajaanin kaupunki Olennaiset lyhytaikaiset siirtovelat Korkojaksotukset , , , ,68 Lomapalkkavelan ja henkilösivukulujen jaksotukset , , ,02 0,00 Muut palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset ,88 0,00 0,00 0,00 Valtion tuet, avustukset ja korvaukset ,00 0, ,00 0,00 Verovelat ,44 0,00 0,00 0,00 Potilasvakuutus , ,28 0,00 0,00 Muut menojäämät ,48 0,00 0,00 0,00 * Muut siirtovelat , , , ,79 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , , ,47 Siirtovelat yhteensä , , , ,47 * Muut siirtovelat ryhmään sisältyy eriä, jotka yksinään eivät ole merkittäviä KH

132 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 34. Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai osakkeita Konserni Kajaanin kaupunki Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,81 0,00 0,00 Vakuudeksi annetut kiinnitykset ,26 0,00 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 0,00 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin 0,00 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä ,26 0,00 0,00 0, Vakuudet Konserni Kajaanin kaupunki Omasta puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annetut arvopaperit 0,00 0,00 0,00 0,00 Vakuudeksi annetut muut vakuudet , ,00 0,00 0,00 Vakuudet yhteensä , ,00 0,00 0, Vuokravastuut Konserni Kajaanin kaupunki Vuokravastuut yhteensä , , , ,00 Seuraavalla tilikaudella maksetteva osuus , , , ,00 Leasingvastuut yhteensä , , , ,00 Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 39 Vastuusitoumukset Konserni Kaupunki Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Tytäryhteisöt Alkuperäinen pääoma , ,89 Jäljellä oleva pääoma , ,83 Osakkuusyhteisöt Alkuperäinen pääoma , , , ,79 Jäljellä oleva pääoma , , , ,05 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,58 Jäljellä oleva pääoma , , , ,04 Takausvastuut yhteensä Alkuperäinen pääoma , , , ,26 Jäljellä oleva pääoma , , , ,92 KH

133 40. Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kajaanin osuus takauskeskuksen takausvastuista , ,00 Kajaanin mahdollista vastuuta kattaava osuus takauskeskuksen rahastosta Kajaanin kaupunki , , Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Konserni Kajaanin kaupunki Muut taseen ulkopuoliset järjestelut Sopimusvastuut ,13 0,00 Arvonlisäveron palautusvastuu , , , ,00 Kajaanin ammattikoreakoulu Oy:n hankkeiden omarahoitusvastuu , ,00 0,00 0,00 Sähköjohdannaiset 0,00 0,00 Nimellisarvo , ,00 Korkojohdannaiset Nimellisarvo , ,00 Markkina-arvo , ,00 KH

134 4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot 42. Henkilöstö Kajaanin kaupunki HTV Tulosalueittain Yhteensä Yhteensä Kaupunginhallitus, projektit 3,1 3,0 Keskushallinto 59,9 57,2 Maahanmuuttajapalvelut 15,9 19,1 Varhaiskasvatus 315,0 313,0 Perusopetus ja nuorisopalvelut 384,2 391,1 Kulttuuripalvelut 46,1 46,7 Kaukametsä 98,6 108,1 Maankäyttö, suunn. ja viranom.toim. 35,8 35,2 Kunnallistekniikka ja liikunta 69,3 74,5 Tilakeskus 52,6 49,9 Kainuun pelastuslaitos 67,6 73,8 Opiskelijoiden kesätyö 2,2 Tukityöllistäminen 40,2 40,2 Kaupunki yhteensä 1190,5 1211,7 Kajaanin Vesi -liikelaitos 20,0 19,4 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 233,4 223,6 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 58,4 45,3 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos *) 308,9 360,8 Liikelaitokset yhteensä 620,6 649,1 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1811,1 1860,8 43. Henkilöstökulut Kaupunki yhteensä Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,51 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,31 Yhteensä , ,82 Kaupunki sis. liikelaitokset KH

135 44. Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut Kaupunki euroa Kajaanin Kokoomus ry Keskustan Kajaanin kunnallisjärjestöry Vasemmistoliiton Kajaanin kunnallisjärjestö ry Kristillisdemokraatit, Kajaanin kunnallisjärjestö Kajaanin sosiaalidemokraatit ry Kainuun Vihreät ry Yhdessä Kajaani sitoutumattomat Keskustan Hyrynsalmen kunnallisjärjestö ry - 20 Keskustan Kuhmon kunnallisjärjestö Kajaanin Seudun Perussuomalaiset ry Kajaanin Perussuomalaiset ry Kainuun PerusNaiset ry Keskustan Kainuun piiri ry 148 Kuhmon kunnallisjärjestö ry - 30 Paltamon perussuomalaiset ry 5 35 Keskustan Suomussalmen kunnallisjärjestö ry - 53 Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset 45. Tilintarkastajan palkkiot Kaupunki Tilintarkastusyhteisö KPMG-julkisyhteisöt Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkatajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0 0 Muut palkkiot Palkkiot yhteensä Kaupunki sis. liikelaitokset 46. Kunnan ja sen intressitahoihin kuuluvien väliset liiketoimet. Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoittavaa tämän liitetiedon osalta. KH

136 4.7 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Tilipuitteet Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen KH

137 5 Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu ulkoiset tuotot ja kulut yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen ja varausten muutos yhteensä Tilikauden yli-/alijäämä KH

138 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja 1000 euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Vaikutus maksuvalmiuteen KH

139 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Tilinpäätös 2017 KH

140 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS Liikelaitoksen johtajan katsaus Hallinto Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Riskien hallinta Koulutusliikelaitoksen tuloskortti TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASE JA SEN TUNNUSLUVUT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Henkilöstöä koskevat liitetiedot Toimeksiantojen pääomat KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KH

141 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Liikelaitoksen johtajan katsaus Vuodesta 2013 jatkuneet talouden sopeuttamistoimet jatkuivat entistä voimakkaampina ja kevään 2017 aikana käytiin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Ensin neuvottelut koskivat Kainuun ammattiopiston Vuokatin toimipaikan siirtoa Vimpelinlaaksoon ja myöhemmin keväällä koko ammattiopistoa. Neuvottelut liittyivät toimintavuonna valtion suorittamiin ammatillisen koulutuksen rahoituksen suurleikkauksiin. YT neuvottelujen jälkeen työnantaja irtisanoi 16 henkilöä ja seitsemän henkilön palvelussuhde muuttui osaaikaiseksi. Henkilöstöä siirtyi myös peruskaupungin palvelukseen. Kokonaisuudessaan HTV2 luku pieneni toimintavuoden aikana 52 HTV:tä. Koulutusliikelaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 307. Suoritettujen toimenpiteiden kautta koulutusliikelaitoksen talous saatiin käännettyä selvästi ylijäämäiseksi. Tulosyksiköistä ovat kunnostautuneet erityisesti sosiaali- ja terveysala sekä lukiokoulutus. Liikelaitoksen menopohja on nyt sopeutettu tulevien vuosien tulopohjaa vastaavaksi. Uusi organisaatio otettiin käyttöön ja tilikartassa Esimiestehtäviä vähennettiin ja niitä yhdistettiin. Vähennykset suhteutettiin resurssi-, henkilöstö- ja opiskelijamäärien laskuun. Organisaatiota tullaan tarkastelemaan seuraavan kerran viimeistään keväällä 2020, jolloin opettajan tehtäviin kytketyt esimiestehtävät tulevat koko henkilöstön haettaviksi. Lukiokoulutus vakiinnutti taloutensa jo edellisenä vuonna saavutetulle tasolle. Talouden tervehdyttämiseen ovat vaikuttaneet erityisesti hyvä hakijatilanne, vähäinen keskeyttämisten määrä, henkilöstön eläköitymiset ja kurssitarjottimen sopeuttaminen. Kurssitarjotinta voidaan kuitenkin edelleen pitää opiskelijan näkökulmasta monipuolisena. KAO:n liiketalouden koulutus ja Oppisopimuspalvelut siirtyivät Vuorikadun kiinteistöön jo marraskuussa Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos purki kesän aikana OPPI 2 rakennuksen. TIETO 2 rakennuksessa olleet loput koulutusliikelaitoksen toiminnot siirrettiin kesällä OPPI 4 rakennukseen. Kajaanin lukiolla vietettiin valtakunnalliset musiikkilukiopäivät ja ne onnistuivat hyvin saadun palautteen perusteella. Aikuiskoulutuksen yhtiöittämisessä on onnistuttu suunnitellulla tavalla Edukai Oy:n kautta. Koulutustoimintojen tarkoituksenmukaisessa toteuttamissa Kainuun ammattiopiston ja Edukai Oy:n kesken on ollut vielä hakemista. Yhtiömuotoinen toiminta tuo lisähaastetta ja byrokratiaa ammatillisen koulutuksen toimintojen tehostamiselle, mutta tarjoaa myös aivan uusia mahdollisuuksia koulutusmarkkinoilla. Kainuun ammattiopisto ja Vuokatin urheiluopisto tunnustelivat toimintavuoden aikana yhteistyömahdollisuuksia ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on monella tavalla kannustanut ja tukenut tätä kehitystä. Kainuussa ei ole muita ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kuin Kajaanin kaupunki ja Vuokatin säätiö. Uuden kuntalain mukaan kunnissa tulee olla pääsääntöisesti vain yksi hallintosääntö. Koulutusliikelaitoksen edustajat osallistuivat aktiivisesti uuden hallintosäännön valmisteluun. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunnan jäsenmäärä laski 11 jäsenestä 9 jäseneen. Kuusamon kaupunki menetti yhden johtokuntapaikan ja Kuhmon kaupunki ja Suomussalmen kunta saavat ½ johtokuntapaikan eli kaksivuotiskaudet (jäsen/varajäsen). Uuden johtokunnan toimikausi on käynnistynyt hyvin ja vahvasti tulevaisuuteen katsoen. KH

142 Koulutusliikelaitoksen uutta strategiaa on toteutettu kohta kaksi vuotta. Tavoitteena oli konkretisoida omaa toimintaa ohjaavat valinnat niin, että koko henkilöstö ja opiskelijat voivat ne ymmärtää ja sitoutua niihin. VISIO 2025: Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi kertoi tavoitteesta kaiken. Koulutusliikelaitos antaa palvelulupauksen, kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässään. Strategian toteuttamisessa on työtä riittänyt ja riittää varmasti myös tulevina vuosina. Toimintavuoden aikana työstettiin edelleen myös koulutuskonserniselvitystä ja sen ensimmäinen vaihe valmistui talvella Työtä on jatkettu konkreettisten yhteistyömallien avulla ja kaupunginjohtajan johtaman koulutuskonsernijohdon kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi loppusyksystä 2017 Kajaanin kaupungille uudet lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat. Lukiokoulutuksen osalta koettiin suuri pettymys, kun kuvataiteen erityistehtävä menetettiin, mutta musiikin erityistehtävä pystyttiin säilyttämään ja sen turvaamiseksi tehdään jatkossa kaikki voitava. Henkilöstö on ollut monien ristipaineiden kohteena koko toimintavuoden ajan. Kajaanin kaupungin suorittama talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmien uudistaminen osoittautui haasteelliseksi ja osittain myös epäonnistuneeksi. Reaaliaikaisia talousraportteja saatiin vasta loppukesästä. Epävarmuutta lisäsi myös ammatillisen koulutuksen reformilainsäädännön lopullisen valmistumisen siirtyminen ja siihen sisältyvän uuden rahoitusmallin ennakoimattomuus. Rahoitusmallin sisältämät siirtymäajat ovat kuitenkin tukeneet Kainuun ammattiopiston talouden tasapainottamista. Reformi vaikuttaa täysimääräisesti vuonna 2020 ja siihen pitää kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä varautumaan. Erityisesti opiskelijapohjan rapautumisen estämiseksi on tehtävä kaikki voitava. Henkilöstö on suorittanut tehtävänsä vastuullisesti ja yhdessä opiskelijoiden kanssa on pystytty edelleen rakentamaan tulevaisuuteen katsovaa toiminta- ja työskentelymallia. Liikelaitoksen toimintoja ja taloutta on hoidettu kokonaisuudessaan hyvin ja henkilöstön osallistuminen talouden sopeuttamiseen on ollut kunnioitusta herättävää. Kuusamon kaupungin sitoutuminen ja tuki KAOn Kuusamon toimipaikan osalta on ollut esimerkillistä. Liikelaitoksen viides toimintavuosi onnistui vaikeissa olosuhteissa hyvin ja tältä perustalta voidaan nyt jatkaa kohti uutta vuosikymmentä. Haluan kiittää koko liikelaitoksen henkilöstöä ja opiskelijoita hyvästä ja vastuullisesta työstä vuonna Hallinto Kajaanin kaupungin ylläpitämä koulutusliikelaitos järjestää toisen asteen lukiokoulutusta Kajaanissa (Kajaanin lukio) sekä ammatillista koulutusta Kajaanissa, Kuusamossa ja Vantaalla (Kainuun ammattiopisto). KH

143 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen toimintaa säätelevät lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta annetut lait ja asetukset sekä muut ammatillista ja lukio-opetusta koskevat säädökset ja määräykset, Kajaanin kaupungin hallintosääntö ja koulutusliikelaitoksen johtokunnan delegointipäätös. Liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka kautta kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan. Johtokunnassa on edustajat myös Kuusamosta, Kuhmosta/Suomussalmelta. Liikelaitoksen johdon muodostavat johtokunta, liikelaitoksen johtaja ja tulosalueiden johtajat/rehtorit, (lukio ja ammatillinen koulutus). Liikelaitoksen tulosalueet ovat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulosalueet sekä kaupungin omistama liikelaitoksen tytäryhtiö Edukai Oy. Liikelaitoksen sisällä toimii kaksi oppilaitosta: Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto. Vaalikauden johtokunnan jäsenet (Kajaanin kaupunginhallituksen päätös ) Varsinaiset jäsenet Pyykkönen Pauli, pj. (Kajaani) Hämäläinen Erkki, varapj. (Kuusamo) Alanne Olga (Kajaani) Haverinen Risto (Kajaani) Heikkinen Pekka (Kuhmo) Kiljunen Ella (Kajaani) Määttä Susanna (Kajaani) Niiranen Esa (Kajaani) Tornberg-Karjalainen Mervi (Kuusamo) Varajäsenet Anttalainen Tommi (Kajaani) Meriläinen Tomi (Kuusamo) Aavakare Eila (Kajaani) Saukkonen Kari (Kajaani) Kemppainen Tuovi (Suomussalmi) Heikkinen Tiina (Kajaani) Hujanen Kaisa (Kajaani) Kunnas Karl (Kajaani) Miettinen Pauli (Kuusamo) Ohtonen Helena, kh:n edustaja Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen KH

144 1.3 Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Kainuun ammattiopisto suunnittelee ja toteuttaa kehittämishankkeita, jotka tukevat perustehtävän suorittamista sekä parantavat opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuuksia toimia myös kansainvälisillä työ- ja koulutusmarkkinoilla. Vuoden 2017 aikana ulkopuolisella rahoituksella oli käynnissä 12 Euroopan Unionin, 2 opetus- ja kulttuuriministeriön ja 10 opetushallituksen rahoittamaa hanketta. Yhteensä hankkeita oli 24. Hankkeita on toteutettu kumppanuudessa työelämän ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Investointeja hankkeen rahoituksella toteutettiin mm. metallialan oppimisympäristöihin robotiikassa ja automaatiotekniikassa. Kansainvälinen toiminta jatkui vilkkaana vuonna Kainuun ammattiopisto oli mukana joko koordinaattorina tai partnerina 16 kansainvälisyyttä edistävässä hankkeessa. 62 opiskelijaa suoritti vähintään kolmen viikon työssäoppimis- tai oppilaitosjakson ulkomailla. Heidän lisäkseen 39 opiskelijaa osallistui lyhemmälle ulkomaan jaksolle, Kainuun ammattiopistolle puolestaan saapui 32 opiskelijaa kv-jaksoille. Kajaanin lukiossa kansainvälinen toiminta jatkui myös vilkkaana. Opettajien kansainvälisyyttä edistävän kaksi vuotisen ESR hankkeen hankehakemus hyväksyttiin kokonaisuudessaan kaikkien viiden hankkeeseen osallistuvan opettajan osalta, ja yhden opettajan kohdalta hanke ehti jo realisoitua. Sen sijaan yhteinen NordPlus hanke ruotsalaisen ystävyyskoulun kanssa ei tällä kertaa johtanut toivottuun lopputulokseen. Vastaava hanke yhteistyössä latvialaisen lukion kanssa on vireillä vuoden 2018 aikana. Vuonna 2016 alkanut Kajaanin lukion ja Suomussalmen lukion yhteishanke Osaajaksi kulttuurikasvatuksen avulla päättyi vuoden 2017 aikana, jolloin toteutettiin opiskelijaryhmävierailu Venäjälle. Vaikka varsinaisia ystävyyskouluvieraita ei vuoden 2017 aikana tehty, osallistuivat Kajaanin lukion rehtori ja apulaisrehtori kutsuvieraina unkarilaisen ystävyyskoulun 100 vuotisjuhliin lokakuussa Samoin saksalaisen ystävyyskoulun kanssa suunniteltiin jo vuonna 2018 toteutuvaa vierailua. Kajaanin lukiossa on perinteisesti opiskellut vuosittain muutamia vaihtoopiskelijoita. Vuonna 2017 opiskelijoita oli Saksasta, Ranskasta, Serbiasta ja USA:sta. 1.4 Riskien hallinta Koulutusliikelaitoksen riskienhallintatyö on osa Kajaanin kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa, jossa yhdistyy riskienhallintaprosessi organisaation yleiseen hallintotapaan, strategiaan ja suunnitteluun, johtamiseen, raportointiprosesseihin, toimintaperiaatteisiin, arvoihin ja kulttuuriin. Riskienhallinta on olennainen osa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen strategiaa ja päivittäisjohtamista. Riskienhallinnan avulla koulutusliikelaitoksessa ennakoidaan tulevan toiminnan mahdollisuuksia ja siihen kohdistuvia uhkia. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. KH

145 1.5 Koulutusliikelaitoksen tuloskortti Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tuottovaatimus Peruspääoman korko 1 117,50 euroa Tilikauden ylijäämä ,39 euroa Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asia-kasta arvostaen Wilman TOP-tietokanta, laadullinen tieto Asiakastyytyväisyys / kurssipalautekyselyt CRM Osaavan työvoiman saatavuus turvataan TOP-ohjaajien palaute TOP-jaksoista ka: 4,33 CRM valmistelussa Asiakkuudenhallintajärjestelmä käytössä syksyllä 2017 Asiakastyytyväisyys on vähintään samalla tasolla. Kehitetään toimintamalli yritysten kanssa tehtävään kehittämistyöhön TOP ohjaajien palaute 4,08 ( ) CRM ei oteta käyttöön. Kurssipalautteet eivät ole KLL mittareina. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Henkilöstömme on sitoutunut huolehtimaan kysyntää vastaa-vasta osaamisensa ajantasaisuudesta Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asia-kasta arvostaen Kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässä TOB-barometri; työn kehittävyys ja työkyky Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet (asteikko 1 5) Aikuiskoulutus: Aipal-palaute (asteikko 1 5) Opal-palaute (asteikko 1 5) Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu; työlliset/jatko-opinnot (TOB-kysely 2015) Työn kehittävyys 3,66 Työkyky 4,00 Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet ka 3,88 Aikuiskoulutus: Aipal-kokonaispalaute 3,99 (2015) Opal-kokonaispalaute 4,2 (2015) Tilastokeskus: tutkinnon suorittaneet 4 420, joista työllisiä 59,8 % Työn kehittävyys > 2015 Työkyky > 2015 Vähintään nykytila Vähintään nykytila Opintonsa on päättäneiden työllisyysaste tai sijoittuminen jatko- (TOB-kysely 2017) Työn kehittävyys 3,64 Työkyky 3,95 Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet ka 3,81 Aikuiskoulutus: Aipal-kokonaispalaute 4,3 (2017) Opal-kokonaispalaute 4,1 (2017) Tilastokeskus: tutkinnon suorittaneet 4 504, joista työllisiä 59,9 % KH

146 opiskelijoita 9,7 % työttömiä 24,2 % muita 6,3 % Päättökysely 2016: työssä 48,1 % opiskelu 11,3 % työtön 13,1 % opintoihin suurempi kuin edellisenä vuonna. opiskelijoita 9,8 % työttömiä 23,2 % muita 7,1 % Päättökysely 2017: työssä 54,7 % opiskelu 12,7 % työtön 7,6 % Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Olemme globaali toimija Liikkuvuustilasto: Ulkomaille lähteneet opiskelijat yli 2 viikkoa, kpl alle 2 viikkoa, kpl henkilökunnan jäsenet, yli 5 vrk, kpl Ulkomailta saapuneet opiskelijat, kpl opettajat ja asiantuntijat, kpl 2015: Yritys- ja yhteistyökontaktit ja kumppanuudet globaalisti toimiviin tahoihin Mittari valmistelussa Mittari testattavana Mittari valmistelussa Hyödynnämme käyttäjälähtöistä teknologiaa Työolobarometri Olo- ja päättökysely Työolobarometriin (TOB) lisäkysymyksiä valmisteilla Olo- ja päättökyselyihin uudet lisäkysymykset valmisteilla Toteutetaan TOBkysely TOB 2017 lisäkysymykset: Hyödynnän työssäni ajanmukaista teknologiaa 4,07; Teknologia toimii hyvin 3,40 Digitalisaatio indeksi 3,85 (kyselyjen ka.) Asiakastyytyväisyys/ kurssipalautekyselyt Asiakastyytyväisyys/ kurssipalautekyselyihin uudet lisäkysymykset valmisteilla Tulo-, olo- ja päättökyselyt toteutetaan opiskelijoille, vastausprosentti vähintään 90 % Asiakastyytyväisyys/kurssi-palautekyselyt toteutetaan asiakasystävällisesti. Opiskelijapalautteiden kerääminen uudistuu reformin myötä. KH

147 Laitetiedot Laitetiedot, KamIT valmistelee Tietoteknisiä laitteita sekä ohjelmistoja hankitaan ja käytetään kustannustehokkaasti Oppimisympäristöjä on uudistettu, samoin laitekantaa, kiinteistä tietokoneluokista osittain luovuttu. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Vahva taloutemme aktivoi kehittämistä ja kasvua Aipal, yksittäiset tätä mittaavat kysymykset Asiakastyytyväisyys/ kurssipalautekysely Koulutustoiminnan tuottavuus; suoritettujen tutkintojen ja osatutkintojen (tutkinnon osat) määrä suhteessa tulorahoitukseen Aipal kokonaispalaute 3,99 (2015), yksittäisten mittaritietojen saanti valmistelussa Opal, yksittäiset tätä mittaavat kysymykset Opal-kokonaispalaute 4,2 (2015), yksittäisten mittaritietojen saanti valmistelussa Asiakastyytyväisyys 3,9 (2015) KOKO tutkinto nuoret 669 aikuiset 673 osatutkinto 855 (osatutkintojen suorittajia 203) Palautteet paranevat tai vähintäänkin pysyvät ennallaan. Jokaisella opettajalla on perustaidot toteuttaa verkossa tapahtuvaa oppimista. Vähintään nykytila Vähintään edellisen vuoden taso Digimentoritoiminta on käynnistetty opetuksen tueksi. KamIT koulutukset: pilvipalvelu, O365, Sharepoint jne. Asiakaspalautteen (työelämäpalaute) kerääminen uudistuu reformin myötä. KOKO tutk. (-17) nuoret 563 aikuiset 677 osatutkinto 844 (osatutkinnon suorittajia 147) Kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässä Henkilöstön ja opiskelijamäärien suhde Ulkoisen rahoituksen määrä (Liiketoiminnan muut tuotot) Läpäisytilasto KAO/Tuloksellisuusrahoitus) 8,82 (2015) 13 10,2 (2016) 1,511 M 1,289 M KAO 85,0 % (2015) Lukio 86,0 % (2015) KAO 87,0 % Lukio 90,0 % KAO 83,7 % (-17) Lukio 85,0 % (-17) KH

148 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen laittomia huumeita Lukio/Läpäisykyselyt Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi Innostus, rohkeus, avoimuus. Valintasi joustavuus. Arvostaen ohjaamme, tulevan polkusi turvaamme. Ahkeran tekijän takaamme. Yhdessä huomisen rakennamme Esimiestyömme on vastuullista, avointa ja uudistavaa Ensisijaiset hakijat KAO 0,87 (2016) Lukio 1,27 (2016) Tulo-, olo- ja päättökysely, mielikuvaa koskevat kysymykset TOB-kysely; esimiestyö, tiedonkulku ja vuorovaikutus Päättökysely 2016: Vaikuttavuusindeksi 3,88 TOB-kysely 2015 Esimiestyö 3,45; Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,35 KAO 1,00 Lukio 1,25 Päättökysely 2017: Vaikuttavuusindeksi 4,00 TOB-kyselyn tulokset esimiestyön osalta paremmat kuin edellisenä vuonna KAO 0,87 (2017) Lukio 1,14 (2017) Päättökysely 2017: Vaikuttavuusindeksi 3,85 TOB-kysely 2017 Esimiestyö 3,55; Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,44 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tunnemme asiakkaamme Nuorten ja nuorten (2013) KAO Lukio KAO Lukio KAO Lukio ja tarjo- aikuisten päihtei- Tupakointi 39 % 6 35 % 5 % 32,1 % 2,8 % amme aktiivisesti den käyttö 2 (kouluterveyskysely: % ratkaisuja osaamistarpeisiimattikoulu am- Humala- 35 % 16 % 31,0 % 11,7 % ja lukion kokeilut 40 % asiakasta arvostaen 1. ja 2. vuoden opiskelijat) 18 % 15 % 10 % 17,7 % 5,0 % Huume- kokeilut 18 % 13 % 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa KH

149 Riskit TA 2017 Johtopäätökset 2017 Valtionosuusrahoituksessa ja taloudessa tapahtuvat muutokset Ammatillisen koulutuksen reformi Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen Toimitilat Digitalisaatio-ohjelma/ digiloikka Riski ei toteutunut. Liikelaitoksessa toimintaa sopeutettiin ja keväällä 2017 käytiin ammatillisen koulutuksen henkilöstön keskuudessa YT-neuvottelut sekä tehtiin muita sopeuttamistoimia ennakoiden tulevaa rahoituksen vähenemistä. Riski ei toteutunut. Ammatillisen koulutuksen reformin jalkauttaminen koko organisaatioon vaatii aikaa. Tulevan lainsäädännön ja reformin jalkauttaminen organisaatioon sekä henkilöstön kouluttaminen aloitettiin syksyllä 2017 henkilöstön reformikahvien muodossa. Lisäksi organisaatiossa on aktiivisesti seurattu ja osallistuttu valtakunnan tasolla toteutettaviin koulutuksiin ja tiedostustilaisuuksiin. Riski ei toteutunut. Koulutusliikelaitos on yhtiöittänyt toiminnot, joissa toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Osakeyhtiö Edukain toiminta ja tuloskehitys on ollut hyvä. Riski ei toteutunut. Koulutusliikelaitos on vähentänyt toimitilojaan tilastrategian mukaisesti mm. purkamalla rakennuksia Opintiellä Kajaanissa. Riski on osittain vältetty. Käsillä on kokonaisvaltainen toimintakulttuurin muutos, joka vaatii uudistumista digitalisaation saralla mm. oppimismateriaalit ja oppimisympäristöt. Henkilöstöä on koulutettu mm. KamIT koulutukset: pilvipalvelu, O365, Sharepoint jne. sekä käynnistetty digimentoritoiminta. Edelleen on olemassa yksikkökohtaisia eroja ja tasalaatuisuus ei tällä hetkellä toteudu. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Yhteensä 360,87 375,0 308,85 KH

150 2 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset tuotot ja kulut TA 2017 TP 2017 Poikkeama Liikevaihto , ,29 Liiketoiminnan muut tuotot , ,46 Tuet ja avustukset , ,54 Materiaalit ja palvelut , ,64 Henkilöstökulut , ,12 Poistot ja arvonalentumiset , ,62 Liiketoiminnan muut kulut , ,97 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,74 Korkotuotot ,04-671,04 Muut rahoitustuotot ,35-96,35 Korkokulut , ,01 Korvaus peruspääomasta (sitova) , ,50 Muut rahoituskulut , ,73 Varausten ja rahastojen muutos , ,33 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,70 Investointiosa TA muutosten jälkeen 2017 Tot 1-12/2017 TA - TOT Koulutusliikelaitos Pitkävaikutteiset menot Koneet ja kalusto Logistiikka/7 v Sähkö Metalli Autoala Matkailu-,ravitsemis- ja talousala YritysAnus, oppimisympäristö/luva Kuusamo/yhteiset Tietohallinto Tietoliikenneratkaisujen kehittäminen Robotiikka automaatio (EU-hanke) KH

151 3 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut Liikevaihto , ,13 Liiketoiminnan muut tuotot , ,06 Tuet ja avustukset valtiolta , ,29 Tuet muilta , ,60 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,21 Palvelujen ostot , , , ,70 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,65 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,32 Muut henkilösivukulut , , , ,33 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,73 Liiketoiminnan muut kulut , ,71 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,61 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 4 967, ,33 Korkokulut 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta , ,00 Liikelaitoksen tuloutus ylijäämästä Muut rahoituskulut , ,10 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,84 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia , ,84 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys (+) , ,33 Rahastojen vähennys (+) , , , ,67 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , ,51 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,10 15,64 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 12,10 15,64 Voitto, % 4,55 4,46 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieraspääoma + poistoero ja vap.eht. Varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) KH

152 4 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,61 Poistot ja arvonalentumiset , ,73 Rahoitustuotot ja -kulut , ,77 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,57 Investointien rahavirta Investointimenot , ,52 Rahoitusosuudet investoinimenoihin , ,52 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu , , , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,57 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset , ,83 Saamisten muutos kunnalta , ,74 Saamisten muutos muilta , ,50 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,11 Rahoituksen rahavirta , ,11 Rahavarojen muutos , ,54 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,10 Rahavarat , , , ,74 KH

153 Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisays + lainanlyhennykset Lainanhoitokate = (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + kokrokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Quicratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Currentratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) KH

154 5 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,35 Aineettomat hyödykkeet , ,74 Tietokoneohjelmistot 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,74 Aineelliset hyödykkeet , ,15 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,89 Kuljetusvälineet , ,84 Muut koneet ja kalusto yht , ,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,42 Sijoitukset , ,46 Osakkeet ja osuudet , ,46 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,46 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,46 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,73 Vaihto-omaisuus , ,43 Keskeneräiset tuotteet , ,43 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,86 Muut saamiset , ,86 Lyhytaikaiset saamiset , ,34 Myyntisaamiset , ,13 Muut saamiset , ,48 Siirtosaamiset , ,73 Rahat ja pankkisaamiset 3 077, ,10 Kassatilit 3 077, ,10 Maksuliiketilit 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,54 KH

155 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,97 Peruspääoma , ,00 Kehittämisrahasto , ,80 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,66 Tilikauden ylijäämä , ,51 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,33 Poistoero , ,33 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,92 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,92 VIERAS PÄÄOMA , ,32 Lyhytaikainen , ,32 Lainat kunnalta 0,00 0,00 Saadut ennakot , ,79 Ostovelat , ,02 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,63 Siirtovelat , ,88 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,54 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 79,15 75,43 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,70 9,30 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko omapääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) KH

156 6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen tilikauden osoittaa ylijäämä ,39 euroa. Koulutusliikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin kaupunginvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä ,39 euroa kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen 2017 Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. KH

157 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 7.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 7.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot Liikevaihto: valtionosuudet/yksikköhintarahoitus , ,00 muu liikevaihto , , , ,13 Liitetoiminnan muut tuotot , ,06 EU-tuet , ,20 Tuet ja avustukset kunnalta 5 500, ,00 Muut tuet ja avustukset , ,69 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä , ,08 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 5-10 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet 3-5 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet, raskaskalusto 7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet 5-7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet, maarakennuskoneet 7 vuotta tasapoisto Muut raskaat koneet 7 vuotta tasapoisto Muut kevyet koneet 5 vuotta tasapoisto Atk-laitteet 3-5 vuotta tasapoisto Muut koneet ja kalusteet 5-7 vuotta tasapoisto Keskeneräiset hankinnat ei poistoa KH

158 Tuloutus kaupungille Peruspääoman korko 1 117, ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot euroa Muut toimintatuotot/myyntivoitot Muut hyödykkeet , ,00 Myyntivoitot yhteensä , , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Tietokone- Muut pitkä- Muut kiinteät Kuljetus- Muut koneet Enn.maksut Yhteensä ohjelmistot vaik. menot rakent. ja laitt. välineet ja kalusto ja keskener. Poistamaton hankintameno , , , , , , ,89 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , ,02 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,27 Siirrot erien välillä , , , ,35 Tilikauden poisto 0, , , , , ,55 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,68 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Koti- Omistuspaikka Liikelaitoksen osuus osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitto/tappio Muut osakkeet Aunto Oy Erätie D 41 Kajaani 100 % ,46 KH

159 Vaihtuvat vastaavat Saamisten erittely Pitkäaikaiset saamiset Kunnan sisäiset muut saamiset , ,00 Konsernisaamiset 0, ,86 Yhteensä , ,86 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä , ,60 Myyntisaamiset , ,53 Muut saamiset , ,48 Kunnan sisäiset muut saamiset , ,00 Muut siirtosaamiset , ,73 Sisäiset muut siirtosaamiset 0,00 396,00 Yhteensä , ,34 Saamiset tytäryhteisöiltä ,51 0,00 Saamiset kunnalta yhteensä , ,19 Saamiset kuntayhtymältä ja jäsenkunnilta Myyntisaamiset 2 629, ,46 Siirtosaamiset 0, ,00 Saamiset kuntayhtymältä ja jäsenkunnilta yhteensä 2 629, ,46 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Projektisaamiset/EU-hankkeet , ,06 Muut erät 0, ,67 Muut siirtosaamiset yhteensä , ,73 KH

160 7.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,00 Kehittämisrahasto , ,80 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella , ,00 Kehittämisrahasto , ,80 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä , ,66 Tilikauden yli-/alijäämä , ,51 Oma pääoma yhteensä , ,97 Oppi 4 peruskorjausta KAO on rahoittanut 2011 tilikaudella ,00 (KAO:n JK ). Kehittämisrahastoa puretaan vuosittain peruskorjauksen 10 vuoden poistoajan mukaan. Kehittämirahastoa on käytetty Seppälän urheilunurmialueeseen ,00 (JK ), metallialan hitsausrobottiin ,00 (JK ) ja sähköosaston opetusrobottiin ,00 (JK ) Vieraan pääoman erittely Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kuntayhtymälle ja jäsenkunnille Ostovelat 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 Velat kuntayhtymälle ja jäsenkunnille yhteensä 0,00 0,00 Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkajaksotus , ,58 Muut siirtovelat: KuEL-maksut 0, ,12 Muut erät , ,18 Muut siirtovelat yhteensä , ,30 KH

161 7.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Leasing-vastuut (arvonlisäveroineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,94 Myöhemmin maksettavat , , , ,95 Projektivastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,00 Myöhemmin maksettavat , , , , Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä vakinaiset 284,00 312,42 määräaikaiset 23,00 48,45 työllistetyt 0,00 0,00 yhteensä 307,00 360,87 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,33 Henkilöstökuluja aktivoitu 0, , Toimeksiantojen pääomat Stipendirahastot Kajaanin lukion stipendirahasto , ,32 Kainuun ammattiopiston stipendirahasto 5 191, ,60 YHTEENSÄ , ,92 KH

162 8 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen KH

163 KH

164 KH

165 KH

166 KH

167 KH

168 KH

169 KH

170 KH

171 KH

172 KH

173 KH

174 KH

175 KH

176 KH

177 KH

178 KH

179 KH

180 KH

181 KH

182 KH

183 KH

184 KH

185 KH

186 KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2017 KH

187 Sisällys 1 Toimintakertomus Liikelaitoksen toiminta ja talous... 3 Liikelaitoksen johtajan katsaus... 3 Liikelaitoksen hallinto... 4 Taloudellinen kehitys... 5 Liikelaitoksen henkilöstö... 6 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat... 8 Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen...10 Olennaiset tapahtumat...10 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet...11 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Talousarvion toteumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa Tilinpäätöslaskelmat...14 Tilikauden tuloksen käsittely Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Kirjanpitokirjat ja tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitus KH

188 1 Toimintakertomus 1.1 Liikelaitoksen toiminta ja talous Liikelaitoksen johtajan katsaus Kajaanin Mamsellin liikelaitoksen merkittävin voimanponnistus vuonna 2017 oli Lehtikankaan monitoimitalon yhteydessä olevan keittiö Lounatuulen toiminnan käynnistäminen. Kevään ja kesän aikana keittiössä tehtiin tuotekokeiluja ja kehitettiin tuotantoprosesseja. Ateriatuotanto pääsi todelliseen vauhtiin elokuussa koulujen ja päiväkotien toimintojen käynnistyessä. Erityisruokavalioita lukuun ottamatta Kajaanin alueen päiväkotien ja koulujen ruokatuotanto on keskitetty nyt yhteen keittiöön. Keittiö Lounatuuli tuottaa koulujen ja päiväkotien tarvitsemat aamupalat, lounaat, välipalat, päivälliset ja iltapalat. Toimintavuoden 2017 hyvää taloudellista tulosta voi sanoa määrätietoisen kehitystyön tulokseksi. Vuonna 2016 käynnistetyn Mamsellin sisäisen, kahden vuoden mittaisen talouden tasapainottamisohjelman tavoitteena ollut pysyvien toimintamallien luominen vaikuttaisi näin onnistuneen. Merkittävimmät tekijät, jotka vaikuttivat ylijäämäiseen tulokseen, olivat arvioita maltillisempana toteutuneet henkilöstökulut sekä tehostuneet materiaalien hankinnat. Liikevaihto toteutui kokonaisuudessaan arvioidusti. Talouden tasapainottamisohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei olisi onnistunut ilman Mamsellin henkilöstön vahvaa ammattitaitoa ja sitoutumista yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Vuosi 2017 oli Kajaanin Mamselli liikelaitoksen yhdeksäs toimintavuosi. Liikevaihdollisesti Mamsellin elinkaaressa on eletty tähän saakka kasvun vaihetta. Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen perustamisvuoden ,05 milj. euron liikevaihdosta ja 183,86 henkilötyövuodesta on tultu vuoden ,56 milj. euron liikevaihtoon ja 233,36 henkilötyövuoteen. Uuden hankintalain vaikutuksesta Mamselli joutui ensimmäistä kertaa luopumaan asiakkuuksista. Hankintalaki mahdollistaa ulkoista myyntiä vain hyvin vähäisessä määrin, joten Mamselli luopui yksityisten päiväkotien ateriamyynneistä ja teki näin markkinoille tilaa yksityisille toimijoille. Hankintalain vaikutus tulee näkymään Mamsellin toiminnassa erityisesti tulevassa maakuntauudistuksessa. Jos maakuntauudistus tulee toteutumaan suunnitellusti, ei Mamselli pystyisi tuottamaan palveluita maakunnalle nykymuotoisella toimintamallilla, liikelaitoksena. Mamsellin kohdalla on kyse isosta asiasta, sillä Mamsellin liikevaihdosta noin 32 % tulee nykyiselle Kainuun sotelle tuotettavista ateria- ja puhtaanapitopalveluista. Kajaanin kaupunginvaltuusto aloittaa alkukeväästä Kajaanin kaupungin omistajapolitiikan laadinnan. Tässä yhteydessä tehdään linjanvetoa myös Mamsellin tulevaisuudesta. Tammikuussa 2018 Mamsellin henkilöstölle tehty kysely osoittaa, että 97,9 % mamsellilaisista kokee Kajaanin Mamsellin hyväksi työnantajaksi. Kysely osoitti myös sen, että työntekijät ymmärtävät muutoksien välttämättömyyden ja ovat valmiita myös joustamaan muutoksien mukana. Kyselystä näkyi myös selvä huoli työpaikkojen ja saavutettujen etuisuuksien säilymisestä. Henkilöstökyselyn avoimen kysymyksen kohdalla kaikkein tärkeimmäksi asiaksi nostettiin tuleviin muutoksiin liittyvä ajantasainen ja avoin tiedottaminen. Kajaanin Mamsellin yhdeksäs toimintavuosi on takana ja onnistunut tilinpäätös on hyvä pohja ponnistaa kymmenennelle toimintavuodelle. Vaikka isoja muutoksien tuulia on aistittavissa, on tästä hyvä jatkaa eteenpäin yhdessä motivoituneen henkilöstön kanssa, toivottavasti kuntalaisia ja asiakkaita koko ajan paremmin palvellen. 3 KH

189 Liikelaitoksen hallinto Kajaanin Mamselli- liikelaitos toimii tulosvastuullisesti ja päättää itsenäisesti toimintaansa liittyvistä asioista. Liikelaitoksen toimielinten vastuista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa (410/2015) ja liikelaitoksen tehtävistä määrätään Kajaanin kaupungin hallintosäännössä. Liikelaitoksen toiminnasta, kehittämisestä ja tuottavuudesta vastaa Kajaanin kaupunginhallituksen alainen Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta yhteistyössä Mamsellin johtajan kanssa kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä tuottovaatimusten mukaisesti. Kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan liikelaitoksen johtokunnan kautta. Johtokuntaan kuuluu seitsemän (7) kaupunginhallituksen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginhallitus valitsee jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Kaksi jäsentä edustaa tuotteiden ja palveluiden käyttäjiä. Johtokunnan jäsen ei saa olla sidoksissa Kajaanin Mamsellin kanssa kilpaileviin yrityksiin. Lisäksi johtokunnan kokouksessa on yhdellä henkilökunnan edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Johtokunta kokoontui vuoden 2017 aikana viisi kertaa. Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta vuonna 2017: Johtokunta 5/2017 saakka Jäsenet Klemetti Kyösti, puheenjohtaja Juutinen Eero, varapuheenjohtaja Närhi Pirkko Arffman Pasi Huotari Tellervo Huovinen-Tervo Marjo, palveluiden käyttäjän edustaja Kemppainen Unto, palveluiden käyttäjän edustaja Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja Johtokunta 6/2017 alkaen, toimikausi Jäsenet Väyrynen Pentti, puheenjohtaja Alanne Olga, varapuheenjohtaja Karjalainen Tuomo Karvinen Hanna Kesti Heikki Huovinen-Tervo Marjo, palveluiden käyttäjän edustaja Huotari Kirsti, palveluiden käyttäjän edustaja Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hakkarainen Airi Niiranen Lauri Kauhanen Svetlana Niva Teemu Koivisto Timo Mäklin Jaana Kuvaja Marko Väyrynen Asta Henkilökohtaiset varajäsenet Husu Alpo Okkonen Kaija Möttönen Tero Koskela Anu Väisänen Heikki Mäklin Jaana Karppinen Tarja Väyrynen Asta Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen tilivelvolliset viranhaltijat vuonna 2017: Viranhaltija Johtaja Vuorinen Tuija 4 KH

190 Liikelaitoksen sisäistä hallintoa ja kehittämistä hoitaa liikelaitoksen johtaja apunaan johtoryhmä. Liikelaitoksen johtajan valitsee kaupunginhallitus ja johtoryhmän liikelaitoksen johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tukea johtajaa liikelaitoksen toiminnan kehittämisessä sekä asioiden valmistelussa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi liikelaitoksen johtaja ja jäseninä tuotantopäällikkö, kehityspäällikkö, johtokunnan puheenjohtaja, taloussuunnittelija sekä henkilökunnan edustaja, jonka henkilöstö valitsee keskuudestaan. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2017 yksitoista kertaa. Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen organisaatio ( ) Taloudellinen kehitys Kajaanin Mamselli liikelaitoksen tilikauden tulos oli noin ylijäämäinen ja toimintavuodelle asetetut taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Liikevaihto toteutui kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti. Puhtaanapitopalvelujen myynnit kasvoivat edellisestä vuodesta 8,6 % ( ). Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos aloitti puhtaanapidon asiakkaana alkaen ja toiminta Monitoimitalo Lehtikankaalla aloitettiin. Kainuun Sotelle tuotettavien ateriapalvelujen myynnit laskivat edellisestä vuodesta 6,2 % ( ) ja myös puhtaanapito-, ja hoitotyötä tukevien palveluiden myynnit laskivat palvelutarpeen vähentyessä selkeästi yhteensä 10,8 % ( ). Kajaanin Mamselli luopui yksityisten päiväkotien ateriamyynnistä, jolla oli suora 5 KH

191 alentava vaikutus Mamsellin ateriamyyntien liikevaihtoon. Kahviotuotteiden ja -palvelujen myynti putosi myös edellisestä vuodesta 5,6 % ( ). Oppilas - ja opiskelija-ateriat kasvoivat edellisestä vuodesta hivenen ja toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Liikevaihdossa tapahtuneet muutokset ja Kajaanin kaupungin talouden tasapainotustarve aiheuttivat paineita menoerien hallintaan. Vuoden 2017 aikana päivitettiin vuonna 2016 laadittua talouden tasapainotusohjelmaa, jonka tavoitteena oli saada aikaan pysyviä toimintatapamuutoksia ja välittömiä kustannussäästöjä. Talouden tasapainotusohjelman myötä tarkennettiin Mamsellin hinnoitteluperiaatteet, laadittiin alueelliset sijaisjärjestelykäytänteet ja tarkennettiin ylitöiden ohjeistusta. Välittömiä kustannussäästöjä saatiin aikaan asettamalla ylityökielto, priorisoimalla kalustohankintoja ja luopumalla sisäisistä kokoustarjoiluista. Erillistä henkilöstöjuhlaa ei myöskään järjestetty. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintoja saatiin tehostettua ja kalustokustannuksissa säästettiin Palveluiden ostot toteutuivat selkeästi edellistä vuotta ja suunniteltua heikommin, koska työvoiman vuokrauksen, alihankinnan-, työterveyshuollon- ja ICT-palveluiden kustannukset kasvoivat. Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta , josta työterveyshuollon ennalta ehkäisevän toiminnan osuus kustannusten kasvusta oli 71 % ( ). Ateriapalvelujen kuljetukset kilpailutettiin uuden tuotantokeittiön toimintamallin myötä ja kuljetuskustannukset toteutuivat 11,4 % ( ) arvioitua paremmin. Henkilöstökulut toteutuivat arvioitua selkeästi maltillisemmin alentuneiden eläkevastuiden ja henkilöstösivukulujen myötä. Palkat - ja palkkiot toteutuivat kokonaisuudessaan edellisen vuoden tasolla. Palkkojen ja palkkioiden, työvoiman vuokrauksen ja alihankinnan osuus yhteensä liikevaihdosta oli 46,5 % ( ,8 %). Työvoiman vuokrausta käytettiin selvästi suunniteltua enemmän. Vuokratyövoiman käyttöön jouduttiin turvautumaan erityisesti Mamsellin puhtaanapitopalvelualueella, jossa työvoiman heikko saatavuus aiheutti haasteita loma-aikoina. Palveluita tuotettiin alihankintana noin euron edestä. Liikelaitoksen henkilöstö Kajaanin Mamsellin henkilöstövahvuus oli vuonna 2017 yhteensä 233,36 HTV:a. Asiakkaiden palvelutarpeen muutoksien myötä kasvoi Mamsellin henkilömäärä edellisestä vuodesta 9,78 HTV:n verran. Työntekijöistä 187,99 työntekijää toimi toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 40,26 työntekijää ja työllistettyjen määrä 5,11 henkilöä. Eläkkeelle jäi 7 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön määrä kasvoi Lehtikankaan monitoimitalon toiminnan käynnistämisen ja palvelutoiminnan uudelleen järjestämisen vuoksi. Puhtaanapitoalueella henkilöstömäärän kasvua tuli uuden asiakkuuden, Koulutusliikelaitoksen palvelutuotannon käynnistämisen vuoksi. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 6,51 miljoonaa euroa ( /HTV) ja henkilöstökulujen yhteensä 8,20 miljoonaa euroa. Palkkojen ja palkkioiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 41,9 % ( ,2 %) ja henkilöstökulujen osuus 52,7 % (54,6 % ). Henkilösivukulut olivat 1,69 miljoonaa euroa, joista eläkekuluja 1,37 miljoonaa euroa ja muita henkilösivukuluja 0,32 miljoonaa euroa. Työvuorolisiä maksettiin 0,34 miljoonaa euroa joissa vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 14,4 %. Kajaanin Mamselli liikelaitos palkitsee henkilöstöä vuosittaisella tulospalkkiolla, mikäli asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ylitetään. Vuonna 2017 maksettiin tulospalkkiota vuoden 2016 tavoitteiden saavuttamisesta n ja maksettujen tulospalkkioiden osuus kokonaispalkkasummasta oli 2,5 %. Kajaanin Mamsellissa on vuosittain päivitettävä osaamisen kehittämissuunnitelma kolmelle vuodelle, jonka tavoitteena on tarvittavan osaamisen ennakointi, rekrytointien kohdentaminen, olemassa olevan osaamisen johtaminen ja kehittäminen. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa 6 KH

192 palvelutuotannon tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä työelämän laatua. Vuonna 2017 panostettiin erityisesti esimiesten koulutukseen. Mamsellin alue-esimiehet (viisi henkilöä) osallistuivat kaupungin esimiesvalmennukseen kuuluviin avoimiin koulutusosioihin. Alue-esimiehet suorittivat keväällä lisäksi Kuntatyönantajien järjestämän Esimiespassi-verkkokoulutukseen sekä osallistuivat loppuvuodesta Työturvallisuuskeskuksen esimiesten sparraustunteihin (webinaarit). Neljä henkilöä suoritti oppisopimuskoulutuksena esimiehen erikoisammattitutkinnon ja kuusi työntekijää opiskeli oppisopimuskoulutuksena laitoshuoltajan ammattitutkintoa. Lisäksi syksyllä aloitti viisi henkilöä dieettikokin erikoisammattitutkintokoulutuksen. Mamsellissa järjestettiin lisäksi useita muutaman tunnin mittaisia ammattialakohtaisia koulutustilaisuuksia (esim. Jamix-tuotannonohjausjärjestelmä, SAP HR ja HR Populus-järjestelmä ja märkätilapassikoulutus) sekä työnohjauksia esimiehille ja koko työyhteisöille. Ensiapuvalmiussuunnitelman mukaisesti EA-valmiuksia suoritti ja päivitti yhteensä 37 mamsellilaista. Aiemmin Kajaanin Mamsellissa käytössä olleesta omasta henkilöstöohjelmasta luovuttiin ja tilalle määriteltiin Mamsellin hyvän esimiestyön toimintamalli, joka pohjautuu Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelmaan sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Hyvän esimiestyön määrittelyn avulla pyritään vahvistamaan strategialähtöistä toimintaa, lisäämään työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä pitämään huolta ihmisten ja asioiden johtamisesta. Mamsellissa pilotoitiin koko henkilöstöä koskeva pikapalkitsemisen toimintamalli. Toimintamallin avulla kannustetaan esimiehiä havaitsemaan arjen onnistumisia ja antamaan niistä palautetta henkilöstölle kiittämisen ja kehumisen lisäksi myös taloudellisesti pikapalkitsemalla. Palkkio on henkilökohtainen, kertaluontoinen ja harkinnanvarainen TYKY-Online lataus, arvoltaan 30 /hlö. Pikapalkitsemisia tehtiin vuoden aikana yhteensä 35 kappaletta. Pikapalkitsemisen malli on Kajaanin Mamsellin sovellus KVTES:n kertapalkkiota koskevista määräyksistä (KVTES , luku II, 14 ). Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmaa päivitettiin kokonaisvaltaisemmaksi ja siinä panostetaan edelleen henkilöstön laaja-alaiseen työhyvinvointiin ja ikäjohtamiseen. Talouden tasapainotusohjelman mukaisesti vuonna 2017 ei järjestetty yhteistä virkistäytymistapahtumaa, mutta henkilöstölle viestittiin aktiivisesti mahdollisuudesta osallistua konsernin liikuntaryhmiin ja muihin tapahtumiin. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti kaikissa Mamsellin työyksiköissä suoritettiin vaarojen arvioinnit. Työterveyshuollon kanssa tehtävät yksikkökäynnit toteutettiin suunnitellusti. Mamsellissa jatkettiin yhteistyön tiivistämistä työterveyshuollon kanssa tavoitteena mahdollisten tulevien haasteiden ennakointi ja ennaltaehkäisy sekä työssäjaksamisen tukeminen. Ennaltaehkäiseviin toimiin ja esimiestyöhön panostamisesta huolimatta Mamsellin sairauspoissaolot kasvoivat. Sairauspoissaolotyöpäivien määrä per HTV kasvoi 1,62 työpäivällä (2017:14,07 tp/ HTV ja 2016: 12,45 tp/ HTV). 7 KH

193 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOS Riskit TA 2017 Johtopäätökset TP 2017 Liikeriskit Tuotantoon liittyvät Puutteellinen asiakkuudenhallinta Osaamisvaje Omistajapoliittiset linjaukset Alihankinta Toteutui, vähäinen. Uusi Hot-fill konsepti, jossa ruoan pakkaamiseen ja kuumentamiseen käytetään muovisia elintarvikepakkauksia, aiheutti asiakkaissa sekä lasten vanhemmissa huolta ruokatuotteiden laadusta ja turvallisuudesta. Tietoriskit Työ ja palvelutilojen turvallisuus Tuoteriski Tuoteturvallisuus ja tuotannon laatu Tuotekehitys Ei toteutunut Toteutui neljä tapausta, jossa yksittäisille erityisruokavalioasiakkaille oli tarjottu heille sopimatonta ruokaa. Yksi asiakas oli saanut väärän ruoan seurauksena anafylaktisen shokin. Kolme muuta asiakasta oli tullut väärästä ruoasta huonovointiseksi. Tapahtumat on käsitelty asianomaisten henkilöiden ja alaikäisten kohdalla myös huoltajien kanssa. Tapahtumien juurisyyt on tunnistettu ja tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet on tehty. Toteutuneet riskit on käsitelty Mamsellin johtokunnassa 5/2017. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kajaanin Mamselli 223, ,4 Ympäristötekijät Kajaanin Mamsellissa on käytössä ympäristöohjelma. Ohjelma päivitetään vuosittain osana talousarvioin laadintaprosessia. Ympäristöohjelman ja siihen liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen sekä ympäristötietoisuuden vahvistaminen. Kajaanin Mamselli on solminut sopimuksen tähderuoan luovuttamisesta Kajaanin Päiväkeskukselle. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kajaanin Mamselli liikelaitos noudattaa toiminnassaan Kajaanin kaupungin hallintosääntöä, konserniohjetta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Kajaanin Mamselli liikelaitoksen johtokunta vastaa Kajaanin Mamselli liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan että riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kajaanin Mamsellin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on toteutettu osana normaalia toimintaa. Ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottaminen perustuu asiakkaiden kanssa tehtyihin yhteistyö- ja palvelusopimuksiin. Toimintaa ohjaavat sopimuskohtaiset ehdot ja palvelukuvauksilla määritelty 8 KH

194 palvelutaso. Mamsellin ja asiakkaiden välisten sopimusehtojen noudattamista ja toteutumista seurataan keskinäisissä laatuneuvotteluissa ja asiakaskäynneillä. Kajaanin Mamsellin sisäistä talouden seurantaa varten on luotu systemaattinen, aikataulutettu ja vastuualueille jaettu kuukausiseurantajärjestelmä, millä pyritään lisäämään koko organisaation reaaliaikaista talousajattelua ja tavoitteisiin sitoutumista. PKY- LAATU on Kajaanin Mamsellin toiminnanohjaus- ja johtamisjärjestelmä, jolla hallitaan laatua, ympäristöasioita sekä työterveyttä ja turvallisuutta. Mamsellin omaan toimintakäsikirjaan on koottu Mamsellin toiminnan periaatteet, strategiat, suunnitelmat ja toimintaohjeet. Mamsellin laadunhallinta- ja ympäristöohjelmat päivitettiin vuonna Laadunhallintaohjelma sisältää toimenpiteiden kokonaisuuden, joilla tavoitellaan jatkuvan kehittämisen periaatetta. Ympäristöohjelmaan on tarkennettu kestävän kehityksen ja ympäristöhaasteiden huomiointia palvelutuotannossa. Ympäristöjohtamisen avulla tavoitellaan toiminnan laadun ja tehokkuuden parantamista sekä omasta toiminnoista aiheutuvien ympäristöhaittojen- ja riskien vähentämistä. Dokumentoituja johdon katselmuksia toteutui kuluneena vuotena kaksi. Johdon katselmuksissa on käyty läpi toimintajärjestelmän, laatupolitiikan ja tavoitteiden parannusmahdollisuuksien ja muutostarpeiden arviointia sekä päätöksien toteutumista käytännössä. Johdon katselmusten loppuraportit on käsitelty Mamsellin johtokunnassa. Sisäiset arviointikäynnit toteutettiin Mamsellin työyksiköissä vuosiohjelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti yhteensä neljässä kohteessa. Poikkeamien korjaaminen on vastuutettu ja tarvittavat toimenpiteet saatettu päätökseen. Arvioinneissa havaitut kahdeksan kehittämiskohdetta prosessien parantamiseksi on myös viety yksiköissä eteenpäin. Kajaanin Mamselli pyrkii saamaan kumppanikseen parhaat toimijat ja haluaa omilla ohjauskeinoillaan tukea kumppaneiden systemaattista toiminnan parantamista. Suunnitellut kumppaniarvioinnit eivät toteutuneet resurssivajeen vuoksi. Aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu toimittajien ja Mamsellin kesken on jatkunut vakiintuneena toimintatapana erittäin hyvin. Vuonna 2017 toteutui neljä erityisruokavaliotuotantoon liittyvää riskiä. Kyseisissä tapauksissa yksittäiset erityisruokavalioasiakkaat saivat heille soveltumatonta ruokaa. Yksi asiakas oli saanut väärän ruoan seurauksena anafylaktisen shokin. Kolmelle muulle asiakkaalle väärä ruoka oli aiheuttanut huonovointisuutta ja vatsakipuja. Erityisruokavaliotuotannossa toteutuneet riskit ja läheltä piti tilanteet on käsitelty Mamsellin johtokunnassa Tapahtumien juurisyyt on tunnistettu ja tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet on tehty. Erityisruokavaliotuotannon riskien ennaltaehkäiseviksi toimenpiteiksi on päivitetty toimintaohjeita sekä laadittu erityisruokavaliotuotannon tarkistuslista. Myös erityisruokavalioiden ilmoituskäytännettä on selkeytetty. Mamsellin uudessa tuotantokeittiössä, keittiö Lounatuulessa otettiin käyttöön uusi Hot-fill konsepti, jossa ruokatuotteiden pakkaamiseen ja kuumentamiseen käytetään muovisia elintarvikepakkauksia. Osa asiakkaista koki, että he eivät olleet saaneet toimintatavan muutoksesta ajoissa riittävää ja luotettavaa informaatiota. Asiakkaiden ja lasten vanhempien tyytymättömyys näyttäytyi Mamsellissa toteutuneena maineriskinä. Asiakkaiden luottamus saatiin palautettua tehokkaalla viestimisellä. Asiakaspalautteen perusteella tarkistettiin myös Hot-fill konseptissa käytettäviä ruokaohjeita. Kajaanin Mamselli on raportoinut ohjeiden mukaisesti kaupunginhallitusta ja valtuustoa kaksi kertaa vuodessa olennaisista toimintaansa koskevista asioista. 9 KH

195 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat Kajaanin Mamselli liikelaitoksen toiminta jaetaan neljään liiketoiminta-alueeseen, joita ovat ravintolapalvelut, puhtaanapitopalvelut, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ateria- ja puhtaanapitopalvelut, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ateriapalvelut. Kajaanin Mamselli valmistaa päivittäin noin ateriaa ja pitää puhtaana noin m². Lehtikankaan monitoimitalon tuotantokeittiö, keittiö Lounatuuli, on valmistanut alkaen kaikki Kajaanin varhaiskasvatus-perusopetusalueen ruokatuotteet ja Kätönlahden koulun keittiö kaikki erityisruokavaliot. Uuden tuotantokeittiön valmistumisen myötä Mamsellissa otettiin käyttöön uusi ruokatuotannon konsepti, Hot-fill, jossa ruoan pakkaamiseen ja kuumentamiseen käytetään muovisia elintarvikepakkauksia. Luotettavan ja asianmukaisen tiedon jakamiseksi Mamselli järjesti toimintatavan muutoksesta tiedotustilaisuuksia sekä jakoi tietoa aktiivisesti eri tiedotusvälineissä. Lounatuulen tuotantoprosessien ja tuotteiden kehittämistä on jatkettu edelleen päämäärätietoisesti. Erityisruokavalioohjeistus päivitettiin syksyllä 2017 vastaamaan Kansallista allergiaohjelmaa ja ruoka-aineallergioiden Käypä hoito- suosituksia. Erityisruokavalioiden määrä on uuden ohjeistuksen myötä vähentynyt merkittävästi. Koulu- ja päiväkotiruokailusuosituksia ja käytänteitä tullaan lähivuosina uudistamaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi vuonna 2017 uuden Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokasuosituksen ja vuoden 2018 alussa varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen Terveyttä ja iloa ruoasta. Kyseiset suositukset ohjaavat ruokalistasuunnittelua ja ne huomioidaan yhteistoiminnan kehittämisessä Kajaanin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Uudet suositukset sisältävät muun muassa ohjeistukset ruokailun järjestämisestä, yhteistyöstä koulun ja päiväkotien sisällä ja kotien kanssa sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista. Mamsellin sote-alueen ateria- ja puhtaanapitopalveluissa toimintoja on jouduttu sopeuttamaan asiakastarpeen muuttuessa. Kainuun sote on jatkanut omien palveluprosessien ja hoitomallien kehittämistä, mikä on näkynyt suoraan ateriamäärien laskuna sekä puhtaanapidon ja hoitotyötä tukevien palveluiden palvelutarpeen vähentymisenä. Palvelutarpeen muutoksien ennakointia tulisi parantaa ja kehittää yhteistyössä, jotta toiminta kyettäisiin sopeuttamaan muuttuneeseen tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Tehokkaan ateriapalvelutuotannon keskiössä oleva tuotannonohjausjärjestelmä on ollut päivittäisessä käytössä ateriatuotantoprosessin eri vaiheissa sekä tuotanto- että palvelukeittiöissä. Tehokas raportointityökalujen käyttö on vähentänyt käsin tehtäviä laskelmia sekä tilausten ja toimitusten seurantaa. Tuotannonohjausjärjestelmän työkalut ovat tuoneet helpotusta itse valmistettujen tuotteiden asianmukaiseen merkitsemiseen. Tuotannonohjausjärjestelmä on integroitu myös taloushallinnan järjestelmiin (ulkoinen ja sisäinen laskutus). Seuraavassa vaiheessa tuotannonohjausjärjestelmässä käyttöönotetaan sisäisen taloushallinnan työkaluja sekä hävikin- ja varastonhallintaan liittyviä toimintoja. Mamsellissa on tehnyt useiden vuosien ajan määrätietoista työtä maukkaiden ja terveellisten ruokatuotteiden tarjoamiseksi. Yhtenä esimerkkinä tästä määrätietoisesta työstä on Sydänmerkki-ateriat, jotka on otettu nyt käyttöön kaikissa Mamsellin asiakassegmenteissä. Kiitoksena tästä määrätietoisesta työstä Mamselli sai kunniamaininnan Yksi Elämä terveystalkoiden vertais- ja paikallistoimijoiden kategoriassa esimerkillisestä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä terveyden edistämiseksi. 10 KH

196 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite TA 2017 Toteutunut 2017 Tuottovaatimus, peruspääoman korko euroa vuodessa Tilikauden ylijäämä 0 Toteutui Toteutui Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Yrittäjien kuuleminen ennen tarjouskilpailun julkaisemista Palveluiden tarjoaminen yksityisen sektorin hoidettavaksi Toimittajien kehittyminen Tarjousten esittely yrittäjille, 100 % tarjouspyyntö Palveluohjelman toteutuminen Mamsellin määrittämien auditointi-kriteerien täyttyminen Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Alihankintaa on kokeiltu palveluohjelman mukaisesti Kahden toimittajan kumppaniarviointi tehty Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Palveluohjelman toteutuminen Kumppaniarvioinnit toteutuvat vuosisuunnitelman mukaisesti Toteutui Toteutui Ei toteutunut resurssivajeen vuoksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Yhteistyö oppilaitosten kanssa Mamselli on haluttu työnantaja Harjoittelijoiden/ työssäoppijoiden määrä / vuosi Avoimien hakemusten määrä/v (pätevät hakijat) Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Viestintä vaihtoehtoisilla tavoilla, hyvä ja ajan tasalla oleva tiedottaminen Mamsellissa on ajantasainen viestintäsuunnitelma (tavoitteet, kanavat, vastuutahot, mittarit ja arviointi) Käytössä osittain Viestintäsuunnitelm a käytössä ja tukee arjen tavoitteiden saavuttamista Toteutui Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vuosittain 3,05 2,99 3,15 Ei toteutunut, 2,95 11 KH

197 Laatuneuvottelujen käyminen vuosittain 3,05 3,63 3,30 Toteutui, 3,48 Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Ei olennaisia poikkeamia. 2.2 Talousarvion toteumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2017 TP 2017 Poikkeama TP 2016 Liikevaihto , , , ,05 Liiketoiminnan muut tuotot 0, , , ,48 Tuet ja avustukset , , , ,37 Materiaalit ja palvelut , , , ,50 Henkilöstökulut , , , ,41 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,34 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,41 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , ,24 Muut rahoitustuotot 1 075, ,68 522,86 Korvaus peruspääomasta (sitova) -447,00-447,00 0, ,00 Tuloutus ylijäämästä (sitova) , ,00 0, ,00 Muut rahoituskulut , , , ,50 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) -0, , , ,60 Talousarvion toteutumisvertailu / investointiosa TA 2017 TP 2017 Poikkeama TP 2016 Mamselli projektit Irtain omaisuus , , ,23 0,00 Investoinnit yhteensä , , ,23 0,00 12 KH

198 Talousarvion toteutumisvertailu / rahoitusosa TA 2017 TP 2017 Poikkeama TP 2016 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä , , , ,24 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,34 Rahoitustuotot ja - kulut , ,09-323, ,64 Investointien rahavirta Investoinnit , , ,23 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , ,94 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0, , , ,34 Rahoituksen rahavirta 0, , , ,34 Rahavarojen muutos , , , ,60 Rahavarojen muutos 1 057, ,60 Rahavarat , , ,56 Rahavarat , , ,96 13 KH

199 2.3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Sisältää ulkoiset tuotot ja kulut Liikevaihto , ,05 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Liiketoiminnan muut tuotot 4 441, ,48 Tuet ja avustukset kunnalta Tuet ja avustukset valtiolta , ,97 Tuet muilta , ,40 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,48 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot , , , ,50 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,39 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,96 Muut henkilösivukulut , , , ,41 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,34 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut , ,41 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,24 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 1 075,68 522,86 Korvaus peruspääomasta -447, ,00 Muut rahoituskulut , , , ,64 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,60 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia , ,60 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , ,60 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,72 8,98 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %, 8,72 8,98 Voitto, % 1,68 1,61 14 KH

200 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieras pääoma + poistoero ja vap.eht. varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,92 Aineelliset hyödykkeet , ,92 Koneet ja kalusto , ,92 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,79 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 0, ,31 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,93 Lainasaamiset kunnalta ,70 0,00 Muut saamiset , ,04 Siirtosaamiset , ,95 Rahat ja pankkisaamiset Kassatilit 4 750, ,85 Maksuliiketilit , ,71 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,71 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,66 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,06 Tilikauden ylijäämä , ,60 VIERAS PÄÄOMA , ,05 15 KH

201 Pitkäaikainen Konsernivelat 0,00 0,00 Lyhytaikainen , ,05 Ostovelat , ,53 Muut velat , ,40 Siirtovelat , ,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,71 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 59,65 60,14 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,34 12,12 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,24 Poistot ja arvonalentumiset , ,34 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,94 Investointien rahavirta Investointimenot ,77 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,94 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,26 Saamisten muutos muilta , ,42 Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta , ,18 Rahoituksen rahavirta , ,34 Rahavarojen muutos 1 057, ,60 16 KH

202 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,56 Rahavarat , , , ,60 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,87 Kassan riittävyys, pv 1 1 Quick ratio 2,45 0,60 Current ratio 2,45 0,60 Tunnusluvut, joissa kons.saam/velka palautettuna liikelaitokselle Kassan riittävyys, pv 1 1 Quick ratio 1,57 0,60 Current ratio 1,57 0,60 Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta allekirjoittaa Kajaanin Mamselli liikelaitoksen tilinpäätöksen vuodelta 2017 ja päättää, että tilikauden ylijäämä ,66 euroa kirjataan Kajaanin Mamselli - liikelaitoksen taseeseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 17 KH

203 3 Tilinpäätöksen liitetiedot 3.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 3.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot tehtäväalueittain Ateriapalvelut , ,49 Puhtaanapitopalvelut , ,88 Hallinto , ,16 yhteensä , ,53 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua Kajaanin kaupungin poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Poistoaika vuotta Poistomenetelmä Aineelliset hyödykkeet Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 15 tasapoisto Muut koneet ja kalusto 3 tasapoisto Keskimääräiset poistot ja investoinnit Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot ,70 Keskim. poistonalaisten investointien omahankintameno ,15 18 KH

204 Ero 7 488,55 Ero % 54,34 Selitys eron syistä Tuloutus kaupungille Peruspääoman korko 447, ,00 Tuloutus ylijäämistä , ,00 Yhteensä , , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1 0, , ,92 Lisäykset tilikauden aikana , ,77 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä Tilikauden poisto 0, , ,17 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno , , ,52 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , ,52 Vaihtuvat vastaavat Saamisten erittely Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta Konsernisaamiset 0, ,31 yhteensä 0, ,31 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset kunnalta Lainasaamiset kunnalta ,70 0,00 yhteensä ,70 0,00 Lyhytaikaiset siirtosaamiset 19 KH

205 Kela, korvaus työterveyshuollosta , ,00 Muut tuet ja avustukset , ,71 Muut siirtosaamiset ,96 67,50 yhteensä , , Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoman erittely Peruspääoma , ,00 Lisäykset Vähennykset Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,06 Tilikauden ylijäämä , ,60 yhteensä , ,66 Vieraan pääoman erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Velat kunnalle 0,00 0,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kunnalle Ostovelat 0,00 0,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lomapalkkavelkajaksotukset , ,97 Muut palkkajaksotukset , ,00 KuEL maksut 0, ,99 Muut erät 297, ,16 Yhteensä , ,12 20 KH

206 3.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut (arvonlisäverollinen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,47 Myöhemmin maksettavat , ,24 Yhteensä , , Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä (htv2) vakinaiset 187,99 179,49 määräaikaiset 40,26 41,41 työllistetyt 5,11 2,68 Yhteensä 233,36 223,58 Henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Maksetut palkat , ,48 Henkilöstökorvaukset , ,09 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,39 Eläkekulut , ,96 Muut henkilösivukulut , ,06 Tuloslaskelman henkilöstökulut yhteensä , ,41 Aktivoidut henkilöstökulut yhteensä 21 KH

207 4 Kirjanpitokirjat ja tositelajit KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 22 KH

208 KH

209 KH

210 KH

211 KH

212 KH

213 KH

214 KH

215 KH

216 KH

217 KH

218 KH

219 KH

220 KH

221 KH

222 KH

223 KH

224 KH

225 KH

226 KH

227 KH

228 KH

229 KH

230 KH

231 KH

232 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Tilinpäätös KH

233 Sisällysluettelo Toimintakertomus... 3 Talousarvion toteutuminen... 5 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 6 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 7 Tase ja sen tunnusluvut... 9 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Kirjanpitokirjat Tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä KH

234 Toimintakertomus Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Olennaiset tapahtumat Liikelaitokselle on keskitetty vuoden 2010 alusta lukien kaikki vuonna 1997 valtiolta kaupungille luovutuksena tulleet toisen- ja korkea-asteen oppilaitosrakennukset. Tiloja on yhteensä noin m². Tyhjäksi jäänyt Oppi 2 rakennus (4 164 m²) purettiin vuoden 2017 kesällä ja samalla päätettiin liikelaitoksen mittava huonokuntoisten ja tyhjien tilojen vähentäminen, jossa tiloja on poistunut vuosina n m² (n. -10 %). Liikelaitoksen isot kehittämis- ja rakentamishankkeet on toteutettu tällä erää, vuonna 2017 ja lähivuosina keskitytään tarpeellisiin perus- ja muutoskorjauksiin. Investointitaso on lähellä rakennusomaisuuden kulumista. Tieto 1 ja 2 rakennuksissa tehtiin tilamuutoksia ja rakennusten käyttäjissä tapahtui muutoksia, Tieto 3 rakennus jäi tyhjilleen. Kaupungin keskeisten tukipalveluiden tuottaminen siirtyi Taitoa ja Tiera Oy:lle. Liikelaitoksen perustehtävän ja palveluohjelman mukaisesti rakennuksia ylläpidettiin, toteutettiin hallinnassa olevien rakennusten ja alueiden tarpeellisia korjauksia, rakennusomaisuutta sopeutettiin sekä kehitettiin toisen asteen- ja ammattikorkeakoulutuksen oppimisympäristöä mahdollistaen niille tarkoituksenmukaiset ja kilpailukykyiset toimitilat. Liikelaitoksen hallinnassa olevien rakennusten ylläpito- ja pääomakulujen rahoitus suoritettiin niistä saaduilla vuokratuotoilla ja josta muodostuu liikelaitoksen liikevaihto. Investointihankkeet toteutettiin tarvittavilta osin vieraalla pääomalla ja pääomavuokrien poistoilla. Vuoden 2017 liikevaihto oli ,52. Tilikauden tulos oli alijäämäinen ,19. Talousarviossa varauduttiin Oppi 2 rakennuksen purkukustannuksiin ja tämän vuoksi tilikauden tulosarvio oli ,22 alijäämäinen. Tulos toteutui talousarviota paremmin, joka johtui pääosin lämmitystarpeeltaan edullisen vuoden (n. 6 %) energiakustannusten säästöistä, matalista markkinakoroista, jonka vuoksi rahoituskulut toteutuivat suunniteltua pienempinä sekä arviota pienemmistä poistoista. Sitovien tavoitteiden toteutuminen tarkemmin tavoitteet kohdassa. Tilikauden alijäämän käsittelyksi esitetään sen kirjaamista taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Investointiosan toteutuma oli ,51 vuonna Talousarviossa investoinnit olivat ,00. Investointiosan hankkeet ovat edenneet pääosin suunnitellusti. Tieto 2 entisen metallihallin, Tieto 1 rakennuksen ja Oppi 4 Kisällin muutostyöt toteutettiin ja tilat olivat käytössä lukukauden alussa. Oppi alueen piha- ja liikennealueiden rakentaminen aloitettiin Oppi 2 rakennuksen purkamisen jälkeen ja hanke valmistuu kesällä Seppälän päärakennuksen korjauksia tehdään vasta muuttunutta tilannetta vastaavan kattavan korjaussuunnittelun jälkeen tai rakennuksen tulevaisuudesta päätettäessä. Investointien toteutuman poikkeama johtuu muutaman rakennushankkeen määrärahan käytön alittumisesta ja joitakin määrärahavarauksia ei käytetty. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tuottovaatimus Peruspääoman korko Tuloutettiin kaupungille 6.719,63 tavoitteen mukaisesti. Tilikauden tavoite Vilakkeen tulosta rasittaa vuonna 2017 purkukustannukset. Jos purkukustannukset toteutuvat vuoden 2017 aikana, hyväksytään mahdollisesti syntyvä alijäämä, enintään euroa. Oppi 2 rakennus purettiin suunnitellusti, tilikauden toteutunut alijäämä oli Tilikauden tavoite toteutui. KH

235 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Metallialan tilahanke (Oppi 7) Valmiusaste Rakentaminen on käynnissä Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Hanke valmistunut ja otettu käyttöön Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 tavoite on toteutunut Asiakastyytyväisyys Kiinteistön hoito, ka 3,8 ei mitata ei mitata Kunnossapito, ka 3,4 ei mitata ei mitata Tilaohjelma Investointisuunnitelma (5 v.) ja tilojen salkutus 1. versio suunnitelmasta ja salkutuksesta hyväksytty Tilaohjelmaa kehitetään, päivitetään ja toteutetaan Tavoite ei ole toteutunut, siirtyy 2018 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Vimpelinlaakson toisen ja korkea-asteen kampus ja oppimisympäristö Tiivis ja viihtyisä kampusalue, tilojen käytön tehokkuus ja tilojen kunto Tyhjiä tiloja m² Peruskorjaamattomia tiloja m² Tyhjiä tiloja m² Peruskorjaamattomia tiloja m² Tyhjiä tiloja m² Peruskorjaamattomia tiloja m² Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Liikelaitoksen liikevaihto jäi n talousarvion tavoitteesta Tieto -rakennuksissa olleiden tyhjien tilojen vuoksi. Investointiosan määrärahoja ei käytetty kokonaan, toteutuma oli n talousarviota pienempi. Toteutuman poikkeama johtuu muutaman rakennushankkeen määrärahan käytön alittumisesta ja joitakin määrärahavarauksia ei käytetty. Tilaohjelman kehittämiseen ja energiansäästötyöhön ei ole ollut riittävästi resursseja. Riskit TA 2017 Korjausvelan kasvu Taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvät riskit Sääilmiöihin liittyvät ja muut kiinteistöriskit Johtopäätökset Korjausvelka kasvaa tai sitä syntyy jos peruskorjausinvestoinnit ovat pitkäaikaisesti pienemmät kuin rakennusten peruskorjaustarve-kuluminen ja omaisuuden kuntoluokka menee alle 75 %. Liikelaitoksen rakennusten kuluminen on tällä hetkellä n. 2,1 milj. /v, korjausvelka n. 4 milj. ja keskimääräinen kuntoluokka 78 %. Liikelaitoksen lähivuosina tehtyjen investointien ja huonokuntoisten tilojen vähentämisellä on korjausvelka hallinnassa ja omaisuuden kunto säilyy nykytasolla. Liikelaitoksella on otettu lainaa investointihankkeisiin, jolloin markkinakorkojen oleellinen nousu aiheuttaa korkomenojen kasvun ja pääomavuokrien kohoamisen. Korkoriski ei ole realisoitunut vaan lyhyet markkinakorot ovat pysyneet 0 % tai jopa olleet miinuksella. Tyhjiksi jääneisiin / jääviin tiloihin ja niiden riskeihin talouteen on varauduttu mm. purkamalla useita rakennuksia vuosina sekä tehty tilojen muutoksia ja järjestelyjä uuteen käyttöön. Lähivuosina tulee olemaan jonkin verran tyhjiä tiloja ja niistä taloudellisia tappioita. Rankkasateet, vuotovahingot, tulipalot tms. aiheuttavat tulvia ja kiinteistövahinkoja. Kovat pakkaset lisäävät energiakustannuksia sekä muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat vahinkoja tai ylimääräisiä kustannuksia. Sisäympäristöongelmat ovat terveysriski käyttäjille sekä myös taloudellinen riski kiinteistön omistajalle. Vuonna 2017 mitkään edellä kuvatut riskit eivät realisoituneet merkittävässä määrin. Lämmitystarpeeltaan vuosi 2017 oli n. 6 % lauhempi normaalivuoteen verrattuna. 4 KH

236 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutumisvertailu sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2017 TP 2017 Poikkeama Liikevaihto , , ,48 Liiketoiminnan muut tuotot 0, , ,23 Materiaalit ja palvelut , , ,81 Poistot ja arvonalentumiset , , ,35 Liiketoiminnan muut kulut -400, , ,02 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,89 Korkokulut , , ,35 Korvaus peruspääomasta (sitova) , ,63 29,63 Muut rahoituskulut 0, , ,14 Poistoeron muutos , , ,44 Varausten muutos , ,00 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , , ,03 Investointiosa TA muutosten jälkeen 2017 Tot 1-12/2017 TA - TOT 2016 Vilake investointi , , ,49 Seppälä, lämmöntuot. ja alueinfran uusim , , ,16 SEPPÄLÄ, päärakennus ,00-953, ,72 TIETO 1/investoinnit , , ,55 TIETO 2/investoinnit , , ,69 Taito 2, vesikatto ja alakatot , , ,03 Oppi - oppialueen inframuutokset , , ,19 Oppi 4, Kisällin muutostyöt , , ,25 Ennalta arvaamattomat korjaustyöt , ,00 KH

237 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilinpäätöslaskelmat, tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut Liikevaihto , ,07 Liiketoiminnan muut tuotot 1 276, ,21 Tuet ja avustukset 0,00 0,00 Tuet ja avustukset valtiolta 0,00 0,00 Aktivoidut tuet ja avustukset 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,36 Palvelujen ostot , , , ,38 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,08 Liiketoiminnan muut kulut , ,52 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,70 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 188,18 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 Kunnalle maksetut korkokulut , ,98 Muille maksetut korkokulut , ,17 Korvaus peruspääomasta , ,74 Muut rahoituskulut , ,42-23, ,79 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,49 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia , ,49 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys , ,21 Varausten vähennys , ,56 0, ,21 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , ,72 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % -2,60-0,50 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -5,30-1,07 Voitto, % -47,90-4,03 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta) (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieraspääoma + poistoero ja vap.eht. varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 6 KH

238 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,70 Poistot ja arvonalentumiset , ,08 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,59 Investointien rahavirta Investointimenot , ,88 Rahoitusosuuden investointimenoihin 0,00 0, , ,88 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,29 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykkset 0, ,00 0, ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntayhtymälle 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,68 Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta , , , ,72 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 0, ,07 Saamisten muutos muilta , ,17 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0, ,40 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,01 Rahoituksen rahavirta , ,29 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 50,40 29,38 Pääomaomenojen tulorahoitus % 109,92 24,59 Lainanhoitokate 1,30 1,39 Kassan riittävyys, pv 0 0,00 Quick ratio 0,0 0,04 Current ratio 0,0 0,04 7 KH

239 Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisays + lainanlyhennykset Lainanhoitokate = (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + kokrokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Quicratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Currentratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) 8 KH

240 Tase ja sen tunnusluvut Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,18 Aineelliset hyödykkeet , ,76 Maa- ja vesialueet/liittymismaksut , ,96 Rakennukset , ,45 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,24 Ennakkomaksut 0,00 0,00 Keskeneräiset hankinnat , ,11 Sijoitukset , ,42 Muut osakkeet ja osuudet 4 070, ,17 Muut saamiset , ,25 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,34 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Konsernisaamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,34 Myyntisaamiset , ,52 Muut saamiset , ,82 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 Maksuliiketilit 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,52 9 KH

241 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,92 Peruspääoma , ,07 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,13 Tilikauden ylijäämä , ,72 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,87 Poistoero , ,87 Investointivaraukset 0, ,00 VIERAS PÄÄOMA , ,73 Pitkäaikainen , ,93 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,92 Lainat kunnalta , ,00 Lainat kuntien eläkevakuutukselta , ,00 Konsernivelat 0, ,01 Lyhytaikainen , ,80 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,68 Lainat kunnalta , ,00 Lainat kuntien eläkevakuutukselta , ,00 Ostovelat , ,99 Muut velat kunnalta ,38 0,00 Siirtovelat , ,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,52 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 44,32 48,41 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 738,80 281,33 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) KH

242 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot Liikevaihto , ,07 Liiketoiminnan muut tuotot 1 276, , , ,28 Tuet ja avustukset 0,00 0, , ,28 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Paikoitusalueet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut laitteet ja kalusteet 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 9 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 5 vuotta Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot ,71 Keskim. poistonalaisten investointien omahankintameno ,94 Ero ,23 Ero % -40,5 Liikelaitoksen omistama rakennuskanta ( m²) on valtiolta vuonna 1997 luovutuksena tullutta, eikä niillä ole ollut tällöin arvoa käyttöomaisuudessa eikä poistoja. Poistot eivät kuvaa normaalia tilannetta ja ovat huomattavan alhaiset, niitä on syntynyt vasta kaupungin tekemistä investoinneista rakennuksiin. Investoinnit ovat rakennuskantaan nähden normaalin ja oikean suuruiset. 11 KH

243 Korkotuotot ja korkokulut konserniyrityksiltä Korkokulut Kajaanin kaupungille Peruspääoman korko 6 719, ,74 Korkokulut lainoista 2 175, , ,72 3. TASEEN LIITETIEDOT 3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Ennakkomaksut ja Sijoitukset Muut Palautuskelpoiset liittymismaksut Yhteensä kesken- eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno , , , , , ,69 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,83 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä , ,11 0,00 Tilikauden poisto , , ,87 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno , , , , , ,65 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , ,65 Saamisten erittely Lyhtyaikaiset saamiset Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä ,28 0,00 Myyntisaamiset kuntayhtymiltä 3 611,25 0, Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,07 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,13 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,72 Oma pääoma yhteensä , ,92 Erittely poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista Poistoero , ,87 Investointivaraukset 0, ,00 12 KH

244 Vieraan pääoman erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat kunnalta , ,00 Lainat KEVA:lta , , , ,00 Pitkäaikaiset velat kunnalle Konsernivelat 0, ,01 Lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille Ostovelat ,68 0,00 Lyhytaikaiset velat kunnalle Muut velat ,38 0,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Nordea /lainojen korot ,05 0,00 Kainuun Osuuspankin lainojen korot 270,12 395,96 KEVAn /lainojen korot 149,53 0,00 Kuntarahoitus Oyj:n lainojen korot 4 784, , , ,11 13 KH

245 Kirjanpitokirjat ja tositelajit KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Tilipuitteet Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 14 KH

246 KH

247 5.2 Tytäryhteisöjen toimintakertomus ja tilinpäätös Kajaanin Elokuvakeskus Oy Keskeiset tapahtumat vuonna 2017: Alexandria Pankkiiriliike Oyj:llä on vuokrattu 105,5 m 2 :n suuruinen katutason liiketila määräaikaisella vuokrasopimuksella siten, että vuokra-aika alkaa ja päättyy , jonka jälkeen vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin. Toinen 105,5 m 2 :n suuruinen katutason liiketila on ollut vapaana koko vuoden. Boi Rex Oy:n Kajaanin elokuvakeskuksen kävijämäärät vuosina : Vuosi: Kävijämäärä: Vuosi: Kävijämäärä: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tilojen vuokrausaste 100 %. Tilat pidetään vuokrattuina ja varmistetaan vuokrien saanti aikataulussa Yhtiö maksaa Kajaanin kaupungille lainan korot. Kaupunkistrategiaa toteuttava tuloskortti Raportointivastuussa toimitusjohtaja Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Tavoite ei ole toteutunut tilojen vuokrausasteen osalta. Tiloista noin 95 % on vuokrattu. Tavoite on toteutunut. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Mukava ja monipuolinen elokuvatarjonta Monipuolinen elokuvatarjonta Elokuvateatteri toimii Elokuvateatteri toimii edelleen Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Tavoite on toteutunut. Elokuvateatteritoiminta loppuu Toimintaympäristö viihdetarjonnassa muuttuu siten, ettei elokuvateatteritoiminta ole Kajaanissa kannattavaa. Elokuvateatterin tilat joudutaan tällöin muuttamaan muuhun käyttöön sopivaksi. Riski ei ole toteutunut. KH

248 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy Keskeiset tapahtumat 2017 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Vuokrausaste n 95 % Vuodenvaihteessa 92,2% Riskit 2017 Johtopäätökset 2017 Keskeiset riskit: vuokrausaste vapautunut Taitokatu 2 myytiin helmikuussa. Vuokrausaste on nyt 98,5% vapautuu Veistäjänkatu 3, vuokrausaste on sitten 93,5%. Vuokrausaste on todellinen riski. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kajaanin Teknologiakeskus Oy KH

249 5.2.3 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Keskeiset tapahtumat vuonna 2017: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Asuntojen käyttöaste yli 90 % Vuokrasaatavat alle 2,3 % vuokratuotoista Talous vakaana: Sijoitetun pääoman tuotto lainojen keskikoron suuruinen Lainakannan hallinta suhteessa korjausvelkaan Saavutettiin. Yhtiön käyttöaste vuonna 2017 oli 91,32 %. Eli tyhjäkäynti oli 8,68 %. Tämä tavoite toteutui vuoden 2017 aikana, vuokrasaatavat vuokratuotoista olivat 1,99 %. Lainojen keskikorko oli vuonna ,56 % ja sijoitetun pääoman tuotto-% oli 1,21 %. Uutta lainaa otettiin euroa ja lainoja lyhennettiin pois ,99 euroa. Yhtiöllä pitkäaikaista lainaa ,81 euroa Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Vuokra-asuntojen saatavuus Tarjontaa riittävästi, jopa ylikin Pidetään asunnot hyvässä kunnossa ja että niitä on oikea määrä Kiinteistöstrategian mukaisesti vähennetty kiinteistökantaa myymällä pois. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Hyvä ja ajan tasalla oleva henkilöstö Asiakastyytyväisyyskysely 3,68 (2014) 3,80 (2015) 3,85 Tavoite saavutettiin asiakastyytyväisyyskyselyn tulos oli 3,88 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Pidetään huolta asuntokannasta ja asunnot ydin-kajaanissa Siirretään painopistettä perusparannuksista vuosikorjauksiin Tehty vuodesta 1988 perusparannuksia, joita nyt vähennetään. Kankurintie 1 peruskorjaus aloitetaan syksyllä 2017 ja valmistuu kesällä 2018 Kankurintie 1 peruskorjaus aloitettu syksyllä 2017 ohjelman mukaisesti KH

250 Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Työ- ja koulutuspaikkojen määrä ja siihen yhteydessä oleva asukasmäärän kehitys Kajaanissa Yhtiön käyttöaste pysyi samalla tasolla, kuin vuonna Tavoitteena on tulevina vuosina parantaa sitä. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari KH

251 5.2.4 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Olennaiset tapahtumat 2017: Vuosi 2017 oli KAMK 24-strategian toteuttamisen vuosi, jossa keskityttiin toiminnan tuloksellisuuden kehittämiseen lyhyellä ja toimintaedellytysten varmistamiseen pitkällä aikajänteellä. Valtion perusrahoituksen pienentyessä liiketoiminnan, erityisesti TKI-toiminnan kasvattaminen on oleellista. TKItoiminnan euromääräinen osuus sekä muu hankeaktiivisuus kasvoivat vuonna Kansallisesti osallistuttiin aktiivisesti Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio työhön. Samalla pyrittiin vaikuttamaan tulevan hallitusohjelman peruslinjauksiin ja tavoitteisiin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa rehtori Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Selviytyminen omalla rahoituspohjalla Talousarviossa pyrittiin 0-tulokseen, mutta tilikauden tappio on ,79 euroa, joka sisältää euron pakollisen varauksen ja ,01 euroa oikeuskiistaan liittyviä kuluja. Normaalin toiminnan tappio on ,78 euroa. Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa rehtori Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Aloittaa yrittäjänä (valmistuneet) / vuosi TKI-toiminta euroina 3,5 M ~ 3,7 M 4,6 M Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Suoritetut tutkinnot Ylemmät tutkinnot Avoin AMK, opintopisteet (sis. maahanmuuttaja ja erikoistumiskoulutus) Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Avoimen amk:n opintopisteet AIKOPAn opiskelijamäärä (sis. maahanmuuttaja ja erikoistumiskoulutus) yht. 3366, josta KAMK Yhteensä 3 900, josta KAMK Yhteensä 4 458, josta KAMK Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Opiskelijatyytyväisyys prosentteina AIKOPAN asiakaspalaute (1 5) 70,6 82 (huom. mittaristo muuttui 2015 ja 2016) 71,1 4,2 4,3 4,23 KH

252 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Vetovoimaisuus (nuorten koulutuksen 1. sijaiset hakijat/aloituspaikka) Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen 2,5 3,3 2,3 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2016 Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Henkilöstön työhyvinvointi (1 4) 3,1 3,3 3,2 Riskit TA 2017 Kuvaus TA 2017 Johtopäätökset 2017 Keskeiset riskit Perusrahoituksen vaihtelut 100 % tulosrahoituksessa AMK-sektorilla ja muutokset valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa Kansallisen TKI-rahoituksen vähenemisen vaikutukset TKI-toiminnan omarahoituksen riittävyys ICT:n toimintahäiriöt Sote-uudistuksen vaikutukset Alueen vetovoiman vaikutus osaavan työvoiman saantiin AIKOPAn ja CEMIS-toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen (rahoituksen niukkuus) KAMK on kestävästi yksi tuloksellisimmista AMKeista, samoin tulokset ovat kasvussa. Rahoitusmallin toimintalogiikka haastaa KAMKin perusrahoituksen tason. Erityisesti opiskelijarekrytoinnissa, tutkintosaannossa ja ulkoisen rahoituksen hankinnassa on jatkossa onnistuttava. Valtakunnallisen korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hallinta edellyttää omaaloitteellisuutta. Alueellisen yhteistyön tärkeys on suurempi kuin koskaan aiemmin. Strategisten kumppaneiden avulla KAMKin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan kasvattaa. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy KH

253 5.2.5 Kiinteistö Oy Lohtajan Palvelukeskus Keskeiset tapahtumat vuonna 2017: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Ei sitovia tavoitteita Kiinteistön ylläpito on toiminut aikaisempien vuosien malliin. Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Talousasiat Yhtiön tilojen omistajien vastikerästit, jotka vaikuttavat yhtiön ylläpitoon isona riskinä. KH

254 5.2.6 Loiste Oy Keskeiset tapahtumat 2017: Ylä-Kainuun tuulivoimainvestointi otettiin käyttöön vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Investointeja sähköverkkoon jatkettiin edelleen, jotta täytetään sähkömarkkinalain edellyttämät vaatimukset. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja. Tavoitteet Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Rahoitus Tulos Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja. Pystyy selviytymään sitoumuksistaan: Rahoittajien asettamat kovenantit (rahoitusehdot) täytetään ja korkotuotto omistajille varmistetaan. Konsernin liikevoitto 11,7 milj. euroa ja voitto ennen veroja 2,6 milj. euroa. Yhtiön arvon säilyttäminen ja mahdollinen nostaminen toteutui Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Liikevoitto 11,0 milj. euroa Voitto ennen veroja 2,2 milj. euroa toteutui Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Häiriötön sähkön jakelu KAH-arvo (sähkön toimituksen keskeytyksen aiheuttama haitta) 3,0 milj. euroa 2,9 milj. euroa 2,3 milj. euroa Riskit TA 2917 Kuvaus TA 2017 Toteutunut 2017 Keskeiset riskit Konsernin tuloksen kannalta olennaisimmat riskit ovat sähkön tukkumarkkinahinta, säätilan aiheuttamat häiriöt sähköverkkotoiminnalle sekä korkotaso. Lumi- ja jääkuormat sekä myrskyt aiheuttavat suurimmat riskit sähköverkkotoiminnalle. Niiden aiheuttamista suurhäiriöistä voi aiheutua viankorjauskustannuksia ja sähkömarkkinalain mukaan määräytyviä asiakkaille maksettavia vakiokorvauksia. Suurhäiriöt voivat aiheuttaa verkostolle lisäksi ylimääräistä rasitusta ja vähentää sen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa. Verkoston ennakoivalla kunnossapidolla pyritään vähentämään vikoja ja pienentämään verkosta aiheutuvaa turvallisuusriskiä. Rahoituksellisesti konsernin toimintaan sisältyy korko- ja likviditeettiriski. Lyhyellä aikavälillä hintapiikit fyysisen sähkön tukkumarkkinoilla voivat aiheuttaa rahatarpeen voimakasta kasvua. Tuotetun ja myydyn energian hintariski on rajattu johdannaissopimuksilla. Rahoitusriskiä hallitaan korkojohdannaisilla. Johdannaisten käyttöä ohjataan konsernin riskienhallintapolitiikalla. Sähkön jakeluun liittyviä vastuuriskejä ja energian tuottamiseen ja siirtämiseen liittyvää omaisuus- ja keskeytysriskiä on pienennetty vakuutuksin. Sähkön myynnin ja tuotannon sekä rahoituksen osalta riskienhallinta toteutui suunnitellusti. Loiste Sähköverkko Oy:n verkkovastuualueella oli kertomusvuonna yksi lumi- ja jääkuormasta johtunut suurhäiriö. Suurhäiriöstä aiheutui ennakoimattoman suuria viankorjauskustannuksia sekä sähkömarkkinalain mukaisesti määräytyviä vakiokorvauksia. Henkilöstö, TP 2016 TA 2017 TP 2017 htv2 Loiste KH Oy

255 5.2.7 Loiste Lämpö Oy Keskeiset tapahtumat 2017: Yhtiön liiketoiminta on laajentunut kertomusvuonna toiminta-alueella toteutuneen rakentamisen mukaisesti. Lämpöä myytiin 287 MWh. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja. Tavoitteet Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tulos Kohtuuhintaisen kaukolämmön tuottaminen. Osingonmaksu omistajille vähintään edellisten vuosien tasolla (2 milj. euroa vuodessa). Osinkoa maksettiin 2,0 milj. euroa Riskit 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Keskeiset riskit Lämmöntuotantolaitteissa ja kaukolämpöverkossa voi olla vaurioita, joista seuraa tuotannon ja lämmönjakelun keskeytyksiä sekä mahdollisesti ulkopuolisille vahinkoa ja vahingonkorvauksia. Lämpövajeen esiintyessä jää saamatta myyntituloja. Tuotanto- ja polttoainejakelunhäiriöiden aikana käytetään kalliimpia polttoaineita, mikä lisää kustannuksia. Pitkä lämmöntoimituksen vaje voi lisäksi aiheuttaa laitteiden ja verkon jäätymistä, mistä voi aiheutua suuria vahinkoja. Säätila voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai myyntitulojen menetystä. Talven hyvin kylminä kausina huippulämmön tuotantoa hoidetaan öljykattiloin, mikä lisää kustannuksia. Lauhana talvena lämmönkulutus jää ennakoitua pienemmäksi ja liikevaihto laskee. Ympäristöuhkatekijöistä suurin on öljyvuoto öljysäiliöistä tai -putkistoista. Lämpökeskuksia käynnistettäessä ja öljypolttimien käyntihäiriöissä voi tulla nokeavia savukaasupäästöjä. Lämmöntuotannon häiriöiden aikana joudutaan käyttämään hiilidioksidipäästöiltään suurempia polttoaineita, jolloin kuluu päästöoikeuksia ja siitä aiheutuu lisäkustannuksia. Ikääntyneet lämmöntuotantolaitokset aiheuttavat toimintariskejä. Pääkattilalaitosten häiriötilanteessa pienien useissa paikoissa olevien lämpölaitosten tuotannon yhteensovittaminen luo toiminnallisen riskin. Tuotantohäiriöissä voidaan joutua käyttämään hiilidioksidipäästöjä lisääviä polttoaineita, mikä kuluttaa päästöoikeuksia ja lisää kustannuksia. Vakuutuksilla katetaan kaikki vahinkoriskit, joiden osalta se on taloudellisesti mahdollista, muuten järkevää tai vahinkotapahtumaan on saatavissa vakuutus. Yhtiössä on tehty riskikartoitus, jonka pohjalta on laadittu vakuutuspolitiikka ja hankittu vakuutukset. Vakuutusturva on järjestetty Loiste Oy:n kanssa. Tulipalo lämpökeskuksilla voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Iso kaukolämpövesi- tai öljyvuoto voi aiheuttaa huomattavat vahingot ja vahingonkorvaukset. Vuoden oli keskimääräistä lämpimämpi. Kajaanissa lämmitystarveluku oli 6,3 % normaalia pienempi, mutta 3,9 % vuotta 2016 suurempi. Alkuvuonna ennakoitua suurempi osa lämmöntuotannosta tehtiin öljyllä, johtuen Kainuun Voiman pääkattilan ennakoitua pidempään jatkuneesta huollosta. Merkittäviä lämmön tuotantoon tai putkistoihin kohdistuneita vahinkoja ei sattunut. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP2017 Loiste Lämpö Oy 4 4 KH

256 5.2.8 Edukai Oy Keskeiset tapahtumat vuonna 2017: Vuosi 2017 on ollut yhtiön ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Edukai Oy on onnistunut varmistamaan koulutusliikelaitokselta siirtyneiden toimintojen jatkuvuuden sekä kehittämään uusia toimintoja ja palveluja. Yhtiöllä on aiempien toimintojen lisäksi myös ammattipätevyyskoulutuksen koulutuskeskuksen lupa sekä autokoululupa (C1E, C, CE, ja D-ajokortit). Yhtiö on saavuttanut asettamansa taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ja osakeyhtiön tuloskehitys on olut vakaa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Tavoite 2017 Ei sitovia tavoitteita. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin Kehitetään toimintamalli yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Mitataan asiakastyytyväisyyttä tavoitteena vähintään asiakaspalautteen ka 4 (1 5) Otetaan käyttöön asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM) Kehitetty kumppanuusmalli, jossa Edukai Oy toimii sopimuskouluttajana. Asiakaspalautteiden ka. 4,2 Ei vielä toiminnassa, mutta selvitystyö tehty. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Kysyntää vastaava palvelutarjonta Yrityksille ja yksityisille henkilöille järjestetään mahdollisuus hankkia asiantuntija- ja koulutuspalveluja joustavasti Koulutuksiin osallistunut: kpl:tta yrityksiä, joilta asiakkaita yhteensä kpl:tta yksityisiä henkilöitä - suoritettuja kortteja ja passeja 1579 kpl KH

257 Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2017 Toteutunut 2017 Asiakkaalla mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan osaamisen kehittämiseen, täydentämiseen ja päivittämiseen Kortti-, lupa- ja passikoulutukset digitalisoidaan ja otetaan verkkokauppa käyttöön. Digitalisoitu ne korttikoulutukset, joiden myöntäjätahot ovat sen hyväksyneet. Verkkokauppa perustettu, mutta ei vielä toiminnassa. Riskit TA 2017 Kuvaus 2017 Toteutunut 2017 Alalla vallitsee kova kilpailu ja samojen tuotteiden ja palvelujen tarjoajia on markkinoilla paljon Osakeyhtiön toimintamalli Haasteena on erottua kilpailijoista ja siten kasvattaa omaa liiketoimintaa. Kilpailussa pärjäämisen tueksi osakeyhtiö pyrkii mm. digitalisoimaan kaiken sen toiminnan, millä voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin tarjoajiin nähden. Edukai Oy:n toiminta järjestetään toimintamallilla tilaaja (esim. ELY) tuottaja (osakeyhtiö) toteuttaja (ammattiopisto). Haasteena on ammattiopiston resurssin/ylikapasiteetin käyttäminen Edukai Oy:n palveluissa. Taloudellisen, tuloksellisen ja toiminnallisen toimintakyvyn takaamiseksi Edukai Oy palkkaa omaa henkilöstöä keskeisten tuotteiden tarjonnan takaamiseksi. Lisäksi Edukai Oy rakentaa yhteistyöverkoston ulkopuolisista asiantuntijoista, joita se voi tarvittaessa käyttää ja hyödyntää omassa palvelutuotannossaan. Edukai on onnistunut erottumaan kilpailijoista panostamalla palvelujen laatuun ja palvelemalla kyllä onnistuu -asenteella. Pieni osa toiminnasta on digitalisoitu, mutta rajoitteita tuotteiden digitalisoinneille ovat aiheuttaneet mm. eri korttilupa- ja passi koulutusten valtakunnalliset omistajatahot. Yhteistyö Kainuun ammattiopiston kanssa on toteutunut hyvin. Edukai Oy on palkannut omaa henkilöstöä keskeisempien tuotteiden tarjonnan takaamiseksi. Edukai on myös saanut rakennettua vakiintuneen yhteistyöverkoston, jota on voitu tarvittaessa hyödyntää palvelutuotannossa. Henkilöstö, htv2 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Edukai Oy 3 5 8,67 KH

258 Tytäryritysten tilinpäätöstietoja KH Tytäryritys Liikevaihto Tilikauden voitto / tappio Koko vieras pääoma Taseen loppusumma Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy Loiste Oy * Loiste Lämpö Oy KOY Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus KOY Kajaanin Pietari Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Edukai Oy Yhteensä * Loiste Oy:n koko vieras pääoma Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Yhteensä

259 KH