2016 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2016 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden tuottamista, niiden taloudellisuutta ja tehokkuutta. Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on myös arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä alijäämän kattamiseen. Tark.ltk Valtuusto

2 1. Tarkastuslautakunta Alavieskan kunnanvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida ovatko kunnanvaltuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Edelleen kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on myös arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä alijäämän kattamiseen. Kunnanvaltuuston vuosia varten valitsema tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat kuntalain ja kunnan tarkastussäännön mukaan valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kaudella ovat: Juhani Isotalus, puheenjohtaja, varajäsen Osmo Alahautala Veikko Kiimamaa, varapuheenjohtaja, varajäsen Pentti Alatalo Maarit Jutila, jäsen, varajäsen Helinä Autio Hilkka Pokela, jäsen, varajäsen Sirpa Savukoski Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut JHTT Asko Vanhatupa, BDO Audiator Oy:stä. Alavieskan kunnan tarkastuslautakunta on kokoontunut laatimaan arviointikertomusta kolme kertaa. Lautakunta on kokouksissaan kuullut kunnanjohtajan sekä eri sektoreiden viranhaltijoiden katsauksia taloudesta, toiminnasta ja sen kehittämisestä. Vuodelle 2016 hyväksymänsä arviointisuunnitelman työohjelman mukaan tarkastuslautakunnan painopistealueena on ollut kunnan koko organisaatio. Tarkastuslautakunta on tutustunut tilikauden aikana suunnitelmansa mukaisesti kunnan eri toimintoihin. Lisäksi tarkastuslautakunta on seurannut kunnan investointien toteutumista ja konserniyhteisöjen toimintaa. Tarkastuslautakunta perustaa vuoden 2016 arviointikertomuksensa edellä mainituissa kuulemistilaisuuksissa, kunnan toimintakertomukseen ja valtuuston, hallituksen sekä lautakuntien pöytäkirjoihin ja muuhun viranhaltijoiden ja työntekijöiden tarkastuslautakunnalle toimittamaan materiaaliin.

3 2. Edellisen vuoden arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arvointi Edellisen vuoden arviointikertomuksessa olleet tarkastuslautakunnan havainnot on kunnanvaltuusto merkinnyt kokouksessaan tiedoksi. Tarkastuslautakunta on aiempina vuosina kiinnittänyt huomiota vesihuoltolaitoksen alijäämäisiin tilinpäätöksiin, minkä johdosta tarkastuslautakunta nostaa esiin vielä vesi- ja viemärilaitoksen tilikauden 2016 alijäämän, joka on yhteensä ,72 euroa edellisvuonna alijäämä oli ,26 euroa. Vesi- ja viemärilaitoksen tilikauden 2016 alijäämä oli ,72 euroa. Vuonna 2015 alijäämä oli ,26 euroa ja vuonna 2014 tilikauden alijäämä oli ,12 euroa. Vuosina on vesilaitos ja viemärilaitos esitetty myös erillisinä tuloslaskelmina. Vuonna 2014 vesilaitoksen kohdalla ylijäämää oli 9 888,89 euroa ja 2015 alijäämää oli 5 393,60. Viemärilaitoksen kohdalla 2014 alijäämää oli ,01 euroa ja 2015 alijäämää oli ,66 euroa. Kunnan vuoden 2016 talousarviossa oli viemäriverkoston saneeraukseen varattu määräraha euroa, josta käytettiin euroa. Vuoden 2015 tilintarkastuskertomuksessa on kiinnitetty huomiota sisäisen va vonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan ohjeistuksen ajantasaisuuteen. Ohjeet ovat vuodelta Tarkastuslautakunta toteaa, että em. ohjeistuksen uusiminen on vireillä. 3. Tavoitteiden toteutuminen 3.1. Strategiset tavoitteet Kunnan strategian toteutumista on toimintakertomuksessa selvitetty yksityiskohtaisesti. Kunta on olennaisilta osin onnistunut saavuttamaan asetetut strategiset tavoitteet mutta taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä ei tule toteutumaan. Kunnan tilinpäätös on ollut neljänä viime vuotena ylijäämäinen. Vuoden 2016 tilikauden ylijäämä oli ,24 euroa. Tilikauden tulosta parantaa Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkautumisesta vuoden 2016 puolella satunnaisiin eriin kirjattu ,28 euron erä. Merkillepantavaa on, että kunnan tilinpäätös olisi ilman tätäkin erää ollut ,96 ylijäämäinen. Hyväksyttyä talouden tasapainottamisohjelmaa tulee tilikausien aikana tarkastella kriittisesti ja esittää konkreettisia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Itsehallintoaluiden vaikutus kunnan toimintoihin on merkittävää. Tilinpäätöksessä on seurattu kuntastrategian mukaisten tavoitteiden toteutumista. Uuden kuntalain mukaan kunnalla tulee olla valtuuston hyväksymä strategia.

4 3.2. Taloudelliset tavoitteet Valtuuston hyväksymässä talousarviossa kunnan vuosikate oli euroa. Tilikauden toteutuma oli jo toisena vuonna peräkkäin hyvä. Vuosikate oli ,50 euroa. Tilikauden talousarvio oli laadittu ylijäämäiseksi ja ylijäämää arvioitiin olevan poistojen jälkeen euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin euroa positiivinen. Edellisellä tilikaudella ylijäämäksi muodostui ,31 euroa. Tilikauden tulokseen vaikutti osalta palvelujen ostoihin varatun määrärahan alittuminen ,79 eurolla sekä henkilöstömenoihin varatun määrärahan alittuminen ,43 eurolla. Menojen ylitystä oli aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa, avustuksissa muille ja muissa toimintamenoissa yhteensä euroa. Toimintamenojen määrä kasvoi. Tilikaudella toimintatuotot vähenivät talousarvioon verrattuna ,93 euroa pienemmäksi. Talousarviossa Alavieskan kunnan strategisissa linjauksissa on edellytetty mm., että kunnan vuosikate vuosina on vähintään euroa vuosi. Päättyneellä tilikaudella vuosikatetavoite oli tavoitteen mukainen. Kunnan tilinpäätöksessä on vuoden 2016 lopussa alijäämää ,36 euroa (vuonna 2015 alijäämää oli ,65 euroa). Alijäämää on tilinpäätöksen tietojen mukaan 74 euroa/asukas. Vuonna 2015 luku oli 529 euroa/asukas (2014 luku oli 730 euroa/asukas, vuonna 2013 alijäämää oli 855 euroa/asukas, vuonna 2012 alijäämä oli 851 euroa/asukas. Vuonna 2011 alijäämä oli 666 euroa/asukas, vuonna 2010 alijäämää oli 741 euroa/asukas ja vuonna 2009 alijäämää oli 770 euroa/asukas) Toukokuun alusta 2015 voimaantulleen kuntalain mukaan kunnan taloudellista asemaa mitataan vuodesta 2017 alkaen konsernitilinpäätöksestä laskettavien tunnuslukujen perusteella. Tämän vuoksi kunnan on tarpeen huomioida valtuuston tavoiteasettelussa konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja kuntayhtymät. Kunnan tulee edelleen kiinnittää huomiota suunnitelmakaudella talouden tervehdyttämistoimenpiteisiin, jotta taseessa oleva alijäämä voidaan kattaa kuntalain siirtymäsäännösten mukaisena aikana. Kunnan kokonaismenot olivat 17,4 miljoonaa euroa (edellisvuonna 17,0 miljoonaa euroa) ja kokonaistulot olivat 18,7 miljoonaa euroa (edellisvuonna 18,5 miljoonaa euroa). Kunnan menot kasvoivat 0,4 miljoonaa euroa ja tulot puolestaan lisääntyivät 0,2 miljoonaa euroa. Kunnan toimintakate (tuottojen ja kulujen erotus) oli euroa budjetoitua parempi, mikä johtuu pääosin ostopalvelujen ja henkilöstömenojen määrärahojen alittumisesta yhteensä eurolla. Toisaalta tulomäärärahojen alittuminen oli euroa.

5 Vuosikate riitti kunnan suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen. Investointien tulorahoitusprosentti oli 238,0 %. Myös edellisvuonna tulorahoitusprosentti oli hyvä 231,2 %. Vuosikate ei kuitenkaan riitä nettoinvestointien ja lainojen lyhennyksiin. Toiminnan ja investointien rahavirta viideltä vuodelta oli euroa (edellisvuonna euroa). Tunnusluvun negatiivisuus osoittaa suoraan kunnan velkaantumisen vauhtia. Vuosikatteen osuus poistoista oli kuitenkin edelleen hyvä 167,4 % (edellisvuonna 168,0 %). Kunnan vuosikate tilinpäätöksessä asukasta kohden laskettuna oli 514 euroa (edellisvuonna vuosikate oli 497 euroa/asukas). Kunnan lainamäärä/asukas laski edelleen edellisvuodesta ollen euroa/asukas. Vuonna 2015 lainamäärä oli euroa/asukas. Vuonna 2014 lainamäärä oli euroa ja vuonna 2013 kunnalla oli velkaa euroa/asukas. Kassavarat riittivät 16,9 päivän maksuihin (edellisvuonna 24,3 päivän maksuihin). Omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 38,4 % (edellisvuonna 32,6 %). Omavaraisuusaste parani jo kolmantena vuonna perättäin. Omavaraisuusasteen tulisi kuitenkin olla yli 50 % Henkilöstö Henkilöstöön ja sen hyvinvointiin on kunnan toiminnan kannalta kiinnitettävä erityistä huomiota. Henkilökunnan ikärakenteesta johtuen eläköityminen muodostuu haasteelliseksi sillä kunnan hallinto- ja elinkeinopalveluissa henkilöstön keski-ikä oli lähes 54,4 vuotta. Kunnan henkilöstöstä vuonna 2016 oli 10,9 % yli 60-vuotiasta. Sairauspoissaoloja kuluneella tilikaudella oli 885 päivää edellisvuotta enemmän. Vuonna 2015 poissaoloja oli 607 päivää. 4. Talouden toteutumisen seuranta Kunnanhallitus ja lautakunnat sekä valtuusto ovat voineet seurata talouden toteutumista riittävällä tarkkuudella Kuntien Hetapalvelut Oy:ltä saatavien talousraporttien perusteella ja kunnassa laadittuja osavuosikatsauksia hyödyntäen. 5. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunnan painopistealueena vuonna 2016 oli kunnan koko organisaation toiminta. Lautakunta kuuli kokouksissaan kunnan johtavia viranhaltijoita ja työntekijöitä.

6 6. Yhteenveto Sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon osalta toimintakertomuksessa ei ole kerrottu lainkaan kunnan kuntayhtymälle asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomusta laadittaessa kuntaa koskevia tietoja on ollut saatavilla mm. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimintakertomuksesta ja kuntaan toimitetuista pöytäkirjoista. Kunnan kokonaisnettomenoista n. 57 % (edellisvuonna 62,5 %, tässä luvussa mukana varhaiskasvatus) käytetään sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon menoihin. Kunnan toimintakertomuksessa on tarpeen selvittää em. toiminnoille asetettavien tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2016 toimintakertomuksessa on muilta osin riittävän selkeästi kerrottu toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja niiden toteutumattomuudesta. Valtuuston asettamat tavoitteet on pääosin saavutettu. Kunnan vuoden 2016 talousarvio ja suunnitelmavuosien arviot on laadittu kuntalain edellyttämällä tavalla. Kunnan talouden tasapainottamissuunnitelmassa on esitettävä konkreettisia euromääräisiä toimenpiteitä taseessa olevan alijäämän kattamiseksi. Talouden tasapainottamisen osalta tarkastuslautakunta kiinnittää kunnanvaltuuston huomiota kuntalain määräyksiin. Kunnan talouden tasapainottamissuunnitelma on osoittautunut realistiseksi. Toimintakertomuksen mukaan alijäämän kattamissuunnitelma päivitetään ja tarkennetaan talouden tasapainottamistoimenpiteitä vuoden 2017 aikana. Talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttaminen siten, että taseessa oleva alijäämä kyetään kattamaan suunnitelmakaudella, on mahdollista. Alavieskassa Juhani Isotalus puheenjohtaja Pentti Alatalo varajäsen Maarit Jutila jäsen Hilkka Pokela jäsen