KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto

2 Kaupunginvaltuusto

3 Tilinpäätös 2014 sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tuloksen käsittely 58 2 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategian toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastustoimi Kaupunginhallitus -toimiala 64 Kaupunginhallitus 64 Ty öllisyyden hoito 68 Ke skushallinto 71 Maa hanmuuttajapalvelut 73 Kaupunginvaltuusto

4 2.2.3 Sivistystoimiala 75 Si vistyslautakunta 81 Var haiskasvatus 83 Pe rusopetus 86 Ku lttuurilaitokset 88 Liikunta- ja nuorisopalvelut Ympäristötekninen toimiala 94 Tekninen hallinto 96 Ym päristö ja maankäyttö 98 Kun nallistekniikka 10 0 Ti lapalvelu Kainuun pelastuslaitos -toimiala Kaupungin tilinpäätöslaskelmat Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Peruskaupungin kaupungin käyttötalouden toteutuminen Peruskaupungin tuloslaskelmaosan toteutuminen Peruskaupungin investointiosan toteutuminen Peruskaupungin rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastusta koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen 14 2 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 14 4 Kajaanin kaupungin kaupunginteatteri - Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos 16 5 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 19 0 Kajaanin Vesi -liikelaitos 21 5 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos 24 0 Kaupunginvaltuusto

5 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy Measurepolis Development Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus Loiste konserni Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 26 1 Kaupunginvaltuusto

6 1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2014 odotetuimpia asioita oli talouskasvun alkaminen. Edelleenkin odottelu näyttää jatkuvan. Elpymisen merkkejä on nähtävissä, mutta talouskasvu on poikkeuksellisen hidasta ja heiveröistä. Raakaöljyn aleneva hintakehitys on auttanut erityisesti USA:n talouden kasvua ja Saksan vientiteollisuus on kasvattanut maan kauppataseen huikeaan ylijäämään. Venäjän talouden heikot näkymät varjostavat viennistä riippuvaisen Suomen talouden ennusteita. Suomi on monen muun Euroopan maan tavoin pian deflaatiotilanteessa. Deflaatiotilanne eli yleinen hintatason lasku voi pitkittyessään hidastaa maailmantalouden kasvua jopa vuosikausiksi. Hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan vähintään muutaman prosentin vuotuinen talouskasvu, ja se on paljolti sidoksissa työllisyyskehitykseen. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Vientiteollisuuden kasvunäkymät, kotimainen kulutuskysyntä sekä teollisuuden ja rakentamisen investointien kasvu heijastuvat suoraan työllisyyteen. Näiden mittareiden pysyminen hyvällä tasolla on välttämätön edellytys, jotta selviäisimme tulevaisuudessa. Muita kriittisiä asioita ovat Suomen kilpailukyvyn säilyminen ja rakennemuutoksen hallittavuus. Kuntasektori tuottaa valtaosan kansalaisten peruspalveluista. Näiden palveluiden tuottaminen vie yhä suuremman osan käytettävissä olevista tulovirroistamme. Peruspalveluissa tarve on kasvanut valtavasti ja laatukriteereitä on tiukennettu. Kuntatalouden haasteista nopeimmin ratkaisua vaativa on palvelutarpeen kasvun sopeuttaminen käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Julkisen talouden velkaantumisen hillitseminen pakottaa kuntien palvelurakenteiden kehittämiseen ja palvelutasojen tarkasteluun. Kuntien talous on saatu pidettyä kohtuullisessa tasapainossa palvelurakenteisiin suuremmin puuttumatta. Monet peruspalvelut ovat niin tiukasti lailla ja normeilla ohjattuja, että kuntien on käytännön tasolla hyvin hankalaa löytää niistä paikallista hienosäädön tai jouston mahdollisuutta. Kasvavaa palvelutuotantoa on ylläpidetty jatkuvalla säästämisellä, veronkorotuksilla ja kasvavilla valtionosuuksilla. Kaupunginvaltuusto

7 Kunnat ovat tilanteessa, josta ei pystytä enää jatkamaan eteenpäin nykyisillä toimintaperiaatteilla. Kuntien toimintoja on vuosikausia sopeutettu karsimalla ei-lakisääteisiä toimintoja ja käytetty jatkuvaa menojen juustohöyläystä. Näillä konsteilla ei ole löydettävissä kestäviä ratkaisuja palvelutuotannon ylläpitämiseen. Veroaste on jo nyt korkea ja lisäksi viime vuosina on leikattu kuntien valtionosuuksia. Kuntarakenneuudistuksen ja lukuisten muiden uudistusten hidas eteneminen on luonut seisahtuneisuuden tilan. Kuntasektorilta puuttuu tällä hetkellä toimiva kokonaiskuva. Kajaanin kaupungin uusi kasvustrategia hyväksyttiin viime vuonna ja sitä on alettu toteuttaa talousarviossa linjattujen toimenpiteiden mukaisesti. Olennainen ajatus on se, että kaiken kaupungin toiminnan pitää lähtökohtaisesti tukea kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämisessä keskeistä on oikein suunnattu ja toimiva elinkeinopolitiikka. Elinkeino-ohjelma päivitettiin syksyllä laajojen sidosryhmien verkostoa apuna käyttäen ja se on nyt selkeästi kytketty osaksi kaupungin kasvustrategiaa. Kaupungin vastuulla on aiempaa suurempi rooli elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa alueellaan. Elinkeinojen kehittämisen osalta vuoteen 2014 mahtui hyvin monenlaisia asioita. Lentoyhteyksien jatkuminen Kajaaniin saatiin jälleen kerran turvattua. Kajaanin ammattikorkeakoulu on käynyt läpi tiukan saneerauksen ja suuntaa uusiin haasteisiin osakeyhtiönä. Transtechin vaunutilaukset saivat jatkoa ja pitkä tilauskanta vaikuttaa suotuisasti koko maakunnan metalliteollisuuden elinvoimaan. St1 Biofuels Oy teki päätöksen uuden bioetanolitehtaan rakentamisesta Renforsin Rantaan. Muutoinkin Renforsin Rannan yritystoiminnan kehittyminen jatkui ja siellä aloitti toimintansa CSC:n supertietokoneyksikön laajennusosa. Kajaani Romu Oy:n laajennusosa mahdollistaa autonromuista saatavan kierrätysmateriaalin entistä paremman ja tehokkaamman hyödyntämisen. Yritystilojen kysynnässä on ollut havaittavissa myönteistä virettä. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste on noin 95 prosenttia ja yhtiö ylsi jälleen kerran ylijäämäiseen tulokseen. Taloudellinen taantuma heikensi työllisyyttä loppuvuotta lähestyttäessä koko maassa. Erityisesti rakentamistoiminnan lähes täydellinen hiljentyminen on heikentänyt työllisyyttä Kainuussa. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty myös kajaanilaisissa yrityksissä, mutta onneksi suurilta irtisanomisilta ja konkursseilta on vältytty. Venäläisten ostovoiman vähentyminen on näkynyt matkailijoiden ja erityisesti ostosmatkailijoiden määrän pienenemisenä. Talvivaaran vaikeuksien jatkuminen on ylläpitänyt pitkittynyttä epävarmuutta aluetaloudessa. Talvivaaran tulevaisuuden näkymien kannalta myönteistä on ollut valtiovallan erittäin vahva mukaantulo yrityksen talous- ja ympäristöasioiden hoitamiseen. Vuoden 2015 aikana käynnistyy kymmenien miljoonien eurojen investointeja, mikä osaltaan parantaa työllisyystilannetta. Kajaanin kaupungin taloutta on ohjattu usean vuoden ajan kustannusten hillitsemiseen vaikuttavalla talouden tasapainottamisohjelmalla ja henkilöstösuunnitelmalla. Kaupunkiin ollaan rakentamassa palveluohjelmaa, jolla pureudutaan toimintaprosesseihin ja palveluiden tuottamistapoihin. Palvelurakenteet, palveluiden laajuus, laatu ja tuottamistavat eli koko palvelustrategia täytyy sovittaa aiempaa tehokkaammin käytettävissä oleviin resursseihin. Olennainen osa palveluohjelmaa on sen ulottaminen myös Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa tehtävään yhteistyöhön ja toimintojen tarkasteluun. Vuoden 2014 tilinpäätöksen tulos ennen tilinpäätössiirtoja on noin 7,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ilahduttavaa vuodessa 2014 oli se, että kaikilla sektoreilla tarkasteltuna sekä toiminnallisissa että taloudellisissa tavoitteissa onnistuttiin vähintään kelvollisesti. Syntyneen tuloksen taustalla ei ole yhtä suurta yksittäistä tekijää, vaan se koostuu lukuisista eristä. Budjettikuri piti kiitettävästi läpi vuoden. Tulopuolella verotulot toteutuivat erittäin tarkasti budjetoidun suuruisina ja valtionosuudet hieman odotettua suurempina. Kaikki liikelaitokset ylsivät talousarviota parempaan tulokseen teatteria lukuun ottamatta. Viime vuoden onnistumista täydentää Kainuun Soten saavuttama ylijäämä 7,9 miljoonaa euroa, josta 3,6 miljoonaa tuloutuu kaupungille perussopimuksen mukaisesti. Vuoden 2013 kuntayhtymän tuloksesta tuloutettiin kuntiin vain 50 prosenttia, joten toinen puolikas tuloutuu vuodelle Kajaanin osalta sen suuruus on noin 1,5 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto

8 Kaupungin kasvustrategian linjausten mukaisesti vuoden 2014 ylijäämäisestä tuloksesta siirretään 2,1 miljoonaa euroa rahastoitavaksi Renforsin Rannan yritysympäristön kehittämisen edistämiseen. Kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä saatiin pienenemään viime vuonna noin 9,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden mitattuna lainamäärä pieneni 243 euroa per asukas. Lainamäärä on Kajaanissa euroa/asukas, mikä on selvästi alle valtakunnan keskiarvon. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 0,6 miljoonaa euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 9,9 miljoonaa euroa. Miltei kaikki niistä olivat rakennusten ja kunnallistekniikan ylläpitoinvestointeja. Yhtäkään yksittäistä isoa investointia ei ollut käynnissä tai alkanut vuonna Investointitaso nousee jälleen huomattavasti korkeammalle tasolle vuonna 2015, jolloin alkaa uuden Hauhola Lehtikangas-koulukeskuksen rakentaminen. Suunnitteilla olevat Uusi sairaala -hanke ja uusi terveysasema tulevat myös olemaan lähivuosien iso investointikokonaisuus. Lähivuosina myös lainamäärä kasvaa jälleen isojen investointien vuoksi. Menneen tilikauden vuosikate oli 19,7 miljoonaa euroa eli noin 500 euroa/asukas. Vuosikate riittää hyvin kattamaan poistot, 13 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusosuus nousee myös yli sadan prosentin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tähtäävä lakiluonnos kaatui perustuslakivaliokunnassa ja sen valmisteluun palattaneen tulevan syksyn aikana. Viimeisimmässä vaiheessa esitetty tuotantoalueisiin perustuva malli oli Kajaanin kaupungin osalta hyväksyttävissä rahoitusmallia lukuun ottamatta. Vaalien jälkeen uudistusta kannattaa jatkaa kuntayhtymäpohjaisena ja kuntayhtymille pitäisi laissa antaa mahdollisuus päättää itsenäisesti omalle alueelleen sovellettavasta rahoitusmallista. Talouden pysyminen ylijäämäisenä vuoden 2014 tilinpäätöksessä antaa hyvän pohjan kuluvan vuoden ja suunnitelmavuosien talousarvioiden rakentamiseen. Meillä ei ole silti varaa tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Voimme kuitenkin olla tyytyväisiä, että olemme kenties vahvempia kuin koskaan kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Kaupungin elinvoimaisena pitäminen vaatii sitoutuneisuutta, vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä ja taloudellista malttia. Kajaanin kaupungin talouden hallinta vaatii edelleen käyttötalouden kurissa pitämistä ja keskittymistä vain tarpeellisiin investointeihin. On perusteltua kiittää jälleen kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilöstöä kuluneesta vuodesta. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille Kajaanin kaupungin asukkaille ja veronmaksajille. Jari Tolonen kaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto

9 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Jäsenet Sankilampi Jaana, pj. PS alkaen Kajaanin puolesta Sistonen Toivo, I vpj. KOK Hurskainen Timo, II vpj. KESK Aavakare Eila PS Alasalmi Aila KESK Hakkarainen Eija PS Halonen Markku KESK Hatva Teuvo KESK Haukipuro Airi KESK Heikkinen Markku SDP Tervonen Miariikka KOK Hynynen Evelyn KD Immonen Marjatta KESK Juntunen Hannu KOK Kaikkonen Vesa VAS Karhu Tomi PS Karppinen Veli-Matti Kaj. Sit. Kemppainen Hannu S Kaj. Sit. Keränen Silja VIHR Kettunen Pentti PS Kiljunen Ella SDP Kortelainen Miikka VAS Koukkari Olli-Pekka KOK Krogerus Timo Kaj. Sit. Kurikka Elina KOK alkaen Kaj. Sit. Kyllönen Sari VAS Kyllönen Toivo PS Leivo Veli-Pekka VAS Lämpsä Jouni VAS Meriläinen Timo PS Mikkonen Ritva VAS Moilanen Erkki KESK Myllylä Raili VAS Niemelä Paavo KESK Niva Teemu PS Ohtonen Helena SDP Oikarinen Markku SDP Ojavuo Maarit KESK Okkonen Arto KESK Partanen Minna PS Patronen Kaija KESK Paukkeri Tero KESK Piirainen Raimo SDP Räisänen Aki VAS Sarparanta Tiina KOK Savolainen Pasi KOK alkaen Kaj. Sit. Suutari Eero KOK Tartia-Jalonen Aila SDP Tolonen Markku KESK Varimo Pertti SDP Väisänen Sanni VIHR Kaupunginvaltuusto

10 Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Immonen Marjatta, pj. Kaikkonen Vesa, I vpj. Kyllönen Toivo, II vpj. Kyllönen Sari Paukkeri Tero Okkonen Arto Aavakare Eila Oikarinen Markku TervonenMiariikka Juntunen Hannu Keränen Silja Henkilökohtaiset varajäsenet Haukipuro Airi Räisänen Aki Meriläinen Timo Heikkinen Anne Parviainen Heikki Hatva Teuvo Hakkarainen Eija Kiljunen Ella ero > Leinonen Niilo Sarparanta Tiina Koukkari Olli-Pekka Väisänen Sanni Tarkastuslautakunta Jäsenet Tolonen Markku, pj. Hynynen Evelyn, vpj. Mikkonen Ritva Ahlqvist Pertti Sistonen Toivo Henkilökohtaiset varajäsenet Kerkelä Tommi Karvinen Marita Immonen Tyyne Niva Teemu Haverinen Risto Keskusvaalilautakunta Jäsenet Kemppainen Aaro, pj. Schroderus Antti, vpj. Koistinen Seija Viiru Tero Selimi Fatima Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Latvakangas Osmo 2. Väisänen Antero 3. Hanski Katri 4. Kettunen Heli 5. Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Hakkarainen Eija, pj. Leivo Veli-Pekka, vpj. Heikkinen Anne Karppinen Veli-Matti Anttalainen Tommi Seilonen Anne Karjalainen Tuomo Karhu Tomi Ohtonen Helena Haverinen Risto Ojala Katriina Sari Kyllönen, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Emma Vainionperä Jenni Kemppainen Suvi Kilpasaari Moona Pääkkönen Henkilökohtaiset varajäsenet Partanen Minna Kortelainen Miikka Väyrynen Tuula Vatula Anneli Schroderus Antti Flinkman Sirpa Bayraktar Nihat Kääminen Teppo Piippo Esko Savolainen Pasi Karjalainen Suvi Kaupunginvaltuusto

11 Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Karppinen Veli-Matti, pj. Koukkari Olli-Pekka Puskala Pasi Sirviö Matti Karjalainen Sinikka Karvinen Marita Partanen Minna Kyllönen Pertti Turunen Anne Oikarinen Markku, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Henrik Moilanen Henkilökohtaiset varajäsenet Honkanen Tuula Heikkinen Seija Saarinen Mauri Jaakkola Esa Karjalainen Eija Palonen Lasse Lähdesmäki Tarmo Jyrinki Mikko Kauhanen Svetlana Sihvola Joni Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Patronen Kaija, pj. Krogerus Timo, vpj. Heikkinen Kari Väyrynen Tuula Poutiainen Jukka Haukipuro Airi Sankilampi Jaana ero > Rissanen Helena Tihinen Ari Heikkinen Markku Savolainen Pasi Karjalainen Suvi Kyllönen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Kortelainen Joni Henkilökohtaiset varajäsenet Alasalmi Aila Meriläinen Pasi Järvinen Lauri ero > Kortelainen Miikka Mikkonen Ritva Raninen Anna-Maija Suorsa Lauri Rissanen Helena ero > Partanen Minna Arffman Pasi Tolonen Ilkka Leinonen Voitto Haapalainen Asta Kauppinen Anu Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Tartia-Jalonen Aila, pj. Poutiainen Jukka, vpj. Huusko Päivi Tihinen Ari Leinonen Voitto Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Pesonen Mikko Raninen Anna-Maija Keränen Silja Kettunen Jaakko Savolainen Pasi Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kemppainen Matti Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Puskala Pasi Kajaanin kaupunki Flinkman Sirpa Kajaanin kaupunki Kananen Hilkka Kajaanin kaupunki Kananen Asko Kajaanin kaupunki Härkönen Juha Kajaanin kaupunki Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Kampman Helena Kuhmon kaupunki Juntunen Ari ero Paltamon kunta Kuisma Kari Paltamon kunta > Raunio Janne Ristolainen Marjut Puolangan kunta Tolonen Tuula Puolangan kunta Kangasharju Marjo Ristijärven kunta Karppinen Leila Ristijärven kunta Lukkari Juho Sotkamon kunta Mulari Pirjo Sotkamon kunta Hiltunen Vuokko Suomussalmen kunta Juntunen Mikko Suomussalmen kunta Väyrynen Pertti Vaalan kunta Junno Kari Vaalan kunta Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja Kaupunginvaltuusto

12 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Sistonen Toivo, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Arffman Niina, ero > Rissanen Helena Kortelainen Miikka Pyykkönen Pauli Kiljunen Ella Honkanen Tuula Majava Timo Räisänen Eevaliisa Heikkinen Pekka Kemppainen Tuovi Kahl Helena, henkilöstön edustaja Okkonen Arto, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Saukkonen Kari Parviainen Ulla Partanen Minna Niiranen Lauri Anttalainen Tommi Karppinen Terttu Vatula Anneli Tornberg Marja Väisänen Hannu Turpeinen Juhana Kähkönen Riikka Piipponen Eira Kajaanin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Krogerus Timo, pj. Hongisto Anja, vpj. Leinonen Veikko Kivilahti Ritva Pyykkönen Inna Vatula Esko, henkilökunnan edustaja Siltala Tiina, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Kaikkonen Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Karppinen Veli-Matti Kähkönen Riikka Hiljanen Ville Jyrinki Mikko Heikkinen Seija Lipponen Satu Hyvönen Minna Manner Leena Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Klemetti Kyösti, pj. Järvinen Lauri vpj. ero > Juutinen Eero Närhi Pirkko Kettunen Jaakko Huotari Tellervo Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Mämmi Tuija, palveluiden käyttäjien edustaja Marjo Huovinen-Tervo, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän käyttäjä Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hakkarainen Airi Juutinen Eero ero > Niiranen Lauri Kauhanen Svetlana Niva Teemu Koivisto Timo Väyrynen Asta Airaksinen Jarmo Jaana Mäklin Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Meriläinen Timo, pj Kemppainen Kari, vpj. Salonen Raili Parviainen Heikki Haapalainen Asta Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Rissanen Helena Koskensalmi Leila Lindgren Seppo Jokelainen Esa Karjalainen Suvi Vimpari Jouni Kaupunginvaltuusto

13 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kananen Timo, pj. Hyry Jussi Y. Järvinen Reijo, vpj. Soinsaari Pekka Aavakare Eila Hakkarainen Eija Törrö Leena Kivilahti Ritva Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Kilpeläinen Turo Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Kovalainen Pirjo Soininen Timo Karjalainen Tommi Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Tietohallintopäällikkö Maahanmuuttopalvelujen johtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Kajaanin Kaupunginteatterin johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen talousjohtaja Kajaanin lukion rehtori Sivistystoimiala Sivistysjohtaja, Kaukametsän johtaja Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen tulosalueen johtaja Liikunta- ja nuorisotyön tulosalueen johtaja Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Kainuun pelastuslaitos Pelastusjohtaja Tolonen Jari Aarnio Tuija Huotari Juha Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Hyvönen Kari Komulainen Asta Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Jaakkola Miko Tuominen Anssi Kovalainen Pirjo Palo Anna-Maria Saari Mikko Kemppainen Sirpa Niemi Martti Kinnunen Jarmo Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Parviainen Anssi Kaupunginvaltuusto

14 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Isossa- Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja vuonna 2015 molempien maiden kasvun ennustetaan olevan noin kolmen prosentin tuntumassa. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan erittäin vaisuna. Euroalueen näkymien heikkenemisen myötä Suomen talouden käänne on karannut yhä kauemmas. Suomen talouden näkymät ovat heikot ja rakenneuudistusten puute rasittaa kasvupotentiaalia. Vuosi 2014 oli kolmas perättäinen vuosi, kun maamme kokonaistuotanto laski ja näkymät vuodelle 2015 ovat vaatimattomat. Suomen talouteen vaikuttavana tekijänä voi mainita, että Venäjän talouden ei odoteta kasvavan kahden seuraavan vuoden aikana. Tämä kehitys heijastuu Venäjän tuonnin alenemisena ja siten Suomen ja Venäjän välisen kaupan ennustetaan vähenevän seuraavien parin vuoden aikana. Lähde: VM Taloudellinen katsaus Talvi a Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 prosenttia. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli kymmenen prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 miljardia euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua kaksi prosenttia edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Kaupunginvaltuusto

15 Investoinnit lisäävät velkaa Valtionosuusleikkauksien ja heikon verotulokehityksen vuoksi kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen seitsemän prosenttia. Kunnilla on nyt lainaa euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 miljardia euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta kaksi prosenttia, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Kaupunginvaltuusto

16 Tehtäviä vähennettävä ja veropohjaa laajennettava Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla. Lähde: Kuntaliitto 2014 ja 2015 Keskeiset tunnusluvut Suomi * Määrän muutos, prosenttia BKT 2,7-0,8-1,3 0,1 Yksityinen kulutus 2,6 0,2-0,5-0,0 Julkinen kulutus 0,5 0,6 0,6 0,3 Ansiotaso 2,7 3,5 2,1 1,4 Työttömien osuus työvoimasta, % 7,8 7,7 8,2 8,6 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,2 56,6 58,6 58,5 Veroaste, % BKT:sta 43,6 44,0 45,4 45,4 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -0,7-1,8-2,4-2,7 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 48,5 53,0 56,0 58,9 Kuntatalous Vuosikate euroa/asukas Lainakanta euroa/asukas Keskimääräinen tuloveroprosentti 19,16 19,25 19,38 19,74 *=ennakkotieto, tunnusluvut vuosi 2014 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Talousnäkymät , Tilastokeskus ja Suomen Kuntaliitto Kaupunginvaltuusto

17 Oman talousalueen kehitys Väestö Tilastokeskuksen julkaiseman tiedon mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2014 lopussa ( vuonna 2013). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 717 hengellä eli 0,9 prosentilla. Väestön vähenemiseen vaikutti Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan muun muassa kuntien välinen 666 henkilöä negatiivinen nettomuutto. Ennakkotiedon mukaan vastaavasti nettomaahanmuutto oli positiivinen 211 henkilöä ja syntyneiden määrä oli 264 pienempi kuin kuolleiden määrä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2014 noin henkeä eli 875 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 Kainuussa on asukasta ja vuonna 2040 asukkaita on Tilastokeskuksen julkaiseman virallisen väestötiedon mukaan Kajaanin kaupungin asukasluku oli vuoden 2014 lopussa Asukasluku väheni 77 hengellä. Ennakkotiedon mukaan syntyneisyyden enemmyys (+64) ja nettomaahanmuutto (+165) eivät pystyneet korvaamaan kuntien välistä nettomuuttoa (-300). Kajaanissa syntyi 420 lasta eli 60 prosenttia koko Kainuun syntyneiden määrästä (58,8 % vuonna 2013). Kajaanin seudulla (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo) syntyi vuonna 2014 yhteensä 570 lasta. Väestökehitys ikäryhmittäin vuosina (tilanne ) Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , ,99 Yhteensä , , ,00 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kajaanin väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti. Ennuste on tehty vuonna Väestön ikärakenteen muutos Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , ,98 Yhteensä , , ,06 Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0 14-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 4,2 prosentilla ja työikäisen väestön määrä vähenee noin kuudella prosentilla. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 18,4 prosentilla. Työllisyys Työllisyyskehitys jatkui valtakunnassa heikkona vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Työllisten määrä oli kausitasoitettuna pienempi kuin vastaavina ajankohtina edellisvuonna ja lasku oli ennakoidun mukaista. Työllisten määrä ei kuitenkaan enää loppuvuodesta supistunut yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Esimerkiksi syyskuussa 2014 työllisiä oli enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna Tästä huolimatta työllisten määrä vuonna 2014 jää 0,4 prosenttia vuotta 2013 alemmalle tasolle. VM:n kansantalousosaston ennuste vuoden 2014 työttömyysasteeksi on 8,6 prosenttia. Lähde VM Talousnäkymät ja palkanmuodostus Kaupunginvaltuusto

18 Kainuussa vallitsee aiempaa selvemmin maan korkein työttömyys. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Kainuun työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) joulukuun aikana yllättävän rajusti, yli 800 henkilöllä. Joulukuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 6 776, joka on 290 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömistä oli lomautettuja 763, joka on kymmenen prosenttia vuoden takaista enemmän. Nykyistä korkeampia työttömyyslukuja löytyy yhdeksän vuoden takaa. Uuden työvoiman niukasta kysynnästä johtuen on odotettavissa, että työttömyys pysyttelee Kainuussa korkealla vielä pitkään. Siitä johtuen erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja myös nuorisotyöttömyys tulevat kasvamaan vielä vuonna 2015 huomattavasti. Pitkäaikaistyöttömien eli yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden työnhakijoiden määrä on kasvanut viime aikoina jyrkästi. Viime vuoden aikana pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin 1 407, joka on lähes 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Joulukuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli Se on 269 eli 21 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Uuden työvoiman vähäisestä kysynnästä johtuen oppilaitoksista valmistuneet nuoret eivät ole sijoittuneet odotetusti työmarkkinoille. Joulukuun lopussa työttömänä oli yli 400 vastavalmistunutta. Heistä 330 oli suorittanut keskiasteen ja 55 ammattikorkeakoulun tutkinnon. Joulukuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 956, joka on 64 enemmän kuin vuosi sitten. Kainuussa oli joulukuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja 763, joka on 182 enemmän kuin kuukautta aiemmin. Lomautettuja oli 69 eli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Eniten lomautettuna oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä (373 henkeä) sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä (196). Työvoiman kysyntä väheni viime vuonna selvästi aiemmista vuosista. TE-toimistoon ilmoitettiin viime vuoden aikana uusia avoimia työpaikkoja 4 714, joka on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja lähes viidennes vähemmän kuin vuonna Nykyistä vähäisempää uuden työvoiman tarve oli viimeksi 18 vuotta sitten. Joulukuussa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin ainoastaan 252. Kaupunginvaltuusto

19 Lähde Kainuun ELY, työllisyyskatsaus joulukuu 2014, Yritystoiminta Talouden taantuma sävytti vahvasti vuotta 2014 ja näkyi lähes kaikilla aloilla. Tuorein pk-yritysbarometri helmikuulta 2015, joka valottaa loppuvuoden ja alkuvuoden tilannetta, vahvistaa huonon tilanteen. Barometrissä lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän alkaneen vuoden aikana. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku laski arvoon -7. Tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2009 jälkeen, kun saldoluku on negatiivinen. Laskua vuoden takaiseen on peräti 15 yksikköä. Yritysperustanta laski Kajaanissa edellisestä vuodesta, uusia yrityksiä perustettiin 124 (146 vuonna 2013). Yrityksiä myös lakkasi selvästi aiempaa enemmän, joten nettolisäys 14 yritystä oli reilusti pienempi kuin edellisenä vuonna (46). Näin pientä yritysmäärän kasvu ei ole ollut kertaakaan vuoteen 2004 ulottuvalla tarkastelujaksolla. Lopettaneiden yritysten tilastointi on tosin tarkempaa kuin aikaisemmin. Talouden tärkeä indikaattori rakennusala kärsi ennätyksellisen heikosta suhdanteesta. Isot Hauhola Lehtikangas-monitoimikeskuksen ja ST1-bioetanolitehtaan investoinnit tuovat piristysruiskeen rakennusalalle 2015, mutta muu rakentaminen on vähäistä. Omakotitalojen rakennuslupia haettiin selvästi aiempaa vähemmän. Yksityisessä hoivapalvelurakentamisessa on näkyvissä jonkin verran kasvua. Kaupan alalla ostovoiman heikkeneminen ja taloustilanteen aiheuttama epävarmuus näkyi. Myös lisääntyvän verkkokaupan vaikutus alkaa olla näkyvää kaupan alalla. Venäjän ruplan kurssin syöksy vähensi loppuvuoden aikana rajusti venäläisten ostovoimaa. Yrityksissä talouskasvua ei juuri ollut, mutta toisaalta mitään laajaa konkurssiaaltoakaan ei ole vielä nähty. Metallialan veturin Transtechin muutoin hyvät näkymät heikentyivät, kun Venäjän vastaiset pakotteet johtivat suuriin lomautuksiin. Pakotteet näkyivät myös muualla metalliteollisuudessa. Kajaanin yritystoiminnan selkäranka oli silti edelleen teknologiateollisuus metalliala mukaan lukien. Alan yritystoiminta on säilynyt ja uusiutunut, ja tuo aluetaloudelle olennaisen tärkeää vientituloa. Kaupunginvaltuusto

20 Talvivaaran kaivoksen ajautuminen konkurssiin oli paha isku alueelle. Valtion vahva panostus sen toiminnan jatkamiseen kuitenkin vakiinnutti tilanteen, ja kaivoksen suuri työllisyysvaikutus säilyi. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johdolla syksystä 2013 tehty varautuminen konkurssiin osoittautui onnistuneeksi toimintatavaksi. Kajaanin seutu nimettiin loppuvuodesta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja Kainuuseen myönnettiin äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta yrityshankkeisiin 3,5 miljoonaa euroa. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoshanke sai lupa-asiansa kuntoon, ja kaivoksen avaaminen on kiinni rahoituksen järjestymisestä. Otanmäen Vuorokkaan kaivoksen uudelleen avaamisen valmistelut jatkuivat. Matkailussa kehitys oli varsin positiivista venäläisten matkailijoiden määrän laskusta huolimatta, kun kotimainen matkailu korvasi sitä. Vuokatin matkailijamäärä pysyi korkeana. Myös Ukkohallan matkailu kehittyi. Molemmissa matkailukeskuksissa jatkuivat investoinnit. Kajaanin matkailun kehittämiseksi käynnistettiin Master Plan -suunnitelman tekeminen, Master Plan -prosessit käynnistyivät myös Vuokatissa ja Kuhmossa. Renforsin Rannan yritysalueen investoinnit jatkuvat, kun ST1:n bioetanolitehtaan investointivalmistelu käynnistyi TEMin myönnettyä hankkeelle suuren energiatuen. Perinteisen sahateollisuuden aiemmat hyvät näkymät heikentyivät hieman. Renforsin Rannan konesaleihin valmistui laajennus CSC:n konesaliin, ja Herman IT:n konesalilaajennus käynnistyy, koska siihen saatiin äkillisen rakennemuutoksen yritystukea. Kajaanissa UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti Kajaanin seutuun. Prikaati ja muut puolustusvoimien toimijat varuskunnassa työllistävät rakennemuutoksen jälkeen Kajaanissa yhteensä noin 600 henkeä. Prikaatin asema vahvistuu osaltaan lisää, kun sotilasläänien lakkaamisen jälkeen sille tulee laaja aluetoimistojen vastuualue sekä valtakunnallisia tehtäviä. Saavutettavuudessa tilanne oli varsin hyvä. Lentoyhteyksiä on arkipäivisin useita. Lentomatkustus Kajaanin lentoasemalta lisääntyi voimakkaasti loppukesästä lähtien, kun alkuvuoden aikana matkustus väheni. Valtion vuoden 2015 budjettiratkaisujen yhteydessä pohjoisen väylähankkeissa tuli takapakkia, kun Ylivieska Iisalmi radan rahoitus siirtyi ja Oulu Kajaani VT 22 -investointia leikattiin 30 miljoonaa euroa. Rakennustuotanto Kajaanissa Muutos, lkm Muutos, % Valmistuneet rakennukset ,6 Kerrosala (k-m²) ,0 Asuntojen lkm ,0 Myönnetyt rakennusluvat ,0 Kerrosala (k-m²) ,8 Asuntojen lkm ,6 Lähde: Luvut perustuvat rakennusvalvontarekisteriin vietyyn aineistoon Kaupunginvaltuusto