KUUMA-SEUDUN TOIMINNAN ARVIOINTI VALTUUSTOKAUDELLA

Transkriptio

1 KUUMA-SEUDUN TOIMINNAN ARVIOINTI VALTUUSTOKAUDELLA KUUMA sopii hyvin tähän hetkeen 10 vuoden kuluttua on erilaista Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Hyvinkään alueyksikkö 2013

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Valtuustokauden tavoitteiden toteutuminen Kilpailukyky Kilpailukyvyn määrittelystä Haastateltujen näkökulmia kilpailukykyyn Valtuustokauden kilpailukyvyn kehittämiseen tähdänneet tavoitteet ja toimenpiteet Johtopäätökset kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden toteutumisesta Palveluyhteistyö Palveluyhteistyön määrittelystä Valtuustokauden palveluyhteistyön kehittämiseen tähdänneet tavoitteet ja toimenpiteet Johtopäätökset palveluyhteistyöhön liittyvien tavoitteiden toteutumisesta Omistajapolitiikka KUUMAn omistajapolitiikan määrittelyä Haastateltujen näkemyksiä KUUMAn omistajapolitiikasta Johtopäätökset omistajapolitiikan toteuttamiseen liittyvien tavoitteiden toteutumisesta Yhteistyön kehittäminen ja KUUMAn sisäiset asiat KUUMA-yhteistyön koordinoinnin määrittelystä KUUMA-yhteistyön koordinoinnin toimenpiteistä valtuustokaudella Haastateltujen näkökulmia yhteistyön kehittämisestä Johtopäätökset KUUMA-yhteistyön koordinointiin liittyvien tavoitteiden toteutumisesta KUUMA-yhteistyön kehitys valtuustokauden aikana Haastateltujen näkökulmia yhteistyön kehittymiseen Peilausta arviointiraporttiin KUUMA-yhteistyön tilannekatsaus Arvioinnin johtopäätökset Haastateltujen näkökulmia tuleville vuosille Arvioijan kehittämisehdotukset 43 Liitteet 44 Lähteet 48

3 3 1. JOHDANTO KUUMA-seutu on kymmenen kaupungin/kunnan muodostama strateginen kumppanuusverkosto Keski-Uudenmaan alueella. KUUMAan kuuluvat seuraavat ns. kehyskunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuonna asukasta. Kaikki KUUMAkunnat olivat vuonna 2011 muuttovoittoisia. KUUMA toimi kuntayhtymänä seutukokeilulain ja sen kumoamisesta annetun lain siirtymäsäännöksen puitteissa valtuustokauden loppuun saakka ja muuttui liikelaitokseksi alkaen. KUUMA-seutu -liikelaitoksen isäntäkunta on Kerava. KUUMA-yhteistyön tavoitteista ja periaatteista sovitaan yhteistyösopimuksella (uusin yhteistyösopimus on hyväksytty KUUMA-hallituksessa ). Yhteistyösopimuksen mukaan KUUMAyhteistyön painopisteet ovat: 1) Alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen 2) Omistajapolitiikka 3) Palveluyhteistyö Kunnanhallitukset päättivät vuonna 2009 nimetä KUUMAn tärkeimmäksi painopisteeksi alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamisen. KUUMA-yhteistyö oli vuonna 2004 lähtenyt liikkeelle palveluyhteistyön kehittämisestä. Palveluyhteistyö säilyi agendalla myös valtuustokaudella ja siinä tärkeimmäksi nähtiin kustannustehokkuuden lisääminen. KUUMA-yhteistyötä johti ja kehitti KUUMA-hallitus. KUUMA-komissio johti KUUMA-yhteistyön operatiivista toimintaa KUUMA-hallituksen linjausten mukaisesti. Komission jäseninä olivat KUUMAkuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat ja yhteistyöjohtaja. Yhteistyöjohtaja vastasi yhteistyön koordinoinnista ja toteutuksen ohjauksesta, suunnitelmien ja resursoinnin valmistelusta sekä seurannan ja arvioinnin käytännöistä. KUUMA-yhteistyötä toteutettiin vuosittain laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Kuntien valtuustot hyväksyivät vuosittain kolmen vuoden KUUMA-yhteistyön toiminta- ja taloussuunnitelman kuntien talousarvion yhteydessä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettiin yhteistyön sisältö ja rahoitus. KUUMA-seudulla ei ollut valtuustokaudella omaa henkilöstöä. Yhteistyöjohtajan palvelut ostettiin Järvenpään kaupungilta ja kuntayhteistyön assistentin palvelut Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumilta (2009 helmikuu 2011) ja Tuusulan kunnalta syyskuun 2011 alusta alkaen. Lisäksi vuonna 2012 liikennesuunnittelijan palvelut ostettiin Rovalin Oy:ltä ja ilmastoohjelman projektikoordinaattorin palvelut Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta. KUUMA-seudun toimisto sijaitsee Keravalla.

4 4 Valtuustokauden arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, mitkä olivat valtuustokauden keskeiset tulokset KUUMA-yhteistyössä, miten KUUMA-seutu saavutti sille asetetut tavoitteet, mitkä olivat tärkeimmät muutokset KUUMA-seudun toiminnassa valtuustokauden aikana, millaisena toimijana luottamushenkilöt, kuntajohtajat, KUUMA-työryhmät sekä yhteistyötahot ja sidosryhmät näkevät KUUMAn tällä hetkellä ja mitkä ovat johtopäätökset ja kehittämisehdotukset tulevan valtuustokauden toimintaa ajatellen. Arviointia ovat olleet toteuttamassa Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Hyvinkään alueyksiköstä johtaja, KM Mika Tuuliainen, erikoissuunnittelija, HM Taina Ketola ja suunnittelija, FM Reija Hännikäinen. Arvioinnin tuloksia reflektoi kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta. Arviointiprosessin aikana on toteutettu seuraavat toimenpiteet: - tausta-aineiston analyysi (toimintakertomukset, toiminta- ja taloussuunnitelmat, pöytäkirjat, toteuttamisohjelmat, sopimukset, raportit, KUUMA-nettisivut ja muut relevantit kirjalliset ja sähköiset aineistot) - avainhenkilöiden haastattelut - sähköinen kysely KUUMA-hallitukselle, KUUMA-työryhmien puheenjohtajille sekä sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille 2. VALTUUSTOKAUDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Seuraavassa tarkastellaan teemoittain valtuustokauden tavoitteita ja niihin liittyneitä toimenpiteitä. Teemat on jaettu neljään kategoriaan: kilpailukyky, johon sisältyy alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman lisäämiseen tähdänneet tavoitteet ja toimenpiteet mukaan lukien maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-kokonaisuus) kehittäminen, elinkeinoasiat ja edunvalvonta. Toisena kategoriana on palveluyhteistyö, johon sisältyy palveluyhteistyön kehittämiseen tähdänneet tavoitteet ja toimenpiteet, kolmantena omistajapolitiikka, johon sisältyy omistajapoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä neljäntenä yhteistyön kehittäminen ja KUUMAn sisäiset asiat, johon sisältyy mm. KUUMAyhteistyön koordinointi, KUUMA-kuntien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö sekä metropolipolitiikka. Valtuustokauden analyysiä täydentävät kyselyaineiston pohjalta laaditut graafiset esitykset sekä KUUMAn omien toimijoiden sekä sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden haastatteluissa esiin tulleet kommentit, näkemykset ja kehittämisehdotukset kuhunkin aihepiiriin liittyen.

5 Kilpailukyky Kilpailukyvyn määrittelystä KUUMA-seudun kurssi käännettiin kunnanhallitusten päätöksellä keväällä 2009 kohti kilpailukykyä. KUUMA-kuntien yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena oli alueen kilpailuaseman ja vetovoiman vahvistaminen. KUUMA-alueen kilpailukyky muodostuu seuraavista tekijöistä ja toimenpiteistä (KUUMAtoimintakertomus 2009): - liikenneyhteyksien sekä kevyen ja joukkoliikenteen kehittäminen - laadukas ja yhdyskuntarakennetta eheyttävä pientaloasuminen - kaupallisesti vetovoimaiset keskustat - yrittäjyyden edistäminen ja tukeminen - strategiset valinnat ja toiminta elinkeinojen kehittämiseksi - ainutlaatuinen ympäristö - työpaikka-alueiden kehittäminen - osaava työvoima KUUMA-kunnat ja laajemmin Helsingin seutu on yhtenäinen alue, jossa työssäkäynti, opiskelu, vapaa-aika ja palvelujen käyttö eivät tunne kuntarajoja. Tästä syystä on erittäin tärkeää tarkastella seutua kokonaisuutena ja pyrkiä muodostamaan yhteinen näkemys seudun maapolitiikan, asuntopolitiikan, ympäristökysymysten ja joukkoliikenteen kehittämiseksi siten, että ne mahdollisimman hyvin tukevat tavoitetta elinvoimaisesta ja vetovoimaisesta seudusta, joka houkuttelee osaavaa työvoimaa ja menestyviä yrityksiä. KUUMA-yhteistyösopimuksessa KUUMA-alueen kilpailukykyyn on ajateltu vaikuttavan erityisesti MAL+ Y eli maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä ympäristönsuojelulliset toimenpiteet unohtamatta elinkeinopohjaa ja tulonmuodostusta. Pääkaupunkiseudun kaupungit määrittelevät puolestaan kilpailukyvyn siten, että sillä tarkoitetaan kaupunkien kykyä ja taitoa rakentaa yhdessä ja pitkäjänteisesti kehitys- ja toimintaympäristöjä. Ne houkuttelevat ja sitovat metropolialueelle uusia kilpailukykyisiä yrityksiä, investointeja ja osaavia ihmisiä. (PKS-kilpailukykystrategia 2009) Haastateltujen näkökulmia kilpailukykyyn Tärkeimmiksi KUUMA-seudun kilpailukykyä edistäviksi tekijöiksi mainittiin KUUMA-komissiohaastatteluissa maankäyttö, KUUMA-kunnilla on paremmat maareservit ja asuminen hieman halvempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Asumisen ja elämisen edellytysten todettiin vaikuttavan työvoiman saatavuuteen ja tätä kautta edesauttavan osaavan työvoiman sijoittumista alueelle. Alueella todettiin olevan runsaasti koulutettua työvoimaa, mutta osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä peräänkuulutettiin. Osaamisen kehittämisen toimintaympäristöä pitäisi luoda yhdessä

6 6 yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa ja innovaatiotoimintaan tulisi panostaa. Tämän nähtiin nostavan alueen profiilia entisestään. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen, elinkeinoelämän tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyisyys nähtiin avainasioina. Haastatteluissa nousi esille, että kilpailukyky pitäisi nähdä seudullisena asiana, nimenomaan seudun kansainvälistä kilpailukykyä tulisi edistää, mikä vaikuttaisi positiivisesti paitsi Helsingin seudun ja Etelä-Suomen, myös koko valtakunnan kehitykseen. Onnistunut seudullinen elinkeino-, koulutusja asuntopolitiikka sekä yksinkertaisesti kehyskuntien sijainti pääkaupunkiseudun kyljessä todettiin kilpailukykyä edistäviksi tekijöiksi. Erittäin tärkeänä pidettiin myös liikenneyhteyksien ja joukkoliikenteen kehittämistä. Jos ei Helsinki olisi tässä, mitäs sitten? KUUMA-kunnat ovat sijainniltaan loistavassa paikassa. Pääkaupunkiseudun status lähellä tuo meille mahdollisuuksia. Ei tehdä riittävästi töitä kansainvälisen kilpailukyvyn eteen. Kansainvälinen kilpailukyky on seudullinen juttu. Helsingillekin on rikkaus, että on muita kuntia, joilla muita rikkauksia. (komission ja työryhmien puheenjohtajien kommentteja) Valtuustokauden kilpailukyvyn kehittämiseen tähdänneet tavoitteet ja toimenpiteet Oheisessa taulukossa on esitetty valtuustokauden kilpailukyvyn kehittämiseen tähdänneet tavoitteet ja toimenpiteet. Näihin sisältyvät maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, elinkeinoihin ja edunvalvontaan liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Taulukko 1: Valtuustokauden kilpailukyvyn kehittämiseen tähdänneet tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteet 2009 Toimenpiteet 2009 Paikkatietoaineistojen harmonisointi ja tietojen yhteiskäytön kehittäminen Paikkatietoja yhdenmukaistettiin, paikkatietotarpeita kartoitettiin Väestön perustilastojen yhteishankinta käynnistettiin (Uudenmaan liiton ja Tilastokeskuksen sopimus) Kuntien tietopalvelun turvaaminen ja kehittäminen resursseja yhdistämällä Helsingin seudun seututietopalveluiden kehittämiseen osallistuttiin Laadukkaan pientalomaisen asutuksen kehittäminen Kaupunki- ja kuntakeskustojen vetovoiman lisääminen ja keskustojen seudullisen roolin selkeyttäminen Laadukas pientaloasuminen -suunnitelma valmistui (saatiin osaksi metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamisen aiesopimusta) Tilattiin selvitys KUUMA-alueen keskusten roolien ja palvelutarjonnan kehittämisestä sekä kaupallisten palvelujen mitoituksesta ja sijoittumisesta

7 7 Seudun kuntien yhteisen ilmastostrategian ja toimintaohjelman valmistelu Keski-Uudenmaan ilmastostrategia ja toimintaohjelma valmisteltiin hyväksyttäväksi keväällä 2010 Selvitys KUUMA-seudun kasvihuonekaasupäästöistä vuosina ja KUUMA 2030 päästöskenaarioselvityksen loppuraportti valmistui Kuntien teknisen toimen ympäristöasioiden kehittämisohjelman edistäminen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelutyöhön osallistuminen KUUMA-alueen yhteinen koordinointi ja yhteisten tehtävien hoito liikennesektorilla sekä liikenteen ja maankäytön yhteistyön, suunnittelun ja edunvalvonnan edistäminen Ympäristöohjelmamalli valmistui Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelutyöhön osallistuttiin KUUMAn liikenteen kärkihankkeiden päivittäminen aloitettiin Hallintokuntien henkilökuljetusten nykytila kartoitettiin SAMPO-liikenteen korvaamista palveluliikennejärjestelmällä selvitettiin Tavoitteet 2010 Toimenpiteet 2010 Liityntäpysäköinnin kehittämisselvitykseen osallistuttiin (Uudenmaan liitto) Yhteinen joukkoliikenteen nettisivusto ja Keski-Uudenmaan aikataulukirja toteutettiin Kärkihankkeiden ja -klustereiden määritteleminen Yrityksen elinkaaren eri vaiheet huomioivan yritysneuvonnan toteuttaminen Kaupunki- ja kuntakeskustojen vetovoiman lisääminen ja keskustojen seudullisen roolin selkiyttäminen Kuntien rajat ylittävien strategisten yleiskaavojen laatimisen selvittäminen Toiminta- ja rahoitusmallien selvittäminen palvelujen, kunnallistekniikan ja joukkoliikenteen toteutukseen ja ylläpitoon liittyen Seudun kuntien yhteisen ilmastoohjelman valmistelu Kärkiklusteriselvitys: ympäristöteknologia, energiatehokkuus, elintarvike, logistiikka ja hyvinvointi Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forumin uusi liiketoimintasuunnitelma hyväksyttiin Keuken tehtävänä yritysneuvontapalvelujen tuottaminen Palveluverkkoselvitys toteutettiin Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella (taajamajunaliikenteen ja -asemien toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen) Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma valmistui vuoden 2010 alussa Seurantaryhmä perustettiin ilmasto-ohjelman seurantaa ja täytäntöönpanoa varten Kuntakiinteistöjen jätehuollon parantaminen käynnistettiin

8 8 Kotitalouksille ja rakentajille suunnattu energianeuvontahanke käynnistettiin Yhdeksän eri informaatio- ja keskustelutilaisuutta kuntalaisille, yrityksille, kouluille ja viranhaltijoille järjestettiin Paikkatietoaineiston harmonisoinnin jatkaminen sekä tietojen yhteiskäyttömahdollisuuksien kehittäminen Ekotehokkuuteen perustuvan pientaloasumisen kehittäminen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelutyöhön ja lopputulokseen vaikuttaminen Liikenteen kärkihankkeiden päivittäminen Liikenneonnettomuusrekisterin perustaminen ja ylläpitäminen Kuntien henkilökuljetusten, SAMPOliikenteen jatkon ja joukkoliikenteen informaation kehittäminen KUUMA-alueen yhteinen koordinointi ja Yhteisten tehtävien hoito liikennesektorilla Paikkatietoaineistoja harmonisoitiin ja niiden laajentamista valmisteltiin KUUMAn KOKO Pientaloasuminen hanke osaksi metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamisen aiesopimusta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos 14 kunnan alueelle valmistui KUUMA-hallituksen lausunto liikenteen kärkihankkeista: KUHA-hankkeet (pienet ja kustannustehokkaat hankkeet), pääradan lisäraiteiden rakentaminen ja junaliikenteen tarjonnan lisääminen sekä Klaukkalan ohikulkutien ja Hyrylän itäisen ohikulkutien rakentaminen Onnettomuusrekisteri, ns. kuntien iliitu valmistui Henkilökuljetusten tilanteesta tehtiin yhteenveto Yritysten kuljetusten suunnitteluun ja kilpailuttamiseen liittyviä palveluita selvitettiin Selvitys joukkoliikennelain edellyttämistä palvelutasoselvityksistä käynnistyi Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL-kuntayhtymään Kuntien kuljetusseminaari järjestettiin Yhteisen ilmasto-ohjelman valmistelu Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma valmistui, Vaikutusten arviointi -raportti ja päästöskenaariot 2030 selvitys Tavoitteet 2011 Toimenpiteet 2011 Kuntakiinteistöjen jätehuollon parantaminen käynnistettiin Kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa kehitettiin Kärkihankkeiden ja -klustereiden määritteleminen Yrityksen elinkaaren eri vaiheet huomioiva yritysneuvonta Osallistuminen metropolialueen kilpailu- Elintarvikeklusterin tarkempi selvittäminen Seudullista yrityspalveluverkostoa kehitettiin (Keuke) Sopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamisesta

9 9 kykystrategian laatimiseen saatettiin päätökseen (valtion kanssa) Helsingin seudun 14 kunnan yhteisen kilpailukykystrategian laatiminen käynnistyi Keskustojen vetovoiman lisääminen ja niiden seudullisten roolien selkiyttäminen Kuntien rajat ylittävien strategisten yleiskaavojen laatimisen selvittäminen Vuoden 2011 toimenpiteen toteuttaminen siirrettiin vuodelle 2012 myös uudet KUUMA-kunnat mukaan selvitykseen Tulevaisuuden kehityskuva Rajaton metropoli valmistui (metropolialueen yhdyskuntarakenne ja aluekehitys) KUUMAn kehityskuvan päivittäminen käynnistyi Energiatehokkuustyökalujen selvittäminen Kiinteistöjen energiakatselmukset ja energian säästöön kannustavat toimenpiteet Päästöjen ajantasainen seuranta CO2- palvelusivuja kehittämällä ja hyödyntämällä Tiedottaminen sekä erilaisten seminaarien ja tapahtumien järjestäminen Energiatehokkuussopimuksen TEMin kanssa solmivat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä ja Sipoo (valmisteilla Tuusulassa) Paikallinen energiatehokkuuden edistämisryhmä perustettiin Hyvinkäälle, Järvenpäähän ja Kirkkonummelle Energiatehokkuusseminaareja järjestettiin Päästöjen ajantasaista seurantaa kehitettiin hyödyntämällä CO2-palvelusivuja, kuntakohtaiset päästötiedot viikoittain Neljä asumisen ja rakentamisen energianeuvontaa käsittelevää tilaisuutta Kaksi ilmastokatsausta Ilmasto-ohjelma hyväksyttiin KUUMA-hallituksessa ja Järvenpäässä, Keravalla, Nurmijärvellä, Mäntsälässä, Tuusulassa, Pornaisissa ja Sipoossa Ilmasto-ohjelman seurantaryhmään osallistujat KUUMAkunnista, Uudenmaan liitosta ja alueen energiayhtiöistä Paikkatietopurkin tietojen ylläpitäminen ja sisällön laajentaminen Yhteisen paikkatietopalvelun pysyvästä hallinnollisesta organisoinnista päättäminen Ekotehokkuuteen perustuvan pientaloasumisen kehittäminen Paikkatietopurkin tietoja laajennettiin uusilla toiminnallisuuksilla ja aineistoilla Yhteisen paikkatietopalvelun hallinnollisesta organisoinnista valmisteltiin liiketoimintasuunnitelma Hankkeen koordinoinnin kilpailutus valmistui (koordinaattoriksi Eriksson Arkkitehdit Oy) Kaksi aloitusseminaaria ja keskustelutilaisuutta kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille Kerättiin tutkimustietoa mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, kestävästä kehityksestä, ekotehokkuudesta ja asumisesta sekä elinympäristön laadusta Kunnista kerättiin pientaloalueiden kaava-aineistoa

10 10 Noin 25 mallikorttia luonnosteltiin KUUMA-kuntien esimerkkiasuntoalueista, keskeisistä ekotehokkuuden ja laadun tekijöistä sekä konkreettisista, yleispätevistä suunnitteluratkaisuista Asukaskyselyllä selvitettiin kotipaikan valintakriteerejä sekä toiveita asumiseen liittyen ( Kolmas seminaari kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille HLJ:n valmistelutyöhön ja lopputulokseen vaikuttaminen KUUMA-kuntien lausunto HSL:lle liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnokseen liikenteen kärkihankkeista (KUHAhankkeet eli pienet, kustannustehokkaat hankkeet, pääradan lisäraiteiden rakentaminen ja junaliikenteen tarjonnan lisääminen sekä Klaukkalan ohikulkutien ja Hyrylän itäisen ohikulkutien rakentaminen) Ehdotus Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi hyväksyttiin HSL:n hallituksessa ja KUUMA-hallituksessa KUUMA-alueen yhteinen koordinointi ja yhteisten tehtävien hoito liikennesektorilla, mm. KUUMA-kuntien omien liikenteen kärkihankkeiden päivitys, kuntien henkilökuljetusten ja liityntäpysäköinnin sekä joukkoliikenteen tariffijärjestelmän, palvelutason ja informaation kehittäminen KUUMA-kuntien omat liikenteen kärkihankkeet päivitettiin osana Helsingin seudun liikennejärjestelmätyötä Pysäköinninvalvonnan kehittämisestä tehtiin esitys Henkilökuljetusten kehittämisen osalta seurattiin alueen ajankohtaisia hankkeita sekä järjestettiin niihin liittyvä esittelytilaisuus kuntien asiantuntijoille Lippuyhteistyötä ja sen kehittämistä HSL:n kanssa sekä KUUMA-alueen paikallisia lippujärjestelmän kehittämistoimenpiteitä tuettiin Joukkoliikenteen palvelutasoselvitykseen osallistuttiin (ELYkeskus) Kuntatoimijoiden informointi YESkeskusten toiminnasta 12 info- ja esittelytilaisuutta kunnissa ja oppilaitoksissa sekä vaikuttavuuskysely YES-keskusten toiminnasta Tavoitteet 2012 Toimenpiteet 2012 Liikenteen kärkihankkeiden päivittäminen HLJ päätös huomioiden Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) toteuttaminen KUUMAn omien liikenteen kärkihankkeiden päivittäminen HLJ päätös huomioiden, kuntien henkilökuljetusten, Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa toteutettiin mm. pyöräilyn seutureittiselvityksillä, Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategialla, liikennelaskentojen koordinoinnilla ja liityntäpysäköinnin seurannalla Liikennejärjestelmäsuunnitelman seuranta ja seuraavan suunnitelman (HLJ 2015) laatiminen käynnistettiin KUUMAn omat liikennehankkeet päivitettiin jo vuonna 2011 osana Helsingin seudun liikennejärjestelmätyötä

11 11 pysäköinnin ja pysäköinninvalvonnan sekä joukkoliikenteen järjestelmän, palvelutason ja informaation kehittäminen MAL-aiesopimuksen solmiminen Pysäköinninvalvonnan kehittämistä jatkettiin kartoittamalla kuntakeskusten nykyiset pysäköintipaikat MAL-aiesopimus solmittiin Osallistuttiin paikkatietopohjaisen MAL-aiesopimuksen seurantajärjestelmän luomiseen (Maakunnan tietovarannot -hanke) Maakunnallisen tietovarannon rakentaminen päätettiin toteuttaa Uudenmaan liiton vetämänä Helsingin seudun 14 kunnan yhteisen kilpailukykystrategian valmisteleminen Metropolialueen kilpailukykystrategia Elinvoimainen metropoli: tulevaisuudentekijät 2025 hyväksyttiin KUUMA-kehityskuvan päivittäminen ja laajentaminen koskemaan kaikkia 10 jäsenkuntaa Kuntien ja TEMin välisten energiatehokkuussopimusten solmiminen Ilmastotoimenpiteiden edistäminen, ilmastomuutoksen sopeutusohjelman laatiminen, päästöjen ajantasainen seuranta, tiedottaminen, energiatehokkuustyökalujen selvittäminen KUUMA-kehityskuva päivitettiin ja laajennettiin ja hyväksyttiin KUUMA-hallituksen kokouksessa Energiatehokkuussopimuksen olivat solmineet Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä ja Sipoo. Tuusula ja Pornainen tekivät päätöksen sopimuksen solmimisesta. Kuntien yhteistä ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa valmisteltiin Päästöjen ajantasaista seurantaa kehitettiin hyödyntämällä CO2-palvelusivuja Kuntien yhteisen päästölaskentatyökalun käyttöönottoa valmisteltiin Ilmastokatsaus julkaistiin Rakennusvalvonnalle suunnattu tilaisuus energiatehokkuudesta ja -neuvonnasta järjestettiin (Uudenmaan liiton koordinoima Uudenmaan energianeuvonnan tulevaisuus -hanke) Täydennyskoulutusta Keravan kaupungin ekotukihenkilöille järjestettiin Selvitettiin energiatehokkuustoimien kustannustehokkuutta ja valtion tulevia rahoitusmalleja kunnille (Kuntaliiton koordinoima Valtion ja kuntien ilmastokumppanuus -hanke) Ekotehokkaan pientaloasumisen kehittäminen Elinkeinoyhteistyössä ei yksilöityjä tavoitteita KUUMA-pientaloasuminen -hanke jatkui. Ekotehokkaan pientaloasumisen keskeisimmät tekijät kuvattiin laatukorteilla. Arviointityökalun avulla alueet saatiin erottumaan toisistaan ekotehokkuudessa. Elintarvikeketjun kehittämistä jatkettiin yhteistyössä mm. Viikki Food Centren, Keuken, Keudan, Laurean, Hyrian ja TEtoimiston kanssa

12 12 Valmisteltiin esitystä valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen kasvu/kilpailukykysopimukseen sekä INKAohjelmaan Kunnat esittelivät omien elinkeinopoliittisten ohjelmiensa tilan Kunkin KUUMA-kunnan elinkeinotoimen resurssit ja organisointi kartoitettiin Uusimaa-viikon kilpailukykypäivä järjestettiin, teemana Nuori yrittäjyys Johtopäätökset kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden toteutumisesta Kilpailukykyyn liittyvät tavoitteet ovat suurimmaksi osaksi luonteeltaan jatkuvia ja pitkäkestoisia toimenpiteitä edellyttäviä, jotka vaativat toteutuakseen välietappeja ja pitkäjänteistä kehitys- ja edunvalvontatyötä. Esimerkkinä mainittakoon Helsingin seudun 14 kunnan MAL-edunvalvontayhteistyö, jossa voidaan todentaa seuraavat etapit: 2005 Seudun 14 kuntaa allekirjoittavat yhteistyösopimuksen 2007 Seudulle laadittiin nk. Paras-lain mukainen kaupunkiseutusuunnitelma, jossa hyväksyttiin yhteiset lähtökohdat Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyölle, tavoitteiden toteuttamiseksi laadittiin MAL toteutusohjelma 2007 Greater Helsinki Vision kilpailu 2008 LITU 2008 liikennetutkimus (liikenne-ennustemallit pääkaupunkiseutua laajemmalle alueelle) 2008 Helsingin seudun maankäytön-, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma MAL Aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämisestä Helsingin seudulla (seudun kunnat ja valtio) 2009 Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK hyväksyi seudun vision 2010 HSYK hyväksyi Helsingin seudun yhteiset maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset (MAL 2050) 2011 Rajaton metropoli Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen ja aluekehitykseen liittyvä tulevaisuuden kehityskuvapuheenvuoro (MAL-neuvottelukunta) 2011 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus seudun 14 kunnan, Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) ja valtion välillä 2012 MAL toteuttamisohjelma Valtuustokaudelle asetetut kilpailukykytavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. KUUMA-kunnat vaikuttivat Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelutyöhön ja lopputulokseen, päivittivät omat liikenteen kärkihankkeensa osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, käynnistivät omalta osaltaan HLJ:n toteuttamissuunnitelman ja olivat mukana seuraavan (HLJ 2015) liikennejärjestelmäsuunnitelman käynnistämisessä. KUUMA-kunnat solmivat valtion kanssa maankäytön, asumisen ja

13 13 liikenteen seudulliseen kehittämiseen tähtäävän MAL-aiesopimuksen ja osallistuivat paikkatietopohjaisen MAL-seurantajärjestelmän luomiseen. Ns. paikkatietopurkin kehittämistyö jatkui ja sitä laajennettiin uusilla toiminnallisuuksilla. KUUMA-kehityskuva päivitettiin ja laajennettiin koskemaan kaikkia kymmentä jäsenkuntaa. Kehityskuvassa sovitettiin yhteen kymmenen kunnan kasvunäkymiä ja tavoitteita. Kehityskuva esiteltiin kartoilla. Ensimmäisessä kartassa kuvattiin KUUMA-alueen vyöhykkeisyys sekä keskusten luonne ja kehittämispotentiaali. Keskusten koko eli asukasluku kuvattiin symbolein vuonna 2012, tavoitevuonna 2035 sekä kasvupotentiaali vuosina Toisessa kartassa kuvattiin merkittävimmät asumisen ja elinkeinoelämän alueet. Metropolialueen kilpailukykystrategian luomiseen osallistuttiin ja Elinvoimainen metropoli: tulevaisuudentekijät 2025 strategia hyväksyttiin vuonna 2012, ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kaikkien 14 kunnan alueelle. Strategian painopisteet ovat saavutettavuus ja sujuvuus, kokeilevuus ja sallivuus sekä hyvinvointi ja kestävyys. Helsingin seudun kilpailukykystrategiatyössä KUUMAkuntien yhteisiä kärkiteemoja olivat teknologiateollisuus sekä elintarvikeketjun kehittäminen. Elinkeinoyhteistyössä jatkettiin elintarvikeketjun kehittämistä, tarkasteltiin kuntien omien elinkeinopoliittisten ohjelmien tilaa sekä kartoitettiin kunkin KUUMA-kunnan elinkeinotoimen resurssit ja organisointi. Helsingin seudun kilpailukykystrategiaprosessi ja lopputulos olivat iso pettymys. (komissiohaastattelut) Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma hyväksyttiin ja sen seurantaryhmä perustettiin ilmasto-ohjelman seurantaa ja täytäntöönpanoa varten. Ilmasto-ohjelman puitteissa toteutettiin laajalti toimenpiteitä, mm. päästöjen ajantasaista seurantaa kehitettiin, kunnat solmivat energiatehokkuussopimuksia TEM:in kanssa, energianeuvontatilaisuuksia järjestettiin ja kuntien yhteistä ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa valmisteltiin. Ekotehokkuuteen perustuvaa pientaloasumista kehitettiin ja ekotehokkaan pientaloasumisen keskeiset tekijät kuvattiin ns. mallikorteilla. Kaupunki- ja kuntakeskustojen vetovoiman lisäämiseksi toteutettiin selvitys KUUMA-alueen keskusten roolien ja palvelutarjonnan kehittämisestä sekä kaupallisten palvelujen mitoituksesta ja sijoittumisesta alueella. Lentoradan lisätarkasteluja jatkettiin ja selvitettiin taajamajunaliikenteen ja asemien toteuttamismahdollisuuksia KUUMA-kuntien alueella.

14 14 ARVIO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA: Valtuustokauden kilpailukykytavoitteet ovat toteutuneet hyvin, kärkinä seuraavat: - MAL-aiesopimus - Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ensi kertaa 14 kunnan alueelle - Keski-Uudenmaan ilmastostrategia - paikkatietoaineistojen harmonisointi ja yhteiskäyttö - ekotehokkaan pientaloasumisen kehittäminen - KUUMAn kehityskuvan päivittäminen HAASTEET JA KEHITTÄMISEN KOHTEET: - KUUMAn liikenteen kärkihankkeiden toteuttaminen - lentoradan lisätarkastelujen jatkaminen - pysäköinninvalvonnan kehittäminen 2.2 Palveluyhteistyö Palveluyhteistyön määrittelystä Palveluyhteistyöllä viitataan KUUMA- kuntien keskinäiseen palvelusektorilla tavoiteltuun ja toteutuneeseen yhteistyöhön. KUUMA-kuntien palveluyhteistyön tavoitteena ovat kilpailukykyiset ja kustannustehokkaat palvelut. Yleisinä palveluyhteistyön tavoitteina ovat parhaiden käytäntöjen vertailu, yhteiset linjaukset, laatusuositukset, asiakaskriteerit, koulutukset ja kilpailutukset. Palveluyhteistyön kehittämisen edellytyksenä on väestön kasvun, ikärakenteen ja työpaikkakehityksen muutosten ennakointi, kuntien palveluverkon yhteiskäytön mahdollistaminen sekä palveluiden tuottamistavan tehostaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä kasvaa edelleen lähivuosina suurten ikäluokkien eläköityessä ja työikäisten määrän vähentyessä. Tämä kehitys aiheuttaa eittämättä suuria haasteita kuntien palvelutuotannon suunnittelulle Valtuustokauden palveluyhteistyön kehittämiseen tähdänneet tavoitteet ja toimenpiteet Oheisessa taulukossa on esitetty valtuustokauden palveluyhteistyön kehittämiseen tähdänneet tavoitteet ja toimenpiteet.

15 15 Taulukko 2: Valtuustokauden palveluyhteistyön kehittämiseen tähdänneet tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet 2009 Toimenpiteet 2009 Palvelukeskusten toiminnan kehittäminen ja seudullisen yhteistyön edistäminen henkilöstöasioissa Henkilöstöön liittyvien tunnuslukujen ja mittareiden sekä henkilöstökertomukseen liittyvän raportoinnin yhtenäistäminen aloitettiin Kuntien samankaltaisen palkitsemisjärjestelmän rakentaminen aloitettiin Yhteisen koulutuksen järjestäminen Yhteistä koulutusta järjestettiin: kvtes, työaika-asiat, voimaa ja iloa työhön ja elämään, perusopetuksen valtakunnalliseen uudistukseen liittyen viranhaltijoille ja opetuksesta vastaaville lautakunnille Yhdenmukainen sopimuspohja yli kuntarajojen tapahtuvasta perusopetuksen laskutuksesta Yhteinen pohja sivistystoimen valmiussuunnitelmiksi Alueen oma koulutusopas kaikille perusopetuksen 9.- luokkalaisille Seudullisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen ja organisointi Lapsi-nuorisopolitiikan nykytilatutkimus Nuorten aloitekanava -toiminta (sähköisesti aloitteita kunnille) Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma valmistui Alkoholihaittoja ehkäisevä ja vähentävä ohjelma valmistui Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden verkosto syntyi Yhteisen selviämisaseman suunnittelu sekä suonen sisäisiä huumeita käyttävien terveysneuvontapisteen suunnittelu keskeytettiin Kuntien palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen Osoittaa teknisten palveluiden laatu- ja kustannuserot sekä näiden syyt kunnissa Sisäisen viestinnän tutkimus (Laurean kanssa) Laatu- ja kustannusvertailun käynnistäminen keskeytettiin KUUMA-kuntien yhteisen työterveyshuollon liikelaitoksen perustaminen Osaamisen hankkiminen maahanmuuttotaustaistentyöntekijöiden kotouttamiseen ja johtamiseen Työterveyshuollon liikelaitoksen toteuttaminen peruttiin (Uudenmaan liitto ei myöntänyt hankkeelle maakunnan kehittämisrahaa) Palvelukeskus Resina osallistui Palmenian ESRhankkeen verkostoon ja koulutuksiin liittyen maahanmuuttotaustaisten työntekijöiden kotouttamiseen ja johtamiseen

16 16 Tavoitteet 2010 Toimenpiteet 2010 Kilpailukyky ja kustannustehokkuus palvelujen kehittämisessä Henkilöstön osaamisen lisääminen kustannuslaskennan, talouden seurannan ja tuloslaskelmien osalta Henkilöstömittareiden vertailtavuus kuntien välillä Henkilöstöryhmien ylikunnallisen yhteistoiminnan parantuminen Kustannuslaskennan koulutus Vertailutietoa laadittiin kuntien taloudesta, tilinpäätöksestä ja talousarviosta Kaksi KVTES-koulutusta Johdon Vertti -tietokannasta tehtiin yhteinen vertailukooste Vertailtiin kuntien henkilöstötunnuslukuja, ajankohtaisia käytäntöjä sekä hankkeita hyvien käytäntöjen kartoittamiseksi ja tiedon vaihtamiseksi Kuntien palkitsemistapojen hyviä käytäntöjä kartoitettiin Kunnassa kaiken ikää energisenä leen -yhteistoimintaseminaari järjestettiin Sisäisen viestinnän valmiuksien parantuminen Toimiva ja vuorovaikutteinen työyhteisöviestintä -koulutus esimiehille (Improvisaatioteatteri Stella Polaris) Tavoitteet 2011 Toimenpiteet 2011 Kilpailukyky ja kustannustehokkuus palvelujen kehittämisessä Henkilöstön osaamisen lisääminen kustannuslaskennan, talouden seurannan ja tuloslaskelmien osalta Henkilöstömittareiden vertailtavuus kuntien välillä Henkilöstöryhmien ylikunnallisen yhteistoiminnan parantuminen Vertailutietoja tuotettiin ja tuotiin esille parhaita käytäntöjä Kuntien tilinpäätösten ja talousarvioiden laadinnan lähtökohtia käsiteltiin ja koottiin vertailutaulukot TPja TA-tiedoista Johdon Vertti -tietokanta päivitettiin ja kuntien yhteinen vertailuraportti laadittiin Kuntien hyviä henkilöstökäytäntöjä jaettiin ja vertailutietoa kerättiin sekä kehitettiin yhtenäisiä henkilöstöä koskevia tunnuslukuja Tuottavuus kuntatyössä sekä työhyvinvointi -seminaari kuntien johdolle, esimiehille, yhteistoimintaelinten jäsenille sekä työterveyshuollon edustajille Yhteisiä esimiesvalmennuspäiviä järjestettiin Yhteistoimintasopimuksen toteutumista valvottiin Edunvalvontaa yhdessä ja erikseen -koulutus luottamushenkilöille ja viranhaltijoille (brändi- ja designasiantuntija Lisa Sounio ja Seinäjoen kaupungin markkinointipäällikkö Tuula Lahti)

17 17 Ikäihmisten palveluiden tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla selvitys valmistui Viestintävalmiuksien parantuminen Sote-yhteistyön tavoitteena parhaiden käytäntöjen vertailu, yhteiset linjaukset, laatusuositukset, asiakaskriteerit, koulutukset sekä kilpailutukset Tehdä esitys KUUMA-komissiolle ja -hallitukselle sote-palveluiden uudelleen organisoimiseksi kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden sekä edunvalvonnan näkökulmasta Sosiaalisen median koulutus (Sami Vesamo, Voimatiimi) sosiaalisen median palveluja päivittäville tai sen käyttöönottoa suunnitteleville Sote-neuvottelukunta teki esityksen komissiolle neuvottelukunnan asemasta, toiminnasta ja toimeenpanovallasta tulevaisuudessa Terveydenhuoltolain mukaista ensihoidon siirtämistä sairaanhoitopiirin vastuulle alkaen valmisteltiin Kansainväliseen Refinement-hankkeeseen osallistuminen (mielenterveyspalvelujen rahoitusmallien vaikutus palvelujen laatuun) Alueellisen perhehoitoyksikkö Pihlajan toiminta vakinaistettiin Kotouttamissuunnitelman päivittäminen aloitettiin Vanhushuollossa järjestettiin koulutusta RAVATAR- ja LOVE-järjestelmien käytöstä sekä saattohoidosta ja tietoturvasta Ikäihmisten palveluiden tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla selvitys julkaistiin Yhteiskilpailutusta järjestettiin vanhusten asumispalveluista, mammografiasta, kriisipalvelusta Sivistysryhmälle ei oltu vastuutettu tavoitteita eikä hankkeita (yleisinä palveluyhteistyön tavoitteina parhaiden käytäntöjen vertailu, yhteiset linjaukset, laatusuositukset, asiakaskriteerit, koulutukset ja kilpailutukset) Alueellinen TVT-hanke (tieto- ja viestintätekniikka) käynnistettiin Osaava-hankkeen puitteissa järjestettiin media- ja viestintäkoulutuksia sekä hallintokoulutuksia Oppilasurheiluyhteistyöstä sovittiin, osallistuttiin aktiivisemmin koululiikuntaliiton (KLL) toimintaan Osallistuttiin Uudenmaan liiton koulutuksen kehittämissuunnitelman lausunnon tekoon Toisen asteen ja lukioiden yhteistyötä jatkettiin Kuntien lautakuntien yhteisen koulutustilaisuuden toteuttaminen Tekniikkatyöryhmälle ei oltu vastuutettu tavoitteita eikä hankkeita (yleisinä palveluyhteistyön tavoitteina parhaiden käytäntöjen vertailu, yhteiset linjaukset, laatusuositukset, asiakaskriteerit, koulutukset ja kilpailutukset) Käännetty arvonlisävero -koulutustilaisuus Jätelain muutos (Kari Mäkinen Kiertokapula Oy) Järvenpään terveyskeskushankkeen kilpailutus (esitte-

18 18 lijänä Jyrki Meronen, Järvenpää) Tavoitteet 2012 Toimenpiteet 2012 Mäntsälän toimitilapalveluiden kilpailutus (esittelijänä Pekka Savolainen, Mäntsälä) Hyvinkään keskustan kehittämishanke (esittelijänä Jyrki Mattila, Hyvinkää) Hulevesien hallinta (esittelijänä Kirsi Rontu Kuntaliitosta) Yhteiskunnan turvallisuusstrategiat (esittelijänä Tapio Tähtinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksesta) Tutustuminen Jyväskylän kaupungin keskustaeheytykseen Sote-yhteistyössä henkilöstön saatavuuden turvaaminen, asiakasmaksupolitiikan yhdenmukaistaminen ja yhteisten toimintamallien lisääminen Käsiteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta, metropoliselvitystä ja metropolipolitiikan sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa Terveydenhuollon alueellista järjestämisohjelmaa ja ensihoidon järjestämistä yhdessä Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa valmisteltiin Siirtokuljetusten kilpailutusta valmisteltiin Vanhustenhuollossa yhtenäistettiin ilmaisvälinejakelun käytännöt ja ohjeistus, arvioitiin kotihoitokansion toimivuus ja määriteltiin yhtenäistettävissä olevat kotihoidon palvelut Vanhustenhuollon koulutuskalenteri laadittiin Alueellista RAVATAR-koulutusta järjestettiin Asumispalveluiden laadun yhdenmukaistamistyö aloitettiin Kuntien omaishoitoon liittyvien tietojen vertailu tehtiin ja yhdenmukaistamiskohteet määriteltiin Gerontologisen sosiaalityön ryhmä kartoitti sosiaalityön voimavarat alueella Kuntien tuotteistettujen palvelujen koonti aloitettiin Kilpailutusprosessin yhteinen toimintamalli luotiin Tietopalveluyhteistyön kehittäminen Tietohallinnon yhteistyöryhmälle ei oltu vastuutettu tavoitteita eikä hankkeita Aluesarjoja (Helsingin kaupungin Tietokeskuksen ylläpitämä tilastotietokanta) laajennettiin asunto- ja rakennustietoihin sekä asuntokuntien tulotietoihin Kuntien kokonaisarkkitehtuurityö

19 19 Kuntien tietohallinnon strategiat ja ohjausmallit Sähköpostin salaus Yhteiset IT-sektorin hankinnat IT-palvelujen tuotteistus Tietotekniikan ja hallinnon tunnuslukujen keruu ja vertailu IT-henkilöstölle suunnattu teemapäivä Valtiovarainministeriön JulkICT-strategiatyöhön osallistuminen Perustietotekniikkayhteistyötä koskevat selvitykset Osallistuminen Uudenmaan alueen valmiusharjoitukseen ja suunnitteluun Johtopäätökset palveluyhteistyön kehittämiseen liittyvien tavoitteiden toteutumisesta Palveluyhteistyön tavoitteet ovat toteutuneet pääosin hyvin. Määrärahojen puutteen vuoksi toteuttamatta jäi työterveyshuollon liikelaitoksen perustaminen, teknisten palveluiden laatu- ja kustannuserojen vertailu sekä yhteisen selviämisaseman ja suonen sisäisiä huumeita käyttävien terveysneuvontapisteen suunnittelu keskeytettiin. Valtuustokauden alkaessa KUUMA-kuntien yhteistyössä oli perustettu talous-, hankinta- tietohallinnon ja sijaisvälityksen palvelukeskukset isäntäkuntamalliperiaatteella. Mallin toimivuutta oli tarkoitus seurata ja organisointitapaa arvioida toiminnasta saatavien kokemusten perusteella. Päätöksentekoon tulivat myöhemmin ympäristökeskus, työterveyshuollon palvelukeskus sekä vesihuollon järjestelyt. Yleisenä linjauksena valtuustokauden loppupuolella palvelukeskusten määrää oltiin vähentämässä ja niiden tilalle suunnittelemassa korvaavaa toimintamallia palveluiden tuottamiseen. Palvelukeskusmallia ainakaan nykyisellä konseptilla ei todettu toimivaksi (komissiohaastattelut). Koulutusyhteistyön puitteissa toteutettiin koulutusta mm. työaika-asioihin, henkilöstön työhyvinvointiin, perusopetuksen valtakunnalliseen uudistukseen, projektijohtamiseen, työyhteisöviestintään, edunvalvontaan, sosiaaliseen mediaan, tietoturvaan ja ohjelmistoihin liittyen. Kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta palvelujen kehittämisessä edistettiin myös tuottamalla vertailutietoja kuntien parhaista käytännöistä mm. kuntien tilinpäätöksiin ja talousarvioihin sekä henkilöstötunnuslukuihin liittyen. Sote-yhteistyö koski mm. ensihoidon siirtämistä sairaanhoitopiirin vastuulle, alueellisen perhehoitoyksikön toiminnan vakinaistamista sekä yhteiskilpailutuksen järjestämistä vanhusten asumispalveluista, mammografiasta ja kriisipalveluista. Kilpailutusprosessista luotiin yhteinen toimintamalli. Omaishoitoon liittyvien tietojen vertailu tehtiin ja ilmaisvälinejakelun käytännöt ja ohjeistus yhte-

20 20 näistettiin. Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma valmistui. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta käsiteltiin. Tietohallinnon yhteistyöryhmä huolehti kuntien kokonaisarkkitehtuurityöstä sekä kuntien tietohallinnon strategioista, yhteisistä hankinnoista, tietotekniikan ja hallinnon tunnuslukujen keruusta ja vertailusta sekä osallistui valtiovarainministeriön JulkICT-strategiatyöhön. Tietotopalveluyhteistyön puitteissa Helsingin kaupungin Tietokeskuksen ylläpitämää tilastotietokantaa Aluesarjoja laajennettiin. Tekniikkatyöryhmä järjesti asiantuntijavierailuja mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategioihin ja Hyvinkään keskustan kehittämishankkeeseen liittyen. Sivistysryhmä mm. käynnisti alueellisen tieto- ja viestintätekniikan koulutushankkeen, sopi oppilasurheiluyhteistyöstä sekä jatkoi toisen asteen ja lukioiden yhteistyötä. Maahanmuuttotaustaisten työntekijöiden kotouttamiseen ja johtamiseen hankittiin myös osaamista. ARVIO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA: Valtuustokauden palveluyhteistyötavoitteista ovat toteutuneet hyvin kilpailukyky ja kustannustehokkuus palvelujen kehittämisessä, parhaiden käytäntöjen vertailu, yhteiset linjaukset, koulutukset ja kilpailutukset, kärkinä seuraavat: - vertailutiedon laatiminen kuntien käytännöistä, taloudesta ja toiminnasta - kilpailutusprosessin yhteinen toimintamalli ja yhteiskilpailutukset - henkilöstön osaamisen lisääminen kustannuslaskennan, talouden seurannan ja tuloslaskelmien osalta - yhteiset koulutukset HAASTEET JA KEHITTÄMISEN KOHTEET: - palveluiden järjestäminen tulevaisuudessa / palvelukeskusten roolit - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja sen vaikutukset KUUMAalueella

21 Omistajapolitiikka KUUMAn omistajapolitiikan määrittelyä Yksi KUUMA-yhteistyön perustehtävistä on omistajapolitiikka. KUUMA on areena muodostaa näkemys yhteisestä edusta ja varmistaa sen toteutuminen (KUUMA-seudun omistajapolitiikan menettelytavat -julkaisu). Tavoitteet liittyvät useimmiten talouden ja tehokkuuden parantamiseen, palvelujen tarjontaan, palvelurakenteen muutokseen, henkilöstöön sekä aluerakenteen ja -suunnittelun kehittämiseen. Omistajapolitiikka-kategorian alla käsitellään tässä yhteydessä myös KUUMAn laajentumistavoitteet ja -toimenpiteet. KUUMA-omistajapolitiikan yleisinä tavoitteina valtuustokaudella oli yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen siten, että omistajien yhteiset tavoitteet toteutuvat. Tavoitteeksi otettiin lisäksi vuonna 2010 KUUMA-yhteistyön laajenemisen mahdollisuuksien, toimintatavan, hyötyjen ja kustannusten selvittäminen. Vuonna 2012 KUUMA-hallitus hyväksyi uudet omistajapolitiikan menettelytavat, jolloin vastuu nimettyjen yhteisöjen operatiivisesta omistajapolitiikasta siirtyi KUUMA-työryhmille ja niiden puheenjohtajille. Merkittävissä asioissa päätökset määrättiin tuotavaksi KUUMA-komission ja KUU- MA-hallituksen käsiteltäviksi. Työryhmien puheenjohtajat tuovat asiat päätettäväksi komissioon silloin, kun kyse on muutoksesta yhteisön toimintaan ja talouteen tai muusta merkittävästä muutoksesta. Alueelliseen edunvalvontaan liittyen asiat käsitellään aina komissiossa. Keskeisimmät asiat käsitellään yhteistyösopimuksen niin edellyttäessä myös KUUMA-hallituksessa. Operatiivisesta omistajaohjauksesta vastaavat KUUMA-työryhmät seuraavan jaon mukaisesti: 1) Sosiaali- ja terveydenhoito sote-neuvottelukunta (sote-johtajat) 2) Osaaminen ja elinkeinot kilpailukykyjohtoryhmä (kehitysjohtajat) 3) Sivistystoimi sivistystoimenjohtajien työryhmä 4) Tekniikka ja ympäristö tekniikkaryhmä (tekniset johtajat) 5) Talous- ja tietohallinto hallintoryhmä (hallintojohtajat) 6) Alueellinen edunvalvonta komissio Juridisesti sitovat omistajaohjauksen päätökset tehdään kuntakohtaisesti. Kukin kunta vastaa siten juridisesti itse omistajaohjaukseen liittyvistä päätöksistä. Omistajapolitiikan toteutumisesta raportoidaan KUUMAn toimintakertomuksen yhteydessä.

22 22 Omistajapolitiikan kohteet ja KUUMA-kuntien omistusosuudet: - Eteva kuntayhtymä 31,087 % - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) 19,796 % - Helsingin seudun liikenne ky (HSL) 6,4 % - Helsingin seudun yhteistyökokous 10 sopimuskuntaa - Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum 50,001 % - Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda) 100 % - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 7 jäsentä - Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry 7 jäsentä - Kiertokapula Oy 50,00 % - Kiljavan sairaala Oy 89,0 % - Kuntien Tiera Oy 10 omistajaa - Laurea-ammattikorkeakoulu Oy 21,34 % - Sosiaalitaito Oy 70,00 % - Uudenmaan liitto 22,93 % - Uudenmaan päihdehuollon ky/ 31,1 % Ridasjärven päihdehoitokeskus Haastateltujen näkemyksiä KUUMAn omistajapolitiikasta Komissiohaastatteluissa käsiteltäessä omistajapolitiikan toteutumista todettiin, että omistajapolitiikka on yleisesti ottaen kunnissa heikossa jamassa, on parantamisen varaa, omistajapolitiikka ei toimi, seurantavastuu ei onnistu, väärä henkilö väärissä tehtävissä. Esitettiin näkemyksiä, että omistajapolitiikka hakee muotojaan ja toimii vain paperilla, eikä KUUMAn edustajilla ole oikeasti juurikaan sananvaltaa Johtopäätökset omistajapolitiikan toteuttamiseen liittyvien tavoitteiden toteutumisesta Omistajapolitiikan yleisenä ongelmana on, että KUUMAn omistamissa yhteisöissä omistajina on tapauskohtaisesti eri määrä, yleensä vain osa KUUMA-kunnista. Voidaan kysyä, toteutuvatko tällöin KUUMAn yhteiset omistajapoliittiset tavoitteet? Lisäksi omistajien vaikutusmahdollisuudet toteuttaa tavoitteiden mukaista omistajaohjausta ja operatiivista omistajapolitiikkaa voivat olla käytännössä, yhteisöstä riippuen, melko pienet. Omistajapoliittiset kytkökset ja konkreettiset aikaansaannokset ja vaikutusmahdollisuudet olisi hyvä kartoittaa vuosittain, jotta nähdään, missä yhteisöissä KUUMAn kannattaa olla mukana ja mitkä omistussuhteet ehkä kannattaa arvioida uudelleen. Valtuustokauden aikana yksi merkittävä virstanpylväs KUUMAn toiminnassa oli sen laajentuminen kattamaan kymmenen kehyskuntaa, kun Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti liittyivät täysimääräisinä jäseninä mukaan Näin ollen KUUMA-seudun tavoite KUUMAn laajentumisesta toteutui.

23 23 ARVIO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA: Toteutunut tavoite: - KUUMA-yhteistyön laajeneminen > KUUMAn painoarvo lisääntyi ja vaikutusmahdollisuudet paranivat HAASTEET JA KEHITTÄMISEN KOHTEET: - yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen siten, että omistajien yhteiset tavoitteet toteutuvat > onko KUUMAn edustajilla todellista vaikutusvaltaa omistamissaan yhteisöissä? > omistussuhteiden ja tavoitteiden hajanaisuus: kaikki KUUMA-kunnat eivät ole kaikissa yhteisöissä mukana > toteutuvatko omistajien yhteiset tavoitteet? 2.4 Yhteistyön kehittäminen ja KUUMAn sisäiset asiat KUUMA-yhteistyön koordinoinnin määrittelystä KUUMA-yhteistyön koordinoinnin tavoitteena on KUUMA-yhteistyökokonaisuuden hallinta ja johtaminen. Edellytyksenä on, että KUUMA-toimisto johtaa, tukee ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden asetannan ja seurannan, työryhmien toiminnan ja yhteistyön, yhteisen mielipiteen tuottamisen sekä maineen hallinnan (yhtenäiset toiminta, viestintä ja ulkoinen ilme). Päävastuullisena toimijana on yhteistyöjohtaja, kuntien KUUMA-päätöksenteon suhteen yhteistyössä hallintojohtajien ryhmän ja viestinnän suhteen viestintäryhmän kanssa. KUUMA-yhteistyön koordinointiin kuuluivat arviointikaudella myös Helsingin seudun kuntien yhteistyö sekä metropolipolitiikka. Tavoitteena oli menestyä metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Edellytyksenä oli, että omat vahvuudet oli selvitetty ja kulloinkin käsittelyssä olevasta asiasta oli etukäteen muodostettu yhteinen mielipide. Tavoitteena oli osallistua aktiivisesti metropolipolitiikan eri työryhmien työskentelyyn sekä johtavista luottamushenkilöistä muodostuvan Helsingin seudun yhteistyökokouksen, kuntajohtajien valmistelukunnan sekä MAL-neuvottelukunnan ja jaoston työskentelyyn KUUMA-yhteistyön koordinoinnin toimenpiteistä valtuustokaudella KUUMA-yhteistyön koordinoinnin puitteissa järjestettiin kunnanhallitusten yhteiskokoukset sekä KUUMA-hallituksen ja komission kokoukset sekä mahdollistettiin seudullisten hankkeiden ja resurssien koordinointi.

24 24 Uusi KUUMA-yhteistyösopimus laadittiin niin, että Hyvinkäästä, Kirkkonummesta, Sipoosta ja Vihdistä tuli täysimääräisiä kuntayhtymän jäseniä. KUUMA-seutu osallistui aktiivisesti Helsingin seudun yhteistyökokouksen, kuntajohtajien valmistelukunnan sekä MAL-neuvottelukunnan ja jaoston toimintaan. Yhteisiä ajankohtaisia asioita olivat mm. hallitusohjelmatavoitteiden valmisteleminen, metropolipolitiikan toteuttaminen, erityisesti MAL-aiesopimuksen valmisteleminen, kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys, Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen, Uudenmaan maakuntakaavan ja ohjelman valmistelu sekä metropolialueen kilpailukykytutkimukset ja Helsingin seudun kilpailukykystrategian käynnistäminen. Helsingin seudun 14 kuntaa valmistelivat keväällä 2011 yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, joiden yhteydessä otettiin kantaa seututasolla valmisteltavien maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden laajuuteen. Edelleen yhteisiä ajankohtaisia asioita olivat Helsingin seudun kehityskuvan eli Rajaton metropoli -puheenvuoron valmisteleminen, Uudenmaan maakuntakaavaluonnokseen sekä Uudenmaan liiton toimielinten edustuksellisuuteen vaikuttaminen. KUUMA-yhteistyö liittyi vahvasti hallitusohjelman mukaiseen metropolipolitiikkaan sekä valmisteilla olevaan kuntarakenneuudistukseen. Näin ollen KUUMA-yhteistyön koordinoinnin resurssit käytettiin pääosin edunvalvontaan kyseisiin teemoihin liittyen. Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettivat metropolipolitiikan neuvottelukunnan joulukuussa 2011 edistämään metropolipolitiikkaa. Metropolipolitiikan painopisteiksi määriteltiin hallinnon rakenteiden kehittäminen, MAL-asiat, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, maahanmuuttokysymykset sekä sosiaalinen eheys. Vuonna 2012 ilmestyi metropolialueen esiselvitys. Neuvottelukunnassa KUUMA-kuntia edustivat kuntajohtajat. Niin ikään 2012 julkaistiin valtiovarainministeriön työryhmän esitys uudeksi kuntarakenteeksi. KUUMA-hallitus otti esitykseen kantaa. Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö käynnistivät metropolialueen esiselvityksen kuntien ja valtion yhteistyönä. Selvitys kuntajakoselvitysalueista ja metropolihallintovaihtoehdoista ilmestyi alkuvuodesta Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimus solmittiin valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken kesäkuussa Siinä valtio sitoutui mm. sopimuksen mukaisten liikennehankkeiden rahoittamiseen sekä omistamiensa, asuntotuotantoon soveltuvien maiden luovuttamiseen kunnille kohtuulliseen hintaan. Kunnat sitoutuvat mm. luomaan edellytykset yhteensä asunnon vuosittaista tuotantoa varten. Aiesopimuksessa todettiin, että Helsingin seudun kunnat valmistelevat yhdessä seudullisen maankäytön suunnitelman. KUUMA-seutu valmistautui tähän työhön omalla KUUMA-kehityskuvallaan, jonka KUUMA-hallitus hyväksyi lokakuussa Uuden Helsingin seudun liikennejärjestelmätyön valmistelusta sovittiin ja työ käynnistyi syksyllä Hallitusohjelman mukaisesti samaan aikaan oli käynnissä myös sote-uudistus palvelurakenteen uudistamiseksi. KUUMA-seutu piti puheenvuoron sosiaali- ja terveysministeriön Etelä-Suomen kuulemistilaisuudessa.