TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Vetovoimaisen metropolin kilpailukykyinen Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti

2 SISÄLTÖ SIVU 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Yhteistyöjohtajan katsaus 1.2 KUUMA-seudun hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.3 Toimintaympäristön ja KUUMA-alueen yleinen kehitys 1.4 KUUMA-seudun henkilöstö 2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 4 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 5 TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 5.1 KUUMAn KOKO Elinkeinoyhteistyön kehittäminen Vetovoimaiset keskustat ja kaupalliset palvelut Raja-alueiden kehittäminen Strateginen ilmasto-ohjelma Paikkatietoyhteistyö Palvelujen tehokkuuden lisääminen ja kustannuslaskenta 5.2 KUUMAn KOKO pientaloasuminen KUUMAn KOKO koordinointi Kuntarahoitushankkeet Helsingin seudun liikennejärjestelmä Liikenneyhteistyöhanke YES-keskus 5.5 Vuoden 2010 hankkeiden päättäminen KUUMAn KOKO KUUMAn KOKO pientaloasuminen KUUMAn KOKO koordinointi Muu KUUMA-yhteistyö Tietopalveluyhteistyö Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö Sivistystoimen yhteistyö Teknisen toimen yhteistyö LIITE 2

3 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Yhteistyöjohtajan katsaus KUNTALAISTEN KUUMA EDUNVALVOJA Vuosi 2011 osoitti selvästi, että KUUMA-yhteistyö on ennen kaikkea edunvalvontayhteistyötä. KUUMAsta oli tullut arvostettu tekijä niissä pöydissä, missä metropolialueen tulevaisuutta suunniteltiin yhdessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kanssa. Keväällä 2011 eduskuntavaalien jälkeen KUUMA keskittyi hallitusohjelmatavoitteisiin sekä omin voimin että yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa. Hallitusohjelmaan saatiinkin kirjaus metropolipolitiikasta: aiesopimusmenettelyjen jatkamisesta sekä selvitys erillisestä, vain metropolialuetta koskevasta laista. Hallitusohjelman mainitsemaan kuntarakenneuudistukseen KUUMA-hallitus otti kantaa marraskuussa. Se totesi, että liian isot kuntayksiköt eivät ole metropolialueen etu. Parhaiten alue menestyy päinvastaisella mallilla eli sallimalla usean kunnan välinen kilpailu asukkaista ja yrityksistä. Hallitusohjelman mainitsemien vahvan peruskunnan määritelmien mukaisesti Helsingin seudun 14 kunnasta koottiin laaja tietopaketti, joka luovutettiin hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle. KUUMA-hallitus totesi myös, että MAL-asioihin liittyvää metropoliratkaisua ja kuntauudistusta tulee valmistella samanaikaisesti. Maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyvien asioiden yhteistyötarve ei lopu kuntauudistukseen. Käytännössä siis selvitys metropolialueen erillisestä laista tulee käynnistää mitä pikimmiten. Metropolipolitiikan toteuttamiseen liittyvä MAL-aiesopimus valtion kanssa alkoi hahmottua loppuvuodesta. Sopimuksen tulee sisältää kuntien kaavoitukseen ja asuntotuotantoon liittyvien toimenpiteiden lisäksi myös valtion sitoutuminen yksilöityihin liikennehankkeisiin. KUUMA-kunnille merkittäviä isoja liikennehankkeita ovat pääradan lisäraide sekä Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkutiet. Kustannuksiltaan pienempiä, tärkeitä KUUMA-liikennehankkeita on yhteensä noin 50 kpl. KUUMA-kuntien yhteisellä edunvalvonnalla vaikutettiin myös Uudenmaan maakuntakaavaan. Yksissätuumin oltiin sitä mieltä, että uusi lentorata on linjattava Hyrylän kautta siten, että sillä kulkee myös lähiliikenne. Kaupan sijoittuminen kuntien keskustoihin tulee olla mahdollista eikä enimmäismitoitusta tule osoittaa suunnittelumääräyksin. Maakuntahallitus päätti lokakuussa, että Helsingistä itään suuntautuva nopea kaukoratayhteys linjataan lentoaseman kautta, linjausta täsmennetään ja kaavaehdotukseen keväällä 2012 tuodaan ainoastaan yksi ohjeellinen linjaus. Kaupan mitoituksiin liittyvä keskustelu jatkuu nyt myös ympäristöministeriön kanssa. Uudenmaan liiton toimielinten edustuksellisuuteen otettiin kantaa. KUUMA-hallituksen mielestä maakuntahallituksen edustuksellisuus tulee sitoa kuntaryhmien väestömääriin. Edustuksellisuutta ja muita liiton omassa rakenneselvityksessä esitettyjä kehittämisehdotuksia ja tehtäviä tulee käsitellä kokonaisuutena viimeistään hallitusohjelman mukaisen metropoliselvityksen aikana. Asian käsittely jatkuu keväällä 2012, kun maakuntahallituksen esittämä uusi perussopimus tulee kuntien käsiteltäväksi. KUUMA-kuntien yhteinen edunvalvonta kuntalaistensa hyväksi osoittautui tulokselliseksi strategiseksi valinnaksi. Sitä kannattaa jatkaa tulevista uudistuksista huolimatta - ja juuri niiden vuoksi. 3

4 1.2 KUUMA-seudun hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset KUUMA-yhteistyön puheenjohtajakuntana toimi Tuusula. KUUMA-hallitusta johti kunnanvaltuuston puheenjohtaja Arto Lindberg ja KUUMA-komission eli kuntajohtajakokouksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Hannu Joensivu 1. Myös useimpia työryhmiä johti Tuusulan edustaja. Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti osallistuivat KUUMA-yhteistyöhön lähes täysimääräisesti. KUUMA-yhteistyösopimus päivitettiin siten, että kaikki jäsenkunnat ovat samanarvoisia kumppaneita vuoden 2012 alusta alkaen. Yhteistyön organisaatiomuotoa valmistellaan edelleen siten, että seutukokeilun päättymisen jälkeen uusi järjestelmä astuu välittömästi voimaan. KUUMA-toimisto muutti joulukuussa uusiin toimitiloihin. Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forumin toiminta laajeni ja se tarvitsi KUUMA-seudun alivuokraamat tilat omaan käyttöönsä. KUUMAseudun uusi osoite on Kauppakaari 1-3 C, Kerava. Toimisto sijaitsee Keski-Uudenmaan TE-toimiston toimitilojen yhteydessä. Hallinnollinen muutos oli myös KUUMA-yhteistyön päärahoitusinstrumentin eli KOKO-ohjelman lakkauttaminen. Eduskunta päätti asiasta joulukuussa Ohjelmasta ei siis voi enää hakea rahoitusta vuodelle 2012, mutta vuodelle 2011 myönnetyt määrärahat ovat käytettävissä asti. Maakunnan kehittämisrahaa on haettavissa Uudenmaan liitosta edelleen. Nykyisten KUUMA-toimielinten tehtäviä sekä sisäisen valvonnan järjestämistä on kuvattu luvussa Toimintaympäristön ja KUUMA-alueen yleinen kehitys Maailmantaloudessa oli kuluneina vuosina nähty erityisen paljon nopeita suhdannemuutoksia ja talouskasvun heilahtelua. Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote laski vuonna 2009 huimat 8,4 %. Vuosi 2010 oli Suomelle hidasta taantumasta toipumisen aikaa, mutta bruttokansantuote nousi kuitenkin arvioitua enemmän, jopa 3,7 %. Samana vuonna kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti 2,2 %. Valtiovarainministeriö arvioi, että BKT:n kasvu vuonna 2011 tulisi olemaan 2,6 %. Aluksi kasvun oletettiin alkuvuoden valossa olevan paljon edellä mainittua suurempi, mutta suhdannemuutosten vuoksi Tilastokeskuksen 3. neljänneksen arviota korjattiin merkittävästi alaspäin 2. neljänneksen arviosta. Epävarmuus, joka lisääntyi loppukesästä erityisesti euroalueen ongelmien vuoksi, oli jo hyvää vauhtia heijastumassa reaalitalouden puolelle. Paitsi Suomessa myös muualla Euroopassa oli jo kuukausia ollut havaittavissa selvää aktiviteetin hidastumista. Rahapolitiikan keinot ilman muita talouspoliittisia toimia saattavat kuitenkin olla riittämättömiä kasvun nopeuttamiseksi. Jo pitkään matalana pysyneen korotason vuoksi ohjauskorkojen lasku ei välttämättä riitä talouskasvun tueksi ja täten myös keskuspankkien keinot ovat vähissä. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2012 BKT:n kasvusta pitääkin sisällään taantuman mahdollisuuden ja on tästä syystä ainoastaan 0,4 %. Lisäksi tulevan vuoden kasvun ennustettiin olevan lähes yksinomaan kotimaisen kysynnän varassa viennin heikentyessä selvästi. Kokonaistuotannon lisäyksen uskottiin vuonna 2011 olleen keskimäärin lähes 2,5 %, mikä oli ennen kaikkea seurausta hyvästä alkuvuodesta. Syksyyn asti kokonaistuotanto kasvoi vahvasti ennen kaikkea yksityisillä palvelutoimialoilla, kuten kuljetus- ja kaupanalalla sekä rakennustoiminnassa ja isoilla teollisuuden toimialoilla, kuten kemian- ja metalliteollisuudessa. Syksyllä arvonlisäyksen jyrkkää supistumista tapahtui kuitenkin erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ja hieman 1 KUUMA-hallituksen ja -komission kokoonpano 2011 on kuvattu liitteessä 1. 4

5 maltillisemmin energiahuollossa, rahoitus- ja vakuutustoimialalla sekä julkisissa palveluissa. Valtiovarainministeriön ennuste oli, että mikäli rahoituskriisi ei pääse kärjistymään, aktiviteetti tulee kasvamaan jo vuoden 2012 lopussa ja jalostustoiminnan johdosta kokonaistuotannon kasvu voi vuonna 2013 nousta lähelle kahta prosenttia. Vaikka vuonna 2011 rakennusala kehittyi suhteellisen tasaisesti läpi vuoden, vuonna 2012 rakentaminen tulee hidastumaan sekä kotimaisen että kansainvälisen kysynnän laskun seurauksena. Valtiovarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmän näkemys oli, että alueelliset erot asuntoaloituksissa kasvavat ja kaiken kaikkiaan aloitukset laskevat vuodesta 2011 jopa 10 %. Asuntojen korjaamisen uskottiin kuitenkin jatkuvan tasaisesti myös vuonna Kuntien investointien supistuminen tulee näkymään vuonna 2012 maa- ja vesirakentamisen lievänä vähenemisenä. Vuonna 2012 rakentamisen kokonaismäärä supistuu arvioiden mukaan kaiken kaikkiaan noin 2-4 %. Edelleen matalan korkotason vuoksi asuntokaupan ei kuitenkaan odoteta laskevan merkittävästi. Vuonna 2011julkisen talouden alijäämäksi arvioitiin -1,2 % ja Valtiovarainministeriö uskoi alijäämän syvenevän edelleen vuonna ,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä tulee olemaan seurausta paitsi siitä, että BKT:n arvo on vuonna 2012 yli 4 miljardia euroa arvioitua alhaisempi myös siitä, että Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot kasvattavat Suomen julkista velkaa. Vaikka kuntien taloudellinen tilanne parani vuonna 2010 verotulojen ennakoitua nopeamman kasvun ja maltillisen menokehityksen seurauksena, kuntatalous pysyi edelleen lievästi alijäämäisenä ollen -0,3 % suhteessa BKT:hen. Vuoden 2011 kuntatalouden lievää alijäämää selittää osaltaan paitsi verotulojen kasvun hidastuminen myös kasvaneet palkkamenot. Vuonna 2012 kuntatalouden alijäämä syvenee entisestään menojen kasvun hidastumisesta ja investointien myöhentämisistä huolimatta ja myös lainakannan kasvun uskottaan jatkuvan. Valtiovarainministeriön ennuste on, että vaikka kustannusten nousu hidastuu ja verotulojen kasvu kiihtyy, kuntatalous pysyy alijäämäisenä myös vuonna Alla olevassa taulukossa on tietoa KUUMA-kuntien väestömääristä, niiden muutoksista sekä työttömyyden kehityksestä. Vuoden 2011 alusta KUUMA-yhteistyö laajeni koskemaan kymmentä kuntaa. Hyvinkään, Kirkkonummen, Sipoon ja Vihdin myötä KUUMA-kuntien yhteenlaskettu väkimäärä kasvoi peräti asukkaalla eli 73,6 %. Vuoden 2011 aikana KUUMA-alueen väestö kasvoi asukkaalla (0,8 %) ja kuntien yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2011 lopussa jo asukasta. Kunnista suhteellisesti eniten kasvoi Sipoo (1,5 %) ja vähiten Hyvinkää (0,1 %). Kaikki KUUMA-kunnat olivat vuonna 2011 kuitenkin muuttovoittoisia. Kunta Väkiluku Muutos Työttömyysaste Muutos Työttömyysaste Muutos Avoimet työpaikat Muutos % %-yks %-yks % * ) % (k.a.) % (k.a.) lkm (k.a.) lkm (k.a.) Hyvinkää ,1 8,3 7,7-0,6 8,5 8,0-0, ,5 Järvenpää ,7 7,6 6,9-0,7 7,2 7, ,7 Kerava ,8 7,2 6,5-0,7 6,6 6,8 0, ,1 Kirkkonummi ,7 6,4 5,8-0,6 6,2 5,5-0, ,5 Mäntsälä ,8 6,4 5,5-0,9 6,0 5,6-0, ,4 Nurmijärvi ,0 5,0 4,5-0,5 5,2 4,5-0, ,0 Pornainen ,3 5,1 4,5-0,6 4,9 4, ,0 Sipoo ,5 5,0 4,4-0,6 4,9 4,2-0, ,0 Tuusula ,2 5,4 4,9-0,5 5,2 5,0-0, ,7 Vihti ,0 7,2 6,5-0,7 6,9 6, ,5 KUUMAkunnat ,8 6,4 5,7-0,7 6,2 5,9-0, ,8 *) Vuoden 2011 lopun väkiluvut ovat Tilastokeskuksen julkaisemia ennakkotietoja. Lähde: Tilastokeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö. 5

6 Vuoden 2011 aikana työttömyysaste laski kaikissa KUUMA-kunnissa. Vuoden keskiarvolla mitattuna eniten työttömyys laski Mäntsälässä, jossa työttömyysaste pieneni vuodesta 2010 peräti 0,9 prosenttiyksikköä. Suuria eroja työttömyysasteen laskussa ei kuntien kesken ollut. Myös Nurmijärvellä, jossa työttömyysasteen lasku oli vähäisintä, työttömyysaste pieneni 0,5 prosenttiyksikköä. KUUMA-alueen työttömyystilanne kestää hyvin myös maakuntatasoisen vertailun. Työttömyysaste koko Uudellamaalla oli 7,2 % vuonna 2010 ja 6,7 % vuonna 2011, kun vastaavat KUUMA-alueen luvut olivat 6,4 % ja 5,7 %. Täten myös työttömyysasteen kehitys KUUMA-alueella oli aivan linjassa koko Uudenmaan työttömyysasteen kehityksen kanssa. Työttömyysaste laski koko Uudellamaalla 0,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 vuoteen 2011 ja KUUMA-alueella 0,7 prosenttiyksikköä, eli hieman enemmän. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi KUUMA-kunnissa vuoden 2011 aikana huimasti. Kuukausikeskiarvoilla mitattuna alueella oli avoinna kuukausittain työpaikkaa, mikä tarkoitti lähes 28 % kasvua edellisvuodesta. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 vastaava kasvu oli ainoastaan 6,0 %, joten avointen työpaikkojen määrä vuonna 2011 heijasteli selvästi pahimman taantuman taittumista ja elinkeinoelämän vilkastumista. 1.4 KUUMA-seudun henkilöstö KUUMA-seudulla ei ollut omaa henkilöstöä. Yhteistyöjohtajan palvelut ostettiin Järvenpään kaupungilta. Kuntayhteistyön assistentin palvelut ostettiin Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forumilta helmikuun loppuun asti ja Tuusulan kunnalta syyskuun alusta alkaen. Muutos toteutettiin henkilövaihdoksen yhteydessä. 2 2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Voimassa olleen KUUMA-yhteistyösopimuksen mukaan KUUMA-yhteistyötä toteutetaan vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti. Kuntien valtuustot hyväksyvät vuosittain kolmen vuoden KUUMA-yhteistyön toiminta- ja taloussuunnitelman kuntien talousarvion yhteydessä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään yhteistyön sisältö ja rahoitus. KUUMA-hallitus johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä ja käyttää päätösvaltaa toimintasuunnitelman toteutuksessa. Hallituksen jäsenet ja yhteistyöjohtaja allekirjoittavat KUUMA-seudun tilinpäätöksen. Hallitus on seutukokeilun kumoamisesta annetun lain siirtymäsäädöksen mukainen kuntien yhteinen toimielin asti. Sen jälkeinen hallintomuoto selviää kesään 2012 mennessä. KUUMA-komissio johtaa KUUMA-yhteistyötä, sekä vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten kuntakohtaisesta täytäntöönpanosta ja seurannasta. Yhteistyöjohtaja toimii KUUMA-hallituksen alaisuudessa ja vastaa yhteistyön koordinoinnista ja toteutuksen ohjauksesta, suunnitelmien ja resurssoinnin valmistelusta sekä seurannan ja arvioinnin käytännöistä. Ulkopuolista rahoitusta saavien hankkeiden toteuttamisesta tehdään sopimus, jossa määritellään kunkin hankkeeseen osallistuvat kunnan ja KUUMA-seudun tehtävät ja vastuut, kuten hankintojen kilpailutus, sopimukset kolmansien osapuolten kanssa, laskujen maksamiset, raportoinnit ja maksatusten hakemiset rahoittajalta. Ulkopuolista rahoitusta saavien, KUUMA-seudun hallinnoimien hankkeiden hallinnollisena johtoryhmänä toimii kuntien hallintojohtajat. Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous arvioi toimintasuunnitelman toteutusta. Yhteiskokous myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille. 2 KUUMA-seudun henkilöstö 2011 kuvattu liitteessä 1. 6

7 KUUMA-seudun nimen kirjoittaa merkittävissä asioissa hallituksen puheenjohtaja ja yhteistyöjohtaja yhdessä sekä muissa asioissa yhteistyöjohtaja yksin. 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen käy ilmi tuloslaskelmasta. Sen mukaan toimintatuotot olivat ,23 euroa. Toimintakulut olivat ,36 euroa ja rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 235,13 euroa. Tilikauden tulos oli nolla euroa. Toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Toiminnan rahavirta oli nolla euroa. Rahavarat muuttuivat edelliseen vuoteen verrattuna ,80 euroa. Eli vuoden ensimmäisenä päivänä pankkitileillä oli ,79 euroa ja vuoden viimeisenä päivänä ,59 euroa. 4 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tulos oli nolla euroa. 5 TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tässä luvussa selostetaan toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutuminen esittelemällä KUUMAseudun kautta rahoitusta saaneet hankkeet sekä muu KUUMA-kuntien välinen yhteistyö. KUUMA-seutu toteutti vuonna 2011 seuraavia hankkeita (luvut ): KUUMAn KOKO 2011 KUUMAn KOKO pientaloasuminen 2011 KUUMAn KOKO koordinointi 2011 sekä Kuntarahoitushankkeet. Uudenmaan liitto myönsi näistä kolmelle ensimmäiselle KOKO-ohjelmiin suunnattua maakunnan kehittämisrahaa. Hankkeet toteutuvat ajalla Viimeksi mainittua toteutettiin vain kuntien rahoituksella ja vain vuonna Lisäksi saatettiin loppuun käynnistyneet, Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahaa saaneet hankkeet (luku 5.5): KUUMAn KOKO 2010 KUUMAn KOKO Pientaloasuminen 2010 KUUMAn KOKO koordinointi Nämä hankkeet päättyivät ja niistä raportoitiin vuoden 2010 tilinpäätöksen yhteydessä. Muuta toiminta- ja taloussuunnitelman mukaista toimintaa olivat tietopalveluyhteistyö sekä sosiaali- ja terveystoimen, sivistys-toimen ja teknisen toimen yhteistyö (luku 5.6). 7

8 5.1 KUUMAn KOKO 2011 Rahoitushakemuksen mukainen talousarvio on yhteensä euroa, josta kuntien osuus on euroa (50%) ja maakunnan kehittämisrahan osuus euroa (50%). Hanke toteutuu ajalla Hankkeeseen osallistuvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Tulot yhteensä ,58 - kunnat ,79 ( ,21 saatuihin ennakoihin) - maakunnan kehittämisraha ,79 Menot yhteensä , Elinkeinoyhteistyön kehittäminen Tavoite ja tehtävät Tärkeimmiksi kehittämistä vaativiksi, yritystoimintaa tukeviksi toimiksi määriteltiin kärkihankkeiden ja -klustereiden määritteleminen yrityksen elinkaaren eri vaiheet huomioiva yritysneuvonta seudun markkinointi. Toimenpiteet Kärkiklusterityön (2010) tavoitteena oli tunnistaa KUUMA-kuntien 3 nykyisiin vahvuuksiin pohjautuvia osaamiskeskittymiä sekä yritysryppäitä sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Selvityksessä tunnistettiin neljä klusteriaihiota: ympäristöteknologia ja energiatehokkuus, elintarvike, logistiikka ja hyvinvointi. Vielä ei kuitenkaan saatu riittävästi tietoa varsinaisen klusterivalinnan eikä kehittämistyön perusteeksi. Näin ollen vuonna 2011 käynnistettiin omana työnä elintarvikeklusterin tarkempi selvittäminen. Muodostettiin verkosto, johon kuuluvat Uudenmaan elintarvikealan osaamiskeskus, Keuda, Laurea, TE-toimisto ja kunnat. Loppuvuonna käynnistettiin elintarvikealan yrityksen haastattelut, joiden perusteella päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä, julkisten toimijoiden rooleista ja rahoitusvaihtoehdoista. Yrityspalvelukenttä oli selkiytetty jo aiemmin. Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum (Keuke) vetää seudullisen yrityspalveluverkoston kehittämistä. Seutumarkkinoinnin osalta ei tehty linjauspäätöksiä. Yhteisesiintymisistä mm. alihankintamessuilla vastasi Keuke. Vuoden aikana saatettiin päätökseen valtion kanssa solmittu sopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamisesta. Sopimuksen seurantaryhmä totesi loppuraportissaan joulukuussa muun muassa, että aiesopimuksen avulla ministeriöiden ja seudun kuntien välille syntyi ensimmäisen kerran suora keskusteluyhteys metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvittavista toimista ja yhteistyömuodoista aiesopimuksen toteuttamisen piiriin valikoituneet hankkeet olivat suureksi osaksi peräisin pääkaupunkiseudun tekemästä kilpailukykystrategiasta ja strategia antoi hyvän pohjan keskittyä pääkaupunkiseudun tärkeäksi kokemiin kilpailukyvyn vahvistamishankkeisiin 3 Selvitystyö aloitettiin syksyllä 2010, joten selvityksen ensisijaisena kohteena ovat olleet KUUMA-kunnat ilman Kuntaryhmä nelosia, jotka liittyivät KUUMA-kuntiin vuoden 2011 alussa. 8

9 sen sijaan kehyskuntien asema hankkeiden määrittelyssä ja toteutuksessa jäi heikoksi, koska taustalla ei ollut Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä strategiatyötä kilpailukyvyn vahvistamiseksi jatkossa eri sidosryhmiä pitäisi sitouttaa sopimusprosessiin aikaisemmassa vaiheessa, erityisesti yliopistojen ja elinkeinoelämän piiristä tulevan sopimuksen tahoja on muutenkin tarve miettiä siitä näkökulmasta, että tahoilla on yhteisesti määritellyn tahtotilan pohjalta intressi edistää koko seudun kilpailukyvyn kehittämisen kannalta tärkeitä teemoja. Tarvitaan yhteinen näkemys seudun kilpailukyvyn kehittämisestä. Aiesopimuksen seurantaryhmä päätyi ehdottamaan, että vuonna 2012 aloitetaan uuden hallitusohjelman mukaisen kilpailukyky aiesopimuksen valmistelu. Tulevan sopimuksen pohjana on kansallinen innovaatiokeskittymäpolitiikka ja sen edistäminen metropolialueella sekä Helsingin seudun kuntien kilpailukykystrategian pohjalta tekemät esitykset. Uuden sopimukseen syntyyn johtavassa neuvotteluprosessissa on syytä olla mukana kaikki alueen kilpailukykyyn oleellisesti vaikuttavat toimijat, mm. elinkeinoelämän ja korkeakoulujen edustajat. Helsingin seudun 14 kunnan yhteisen kilpailukykystrategian laatiminen käynnistyi joulukuussa. Elinkeinoyhteistyön määräraha päätettiin yhteistyössä rahoittajan eli Uudenmaan liiton kanssa kohdistaa siihen ja määräraha käytetään vuoden 2012 aikana. Koska uudella innovaatiokeskittymäpolitiikalla on vahva rooli tulevan Helsingin seudun kilpailukykystrategian toteuttamisessa, antoi komissio joulukuussa KUUMAn kilpailukyky-johtoryhmälle eli kehittämisjohtajille tehtäväksi perehtyä siihen ja vaikuttaa sen valmisteluun. Lisätietoja: kehittämisjohtaja Minna Karhunen, minna.karhunen(at)jarvenpaa.fi ja aiesopimuksen osalta: yhteistyöjohtaja Johanna Viita, johanna.viita(at)kuuma.fi Vetovoimaiset keskustat ja kaupalliset palvelut Tavoite ja tehtävät Vuonna 2009 käynnistettiin selvitys, joka julkaistiin keväällä Työn tavoitteena oli kaupunki- ja kuntakeskustojen vetovoiman lisääminen ja keskustojen seudullisten roolien selkeyttäminen. Keskustoille haluttiin määritellä imagot ja asettaa kehittämistavoitteet. Selvitystä kaupallisista palveluista oli tarkoitus jatkaa ja yhdistää se kunkin kunnan oman keskustan/keskustojen kehittämiseen. Tavoitteena oli keskustojen vetovoiman lisääminen ja niiden seudullisten roolien selkeyttäminen. Toimenpiteet Vuonna 2010 valmistuneen selvityksen tuloksena osoitettiin, että päivittäistavarakauppa keskittyy Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa jatkossakin keskustoihin, kuntakeskuksiin ja suurimpiin taajamiin. Ostovoiman siirtymä oli positiivinen, eli asiakkaita tuli myös alueen ulkopuolelta. Seuraavan 15 vuoden aikana KUUMA-seudun vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoiman ennustettiin kasvavan yli 80 prosentilla. Vuoden 2011 toimenpiteen toteuttaminen siirrettiin vuodelle Uusien KUUMA-jäsenkuntien myötä selvitys haluttiin laajentaa koskemaan myös niitä. Toimenpiteeseen varattu, vuoden 2011 maakunnan kehittämisrahan määräraha siirrettiin raja-alueiden kehittäminen -toimenpiteelle KUUMAkehityskuvan päivittämistä varten. Lisätietoja: kaavapäällikkö Kaija Hapuoja, kaija.hapuoja(at)tuusula.fi 9

10 Kuva: Tuula Palaste-Eerola/Uudenmaan liitto Raja-alueiden kehittäminen Tavoite ja tehtävät Tavoitteena oli selvittää tarvetta ja tahtoa laatia kuntien rajat ylittäviä strategisia yleiskaavoja olemassa olevan maankäytön ja kehityskuvan pohjalta. Samalla haluttiin selvittää toiminta- ja rahoitusmalleja palvelujen, kunnallistekniikan ja joukkoliikenteen toteutukseen ja ylläpitoon sekä tutkia palvelujen optimaalista sijoitusta ja niiden käyttöä yli kuntarajojen. Kolme konkreettista yleiskaavayhteistyön aluetta olivat Haarajoki (Tuusula-Järvenpää-Mäntsälä-Pornainen-Sipoo), Ristinummi-Tuomala (Tuusula-Järvenpää-Kerava) ja Nurmijärvi-Tuusula-Vantaa. Toimenpiteet Vuonna 2010 tutkittiin uuden lentoradan taajamajunaliikenteen ja taajamajuna-asemien toteuttamismahdollisuuksia. Mahdollisia asemapaikkoja löydettiin Ristikydöstä, Hyrylästä ja Ruotsinkylästä. Lentoradalle mahtuisi ruuhkatunnin aikana arviolta kaksi taajamajunaa seitsemän kaukojunan lisäksi. Ratatarkastelua jatkettiin vuonna Sen tuloksena selvisi, että Lahden oikoradalle Haarajoen nykyisen aseman ja Mäntsälän kunnan pohjoisrajan välille on mahdollista sijoittaa neljä uutta asemaa: Arola, Hirvihaara, Kehä V sekä Levanto. Arola sijaitsee noin 3 kilometriä nykyiseltä Haarajoen asemalta pohjoiseen. Hirvihaara on noin 10 kilometrin päässä Arolasta. Ennen Mäntsälän nykyistä asemaa voidaan Hanko-Hyvinkää -tien varteen sijoittaa Kehä V:n uusi asema. Mäntsälän aseman jälkeen on vielä mahdollista rakentaa yksi uusi asema Levantoon. Lisäksi selvisi, että Ristikydön uudella mahdollisella asemalla oikoradan Helsingin ja Lahden suunnan asemalaiturit on mahdollista sijoittaa riittävän lähelle toisiaan. Selvitysten mukaiset lentoratalinjaukset otettiin huomioon lausunnoilla olleessa maakuntakaavaluonnoksessa. Lentoradan linjausta täsmennetään ja kaavaehdotukseen keväällä 2012 tuodaan ainoastaan yksi ohjeellinen linjaus. Asian käsittely siis jatkuu. Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen ja aluekehitykseen liittyvä tulevaisuuden kehityskuva Rajaton metropoli valmistui loppuvuodesta. Kehityskuvan tarkoituksena oli toimia Helsingin seudun yhteisen päätöksenteon, kaavoituksen ja toteuttamislinjausten pohjana. Asiakirja oli luonteeltaan Helsingin seudun MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro. Helsingin seudun yhteistyökokous merkitsi sen tiedoksi kokouksessaan Kehityskuvan valmistelu toteutettiin kuntien omalla rahoituksella. 10

11 KUUMA-kuntien kannalta on tärkeää, että kehityskuvan valmistelua jatketaan ja että jatkotyö määrittelee ja antaa pohjan Helsingin seudun yhteiselle yleispiirteiselle maankäytön suunnitelmalle. Tarve yhteiselle kaavalliselle näkemykselle ilmaistiin keväällä 14 kunnan yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa. KUUMAn kaavoittajat-työryhmä käynnisti loppuvuodesta KUUMAn olemassa olevan kehityskuvan päivittämisen. Työ rahoitetaan vuoden 2011 maakunnan kehittämisrahalla ja se valmistuu syksyllä Lisätietoja: kaavapäällikkö Kaija Hapuoja, kaija.hapuoja(at)tuusula.fi Strateginen ilmasto-ohjelma Tavoite ja tehtävät Vuonna 2010 KUUMA-hallituksessa hyväksytyn yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on määritellä ilmastonmuutoksen hillintään alueelliset keinot, joilla rajoitetaan lisääntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätään energiatehokkuutta sekä edistää sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tavoitteena vuonna 2011 oli: energiatehokkuustyökalujen selvittäminen eli uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta suosivat parhaat käytännöt kuten tontinluovutusehdot ja vuokrat, taloudelliset ohjauskeinot sekä suunnitteluohjeet kuntien toimenpiteiden koordinointi ja edistäminen: kiinteistöjen energiakatselmukset ja energian säästöön kannustavat toimenpiteet, kuten seuranta ja palkitseminen, hankintamenettelyn kehittäminen ja hyvien esimerkkien levittäminen päästöjen ajantasainen seuranta CO -palvelusivuja kehittämällä ja hyödyntämällä, sivustot sisältävät viikottaisen ja kunnittaisen päästöseurannan 2 tiedottaminen sekä erilaisten seminaarien ja tapahtuminen järjestäminen, esim. energiansäästöviikko, kauppakamarin aamukahvitilaisuudet ja World Hour Toimenpiteet KUUMA-hallituksen lisäksi ilmasto-ohjelma hyväksyttiin kuntakohtaisesti vuoden 2011 aikana Järvenpäässä, Keravalla, Nurmijärvellä, Mäntsälässä, Tuusulassa, Pornaisissa ja Sipoossa. Ilmastoohjelman seurantaryhmään nimettiin kuntien edustajat kaikista kymmenestä KUUMA-kunnasta sekä Uudenmaan liitosta ja alueen energiayhtiöistä. Ohjelman vastaavana tahona toimii Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Ilmasto-ohjelman tärkeimpänä ensimmäisen vaiheen toimenpiteenä panostettiin kuntien ja TEM:n välisten energiatehokkuussopimusten solmimiseen. Vuoden 2011 loppuun mennessä sopimuksen oli solminut kuusi kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä ja Sipoo. Lisäksi Hyvinkäälle, Järvenpäähän ja Kirkkonummelle oli perustettu paikallinen energiatehokkuuden edistämisryhmä. Energiatehokkuussopimus on valmisteilla Tuusulassa ja sen tavoitteena on solmia sopimus vuonna Tavoitteeksi asetettiin, että kaikki energiatehokkuussopimuksen solmineet kunnat perustavat kuntakohtaiset energiatehokkuuden edistämisryhmät. Energiatehokkuutta parannettiin järjestämällä yhteistyössä 3T-hankkeen kanssa neljä asumisen ja rakentamisen energianeuvontaa käsittelevää tilaisuutta. Lisäksi kunnille järjestettiin energianeuvonnan keskusteluseminaari. Päästöjen ajantasaista seurantaa kehitettiin hyödyntämällä CO 2 -palvelusivuja. Sivustojen kautta saatiin nyt kuntakohtaiset päästötiedot viikottain. 11

12 Vuoden aikana julkaistiin kaksi ilmastokatsausta, toukokuussa ja joulukuussa. Ilmastokatsauksessa esiteltiin ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumista, käynnistettyjä hankkeita, vertailtiin kuntien toimenpiteitä ja esitettiin niistä esimerkkejä. Julkaisua levitettiin kuntiin painettuna ja sähköisesti kuntien ja KUUMAn verkkosivujen kautta sekä lehdistötiedotteen avulla. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Tapio Reijonen, tapio.reijonen(at)tuusula.fi Paikkatietoyhteistyö Tavoite ja tehtävät Paikkatietoyhteistyötä oli kehitetty ja pilotoitu jo aiempina vuosina. KUUMA-paikkatietopurkki sisälsi opaskartan, rakennukset, rakennusluvat, kiinteistörajat ja -tunnukset, ortokuvia, asemakaava-alueiden ulkorajan, yleiskaavarajat sekä luonnonsuojelu- ja Natura-alueet Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan osalta. Vuonna 2011 paikkatietopurkin tietoja oli tarkoitus ylläpitää ja sen sisältöä laajentaa seuraavien tietojen osalta: kiinteistöjen omistajatiedot osoitteineen tilastoalueet tunnuksineen osoitteet hakutoiminnalla laaja luonto- ja ympäristöpainotteinen aineisto kokonaisuudessaan maa-aines- ja ympäristöluvat ylläpitotoimintoineen. Näiden aineistojen lisäys oli tärkeää erityisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja muiden seudullisten toimijoiden kannalta. Kuva: Tuula Palaste-Eerola/ Uudenmaan liitto Lisäksi tavoitteena oli selvittää ja päättää yhteisen paikkatietopalvelun pysyvästä hallinnollisesta organisoinnista siten, että tähän voidaan varautua kuntien talousarvioissa Etukäteen hahmoteltuja vaihtoehtoja olivat esimerkiksi oma isäntäkuntaperiaatteella toimiva KUUMA-paikkatietopalvelukeskus, liittyminen johonkin olemassa olevaan KUUMAn palvelukeskukseen, palvelun integrointi Helsingin seutuun tai Sitran valtakunnalliseen ICT-palvelukeskukseen. Toimenpiteet Paikkatietopurkin tietoja laajennettiin uusilla toiminnallisuuksilla ja aineistoilla toimintasuunnitelman mukaisesti. Tämä saatiin toteutettua vuoden 2010 maakunnan kehittämisrahalla, joka oli käytettävissä maaliskuun loppuun asti. Näin ollen vuoden 2011 määrärahalla selvitettiin, miten paikkatietopurkkiin ladattuja aineistoja voidaan hyödyntää KUUMA-kunnissa eniten käytetyillä paikkatietovälineillä sekä etsittiin mahdollisia teknisiä rajoitteita tai ongelmia rajapintojen hyödyntämiselle. Käytännössä paikkatietopurkkiin asennettiin WFS-rajapinta, johon konfiguroitiin kaikki KUUMA-purkissa olevat vektoriaineistot. Rajapintaa testattiin Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Tuusulassa ja Keravalla saakka. Testauksen yhteenveto ja johtopäätökset tehdään keväällä Lisäksi yhteisen paikkatietopalvelun hallinnollisesta organisoinnista valmisteltiin liiketoimintasuunnitelma. Taustalla oli uusien KUUMA-jäsenkuntien huomioiminen sekä yhteisen paikkatietopalvelun käynnistäminen tehdyn kehitystyön pohjalta. Valmistuneen liiketoimintasuunnitelman mukaan puhtaalle tulorahoitukselle perustuvalle paikkatietoliiketoiminnalle ei ole realistisia toimintaedellytyksiä. Sen sijaan kuntien nykyisiä päällekkäisiä toimintoja poistamalla on mahdollista luoda toimintamalli, joka mahdollistaa sekä parantuneen paikkatietopalvelutarjonnan että palveluiden jatkuvan kehittymisen ilman merkittäviä lisäkustannuksia nykyisiin paikkatietomenoihin verrattuna. KUUMA-komissio käsittelee liiketoimintasuunnitelmaa maaliskuussa 2012 ja päättää jatkotoimenpiteistä. Jos asiassa 12

13 halutaan edetä, kuntien pitäisi päättää pysyvän paikkatietoyhteistyön organisoinnista vuoden 2013 talousarviota valmistellessaan. Paikkatietoja käyttävät yhä enenevässä määrin niin viranomaistahot kuin kansalaisetkin. Jos sovellus halutaan avata internettiin, paikkatietopurkki mahdollistaa kuntalaisten tiedonsaannin kuntarajoista riippumatta koko KUUMA-alueelta. Lisätietoja: kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, ilkka.holmila(at)jarvenpaa.fi Palvelujen tehokkuuden lisääminen ja kustannuslaskenta Tehtävä ja tavoitteet Palvelujen kehittämisessä tavoiteltiin kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta. Henkilöstön osaamista haluttiin lisätä erityisesti kustannuslaskennan, talouden seurannan ja tuloslaskelmien osalta. Lisäksi tavoiteltiin toiminnan ja talouden kehittämistä tukevia henkilöstömittareita ja niiden vertailtavuutta kuntien välillä, henkilöstöryhmien ylikunnallista yhteistoimintaa sekä viestintävalmiuksien parantumista. Toimenpiteet Tehokkaan yhteistoiminnan ja osaamisen kehittämiseen liittyen KUUMA-henkilöstöryhmä järjesti seminaarin, jonka teemana oli tuottavuus kuntatyössä sekä työhyvinvointi. Kohderyhmänä olivat kuntien johto, esimiehet, yhteistoimintaelinten jäsenet sekä työterveyshuollon edustajat. Seminaarin tarkoituksena oli toimia yhteistoiminnan osapuolten keskustelufoorumina ja hyvien käytäntöjen jakamisen paikkana. Alustajina toimivat kehittämispäällikkö Jari Vettenranta ja tutkija Pia Seppälä. Lisäksi seminaarissa oli ryhmäkeskusteluja alustusten pohjalta. Tilaisuuteen osallistui 93 henkilöä kaikista KUUMA-kunnista. Lisäksi henkilöstöryhmä jakoi kuntien hyviä henkilöstökäytäntöjä, järjesti yhteisiä esimiesvalmennuspäiviä, valvoi yhteistoimintasopimuksen toteutumista, keräsi vertailutietoja sekä kehitti yhtenäisiä henkilöstöä koskevia tunnuslukuja. Kuntien viestintävalmiusten vahvistamiseksi KUUMA-viestintäryhmä järjesti lokakuussa sosiaalisen median koulutuksen. Kouluttajana toimi Sami Vesamo Voimatiimistä. Kohderyhmänä ovat sosiaalisen median palveluja päivittävät tai sosiaalisen median käyttöönottoa suunnittelevat työntekijät. Koulutukseen osallistui 65 henkilöä. Lisäksi viestintäryhmä järjesti marraskuussa Edunvalvontaa yhdessä ja erikseen -koulutustilaisuuden luottamushenkilöille ja aiheesta kiinnostuneille viranhaltijoille. Tilaisuuden pääpuhujana oli brändi- ja designasiantuntija Lisa Sounio. Toine alustaja oli Seinäjoen kaupungin markkinointipäällikkö Tuula Lahti, joka esitteli seutumarkkinointiesimerkkinä Seinäjoen seutua. Koulutukseen osallistui 38 henkilöä. Palvelujen tehokkuuteen ja kustannuslaskentaan liittyen KUUMA-talousryhmän teemoja ja kehittämisen kohteita vuonna 2011 olivat muun muassa vertailutietojen tuottaminen, tuotteistaminen ja kustannuslaskenta sekä kokonaisvaltainen riskienhallinta ja vakuutusmeklarointi. Lisäksi talousjohtajat käsittelivät kuntien tilinpäätösten ja talousarvioiden laadinnan lähtökohtia sekä kokosivat vertailutaulukot TP- ja TA-tiedoista. Kustannuslaskennan kehittämiseen liittyvää maakunnan kehittämisrahaa ei käytetty, vaan ryhmässä käytiin omana työnä läpi KUUMA-kuntien erilaisia käytäntöjä ja pyrittiin vertailun avulla tuomaan esiin parhaita käytäntöjä. Lisäksi Johdon Verttiä käyttävät KUUMA-kunnat päivittivät vuotta 2010 koskevat tietonsa Vertti-tietokantaan ja tietojen pohjalta laadittiin kuntien yhteinen vertailuraportti. Lisätietoja: laskentapäällikkö Helena Perämäki, helena.peramaki(at)tuusula.fi, henkilöstön kehittämispäällikkö Leena Ojala, leena.ojala(at)nurmijarvi.fi ja viestintäpäällikkö Riikka Uusikulku, riikka. uusikulku(at)tuusula.fi 13

14 5.2 KUUMAn KOKO pientaloasuminen 2011 Rahoitushakemuksen mukainen talousarvio oli yhteensä euroa, josta kuntien osuus oli euroa, maakunnan kehittämisrahan osuus euroa ja ympäristöministeriön osuus euroa. Hanke toteutui ajalla Hankkeeseen osallistuivat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Tulot yhteensä ,60 - kunnat ,00 ( ,60) - ympäristöministeriö ,00 - maakunnan kehittämisraha ,00 Menot yhteensä ,60 Tavoite ja tehtävät Tavoitteena oli kehittää yhdyskuntarakennetta eheyttävää, ekotehokkuuteen perustuvaa, laadukasta ja vetovoimaista pientaloasumista. Hankkeessa haluttiin luoda kriteerit, suunnitteluperiaatteet ja toteutusmallit tavanomaista pientaloasumista selvästi ekotehokkaammille pientaloalueille. Kriteerit haluttiin mukaan kuntien päätöksentekoon. Hanke saatiin osaksi metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamisen aiesopimusta. Toimenpiteet Hankkeen koordinoinnin kilpailutus valmistui tammikuussa Kilpailutuksen tuloksena koordinaattoriksi valittiin Eriksson Arkkitehdit Oy, jonka työryhmässä oli mukana Destia Oy, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK ja Entrecon Oy. Tammi-maaliskuun osuus toteutettiin vuoden 2010 maakunnan kehittämisrahoilla. Työohjelman mukaisesti järjestettiin kaksi aloitusseminaaria ja -keskustelutilaisuutta kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Huhti-joulukuun toimenpiteet toteutettiin vuoden 2011 maakunnan kehittämisrahoilla. Tällöin kerättiin olemassa olevaa tutkimustietoa mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, kestävästä kehityksestä, ekotehokkuudesta ja asumisesta sekä elinympäristön laadusta. Kunnista kerättiin pientaloalueiden kaava-aineistoa. Kaavoittajia haastateltiin materiaalin keruun yhteydessä. 14

15 Kerätyn materiaalin pohjalta luonnosteltiin noin 25 mallikorttia KUUMA-kuntien esimerkkiasuntoalueista, keskeisistä ekotehokkuuden ja laadun tekijöistä sekä konkreettisista, yleispätevistä suunnitteluratkaisuista. Esimerkkikohteiden arviointiin kehitettiin yksinkertainen arviointityömenetelmä, joka toi esiin alueiden väliset erot ekotehokkuudessa. Mallikorttien valmistelua jatketaan vuonna KUUMA-kuntien houkuttavuutta asuinpaikkakuntina tarkennettiin tutkimalla asumismieltymyksiä. Asukaskyselyllä selvitettiin kotipaikan valintakriteerejä sekä toiveita asumiseen liittyen. Kysely toteutui joulukuussa internet-kyselyllä Etuovi.com -verkkopalvelussa. Tavoitteena oli yhdistää asukkaiden toiveet edellä mainittuun tutkimustietoon. Hankkeen viestintä tukeutui sen omiin verkkosivuihin ja KUUMA-tiedotteisiin. Verkkosivut julkaistiin huhtikuussa osoitteessa Sivuille tallennettiin muassa hankkeen kuvaus, seminaariesitykset, videotaltioinnit, sekä toimijoiden yhteystiedot. Hankkeen käynnistymisestä ja etenemisestä tiedotettiin yhteistyössä KUUMA-toimiston ja KUUMA-viestintäryhmän kanssa. Vuoden aikana järjestettiin vielä kolmas seminaari kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille sekä Uudenmaan liiton ja Ympäristöministeriön edustajille. Lokakuussa tehtiin kaavoittajien ja rakennustarkastajien ekskursio pääkaupunkiseudun ja Porvoon pientalokohteisiin. Lisätietoja: kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, ilkka.holmila(at)jarvenpaa.fi 5.3 KUUMAn KOKO koordinointi 2011 Rahoitushakemuksen mukainen talousarvio on yhteensä euroa, josta kuntien osuus on euroa (50%) ja maakunnan kehittämisrahan osuus euroa (50%). Hanke toteutuu ajalla Hankkeeseen osallistuvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Tulot yhteensä ,66 - kunnat ,33 ( ,67 saatuihin ennakoihin) - maakunnan kehittämisraha ,33 Menot yhteensä ,66 Tavoitteet ja tehtävät Tavoitteena oli KUUMA-yhteistyökokonaisuuden hallinta ja johtaminen. Edellytyksenä oli, että KUUMA-toimisto johtaa, tukee ja mahdollistaa 1. yhteisten tavoitteiden asetannan ja seurannan 2. työryhmien toiminnan ja yhteistyön 3. yhteisen mielipiteen tuottamisen sekä 4. maineen hallinnan (yhtenäiset toiminta, viestintä ja ulkoinen ilme). Yhteistyön koordinointiin liittyviä tehtäviä olivat muun muassa perussopimuksen uusiminen, tarvittavien toimielinten kokousten ja seminaarien järjestäminen, työryhmien projektihallintaosaamisen ylläpitäminen sekä sidosryhmäyhteistyö metropolialueella. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ja tukea kuntien yhteisesti omistamien yhteisöjen toimintaa siten, että omistajien yhteiset tavoitteet toteutuvat. 15

16 Toimenpiteet KUUMA-yhteistyön yhteistyösopimuksen ja toimintatapojen muuttamiseen valmistauduttiin siitä lähtien, kun Hyvinkää, Kirkonummi, Sipoo ja Vihti tulivat mukaan KUUMA-yhteistyöhön. Valmistautumisessa haluttiin ottaa huomioon Uudenmaan liiton kehittämisehdotukset sekä uuden hallituksen metropoli- ja kuntapolitiikka. KUUMA-hallitus käsitteli asiaa vuonna 2011 kokouksissaan viidesti sekä kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous kahdesti. Uuden hallitusohjelman mukainen kuntauudistus käynnistyi kuitenkin vasta syksyllä ja selvitys metropolialuetta koskevasta erillisestä laista käynnistyy tätäkin myöhemmin. Näin ollen KUUMA -hallituksessa päädyttiin lopulta siihen, että KUUMA-seudun yhteistyösopimukseen tehtiin ensin vain välttämättömät ja tekniset muutokset. Samalla päätettiin valmistautua osallistumaan hallitusohjelmassa mainittuihin selvityksiin kuntauudistuksesta ja metropolialuetta koskevasta erillisestä laista sekä niiden aiheuttamiin mahdollisiin muutoksiin kuntayhteistyössä. Uusi yhteistyösopimus hyväksyttiin kaikissa KUUMA-kunnissa joulukuussa Seutukokeilulain kumoamisesta annetun lain siirtymäsäännös on voimassa asti. Sen päättymiseen valmistaudutaan valmistelemalla keväällä 2012 KUUMA-yhteistyölle hallintomuoto, joka otetaan käyttöön heti alkaen. KUUMA-seutu on olennainen osa metropolialuetta ja Helsingin seutua. Helsingin seudun yhteistyökokouksen, kuntajohtajien valmistelukunnan sekä MAL-neuvottelukunnan ja -jaoston toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. Yhteisiä ajankohtaisia asioita olivat muun muassa hallitusohjelmatavoitteiden valmisteleminen metropolipolitiikan toteuttaminen: erityisesti MAL-aiesopimuksen valmisteleminen, Helsingin seudun kilpailukykystrategian käynnistäminen sekä kuntauudistukseen ja metropolialuetta koskevaan lakiselvitykseen vaikuttaminen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen ml. pienet, kustannustehokkaat hankkeet Helsingin seudun kehityskuvan eli Rajaton metropoli -puheenvuoron valmisteleminen Uudenmaan maakuntakaavaluonnokseen vaikuttaminen sekä Uudenmaan liiton toimielinten edustuksellisuuteen vaikuttaminen. Muita yhteistyön koordinointiin liittyviä toimenpiteitä olivat muun muassa erilaisten kokousten ja seminaarien järjestäminen, työryhmien projektiosaamisen ja keskinäisen yhteistyön kehittäminen, sidosryhmäyhteistyö sekä viestintä ja tiedottaminen. Vuoden 2011 aikana julkaistiin seuraavat tiedotteet: KUUMA-kunnat esittävät vaihtoehtoisia linjauksia ja asemia Lentoradalle ( ) Ekotehokasta pientaloasumista KUUMA-kuntiin ( ) KUUMA-laatuasumisen hankkeen verkkosivut julkaistu ( ) Helsingin seudun kehyskunnat valmiita kilpailuun asukkaista ja yrityksistä ( ) Keski-Uudenmaan ilmastotyö etenee ( ) KUUMA-kunnat esittävät neljää uutta asemaa oikoradalle ( ) Helsingin seudun kehyskunnat: Metropolialueen asuntotuotannon lähtökohdaksi realismi ( ) Helsingin seudun kehyskunnat: Metropolialueen maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyvät tehtävät Uudenmaan liittoon ( ) Helsingin seudun kehyskunnat hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle: Kuntauudistuksen perustaksi faktat ( ) Unelmat ja toiveet asuinpaikasta tarkentuvat asukaskysely käynnistyy KUUMA-kunnissa ( ) 16

17 Vuoden aikana julkaistiin kuusi sähköistä uutiskirjettä ja järjestettiin kaksi rataselvityksiin liittyvää tiedotustilaisuutta. Lisäksi kilpailutettiin KUUMA-seudun internet-sivujen ja visuaalisen ilmeen päivittäminen. Työt valmistuvat keväällä Lisätietoja: yhteistyöjohtaja Johanna Viita, johanna.viita(at)kuuma.fi 5.4 Kuntarahoitushankkeet 2011 Vain kuntarahoituksella toteutuvien hankkeiden talousarvio oli yhteensä euroa. Hankkeet toteutuvat ajalla Kuntarahoitushankkeisiin osallistuivat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Tulot yhteensä ,28 - kunnat ,03 (laskutus vuonna 2011) - kunnat ,25 (vuodelta 2010 käyttämättä jäänyt kuntarahoitus, joka siirrettiin tilinpäätöksestä 2010 vuodelle 2011 mm. kattamaan maakunnan kehittämisrahaa saavien hankkeiden ei-hyväksyttäviä kuluja) - kunnat ,60 (KUUMAn KOKO pientaloasuminen 2011, talousarvion ylittänyt osuus) - kunnat ,64 (KUUMAn KOKO koordinointi 2010, talousarvion ylittänyt osuus) Menot sekä rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,29 Käyttämättä jäänyt kuntarahoitus ,76 euroa puretaan tilinpäätöksestä 2011 vuoden 2012 kuntarahoitushankkeisiin tuloksi, kattamaan muun muassa maakunnan kehittämisrahaa saavien hankkeiden ei-hyväksyttäviä kuluja Helsingin seudun liikennejärjestelmä Tavoite ja tehtävät Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin ensi kertaa 14 kunnan alueelle. Se sisälsi näkemykset infrastruktuurin kehittämisestä sekä linjaukset muun muassa kestävän kehityksen mukaisesta yhdyskuntarakenteesta, joukkoliikenteestä sekä liikkumisen ohjauksesta ja hinnoittelusta. Valmistelun koordinoinnista vastasi Helsingin seudun liikenne (HSL) -kuntayhtymä. KUUMA-kuntien tavoitteena oli vaikuttaa aktiivisesti suunnitelman valmistelutyöhön ja lopputulokseen. Toimenpiteet Liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos valmistui loppuvuonna 2010, ja HSL pyysi siitä lausuntoja tammikuun puoliväliin 2011 mennessä. KUUMA-hallitus hyväksyi oman lausuntonsa joulukuussa 2010 Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan omien lausuntojen pohjaksi. Kuntaryhmä Nelosilta oli pyydetty ja ne antoivat oman lausuntonsa. Samoin Keravalta ja Kirkkonummelta oli HSL:n jäsenkuntina pyydetty ja ne antoivat omat lausuntonsa. KUUMA-hallituksen lausunnon mukaan liikenteen kärkihankkeita ovat pienet kustannustehokkaat hankkeet eli ns. KUHA-hankkeet pääradan lisäraiteiden rakentaminen ja junaliikenteen tarjonnan lisääminen Klaukkalan ohikulkutien ja Hyrylän itäisen ohikulkutien rakentaminen KUHA-hankkeet sujuvoittavat alueen poikittaisyhteyksiä ja ovat merkittäviä myös maankäytön kehittämisen kannalta. KUHA-hankkeisiin sisältyy useita KUUMA-kuntien pieniä ja keskisuuria hankkeita, joiden toteutus on jäänyt viime vuosina paitsioon. 17

18 Ehdotus Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi hyväksyttiin HSL:n jäsenkuntien osalta HSL:n hallituksessa KUUMA-hallitus hyväksyi sen omalta osaltaan Liikennejärjestämäsuunnitelman ensimmäisenä kärkihankkeena olivat ns. KUHA-hankkeet eli pienet, kustannustehokkaat hankkeet. Niitä ei oltu HLJ 2011-päätöksessä yksiköity, vaan valmistelutyö jatkui syksyyn asti. Silloin työryhmä esitti, että lähtötilanteessa olleista noin 1000 liikennehankkeesta valitaan varsinaisiksi KUHA-hankkeiksi noin 90. Näistä noin 50 sijoittuu KUUMA-kuntien alueelle. KUUMAhallitukselle hankelistaus jaettiin kokoukseen. Päätöstä niistä ei ole tehty vielä missään toimielimessä. Edellä mainitun HLJ valmistelutyön lisäksi KUUMA-liikenneryhmä osallistui muihin HSL:n projekteihin mm. Helsingin seudun liikenteenhallinnan kärkihankkeet ja yhteiskäyttöautoilun edistäminen Helsingin seudulla -projekti. Lisätietoja: liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso, jukka-matti.laakso(at)tuusula.fi Liikenneyhteistyöhanke Tavoite ja tehtävät Tuusulan kunnan hallinnoiman liikennehankkeen avulla tavoiteltiin KUUMA-alueen yhteistä koordinointia ja yhteisten tehtävien hoitoa liikennesektorilla. Hankkeessa haluttiin mm. päivittää KUUMAkuntien omat liikenteen kärkihankkeet, kehittää kuntien henkilökuljetuksia, liityntäpysäköintiä sekä joukkoliikenteen tariffijärjestelmää, palvelutasoa ja informaatiota. Merkittävä osa hanketta oli yhteistyö Helsingin seudun liikennetoimijoiden kanssa. 18

19 Toimenpiteet KUUMA-kuntien omat liikennehankkeet päivitettiin osana Helsingin seudun liikennejärjestelmätyötä. Kärkihankkeita olivat ns. KUHA-hankkeet, pääradan kehittäminen sekä Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkutiet. MAL-aiesopimuksen valmistelu ohjaa KUHA-hankkeiden jatko-ohjelmointia. Pysäköinnin kehittämisen osalta liikenneryhmä teki kunnille esityksen valvonnan kehittämisestä. Pysäköintiin liittyvä selvitystyö jatkuu vuonna Henkilökuljetusten kehittämisen osalta seurattiin alueen ajankohtaisia hankkeita sekä järjestettiin niihin liittyvä esittelytilaisuus kuntien asiantuntijoille. Hankkeissa tehdyn kehittämistyön tulokset selviävät vähitellen, joten työ jatkuu edelleen. HSL-liittymisselvityksen osalta seurattiin Järvenpäässä ja Sipoossa käynnistyneitä kuntaneuvotteluita sekä tarkasteltiin muita KUUMA-kuntia koskevia lisäselvitystarpeita. Tuettiin lippuyhteistyötä ja sen kehittämistä HSL:n kanssa sekä KUUMA-alueen paikallisia lippujärjestelmän kehittämistoimenpiteitä. Liikenneasiantuntijat antoivat työpanoksensa sekä paikallisen asiantuntemuksensa ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasoselvitykseen. Valmistuneesta palvelutasomäärittelystä valmisteltiin lausuntopohja kuntien lausuntoja varten. Valmisteltiin lausuntopohjia kunnille ja KUUMA-lausuntoja useisiin Uudenmaan ELY-keskuksen, HSL:n, Uudenmaan liiton sekä Liikenneviraston kunnille osoittamiin lausuntopyyntöihin koskien mm. joukkoliikenneasioita, tienpitoa ja maakuntakaavoitusta. Osallistuttiin KUUMA-ilmasto-ohjelman toteuttamiseen tarjoamalla siihen asiantuntemusta liikenneasioissa. Hankkeeseen ostettiin asiantuntijapalvelua Kyösti Ronkaiselta, Rovalin Oy:lta. Lisätietoja: liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso, jukka-matti.laakso(at)tuusula.fi YES-keskus Toiminnan painopisteenä oli kuntatoimijoiden informointi. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 12 info- ja esittelytilaisuutta kunnissa ja oppilaitoksissa. Lisäksi tehtiin vaikuttavuuskysely. Palautteen perusteella YES-keskuksen toimintaa ei infotilaisuuksista huolimatta vielä tunneta riittävästi, joten niihin panostetaan jatkossakin. Koulutustoiminta ei vielä käynnistynyt. YES-keskuksen toiminnasta KUUMA-kuntien alueella vastasi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda. Projektipäällikkö vaihtui vuoden vaihteessa. Lisätietoja: projektipäällikkö Mirja Ahvenainen alkaen, mirja.ahvenainen(at)keuda.fi ja kasvatusja sivistystoimen johtaja Esa Ukkola, esa.ukkola(at)tuusula.fi 5.5 Vuoden 2010 hankkeiden päättäminen Pääosin vuonna 2010 toteutuneet hankkeet saatettiin loppuun mennessä. Hankkeista raportoitiin vuoden 2010 toimintakertomuksessa. 19

20 5.5.1 KUUMAn KOKO 2010 Rahoitushakemuksen mukainen talousarvio oli yhteensä euroa, josta kuntien osuus oli euroa (50%) ja maakunnan kehittämisrahan osuus euroa (50%). Vuonna 2010 hankkeen toteuma oli ,27 euroa. Vuonna 2011 hanke toteutui ajalla Tulot yhteensä ,84 - kunnat ,42 - maakunnan kehittämisraha ,42 Menot yhteensä ,84 Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaiset, kunnilta vuonna 2010 tälle hankkeelle saadut ennakot olivat ,37 euroa, joista vuonna 2011 jäi käyttämättä 4 403,95 euroa. Summa palautetaan kunnille eli otetaan huomioon vuoden 2012 maksuosuuksissa KUUMAn KOKO pientaloasuminen 2010 Rahoitushakemuksen mukainen talousarvio oli yhteensä euroa, josta kuntien osuus oli euroa, maakunnan kehittämisrahan osuus euroa ja ympäristöministeriön osuus euroa. Tilikauden 2010 aikana kilpailutettiin hankkeen koordinointi ja asiantuntijapalvelut, eikä määrärahaa käytetty. Vuonna 2011 hanke toteutui ajalla Hankkeen toteutuma tältä osin on selostettu kohdassa 5.2 KUUMAn KOKO pientaloasuminen Tulot yhteensä ,43 - kunnat ,95 - maakunnan kehittämisraha ,48 - ympäristöministeriö ,00 Menot yhteensä ,43 Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaiset, kunnilta vuonna 2010 tälle hankkeelle saadut ennakot olivat ,00 euroa, joista vuonna 2011 jäi käyttämättä 9 990,05 euroa. Summa palautetaan kunnille eli otetaan huomioon vuoden 2012 maksuosuuksissa KUUMAn KOKO koordinointi 2010 Rahoitushakemuksen mukainen talousarvio oli yhteensä euroa, josta kuntien osuus oli euroa (50%) ja maakunnan kehittämisrahan osuus euroa (50%). Vuonna 2010 hankkeen toteuma oli ,27 euroa. Vuonna 2011 hanke toteutui ajalla Tulot yhteensä ,37 - kunnat ,51 - maakunnan kehittämisraha ,86 Menot yhteensä ,37 Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaiset, kunnilta vuonna 2010 tälle hankkeelle saadut ennakot olivat ,87 euroa, joka vuonna 2011 ylitettiin 5 907,64 eurolla. Ylimennyt osuus katettiin vuoden 2011 Kuntarahoitushankkeista. 5.6 Muu KUUMA-yhteistyö 2011 Seuraavat toimenpiteet toteuttivat toimintasuunnitelmaa, mutta eivät edellyttäneet KUUMA-seudun talousarvioon sisältyvää, erillistä määrärahaa. 20