Suoritetut geologiset tutkimukset

Transkriptio

1

2 - 2 - Suoritetut geologiset tutkimukset Maamme kvartsiittialueet valittiin ensisijaiseksi uraanietsinnän tutkimuskohteeksi ja tämän työn tuloksena löytyivät vuoden 1965 syksyllä ensimmäiset lohkareet Kesänkitunturilta. Seuraavana kesänä paikannettiin uraanipitoisia lohkareikkoja tunturirakassa Kesängin luote:srinteeltä puurajan vaiheilta. Lohkareikot ovat lähe,baikallisia ja tästä syystä tutkimuksia jatkettiin suoraan jatkotankoporauksena. Lohkaretihentymien yhteyteen porattiin kevättalvella -67 yhteensä 58 pystyä n. 30 m syvyistä reikää. Muutamissa rei'issä tavattiin heikko mineralisaatio, jonka perusteella v kesäkuussa aloitettiin kairaus. Ensimmäiset reiät lävistivät mineralisaation, minkä pitoisuus vastasi hyvin lohkareista saatua keskipitoisuutta n. 0,05 % U. Kun kairaukset syksyllä, työolosuhteiden käytyä lähes mahdottomiksi, lopetettiin oli valmiina 15 reikää, yhteensä 2059 m. Mineralisaatio tavattiin lähes kaikissa rei'issä mutta pitoisuus useimmissa näistä oli varsin alhainen ja "malmi" Lajanainen. Vuoden 1970 kairausohjelma suunniteltiin niin, että kahden tavatun uraanikonsentroituman koosta ja laadusta saataisiin kutakuinkin luotettava käsitys. Edellinen tavoite jäi saavuttamatta mutta laadusta saatu kuva vastannee likimain todellisuutta. Parhaat analyysit ovat 0,3 %:n paremmalla puolella mutta hajanaisuuuesta ja epähomogeenisuudesta johtuen keskipitoisuus jää vaatill,attomaksi. V kairattiin 18 reikää, 3545 m. Kairausalue on noin 0,9 km pitkä ja uraanipitoisien vyöhykkeiden väliä on pari sataa metriä. Syvyyssuunnassa on mineralisoitumaa tavattu vielä metrin syvyydellä tunturin pinnasta. Malmiutuman muodostaa kaksi vyöhykettä, joissa uraani esiintyy ilmeisesti kerroksellisuuden suunnassa pitkulaisina linsseinä. Malmioiden rajat ovat yleensä terävät, ainoastaan kulun suunnassa linssit päättyvät heikkenevään pirotevyöhykkeeseen. Malmiot ovat suhteellisen pystyjä n , pituusakselin kaade 65 0 S. Niiltä

3 - 3 - osin ~uin uraanikonsantroitumat on otettu alustavaan malmiarvioon. on kairaustietojo 50 ~ profiilivälein a'1~3 reikää. Reiän vaikutusala on siis 25 m profiilin molemmin puolin sekä 25 m kaateen (n W) suunnassa. ellei naapurireikä ole 50 metriä lähempänä, jolloin vaikutusala ulottuu reikien puoleen väliin. Ominaispaino on 2,7. C~ off -r~jana on arviossa käytetty pitoisuutta 0,04 % U vähintään 1 m paksussa kerroksessa. Malmiarvio taulukon muodossa liitteenä. Lukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että arvio on ns. geologinen malmiarvio. jossa mukana on ilmeisesti louhintakelvottomiakin. yksik6itä. ellei jatkotutkimuksissa niiden koko o leellisesti kasva. '" 1. Jatkotutkimukset Esiintymän tutkimuksia on erittäin paljon vaikeuttanut tunturia peittävä kvartsiittirakka. sen alla olevat hiekkakerrostumat ja edelleen pakkasrapautunut tunturin pinta. rtcmaan vahvuus on 4-20 m ja in situ-rapautuma m. Tästä syystä kairaus on ollut hidasta ja kallista; Lis~ksl on kustannuksia lisännyt se, että kairausaikaa on vuodesl~ vain 4-5 kk. Maanalai3ista tiloista kairattaessa: - voidaan kairausta jatkaa my6s talvella - vältytään kalliilta maakairaukselta - vältytään rapautuneen osan semennoinnilta - päästään tavoitteeseen lyhyemmillä rei'illä 2. Saatava geologista informaatiota Toinen seikka. joka tässä yhteydessä on merkityksellinrn. on se geologinen informaatio, mikä näytteenoton yhteydessä saadaan. Vasta kun voidaan avatuissa tiloissa nähdä mineralisoituman esiintymistapaa. sisäisiä rakenteita, mahdollista epähomogeenisuutta jne. voidaan paremmin arvioida malmiarvion paikkansapitävyyttä ja samalla voidaan saada vihjeitä mineralisoituman suunnasta alaspäin.

4 - Ll - Tunnelina,josuunnitelma Suunniteltu tunneli aloitettaisiin Kesänkitunturin pohjoisrinteeltä, läheltä Hangasojaa, korkeudelta 320 m merenpinnan yläpuolelta. Tunneli seuraisi lähes malmiaiheiden kulkusuuntaa, painuen alussa vinoperänä tasolle 300 ja siitä eteenpäin vaakatunnelina. Tunne- lista ajettaisiin kaksi poikkiperää lävistämään tunnetut malmiaiheet. Tunnelin kokonaispituudeksi tulisi 1350 m. Tunneli olisi käsityksem~ me mukaan edullisin ajaa sen kokoisena, että Kuorma-autokalustolla voitaisiin hoitaa ajo~ aikana louheen poiskuljetus. Tämä koko antaisi mahdollisuuden ajaa myös näytteeksi louhittavat malmimäärät suoraan maan alta lähimmälle rautatieasemalle. Myöskään erillisiä kairauskuprikoita ei tarvitsisi louhia ja kairauskaluston siirrot olisivat yksinkertaisia. Lisäksi, jos malmeja joskus ruvetaan louhimaan, palvelisi tutkimustunneli sinänsä osana kaivoksen avausta. Liitteenä olevan kustannusarvion mukaan olisivat tunnelityön sekä siihen liittyvien työmaatien ja sähkölinjan kokonaiskustannukset n. 2,4 milj. mk. - Työn vaatima kokonaisaika on noin 1 1/2 vuotta. Mikäli työhön ryhdyttäisiin kuluvana syksynä, olisi työmaatie ja sähkölinja tehtävissä syksyn kuluessa. Varsinainen tunnelin avaus sekä ajo olisi edullisinta aloittaa seuraavana keväänä valmis syksyllä (1972). jolloin työ olisi Lii tteet Li i te No 1 " " 2 " " 3 " " 4 " " 5 " " 6 " " 7 Malmiarvio Yleiskartta, työmaatie Vaakatasoprojektio tunnelilinjasta Pituusleikkaus tunnelilinjasta Kairausprofiili " Kustannusarvio PL!rp

5 Outokumpu Oy.:alminetsintä H,\,LHARVlO Kolari, Kesänkitunturi Karttalehti Alue Kesänki Kairausp:of.: Om. p kg U ~ kg U /,. /., t;-r n... ~.J?r Leikkaus pinta-ala m 2 kiveä t U%cutoffO.04 t U / / - 309J -.".850/ '1'rJ C (, U ~0/ / ~ ~ ~9/ -"..??/ - _.650/ -.700/ r 546 2SC 2482 ~ 806 ~ _ 584 Y'o ' ~-----\ J U! Yht U 1 + U ======= =============_==========~~=_==~~==o~"====_=======~===~================ OULOkUffifU /~Sa L/ife /70 f

6 ~ Li;B no \ ~ K tor k \ "--- ~ \ ).. ) j..). '1 \'\t vld'k.. \ r ;;-,.. L t.. ::_; k.. \ - ) '\ l x t. ~\ l ~ ' r / \,.. ' :; ~ \ - L!JtvJJvu 4 / ~ ( '\. ~. ~ L t ~po.;. /1 b 1:50000

7 505.00,----., y , 50lt.10r f ~-----~ '116 50~.ltOlr ---_+_ _+_-~ "1 12 ~ 10 ~ 50'1 O~----+_ _ "0.- /., : 1&1 L.,,'ul 0. ~" " l' t '" '/ /1" //i! r e.--,~,...,1.f j ",7- '/; ~ '..~ '~ 1,~1 : J,'t" '6 1 i / o.,t." / t,1',1, "',,, 1", ' 'i / " 2' ~.. f1 " " " " " /1 /'i ~ 5, 2' // 0-,:' 0. //; '1,'t '1," '.',,, ~~' '/1 /17 4// / ~ ' " 1"171 "'A '/11 ' '1,'t, 1".1 '\.0 ~, (l11"t.' :,,1, "v, /". AO.t!.' /,' /! ~ /" i 1" t! " H~ " r /,. ~'l (;.', '.,~ 1//,' //.//.' " /' :: "! / 50350r-----f-----fO.-4?>+...,i+...i++---!------!,'1"./.", ".,... 2' ~ /1/ i/, /11 so:uol: OUTOKUMPU Oy Malminetsintö KOLAR Kesänkitunturi 1:qOOO S03.008~-----:O: ;i~----"'.,!.O

8 LJfe no ".k 32_,, ; ~ ṣ ::r N - '" - OUTOKUMPU O~ Malminetsintö KOLAR Kesänkitunturi ~ooo

9 " = Llle no '!!l; <ali: j+-./c,,.,.., " ",,,,,.,,,. 'J 1./ \.i-~.; KoVK'~'" - _--'7-,- ~, -. '.. Kol<,, 2 _ ~ '.'-r-,."~ J:7_ : ---.~. ",---r---..; ~ YA.,i ~'jv' _,./ , i J',..._:ty, '~ t, ", '" " ~,, ~, ",t' r, \.../", :';!,.",: ", -",, 1 " : '.: ".., ;\'_,', ";.;'t/ "j:t -:" o" 7:,! :,,, ~~. '.., ~.., j\ './ '".~ ; ~!: :.;".t ~ ~f, ' " : ; '~."t#.\,,,,, '..\ 1'.., ~ : '. l, :,,, '.. ~~!@ ~ ".;,./?:., ~ : 11; ~ -.. 1,-.. i \..,, " :. ' " '/'', "1, 1 "'" tj t '' " t.' " ': - ", '.t ' './,, r ~ ", "" 1 ~ l1 : ~._} ~f'~j 'if... ~ g = < = OUTOKUMPU Oy " ~.t...\. KOLAR, Kn6nkituoturl Kc,"'ou~pt"'ofjin50380 Rtiol Ko/Kts

10 g T Lille no 6 KO/1< '0' "" '0..,, -_ _...---_ :--:~~":<~.,~~ ~'" ---- is - '".' ~#." _.._ : 1 // // 1,,"" //\ /,,' / /.:, /.. l',! j / 'i i /," // /.. l /, /1.1 /1'\,,,..,., : 1/: /{' l':' J'V Jo. " /~ ~ l',:,1 / " '1',1' :,., ",;,' 1/1 /',' 1. /' ;)tw.../,,-,'/, 1/,' ',','.. a:::::::::=====:j:====::t.:.~'~=====-:;!.:==l''::=~ 1/ - /~..,.- ' dm Luot,:.n NOl oc 1 ;...".". 'K 1" - OUTOKUMPU Oy RSe 1910 'ls - S'11 SO.. o =

11 Liite No 7 Kesänkitunturin tutkimusperän ajon kustannusarvio: 1. Työmaatie 2. Sähkölinja 3. Tunneli 1350 m maanpoistoa 6000 m 3 a 5, - avolouh m 3 a 1B,- - tunnelia (16-1B m 2 ) 1350 a 11.50,- - vahvistustöitä edelliseen pulttausta 2000 kpl a 60,- rappausta 2000 m 2 a 70, , , , 1BO.000, , , , ,- 4. Pumppuasema louhinta 500 m 3 a 50, - rako työt - pumppukalusto = = 5. Suunnittelu ja valvonta yhteensä , , , , , , ,- 25.B.1971 PL/rp

12 Kolari, Äkäslompolo KOl/U-2 Tämä on ollut tutkimusten pääkohde. Aihe käsittää Kolarin, Huonion ja Cittilän kuntien alueella sijaitsevan kvartsiittitunturijakson Yllästunturi - Kellostapuli - Kesänkitmlturi - Lainiotunturi - Kllicastunturi - Pyhätunturi. Pituutta alueella on noin 20 km ja leveyttä useita kilometrejä. Yksityiskohtaisesti ehdittiin skintillometrata suurin osa Kellostapulista ja osia Kesänkitunturista ja Kukastunturista. Hakuluontoista skintillometrausta on suoritettu osissa Pyhätunturia ja Yllästunturia, Lainiotunturilla ei ole käyty vielä lailurean. Suurin osa radioaktiivisista havainnoista on lohkareita (tunturin kivirakkaa), mutta useita kalliohavaintojakin on olemassa. Viimemainituista käy ilmi, että radioaktiivisuus esiintyy kvartsiitissa kerrosnlyötäisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi Enon Herajärven kannaksella. }Cukastunturilla näyttää osa lolikareista olevan albitiittista tavaraa. Skintillometraajat ovat ottaneet huomioon vain määrätyn minimisäteilyrajan ylittävät havainnot. Tällä on pyritty eliminoimaan merkityksettömän heikkopitoiset paikat. Kun kaikista havainnoista otetaan näytteet, tulisi näytteitä muuten niin paljon, että suuri osa ajasta kuluisi heikkojen näytteiden kantamiseen. Tähänastiset tulokset ovat seuraavat (liite). Kellostapuli: noin 40 radioaktiivista kohtaa kalliossa ja noin 35 radioaktiivista lohkaretta Kesärucitwlturi: noin 800 lohkaretta K~ucastunturi: noin 10 kalliota ja noin 240 lolucaretta Pyhätl.mturi: noin 25 kallio- ja loh.k.arehavaintoa (haluluontoinen haravointi) Yllästmlturi: pari kalliohavaintoa (hakuluontoinen haravointi) Useat kalliohavainnot sijaitsevat läheldcäin saman paljastumaalueen eri osissa. Lohkareiden esiintymisalueet ovat usein selvästi rajattavissa ja usein ne muodostavat kallioperän kulun suuntaisia juotteja.

13 2 Näytteistä on tähän mennessä analysoitu noin 200 Kesänkitunturin lohkaretta, joiden keskipitoisuus on 0,05 0,06 %U. Tutkimuksen alaisena olevaa aluetta voi pitää fluraaniprovinssina fl kuten Kolin aluetta, joskaan tähän mennessä ei ole tavattu yhtä suuria pitoisuw~siakuinmonin paikoin Kolin alueella. Toisaalta, alueesta ei ole vielä tutlcittu kuin pieni osa.

14 Kolari, Xktislompolo ol/u-2 ittakaava 1: [_j Yksityiskohtaisesti tutkittti alue jolla lohkareita esiintyy Alue, Yalliohavainnot x t; uc,' -.J 10 TT ~- - -v M - \ K e.-o t;:~rvi \ =s_ linkukero \..,. -!Yus t ake ro,,_ \., :rs r / Akcisl ink ka.._r'.j> My l lyp;itt; A ut iomajo J M aj a lluo i u e- / ' i :l /,.." --~,' l,. as ~ f;ht.n;,,; M olmfixloro :-~ \ \ ':r \ l \ pajo...ortija.' HdrkimOnnikke 1 _ / ~. /, / Mojo i l u ol u e ~ -=~ "; -.. '...~ \

15 OutolcUJllpu Oy Malminetsintll 9/Ue-69/RSa Kuukausiraportti Syyskuu Yleistll Kenttlltijiden tulokaena ja kairauskapasiteetin kasvusta johtuen (kaksi konetta + poravaunu V-H) on analysoitavien nllytteiden määrä kasvanut runsaasti, ja analysoinnin hitaudesta johtuen on ruuhka ' valtava. KuvaaVaa tilanteelle on se, että viimeiset analyysitul.oksetl ovat heinäkuussa lopetetusta reiästä Kol/Kes-1. Sen jälkeen on valmistunut viisi reikää, joista kustakin tulss n. 50 U-analyysill. 1 Ratkaiseva parannus asiassa on siirtyminen fluorimetrin käyttöön i l! ts. Un mllrkäanalysointiin, jolloin kapasiteetti on n.,0.100 ana- 'j lyysill/miestyöpäivä. Osaltaan tilannetta helpottaisi myös kauttauk. ~ sessa (radiometrinan analyysi) käytettäviin laitteiston uusiminen. Kysymykseen tulee useampikanavainen instrumentti, jolla ainakin 40 tavalliset tot.energia, Th, U ja K voitaisiin erottaa toisistaan. Näin radiometrisen analyysin luotettavuus paranisi ratkaisevasti. Samoin analyysinopeus Olisi toista luokkaa. Tämä fluorimetrid rianalla käytettynä tehostaisi analysointia huomattavasti. 2. Skintillometraus ~~!2!E!!~~~!!!!!on r8diometristll mittausta jatkettu Lampanin johdolla. Työ aloitettiin kairausalueelta ja on sieltll edetty 100 mln prof1ilivälein sekll pohjoiseen että etelään. Mittauspisteet ovat 5 mln välein ja mittauskorkeus 1/2 Dl. Työtll jatkaa yksi ryhmä talven tuloon saakka. Paltamossa Miesjllrven S-pllllssll saat1in valmid si radiodletrinan kartoitus ja sen jlllkeen jatkettiin 10hlcare-ets1ntllll ksvllllllll tehdyn ohjelman mukaan. Työ saatiin valmiiksi syyskuun loppuun mennessll. Ryhmllstll siirtyy Stranden Kolin alue.lle. - _----- Vehmeraalmella on syyskuun aikana jatkettu kvartaiittialueen skin- tillometrausta. lavainnot ovat varsin hajanaisia ja vaikuttaa siltll, ettll säteilevät kohteet ovat suhteellisen rikkaita mutta pieniä pesllkkeitä. Gneissigraniittikupolissa U-pitoiset pesäkkeet nllyttävät myös olevan melko yleisiä. Työn loputtua skintillometraajat siirtyvät Kolin alueelle.

16 2 ~!1:D.t!.,,~!!t llhe"uun l'ylual T. PUrat..n kanolu_lle wkrlltllllaelle- vy8hykkeelle, joka va~in p1an o.oltt.utulkin antoleakel. SutkanvalU'llft S-plllleta löytyl palja.tu_eta kapea.1_ ratt.oltunut horlsontti j. palja.tu.an N.puol.lt. n. 400 lohkarelkko. Kalosta tayattu miner.ll.atl0 oli Herajärven tyyppla, kw1 t... lobk.relkko ell p18nlpalloi.ta (kvi;) 1conslo.era.tU TUan. 11.akat löytyl.._ tyyppletll 10hkareUa 4llUllBjan lllnnen puoleiee.t. _a.to.t. J,.,6. U-pltolnen.erl.l1ttlkvart.littl palja.~ (n. '0&5.). Lohkaroiden llhtljkohtll ja myös hori.ontti on toi.tahek81 tullte Sl1ton.,. KallioperJ.tkartoitue ~,!, on rt. HhUlllJd Jatkanut kartoitu.t. ~tie.jtl.1"f'8ft etelllpuoll to... Jd. 11 t"ökohteena ra. brekaia 1 alue. Vebmerea1mell& E. Veijola t.kee kartoltu.ta Puuto almen ylbprrl U U tö a.elvittäen kvartailttljakaon aija1dti. Ja rakennett X,~~~t~t!Q11Aon.yyakuun aikana vallll1atunut neljä reildul. (XoljKea.'.,..,. 6). lqu.au ltol/xe-..6." tavauuin vain hdkko minerallaatlo. mai... eenaljaen tuloa 011 parempl. Luotauakl1yri.n perusteella pitol.uudet ~'f't kuitenkaan kohoa kovin korkeikai. X.a1dmlllll'llinen pitolauq8 l.""hköiaall boriaonteta.a on n s/t u. Saatujen tletojen peruat.ella mln.raliaatio eaiintyy pe.äkketna n. '50 pakawl.. k'f'arta1itupaflj... ~~~~!m~~.~!!1jaflkau poraua Veai-Hydron työ_alla. Valmiina ovat pntf'uu '00 ja 7000, joibln tuli,.,hteenell 8 reikkä. Vain ybde a poratui.fla rei'i.ta t...ttiin heikko mlnerali.atio.!'yö on aujunut erutllin hita ti poikuuk.elli.en kovan kiven anaioata. 5. Muuta vieraili OlO4E... geologirylmlll SOUleta (l.undberg, Ad...k.,\kel"blou ja Jullan.aon). Liite'.

17 x..lakltunturln PO"'1dMn,eriaal1D labora'oriotutkimuk.! on todettu' - o.tnai.patdo lantanl1de.1a.t tinay (.anousvut!) - toriumteta on va.1ft beikkoja...rlduljl - YaaadliBia on erittäin vähin - kuparia parhaimmillaan n. 0.2 '1> - 1al1t_ on erlttun v1h1.n (0.' «t) Rieto Sarikkola

18 Outokumpu Oy Malminetsintä 10/u-69/RSa Kuukausiraportti Syyskuu 1969 " Yleistä U-et~innän osalta päättyi geologinen kartoitus lokakuun puolivälis.1. ja Ristimäki & Veijola lopettivat työnsä Lohkare-etsintää ohut lumikerros ei sen ~ijaan estä ja työtä jatketaankin niin pitkäl1n kuin vain suinkin mahdollistlil. Skintillomctrauksessa on edelleen yhdeksän miestäl Lamp~n Nivala Lehikoinen Rissanen Piironen Koikklillainen StrandlSn Karvonen Saloniemi 2. Skintillometraus Skintillometrausryhmistä Lampen tekee patin alueella radiometrist!. profiilikartoitueta ja jatkaa sitä pitkin arkoosin ja ortokvartsiitin kontaktia Terratestin häiriön yli ts. profiiliin saakka Herajärven kannakeella. Lampenin ryhmä on tehnyt patin alueella lbydetyistä r,a. paljastumista lyijysuojamittauksen sekli soijanäytteiden oton ja jatkaa sen jälkeen lohkare-etsintää erajärven kannaksen suuntaan. Rissasen ryhmä jatkaa systemaattista lohkare-etsintää Sutkavaaran alueella ja edelleen siitä pohjoiseen pitkin kriitillistä horisonttia. }luutamia lohkareita onkin jo löytynyt Sutkavaaran ja Kärä.nkävaaran vliliseltä alueelta. 3. KalliopGräkartgitus Kallioperäkartoituksen tarpeellisuudesta U-etsinnässä oli keväällä kahdenlaisia mielipiteitä. Konttätyökautena tehdyt tybt ovat kuitenkin selvästi osoittanut, miten paljon muita tutkimuksia helpottaa kunnon geologinen ksrtta. Kvartsiiteissakin on sentään runsaasti erikoispiirteitä. Kartoitusta jatketaan tulevana kenttäkautena ainakin Länsi-Lapin kvartsiittialueilla. 4. Kairaus Kesl1nkitun"turilla valmistui syyskuun aikana neljä reikää (Kol/Kes 7-10), Rei'istä Kol/Kes-7 kairattiin korkealle tunturiin profiiliin 503,90, mutta -rusinaa-, josta paikalta tavatut hyvälaatuiset

19 i 2 lohkareet ovat lähtöisin,ei tavattu. Kivilaji reiässä oli hyvin homogoenista orto-serisiittikvaruiittia, jossa metrin vaihoilla oli kerroksellisutmen vaihtelu melko vilkasta ja rakopinnoilla satunnaista sokundääristä U-mineralisatiota. lmeisesti kriitillinen horisontti Kol/Kos-8 lävisti alussa n. )0 m konglomerallttia, jonka pohjaosassa 10 metrin matkalla oli U-mineralisatio. Analyysituloksia ei ole vielä käytössä, mutta luotaus kuyrän perusteella pitqisuus on n. 0,0)/10 m. Lähellä konglomoraattia on kvartsiitissa kohtalaisesti biotiittia, jopa selviä kiilleliuskevälikerroksia. Kol/Kes 9 ja 10 lävistivät U-horisontin, ja molemmissa tavattiin myös mincralisaatio. Kairausta jatketaan edolleen profiilissa 504,10 ja 504,30, missä lyhyillä rei'illä lävistetään konglomeraattihorisontti ja edelleen pro~iileissa 504,00 ja 503,90 U horisontissa. lerajlirvon kannakeella päättyi poraus ylivoimaisiin? teknisiin vaikeuksiin. Runsaan kahden kuukaudon aikana porattiin suunnitelluista )2 profiilista viisi (5), joihin tuli yhteensä 13 reikää. Näistä kahdessa tavattiin heikko mineralisatio. 5. Huuta Kesänkitunturin reiästä ~1/Kes-2 tehtiin elmerllnäärityksenä 52 näytteestä Cu, Zn, Ni, Co, Pb, S %. l~rrelaatio eu/s oli varsin selvä. Käytettävissä olevasta materiaalista kannattanee tehdä pieni jatkotutkimus, 6vatko U-rusinat normaalia runsaammin kuparia sisältävissä horisonteissa, vai liittyykö kupari myös vain noihin rusinoihin; Outokumpu r?fa-...-: ~0--c... R. Sarikkola

20 OKME 1/Uo-RSa/7 Kuukausiraportti Tammikuu 1970 Y1eistä T/likuun aucana on kliyty 1äpi pääosa skinti110metrausryhmien 1öytämistä 1ohkarenäytteistä, ja näin vähite11en saadaan 10hkarekartat eri työkohteista va1miiksi. Myös kartoituskohteista ovat kartat tyun a11a, ja osittain jo va1miinakin. Näytteiden kemia11inen ana1yaointi on käynnissä, mutta näytemateriaa1i on todennäköisesti he1mikuun 10ppuun mennessä käsite1ty kokonaan ja si110in Oinonen voisi siirtyä Keretistä OKMEln 1aboratorioon. Hänen jatko-ohje1mastaan U-ana1yysien parissa voidaan keakuate11a jä11een kenttätyökauden a1ettua. Ta_ikuun aucana va1miatui Ko1arin Keall.nkitunturin kairauaten pe_ ruetee11a tehty ma1miarvio. Luok1tte1usaa on käytetty jakoa -todennäköinen- ja -mahd011inen-. Pitoisuutena on käytetty U miaaa ~o,04 % (0,047 %U)oa) ja pirotema1miaaa ~O,02 %U (0,024 % U)08), johon on otettu mukaan pitoisuudet ,010 %U, koe oaa on vluiraakku:na.. si110in kun U ma1mi (y 50) ),850) sisl11tää 94).000 t todennäköistä ma1mia, Josaa uraania on 260 t (O,~ %U). )10 t U)08. Tästä on 2)).000 t ma1mia, jossa uraania on 1)5 t (160 t U)08) e1i pitoiauus %U). Ma1min ominaispaino on 2,6. ~ Mahd011ista ma1mia 01isi ehkä t (270 t U)08) ts. keskipitoiauus o~o %U. Ja siinä uraania 2)0 t U ma1miosaa (y 50).600) on todennäköistä ma1mia t uraania 26 t ()O t U)Oa) e1i pitoisuus 0,042 %U. Mahd011iata ma1mia 01iai t, Jossa uraania 27 t ()2 t U)Oa) pitoisuuda11a 0,0)0 %U. Yhteensä todennäköisiä Ja mahd011isia ma1meja on t. jossa uraania 510 t (600 t u)oa) ja pitoiauus aiis 0,028 % U (0,0)) % u)oa) ja

21 2 2. Kaira~ot Kolilla kairattiin patin ma1miaihoosoon tammikuun aikana reiät Rei'i11ä 9 Ja 10 1ävistottiin aa1mio profiilissa '0. Näissä tavattiin kapea,.utta laadullisesti hyvä aalmihorisontti tasoilla 65 Ja SS (meren pinnasta). Sen sijaan reikä 11 ~ni Jo..1mion 1iepeon ali. Reikä 12 kairattiin profii1iin Se lävisti horisontin 45 tasolla.utta ma1mia ei tavattu. Ko. protii 1iin kairataan vielä yksi reikä n. 40 edellisen taakse. Outoku.pu ~ i2h d~"~ Risto Sarikko1a

22 Outokumpu Oy Malminotsint!l 7-8/Ue-fl.aa/71 Kuukausiraporttl hein.'i_lokuu 1971 Yleietl1 ~.alr.il'lotaijull1n muutto Olarlin on pienessä mliärln hiirilu1y1; kesän kentt::töitli. NllOOnOlMaJl skintillollletrien huollossa on ollut han. kaluuksia, jotka kultenldn on hyvällä tahdolla ana1m voitotukai. Uutta kesän aikana on ollut se, Gttl1 p.."\i.kallisia ra,lioliikkeitl1 on,clyt<ltty piltkuvikoja.'l ko.r.ja<1ld.1s0en ja tuntuu ailtä, että jatkossakin ntlijl voidaan menetellä. Jos on kya)"lllys v:ioista, joiden korjaaminen aiheuttaa laitteen mlibroinnin tarkistamisen, on a:inoa keino lä11e ttäli mittari Olarlin. 'falven aikllj1<l on tehtävll kaikille skintillometr.ille porustoellinen tarki.atuai11.101to, jolloin uusitaan vähänk:in k.aun.et tai. vaurioituneet tiivisteet, kaa.l8lit jne. Ty6ntekijttvahvuus konttul! oli vakin. 1'fl'Nl.innoit eija kosl1apul. paikkakuntalais:ia 2 2 J.~no -, Sotl[amo 1 ~ Pudasjärvi Kittilll 1+1 S 4 ".8. Eno Sotkamo PudnsJtlrvi KUtilU Kartolttajat LuK Aki Ke:rkelll, To )l:ikko Jaako, To Tuomo Manninen lopettivat ty!lnali , 2,

23 2 GeoloGinon kartoitus Kealin a~ on kartoituskohteita ollut Kainuun liuskejakson eteluoaa ja ~tdaejnrvellä, eo-syhtteen läneipuolella oleva kvarteiitt1. Tylln tarkoituksena on ollut yhdietthj. hajanaiset mrtoituj<set (pro ~radu ym.) kokonaisuudeksi kartoittamalla välialueet 'a saua1.la on aikaisemmin tehtyjä kohteita jonkun verran Jouduttu rc. ridoimaan. Tavoitteena on ollut eelvittuä kiv1lajien levinnoieyye, kontaktit ja stretigra:fia sekä mahdolliset lailtl~vat kivilajit, granj.itit yt. Skintillometraue Skintillometraukses.a on ollut kliytljssä ne. profiilimittaue. Tutkittavat alueet on mitattu 0,5 km pro:fiilivlilein. clegllisena oeana mittaw~so.sa on kuitew{in ollut mylls lohkare-etsintä, Jota on tehnyt kaksi 10hkare-etsiJää profiilin molemmin puolin. Tällä tavoin kaikilta alueilta on lmytynyt uraania, mutta vain niin pien1nk peeäkkeinä, ettei kohteissa kannata perusteellisempiin tutkimukllun ryhtyä. Radonmittaue veeietä Kokeilumieleeeä aloitettiin heimikuun alueea radonmittaukae' veeist6istä Kolarin-Kittilän-Muonion alueilla. Tulokaista ei tällä hetkellä voi sanoa ~luta kuin että 8ri1a1e1a radunpito1euukaia on saatu Ja että uubintamittauke.t tietyi.eä pieteissä toistavat yleeneä a1k.'lisemman tulokaen > 10 ~ tarkkuudella. Kairaus Ces'lnldtunturieea on kairattu reiät : Kairaua 011 ollut proepektausknirauetl1 aikniaenmln tunnettujon kohteiden 1t"- ja koilupuolella ylempunä tunturin rntoessä. Neljällä reiullä (Kol/Kee-:35, -:36. -:39, -40) on tavattu mineralisaatio. joista kuitenkin vain rei'issä :35 ja :39 tavattin laadulliseeti merkittävä ma1mi. Näy10 teit~ ei ole vielä analysoitu. Kairauksia jatketaan ns. "U XX malmi. on" etel!ipluieeli. ~o:a ( o/d:i:~~ Hleto Sarikkola

24 / Oll toklll1lpu Oy Halminotsintii HALNARVO Kolari, Kesfulkitunturi Geologisen analogian perusteella suuntautui uraaninetsijöiden kiinnostus jo 50-luvulla Länsi-Lapin kvartsiittialueille ja tällöin löytyikin pieniä malmiaiheita mm. Kätkätunturin länsipäästä. Kun toiveet merkittävämpien uraaniaiheiden löytymisestä Lapista olivat jo sarnmumassa, löytyivät vuodon 1965 syksyllä ensimmäisot lohkareet Kesärucitunturin eteläpäästä ja vuoden 1966 aikana sitten paikannettiin uraanipitoisia lohkaroiklcoja tunturirakassa Kesängin luoteisrinteeltä puurajan vaiheilta. Tunturiraklca näillä main on lähes in situ paklcasen rikkomaa kvartsiittia ja tällä perusteella jatkotutkimuksessa suunniteltiin soijaporaus. Lohkaretihelltymien yhteyteen porattiin yhteensä 58 pystyä n. 30 m syvyistä reikää kevättalvella Nuutamissa rei'issti tavattiin heilcko mineralisaatio. Vuonna 1969 kesäkuussa aloitettiin kairaus. Reikien paikat oli suunniteltu soijaporauksella saadun inrormaation perusteella. Reiät Kol/Kes-1 ja -2 lävistivät mineralisaation, mirucä pitoisuus vastasi hyvin lohkareista saatua keskipitoisuutta, n. 0,05 %U. Tulos rohkaisi jatkamaan lcairausta ja niin lisättiinkin ohjelmaa siten, että joulwcuun alkuun mennessä oli kairattu 15 reilcää, yhteensä 2059,44 m. Rei'istä suurin osa kairattiin prospektausmielessä 200 m proriilivälein malmilcriitillisiin horisontteihin." Nineralisaatio tavattiin lähes kaikissa roi'issä mutta pitoisuus ~äissä osittain mineralisaation hajanaisuudesta johtuen. oli varsin alhainen, Vuoden 1970 kairausohjelma suunniteltiin niin, että kahden tavatun uraanikonsentroituman koosta ja laadusta saataisiin kutakuinkin luotettava informaatio. Edellinon tavoite jäi saavuttamatta mutta laadusta saatu lcuva vastannee kutakuinkin todellisuutta. Parhaat analyysit ovat 0,3 %:n paremmalla puolella mutta hajanaisuudesta ja epähomogeenisuudesta johtuen keskipitoisuus jää vaatimattomaksi. v kesä-lolcakuussa keirattiin yhteensä 3545,98 m.

25 2 Geologinen muodostuma, ns. Kumpu-lUuodostmua, koostuu erilaisista sediidenttisistä kivistä,,joiden pääkompononttina on karkeaklastinon arkoosikvartsiitti, serisiittikvartsiitti ja puhdas ortokvartsiitti. Uraaniminoralisaatio liittyy n metriä paksuun serisiitti-ortokvartsiittipatjaan, joka jatkuu Yllästunturilta Kesängin ja Lainion länsirinteitä Kolmentunturinkuruun ja edelleen Kukastunturin länsipuolitse pohjoiseen. Merldkejä uraanimineralisaatiosta tässä horisontissa on tavattu Kellostapulilta lähtien n. 6-7 km matkalla, parhaat viitteet ~uuri Kesängillä, mahdollisesti osittain suotuisinwista maasto- ja maapeitesuhteista johtuon. Erillisiä viitteitä uraanin esiintymisestä on tavattu mm. Kukastunturilla ja Kuleaslompolossa seleä Pyhätunturilla. Näissä kohteissa uraani kuitenlein on albitiittijuonissa pesäkkeinä, eikä näillä pienuutensa ja hajanaisuutensa vuolesi varmaankaan ole merkitystä muuna kuin viitteenä yleensä uraanin esiintymisestä ko. alueella. Uraanikriitillisen alueen laajuudesta johtuen vuosina tehty lohkare-etsintä ja paljastumien radiometrinen mittaaminen ts. skintillomotraus ei ole voinut olla systemaattista, joskin työtä on tehty siksi paljon, ettei suuria aukleoja ole varmaanlman jäänyt. Kun aluetta ei olo mitattu aerospektrometrillä, mistä ko. alueen tutkimwesot myös olisi voitu aloittaa, tehtiin kesällä 1970 pro~iilimittaus 500 metrin pro~iilivälein ja 20 metrin pistevälein osalla Kumpumuodostuman aluetta. Tuloksena oli pr~iilikartta, mistä koh- talaisen selvästi erottui mm. Kellostapuli-Kolmentunturinkurujakso. Tämän lisäksi tuli esille alueita, joissa tausta on poikkeuksellisen korkea mutta joiden lisäselvittely vaatii vielä runsaasti työtä maastossa. Tähän ty~hön soveltuvia menetelmiä ei ole liiemmälti tarjolla. Vailcka systemaattinen maastomittaus herkällä skintillometrillä antaa varmasti lisäselvitystä, voidaan Kesfulleitunturita saadun kokemwesen perusteella sanoa, ettei menetelmällä saada anomaliakarttaa, jol~ olisi rinnastettavissa esim. magneettiseen karttaan. Tämä voimakkaasta vaimenemisesta jo } johtuu ylesirueertaisesti säteilyn erittäin metrin maakerroksessa ja toisaalta yksinäisten lohkareiden häiritsevästä vaikutwesesta. Lohkareikot tulevat hyvin esiin ja missä ne ovat pail~llisia, päästään menetelmällä suoraan mineralisatioon käsiksi. Niinkuin jo on mainittu, ovat KesfuUeitunturin lohkareikot lähes paikallisia, joskin pientä kuljetusta pohjoiseen on havaittavissa. Lainiolla ja Kweas-

26 tunturilla kuljetus pohjoiseen on jo aivan selvä. }w. albitiitti = lohkareviuhkat, joiden lähtökohta on Kwcastunturin laella, ovat ainakin kahden kilometrin pituisia. }iten paikallista on aines tunturien välisissä kuruissa, on toistaiseksi hämärän peitossa. Koslrn maa suurimmalta osalta on kivikkoa tai rawcaa, on normaalivälineillä näytteenotto radonmittauksessa toivotonta. Ainoa mahdollisuus on tehdä reiät koneellisesti jo riittävän syviksi ts. aina rapautuneeseen kallioon saaluca. Menetelmä on kuitenkin hidas ja kallis, vailuca rei'istä voitaisiin saada myös muuta informatiota mm. radiometrinen luotaus ja soija näyte litogeokemiallista tutkimusta varten. Kairausten yhteydessä on todettu, että pohjavesi alueella on varsin syvällä kallion pinnan alapuolella. Tämä antaa aiheen toivoa, että talvella lumen alta suoritettu mittaus olisi hyvä korvike radonmittaukselle. }funetelmä perustuu yksinkertaisesti siihen, että maasta virtaava radonkaasu absorboituu lumen alapintaan ja lumen läpi työnnetyllä detektorilla mitataan tämän tytäraineiden lähettämä säteily. }malis-huhtikuulla on suunniteltu mitattavaksi Kesänki- ja Lainiotuntureilla koeprofiilit ja tuloksesta riippuen näiden tuntureiden länsirinteet uraanikriitillisen horisontin osalta sekä Lainion koillispuolelta ja Äkäslompolon pohjoispuolelta tavatut anomaaliset alueet. Kun edellä kuvatut keinot on käytetty, on jäljellä näytteenotto mikäli se saatujen tulosten perusteella katsotaan aiheelliseksi. Edellä oleva antanee jonkinlaisen lcuvan siitä, mitä mahdollisuuksia on käytettävissä ja käytetty tämän varsin lupaavan tuntuisen alueen uraanimald.ivarojen esille saamiseksi. Lokakuun 1970 loppuun mennessä on Kesänkitunturilla kairattu JJ reikää, yhteensä 5605,42 m. Siltä osin kuin uraanikonsentroitumat U ja U on otettu malmiarvioon" on kairaustietoja 50 m profiilivälein a 1-J reikää. Reiän vaikutusala on siis 25 m profiilin molemmin puolin sekä 25 m kaateen (n. 750W) suunnassa, ellei naapurireikä ole 50 metriä lähempänä, jolloin vaikutusala ulottuu reikien puoleen väliin. Ominaispainona on käytetty 2,7. Mineralisoituma on luokiteltu pitoisuudeltaan kahteen luokkaan ~ 0,04 "J, ja '::::'0,01~ ~U. Liitteinä olevista kairausprofiileista näkyy punaisella se mineralisaatio, mikä on otettu laskuihin mukaan. Outokumpu Risto Sarikkola

27 0" Outokumpu Oy Malminetsintä MALMARVO Kolari, Kesänkitunturi Karttalehti Alue Kesänki Kairausprof.: Om.p kg U ~ kg U 3 0 S Leikkaus pinta-ala m 2 kiveä t U%cutoffO.04 t U t U 3 0 S / S U 1.750/ , S.5.800/ / - - ~ """,(" / U.500/ _ / / d.2.650/ / Yht U 1 + U =====:::== =============-=============-=============-=============~============== Outokumpu /RSa

28 , Koi K el j ~~1F~------:..f'"ilflC:-----t-- ~ 'K~O~/~K~.:.~-7~1----~ Kol/K.ll 503.' KoljKn KO/Ku- lll 0- K01/Ku-30 KO/Ku-'2 503J~-~ f~;~:..--~~l-'---~~~~ Kol/Kes KO/KllS / Koli"'ls KO/<lS-31 l_-"~~~~ t:ko:~/k~ 3'~ ~'~9~ ~ KOlfKls-21 E >, " L Ko~~/~K~..~ ~ ~K~O~~'K~ E';-::..5--]~:'~:--K-O~'~~~l~~; ~'~3--fl,/. ~' " 1 1\ D DD DD o OUTOKUMPU Oy Malminetslnto KOLAR Kesönkitunturi RSa /

29 K - 0 K Ke -24.,.' i / /. "./ ":.,.' '.., /. \ l',, :.:/Ur. " /,,,,,., ~... ', ~ ~;..'-; r Ko/KU-26 Ko1/Ku-27 Sll.1' '--e----lr---r-.;----<&-----+e---r.:::~----_+-_fl:'f_ _ Sll.130r_ r t~ r_ S032t\ ,r_ r j Sll.1Of j ] ọ. o M = o '" OUTOKUMPU 0!:l MOlminetsintö KOLAR KGsönkltunturi RSo/ / l.oo

30 .. - J ' 1... ' j ' ' ' 1... : '. Luol-ain \Jolloc OlO 0.05 OOt ' '.. ' 1' '., ~i!,... 1 J ' 1... i f,~j DD 1522! D DD 1 OUTOKUM~U Oy Molminet.,nto., = =

31 -----0""-'''''-(';-,-"0- ;- --.,.,----.Z lloo.; ~,.\ ;'1.. f,..'.. - '.\ /... #~,. ~ :..., /., i f -,",j.,"/ t... ~ '1 "/~ / '-/ \./ 1'/ 1./ l,~ m Ll1070in Woll'le L.\ ~ 005 ~OOZ SOS3m --~.----t L.300 DD 15'2'21 D DD o M,~ o "': o ~ OUTOKUMPU Oy l1olmindsrnto KOLAR Kesiinkitunturl KoirouiprofU 1; 5' ReiOtKol/Kes:L(-17jot 1,500 RSo! ' ' t.'.

32 . Ko1/K1l5-i - 7:400 / Luotain Wollol; 1 ost '20 jo 15 ~OO t::~ 1:, '..., 1 1"\.'\..1.. ' j,,1 _1' ~.:' l\~.,....f,'..i 1, J 1,.,, " Vl' ~<,.;,l "",j j." ~~",~. OUTOKl)MPU 00 Oy Malminatsintä KOLAR KllsOnkitunturl KoirousprQfilli 'Reiåt, K.ol/Kes -.- 2,-.30 / -!. i

33 - ~t9~--cr 6}CJ::;. s;~1;&>( x - - z ljo Luotoln Wallac z 015 0_ _..l ,.,,\ DD [ill] D DD o /. /,1,,., /. / / /./ /. /.,./ o = '" OUTOKUMPU Oy Malminehintå KOLAR Ke~,cJnk'ltunturl Kalrousproflili Reiol. Koi /Kes -"5, - /6-32 j"ooo RSa/ '25 521'.,.-...,,:",.

34 ~;---~~~~-----: ;-._ ~_._----.,,- ---r--- z ZOO Z66.55m Luotain Wallac 2 L 0.'5 -Z'OO 0 '0 00' [ili] 0 00 L.----_~-L----~-~L------,O o '" i '" OUTOKUMPU Oy Malmlnetsinta KO.LAR Kesönkitunturi Kairausprofiili Reiät Kol/Kes-32 (alaosa) RSa/ / '21' '273'2 05., ~. '. -..-:---

35 r ~ : ' : :...--~...::::..."" ~--t KO/Kes Z iloa ! c;:=> c::====' c::> _ _---- r \ ~~--...;.1_- 7'S;L Z 300 DD D DD o o '" = '" OUTOKUMPU Oy Moi mlnetsintö KOLAR K<lsönkitunturi Koirousproriill RaiötKol/Kas- 29, RSo / 1970 OO~ 11' "

36 220.2Sm.Z ,J., - ~ Z'OO m DD ~D DD OUTOKUMPU. O~ Molmlnetslnto KOLAR Kl2si:inkitu,nturi KOirousprofi.ili Raiöt: Kol/Ke.s (oloos 1:'500 RSo / / '.~ -,'.

37 ....: KO/Kes-21 -= ~--~---'~~ ----~~---~~----- _-, 't-oj.\. -- <f r ,05,.", f f z.300 DD [ill D DD OUTOK,UMPU Oy MalmlnetsJnto KOLAR Kcisänkitunturi Kairousprofiili RQiät: Kol/Kes-'21 RSa '25 'SO L.: ~...'-...;---~-

38 o ::r o on.(27). Z 110 LuotOln Walloc l ~ 0 10 ~0.05 loo'z

39 o '" " Luotain Wallac 2 o~t 20 ~o S L oos -oo~ ~- --+-~- l 300 DD 15 '2'21 D DD OUTOKUM.PU O~ Malmtne.blnlö KOLAR, K~5ånkitunturl Koirausprofiili 'Reiät, Kot/Kcs l' 500 \l \q6q

40 Kol/Kes-18 ~-- -- Jz.~o Luotoln Wolloc jz' 300 DD \5221 D DD - ọ., OUTOKUMPU Oy l10imlnetsinta KOLAR Kesånkltunturi KOlrousprofiili' Reiät: Kol/Kes-18,-22'ot~o 1:500 RSa/

41 ọ., o ::r C? --- /~~ /., /1. /, # /, / '/ / ~ Luo toln Walloc 2 o S 16'2 19m L- ~~ == _ o KOLAR. 00 [illj U=TO~K~U""M'P~U..,...-r-~_ Oy Molmi~tslnto ----T7;":;-;;-'1 ~ 1.nkituntu~rl~_-:-::-r-=-:-:-:~1\5,1 Keso KOlrousprofllll, _' ei. R 'ot Kol/Ke~s-~2~Ot.~211~~-:---:--:-~

42 O,fll/. ~J{, x KOKes-25_ <>...5"_, f m t- DD [illj D DD o <:r OUTOKUMPU Oy Malminetslnta KOLAR Kl2sönkitunturi KairousprafiiJi 503.LlO Rl2iät: Koi Kes-25:-26,-'27 1: 500 RSa ' '. ".'

43 .' 8 Kol/Kes Kol/Kes "",~._--_._---~._ & Z lloo DD DD o ọ...'"..,. OUTOKUMPU Oy Molminetslnto KOLAR Kesänkitunturi Kairausprpfiili S03.LlO Reiät, Kol/Kes & 1:500 RSol,1970, , ;...~..

44 8 Z'OO 00 [illj 0 00 OUTOKU MPU Oy Molmlnetsintö KOLAR Kesönkit"unturi. L --=- --; ~---_~-----~------~;:; z ooo~...;..;.;:..:.::.:.:.;...;.;;...;.;; _--- o :~. Koirousproflili S03.~O ~ ~ = Reiät, Kol/Kes'2e(liu~iQ$G) -'_"'b ~. ' ,

45 1 '1 ", 1.,,'., 1 " l',1,,/ '.",,,'., 0/ ( ~ Z'200 1,./ /// 1. / '( / 1,./ '1 /' /,l'/y1; ff f~'!j -~. ( ~<"" ~\ ' '/ '1 1'/ l/ 1 '/ /' /," '/ 1 '1 36B 75m \' JZ'OO 00 [ilij 0 00 J '. OUTOKU MPU Oy Molminetsintö 1:1500 RSo/ 1970 KOLAR Kesen kit'unturi L- --L ----;_----,-...L -'-..Jz ooot ! o ~, KOrousprofllil. 503.LlO Q" Relcit KoljKes- 28 (loppllo.o) -.'.'