Kesankitunturin uraaniaiheiden jatkotutkimuksista

Transkriptio

1 OUTOKUMPU Oy Helsinki Kesankitunturin uraaniaiheiden jatkotutkimuksista Outokumpu Oy:n uraaninetsinnöis sa tahan menne s sa löytyneista aiheista Kolarin pitajan Kesangilla sijaitsevat malmiaiheet vaikuttavat talla het- kella lupaavimmilta. Tahänas ti Sten tutkimusten perusteella laaditun malmiarvion mukaan olisi siella kahdessa lahekkain sijaitsevassa vyöhykkeessa yhteensa n. 1 milj. tonnia "malmia", jonka keskipitoisuus on 0, 066 % U. Lisakairaukset a. o. vyöhykkeisiin todennaköise sti lisaisivat tunnettujen malmivaroj en maaraa. Mikali Kesangin malmiaiheiden kayttökelpoisuus pyritaan tutkimaan ja selvittamaan taydellisemmin, on ensinnakin saatava tarkempi kuva uraaniminerali saation e siintymistavasta seka varmistettava malmivarojen kokonaismaara ja pitoisuus. Toiseksi on selvitett3va louhintakustannuksiin vaikuttavat kiven lujuusominaisuudet, ja kolmanneksi on tehtava tarpeelliset rikastus- ja metallurgiset tutkimukset riittavan suurista ja edustavista naytteista. Tunnetut malmiaiheet tavoittava tutkimustunneli antaisi mahdollisuuden e. m. selvitysten tekemiseen. Tutkimustunnelin kokonai spituu s olisi m ja kustannusarvio (liite No 7) 2, 4 milj. mk. Mikali louhintaan Kesangilla aikanaan ryhdytaan, palvelisi tutkimustunneli osana kaivoksen avausta. Teknillis-taloudellista selvitysta varten tarpeelliset tutkimukset kasittaisivat: 1. Geologisen kartoituksen, rakotutkimukset yms. 2. Inventointiksiraukse t 3. Koelouhinnan 4. Rikastus- ja metallurgiset tutkimukset 5. Maastotutkimukset mm. jatteen sijoitusta silmalläpitaen.

2 E. m. tutkimusten kokonaiskustannukset tulisivat olemaan suuruusluokkaa 0,9-1, 1 milj. mk. Tarpeellisten inventointikairausten lopullinen laajuus maaraytyy vasta tutkimusvaiheen aikana, joten silta osalta kustannusarvio on varsin karkea. Suoritetut geologiset tutkimukset Maamme kvartslittialueet valittiin ensisijaiseksi uraanietsinnan tutkimus- kohteeksi ja taman työn tuloksen.% löytyivat vuoden 1965 syksy112 ensimmai- set lohkare et Ke sankitunturilta. Seuraavana ke sanä paikannettiin uraanipi- toisia lohkareikkoja tunturirakassa Kesangin luoteisrinteelta puurajan vai- heilta. Lohkareikot ovat lahes paikallisia ja tasta syystä. tutkimuksia jatkettiin suoraan jatkotankoporauksena. Lohkaretihentymien yhteyteen porattiin kevattalvella -67 yhteensa 58 pystya, n. 30 m syvyista reikäa. Muutamissa rei'issa tavattiin heikko mineralisaatio, jonka perusteella v kesäkuussa aloitettiin kairaus. Ensimmaiset reiat lavistivat mineralisaation, minkä. pitoisuus vastasi hyvin lohkareista saatua keskipitoisuutta, n. 0, U. Kun kairaukset syksylla työolosuhteiden kaytya la'hes mahdottomiksi lopetettiin, oli valmiina 15 reikaa, yhteensa m. Mineralisaatio tavattiin lähes kaikissa rei'issa, mutta pitoisuus useimmissa naista oli varsin alhainen ja "malmi" hajanainen. Vuoden 1970 kairausohjelma suunniteltiin niin, että. kahden tavatun uraanikonsentroituman koosta ja laadusta saataisiin kutakuinkin luotettava kasitys. Edellinen tavoite jai saavuttamatta, mutta laadusta saatu kuva vastannee likimain todellisuutta. Parhaat analyysit ovat 0, 3 70:n paremmalla puolella, mutta hajanaisuudesta ja epähomogeenisuudesta johtuen keskipitoisuus jaa vaatimattomaksi. V kairattiin 18 reikaa, m. Kairausalue on noin 0,9 km pitkä ja uraanipitoisien vyöhykkeiden valia on pari sataa metria. Syvyyssuunnassa on mineralisoitumaa tavattu vie metrin syvyydella tunturin pinnasta.

3 Malmiutuman muodostaa kaksi vyöhyketta, joissa uraani esiintyy ilmei- se sti kerroksellisuuden suunnassa pitkulaisina lins seinä. Malmioiden ra- jat ovat yleensä teravat, ainoastaan kulun suunnassa linssit paattyvät heik- keneviian pirotevyöhykkee seen. Malmiot ovat suhteellisen pystyja, n , pituusakselin kaade 65's. Niiltä osin kuin uraanikonsentroitumat on otettu alustavaan malmiarvioon, rjn kairaustietoja 50 m psofiilivalein á 1-3 reikäa. Reian vaikutusala on siis 25 m profiilin molemmin puolin sekä 0 25 m kaateen (n. 75 W) suunnasss, ellei naapurireika ole 50 metriä lähem- panä, jolloin vaikutusala ulottuu r eikien puoleen viiliin. Ominaispaino on 2, 7. Cut off -rajana on arviossa kiiytetty pitoisuutta 0, U vzhinta3n 1 m paksussa kerroksessa. Malmiarvio taulukon muodossa liitteena. Luku- ja tarkasteltaessa on otettava huomioon, etta arvio on ns. geologinen mal- miarvio, jossa mukana on ilmeisesti louhintakelvottomiakin yksiköita, ellei jatkotutkimuksissa niiden koko oleellisesti kasva. 1, J atkotutkimukset Esiintymiin tutkimuksia on erittain paljon vaikeuttanut tunturia peittava kvartsiittirakka, sen alla olevat hiekkakerrostumat ja edelleen pakkas- rapautunut tunturin pinta. Irtomaan vahvuus on 4-20 m ja in situ-rapau- tuma m. Tästä syystii kairaus on ollut hidasta ja kallista. Lisaksi on kustannuksia lisännyt se, että. kairausaikaa on vuodesta vain 4-5 kk. Maanalaisista tiloista kairattaessa: - voidaan kairausta jatkaa myös talvella - valtytaan kalliilta maakairaukselta - vältytaan rapautuneen osan semennoinnilta - paastiian tavoittee seen lyhyemmilla rei' illii. 2, Saatava geologinen informaatio Toinen seikka, joka tiissa yhteydessa on merkityksellinen, on se geologinen informaatio, mika näytteenoton yhteydessa saadaan. Vasta kun voidaan avatuissa tiloissa nahdä mineralisoituman esiintymistapaa, sisaisi2 rakenteita, mahdollista epahomogeenisuutta jne., voidaan páremmin arvioida malmiarvion paikkansapitavyyttä ja samalla voidaan saada vihjeitä mineralisoituman suunnasta alaspiiin.

4 Tunnelinaj osuunnitelma Suunniteltu tunneli aloitettaisiin Ke sankitunturin pohj oisrinteelta, lahelta Hangasojaa, korkeudelta 3 20 m merenpinnan yläpuolelta. Tunneli seuraisi ltihe s malmiaiheiden kulku suuntaa, painuen alussa vinoperanä tasolle 3 00 ja siitä eteenpain vaakatu3ne~lns. Tunnelista ajettaisiin kaksi poikkiper32 lavistamään tunnetut malmiaiheet, Tunnelin kokonai spituudeksi tulisi m. Tunneli olisi kasityksemme mukaan edullisin ajaa sen kokoisena, etta kuorma-autokalustolla voitaisiin hoitaa ajon aikana louheen poiskuljetus. Tama koko antaisi mahdol~isuuden ajaa myös naytteeksi louhittavat malmi- maarat suoraan maan alta ltihimmtille rautatieasemalle. Myöskaan erillisiä kairauskuprikoita ei tarvitsisi louhia ja kairauskaluston siirrot olisivat yksinkertaisia. Listiksi, jos malmej a joskus ruvetaan louhimaan, palveli- si tutkimu stunneli sinänsti osana kaivoksen avausta. Liitteena olevan kustannusarvion mukaan olisivat tunnelityön seka siihen liittyvien työmaatien ja sahkölinjan kokonaiskustannukset n. 2, 4 milj. mk. Tunnelityön kestoaika on n. 1 1/2 vuotta. Varsinkin työmaatien ja tunnelin aloituksen osalta olisi työt aj oite ttava saa suhteiltaan edulliseen vuodenai- kaan. Liitteet Liite No 1 Malmiarvio 2 Y leiskartta, työmaatie 3 Vaakatasoproj ektio tunnelilinj asta 4 Pituusleikkau s tunnelilinjasta 5 Kairausprofiili Kairausprofiili Tunnelinaj on kustannusarvio 8 Tunnelinaj on työllis ttivii vaikutus

5

6

7

8

9

10

11 Liite No 7 Ke sankitunturin tutkimusperän aion kustannusarvio: 1. Työmaatie 3. Tunneli m 3 maanpoistoa m á 5, , - avolouh rn3 á 18, , - tunnelia (16-18 m2) m á 1 150, , - vahvistustöits edelliseen pulttausta kpl á 60, , - rappausta m2 á 70, , , , - 4. Pumppuasema louhinta 500 m3 á 50, - rak. työt , - pumppukalusto 5. Suunnittelu ja valvonta

12 Tunnelinai on tvölli stävä vaikutus: 1. Työmaatie ja sahkölinja Työn kestoaika 1 kk Miehiä ke skimaärin Kaivukone Puskutraktori 2. Tunnelinajo Työn kestoaika 18 kk Miehiä ke skimtiärin Porausagregaatti Pyörakuormaaj a Kuorma- autoja Kaivukox-ie (osan aik. ) Kompressoreja ym.