1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 NÄYTTEENOTTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 NÄYTTEENOTTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET 4"

Transkriptio

1

2 TIIVISTELMÄ Hartolan, Heinolan ja Sysmän ympäristötoimet tilasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä selvityksen 18 vähän tutkitun järven vedenlaadusta ja ekologisesta tilasta. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa näiden vähän tutkittujen vesistöjen vedenlaadusta ja ekologisesta tilasta. Tutkimus oli jatkoa vuonna 2008 suoritetuille järvitutkimuksille. Heinolan alueella samankaltaisia tutkimuksia on tehty vuosina Valtaosa vuonna 2009 tutkituista vesistöistä oli vedenlaatutulosten perusteella hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tutkituista järvistä ainoastaan Salaksjärvi, Nuoramoisjärven Lahdenpohjanlahti, Kilpilampi, Valasjärvi ja Valaslampi sijoittuvat luokkien hyvä ja tyydyttävä väliin. Kaikista järvistä otettiin sekä vesinäytteet että surviaissääski- ja piilevänäytteet. Joillakin järvillä veden hetkellisiä levämääriä kartoitettiin myös ns. sondimittauksin, joista raportissa esitetään havainnolliset karttakuvat. Piileväindeksien perusteella tutkittujen järvien vedenlaatu oli pääosin erinomaista ja rehevyystasoltaan karua tai lievästi rehevää. Rehevyyttä kuvaavan lajien ekologisen jakauman perusteella erot järvien rehevyystasossa olivat suuremmat kuin mitä tällä hetkellä käytettävissä olevat piileväindeksit osoittivat. Tyypillisesti valtaryhmän muodostivat karua/melko karua tai melko rehevää vedenlaatua ilmentävät piilevälajit. Myös rantavyöhykkeen surviaissääskinäytteet osoittivat järvien rehevyystason vaihtelevan karusta rehevään. Biologisten näytteiden tulokset erosivat jossain tapauksissa selvästi myös vedenlaatutuloksista. Erot selittyvät todennäköisesti sillä, että näiden järvien ekologinen tila poikkeaa siitä mitä vedenlaadun perusteella voitiin päätellä.

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 NÄYTTEENOTTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET Karijärven valuma-alue (14.94) Salajärvi Konniveden alue (14.13) Konnivesi, Lintumalahti Kokkalampi Kotajärvi Kotajärven ojat Rievelin valuma-alue (14.17) Imjärvi Viilajärvi Kannusjärvi Päijänteen alue (14.22) Salaksjärvi Majutvesi Luotikas Nuoramoisen alue (14.81) Nuoramoisjärvi, Lahdenpohjanlahti Joutsjärvi, Harvalanselkä Keihäsjärvi Tainionvirta, Koskenniemen leirintäalue Enojärvi Kilpilampi Valasjärvi Valaslampi Uurajärven valuma-alue (14.86) Uurajärvi 23 5 YHTEENVETO 23 6 VIITTEET 26 LIITTEET 1-7

4 1 JOHDANTO Hartolan, Heinolan ja Sysmän ympäristötoimet tutkituttivat eräiden vähän tutkittujen järvien tilaa kesällä Heinolan alueella samankaltaisia tutkimuksia on tehty ainakin vuosina (Anttila-Huhtinen 1995, 1998, 1999 ja 2001). Hartola, Heinola ja Sysmä puolestaan tutkituttivat yhdessä vesistöjään myös vuonna 2008 (Häkkinen 2009). Vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä oli mukana yhteensä 18 Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueella sijaitsevaa järveä (kuva 1). Järvistä otettiin sekä vesinäytteet että surviaissääskija piilevänäytteet. Joillakin järvillä tehtiin myös vedenlaatukartoituksia ns. sondimittauksin. Lisäksi neljästä Kotajärveen laskevasta ojasta sekä yhdeltä Tainionvirran näytepisteeltä otettiin vesinäytteet. Tämän selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa näiden vähän tutkittujen vesistöjen vedenlaadusta ja ekologisesta tilasta. Kuva 1. Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimusten näytepisteiden sijainti. Lintumalahti sijaitsee Konniveden itäpuolella (karttaan merkityt 4 näytepistettä). Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/2010 1

5 2 SÄÄOLOT Vähävetisen kevään vuoksi vedenpinnat olivat monin paikoin alhaalla jo toukokuussa. Tavanomaista matalammat pinnakorkeudet jatkuivat kesäkuulle ja järvien pinnat laskivat edelleen ajankohdalle tyypillisesti heinäkuussa. Pinnankorkeudet pysyttelivät keskimääräistä alhaisempina myös elo- syyskuussa. Toukokuun alkupuolella sisävesien pintaveden lämpötilat pysyivät pääosin keskiarvon tuntumassa, mutta nousivat kuun lopussa lämpimän sään ansiosta selvästi. Järvivedet olivatkin touko- kesäkuun vaihteessa ajankohtaan nähden lämpimiä. Tämän jälkeen säät viilenivät, ja vedet olivat juhannukseen saakka selvästi keskimääräistä viileämpinä. Juhannuksen jälkeen lämmennyt sää nosti kuitenkin myös pintavesien lämpötiloja nopeasti, ja kuukauden lopussa pintaveden lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa pääosin ajankohdan keskiarvoa korkeampia. Heinäkuussa pintaveden lämpötilat vaihtelivat lämpimistä viileisiin, mutta olivat kuukauden päättyessä lähellä ajankohdan keskiarvoja. Elo- ja syyskuussa pintavedet olivat pääosin tavallista lämpimämpiä. Kulunut vuosi oli monin paikoin vähäsateinen, etenkin maan länsi- ja keskiosassa. Kesällä sateet olivat kuuroluonteisia, ja näin sadannassa oli suuria alueellisia eroja. Heinäkuussa maan keskiosissa satoi tavallista enemmän ja elokuussa taas normaalia vähemmän. Erityisesti elokuun viimeisinä päivinä vettä tuli monin paikoin runsaasti. 3 NÄYTTEENOTTO JA MENETELMÄT Vedenlaatututkimukset Vuoden 2009 vesistötutkimuksien näytteenotosta vastasivat pääosin Hartolan, Heinolan ja Sysmän ympäristötoimet. Vesinäytteet otettiin kesäkerrostuneisuuskauden lopussa, välisenä aikana. Lisäksi Kymijoen vesi ja ympäristö ry selvitti joillakin järvillä pintaveden alueellista laadun vaihtelua paikan päällä tehtävin vedenlaatukartoituksin. Näiden kartoitusten yhteydessä otettiin myös pintavesinäytteitä. Vedenlaatukartoitukset tehtiin veneeseen kiinnitetyn YSI 6920 V2 -vedenlaatusondin avulla. Veneellä ajettiin hitaasti eri puolilla tutkittavaa järvialuetta sondin samalla mitatessa veden klorofylli a - pitoisuutta noin 0.5 m syvyydeltä. Mittausväli oli asetettu 15 sekuntiin, joten mittauksia kertyi kultakin järveltä monta sataa. Tulosten analysoinnissa hyödynnettiin ArcGisohjelman spatial analyst -interpolointitoimintoa, joka mahdollistaa tulosten esittämisen karttapohjalla ja vedenlaadun estimoinnin havaintolinjojen ulkopuolisille alueille järvien rantaviivaan asti. Kussakin vesistössä oli pääsääntöisesti yksi vedenlaadun näytteenottopiste; poikkeuksia olivat Heinolan Imjärvi (näytteet Haapaselältä, Mänttäselältä ja Myllyselältä), Heinolan Salajärvi (kaksi näytepistettä), Konniveden Lintumalahti (neljä näytepistettä) sekä 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

6 Sysmässä sijaitseva Majutvesi (kolme näytepistettä). Tutkimusvesistöjen vesistöalueet sekä näytteenottopisteiden tarkat sijainnit ja kokonaissyvyydet on esitetty liitteessä 1. Järvinäytepisteiden näytesyvyydet määräytyivät osittain kokonaissyvyyksien perusteella. Kaikilta tutkimusjärviltä otettiin näytteet kahdelta syvyydeltä; pinnalta (1 metri) sekä alusvedestä (1 metri pohjan yläpuolelta). Ojista, Tainionvirralta sekä kokonaissyvyydeltään alle 2 metriä syvistä järvistä otettiin näytteet ainoastaan yhdeltä syvyydeltä. Kaikilta järviltä otettiin klorofylli a -näytteet 0-2 metrin syvyydeltä. Vesinäytteet analysoitiin akreditoidussa KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä. Tutkittujen vedenlaatuparametrien määritysmenetelmät on esitetty liitteessä 4 ja vesianalyysitulokset liitteessä 5. Liitteessä 5.1 on esitetty vedenlaatututkimukseen liittyvät alkuperäiset vedenlaatutulokset ja liitteessä 5.2 sondikartoitukseen liittyvät vedenlaatutulokset. Rantavyöhykkeen surviaissääskinäytteet Rantavyöhykkeen pohjaeläintutkimuksissa menetelmänä käytettiin ns. surviaissääskien kotelonahkamenetelmää (Chironomid Pupal Exuvial Technique, CPET) (Wilson & Ruse 2005). Surviaissääskinäytteet otettiin elokuussa. Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä noudatettiin eurooppalaisen menetelmästandardin ohjeita (SFS-EN 15196:2006). Surviaissääskien kotelonahkoja kerättiin käsihaavilla (havas 250 µm) järvien rantavyöhykkeiltä. Kullakin järvellä oli yksi näytteenottopiste. Kustakin näytteestä poimittiin vähintään 200 kotelonahan satunnaisotos, jotka määritettiin laji- tai sukutasolle. Ekologisen tilan arvioinnissa hyödynnettiin Paasivirran (2001) ehdottamaa lajikohtaista indikaattoriluokitusta. Tässä luokituksessa surviaissääskilajit on jaettu kolmeen ryhmään: oligotrofian indikaattorilajit, eutrofian indikaattorilajit sekä indifferentit eli ns. jokapaikan lajit. Aineistosta laskettiin LEO-indeksi arvo, joka kuvaa rantavyöhykkeen rehevyyttä. Indeksi voi saada arvoja välillä 0-100, suurimman arvon ilmentäessä hyvin rehevää pohjanlaatua. Rantavyöhykkeen piilevänäytteet Järvien ekologista tilaa selvitettiin myös ns. piilevämenetelmän avulla. Piilevät on monissa tutkimuksissa todettu erinomaisiksi vedenlaadun ilmentäjiksi. Piilevänäytteet kerättiin samaan aikaan ja samoilta näytepaikoilta kuin surviaissääskinäytteet. Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä seurattiin eurooppalaisen menetelmästandardin ohjeita (SFS-EN 13946:2003). Kultakin näytepisteeltä kerättiin järvien rantavyöhykkeeltä vähintään viisi kiveä, joiden näkyvissä olleet pinnat puhdistettiin harjalla. Kivien pinnoilta irronnut aines sekoitettiin pesuvadissa pieneen määrään järvivettä, jonka jälkeen näytevettä kaadettiin tuikepulloihin. Näytteiden esikäsittely (sentrifugointi ja happopesu) suoritettiin KCL Kymen Laboratoriot Oy:ssä. Kustakin näytteestä laskettiin vähintään 200:n piileväkuoren otos. Piilevänäytteiden esikäsittelyssä näytteen orgaaninen aines poistetaan happokäsittelyllä, joka ei kuitenkaan vaikuta piilevien solukuoriin. Piileväaineiston käsittelyssä ja näytepisteiden ekologisen tilan arvioinnissa hyödynnettiin IPS- ja TDI-indeksejä, jotka ilmentävät lähinnä orgaanista kuormitusta ja veden ravinteisuutta. Vesistön tilanarvioinnissa käytettiin Elorannan ja Soinisen (2002) ehdottamia indeksikohtaisia raja- Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/2010 3

7 arvoja. Tämän lisäksi piileväaineistoon sovellettiin Van Dam:n ym. (1994) ehdottamaa ekologista luokitusta. Tässä luokittelussa piilevät on jaoteltu eri rehevyystasoa ilmentäviin ryhmiin. Aineisto voidaan esittää eri luokkia ilmentäviä ryhmien suhteellisina runsauksina ja tuloksia hyödyntää siten näytepisteiden ekologista tilaa arvioitaessa. 4 TULOKSET 4.1 KARIJÄRVEN VALUMA-ALUE (14.94) Salajärvi Heinolan itäpuolella, 93,5 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalta Salajärveltä (Rihulammen valuma-alue ) haettiin vesinäytteitä kahdelta pisteeltä (liite 2.1). Pisteeltä 1 haettiin vesinäytteet, joiden perusteella Salajärvi on niukkahumuksinen ja tuotantotyypiltään karu. Kohtuullisen matala Salajärvi ei ollut näytteenottohetkellä juurikaan lämpötilakerrostunut ja vesi oli melko tasalaatuista pinnasta pohjaan (liite 5.1). Järveltä mitatut ravinnepitoisuudet sekä klorofylli a-pitoisuus olivat matalia ja osaltaan veden kirkkaudesta kertoi myös lähes kolmeen metriin ulottuva näkösyvyys (liite 3). Ympäristöhallinnon yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Salajärvi sijoittui luokkaan erinomainen. Ympäristötoimien hakemien näytteiden lisäksi Salajärveltä otettiin sondikartoitusten yhteydessä molemmilta näytepisteiltä vesinäytteet, joista analysoitiin sekä kokonaisravinnepitoisuuksia että typen ja fosforin liukoisten muotojen pitoisuuksia (liite 5.2). Liukoisten ravinteiden pitoisuudet alittivat määritysrajat, nitraatti/nitriitti- ja ammoniumtypen ollessa molemmilla pisteillä < 5 µg/l ja liukoisen fosfaattifosforin puolestaan < 2 µg/l. Myös kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa molemmilla pisteillä, eivätkä juuri eronneet pisteeltä 1 aiemmin mitatuista ravinnepitoisuuksista. Sondikartoitusten mukaan Salajärven päällysveden levämäärät olivat alhaisia, ja alueellinen vaihtelu oli pientä (kuva 2). Yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa erinomaisen ja hyvän vedenlaadun raja-arvo klorofylli a- pitoisuudelle on 4 µg/l, joka alittui selvästi. Suurimmat levämäärät painottuivat järven länsiosaan, mikä saattoi liittyä vallinneisiin tuulioloihin. Rantavyöhykkeen surviaissääskinäytteen perusteella Salajärvi oli myös luokiteltavissa karuksi (LEO-indeksi = 31.3) (liite 6). Piilevätutkimukset tukivat pohjaeläin- ja vedenlaatututkimuksien tuloksia, sillä piileväindeksien perusteella Salajärvi oli karu (TDIindeksi = 3,48) ja vedenlaadultaan erinomaisessa tilassa (IPS-indeksi = 18,8) (liite 7). Piilevälajien ekologisen luokittelun perusteella lajistossa hallitsivat melko karua (oligomesotrofinen) vedenlaatua ilmentävät lajit. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

8 Kuva 2. Salajärven pintaveden (0,5 m) klorofylli a pitoisuuksien (µg/l) alueellinen vaihtelu Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/2010 5

9 4.2 KONNIVEDEN ALUE (14.13) Konnivesi, Lintumalahti Heinolan suuret järvet Ruotsalainen ja Konnivesi sijaitsevat kaupungin molemmin puolin ja ovat yhteydessä toisiinsa Jyrängönvirran kautta. Konniveden itäpuolella sijaitseva Lintumalahti (Konniveden lähialue ) on yhteydessä Konniselän alueeseen ainoastaan kapean salmen kautta (vain yleiskartta kuva 1). Lintumalahdella suoritettiin sondikartoituksia ja samalla otettiin neljältä pisteeltä pintavesinäytteitä, joista määritettiin sekä kokonaisravinnepitoisuudet että liukoisessa muodossa olevien ravinteiden määriä (tulokset liite 5.2). Liukoisten ravinteiden pitoisuudet alittivat alimmat määritysrajat kaikilla neljällä näyteasemalla, nitriitti-, nitraatti- sekä ammoniumtypen määritystulosten ollessa < 5 µg/l ja liukoisen fosfaattifosforin puolestaan < 2 µg/l. Myös kokonaisravinnepitoisuudet olivat alhaisia ja tuloksissa oli vain suhteellisen vähäisiä eroja eri näytepisteiden välillä (kuva 3). Kokonaistyppipitoisuudet olivat kaikilla pisteillä luonnontilaisten kirkkaiden vesien tasoa ( µg/l). Myös pisteiltä mitatut kokonaisfosforipitoisuudet olivat alhaisia ja ainoastaan pisteeltä 3 mitattu pitoisuus ylitti lievästi rehevän rajan (10 µg/l) muiden tulosten ilmentäessä karua vedenlaatua. Verrattuna Konniselän kokonaisfosforipitoisuuksiin Lintumalahden pisteen 1 pitoisuudet olivat samalla tasolla, mutta näytepisteillä 2 ja 3 noin kaksinkertaiset. Myös vuoden 2008 tutkimuksissa Lintumalahden todettiinkin olevan tuotantotyypiltään karu ja kuuluvan yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan erinomainen (Häkkinen 2009). a) b) µg/l µg/l Lintumalahti 1 Lintumalahti 2 Lintumalahti 3 Lintumalahti 4 0 Lintumalahti 1 Lintumalahti 2 Lintumalahti 3 Lintumalahti 4 Kuva 3. Lintumalahdelta mitatut kokonaistyppi- (a) ja kokonaisfosforipitoisuudet (b). Lisäksi kuvassa b on esitetty rehevyysluokituksessa käytetty karujen vesien kokonaisfosforipitoisuuden yläraja 10 µg/l. Vedenlaatukartoituksen perusteella päällysveden levämäärissä ei ollut juurikaan alueellisia eroja, ja pitoisuudet olivat yleisesti ottaen matalia. Käyttökelpoisuudeltaan vedenlaatu oli myös vuonna 2009 luokiteltavissa erinomaiseksi (klorofyllipitoisuus < 4 µg/l) (kuva 4). 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

10 Kuva 4. Lintumalahden pintaveden (0,5 m) klorofylli a pitoisuuksien (µg/l) alueellinen vaihtelu Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/2010 7

11 4.2.2 Kokkalampi Heinolassa Kotajärven valuma-alueella (14.133) sijaitsevalta Kokkalammelta (kartta liite 2.1) haettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1). Lampi oli näytteenottoaikaan voimakkaasti lämpötilakerrostunut. Pohjanläheinen vesi oli hapetonta, mikä näkyi myös erittäin korkeina kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksina. Kokkalampi oli kuitenkin niukkahumuksinen ja erittäin kirkasvetinen, näkösyvyyden ulottuessa 4,5 metriin. Tuotantotyypiltään lampi oli karu, sillä päällysveden ravinne- ja klorofylli a-pitoisuudet olivat hyvin alhaisia (liite 3). Happikadon ilmeneminen pohjanläheisessä vedessä johtuneekin todennäköisesti syvänteen kapea-alaisuudesta, eikä sinänsä kerro lammen huonosta tilasta. Tässä tapauksessa tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, ettei välisyvyyksistä ole mitään vedenlaatutietoa. Ympäristöhallinnon yleisessä vedenlaatuluokituksessa Kokkalampi sijoittui luokkaan erinomainen. Kokkalammelta ei otettu biologisia näytteitä Kotajärvi Heinolan itäpuolella, kaupunkialueen läheisyydessä sijaitsevalta Kotajärveltä (Kotajärven valuma alue ) (kartta liite 2.1) otettiin sondikartoitusten yhteydessä myös vesinäytteet, joista analysoitiin ravinnepitoisuuksia (tulokset liite 5.2). Liukoisten ravinteiden määrät alittivat ammoniumtypen ja fosfaattifosforin osalta määritysrajat. Nitraatti-/nitriittityppeä vedessä sen sijaan oli 25 µg/l. Kotajärven kokonaisravinnepitoisuudet olivat korkeita ja kokonaisfosforipitoisuutensa (33 µg/l) perusteella Kotajärvi olikin luokiteltavissa reheväksi. Sondikartoituksen perusteella järven levämäärät ilmensivät hyvästä (< 10 µg/l) tyydyttävään (< 20 µg/l) vaihtelevaa vedenlaatua (kuva 5). Rantavyöhykkeen surviaissääskien perusteella Kotajärvi oli luokiteltavissa lievästi reheväksi (LEO-indeksi = 63,6) (liite 6). Sen sijaan piileväindeksit ilmensivät karua ja erinomaista vedenlaatua (IPS-indeksi = 17,8, TDI-indeksi = 6,7) (liite 7). Tuloksia vääristi piilevälajistoa hallinnut ns. jokapaikan laji Achnanthes minutissima-laji, joka nosti piileväindeksien arvoja. Sen sijaan lajien ekologisessa luokituksessa kyseinen laji on luokiteltu ns. indifferentiksi, jonka perusteella ei voida arvioida veden rehevyystasoa. Indifferenttien piilevälajien ohella lajistossa olivatkin runsaina melko rehevää (mesoeutrofia) ja rehevää (eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit Kotajärven ojat Kotajärveen laskevilta neljältä ojalta (Kotajärven valuma alue ) (liite 2.1) haettiin vesinäytteet, joista analysoitiin sekä kokonaisravinnepitoisuudet että liukoisten typen ja fosforin muotojen pitoisuuksia (tulokset 5.1). Kaikkien Kotajärveen laskevien ojien vedessä liukoisessa muodossa olevien fosforin ja ammonium typen määrät olivat vähäisiä. Liukoista fosforia oli eniten (9 µg/l) Isiäisestä laskevassa vedessä (oja 1) ja vähiten (3 µg/l) Kotajärven itäpuolelle laskevassa ojassa (oja 4). Ammoniumtyppeä oli puolestaan eniten 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

12 (19 µg/l) Valkjärvestä laskevan ojan (oja 3) vedessä. Isisäisestä ja Pikosesta (oja 2) laskevien ojien vedessä ammoniumtypen määrä alitti määritysrajan < 5 µg/l. Kaikissa Kuva 5. Kotajärven pintaveden (0,5 m) klorofylli a pitoisuuksien (µg/l) alueellinen vaihtelu ojavesissä oli kuitenkin jonkin verran nitraatti-/nitriittityppeä, jota oli selvästi eniten (340 µg/l) Kotajärven itäpuolelle laskevassa ojassa ja vähiten (42 µg/l) Pikosesta laskevassa ojavedessä. Liukoisessa muodossa olevan typen lisäksi pelto- ja Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/2010 9

13 metsäalueiden läpi kulkevan, Kotajärven itäpuolelle laskevan ojan vedessä oli odotetusti myös selkeästi korkeimmat kokonaisravinnepitoisuudet (kuva 6). a) b) µg/l oja 1 oja 2 oja 3 oja 4 0 oja 1 oja 2 oja 3 oja 4 Kuva 6. Kotajärven ojien a) kokonaistyppi- ja b) fosforipitoisuudet. Lisäksi kuvassa b on esitetty järvien rehevyysluokituksessa käytetty erittäin reheville järvivesille asetettu kokonaisfosforipitoisuuden alaraja 50 µg/l Kotajärven eteläpuolella sijaitsevasta Isiäisestä laskeva oja kulkee myös peltoalueiden läpi ja ojaveden ravinnepitoisuudet olivatkin korkeita, kokonaistyppipitoisuuden ollessa toiseksi suurin. Isiäisen ja Valkjärven väliin sijoittuvasta Pikosesta lähtevän ojan vedet laskevat Kotajärven uimarannan läheisyyteen. Ojaveden kokonaisfosforimäärä oli toiseksi korkein, ylittäen erittäin reheville järvivesille asetetun kokonaisfosforipitoisuuden alarajan. Valkjärvestä Kotajärven länsipuolelle laskevan ojan vesi puolestaan oli ojista kaikkein niukkaravinteisinta; veden kokonaistyppi- sekä fosforipitoisuuksien ollessa noin kolmasosan Kotajärven itäpuolelle laskevan ojan arvoista. Ojavesien tuomaan kokonaiskuormitukseen vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti ojassa virtaavan veden määrä. Taulukossa 1 on esitetty näytteenottotilanteessa mitatut virtaamat. Taulukko 1. Kotajärven ojien virtaamat Virtaama Oja l/s l/d 1 (Isiäisestä laskeva) 5, (Pikosesta laskeva) 0, (Valkjärvestä laskeva) 12, (Kotajärven itäpuolelle laskeva) 3, Ojien kokonaiskuormituksen arvioiminen vaatisi tiheää vesimäärien ja vedenlaadun seurantaa. Tämän yhden näytteenoton perusteella ( ) merkittävin typpi- ja fosforikuormittaja oli Kotajärven itäpuolelle laskeva oja, jonka kokonaiskuormitus oli 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

14 fosforin osalta 29 g/d ja typen osalta 479 g/d. Selkeästi pienin kuormitus Kotajärveen tuli näytteenoton aikaan puolestaan Pikosesta ojan 2 mukana (kuva 7). a) b) g/d 15 g/d oja 1 oja 2 oja 3 oja 4 0 oja 1 oja 2 oja 3 oja 4 Kuva 7. Kotajärveen laskevien ojien vuorokausittainen a) kokonaisfosfori- ja b) typpikuormitus yhden näytteenottoajankohdan ( ) vesianalyysitulosten perusteella laskettuna. Ojien aiheuttamaa kuormitusta voidaan suhteuttaa vertailemalla kuormituslukuja käsittelemättömien jätevesien kuormitukseen. Kaikkein suurinta kuormitusta aiheuttavan Kotajärven itäpuolelle laskevan ojan kuormitus vastaa noin 13 ihmisen käsittelemättömien jätevesien fosforikuormitusta vuorokaudessa, typen osalta kuormitus on noin 34 ihmisen kuormitusta (Valtioneuvoston asetus 2003). 4.3 RIEVELIN VALUMA-ALUE (14.17) Imjärvi Heinolan Imjärveltä (Imjärven valuma-alue ) haettiin vesinäytteitä kolmelta näytepisteeltä, jotka sijaitsivat Haapaselällä, Mänttäselällä ja Myllyselällä (kartta liite 2.1). Kaikki näytepisteet olivat suunnilleen yhtä syvillä alueilla, eikä näytepisteiden välisessä vertailussa ollut havaittavissa suuria eroja vedenlaadussa (tulokset liite 5.1). Haapaselältä, Mänttäselältä ja Myllyselältä otettujen näytteiden perusteella Imjärvi oli näytteenottoajankohtana voimakkaasti lämpötilakerrostunut. Päällysveden happikyllästeisyys oli näytepisteillä noin 90 %, kun taas alusvedessä oli havaittavissa selkeää happivajausta kaikilla näytepisteillä. Eniten happea pohjanläheisessä vedessä oli Haapaselällä, jossa hapen kyllästysaste oli 20 %, kun taas Mänttäselällä ja Myllyselällä se oli enää noin 10 % (kuva 8). Heikentynyt happitilanne näkyi myös pohjanläheisten fosforipitoisuuksien kohoamisena kaikilla kolmella näytepisteellä (kuva 9). Väriarvojen Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/

15 sekä kemiallisen hapenkulutuksen perusteella Imjärvi oli vähähumuksinen ja suhteellisen kirkasvetinen (kuva 10), ja myös näkösyvyys oli noin 3 metriä kaikilla näytepisteillä (liite 3). Kokonaisfosfori- ja klorofylli a-pitoisuuksien perusteella järvi oli tuotantotyypiltään karun ja lievästi rehevän välimaastossa, klorofylli a-arvojen ollessa jo hieman lievästi rehevän puolella. Kaikkien näytepisteiden keskiarvoina määriteltynä Imjärvi kuuluukin yleisessä vedenlaatuluokituksessa luokkien erinomainen ja hyvä välille pinta pohja % Haapaselkä Mänttäselkä Myllyselkä Kuva 8. Imjärven Haapaselän, Mänttäselän sekä Myllyselän pinnan- ja pohjanläheinen happitilanne (kyll. %) a) b) 25 pinta pohja 900 pinta pohja µg/l µg/l Haapaselkä Mänttäselkä Myllyselkä 0 Haapaselkä Mänttäselkä Myllyselkä Kuva 9. Imjärven Haapaselän, Mänttäselän sekä Myllyselän a) kokonaisfosfori sekä b) kokonaistyppipitoisuudet pinnan- ja pohjanläheisessä vedessä elokuussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

16 a) b) 40 väri mgpt/l COD Mn mgo2/l 9 kok.p Klorofylli a mg/l µg/l Haapaselkä Mänttäselkä Myllyselkä 0 Haapaselkä Mänttäselkä Myllyselkä Kuva 10. Imjärven Haapaselän, Mänttäselän sekä Myllyselän väriluku ja kemiallinen hapenkulutus (a) sekä kokonaisfosfori- ja klorofylli a-pitoisuudet (b) pinnanläheisessä vedessä elokuussa Imjärven rantavyöhykkeen surviaissääskilajisto ilmensi karua pohjanlaatua (LEO-indeksi = 20,8) (liite 6). Piileväindeksit osoittivat niin ikään karua ja erinomaista vedenlaatua (IPSindeksi = 18,7, TDI-indeksi = 4,2) (liite 7). Lajien ekologisen jakauman perusteella piilevälajistoa hallitsivat karua ja melko karua vedenlaatua ilmentävät lajit Viilajärvi Heinolassa Imjärven valuma-alueella (14.179) sijaitsevalta Viilajärveltä (kartta liite 2.1) haettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1). Näytteenottoajankohtana Viilajärvi oli voimakkaasti lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli selkeästi heikentynyt pohjanläheisessä vedessä. Pohjanläheisen veden ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin lähes samaa luokkaa kuin päällysvedessä, kokonaisfosforipitoisuuden ollessa jopa hieman alhaisempi (liite 3). Vesianalyysitulosten perusteella järvi oli karu ja veden humusleima oli hyvin lievä. Vesi oli suhteellisen kirkasta ja näkösyvyyttä oli lähes kolme metriä. Kesän 2009 tulosten perusteella järvi kuului yleisessä vedenlaatuluokituksessa luokkaan erinomainen. Viilajärven rantavyöhykkeen surviaissääskilajisto ilmensi karua pohjanlaatua (LEO-indeksi = 21,1) (liite 6). Piileväindeksit ilmensivät niin ikään karua ja erinomaista vedenlaatua (IPSindeksi = 18,6, TDI-indeksi = 5,9) (liite 7). Lajien ekologisen jakauman perusteella piilevälajistoa hallitsivat karua ja keskirehevää vedenlaatua ilmentävät lajit. Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/

17 4.3.3 Kannusjärvi Heinolassa sijaitsevalta Kannusjärveltä (Imjärven valuma-alue ) (kartta liite 2.1) haettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1). Kannusjärvi oli voimakkaasti lämpötilakerrostunut ja pohjanläheisen veden happikyllästysaste oli 28 %, kun taas pinnanläheisessä vedessä happikyllästys oli 92 %. Pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysveteen verrattuna hieman kohonnut (liite 3). Kannusjärven vesi oli kohtalaisen humuspitoista ja kuului dystrofia-luokituksessa mesohumoosisiin vesiin. Kokonaisfosfori- ja klorofylli a-pitoisuuksien perusteella Kannusjärvi oli tuotantotyypiltään karu ja järvi olikin kesän 2009 tulosten perusteella yleiseltä vedenlaadultaan luokassa erinomainen. Kannusjärven surviaissääskilajisto ilmensi karua pohjanlaatua (LEO-indeksi = 33,3) (liite 6). Piileväindeksien perusteella järven vedenlaatu oli myös karua ja luokiteltavissa erinomaiseksi (IPS-indeksi = 19,2, TDI-indeksi = 5,0) (liite 7). Piilevälajien ekologisen jakauman perusteella lajistoa hallitsivat karua ja melko karua vedenlaatua ilmentävät lajit. 4.4 PÄIJÄNTEEN ALUE (14.22) Salaksjärvi Sysmässä Päijänteen lähialueella (14.221) sijaitsevalta Salaksjärveltä (kartta liite 2.2) haettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1). Kokonaissyvyydeltään vain 2 metriä syvältä näytepisteeltä otettiin näytteet ainoastaan yhdeltä syvyydeltä. Näin matalissa vesissä lämpötilakerrostuneisuutta ei tavallisesti esiinny ja veden oletettiin olevan tasalaatuista pinnasta pohjaan. Vesianalyysitulosten perusteella Salaksjärvi oli selvästi humuspitoinen ja vesi oli erittäin ravinteikasta (liite 3). Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli rehevää ja klorofylli a-pitoisuuden perusteella jopa erittäin rehevää. Klorofylli a-pitoisuuden melko korkeaa suhdetta kokonaisfosforipitoisuuteen nähden selittää todennäköisesti Gonyostomum semen-limalevä, jota tavataan tavallisesti juuri humuspitoisissa vesissä. Em. laji sisältää erittäin runsaasti klorofylli a :ta, joten näissä tapauksissa klorofylli a-pitoisuus ei anna oikeaa kuvaa järven rehevyystasosta. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Salaksjärvi kuului vuoden 2009 tulosten perusteella luokkien hyvä ja tyydyttävä välille. Salaksjärven rantavyöhyke oli surviaissääskilajiston perusteella rehevä (liite 6). Piilevälajisto ilmensi kuitenkin karua ja erinomaista vedenlaatua (IPS-indeksi = 17,4, TDIindeksi = 5,7) (liite 7). Lajien ekologinen jakauma osoitti kuitenkin pohjaeläinten ja vesianalyysien tavoin, että lajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

18 5.4.2 Majutvesi Salaksjärven alapuoliselta Majutvedeltä (Päijänteen lähialue ) (kartta liite 2.2) otettiin sondikartoitusten yhteydessä klorofylli a-näytteitä kolmelta eri näytepisteeltä, jotka sijaitsivat Kirkkolahdella, varsinaisella Majutvedellä, sekä Kuhanlahdella (tulokset liite 5.2). Kirkkolahden näytepisteeltä otettiin alueen mataluuden vuoksi kokoomanäyte 0-1 metrin syvyydeltä, kun taas kahdella muulla näytepisteellä kokoomanäytteet otettiin normaalisti, eli 0-2 metrin syvyydeltä. Kirkkolahden alue oli klorofylli a-pitoisuutensa (34 µg/l) perustella alueista kaikkein rehevin, ja oli tuotantotyypiltään erittäin rehevä (kuva 11). Majutveden ja Kuhalahden näytepisteillä klorofylli a-pitoisuus (13 µg/l) oli huomattavasti alhaisempi veden ollessa tuotantotyypiltään rehevää µg/l Kirkkolahti Majutvesi Kuhanlahti Kuva 11. Majutvedeltä mitatut klorofylli a-pitoisuudet (µg/l). Majutvedellä tehtiin sondikartoituksia Kirkkolahdella sekä Kuhanlahdella. Kirkkolahden kartoitus osoitti selvästi miten rehevyys kasvoi kirkkolahden pohjukkaa kohti mentäessä (kuva 12). Klorofylli a-pitoisuudet olivat lahden pohjukassa, lähellä kirkkoa ja jätevedenpuhdistamoa, noin kuusinkertaiset Ohrasaaren eteläpuolisiin vesialueisiin verrattuna. Käyttökelpoisuusluokituksessa pitoisuuksien vaihteluväli oli erinomainen/hyvä (n. 4 µg/l) välttävä (> 20 µg/l). Kirkkolahteen verrattuna Kuhanlahden levämäärät vaihtelivat verrattain vähän, ja ilmensivät käyttökelpoisuudeltaan erinomaista - hyvää pintavettä (kuva 13). Majutvedeltä ei otettu biologisia näytteitä. Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/

19 Kuva 12. Majutveden Kirkkolahden pintaveden (0,5 m) klorofylli a pitoisuuden (µg/l) alueellinen vaihtelu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

20 Kuva 13. Majutveden Kuhanlahden pintaveden (0,5 m) klorofylli a pitoisuuden (µg/l) alueellinen vaihtelu Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/

21 4.4.3 Luotikas Majutveden länsipuolella sijaitsevalta Luotikkaalta (Päijänteen lähialue ) (kartta liite 2.2) otettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1). Näytteenottoajankohtana järvi oli vain heikosti lämpötilakerrostunut, mutta silti pohjanläheisen veden happitilanne oli heikentynyt, happikyllästysasteen ollessa enää 14 %. Vesianalyysitulosten perusteella järvi oli vain lievästi humusleimainen näkösyvyyden ollessa lähes 2 metriä. Klorofylli a- ja kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella päällysvesi oli lievästi rehevän ja rehevän välillä (liite 3). Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Luotikas sijoittui luokkaan hyvä. Luotikkaan rantavyöhyke oli surviaissääskilajiston perusteella luokiteltavissa reheväksi (LEO-indeksi = 73,3) (liite 6). Piilevälajisto ilmensi kuitenkin karua ja erinomaista vedenlaatua (IPS-indeksi = 18,6, TDI-indeksi = 6,2) (liite 7). Ekologinen jakauma osoitti kuitenkin, että lajistossa dominoivat keskirehevää (mesotrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit. 4.5 NUORAMOISEN ALUE (14.81) Nuoramoisjärvi, Lahdenpohjanlahti Sysmässä sijaitsevan Nuoramoisjärven Lahdenpohjanlahdelta (Nuoramoisjärven alue ) (kartta liite 2.2) otettiin vesinäytteet (näytepiste 1) (tulokset liite 5.1). Lisäksi lahdelta (näytepiste 2) otettiin klorofylli a-näyte sondikartoitusten yhteydessä (tulokset liite 5.2). Vesianalyysitulosten perusteella Lahdenpohjanlahti oli tuotantotyypiltään rehevä (liite 3). Alueen dystrofialuokitus osoitti lähinnä mesohumoosista vedenlaatua, vaikka näkösyvyys olikin vain noin yhden metrin. Lahdella ei ollut havaittavissa kovin voimakasta lämpötilakerrostuneisuutta, vaan vesi oli melko tasalaatuista pinnasta pohjaan. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Nuoramoisjärven Lahdenpohjanlahti kuului vuoden 2009 tulosten perusteella luokkien hyvä ja tyydyttävä välille. Lahdenpohjanlahden sondikartoituksen perusteella levämäärien alueellinen vaihtelu oli melko vähäistä (kuva 14). Pintaveden klorofylli a-pitoisuudet ilmensivät koko lahdella vedenlaadultaan hyvää (4-10 µg/l) pintavettä. Suurimmat pitoisuudet sijoittuivat lahden keskiosiin, ja lähempänä lahden suuta pitoisuudet olivat yleisesti ottaen pienempiä. Nuoramoisjärven surviaissääskilajisto ilmensi lievästi rehevää pohjanlaatua (LEO-indeksi = 53,3) (liite 6). Piilevälajisto ilmensi niin ikään lievästi rehevää ja hyvää vedenlaatua (IPSindeksi = 15,8, TDI-indeksi = 7,4) (liite 7). Ekologinen jakauma osoitti, että lajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrotrofia) vedenlaatua ilmentävät piilevälajit. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

22 Kuva 14. Nuoramoisjärven Lahdenpohjanlahden pintaveden (0,5 m) klorofylli a pitoisuuden (µg/l) alueellinen vaihtelu Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/

23 4.5.2 Joutsjärvi, Harvalanselkä Joutsjärven Tainionvirran alueeseen (14.812) kuuluvalta Joutsjärven Harvalanselältä (kartta liite 2.2) haettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1). Kokonaissyvyydeltään vain 3,5 metrin syvyisellä näytepisteellä ei ollut havaittavissa lämpötilakerrostuneisuutta vaan vesi oli lähes tasalaatuista koko vesipatsaassa. Tuotantotyypiltään Harvalanselkä oli kokonaisfosfori- ja klorofylli a-pitoisuuksiensa perusteella lähinnä lievästi rehevä. Värilukunsa ja kemiallisen hapenkulutuksensa perusteella vesi oli vähähumuksista, vaikka näkösyvyys järvellä olikin ainoastaan 1,5 metriä (liite 3). Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Joutsjärven Harvalanselkä kuului kesän 2009 tulosten perusteella luokkaan hyvä. Joutsjärven rantavyöhyke oli surviaissääskilajiston perusteella luokiteltavissa reheväksi (LEO-indeksi = 72,7) (liite 6). Piilevälajisto ilmensi kuitenkin karua ja erinomaista vedenlaatua (IPS-indeksi = 17,8, TDI-indeksi = 6,1) (liite 7). Piileväindekseistä poiketen ekologinen jakauma osoitti, että lajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit Keihäsjärvi Joutsjärven alapuoliselta Keihäsjärveltä (Joutsjärven Tainionvirran alue ) (kartta liite 2.2) otettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1). Kokonaissyvyydeltään 2,4 metriä syvältä näytepisteeltä otettiin näyte ainoastaan yhden metrin syvyydeltä. Vesianalyysitulosten perusteella järvi oli vain lievästi humusleimainen, joskin näkösyvyys oli vain 1,5 metriä. Tuotantotyypiltään Keihäsjärvi oli kokonaisfosfori- ja klorofylli a- pitoisuuksiensa perusteella lievästi rehevä (liite 3). Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Keihäsjärvi kuului luokkaan hyvä. Käihäsjärven rantavyöhyke oli surviaissääskilajiston perusteella luokiteltavissa lievästi karuksi (LEO-indeksi = 50,0) (liite 6). Piilevälajisto ilmensi hyvää ja tuotantotasoltaan karua vedenlaatua (IPS-indeksi = 17,0, TDI-indeksi = 6,0) (liite 7), ja järven piilevälajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit Tainionvirta, Koskenniemen leirintäalue Hartolassa Tainionvirralla (Joutsjärven Tainionvirran alue ) sijaitsevalta Koskenniemen leirintäalueen uimarannalta (kartta liite 2.2) haettiin vesinäytteet Uimarannalla haluttiin tutkia erityisesti yläpuolisen turvetuotannon mahdollisia vaikutuksia uimarannan veteen ja vesinäytteistä määritettiin niin kiintoaine, sameus kuin kemiallinen hapenkulutuskin (liite 5.1). Lisäksi tutkittiin myös ulosteperäisten bakteerien esiintymistä. Kemiallista hapenkulutusta lisää niin veden humuspitoisuus kuin orgaanisia aineita sisältävät jätevedetkin. Koskenniemen uimarannalla kemiallinen hapenkulutus oli kuitenkin 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

24 melko vähäistä (6,5 mgo 2 /l), arvon sijoittuessa värittömien tai vain lievän humusleiman omaavien vesien tasolle. Vesi oli myös suhteellisen kirkasta sameuden ollessa jokivesille melko alhainen (1,8 FTU). Myös veden kiintoainepitoisuus oli jokivesille melko alhaisella tasolla (2,9 mg/l). On kuitenkin huomattava, että vaikka jokivesissä sekä sameus että kiintoainepitoisuudet ovat tavallisesti korkeampia kuin järvillä, pitoisuudet myös vaihtelevat voimakkaasti eri aikoina. Vesi oli myös hygieeniseltä laadultaan uimavedeksi soveltuvaa, ja fekaalisia streptokokkeja havaittiin vain vähäisessä määrin (13 kpl/100ml). Vesianalyysitulosten perusteella uimarannan vedessä ei ollut näytteenottoajankohtana havaittavissa humusvesistä aiheutuvia haittoja. Vedenlaatusondilla mitattiin lisäksi leirintäalueen uimarantaan laskevan ojan vedenlaatua ihan turvesuon alapuolelta ja leirintäalueen kohdalla sekä itse Tainionvirrasta. Turvesuolta tulevan ojavesi oli sameampaa, happamampaa ja rehevämpää kuin verrattain karu ja kirkasvetinen Tainionvirta. Ojan virtaamat olivat kuitenkin siinä määrin pieniä, ettei niillä ollut vaikutusta Tainionvirran ainevirtoihin ja ravinnepitoisuuksiin (taulukko 2). Veden laadussa ei ollut eroa ojan yläpuolisen (Meijerinsillankoski) ja alapuolisen (Vanhanmyllynkoski) näyteasemien välillä. Ojan tuomalla kiintoainepitoisella vedellä voi kuitenkin olla paikallisia vaikutuksia Tainionvirran veden- ja pohjanlaatuun ojan välittömässä läheisyydessä. Taulukko 2. Isosuolta laskevan ojan vedenlaatu verrattuna ylä- ja alapuolisiin Tainionvirran näytepisteisiin Sähkönjohtavuus ms/m ph Klorofylli a µg/l Sameus NTU Oja Isosuon ap. 17,1 5,51 10,3 43,5 Oja Leirintäalue 12,7 6,47 9,3 12,4 Tainionv., Meijerinsillankoski 5,3 7,65 3 0,5 Tainionv., Vanhanmyllynkoski 5,6 7,64 2,4 0, Enojärvi Hartolassa sijaitsevalta Enojärveltä (Joutsjärven Tainionvirran alue ) (kartta liite 2.2) haettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1). Vesianalyysitulosten perusteella Enojärvi oli lievästi humusleimainen näkösyvyyden ollessa 1,4 metriä. Näytteenottoajankohtana järvi oli voimakkaasti lämpötilakerrostunut ja pohjanläheinen vesi oli lähes hapetonta happikyllästysasteen ollessa vain 6 %. Pohjan lähellä vallinneen heikon happitilanteen vuoksi myös pohjanläheiset ravinnepitoisuudet olivat selvästi kohonneet. Järvi oli kuitenkin päällysveden kokonaisfosfori- ja klorofylli a-pitoisuuksiensa perusteella tuotantotyypiltään vain lievästi rehevä (liite 3). Onkin mahdollista, että pojanläheinen heikko happitilanne johtuu esimerkiksi syvänteen kapea-alaisuudesta. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Enojärvi kuului vuoden 2009 tulosten perusteella luokkaan hyvä. Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/

25 Enojärven rantavyöhykkeen surviaissääskilajisto ilmensi lievästi karua (LEO-indeksi = 50,0) pohjanlaatua (liite 6). Piilevälajiston perusteella vedenlaatu oli luokiteltavissa hyväksi ja tuotantotyypiltään karuksi (IPS-indeksi = 16,8, TDI-indeksi = 6,6) (liite 7). Lajien ekologinen jakauman perusteella lajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit Kilpilampi Hartolassa Kilpilammen valuma-alueella (14.814) sijaitsevalta Kilpilammelta (kartta liite 2.2) haettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1). Vesianalyysitulosten perusteella Kilpilampi oli tuotantotyypiltään rehevä ja vesi oli mesohumoosista eli kohtalaisen humuspitoista. Näytteenottoaikaan Kilpilampi oli voimakkaasti lämpötilakerrostunut ja pohjanläheisen veden happitilanne oli heikko, happikyllästysasteen ollessa ainoastaan 7 % (liite 3). Myös pohjanläheiset kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet olivat moninkertaiset pinnanläheisestä vedestä mitattuihin verrattuna. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Kilpilampi kuuluikin luokkien hyvä ja tyydyttävä välille. Kilpilammen rantavyöhyke oli surviaissääskilajiston perusteella luokiteltavissa lievästi karuksi (LEO-indeksi = 54,5) (liite 6). Piilevälajisto ilmensi erinomaista ja tuotantotasoltaan lievästi rehevää vedenlaatua (IPS-indeksi = 17,3, TDI-indeksi = 7,9) (liite 7). Järven piilevälajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit Valasjärvi Valasjärven (Kilpilammen valuma-alue ) (kartta liite 2.2) vesinäytteet haettiin (tulokset liite 5.1). Näytteenottoajankohtana järvi ei ollut lämpötilakerrostunut vaan kokonaissyvyydeltään 6,5 metriä syvällä näytepisteellä vesi oli lähes tasalaatuista pinnasta pohjaan. Tuotantotyypiltään Valasjärvi oli rehevän ja erittäin rehevän rajoilla ja dystrofialuokitukseltaan meso- ja polyhumoosin välillä, eli varsin humuspitoista. Klorofylli a- pitoisuus oli jopa kokonaisfosforipitoisuuteen nähden melko korkea ja koska kyseessä on humuspitoinen järvi voitaneen Gonyostomum semen-limalevän esiintymistä pitää melko todennäköisenä. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Valasjärvi kuului luokkien hyvä ja tyydyttävä välille. Valasjärveltä analysoitiin vain piilevänäytteet, joiden perusteella lajistossa hallitsivat melko rehevää (meso-eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit. Piileväindeksit ilmensivät jälleen parempaa vedenlaatua, indeksiarvojen ollessa tyypillisiä karuille ja vedenlaadultaan erinomaisille vesille (IPS-indeksi = 17,6, TDI-indeksi = 6,6) (liite 7) 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

26 4.5.8 Valaslampi Valasjärven yläpuoliselta Valaslammelta (Kilpilammen valuma-alue ) (kartta liite 2.2) haettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1). Vedenlaadultaan Valaslampi oli Valasjärven tavoin hyvin rehevä ja humuspitoinen (liite 3). Myös Valaslammella klorofylli a- pitoisuudet olivat kuitenkin kokonaisfosforipitoisuuksiin nähden korkeita ja Gonyostomum semen-limalevän esiintyminen on melko todennäköistä. Valasjärvestä poiketen kokonaissyvyydeltään hieman syvempi Valaslampi oli lämpötilakerrostunut ja pohjanläheisen veden heikentynyt happitilanne näkyi myös kohonneina ravinnepitoisuuksina pohjan lähellä. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa myös Valaslampi sijoittui luokkien hyvä ja tyydyttävä välille. Rantavyöhykkeen surviaissääskilajiston perusteella Valaslammen pohjanlaatu oli luokiteltavissa karuksi (LEO-indeksi = 28,6). Valaslammen päällysvesi oli myös piileväindeksien valossa karua ja laadultaan erinomaista (IPS-indeksi = 18,5, TDI-indeksi = 4,6) (liite 7). Myös ekologisen jakauman perusteella lajistossa hallitsivat karua (oligotrofia) ja melko karua (oligo-mesotrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit. 4.6 UURAJÄRVEN VALUMA-ALUE (14.86) Uurajärvi Hartolassa sijaitsevalta Uurajärveltä (Uurajärven Onkijärven valuma-alue ) (kartta liite 2.2) haettiin vesinäytteet (tulokset liite 5.1. Uurajärvellä vesi ei ollut lämpötilakerrostunut, vaan kokonaissyvyydeltään 7,5 metriä syvällä näytepisteellä vesi oli lähes tasalaatuista pinnasta pohjaan. Vesianalyysitulosten perusteella Uurajärvi oli kirkasvetinen ja tuotantotyypiltään karu (liite 3). Yleisessä vedenlaatuluokituksessa järvi kuuluikin luokkaan erinomainen. Rantavyöhykkeen surviaissääskilajiston perusteella Uurajärvi oli tarkastelluista järvistä kaikkein karuin (LEO-indeksi = 18,8). Myös piileväindeksien perusteella pintaveden laatu oli erinomaista ja tuotantotyypiltään karu (IPS-indeksi = 17,6, TDI-indeksi = 4,7) (liite 7). Lajitossa olivat yleisimpinä melko karua (oligo-mesotrofia) vedenlaatua ilmentävät piilevälajit. 5 YHTEENVETO Vuoden 2009 vesistötutkimuksissa valtaosalla tutkimusvesistöistä sijaitsi vain yksi näytepiste ja näytteitä kerättiin vain yhtenä ajankohtana. Tulosten pohjalta tehtyä vedenlaatuluokittelua voidaan pitää lähinnä suuntaa antavana, sillä vesinäytteet kuvaavat vedenlaatua näytteenottopisteellä kyseisellä näytteenottohetkellä. Isoilla järvillä, jotka ovat Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/

27 usein rikkonaisia ja saarten jakamia on mahdotonta puhua järven vedenlaadusta pelkästään yhden näyteaseman tulosten perusteella, koska esimerkiksi veden vaihtuvuus, järven syvyys ja lähialueen kuormitus vaikuttavat olennaisesti veden laatuun; veden laatu ei välttämättä ole lainkaan samanlaista järven eri osissa. Useampien näytepisteiden lisäksi tarvittaisiin myös tiuhemmin toistettua näytteenottoa, jotta saataisiin tietoa esimerkiksi järven täyskiertojen kestoista, jotka ovat usein vaihtelevia ja vaikuttavat suuresti mm. vedessä vallitseviin happioloihin (Oravainen 1999). Myös järvien luokittelun kannalta erittäin tärkeä rehevyystasoa kuvaava klorofylli a pitoisuus saattaa varsinkin vähänkään rehevimmissä järvissä vaihdella merkittävästi kesän aikana. Valtaosa Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueilta tutkituista vesistöistä oli vuoden 2009 tulosten perusteella vedenlaadultaan hyviä ja kuuluivat yleisessä käyttökelpoisuusluokittelussa luokkiin erinomainen tai hyvä. Ainoastaan Salaksjärvi, Nuoramoisjärven Lahdenpohjanlahti, Kilpilampi, Valasjärvi ja Valaslampi jäivät luokkien hyvä ja tyydyttävä välille Tulosten tulkinnassa on käytetty yleistä vesien käyttökelpoisuusluokitusta (taulukko 3), jonka määräytymisessä huomioidaan päällysveden happikyllästysprosentti, rehevyydestä kertova klorofylli-a ja kokonaisfosforipitoisuus, humuspitoisuutta kuvaava väriluku sekä näkösyvyys, johon vaikuttavat niin rehevyys, kiintoaine- kuin humuspitoisuuskin (Suomen ympäristökeskus 2009 a ja b). Taulukko 3. Hartolan, Heinolan ja Sysmän tutkittujen vesistöjen ympäristöhallinnon mukaiset yleiset käyttökelpoisuusluokat arvioituna kesän 2009 tulosten perusteella. Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Salajärvi Kokkalampi Viilajärvi Kannusjärvi Uurajärvi Im järvi Luotikas Joutsjärvi Keihäsjärvi Enojärvi Salaks järvi Nuoramois järvi Kilpi lampi Valas järvi Valas lampi 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

28 Luokkien sisällä järvet eivät ole paremmuusjärjestyksessä. Samaan luokkaan kuuluvien vesistöjen vedenlaatu voi vaihdella hyvin paljon sekä humusleimaltaan että rehevyydeltään. Humusluokittelussa huomioidaan yleensä väriluvun ja näkösyvyyden lisäksi myös kemiallinen hapenkulutus, jota humuspitoisuus nostaa. Järvien rehevyystaso taas määräytyy kokonaisfosforipitoisuuden ja klorofylli a-arvon perusteella. Jotta voitaisiin Salajärvi Kokkalampi Viilajärvi Kannusjärvi Uurajärvi Imjärvi Luotikas Joutsjärvi Keihäsjärvi Enojärvi Salaksjärvi Nuoramoisjärvi Kilpilampi Valasjärvi Valaslampi kok.p klorofylli a µg/l Kuva 15. Tutkimusvesistöjen kokonaisfosfori- ja klorofylli a-pitoisuudet päällysvedessä kesän 2009 tulosten perusteella. Salajärvi Kokkalampi Viilajärvi Kannusjärvi Uurajärvi Imjärvi Luotikas Joutsjärvi Keihäsjärvi Enojärvi Salaksjärvi Nuoramoisjärvi Kilpilampi Valasjärvi Valaslampi Väri mgpt/l COD Mn mgo2/l Kuva 16. Tutkimusvesistöjen väriluku ja kemiallinen hapenkulutus päällysvedessä kesän 2009 tulosten perusteella. Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/

29 havainnollistaa eroja samaan luokkaan kuuluvien järvien vedenlaadussa sekä vedenlaatuluokan määräävissä tekijöissä, on kuvassa 15 esitetty taulukon 3 järvien kokonaisfosfori- ja klorofylli a-pitoisuudet kesällä Kuvassa 16 puolestaan ovat järvien humuspitoisuutta kuvaavat väriluvut sekä kemiallinen hapenkulutus kesän 2009 tulosten mukaisesti. Tutkimusvesistöt ovat molemmissa em. kuvaajissa samassa järjestyksessä kuin käyttökelpoisuusluokituksen taulukossa. Kuvista 15 ja 16 voidaankin nähdä, että vesistöjen vedenlaadussa on selviä eroja sekä eri luokkien välillä että saman luokan sisällä. Järviltä otettujen biologisten näytteiden tulokset erosivat usein sekä toisistaan että myös vedenlaatutuloksista. Osin tämä selittyy sillä, että ekologinen tila ei ole sama asia kuin vedenlaatu. Esimerkiksi Valaslampi oli vedenlaadultaan rehevä, mutta surviaissääski- ja piilevänäytteet ilmensivät karua/erinomaista tilaa. Piileväindeksit osoittivat useimmissa tapauksissa erinomaista vedenlaatua, ja on oletettavaa että jokivesiin aikoinaan kehitetyt indeksit antoivat todellista paremman kuvan järvien vedenlaadusta. Tämä selittää osaltaan piilevä- ja surviaissääskinäytteiden välisiä eroja. Piileväindeksien sijaan rehevyyttä kuvaava lajien ekologinen jakauma näytti olevan käyttökelpoisempi järvien vedenlaadun kuvaajana. Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa ekologisen tilan arvioinnissa järvien ja jokien tila määritellään suhteessa saman tyypin luonnontilaisiin vesistöihin ja niiden eliöyhteisöihin nähden. Piilevien ja erityisesti surviaissääskien suhteen tämä tieto puuttuu toistaiseksi useilta järvi- ja jokityypeiltä, joten nyt esitetyt arviot saattavat poiketa vertailuyhteisöihin perustuvasta ekologisen tilan arviosta. 6 VIITTEET Anttila-Huhtinen, M Heinolan alueen vesistöjen happamoitumisselvitys vuonna Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry:n tutkimusraportti 3/1995, 14 s. + liitteet. Anttila-Huhtinen, M Heinolan kaupungin vesistötutkimukset kesällä Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry:n tutkimusraportti 13/1998, 10 s. + liitteet. Anttila-Huhtinen, M Heinolan kaupungin vesistötutkimukset vuonna Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry:n tutkimusraportti 28/1999, 19 s. + liitteet. Anttila-Huhtinen, M Heinolan kaupungin vesistötutkimukset vuonna Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry:n tutkimusraportti 40/2001, 23 s. + liitteet. Häkkinen, H Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 110/2009, 39 s. + liitteet. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 120/2010

30 Lepistö, L., Jokipii, R., Niemelä, M., Vuoristo, H., Holopainen, A-L., Niinioja, R., Hammar, t., Kauppi, M., ja Kivinen, J Kasviplankton järvien ekologisen tilan kuvaajana. Suomen ympäristö 600, ympäristönsuojelu 80 s. Oravainen, R Opasvihkonen vesianalyysitulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n moniste, 26 s. Paasivirta, L Rantavyöhykkeen surviaissääsket järvien tyypittelyssä. Univ. of Joensuu, Publications of Karelian Institute 133: SFS-EN 13946:2003. Water quality. Guidance standard for the routine sampling and pretreatment of benthic diatoms from rivers. 13 pp. SFS-EN 15196:2006. Water quality. Guidance on sampling and processing of the pupal exuviae of Chironomidae (Order Diptera) for ecological assessment. 13 pp. Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus, Van Dam, H., A. Mertens & J. Sinkeldam A coded checklist and ecological indicator values of freshwater diatoms from the Netherlands. Netherlands Journal of Aquatic Ecology 28: Wilson, R. S. & Ruse, L. P A guide to the identification of genera of chironomid pupal exuviae occurring in Britain and Ireland (including common genera from northern Europe) and their use in monitoring lotic and lentic fresh waters. Freshwater Biological Association, Special Publication No 13. Kymijoen vesi ja ympäristöry:n tutkimusraportti no 120/

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3.

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3. TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 vesistötutkimuksessa oli mukana yhteensä 39 Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien alueella sijaitsevaa vesistöä. Tutkituista vesistöistä 33 oli järviä, 5 ojia ja yksi lähde. Vuoden

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta.

Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta. N ä y t t e e n o t o n a j a n k o h t a : R a n n a n s i j a i n t i : K u n t a : Ve s i s t ö : Ve s i s t ö a l u e : Ve s i e n h o i t o a l u e : Rantavesitodistus on annettu, x E c o m o n i

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 136/5 Janne Raunio ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 11.9.2012 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2012

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 2(13) VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 1985 2014 1 Ylesitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 26.6.2008 Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 121/2010 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen vesistön

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA

UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2013 UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 621/16 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA 1985-2015

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 2013 Kytäjä-Usmin alue. Heli Vahtera

Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 2013 Kytäjä-Usmin alue. Heli Vahtera Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 213 Kytäjä-Usmin alue Heli Vahtera Rapor 22/213 2 Hyvinkään pintavesien seurantatulokset vuodelta 213 Kytäjä Usmin alue Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot