HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors"

Transkriptio

1 HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors

2 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013 Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä. Aiemmin samanlaisia tutkimuksia on tehty Heinolan alueella ainakin vuosina 1995, 1998, 1999, 2001 ja 2008 ja Vuoden 2013 tutkimuksissa oli mukana yhteensä 8 vesistöä, kaikki Kymijoen vesistöalueella (14). Tutkitut vesistöt olivat järvikohteita, joista yksi oli Hartolan Rautaveden lahti. Muilla näytteillä pyrittiin kuvaamaan järven pääaltaan tilaa. Näytteet otettiin kasvukaudella. Näytekierroksia oli vain yksi. Vuoden 2013 tuloksia verrattiin myös järvien aiempiin vedenlaatutietoihin., jotka sijoittuvat ajallisesti 1970-, 1980-, 1990-, ja 2010-luvuille. Vanhoja tuloksia oli hyvin vaihtelevasti eri järvistä. Eniten tutkittu on Tepoonjärvi, joka kuuluu valtion ympäristöhallinnon seurantaan. Aiempia tuloksia ei ollut lainkaan Hartolassa Kurjenlahdelta ja Laihalammelta eikä Heinolassa Uudenriihenlammesta eikä Vähästä Katisjärvestä. 2. Sääolot Talvi oli tavanomainen. Etelä-Suomen järvet alkoivat jäätyä marrasjoulukuun vaihteessa ja suurtenkin järvien selät jouluun mennessä. Vedenpinnat olivat talvella ja keväällä tavanomaista korkeammalla ja erityisesti huhtikuun sateisuus nosti vedenpintoja nopeasti. Jäät lähtivät heti vapun jälkeen. Pintavesien lämpötilat nousivat nopeasti toukokuussa ja järvivesien lämpöennätyksiä mitattiin niin kesäkuun alussa kuin heti juhannuksen jälkeenkin. Vesien lämpötilat pysyivät lämpiminä elokuuhun saakka lukuun ottamatta lyhyttä viileämpää jaksoa heinäkuun puolivälissä. (Suomen ympäristökeskus 2013) 3. Vedenlaatua kuvaavat tekijät 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot Veden lämpötila eri kerroksissa on tärkeä tieto happianalyysien tekemisessä ja järven lämpötilakerrostuneisuuden arvioinnissa. Veteen liukenevan hapen määrä riippuu lämpötilasta ja siksi hapen kyllästysasteen laskemiseen tarvitaan jokaisen yksittäisen näytteen lämpötila. Lämpötilat mitattiin näytteenoton yhteydessä. Suomen järvissä vallitsee talvisin ja kesäisin kerrostuneisuus, joka johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Vesi on raskainta + 4 C lämpötilassa. Syksyllä ja keväällä tapahtuu täyskierto, jolloin tuulet pääsevät sekoittamaan veden ja vesi on sekä lämpötilaltaan että muilta ominaisuuksiltaan tasalaatuista pinnalta pohjaan. Talvella vesi jäähtyy pinnasta, ja kerrostuu siten, että kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla. Kesällä taas pintavesi lämpenee ja kylmä vesi on pohjalla. Lämpötilaerojen aiheuttama tiheysero estää vesimassoja sekoittumasta, ja veteen muodostuu kerroksia: päällysvesi, alusvesi ja ns. harppauskerros eli välivesi. Matalissa, alle 5 m syvyisissä vesissä ei aina esiinny pysyvää kesäkerrostuneisuutta, vaan tuulet sekoittavat vesimassan pohjia myöten. Alusvesi on eristyksissä ilman kanssa kosketuksissa olevasta päällysvedestä, joten alusveden happitilanne heikkenee kerrostuneisuuden jatkuessa. Happivajetta nopeuttaa esim. järven rehevyys ja pohjan muodot, mm. syvänteen jyrkkäreunaisuus. Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

3 3.2 Rehevyys Järvien rehevyyttä kuvaavat klorofylli-a-pitoisuus päällysvedessä sekä ravinnepitoisuudet. Klorofylli-a-määrät antavat suuntaa lehtivihreällisten planktonlevien määrästä järvessä. Levämäärät vaihtelevat paljon kasvukauden aikana, joten yksittäinen kesäajan tulos ei välttämättä kerro luotettavasti järven levätuotannosta. Fosforia esiintyy järvissä leville käyttökelpoisena fosfaattifosforina eli liuenneena sekä esimerkiksi leviin ja rautaan sitoutuneena. Kesäaikaan fosfaattifosforin määrä on yleensä pintavedessä vähäinen, sillä se kuluu kasvuun. Rautaan sitoutunut fosfori taas vapautuu takaisin liukoiseen muotoon hapettomissa oloissa, mikä näkyy kokonaisfosforipitoisuuksien kohoamisena alusvedessä aina happitilanteen heikentyessä. Täyskierron aikana vapautunut fosfori sekoittuu taas koko vesimassaan ja tulee näin takaisin levien käyttöön. Rehevissä järvissä esiintyy yleensä enemmän happikatoa, sillä orgaanista ainesta vedessä on enemmän ja sen hajottamiseen kuluu happea. Happikato taas vapauttaa pohjasta fosforia, eli sisäinen kuormitus on itseään ruokkiva ilmiö. 3.3 Humuspitoisuus Veden humuspitoisuus vaikuttaa värilukuun, kemialliseen hapenkulutukseen ja pharvoon. Järvet luokitellaan humuspitoisuuden ja kokonsa perusteella yhdeksään eri luokkaan: 1. Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh) 2. Pienet humusjärvet (Ph) 3. Keskikokoiset humusjärvet (Kh) 4. Suuret vähähumuksiset järvet (SVh) 5. Suuret humusjärvet (Sh) 6. Runsashumuksiset järvet (Rh) 7. Matalat vähähumuksiset järvet (MVh) 8. Matalat humusjärvet (Mh) 9. Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) Järvityyppien luokittelussa käytettävät pinta-ala-rajat: Pienet järvet: pinta-ala alle 5 km2 Keskikokoiset järvet: pinta-ala 5 40 km2 Suuret järvet: pinta-ala yli 40 km2 Valuma-alueen maaperän laadun vaikutus järvityyppien erotteluun: Vähähumuksiset järvet: luontainen väri alle 30 mg Pt/l Humusjärvet: luontainen väri mg Pt/l Runsashumuksiset järvet: luontainen väri yli 90 mg Pt/l Syvyyssuhteiden ja maantieteellisen sijainnin vaikutus järvityyppien erotteluun: Matalaan tyyppiin järvi erotellaan, kun sen keskisyvyys on alle 3 metriä tai vesi ei kerrostu kesällä tai kerrostuminen on lyhytaikaista. (Ympäristöministeriö 2006) Vedessä oleva humus myös tyypillisesti lisää kokonaistyppipitoisuutta ja pienentää näkösyvyyttä. Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

4 Tulosten tulkinnassa on sovellettu Suomen ympäristökeskuksen määrittelemiin, vuosina käytettyihin raja-arvoihin (julkaistu esimerkiksi ympäristöoppaassa Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito, SYKE 2010) 4. Näytteenotto ja menetelmät Vuoden 2013 vesistötutkimuksissa näytteet otti Heinolan kaupungin ympäristötoimi. Kaikki näytteet olivat kasvukauden näytteitä 6. ja 7. elokuuta. Näytteenottopisteiden tarkat sijainnit on esitetty liitteessä. Järvinäytepisteet pyrittiin sijoittamaan järven syvimpään kohtaan ja näytesyvyydet määräytyivät kokonaissyvyyden perusteella. Näytteet pyrittiin ottamaan metrin syvyydeltä, alusvedestä ja vesipatsaan puolivälistä, jos syvyyttä oli riittävästi. Vesinäytteet analysoitiin Metropolilabin akkreditoidussa laboratoriossa. Määritysmenetelmät ja tutkitut parametrit on esitetty liitteessä. Vesianalyysitulokset ovat liitteenä. 5. Tulokset 5.1 Konniveden lähialue (14.131) Uudenriihenlampi ( ) Konniveden lähialueeseen (14.131) kuuluva Uudenriihenlampi on melko matala (kok. syvyys 5 m), pinta-alaltaan noin 1 ha järvi. Väriluvun perusteella Uudenriihenlampi on keskihumuksinen. Uudenriihenlammen vedenlaatua ei ole aikaisemmin tutkittu muuten kuin uimarannan bakteerinäytteistä. Matalahkolle järvelle tyypillisesti lämpötilan kerrostuneisuus ei ollut voimakas, mutta happipitoisuudessa oli kuitenkin selvä ero pinnan ja pohjanläheisen veden välillä. Fosforin ja typen määrän perusteella Uudenriihenlammen vedenlaatu on erinomaista, mutta klorofyllin määrä viittaa lievään rehevyyteen. Uudenriihenlammen puskurikyky happamoitumista vastaan voi tämän näytteen perusteella olla lievästi heikentynyt. 5.2 Tuusjärven valuma-alue (14.173) Iso Katisjärvi ( ) Iso-Katisjärvi on Tuusjärven valuma-alueella pitkän järviketjun suurin allas matkalla latvavesiltä Lahnajärveen ja Ristijärveen. Iso Katisjärvi on muodoltaan sokkeloinen. Näyte otettiin järven suurimmasta altaasta. Väriluvun perusteella Vesuminjärvi on runsashumuksinen järvi. Syvyys näytteenottopaikassa oli 9 m. Lämpötilan harppauskerros oli vesipatsaan puolivälin yläpuolella. Pohjanläheisessä vedessä ja välivedessä happipitoisuus oli alentunut (kyllästysaste 39 %, 4,5-4,8 mg/l). Ravinteiden ja kolorofyllin määrien perusteella Ison Katisjärven vesi on erinomaista tai hyvää, siinä ei ole merkkejä rehevöitymisestä. Veden ph on humusvesien tapaan alhainen ja puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävällä tasolla. Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

5 Edellinen näyte Isosta Katisjärvestä on kesältä 1998, jolloin veden laatu on ollut hyvin samanlaista. Happitilanne oli nyt parempi kuin vuonna Vähä Katisjärvi ( ) Vedet Isoon Katisjärveen tulevat Vähän Katisjärven kautta. Vähä Katisjärvi on pintaalaltaan 4 ha kokoinen järvi. Näytteenottopaikalla syvyyttä oli 10 m. Väriluvun perusteella (pintavedessä 140) Vähä Katisjärvi on Ison Katisjärven tapaan runsashumuksinen järvi. Lämpötilakerrostuneisuus oli voimakas, jo 5 m syvyydessä lämpötila oli 6 C ja pohjalla 5 C. Pohjanläheisessä vedessä happi oli kulunut loppuun ja välivedessäkin kyllästysaste oli vain 22 %. Klorofyllipitoisuuden ja ravinteiden määrän perusteella pintavesi on erinomaista, mutta hapettoman pohjanläheisen veden korkeat raudan ja fosforin pitoisuudet viittaavat sisäiseen kuormitukseen. Pintaveden ravinteiden ja klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella Vähä-Katisjärvi on luonnontilaisen humusjärven tasolla. Happiongelmat pohjanläheisessä vedessä kertovat kuitenkin alkavasta rehevöitymisestä tai ulkoisesta happea kuluttavasta kuormituksesta, mikä laskee käyttökelpoisuusluokitusta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä Kivijärvi ( ) Iso Katisjärvi laskee Vaasjärvien kautta edelleen Kivijärveen. Kivijärvi on pintaalaltaan 12 ha kokoinen, pitkän muotoinen järvi, jonka keskellä on kivinen luoto. Näytteenottopaikalla syvyyttä oli 8 m. Väriluvun perusteella (pintavedessä 100) Vähä Katisjärvi on Ison Katisjärven tapaan runsashumuksinen järvi. Lämpötilakerrostuneisuus oli voimakas, jo 4 m syvyydessä lämpötila oli 9 C ja pohjalla 7 C. Pohjanläheisessä vedessä happi oli kulunut loppuun ja välivedessäkin kyllästysaste oli vain 13 %. Ravinteiden perusteella pintavesi on erinomaista, kuten yläpuolisissakin järvissä. Klorofyllipitoisuus (13 ug/l) oli Kivijärven pintavedessä Katisjärviä suurempi, mutta kuitenkin hyvällä tasolla. Hapettomasta pohjasta on liuennut veteen runsaasti rautaa, mutta ei vielä merkittävästi fosforia. Puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä. 5.3 Kilpilammen valuma-alue (14.814) Laihalampi ( ) Kilpilammen valuma-alueeseen kuuluva Laihalampi on hyvin matala (2 m), kuitenkin noin 25 ha kokoinen järvi. Laihalammen vedenlaadusta ei ollut aiempia tietoja. Järven mataluuden takia otettiin näyte vain yhdestä syvyydestä ja klorofyllinäyte pintavedestä. Väriluvun perusteella Laihalampi on matala humusjärvi. Klorofyllipitoisuus oli korkea, tyydyttävän ja välttävän rajalla. Leviä ei havaittu silmämääräisesti näytteenottohetkellä. Ravinnepitoisuudet Laihalammessa olivat korkeat ja ilmentävät voimakasta rehevöitymistä. Sähkönjohtavuus oli normaalilla tasolla ja happea oli vedessä yli kylläisen pitoisuuden, kuten korkeilla klorofyllipitoisuuksilla on tyypillistä kasviplanktonin yhteyttäessä voimakkaasti. Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

6 5.4 Jääsjärven lähialue (14.821) Jääsjärvi on Hämeen ELY-keskuksen säännöllisessä seurannassa ja on tyypiltään suuri, vähähumuksinen järvi. Näytteenottopiste sijaitsee Vehkasalon itäpuolella. Kesällä 2013 ELY-keskuksen näytteet otettiin 8.7. ja Kurjenlahdelta ei ole aikaisempia vedenlaatutietoja. Kesällä 2013 paikalliset ranta-asukkaat ovat ottaneet Kurjenlahdesta yhden näytteen aikaisemmin kesällä Kurjenlahti Kurjenlahti on Jääsjärven lahti, joka on yhteydessä Jääsjärveen pohjoispäästään Kilkkilänsalmen, Laiskaselän ja Oravasalmen kautta. Kurjenlahden näytteet otettiin syvänteestä (10,5 m) Kaarteenlahden kallion länsipuolelta. Väriluvun perusteella Kurjenlahden vesi on hieman humuspitoisempaa kuin Jääsjärven pääaltaassa. Vesi oli lämpötilakerrostunutta. Väliveden näyte 5 m syvyydessä osui lämpötilan harppauskerrokseen (15 C). Pohjanläheinen vesi oli hapeton ja välivedessäkin happipitoisuus oli selvästi laskenut. Jääsjärven pääaltaasta otetuissa näytteissä pohjanläheisen veden happipitoisuus oli elokuussa laskenut 13 %:iin ja aikaisempina vuosina on satunnaisesti todettu hapettomuutta. Ravinteita ja klorofylliä on Kurjenlahdessa vähän enemmän kuin Jääsjärvessä, mutta suhteutettuna vähän korkeampaan humuspitoisuuteen Kurjenlahtikin on erittäin hyvässä kunnossa, vedenlaadultaan lähellä luonnontilaista vettä. Syvänteen hapettomuus voi kuitenkin olla merkki alkavasta rehevöitymisestä. 5.5 Lauhjoen valuma-alue (14.147) Tepoonjärvi ( ) Lauhjoen valuma-alueeseen kuuluva Tepoonjärvi on ekologiselta tyypiltään pieni humusjärvi. Hämeen ELY-keskus seuraa Tepoonjärven vedenlaatua. Viimeisimmät näytteet on haettu kesällä Tepoonjärvi otettiin vuoden 2013 järvitutkimuksiin mukaan, koska siellä havaittiin kesällä 2013 poikkeuksellisen voimakas leväkukinta. Vesinäytteiden perusteella Tepoonjärvi on erinomaisessa tilassa, vedenlaatu vastaa pienen humusjärven luonnontilaa tai on fosforin ja klorofyllin määrien perusteella jopa karumpikin kuin pienet luonnontilaiset humusjärvet. Vuoden 2010 tuloksiin verrattuna veden laatu on hyvin samankaltaista. Kesän 2013 runsaalle leväkukinnalle ei löytynyt vedenlaatutiedoista selittäjää Muutalampi ( ) Tepoonjärvi laskee Muutalampeen ja edelleen Keskiseen. Muutalampi on 39 ha kokoinen järvi. Näytteenottopaikalla syvyyttä oli 7 m. Edellinen vesinäyte Muutalammesta oli otettu heinäkuussa Pintaveden väriluvun perusteella Muutalampi on pieni humusjärvi. Vesi oli lämpötilan mukaan kerrostunutta. Pohjalla lämpötila oli 9,5 C, vesipatsaan puolivälissä 18 C. Happipitoisuus oli pohjanläheisessä vedessä alentunut (kyllästysaste 13 %), mutta fosforia ei vielä vapautunut pohjasta. Sen sijaan raudan pitoisuus pohjanläheisessä vedessä oli korkea. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden perusteella järvi on erinomaisessa tilassa kuten Tepoonjärvikin. Vuoden 1987 tuloksiin verrattuna vesi oli nyt hieman tummempaa, ravinteita ja rautaa hivenen enemmän ja pohjanläheisen veden Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

7 happipitoisuus vähän alempi. Veden klorofyllipitoisuus oli samalla tasolla. Veden laatu on pysynyt käytännössä samalla, erinomaisella tasolla. 5.6 Yhteenveto Vedenlaatututkimusten tarkoituksena oli selvittää tutkittavien järvien ekologista tilaa ja yleistä käyttökelpoisuutta. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty Heinolan alueella 1990-luvun puolivälistä lähtien ja satunnaisesti jo aikaisemminkin. Kaikista järvistä otettiin näytteet kesäkaudelta, jolloin vesi on kerrostunutta. Vain matalimmissa järvissä vedenlaatu on läpi vuoden tasalaatuista. Näytteenottokierroksia tehtiin vain yksi. Vuoden 2013 tuloksissa ei ollut suuria yllätyksiä. Järvien vedenlaatu oli erinomaista tai hyvää Hartolan Laihalampea lukuun ottamatta. Laihalammen merkitys virkistyskäytölle koskee ensisijaisesti rantakiinteistöjen omistajia (peruskartalta laskien n. 10 kiinteistöä). Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

8 Liite 1 Näytepisteiden sijainnit Kuva 1 Heinolan pohjoiset järvipisteet, KKJ peruskoordinaatteina ja ETRS-GKn-tasokoordinaatteina Iso Katisjärvi ; Kivijärvi ; Vähä Katisjärvi ; Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

9 Kuva 2 Uudenriihenlampi, KKJ peruskoordinaatteina ja ETRS-GKn-tasokoordinaatteina ; Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

10 Kuva 3 Sysmän järvipisteet KKJ peruskoordinaatteina ja ETRS-GKn-tasokoordinaatteina Muutalampi ; Tepoonjärvi ; Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

11 Kuva 4 Hartolan järvipisteet KKJ peruskoordinaatteina ja ETRS-GKn-tasokoordinaatteina Laihalampi ; Kurjenlahti, Jääsjärvi ; Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

12 Liite 2 Tutkitut muuttujat Järvivesinäytteistä tutkittiin seuraavat muuttujat kaikista syvyyksistä: Lämpötila, C Happi, mg/l Hapen kyllästysaste, % Sameus, FNU Sähkönjohtavuus, ms/m Alkaliniteetti, mmol/l ph Väri, mg Pt/l CODMn, mg/l Kokonaistyppi N, µg/l Nitraatti- ja nitriittitypen summa NO2+NO3-N, µg/l Ammoniumtyppi NH4-N, µg/l Kokonaisfosfori P, µg/l Fosfaattifosfori PO4-P, µg/l Rauta, µg/l Lisäksi otettiin kokoomanäyte 0 2 m syvyydeltä, josta tutkittiin A-klorofyllin määrä, µg/l Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

13 Liite 3 Testausselosteet (8 kpl) Heinolan kaupunki ympäristötoimi Hartolan toimipiste Heinolan toimipiste Sysmän toimipiste PL 16 (Kuninkaantie 16) PL 1001 (Rauhankatu 3) Valittulantie Hartola Heinola Sysmä Puh Puh. (03) , Puh

14 TESTAUSSELOSTE (1) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Uudenriihenlampi (HEINOjär - Uudenriihenl) Analyysi Menetelmä m m m Yksikkö Sameus * SFS-EN ISO 7027:2000 2,7 3,5 FNU 15 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,9 6,5 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 2,3 2,5 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, VYH:87 0,097 0,106 mmol/l 10 Hapen kyllästysaste SFS 3040:1990 [kumottu] 122,0 69,0 % 10 Happi * SFS-EN 25813: ,9 6,5 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen * SFS 3036:1981 8,5 9,2 mg/l 15 hapenkulutus Ammoniumtyppi, NH4-N * SFS 3032: 1976, < 4 < 4 µg/l 15 autom./kumottu Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, Aquakem < 4 < 4 µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l 15 Ortofosfaattifosfori, PO4-P * SFS 3025:1986 [kumottu] < 2 < 2 µg/l 15 Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, kumottu µg/l 15 Klorofylli * SFS 5772: µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 21,0 18,0 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävar muus- % Kalso Seija toimitusjohtaja

15 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Iso Katisjärvi (HEINOjär - Iso Katisj) Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO ,5 m m m Yksikkö 2,2 1,1 1,2 FNU :2000 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,3 5,6 5,6 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 2,8 3,0 2,9 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, 0,065 0,060 0,055 mmol/l 10 VYH:87 Hapen kyllästysaste SFS 3040: ,0 39,0 39,0 % 10 [kumottu] Happi * SFS-EN 25813:1996 9,8 4,5 4,8 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen * SFS 3036: mg/l 15 hapenkulutus Ammoniumtyppi, NH4-N * SFS 3032: 1976, µg/l 15 autom./kumottu Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, < µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Aquakem Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 < 2 < 2 < 2 µg/l 15 PO4-P [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, µg/l 15 kumottu Klorofylli * SFS 5772:1993 7,1 µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x x x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 22,0 9,0 6,0 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävar muus- % Kalso Seija

16 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi toimitusjohtaja

17 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO Havaintopaikka: Vähä katisjärvi (HEINOjär - Vähä Katisj) m m m Yksikkö 1,2 1,0 6,3 FNU :2000 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,2 5,7 5,9 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 2,6 2,9 3,2 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, 0,059 0,068 0,113 mmol/l 10 VYH:87 Hapen SFS 3040: ,0 22,0 < 1 % 10 kyllästysaste [kumottu] Happi * SFS-EN 25813:1996 9,5 2,7 < 0,2 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus * SFS 3036: mg/l 15 Ammoniumtyppi, NH4-N Nitraatti-ja nitriittitypen summa, (NO2-NO3)N * SFS 3032: 1976, autom./kumottu * Sis. menetelmä, Aquakem < µg/l 15 < 4 57 < 4 µg/l 15 Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l 15 Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 < µg/l 15 PO4-P [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, µg/l 15 kumottu Klorofylli * SFS 5772:1993 5,1 µg/l 15 Alkuaineiden * ICP-MS x x x määritys: Rauta, Fe, * ISO µg/l 20 kokonais- Veden lämpötila kenttämittaus 21,0 6,0 5,0 C Epävarm uus-% Yhteyshenkilö Punkari Milla,

18 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Kalso Seija toimitusjohtaja

19 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Kivijärvi (HEINOjär - Kivijärvi) Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO m m m Yksikkö 1,6 2,4 12 FNU :2000 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,6 5,8 5,9 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 3,0 3,4 3,4 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, 0,093 0,097 0,109 mmol/l 10 VYH:87 Hapen kyllästysaste SFS 3040: ,0 13,0 < 1 % 10 [kumottu] Happi * SFS-EN 25813: ,0 1,5 < 0,2 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus * SFS 3036: mg/l 15 Ammoniumtyppi, NH4-N Nitraatti-ja nitriittitypen summa, (NO2-NO3)N * SFS 3032: 1976, autom./kumottu * Sis. menetelmä, Aquakem 5 < 4 34 µg/l 15 < 4 < 4 < 4 µg/l 15 Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l 15 Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 < 2 < 2 3 µg/l 15 PO4-P [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, µg/l 15 kumottu Klorofylli * SFS 5772: µg/l 15 Alkuaineiden * ICP-MS x x x määritys: Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 22,0 9,0 7,0 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävarm uus-%

20 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Kalso Seija toimitusjohtaja

21 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Laihalampi (HEINOjär - Laihalampi) Analyysi Menetelmä m m Yksikkö Sameus * SFS-EN ISO 7027:2000 6,8 FNU 15 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 5,9 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 4,4 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, VYH:87 0,049 mmol/l 10 Hapen kyllästysaste SFS 3040:1990 [kumottu] 109,0 % 10 Happi * SFS-EN 25813:1996 9,3 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen * SFS 3036: mg/l 15 hapenkulutus Ammoniumtyppi, NH4-N * SFS 3032: 1976, autom./kumottu < 4 µg/l 15 Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, Aquakem < 4 µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l 15 Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 [kumottu] < 2 µg/l 15 PO4-P Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, kumottu 67 µg/l 15 Klorofylli * SFS 5772: µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 23,0 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävarm uus-% Kalso Seija toimitusjohtaja

22 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi

23 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Kurjenlahti, Jääsjärvi (HEINOjär - Kurjenlahti) Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO 7027: m ,5 m m Yksikkö 2,1 3,1 16 FNU 15 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 7,3 6,7 6,7 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 5,6 6,0 6,6 ms/m :1994 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, VYH:87 0,246 0,270 0,345 mmol/l 10 Hapen kyllästysaste SFS 3040: ,0 25,0 < 1 % 10 [kumottu] Happi * SFS-EN 9,0 2,5 < 0,2 mg/l :1996 CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus * SFS 3036:1981 9,2 9,3 11 mg/l 15 Ammoniumtyppi, NH4-N * SFS 3032: 1976, µg/l 15 autom./kumottu Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, < 4 < 4 96 µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Aquakem Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 < 2 < 2 6 µg/l 15 PO4-P [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, µg/l 15 kumottu Klorofylli * SFS 5772:1993 7,5 µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x x x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 22,5 15,0 8,0 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävar muus- %

24 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Kalso Seija toimitusjohtaja

25 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Tepoonjärvi (HEINOjär - Tepoonjärvi) Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO 7027:2000 Väriluku * ISO : ,5 m m m Yksikkö 1,2 1,5 1,5 FNU mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,8 6,7 6,5 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 3,3 3,3 3,3 ms/m :1994 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, VYH:87 0,092 0,086 0,096 mmol/l 10 Hapen kyllästysaste SFS 3040: ,0 96,0 81,0 % 10 [kumottu] Happi * SFS-EN 9,0 8,5 7,6 mg/l :1996 CODMn-arvo, kemiallinen * SFS 3036: mg/l 15 hapenkulutus Ammoniumtyppi, NH4-N * SFS 3032: 1976, µg/l 15 autom./kumottu Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, < 4 < 4 < 4 µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Aquakem Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l Ortofosfaattifosfori, PO4-P * SFS 3025:1986 < 2 < 2 < 2 µg/l 15 [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: µg/l , kumottu Klorofylli * SFS 5772:1993 3,8 µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x x x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 22,0 21,0 18,5 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävar muus- %

26 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Kalso Seija toimitusjohtaja

27 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Tilaaja Heinolan kaupunki Ympäristötoimisto Rauhankatu HEINOLA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Havaintopaikka: Muutalampi (HEINOjär - Muutalampi) Analyysi Menetelmä m Sameus * SFS-EN ISO ,5 m m m Yksikkö 1,4 2,1 6,6 FNU :2000 Väriluku * ISO : mg Pt/l 15 ph * SFS 3021:1979 6,6 6,4 6,1 3 Sähkönjohtavuus * SFS-EN 27888:1994 3,2 3,3 3,3 ms/m 5 Alkaliteetti * Sisäinen menetelmä, 0,088 0,095 0,104 mmol/l 10 VYH:87 Hapen kyllästysaste SFS 3040: ,0 58,0 13,0 % 10 [kumottu] Happi * SFS-EN 25813:1996 8,2 5,5 1,5 mg/l 10 CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus * SFS 3036: mg/l 15 Ammoniumtyppi, * SFS 3032: 1976, µg/l 15 NH4-N autom./kumottu Nitraatti-ja nitriittitypen * Sis. menetelmä, < 4 < µg/l 15 summa, (NO2-NO3)N Aquakem Kokonaistyppi * SFS-EN ISO µg/l 15 Ortofosfaattifosfori, * SFS 3025:1986 < 2 < 2 < 2 µg/l 15 PO4-P [kumottu] Kokonaisfosfori * SFS 3026: 1986, µg/l 15 kumottu Klorofylli * SFS 5772:1993 3,2 µg/l 15 Alkuaineiden määritys: * ICP-MS x x x Rauta, Fe, kokonais- * ISO µg/l 20 Veden lämpötila kenttämittaus 22,0 18,0 9,5 C *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Punkari Milla, Epävar muus- %

28 TESTAUSSELOSTE (2) Vesi Kalso Seija toimitusjohtaja

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 11.9.2012 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2012

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3.

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3. TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 vesistötutkimuksessa oli mukana yhteensä 39 Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien alueella sijaitsevaa vesistöä. Tutkituista vesistöistä 33 oli järviä, 5 ojia ja yksi lähde. Vuoden

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU Testausseloste 2012-5576-1 1(1) Vesinäyte 31.12.2012 Vesilaitos Näytetiedot Näyte Näyte otettu 19.12.2012 Näytteen ottaja Riikonen Saapunut 19.12.2012 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 19.12.2012

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Vesi. Maksaja PL LASKUT

TESTAUSSELOSTE Vesi. Maksaja PL LASKUT O MetropoliLab TESTAUSSELOSTE 2011-7660 Vesi 1(2) 06.07.2011 Tilaaja 0988874-7 Puolustushallinnon rakennuslaitos Keskusyksikkö PL 1 49401 HAMINA Näytetiedot Näyte Näyte otettu Vastaanotettu Tutkimus alkoi

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi 1 (4) Vihdin kunta / Vihdin Vesi Saarikko Santeri vesilaitoksen johtaja PL 13 03101 NUMMELA Tilausnro 103919 (1001/VIHTIVL), saapunut 7.9.2017, näytteet otettu 7.9.2017 (9,00-10,10) Näytteenottaja: Terv.tark.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13.3.2017 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2016

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat

Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Annukka Korja 2016 Mitä eri vedenlaadun muuttujat tarkoittavat? Happipitoisuus Veden happipitoisuus on merkittävin järven tilaan vaikuttavista

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS

LOHJAN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS LOHJAN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Anne-Marie Hagman LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 2/08 LOHJAN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Anne-Marie Hagman Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila Heli Jutila ympäristöasiantuntija 26.8.2011 Kastanajärven valuma-alue Pienehkö (2,85 km 2 ), metsäinen ja järvinen 30.7.2011 Pohjakartan Heli copyright Jutila

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 NÄYTTEENOTTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET 4

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 NÄYTTEENOTTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET 4 TIIVISTELMÄ Hartolan, Heinolan ja Sysmän ympäristötoimet tilasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä selvityksen 18 vähän tutkitun järven vedenlaadusta ja ekologisesta tilasta. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään

Lisätiedot