HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors
|
|
- Amanda Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors
2 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2012 Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä. Aiemmin samanlaisia tutkimuksia on tehty Heinolan alueella ainakin vuosina 1995, 1998, 1999, 2001 ja Vuoden 2012 tutkimuksissa oli mukana yhteensä 24 vesistöä tai vesistönosaa, kaikki Kymijoen vesistöalueella (14). Tutkituista vesistöistä 22 oli järvikohteita, joista kolme oli Hartolan Rautaveden lahtia ja yksi Sysmän Auhjärven lahti. Kaksi kohdetta oli jokia. Näytteet otettiin kasvukaudella. Suuremmilta järviltä pyrittiin ottamaan kahdet näytteet: heinä- ja elokuussa. Pienemmiltä järviltä ja joista otettiin vain yksi näyte. Vuoden 2012 tuloksia verrattiin myös järvien aiempiin vedenlaatutietoihin, jotka sijoittuvat ajallisesti 1980-, ja 2000-luvuille. Vanhoja tuloksia oli hyvin vaihtelevasti eri järvistä. Aiempia tuloksia ei ollut lainkaan Hartolassa Lukkolammesta, Lauhlammesta ja Ulmalanlammesta, Sysmässä Enojärvestä, Kivelänlammesta, Korkeanalasesta, Lylyjärvestä, Salmelanlammesta ja Auhjärven Pilkanselältä eikä Heinolassa Hepolammesta, Mustalammesta ja Torlammesta. 2. Sääolot Talvi oli poikkeuksellinen. Kymijoen valuma-alueen talvi-kevätkauden sadantasumma oli ennätyksellinen. Erityisesti joulukuu oli lauha ja sateinen, ja keväällä ja kesällä huhti-heinäkuussa satoi keskimääräistä enemmän joka kuukausi. Tammi kesäkuun sadantasumma oli sadan vuoden havaintojaksolla toiseksi suurin. Vielä vuodenvaihteessa Etelä-Suomen järvet olivat sulia ja sateiden takia vedenpinnat korkealla. Jääpeitteinen aika jäi lyhyeksi. Järvet jäätyivät vasta tammikuussa. Jäät lähtivät Etelä-Suomen suurista järvistä huhtikuun viimeisellä viikolla eli lähes tavanomaiseen aikaan ja pienistäkin järvistä toukokuun alkupäivinä. Pintavesien lämpötilat noudattelivat keskimääräisiä lämpötiloja. Touko- ja kesäkuussa oli kummassakin lyhyt lämmin jakso jolloin lämpötilat nousivat keskiarvojen yläpuolelle, mutta kesäkuun lopun viileä jakso sai pintavedet viilenemään hyvin nopeasti jopa keskimääräisen alapuolelle. Heinäkuun lopun helteet nostivat vesien lämpötilan pitkäaikaisten keskiarvojen tuntumaan tai vähän niiden yläpuolelle. (Suomen ympäristökeskus 2012) 3. Vedenlaatua kuvaavat tekijät 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot Veden lämpötila eri kerroksissa on tärkeä tieto happianalyysien tekemisessä ja järven lämpötilakerrostuneisuuden arvioinnissa. Veteen liukenevan hapen määrä riippuu lämpötilasta ja siksi hapen kyllästysasteen laskemiseen tarvitaan jokaisen yksittäisen näytteen lämpötila. Lämpötilat mitattiin näytteenoton yhteydessä. Suomen järvissä vallitsee talvisin ja kesäisin kerrostuneisuus, joka johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Vesi on raskainta + 4 C lämpötilassa. Syksyllä ja keväällä tapahtuu täyskierto, jolloin tuulet pääsevät sekoittamaan veden ja vesi on sekä lämpötilaltaan että muilta ominaisuuksiltaan tasalaatuista pinnalta pohjaan.
3 Talvella vesi jäähtyy pinnasta, ja kerrostuu siten, että kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla. Kesällä taas pintavesi lämpenee ja kylmä vesi on pohjalla. Lämpötilaerojen aiheuttama tiheysero estää vesimassoja sekoittumasta, ja veteen muodostuu kerroksia: päällysvesi, alusvesi ja ns. harppauskerros eli välivesi. Matalissa, alle 5 m syvyisissä vesissä ei aina esiinny pysyvää kesäkerrostuneisuutta, vaan tuulet sekoittavat vesimassan pohjia myöten. Alusvesi on eristyksissä ilman kanssa kosketuksissa olevasta päällysvedestä, joten alusveden happitilanne heikkenee kerrostuneisuuden jatkuessa. Happivajetta nopeutta esim. järven rehevyys ja pohjan muodot, mm. syvänteen jyrkkäreunaisuus. 3.2 Rehevyys Järvien rehevyyttä kuvaavat klorofylli-a-pitoisuus päällysvedessä sekä ravinnepitoisuudet. Klorofylli-a-määrät antavat suuntaa lehtivihreällisten planktonlevien määrästä järvessä. Levämäärät vaihtelevat paljon kasvukauden aikana, joten yksittäinen kesäajan tulos ei välttämättä kerro luotettavasti järven levätuotannosta. Fosforia esiintyy järvissä leville käyttökelpoisena fosfaattifosforina eli liuenneena sekä esimerkiksi leviin ja rautaan sitoutuneena. Kesäaikaan fosfaattifosforin määrä on yleensä pintavedessä vähäinen, sillä se kuluu kasvuun. Rautaan sitoutunut fosfori taas vapautuu takaisin liukoiseen muotoon hapettomissa oloissa, mikä näkyy kokonaisfosforipitoisuuksien kohoamisena alusvedessä aina happitilanteen heikentyessä. Täyskierron aikana vapautunut fosfori sekoittuu taas koko vesimassaan ja tulee näin takaisin levien käyttöön. Rehevissä järvissä esiintyy yleensä enemmän happikatoa, sillä orgaanista ainesta vedessä on enemmän ja sen hajottamiseen kuluu happea. Happikato taas vapauttaa pohjasta fosforia, eli sisäinen kuormitus on itseään ruokkiva ilmiö. 3.3 Humuspitoisuus Veden humuspitoisuus vaikuttaa värilukuun, kemialliseen hapenkulutukseen ja pharvoon. Järvet luokitellaan humuspitoisuuden ja kokonsa perusteella yhdeksään eri luokkaan: 1. Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh) 2. Pienet humusjärvet (Ph) 3. Keskikokoiset humusjärvet (Kh) 4. Suuret vähähumuksiset järvet (SVh) 5. Suuret humusjärvet (Sh) 6. Runsashumuksiset järvet (Rh) 7. Matalat vähähumuksiset järvet (MVh) 8. Matalat humusjärvet (Mh) 9. Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) Järvityyppien luokittelussa käytettävät pinta-ala-rajat: Pienet järvet: pinta-ala alle 5 km2 Keskikokoiset järvet: pinta-ala 5 40 km2 Suuret järvet: pinta-ala yli 40 km2
4 Valuma-alueen maaperän laadun vaikutus järvityyppien erotteluun: Vähähumuksiset järvet: luontainen väri alle 30 mg Pt/l Humusjärvet: luontainen väri mg Pt/l Runsashumuksiset järvet: luontainen väri yli 90 mg Pt/l Syvyyssuhteiden ja maantieteellisen sijainnin vaikutus järvityyppien erotteluun: Matalaan tyyppiin järvi erotellaan, kun sen keskisyvyys on alle 3 metriä tai vesi ei kerrostu kesällä tai kerrostuminen on lyhytaikaista. (Ympäristöministeriö 2006) Vedessä oleva humus myös tyypillisesti lisää kokonaistyppipitoisuutta ja pienentää näkösyvyyttä. 4. Näytteenotto ja menetelmät Vuoden 2012 vesistötutkimuksissa tärkeimpien järvien ensimmäisen näytteenottokierroksen tekivät Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Toiset kesänäytteet ja pienten järvien näytteitä otti Heinolan kaupungin ympäristötoimi. Kaikki näytteet olivat kasvukauden näytteitä. Ensimmäinen näytteenottokierros tehtiin ja toinen kierros Tavoitteena oli saada näytteitä kasvukaudelta ja kerrostuneisuuden loppupuolelta. Näytteenottopisteiden tarkat sijainnit on esitetty liitteessä. Järvinäytepisteet pyrittiin sijoittamaan järven syvimpään kohtaan ja näytesyvyydet määräytyivät kokonaissyvyyden perusteella. Alle 2 m syvistä vesistöistä otettiin näyte vain yhdeltä syvyydeltä. Muista järvistä otettiin näytteet metrin syvyydeltä, alusvedestä ja vesipatsaan puolivälistä. Vesinäytteet analysoitiin Metropolilabin akkreditoidussa laboratoriossa. Määritysmenetelmät ja tutkitut parametrit on esitetty liitteessä. Vesianalyysitulokset ovat liitteenä. 5. Tulokset 5.1 Ruotsalaisen alue (14.141) Mustalampi ( ) Ruotsalaisen lähialueeseen (14.141) kuuluva Mustalampi on melko syvä (kok. syvyys 13 m), pinta-alaltaan 8 ha kokoinen järvi. Väriluvun perusteella Mustalampi on runsashumuksinen. Mustalammen vedenlaatua ei ole aikaisemmin tutkittu. Näytteet otettiin heinäkuun kierroksella. Järvi oli lämpötilakerrostunut, harppauskerros kuuden metrin yläpuolella. Alusveden happipitoisuus oli alentunut jo vesipatsaan puolivälissä. Pohja oli hapeton. Fosfaattifosfori oli pintavedestä ja välivedestä käytetty loppuun ja silti klorofyllin määrä oli vähäinen. Fosforin ja klorofyllin määrän perusteella Mustalammen laatuluokitus olisi erinomainen. Pohjanläheisen veden hapettomuus sekä korkea raudan, fosforin ja erittäin korkea ammoniumtypen määrä kertovat kuitenkin rehevöitymisestä ja
5 sisäisestä kuormituksesta. Mustalammen puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä/tyydyttävä Torlampi ( ) Mustalampi laskee edelleen Torlampeen, joka on suhteellisen matala (5 m), pintaalaltaan 8,7 ha järvi. Torlammen näyte otettiin elokuun kierroksella. Väriluvun perusteella Torlampi on pieni, runsashumuksinen järvi. Lämpötilan harppauskerros oli 2 ja 4 metrin välillä, alusvesi oli lähes hapetonta (kyllästysaste 5 %, 0,5 mg/l). Rautapitoisuus pohjanläheisessä vedessä oli viisinkertainen väliveden pitoisuuteen verrattuna, mutta fosforipitoisuudet olivat normaaleja myös pohjanläheisessä vedessä. Pintaveden klorofyllipitoisuus oli korkea, jopa erittäin rehevällä tasolla, mutta fosforipitoisuuden perusteella Torlampi luokiteltaisiin reheväksi. Puskurikyky happamoitumista vastaan on rehevien järvien tapaan hyvä Hepolampi ( ) Mustalammesta itä-koilliseen sijaitseva Hepolampi on matala (< 3 m), runsashumuksinen järvi, pinta-ala 5,6 ha. Hepolammen vedenlaatua ei ole aiemmin tutkittu. Vesinäyte otettiin poikkeuksellisesti kallioiselta rannalta laiturin päästä, sillä venettä ei ollut käytettävissä. Maanomistajan tiedon mukaan järven syvin kohta kuitenkin on tiettävästi juuri laiturin kohdalla. Klorofylli- ja fosforipitoisuuden perusteella järvi on tuotantotyypiltään karu ja erinomaisessa / hyvässä kunnossa. Vesi ei ollut kerrostunutta Matkuslampi Hepolampi laskee Matkuslampeen (Hertta-järjestelmässä nimellä Matkuslammi), joka on edellisiä suurempi, noin 20 ha kokoinen järvi. Matkuslammen kokonaissyvyys näytteenottopaikalla oli 11,5 m. Myös Matkuslampi on runsashumuksinen. Näyte otettiin elokuussa. Hapen kyllästysaste pintavedessä oli noussut levätuotannon johdosta yli 100 prosentin ja klorofyllin määrä olikin korkea, 32 µg/l. Lämpötilan harppauskerros oli 5 m yläpuolella. ja vesi oli voimakkaasti kerrostunutta. Sekä alusvesi että välivesi oli lähes hapetonta. Pohjanläheisessä vedessä esiintyi ammoniumtyppeä ja erittäin paljon liukoista rautaa. Typpi oli jo alkanut hapenpuutteessa muuttua ammoniumtypeksi, mutta fosforia ei ollut vielä liuennut merkittävästi. Pintaveden ravinteiden ja klorofyllipitoisuuden perusteella järvi on selvästi rehevä. Puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Matkuslammesta on otettu aikaisemmin vesinäyte elokuussa Tulokset ovat olleet hyvin samankaltaisia ravinteiden määrä samalla tasolla ja pohja lähes hapeton. Muutoksia vedenlaadussa ei ole tapahtunut. 5.2 Tuusjärven valuma-alue (14.173) Vesuminjärvi ( ) Vesuminjärvi sijaitsee Hepolammesta kaakkoon, mutta välissä on vedenjakaja ja Vesuminjärvi kuuluu Tuusjärven valuma-alueeseen. Vesuminjärvi on muodoltaan kapea, kaksihaarainen. Näyte otettiin Vesuminjärven suurimmasta altaasta järven lounaispäästä elokuussa. Väriluvun perusteella Vesuminjärvi on pieni, keskihumuksinen järvi. Syvyys näytteenottopaikassa oli 10 m.
6 Pohjanläheisessä vedessä ja välivedessä (harppauskerroksesta) happipitoisuus oli selvästi alentunut (kyllästysaste 5 %, 0,6 mg/l). Pintavedessä ja välivedessä liukoinen fosfaattifosfori oli kulunut lähes loppuun. Pohjanläheisen veden rautapitoisuus oli korkea, mutta fosforipitoisuus ei ollut vielä noussut eikä nitraatti- ja nitriittitypen määrä laskenut. Fosforin ja klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella Vesuminjärvi on lievästi rehevä, mutta humusjärveksi tila on hyvä/erinomainen. Myös puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Edellinen näyte Vesuminjärvestä on marraskuulta Tuolloin näyte on otettu Vesuminjärven Haaralahdesta. Kokonaistyppipitoisuus on vuoden 1992 näytteessä ollut nykyistä korkeampi, 1,0 mg/l, mutta fosforin ja COD:n perusteella järven vedenlaatu on pysynyt hyvin samankaltaisena Kotajärvi ( ) Vesuminjärvi laskee Viitalahden päässä olevan luhdan kautta Kotajärven Luhtalahteen. Kotajärvi on pinta-alaltaan 103 ha kokoinen järvi, joka on muodoiltaan monihaarainen. Keskellä järveä on Mällysaari, joka yhdistyy eteläpäästään rantaan penkereellä. Näytteet otettiin Mällysaaren itäpuolelta samasta kohdasta, josta näytteitä on otettu aikaisempinakin vuosina. Näytteet otettiin sekä heinä- että elokuun näytteenottokierroksella. Väriluvun perusteella (pintavedessä 55-60) Kotajärvi on keskihumuksinen järvi ja kokoluokituksessa alle 5 km2 järvenä kuuluu pienten järvien luokitukseen. Syvyyttä näytteenottopaikassa oli noin 10 metriä. Lämpötilakerrostuneisuus oli kummallakin näytteenottokerralla samanlainen, pintaveden lämpötila oli C, pohjanläheinen vesi noin 8 C ja vesipatsaan puoliväli osui harppauskerrokseen (12-15 C). Myös pintaveden klorofyllipitoisuus oli kummallakin näytekerralla samalla tasolla, 5,5-5,7 µg/l. Heinäkuussa pohjanläheisessä vedessä oli jo selvää hapen vajausta ja välivedenkin happipitoisuus oli alentunut. Elokuussa happivajaus oli edennyt niin, että pohjanläheinen vesi oli lähes hapetonta (kyllästysaste 1 %) ja myös väliveden happipitoisuus oli voimakkaasti alentunut. Ammoniumtypen pitoisuus ja kokonaisfosfori olivat heinäkuusta elokuuhun tultaessa lisääntyneet, fosfaattifosforin ja raudan pitoisuudet pohjan läheisessä vedessä olivat yli kaksinkertaistuneet. Kotajärvestä on tehty aiemmin vedenlaatututkimuksia vuosina 1967, 1988, 1991 sekä vuosittain vuosina Vuoden 1967 näytteiden perusteella Kotajärven väriluku ja kemiallinen hapenkulutus on ollut tuolloin pienempi eli humusvaikutusta on ollut vähemmän. Kyseessä on kuitenkin vain yksi näyte syystäyskierron ajalta, joten sille ei voi laittaa kovin suurta painoarvoa. Vuoden 1988 näytteet on otettu kesällä syvänteestä, jonka sijaintia ei pysty tallennetuilla tiedoilla tarkentamaan. Tuolloinkin syvänteen pohjanläheisessä vedessä, 8 m, on ollut vakava hapenvajaus. Pintaveden fosfori- ja COD-arvot ovat olleet nykyistä selvästi alempia. Värilukua ei ole määritetty vuonna Vuoden 1991 näytteet on otettu tammikuussa ja kesäkuun alussa. Kesänäytteessä kerrostuneisuus on ollut lämpötilojen perusteella vasta muodostumassa. Vuoden 1991 näytteissä pintaveden väriluku on ollut talvella 25 ja kesällä 40, minkä perusteella järvi luokiteltaisiin vähähumuksiseksi, ei keskihumuksiseksi kuten kesän 2012 tulosten perusteella.
7 2000-luvun näytteissä väriluku on ollut nykyisellä tasolla. Pohjanläheisen veden hapenvajaus on ollut jokavuotista, elokuussa 2006 ja huhtikuussa 2004 happi on ollut kokonaan loppu pohjanläheisestä vedestä. Pintaveden ravinteiden ja klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella Marjoniemen Kotajärvi on lähes luonnontilaisen humusjärven tasolla. Happiongelmat pohjanläheisessä vedessä kertovat kuitenkin alkavasta rehevöitymisestä ja laskevat käyttökelpoisuusluokitusta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Olemassa olevien tulosten perusteella on viitteitä siitä, että Kotajärven humuspitoisuus olisi noussut 2000-luvulle tultaessa. Kuva 1 Kotajärven pintaveden väriluku vuosina Koukkujoki ja Tuusjärven laskujoki Virtavesinäytteet otettiin sillalta näytteenottimella elokuun kierroksella. Kummassakin pisteessä vettä oli niin vähän, että näyte saatiin juuri ja juuri otettua näytteenottimella. Koukkujokeen tulee vesiä Heinäsen kautta Ristijärvestä ja Kotajärvestä sekä Myllyjärven kautta Iso- ja Vähä-Rapasesta. Väriluvun perusteella Koukkujoki on kangasmaiden joki, Tuusjärven laskujoessa väriluku oli vähän pienempi kuin järven yläpuolella. Järven ylä- ja alapuolinen näyte eroavat toisistaan lähinnä happipitoisuudessa, joka alenee ja typen määrässä ja laadussa. Järven alapuolisessa näytteessä typpeä on enemmän ja siitä osa on ammoniumtyppenä. Raudan ja fosforin määrässä ei ole eroa. Tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin aiempina vuosina. Sateisesta keväästä ja kesästä huolimatta tulokset eivät poikkea aiemmista, erittäin huonoa vuotta 2004 lukuun ottamatta, jolloin vedessä on ollut poikkeuksellisen korkea väriluku, ravinteiden määrä ja hapenkulutus.
8 Kuva 2 Koukkujoen vedenlaatu vuosina Kuva 3 Tuusjärven laskujoen vedenlaatu
9 5.3 Päijänteen lähialue (14.221) Ala-Vehkajärvi ( ) Päijänteen lähialueeseen kuuluva Ala-Vehkajärvi on melko syvä (10 m), vuonna 2012 tutkittujen järvien joukossa yksi suurimpia, mutta kuitenkin alle 1 km2 kokoinen järvi. Ala-Vehkajärven vedenlaatua on tutkittu aiemminkin järven keskeisen sijainnin, rannalla sijaitsevan kunnan vedenottamon ja maatalouden kuormituksen takia. Väriluvun perusteella Ala-Vehkajärvi on keski- / runsashumuksinen. Elokuussa 2012 vesi oli lämpötilakerrostunutta. Happitilanne pohjanläheisessä vedessä ja vesipatsaan puolessa välissä oli huono, vain 0,4 mg/l, mutta pohja ei ollut täysin hapeton. Pintavedessäkin kyllästysaste oli vain 82, vaikka klorofyllipitoisuus oli suhteellisen korkea. Typpipitoisuudet Ala-Vehkajärvessä olivat korkeita ja ammoniumtyppeä esiintyi myös pintavedessä, mikä oli poikkeuksellista verrattuna muihin tämän kesän vesinäytteisiin rehevissäkin järvissä. Normaalisti levätuotanto kuluttaisi ammoniumtypen pintavedestä loppuun, mutta Ala-Vehkajärvessä ammoniummuotoista typpeä on ollut ylen määrin saatavissa ja sitä on jäänyt käyttämättä, kun minimiravinne fosfaattifosfori on jo kulunut loppuun. Ilmiö viittaa suureen ulkoiseen typpikuormitukseen. Pohjanläheisen veden fosfori- ja rautapitoisuus kertovat myös sisäisestä kuormituksesta. Ala-Vehkajärvestä tutkittiin myös bakteerit pintavedestä. E-coli-bakteereja ei havaittu, enterokokkeja oli 20 yksikköä. Taso täyttää uimavesien laatukriteerit. Yhteenvetona voisi todeta, että Ala-Vehkajärvi on rehevä tai erittäin rehevä järvi, jonka yleinen käyttöluokka ja ekologinen tila on tyydyttävä. Aiempia tuloksia on 1980-luvun lopulta, 1990-luvun puolivälistä, 2000-luvun alusta ja vuodelta Eri aikoina on tutkittu hieman eri muuttujia, esimerkiksi typpianalyysejä ei ole aiemmin tehty yhtä kattavasti kuin tämän vuoden tutkimuksessa ja väriluku on mitattu vain satunnaisesti. Järvi on kuitenkin jo 1980-luvulla ollut fosforin määrän perusteella hyvin rehevä, eikä selkeää muutosta järven tilassa ole havaittavissa. Väriluku oli tämän vuoden näytteessä vähän korkeampi kuin aikaisemmin. 5.4 Lintulanjoen valuma-alue (14.229) Enojärvi ( ) Lintulanjoen valuma-alueella sijaitseva 57 ha kokoinen Enojärvi on väriluvun perusteella keski- / runsashumuksinen järvi, näytteenottopaikalla syvyyttä oli 6,5 m. Enojärvestä otettiin kaksi näytettä heinä- ja elokuussa. Vesi oli lämpötilakerrostunutta. Pohjanläheisessä vedessä happea oli vielä heinäkuun kierroksella yli 1 mg/l, elokuussa pohja oli hapeton ja välivedessäkin happipitoisuus oli pudonnut alle 1 mg/l. Hapettomuus näkyi kuitenkin lähinnä rautapitoisuuden kasvuna. Fosforin tai ammoniumtypen määrä ei ollut merkittävästi muuttunut eli sisäinen kuormitus näyttäisi hapenpuutteesta huolimatta olevan vähäistä. Typen ja klorofyllin määrän perusteella Enojärvi on rehevä/erittäin rehevä. Klorofyllin pitoisuuksien
10 perusteella järvi olisi ekologiselta luokitukseltaan vain tyydyttävässä luokassa, mutta fosforin pitoisuuksien perusteella hyvässä Salmelanlampi ( ) Salmelanlampi laskee luhtaisen pohjoispäänsä kautta Enojärveen. Salmelanlammesta otetiin näyte vain heinäkuussa. Salmelanlampi on pieni (10 ha), matala (2,5 m) lampi, jossa näyte otettiin vain yhdestä syvyydestä. Väriluvun perusteella lampi on keskihumuksinen. Sähkönjohtavuus oli normaalia järvivettä korkeampi ja myös ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Laadultaan vesi muistuttaa ojavettä. Matalaksi humusjärveksi fosforipitoisuus kuvastaa tyydyttävää tasoa, mutta typen ja levien määrää kuvaavan klorofyllin pitoisuuksien perusteella järven voisi luokitella välttäväksi tai jopa huonolaatuiseksi. Yksittäisen klorofyllinäytteen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä kyseessä voi olla esimerkiksi runsaasti lehtivihreää muodostava levälaji. Näytteenotossa ei silmämääräisesti havaittu leviä. Happipitoisuus vedessä oli hyvä, eikä typpi esiintynyt ammoniumtyppenä, joten suoraa lannan tai jätevesien aiheuttamaa likaantumista ei ole syytä epäillä. Näytteestä ei analysoitu bakteeripitoisuuksia Kivelänlampi ( ) Kivelänlampi laskee saman luhta-alueen kautta Enojärveen kuin Salmelanlampikin. Kivelänlammesta otettiin näyte heinäkuussa. Kivelänlampi on pieni, hyvin ruskeavetinen (4 ha) järvi, jossa syvyyttä oli näytteenottopaikalla 6 m. Vesi oli kerrostunutta ja pohjanläheinen vesi oli hapetonta. Myös 3 m syvyydellä vesipatsaan puolivälissä hapen pitoisuus oli selvästi alentunut. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli 80 %. Hapenkulutusta kuvaava COD-arvo oli runsashumuksiselle järvelle tyypillisesti korkea. Hapettomasta pohjasta oli vapautunut runsaasti rautaa, fosforia ja ammoniumtyppeä. Klorofyllin määrä ei ollut erityisen korkea. Runsashumuksiseksi järveksi Kivelänlampi on hyvässä / tyydyttävässä ekologisessa tilassa Pitkäjärvi ( ) Pitkäjärvi laskee Enojärven Saviojanlahteen. Näyte otettiin heinäkuussa. Pitkäjärvi on 48 ha kokoinen, melko syvä järvi (syvyys 8 m). Väriluvun perusteella Pitkäjärvi on tyypiltään pieni humusjärvi. Heinäkuussa vesi oli lämpötilakerrostunutta, mutta happitilanne oli hyvä myös pohjanläheisessä vedessä. Ravinteiden ja klorofyllipitoisuuden perusteella järvi on melko rehevä, ja ekologiselta tilaltaan hyvä Pilkanselkä ( ) Pilkanselkä on oikeastaan Auhjärven osa, jonka maantien penger erottaa pääaltaasta. Pilkanselälle on kuitenkin annettu oma järvinumeronsa. Pilkanselältä on otettu kerran aikaisemmin vesinäytteitä, jään läpi Kesällä 2012 Pilkanselältä otettiin kahdet näytteet: heinä- ja elokuun kierroksella. Pilkanselkä on 1,42 km 2 kokoinen, näytteet otettiin paikallisilta saadun tiedon mukaan syvimmästä paikasta Pilkanselän luoteispäästä, jossa oli 12 m syvää. Ekologiselta tyypiltään Pilkanselkä on pieni, vähähumuksinen järvi. Heinäkuun kierroksella todettiin lievää hapenvajausta sekä pohjanläheisessä vedessä että välivedessä. Elokuussa happipitoisuudet olivat alentuneet 0,3-0,4 mg/l:aan. Hapenvajaus ei kuitenkaan ollut lisännyt merkittävästi raudan pitoisuutta alemmissa kerroksissa eikä vapauttanut fosforia veteen. Värilukuun nähden järven ravinnepitoisuudet ovat suhteellisen korkeita, ekologinen tila on hyvän ja tyydyttävän välillä. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan
11 järven tila on hyvä. Auhjärven pääaltaasta on otettu vesinäyte kesällä Niihin tuloksiin verrattuna Pilkanselän vesi on hyvin samankaltaista. 5.5 Pienukkaojan valuma-alue (14.228) Kirkjärvi ( ) Pienukkaojan valuma-alueeseen kuuluva Kirkjärvi on 1,4 km2 kokoinen, matalahko järvi. Kirkjärvestä otettiin näytteet heinä- ja elokuussa. Vesi oli lämpötilakerrostunutta. Pohjanläheisessä vedessä todettiin kummallakin näytteenottokerralla hapenpuutetta (heinäkuussa pitoisuus 0,7, elokuussa 1 mg/l). Väriluvun perusteella Kirkjärvi on keskihumuksinen, ravinteiden ja klorofyllin määrän perusteella rehevä, mutta suhteessa värilukuun kuitenkin hyvässä tilassa. Kirkjärvestä on aiempia tutkimustuloksia vuosilta 2008 ja Tulokset ovat vuosina 2008 ja 2012 olleet lähes identtiset. Vuonna 2012 hapen kyllästysaste ja klorofyllin määrä ovat olleet paremmalla tasolla kuin vuonna Suuria eroja myöskään vuoden 1991 tuloksiin ei ole Korkeanalanen ( ) Kirkjärven yläpuolella Pienukkaojan valuma-alueella sijaitsevassa Korkeanalasessa väriluku oli Kirkjärveä pienempi, mutta kuitenkin luokiteltavissa humusjärveksi. Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja pohjanläheinen vesi oli täysin hapetonta. Pohjasta on vapautunut rautaa, fosforia ja ammoniummuotoista typpeä, mikä kertoo sisäisestä kuormituksesta. Klorofyllin mitattu määrä oli vähäinen, mutta silti pintaveden hapenkyllästysaste oli yli 100 %. Tulosten perustella Korkeanalanen on pieni melko rehevä järvi, joka on pohjan hapettomuutta lukuun ottamatta hyvässä tilassa. Korkeanalanen laskee Mynnilänalasen kautta Kirkjärveen. Hämeen ELY-keskus tutkii Mynnilänalasen vedenlaatua ja näytteet otettiin myös sieltä heinäkuussa Korkeanalasen vedenlaatu oli täysin samanlaista kuin Mynnilänalasessa Lylyjärvi ( ) Myös Lylyjärvi sijaitsee Pienukkaojan valuma-alueella Kirkjärven yläpuolella. Sen vedet laskevat Mynnilänalaseen kuten Korkeanlasenkin. Lylyjärvi on pieni (6 ha) järvi, joka on väriluvun perusteella runsashumuksinen. Lylyjärvestä näyte otettiin elokuun kierroksella. Vesi oli kerrostunutta, happipitoisuudet olivat alentuneita. Pohja oli täysin hapeton, pintavedessäkin kyllästysaste jäi alle 80 %. Ravinnepitoisuuksien perusteella Lylyjärvi on rehevä, värilukuun suhteutettuna ekologinen tila sekä käyttökelpoisuusluokka ovat hyvän ja tyydyttävän välillä. 5.6 Joutsjärven Tainionvirran alue (14.812) Lukkolampi Lukkolampi on osa pienten järvien ketjua, joka alkaa pohjoisessa Pukaranjärvestä ja laskee Lauhlammen ja Lukkolammen kautta Enojärveen. Tainionvirta kulkee Enojärven ja Keihäsjärven kautta kohti Nuoramoisjärveä. Lukkolammen vedenlaatua ei ole aiemmin tutkittu. Lukkolammen pinta-ala on 25 ha. Tyypiltään se on pieni humusjärvi. Näyte otettiin elokuun kierroksella. Vesi oli kerrostunutta. Pintavedessä
12 hapen kyllästysaste oli 100 %, mutta vesipatsaan puolivälissä enää 4 ja pohjanläheisessä vedessä 2 %. Pohjanläheisessä vedessä hapen puute näkyi fosforin, ammoniumtypen ja raudan korkeina pitoisuuksina, mikä kertoo sisäisestä kuormituksesta. Klorofyllipitoisuus oli korkea, ja pinta- ja välivedestä fosfaattifosfori olikin kulunut loppuun. Lukkolampi on rehevä järvi, jonka ekologinen luokka on hyvän ja tyydyttävän rajalla Lauhlampi Lauhlampi on pienten järvien ketjussa Lukkolammen yläpuolinen järvi. Sen vedenlaatua ei ole aiemmin tutkittu. Näyte otettiin elokuussa. Järvessä kasvoi kauttaaltaan kelluslehtisiä vesikasveja siten, että näytteenotto oli haastavaa. Lauhlammessa vettä oli 2,5 metriä. Näyte otettiin yhdestä syvyydestä. Väriluvun perusteella Lauhlampi on pieni humusjärvi. Hapen kyllästysaste oli 101 %, mikä kertoo runsaasta yhteytyksestä (vesikasvit ja levät). Myös ravinnepitoisuuksien perusteella Lauhlampi on rehevä. Klorofyllin määrän ja fosforipitoisuuden perusteella järven ekologinen luokka on hyvä/ tyydyttävä. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen ja happipitoisuus hyvä. Merkkejä jätevesien tai lannoitteiden aiheuttamasta likaantumisesta ei tulosten perusteella ole. 5.7 Rautaveden lähialue (14.831) Rautavesi on Hämeen ELY-keskuksen säännöllisessä seurannassa ja on tyypiltään suuri, vähähumuksinen järvi. Näytteenottopiste sijaitsee Rääpönsalmessa Pohjoislahden edustalla. Leppälahdesta ja Uuhivedestä on otettu näytteitä aiemminkin, Kauhtuenlahdesta ei ole aiempia tuloksia Leppälahti Lepppälahti on Rautaveden lahti, jonka yhteys Rautaveteen on salmen ylittävän maantien silta. Leppälahdesta otettiin näytteet heinä- ja elokuun kierroksella. Leppälahden vesi on väriluvun perusteella humuspitoista toisin kuin Rautaveden pääaltaan ja nyt tutkittujen muiden lahtien. Heinäkuun ja elokuun näytteet eivät ole täysin samasta paikasta. Heinäkuun näytteenottopaikalla kokonaissyvyys oli 8 metriä, elokuussa löytyi 12,5 metrin syvänne. Heinäkuun näytteessä happipitoisuudet olivat vielä hyvällä tasolla, elokuussa pohjanläheinen vesi syvänteessä oli hapetonta. Ravinteiden ja klorofyllin määrän perusteella Leppälahti on rehevä, mutta värilukuun suhteutettuna sen ekologinen tila on hyvä. Edellinen näyte on otettu vuonna 2008, siihen verrattuna fosforipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus ja klorofyllin määrä olivat vuonna 2012 korkeampia eli lahti oli nyt rehevämpi, muuten tulokset olivat hyvin samankaltaisia Kauhtuenlahti Kauhtuenlahti on Rautaveden kapea lahti, jonka yhdistää Rautaveteen pohjoiseteläsuuntainen reilun puolen kilometrin pituinen ja vajaan 200 metrin levyinen salmi. Rautavesi on syvä, näytteenottopaikalla syvyyttä oli 22,5 m. Vesinäyte otettiin elokuun kierroksella. Happitilanne kaikissa kerroksissa oli hyvä, väriluvun perusteella vesi on vähä- tai keskihumuksista. Sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus ovat alhaisia. Ravinteiden ja klorofyllin määrän perusteella Kauhtuenlahti on lievästi rehevä, typpipitoisuuden perusteella jopa karu. Alkaliteetti eli haponsitomiskyky on
13 hieman alhainen. Yhteenvetona voisi todeta, että Kauhtuenlahti on luonnontilainen tai lähes luonnontilainen ja puhdas Uuhivesi Uuhivesi on Rautaveden lahti, joka on yhteydessä Rautaveteen Kauhtuenlahden kautta. Uuhiveden ja Kauhtuenlahden välinen yhteys on maantien sillan alta. Uuhivedestä otettiin näytteet heinä- ja elokuussa. Uuhivesi on melko syvä (13,5 m), vesi oli kummallakin näytekierroksella voimakkaan kerrostunutta, vesipatsaan puolivälissä lämpötila oli vain 1,2 astetta korkeampi kuin pohjalla. Happitilanne kaikissa kerroksissa oli hyvä, elokuussa hieman heinäkuuta alempi kaikissa syvyyksissä. Uuhivesi on väriluvun perusteella vähä- ja keskihumuksisen rajalla. Värilukuun nähden Uuhiveden fosfori- ja klorofyllipitoisuudet ovat erinomaisella tasolla. Uuhivesi on vedenlaadultaan hyvin samanlaista kuin Kauhtuenlahti eli puhdasvetinen ja lähes luonnontilainen. Alkaliteetti eli kyky vastustaa happamoitumista on hieman alhainen. Vuoden 1988 näytteissä sameusluku on ollut pienempi eli vesi on ollut kirkkaampaa, mutta muut arvot ovat olleet hyvin lähellä tämänvuotisia. Vuonna 2008 tehtyyn edelliseen analyysiin verrattuna Uuhiveden laatu on pysynyt ennallaan. 5.8 Merijoen valuma-alue (14.834) Mielenge ( ) Mielenge sijaitsee Ulmalanlammesta ja Rautaveden lahdista luoteeseen. Se kuuluu Merijoen valuma-alueeseen eli Mielengen vedet laskevat Putkijärven kautta Rautaveden Leppälahteen. Mielenge on järvityypiltään pieni (53 ha) humusjärvi. Syvyyttä näytteenottopaikalla oli 6 m. Näyte otettiin elokuussa. Pohjanläheisessä vedessä oli hapenvajausta (kyllästysaste 9 %, pitoisuus 1 mg/l), mutta pohja ei ollut täysin hapeton, vaikka kyseessä oli elokuun näyte. Typen määrän perusteella Mielenge on fosforin ja klorofyllin pitoisuuksien perusteella pieneksi humusjärveksi hyvässä ekologisessa tilassa. 5.9 Iso-Paljon valuma-alue (14.835) Ulmalanlampi ( ) Ulmalanlampi sijaitsee Uuhiveden pohjoiskärjessä, ja se laskee eteläpäästään Uuhiveteen. Valuma-alueluokittelussa se on kuitenkin yläpuolisen Iso-Paljon mukaan nimettyä valuma-aluetta. Ulmalanlampi on pieni (6 ha) humusjärvi. Näyte otettiin elokuussa Syvyyttä näytteenottopaikalla oli 6 m. Pohjanläheisessä vedessä oli hapenvajausta (0,6 mg/l). Hapen vähyys näkyi lähinnä rautapitoisuuden kasvuna. Typen määrän perusteella Ulmalanlampi on melko rehevä, mutta värilukuun nähden klorofyllin ja fosforin määrä on hyvällä tasolla.
14 5.10 Yhteenveto Vedenlaatututkimusten tarkoituksena oli selvittää tutkittavien järvien ekologista tilaa ja yleistä käyttökelpoisuutta. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty Heinolan alueella 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kaikista järvistä otettiin näytteet kesäkaudelta, jolloin vesi on kerrostunutta. Vain matalimmissa järvissä vedenlaatu on läpi vuoden tasalaatuista. Näytteenottokierroksia tehtiin kaksi: heinäkuussa ja elokuussa. Tärkeimpinä pidetyistä järvistä otettiin näytteet kummallakin kierroksella, pienemmistä järvistä vain jompanakumpana. Merkittävää eroa heinä- ja elokuun näytteiden välillä ei ollut. Vuoden 2012 tuloksissa yllättävää oli happiongelmien suuri määrä. Lähes jokaisessa kerrostuneessa järvessä oli hapeton tai hapen puutteesta kärsivä pohja. Ainoat lämpötilakerrostuneet järvet, joissa ei ollut hapen vajausta pohjalla, olivat Pitkäjärvi Sysmän Nikkaroisissa ja Rautaveden lahdet Uuhivesi ja Kauhtuenlahti Hartolassa. Rautaveden lahdet olivat järvityypiltään selvästi karumpia ja jonkin verran vähähumuksisempiakin kuin muut tutkitut järvet. Pitkäjärvi taas ei poikennut ravinnepitoisuuksiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan muista tutkituista järvistä. Kesällä 2012 tutkittuja järviä on esitetty kuvassa väriluvun ja happiolojen suhteen eriteltynä. Edeltävä talvi oli lauha ja pakkasjakso jäi lyhyeksi. Myös kevät ja kesä olivat keskimääräistä sateisempia. Erityisesti talven ja kevään vesisateet huuhtovat järviin runsaasti kiintoainetta kasvipeitteettömästä maasta ja lisäävät näin happea kuluttavaa ainesta järvissä. Lisäksi huuhtoutuu ravinteita sekä kiintoaineeseen sitoutuneena että liukoisessa muodossa. Poikkeuksellinen sateisuus on voinut lisätä hapenkulutusta järvissä kesällä Useimmissa järvissä happipitoisuuden lasku näkyi myös alusveden rauta-, fosfori- ja typpipitoisuuden nousuna, mikä kertoo sisäisestä kuormituksesta. Tutkituista järvistä laadultaan huonompina erottuivat pieni ja matala Salmelanlampi, jonka vesi muistutti tutkittujen parametrien osalta ojavettä sekä Sysmän Ala- Vehkajärvi, jonka typpipitoisuudet ja typen esiintymismuodot viittaavat ulkoiseen typpikuormitukseen.
15 Kuva 4 Happitilanne kesällä 2012 tutkituissa järvissä, yhteensä 21 järveä. Kuva 5 Kesällä 2012 tutkittujen järvien tyypit väriluvun perusteella, yhteensä 21 järveä.
16 Liite 1 Näytepisteiden sijainnit Kuva 6 Heinolan järvipisteet, KKJ peruskoordinaatteina Kotajärvi Hepolampi Matkuslampi Mustalampi Torlampi Vesuminjärvi
17 Kuva 7 Heinolan virtavesipisteet, KKJ peruskoordinaatteina Koukkujoki Tuusjärven laskujoki
18 Kuva 8 Hartolan järvivesipisteet, pohjoisosa KKJ peruskoordinaatteina Kauhtuenlahti, Rautavesi Leppälahti, Rautavesi (elokuussa ) Uuhivesi, Rautavesi (elokuussa ) Ulmalanlampi Mielenge
19 Kuva 9 Hartolan järvipisteet, eteläosa KKJ peruskoordinaatteina Lauhlampi Lukkolampi
20 Kuva 10 Sysmän järvipisteet, pohjoisosa KKJ peruskoordinaatteina Ala-Vehkajärvi Kirkjärvi Korkeanalanen Lylyjärvi
21 Kuva 11 Sysmän järvipisteet, eteläosa KKJ peruskoordinaatteina Pilkanselkä (Auhjärvi) Enojärvi Kivelänlampi Pitkäjärvi Salmelanlampi
22 Liite 2 Tutkitut muuttujat Järvivesinäytteistä tutkittiin seuraavat muuttujat kaikista syvyyksistä: Lämpötila, C Happi, mg/l Hapen kyllästysaste, % Sameus, FNU Sähkönjohtavuus, ms/m Alkaliniteetti, mmol/l ph Väri, mg Pt/l CODMn, mg/l Kokonaistyppi N, µg/l Nitraatti- ja nitriittitypen summa NO2+NO3-N, µg/l Ammoniumtyppi NH4-N, µg/l Kokonaisfosfori P, µg/l Fosfaattifosfori PO4-P, µg/l Rauta, µg/l Lisäksi järvivesistä otettiin kokoomanäyte 0 2 m syvyydeltä, josta tutkittiin A-klorofyllin määrä, µg/l Virtavesistä tutkittiin lisäksi Kiintoaine, mg/l Kloridi, mg/l
23 Liite 3 Testausselosteet (30 kpl)
HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors
HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotHARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018
HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 411/2018 Jennifer Holmberg ja Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Hartolan, Heinolan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
Lisätiedot1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3.
TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 vesistötutkimuksessa oli mukana yhteensä 39 Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien alueella sijaitsevaa vesistöä. Tutkituista vesistöistä 33 oli järviä, 5 ojia ja yksi lähde. Vuoden
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotHARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006
HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu
1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja
1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotSiuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018
30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille
LisätiedotMusta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018
8.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018 Vihdin Lapoo sijaitsee Vihtijoen alaosan (23,092) vesistöalueen latvoilla. Pintavesityypiltään Lapoo on matala vähähumuksinen
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotOsa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO
Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotJuurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017
1 / 9 LAUSUNTO A 3876 27.9.2017 Yara Suomi Oy PL 20 Tiedoksi: 71801 SIILINJÄRVI Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kunta / Ympäristötoimisto Siilinjärven kunta Kolmisopen kyläyhdistys Tekninen osasto
LisätiedotVihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu
LisätiedotPURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39
PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja
LisätiedotPitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018
1.11.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018 Nummen Pitkäjärven pohjoisosasta on laadittu vuonna 2015 kesäajan raportti ja samassa yhteydessä Pitkäjärven
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017
8.8.2017 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 Siuntion Kynnarissa Tjusträskin itäpuolella sijaitsevan Kynnarträskin vesinäytteet otettiin 18.7.2017 Siuntion kunnan
LisätiedotLammaslammen vedenlaatu vuonna 2017
Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Näytteenotto... 3 3. Ilmastus vuonna 217... 3 4. Sääolosuhteet sekä virtaama- ja näkösyvyyshavainnot...
LisätiedotValkjärven veden laatu heinäkuu 2018
8.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkjärven veden laatu heinäkuu 2018 Valkjärvi on noin 3 ha kokoinen lampi Karkkilan länsipuolella valuma-alueella nimi (23.067). Valuma-alueesta suurin
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotIso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018
4.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018 Iso-Antias on noin 17 ha kokoinen järvi Nuuksion kansallispuistossa. Järvi sisältyy Mankinjoen valuma-alueeseen 81.057. Sen
LisätiedotKATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu
1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
LisätiedotNASTOLAN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUOSINA
NASTOLAN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUOSINA 198 5 Tiina Nihtilä NASTOLAN KUNTA Ympäristönsuojelu 6 NASTOLAN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUOSINA 198 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1. Käytetyt parametrit.1 Näytteenottopisteet..
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotEndomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu
1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus
LisätiedotKarkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018
3.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Karkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018 Karkkilan Kovelonjärvi on pieni järvi, pinta-alaltaan noin eli 15 ha (0,15 km 2 ) ja kuuluu Kissanojan-Häijynojan
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotVihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016
28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotSaarlampi, Patakorpi veden laatu heinäkuu 2018
18.12.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Saarlampi, Patakorpi veden laatu heinäkuu 2018 Saarlampi (Patakorpi, Järvenpää kylän lähellä) on noin 5,3 ha kokoinen lampi sisältyen Kissanojan-Häijynojan
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotLaiska (Sammatti) veden laatu elokuu 2018
25.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Laiska (Sammatti) veden laatu elokuu 2018 Lohjan Sammatissa sijaitsevalta Laiska nimiseltä pieneltä lammelta otettiin vesinäytteet elokuussa 8.8.2018 Lohjan
LisätiedotMustalammin veden laatu elokuu 2018
10.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Mustalammin veden laatu elokuu 2018 Mustalammi on noin 19 ha kokoinen lampi. Se sijaitsee Vihtijärven yläpuolella aivan Vihdin kunnan pohjoisosassa. Mustalammi
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy
KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotHemträsk (Lohja, Teutari) veden laatu syyskuu 2018
30.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Hemträsk (Lohja, Teutari) veden laatu syyskuu 2018 Lohjan Teutarissa sijaitsevalta Hemträsk nimisestä pienestä järvestä otettiin vesinäytteet syyskuussa 27.9.2018
Lisätiedot