HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors"

Transkriptio

1 HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi Helka Sillfors

2 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2012 Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä. Aiemmin samanlaisia tutkimuksia on tehty Heinolan alueella ainakin vuosina 1995, 1998, 1999, 2001 ja Vuoden 2012 tutkimuksissa oli mukana yhteensä 24 vesistöä tai vesistönosaa, kaikki Kymijoen vesistöalueella (14). Tutkituista vesistöistä 22 oli järvikohteita, joista kolme oli Hartolan Rautaveden lahtia ja yksi Sysmän Auhjärven lahti. Kaksi kohdetta oli jokia. Näytteet otettiin kasvukaudella. Suuremmilta järviltä pyrittiin ottamaan kahdet näytteet: heinä- ja elokuussa. Pienemmiltä järviltä ja joista otettiin vain yksi näyte. Vuoden 2012 tuloksia verrattiin myös järvien aiempiin vedenlaatutietoihin, jotka sijoittuvat ajallisesti 1980-, ja 2000-luvuille. Vanhoja tuloksia oli hyvin vaihtelevasti eri järvistä. Aiempia tuloksia ei ollut lainkaan Hartolassa Lukkolammesta, Lauhlammesta ja Ulmalanlammesta, Sysmässä Enojärvestä, Kivelänlammesta, Korkeanalasesta, Lylyjärvestä, Salmelanlammesta ja Auhjärven Pilkanselältä eikä Heinolassa Hepolammesta, Mustalammesta ja Torlammesta. 2. Sääolot Talvi oli poikkeuksellinen. Kymijoen valuma-alueen talvi-kevätkauden sadantasumma oli ennätyksellinen. Erityisesti joulukuu oli lauha ja sateinen, ja keväällä ja kesällä huhti-heinäkuussa satoi keskimääräistä enemmän joka kuukausi. Tammi kesäkuun sadantasumma oli sadan vuoden havaintojaksolla toiseksi suurin. Vielä vuodenvaihteessa Etelä-Suomen järvet olivat sulia ja sateiden takia vedenpinnat korkealla. Jääpeitteinen aika jäi lyhyeksi. Järvet jäätyivät vasta tammikuussa. Jäät lähtivät Etelä-Suomen suurista järvistä huhtikuun viimeisellä viikolla eli lähes tavanomaiseen aikaan ja pienistäkin järvistä toukokuun alkupäivinä. Pintavesien lämpötilat noudattelivat keskimääräisiä lämpötiloja. Touko- ja kesäkuussa oli kummassakin lyhyt lämmin jakso jolloin lämpötilat nousivat keskiarvojen yläpuolelle, mutta kesäkuun lopun viileä jakso sai pintavedet viilenemään hyvin nopeasti jopa keskimääräisen alapuolelle. Heinäkuun lopun helteet nostivat vesien lämpötilan pitkäaikaisten keskiarvojen tuntumaan tai vähän niiden yläpuolelle. (Suomen ympäristökeskus 2012) 3. Vedenlaatua kuvaavat tekijät 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot Veden lämpötila eri kerroksissa on tärkeä tieto happianalyysien tekemisessä ja järven lämpötilakerrostuneisuuden arvioinnissa. Veteen liukenevan hapen määrä riippuu lämpötilasta ja siksi hapen kyllästysasteen laskemiseen tarvitaan jokaisen yksittäisen näytteen lämpötila. Lämpötilat mitattiin näytteenoton yhteydessä. Suomen järvissä vallitsee talvisin ja kesäisin kerrostuneisuus, joka johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Vesi on raskainta + 4 C lämpötilassa. Syksyllä ja keväällä tapahtuu täyskierto, jolloin tuulet pääsevät sekoittamaan veden ja vesi on sekä lämpötilaltaan että muilta ominaisuuksiltaan tasalaatuista pinnalta pohjaan.

3 Talvella vesi jäähtyy pinnasta, ja kerrostuu siten, että kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla. Kesällä taas pintavesi lämpenee ja kylmä vesi on pohjalla. Lämpötilaerojen aiheuttama tiheysero estää vesimassoja sekoittumasta, ja veteen muodostuu kerroksia: päällysvesi, alusvesi ja ns. harppauskerros eli välivesi. Matalissa, alle 5 m syvyisissä vesissä ei aina esiinny pysyvää kesäkerrostuneisuutta, vaan tuulet sekoittavat vesimassan pohjia myöten. Alusvesi on eristyksissä ilman kanssa kosketuksissa olevasta päällysvedestä, joten alusveden happitilanne heikkenee kerrostuneisuuden jatkuessa. Happivajetta nopeutta esim. järven rehevyys ja pohjan muodot, mm. syvänteen jyrkkäreunaisuus. 3.2 Rehevyys Järvien rehevyyttä kuvaavat klorofylli-a-pitoisuus päällysvedessä sekä ravinnepitoisuudet. Klorofylli-a-määrät antavat suuntaa lehtivihreällisten planktonlevien määrästä järvessä. Levämäärät vaihtelevat paljon kasvukauden aikana, joten yksittäinen kesäajan tulos ei välttämättä kerro luotettavasti järven levätuotannosta. Fosforia esiintyy järvissä leville käyttökelpoisena fosfaattifosforina eli liuenneena sekä esimerkiksi leviin ja rautaan sitoutuneena. Kesäaikaan fosfaattifosforin määrä on yleensä pintavedessä vähäinen, sillä se kuluu kasvuun. Rautaan sitoutunut fosfori taas vapautuu takaisin liukoiseen muotoon hapettomissa oloissa, mikä näkyy kokonaisfosforipitoisuuksien kohoamisena alusvedessä aina happitilanteen heikentyessä. Täyskierron aikana vapautunut fosfori sekoittuu taas koko vesimassaan ja tulee näin takaisin levien käyttöön. Rehevissä järvissä esiintyy yleensä enemmän happikatoa, sillä orgaanista ainesta vedessä on enemmän ja sen hajottamiseen kuluu happea. Happikato taas vapauttaa pohjasta fosforia, eli sisäinen kuormitus on itseään ruokkiva ilmiö. 3.3 Humuspitoisuus Veden humuspitoisuus vaikuttaa värilukuun, kemialliseen hapenkulutukseen ja pharvoon. Järvet luokitellaan humuspitoisuuden ja kokonsa perusteella yhdeksään eri luokkaan: 1. Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh) 2. Pienet humusjärvet (Ph) 3. Keskikokoiset humusjärvet (Kh) 4. Suuret vähähumuksiset järvet (SVh) 5. Suuret humusjärvet (Sh) 6. Runsashumuksiset järvet (Rh) 7. Matalat vähähumuksiset järvet (MVh) 8. Matalat humusjärvet (Mh) 9. Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) Järvityyppien luokittelussa käytettävät pinta-ala-rajat: Pienet järvet: pinta-ala alle 5 km2 Keskikokoiset järvet: pinta-ala 5 40 km2 Suuret järvet: pinta-ala yli 40 km2

4 Valuma-alueen maaperän laadun vaikutus järvityyppien erotteluun: Vähähumuksiset järvet: luontainen väri alle 30 mg Pt/l Humusjärvet: luontainen väri mg Pt/l Runsashumuksiset järvet: luontainen väri yli 90 mg Pt/l Syvyyssuhteiden ja maantieteellisen sijainnin vaikutus järvityyppien erotteluun: Matalaan tyyppiin järvi erotellaan, kun sen keskisyvyys on alle 3 metriä tai vesi ei kerrostu kesällä tai kerrostuminen on lyhytaikaista. (Ympäristöministeriö 2006) Vedessä oleva humus myös tyypillisesti lisää kokonaistyppipitoisuutta ja pienentää näkösyvyyttä. 4. Näytteenotto ja menetelmät Vuoden 2012 vesistötutkimuksissa tärkeimpien järvien ensimmäisen näytteenottokierroksen tekivät Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Toiset kesänäytteet ja pienten järvien näytteitä otti Heinolan kaupungin ympäristötoimi. Kaikki näytteet olivat kasvukauden näytteitä. Ensimmäinen näytteenottokierros tehtiin ja toinen kierros Tavoitteena oli saada näytteitä kasvukaudelta ja kerrostuneisuuden loppupuolelta. Näytteenottopisteiden tarkat sijainnit on esitetty liitteessä. Järvinäytepisteet pyrittiin sijoittamaan järven syvimpään kohtaan ja näytesyvyydet määräytyivät kokonaissyvyyden perusteella. Alle 2 m syvistä vesistöistä otettiin näyte vain yhdeltä syvyydeltä. Muista järvistä otettiin näytteet metrin syvyydeltä, alusvedestä ja vesipatsaan puolivälistä. Vesinäytteet analysoitiin Metropolilabin akkreditoidussa laboratoriossa. Määritysmenetelmät ja tutkitut parametrit on esitetty liitteessä. Vesianalyysitulokset ovat liitteenä. 5. Tulokset 5.1 Ruotsalaisen alue (14.141) Mustalampi ( ) Ruotsalaisen lähialueeseen (14.141) kuuluva Mustalampi on melko syvä (kok. syvyys 13 m), pinta-alaltaan 8 ha kokoinen järvi. Väriluvun perusteella Mustalampi on runsashumuksinen. Mustalammen vedenlaatua ei ole aikaisemmin tutkittu. Näytteet otettiin heinäkuun kierroksella. Järvi oli lämpötilakerrostunut, harppauskerros kuuden metrin yläpuolella. Alusveden happipitoisuus oli alentunut jo vesipatsaan puolivälissä. Pohja oli hapeton. Fosfaattifosfori oli pintavedestä ja välivedestä käytetty loppuun ja silti klorofyllin määrä oli vähäinen. Fosforin ja klorofyllin määrän perusteella Mustalammen laatuluokitus olisi erinomainen. Pohjanläheisen veden hapettomuus sekä korkea raudan, fosforin ja erittäin korkea ammoniumtypen määrä kertovat kuitenkin rehevöitymisestä ja

5 sisäisestä kuormituksesta. Mustalammen puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä/tyydyttävä Torlampi ( ) Mustalampi laskee edelleen Torlampeen, joka on suhteellisen matala (5 m), pintaalaltaan 8,7 ha järvi. Torlammen näyte otettiin elokuun kierroksella. Väriluvun perusteella Torlampi on pieni, runsashumuksinen järvi. Lämpötilan harppauskerros oli 2 ja 4 metrin välillä, alusvesi oli lähes hapetonta (kyllästysaste 5 %, 0,5 mg/l). Rautapitoisuus pohjanläheisessä vedessä oli viisinkertainen väliveden pitoisuuteen verrattuna, mutta fosforipitoisuudet olivat normaaleja myös pohjanläheisessä vedessä. Pintaveden klorofyllipitoisuus oli korkea, jopa erittäin rehevällä tasolla, mutta fosforipitoisuuden perusteella Torlampi luokiteltaisiin reheväksi. Puskurikyky happamoitumista vastaan on rehevien järvien tapaan hyvä Hepolampi ( ) Mustalammesta itä-koilliseen sijaitseva Hepolampi on matala (< 3 m), runsashumuksinen järvi, pinta-ala 5,6 ha. Hepolammen vedenlaatua ei ole aiemmin tutkittu. Vesinäyte otettiin poikkeuksellisesti kallioiselta rannalta laiturin päästä, sillä venettä ei ollut käytettävissä. Maanomistajan tiedon mukaan järven syvin kohta kuitenkin on tiettävästi juuri laiturin kohdalla. Klorofylli- ja fosforipitoisuuden perusteella järvi on tuotantotyypiltään karu ja erinomaisessa / hyvässä kunnossa. Vesi ei ollut kerrostunutta Matkuslampi Hepolampi laskee Matkuslampeen (Hertta-järjestelmässä nimellä Matkuslammi), joka on edellisiä suurempi, noin 20 ha kokoinen järvi. Matkuslammen kokonaissyvyys näytteenottopaikalla oli 11,5 m. Myös Matkuslampi on runsashumuksinen. Näyte otettiin elokuussa. Hapen kyllästysaste pintavedessä oli noussut levätuotannon johdosta yli 100 prosentin ja klorofyllin määrä olikin korkea, 32 µg/l. Lämpötilan harppauskerros oli 5 m yläpuolella. ja vesi oli voimakkaasti kerrostunutta. Sekä alusvesi että välivesi oli lähes hapetonta. Pohjanläheisessä vedessä esiintyi ammoniumtyppeä ja erittäin paljon liukoista rautaa. Typpi oli jo alkanut hapenpuutteessa muuttua ammoniumtypeksi, mutta fosforia ei ollut vielä liuennut merkittävästi. Pintaveden ravinteiden ja klorofyllipitoisuuden perusteella järvi on selvästi rehevä. Puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Matkuslammesta on otettu aikaisemmin vesinäyte elokuussa Tulokset ovat olleet hyvin samankaltaisia ravinteiden määrä samalla tasolla ja pohja lähes hapeton. Muutoksia vedenlaadussa ei ole tapahtunut. 5.2 Tuusjärven valuma-alue (14.173) Vesuminjärvi ( ) Vesuminjärvi sijaitsee Hepolammesta kaakkoon, mutta välissä on vedenjakaja ja Vesuminjärvi kuuluu Tuusjärven valuma-alueeseen. Vesuminjärvi on muodoltaan kapea, kaksihaarainen. Näyte otettiin Vesuminjärven suurimmasta altaasta järven lounaispäästä elokuussa. Väriluvun perusteella Vesuminjärvi on pieni, keskihumuksinen järvi. Syvyys näytteenottopaikassa oli 10 m.

6 Pohjanläheisessä vedessä ja välivedessä (harppauskerroksesta) happipitoisuus oli selvästi alentunut (kyllästysaste 5 %, 0,6 mg/l). Pintavedessä ja välivedessä liukoinen fosfaattifosfori oli kulunut lähes loppuun. Pohjanläheisen veden rautapitoisuus oli korkea, mutta fosforipitoisuus ei ollut vielä noussut eikä nitraatti- ja nitriittitypen määrä laskenut. Fosforin ja klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella Vesuminjärvi on lievästi rehevä, mutta humusjärveksi tila on hyvä/erinomainen. Myös puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Edellinen näyte Vesuminjärvestä on marraskuulta Tuolloin näyte on otettu Vesuminjärven Haaralahdesta. Kokonaistyppipitoisuus on vuoden 1992 näytteessä ollut nykyistä korkeampi, 1,0 mg/l, mutta fosforin ja COD:n perusteella järven vedenlaatu on pysynyt hyvin samankaltaisena Kotajärvi ( ) Vesuminjärvi laskee Viitalahden päässä olevan luhdan kautta Kotajärven Luhtalahteen. Kotajärvi on pinta-alaltaan 103 ha kokoinen järvi, joka on muodoiltaan monihaarainen. Keskellä järveä on Mällysaari, joka yhdistyy eteläpäästään rantaan penkereellä. Näytteet otettiin Mällysaaren itäpuolelta samasta kohdasta, josta näytteitä on otettu aikaisempinakin vuosina. Näytteet otettiin sekä heinä- että elokuun näytteenottokierroksella. Väriluvun perusteella (pintavedessä 55-60) Kotajärvi on keskihumuksinen järvi ja kokoluokituksessa alle 5 km2 järvenä kuuluu pienten järvien luokitukseen. Syvyyttä näytteenottopaikassa oli noin 10 metriä. Lämpötilakerrostuneisuus oli kummallakin näytteenottokerralla samanlainen, pintaveden lämpötila oli C, pohjanläheinen vesi noin 8 C ja vesipatsaan puoliväli osui harppauskerrokseen (12-15 C). Myös pintaveden klorofyllipitoisuus oli kummallakin näytekerralla samalla tasolla, 5,5-5,7 µg/l. Heinäkuussa pohjanläheisessä vedessä oli jo selvää hapen vajausta ja välivedenkin happipitoisuus oli alentunut. Elokuussa happivajaus oli edennyt niin, että pohjanläheinen vesi oli lähes hapetonta (kyllästysaste 1 %) ja myös väliveden happipitoisuus oli voimakkaasti alentunut. Ammoniumtypen pitoisuus ja kokonaisfosfori olivat heinäkuusta elokuuhun tultaessa lisääntyneet, fosfaattifosforin ja raudan pitoisuudet pohjan läheisessä vedessä olivat yli kaksinkertaistuneet. Kotajärvestä on tehty aiemmin vedenlaatututkimuksia vuosina 1967, 1988, 1991 sekä vuosittain vuosina Vuoden 1967 näytteiden perusteella Kotajärven väriluku ja kemiallinen hapenkulutus on ollut tuolloin pienempi eli humusvaikutusta on ollut vähemmän. Kyseessä on kuitenkin vain yksi näyte syystäyskierron ajalta, joten sille ei voi laittaa kovin suurta painoarvoa. Vuoden 1988 näytteet on otettu kesällä syvänteestä, jonka sijaintia ei pysty tallennetuilla tiedoilla tarkentamaan. Tuolloinkin syvänteen pohjanläheisessä vedessä, 8 m, on ollut vakava hapenvajaus. Pintaveden fosfori- ja COD-arvot ovat olleet nykyistä selvästi alempia. Värilukua ei ole määritetty vuonna Vuoden 1991 näytteet on otettu tammikuussa ja kesäkuun alussa. Kesänäytteessä kerrostuneisuus on ollut lämpötilojen perusteella vasta muodostumassa. Vuoden 1991 näytteissä pintaveden väriluku on ollut talvella 25 ja kesällä 40, minkä perusteella järvi luokiteltaisiin vähähumuksiseksi, ei keskihumuksiseksi kuten kesän 2012 tulosten perusteella.

7 2000-luvun näytteissä väriluku on ollut nykyisellä tasolla. Pohjanläheisen veden hapenvajaus on ollut jokavuotista, elokuussa 2006 ja huhtikuussa 2004 happi on ollut kokonaan loppu pohjanläheisestä vedestä. Pintaveden ravinteiden ja klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella Marjoniemen Kotajärvi on lähes luonnontilaisen humusjärven tasolla. Happiongelmat pohjanläheisessä vedessä kertovat kuitenkin alkavasta rehevöitymisestä ja laskevat käyttökelpoisuusluokitusta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Olemassa olevien tulosten perusteella on viitteitä siitä, että Kotajärven humuspitoisuus olisi noussut 2000-luvulle tultaessa. Kuva 1 Kotajärven pintaveden väriluku vuosina Koukkujoki ja Tuusjärven laskujoki Virtavesinäytteet otettiin sillalta näytteenottimella elokuun kierroksella. Kummassakin pisteessä vettä oli niin vähän, että näyte saatiin juuri ja juuri otettua näytteenottimella. Koukkujokeen tulee vesiä Heinäsen kautta Ristijärvestä ja Kotajärvestä sekä Myllyjärven kautta Iso- ja Vähä-Rapasesta. Väriluvun perusteella Koukkujoki on kangasmaiden joki, Tuusjärven laskujoessa väriluku oli vähän pienempi kuin järven yläpuolella. Järven ylä- ja alapuolinen näyte eroavat toisistaan lähinnä happipitoisuudessa, joka alenee ja typen määrässä ja laadussa. Järven alapuolisessa näytteessä typpeä on enemmän ja siitä osa on ammoniumtyppenä. Raudan ja fosforin määrässä ei ole eroa. Tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin aiempina vuosina. Sateisesta keväästä ja kesästä huolimatta tulokset eivät poikkea aiemmista, erittäin huonoa vuotta 2004 lukuun ottamatta, jolloin vedessä on ollut poikkeuksellisen korkea väriluku, ravinteiden määrä ja hapenkulutus.

8 Kuva 2 Koukkujoen vedenlaatu vuosina Kuva 3 Tuusjärven laskujoen vedenlaatu

9 5.3 Päijänteen lähialue (14.221) Ala-Vehkajärvi ( ) Päijänteen lähialueeseen kuuluva Ala-Vehkajärvi on melko syvä (10 m), vuonna 2012 tutkittujen järvien joukossa yksi suurimpia, mutta kuitenkin alle 1 km2 kokoinen järvi. Ala-Vehkajärven vedenlaatua on tutkittu aiemminkin järven keskeisen sijainnin, rannalla sijaitsevan kunnan vedenottamon ja maatalouden kuormituksen takia. Väriluvun perusteella Ala-Vehkajärvi on keski- / runsashumuksinen. Elokuussa 2012 vesi oli lämpötilakerrostunutta. Happitilanne pohjanläheisessä vedessä ja vesipatsaan puolessa välissä oli huono, vain 0,4 mg/l, mutta pohja ei ollut täysin hapeton. Pintavedessäkin kyllästysaste oli vain 82, vaikka klorofyllipitoisuus oli suhteellisen korkea. Typpipitoisuudet Ala-Vehkajärvessä olivat korkeita ja ammoniumtyppeä esiintyi myös pintavedessä, mikä oli poikkeuksellista verrattuna muihin tämän kesän vesinäytteisiin rehevissäkin järvissä. Normaalisti levätuotanto kuluttaisi ammoniumtypen pintavedestä loppuun, mutta Ala-Vehkajärvessä ammoniummuotoista typpeä on ollut ylen määrin saatavissa ja sitä on jäänyt käyttämättä, kun minimiravinne fosfaattifosfori on jo kulunut loppuun. Ilmiö viittaa suureen ulkoiseen typpikuormitukseen. Pohjanläheisen veden fosfori- ja rautapitoisuus kertovat myös sisäisestä kuormituksesta. Ala-Vehkajärvestä tutkittiin myös bakteerit pintavedestä. E-coli-bakteereja ei havaittu, enterokokkeja oli 20 yksikköä. Taso täyttää uimavesien laatukriteerit. Yhteenvetona voisi todeta, että Ala-Vehkajärvi on rehevä tai erittäin rehevä järvi, jonka yleinen käyttöluokka ja ekologinen tila on tyydyttävä. Aiempia tuloksia on 1980-luvun lopulta, 1990-luvun puolivälistä, 2000-luvun alusta ja vuodelta Eri aikoina on tutkittu hieman eri muuttujia, esimerkiksi typpianalyysejä ei ole aiemmin tehty yhtä kattavasti kuin tämän vuoden tutkimuksessa ja väriluku on mitattu vain satunnaisesti. Järvi on kuitenkin jo 1980-luvulla ollut fosforin määrän perusteella hyvin rehevä, eikä selkeää muutosta järven tilassa ole havaittavissa. Väriluku oli tämän vuoden näytteessä vähän korkeampi kuin aikaisemmin. 5.4 Lintulanjoen valuma-alue (14.229) Enojärvi ( ) Lintulanjoen valuma-alueella sijaitseva 57 ha kokoinen Enojärvi on väriluvun perusteella keski- / runsashumuksinen järvi, näytteenottopaikalla syvyyttä oli 6,5 m. Enojärvestä otettiin kaksi näytettä heinä- ja elokuussa. Vesi oli lämpötilakerrostunutta. Pohjanläheisessä vedessä happea oli vielä heinäkuun kierroksella yli 1 mg/l, elokuussa pohja oli hapeton ja välivedessäkin happipitoisuus oli pudonnut alle 1 mg/l. Hapettomuus näkyi kuitenkin lähinnä rautapitoisuuden kasvuna. Fosforin tai ammoniumtypen määrä ei ollut merkittävästi muuttunut eli sisäinen kuormitus näyttäisi hapenpuutteesta huolimatta olevan vähäistä. Typen ja klorofyllin määrän perusteella Enojärvi on rehevä/erittäin rehevä. Klorofyllin pitoisuuksien

10 perusteella järvi olisi ekologiselta luokitukseltaan vain tyydyttävässä luokassa, mutta fosforin pitoisuuksien perusteella hyvässä Salmelanlampi ( ) Salmelanlampi laskee luhtaisen pohjoispäänsä kautta Enojärveen. Salmelanlammesta otetiin näyte vain heinäkuussa. Salmelanlampi on pieni (10 ha), matala (2,5 m) lampi, jossa näyte otettiin vain yhdestä syvyydestä. Väriluvun perusteella lampi on keskihumuksinen. Sähkönjohtavuus oli normaalia järvivettä korkeampi ja myös ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Laadultaan vesi muistuttaa ojavettä. Matalaksi humusjärveksi fosforipitoisuus kuvastaa tyydyttävää tasoa, mutta typen ja levien määrää kuvaavan klorofyllin pitoisuuksien perusteella järven voisi luokitella välttäväksi tai jopa huonolaatuiseksi. Yksittäisen klorofyllinäytteen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä kyseessä voi olla esimerkiksi runsaasti lehtivihreää muodostava levälaji. Näytteenotossa ei silmämääräisesti havaittu leviä. Happipitoisuus vedessä oli hyvä, eikä typpi esiintynyt ammoniumtyppenä, joten suoraa lannan tai jätevesien aiheuttamaa likaantumista ei ole syytä epäillä. Näytteestä ei analysoitu bakteeripitoisuuksia Kivelänlampi ( ) Kivelänlampi laskee saman luhta-alueen kautta Enojärveen kuin Salmelanlampikin. Kivelänlammesta otettiin näyte heinäkuussa. Kivelänlampi on pieni, hyvin ruskeavetinen (4 ha) järvi, jossa syvyyttä oli näytteenottopaikalla 6 m. Vesi oli kerrostunutta ja pohjanläheinen vesi oli hapetonta. Myös 3 m syvyydellä vesipatsaan puolivälissä hapen pitoisuus oli selvästi alentunut. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli 80 %. Hapenkulutusta kuvaava COD-arvo oli runsashumuksiselle järvelle tyypillisesti korkea. Hapettomasta pohjasta oli vapautunut runsaasti rautaa, fosforia ja ammoniumtyppeä. Klorofyllin määrä ei ollut erityisen korkea. Runsashumuksiseksi järveksi Kivelänlampi on hyvässä / tyydyttävässä ekologisessa tilassa Pitkäjärvi ( ) Pitkäjärvi laskee Enojärven Saviojanlahteen. Näyte otettiin heinäkuussa. Pitkäjärvi on 48 ha kokoinen, melko syvä järvi (syvyys 8 m). Väriluvun perusteella Pitkäjärvi on tyypiltään pieni humusjärvi. Heinäkuussa vesi oli lämpötilakerrostunutta, mutta happitilanne oli hyvä myös pohjanläheisessä vedessä. Ravinteiden ja klorofyllipitoisuuden perusteella järvi on melko rehevä, ja ekologiselta tilaltaan hyvä Pilkanselkä ( ) Pilkanselkä on oikeastaan Auhjärven osa, jonka maantien penger erottaa pääaltaasta. Pilkanselälle on kuitenkin annettu oma järvinumeronsa. Pilkanselältä on otettu kerran aikaisemmin vesinäytteitä, jään läpi Kesällä 2012 Pilkanselältä otettiin kahdet näytteet: heinä- ja elokuun kierroksella. Pilkanselkä on 1,42 km 2 kokoinen, näytteet otettiin paikallisilta saadun tiedon mukaan syvimmästä paikasta Pilkanselän luoteispäästä, jossa oli 12 m syvää. Ekologiselta tyypiltään Pilkanselkä on pieni, vähähumuksinen järvi. Heinäkuun kierroksella todettiin lievää hapenvajausta sekä pohjanläheisessä vedessä että välivedessä. Elokuussa happipitoisuudet olivat alentuneet 0,3-0,4 mg/l:aan. Hapenvajaus ei kuitenkaan ollut lisännyt merkittävästi raudan pitoisuutta alemmissa kerroksissa eikä vapauttanut fosforia veteen. Värilukuun nähden järven ravinnepitoisuudet ovat suhteellisen korkeita, ekologinen tila on hyvän ja tyydyttävän välillä. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan

11 järven tila on hyvä. Auhjärven pääaltaasta on otettu vesinäyte kesällä Niihin tuloksiin verrattuna Pilkanselän vesi on hyvin samankaltaista. 5.5 Pienukkaojan valuma-alue (14.228) Kirkjärvi ( ) Pienukkaojan valuma-alueeseen kuuluva Kirkjärvi on 1,4 km2 kokoinen, matalahko järvi. Kirkjärvestä otettiin näytteet heinä- ja elokuussa. Vesi oli lämpötilakerrostunutta. Pohjanläheisessä vedessä todettiin kummallakin näytteenottokerralla hapenpuutetta (heinäkuussa pitoisuus 0,7, elokuussa 1 mg/l). Väriluvun perusteella Kirkjärvi on keskihumuksinen, ravinteiden ja klorofyllin määrän perusteella rehevä, mutta suhteessa värilukuun kuitenkin hyvässä tilassa. Kirkjärvestä on aiempia tutkimustuloksia vuosilta 2008 ja Tulokset ovat vuosina 2008 ja 2012 olleet lähes identtiset. Vuonna 2012 hapen kyllästysaste ja klorofyllin määrä ovat olleet paremmalla tasolla kuin vuonna Suuria eroja myöskään vuoden 1991 tuloksiin ei ole Korkeanalanen ( ) Kirkjärven yläpuolella Pienukkaojan valuma-alueella sijaitsevassa Korkeanalasessa väriluku oli Kirkjärveä pienempi, mutta kuitenkin luokiteltavissa humusjärveksi. Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja pohjanläheinen vesi oli täysin hapetonta. Pohjasta on vapautunut rautaa, fosforia ja ammoniummuotoista typpeä, mikä kertoo sisäisestä kuormituksesta. Klorofyllin mitattu määrä oli vähäinen, mutta silti pintaveden hapenkyllästysaste oli yli 100 %. Tulosten perustella Korkeanalanen on pieni melko rehevä järvi, joka on pohjan hapettomuutta lukuun ottamatta hyvässä tilassa. Korkeanalanen laskee Mynnilänalasen kautta Kirkjärveen. Hämeen ELY-keskus tutkii Mynnilänalasen vedenlaatua ja näytteet otettiin myös sieltä heinäkuussa Korkeanalasen vedenlaatu oli täysin samanlaista kuin Mynnilänalasessa Lylyjärvi ( ) Myös Lylyjärvi sijaitsee Pienukkaojan valuma-alueella Kirkjärven yläpuolella. Sen vedet laskevat Mynnilänalaseen kuten Korkeanlasenkin. Lylyjärvi on pieni (6 ha) järvi, joka on väriluvun perusteella runsashumuksinen. Lylyjärvestä näyte otettiin elokuun kierroksella. Vesi oli kerrostunutta, happipitoisuudet olivat alentuneita. Pohja oli täysin hapeton, pintavedessäkin kyllästysaste jäi alle 80 %. Ravinnepitoisuuksien perusteella Lylyjärvi on rehevä, värilukuun suhteutettuna ekologinen tila sekä käyttökelpoisuusluokka ovat hyvän ja tyydyttävän välillä. 5.6 Joutsjärven Tainionvirran alue (14.812) Lukkolampi Lukkolampi on osa pienten järvien ketjua, joka alkaa pohjoisessa Pukaranjärvestä ja laskee Lauhlammen ja Lukkolammen kautta Enojärveen. Tainionvirta kulkee Enojärven ja Keihäsjärven kautta kohti Nuoramoisjärveä. Lukkolammen vedenlaatua ei ole aiemmin tutkittu. Lukkolammen pinta-ala on 25 ha. Tyypiltään se on pieni humusjärvi. Näyte otettiin elokuun kierroksella. Vesi oli kerrostunutta. Pintavedessä

12 hapen kyllästysaste oli 100 %, mutta vesipatsaan puolivälissä enää 4 ja pohjanläheisessä vedessä 2 %. Pohjanläheisessä vedessä hapen puute näkyi fosforin, ammoniumtypen ja raudan korkeina pitoisuuksina, mikä kertoo sisäisestä kuormituksesta. Klorofyllipitoisuus oli korkea, ja pinta- ja välivedestä fosfaattifosfori olikin kulunut loppuun. Lukkolampi on rehevä järvi, jonka ekologinen luokka on hyvän ja tyydyttävän rajalla Lauhlampi Lauhlampi on pienten järvien ketjussa Lukkolammen yläpuolinen järvi. Sen vedenlaatua ei ole aiemmin tutkittu. Näyte otettiin elokuussa. Järvessä kasvoi kauttaaltaan kelluslehtisiä vesikasveja siten, että näytteenotto oli haastavaa. Lauhlammessa vettä oli 2,5 metriä. Näyte otettiin yhdestä syvyydestä. Väriluvun perusteella Lauhlampi on pieni humusjärvi. Hapen kyllästysaste oli 101 %, mikä kertoo runsaasta yhteytyksestä (vesikasvit ja levät). Myös ravinnepitoisuuksien perusteella Lauhlampi on rehevä. Klorofyllin määrän ja fosforipitoisuuden perusteella järven ekologinen luokka on hyvä/ tyydyttävä. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen ja happipitoisuus hyvä. Merkkejä jätevesien tai lannoitteiden aiheuttamasta likaantumisesta ei tulosten perusteella ole. 5.7 Rautaveden lähialue (14.831) Rautavesi on Hämeen ELY-keskuksen säännöllisessä seurannassa ja on tyypiltään suuri, vähähumuksinen järvi. Näytteenottopiste sijaitsee Rääpönsalmessa Pohjoislahden edustalla. Leppälahdesta ja Uuhivedestä on otettu näytteitä aiemminkin, Kauhtuenlahdesta ei ole aiempia tuloksia Leppälahti Lepppälahti on Rautaveden lahti, jonka yhteys Rautaveteen on salmen ylittävän maantien silta. Leppälahdesta otettiin näytteet heinä- ja elokuun kierroksella. Leppälahden vesi on väriluvun perusteella humuspitoista toisin kuin Rautaveden pääaltaan ja nyt tutkittujen muiden lahtien. Heinäkuun ja elokuun näytteet eivät ole täysin samasta paikasta. Heinäkuun näytteenottopaikalla kokonaissyvyys oli 8 metriä, elokuussa löytyi 12,5 metrin syvänne. Heinäkuun näytteessä happipitoisuudet olivat vielä hyvällä tasolla, elokuussa pohjanläheinen vesi syvänteessä oli hapetonta. Ravinteiden ja klorofyllin määrän perusteella Leppälahti on rehevä, mutta värilukuun suhteutettuna sen ekologinen tila on hyvä. Edellinen näyte on otettu vuonna 2008, siihen verrattuna fosforipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus ja klorofyllin määrä olivat vuonna 2012 korkeampia eli lahti oli nyt rehevämpi, muuten tulokset olivat hyvin samankaltaisia Kauhtuenlahti Kauhtuenlahti on Rautaveden kapea lahti, jonka yhdistää Rautaveteen pohjoiseteläsuuntainen reilun puolen kilometrin pituinen ja vajaan 200 metrin levyinen salmi. Rautavesi on syvä, näytteenottopaikalla syvyyttä oli 22,5 m. Vesinäyte otettiin elokuun kierroksella. Happitilanne kaikissa kerroksissa oli hyvä, väriluvun perusteella vesi on vähä- tai keskihumuksista. Sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus ovat alhaisia. Ravinteiden ja klorofyllin määrän perusteella Kauhtuenlahti on lievästi rehevä, typpipitoisuuden perusteella jopa karu. Alkaliteetti eli haponsitomiskyky on

13 hieman alhainen. Yhteenvetona voisi todeta, että Kauhtuenlahti on luonnontilainen tai lähes luonnontilainen ja puhdas Uuhivesi Uuhivesi on Rautaveden lahti, joka on yhteydessä Rautaveteen Kauhtuenlahden kautta. Uuhiveden ja Kauhtuenlahden välinen yhteys on maantien sillan alta. Uuhivedestä otettiin näytteet heinä- ja elokuussa. Uuhivesi on melko syvä (13,5 m), vesi oli kummallakin näytekierroksella voimakkaan kerrostunutta, vesipatsaan puolivälissä lämpötila oli vain 1,2 astetta korkeampi kuin pohjalla. Happitilanne kaikissa kerroksissa oli hyvä, elokuussa hieman heinäkuuta alempi kaikissa syvyyksissä. Uuhivesi on väriluvun perusteella vähä- ja keskihumuksisen rajalla. Värilukuun nähden Uuhiveden fosfori- ja klorofyllipitoisuudet ovat erinomaisella tasolla. Uuhivesi on vedenlaadultaan hyvin samanlaista kuin Kauhtuenlahti eli puhdasvetinen ja lähes luonnontilainen. Alkaliteetti eli kyky vastustaa happamoitumista on hieman alhainen. Vuoden 1988 näytteissä sameusluku on ollut pienempi eli vesi on ollut kirkkaampaa, mutta muut arvot ovat olleet hyvin lähellä tämänvuotisia. Vuonna 2008 tehtyyn edelliseen analyysiin verrattuna Uuhiveden laatu on pysynyt ennallaan. 5.8 Merijoen valuma-alue (14.834) Mielenge ( ) Mielenge sijaitsee Ulmalanlammesta ja Rautaveden lahdista luoteeseen. Se kuuluu Merijoen valuma-alueeseen eli Mielengen vedet laskevat Putkijärven kautta Rautaveden Leppälahteen. Mielenge on järvityypiltään pieni (53 ha) humusjärvi. Syvyyttä näytteenottopaikalla oli 6 m. Näyte otettiin elokuussa. Pohjanläheisessä vedessä oli hapenvajausta (kyllästysaste 9 %, pitoisuus 1 mg/l), mutta pohja ei ollut täysin hapeton, vaikka kyseessä oli elokuun näyte. Typen määrän perusteella Mielenge on fosforin ja klorofyllin pitoisuuksien perusteella pieneksi humusjärveksi hyvässä ekologisessa tilassa. 5.9 Iso-Paljon valuma-alue (14.835) Ulmalanlampi ( ) Ulmalanlampi sijaitsee Uuhiveden pohjoiskärjessä, ja se laskee eteläpäästään Uuhiveteen. Valuma-alueluokittelussa se on kuitenkin yläpuolisen Iso-Paljon mukaan nimettyä valuma-aluetta. Ulmalanlampi on pieni (6 ha) humusjärvi. Näyte otettiin elokuussa Syvyyttä näytteenottopaikalla oli 6 m. Pohjanläheisessä vedessä oli hapenvajausta (0,6 mg/l). Hapen vähyys näkyi lähinnä rautapitoisuuden kasvuna. Typen määrän perusteella Ulmalanlampi on melko rehevä, mutta värilukuun nähden klorofyllin ja fosforin määrä on hyvällä tasolla.

14 5.10 Yhteenveto Vedenlaatututkimusten tarkoituksena oli selvittää tutkittavien järvien ekologista tilaa ja yleistä käyttökelpoisuutta. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty Heinolan alueella 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kaikista järvistä otettiin näytteet kesäkaudelta, jolloin vesi on kerrostunutta. Vain matalimmissa järvissä vedenlaatu on läpi vuoden tasalaatuista. Näytteenottokierroksia tehtiin kaksi: heinäkuussa ja elokuussa. Tärkeimpinä pidetyistä järvistä otettiin näytteet kummallakin kierroksella, pienemmistä järvistä vain jompanakumpana. Merkittävää eroa heinä- ja elokuun näytteiden välillä ei ollut. Vuoden 2012 tuloksissa yllättävää oli happiongelmien suuri määrä. Lähes jokaisessa kerrostuneessa järvessä oli hapeton tai hapen puutteesta kärsivä pohja. Ainoat lämpötilakerrostuneet järvet, joissa ei ollut hapen vajausta pohjalla, olivat Pitkäjärvi Sysmän Nikkaroisissa ja Rautaveden lahdet Uuhivesi ja Kauhtuenlahti Hartolassa. Rautaveden lahdet olivat järvityypiltään selvästi karumpia ja jonkin verran vähähumuksisempiakin kuin muut tutkitut järvet. Pitkäjärvi taas ei poikennut ravinnepitoisuuksiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan muista tutkituista järvistä. Kesällä 2012 tutkittuja järviä on esitetty kuvassa väriluvun ja happiolojen suhteen eriteltynä. Edeltävä talvi oli lauha ja pakkasjakso jäi lyhyeksi. Myös kevät ja kesä olivat keskimääräistä sateisempia. Erityisesti talven ja kevään vesisateet huuhtovat järviin runsaasti kiintoainetta kasvipeitteettömästä maasta ja lisäävät näin happea kuluttavaa ainesta järvissä. Lisäksi huuhtoutuu ravinteita sekä kiintoaineeseen sitoutuneena että liukoisessa muodossa. Poikkeuksellinen sateisuus on voinut lisätä hapenkulutusta järvissä kesällä Useimmissa järvissä happipitoisuuden lasku näkyi myös alusveden rauta-, fosfori- ja typpipitoisuuden nousuna, mikä kertoo sisäisestä kuormituksesta. Tutkituista järvistä laadultaan huonompina erottuivat pieni ja matala Salmelanlampi, jonka vesi muistutti tutkittujen parametrien osalta ojavettä sekä Sysmän Ala- Vehkajärvi, jonka typpipitoisuudet ja typen esiintymismuodot viittaavat ulkoiseen typpikuormitukseen.

15 Kuva 4 Happitilanne kesällä 2012 tutkituissa järvissä, yhteensä 21 järveä. Kuva 5 Kesällä 2012 tutkittujen järvien tyypit väriluvun perusteella, yhteensä 21 järveä.

16 Liite 1 Näytepisteiden sijainnit Kuva 6 Heinolan järvipisteet, KKJ peruskoordinaatteina Kotajärvi Hepolampi Matkuslampi Mustalampi Torlampi Vesuminjärvi

17 Kuva 7 Heinolan virtavesipisteet, KKJ peruskoordinaatteina Koukkujoki Tuusjärven laskujoki

18 Kuva 8 Hartolan järvivesipisteet, pohjoisosa KKJ peruskoordinaatteina Kauhtuenlahti, Rautavesi Leppälahti, Rautavesi (elokuussa ) Uuhivesi, Rautavesi (elokuussa ) Ulmalanlampi Mielenge

19 Kuva 9 Hartolan järvipisteet, eteläosa KKJ peruskoordinaatteina Lauhlampi Lukkolampi

20 Kuva 10 Sysmän järvipisteet, pohjoisosa KKJ peruskoordinaatteina Ala-Vehkajärvi Kirkjärvi Korkeanalanen Lylyjärvi

21 Kuva 11 Sysmän järvipisteet, eteläosa KKJ peruskoordinaatteina Pilkanselkä (Auhjärvi) Enojärvi Kivelänlampi Pitkäjärvi Salmelanlampi

22 Liite 2 Tutkitut muuttujat Järvivesinäytteistä tutkittiin seuraavat muuttujat kaikista syvyyksistä: Lämpötila, C Happi, mg/l Hapen kyllästysaste, % Sameus, FNU Sähkönjohtavuus, ms/m Alkaliniteetti, mmol/l ph Väri, mg Pt/l CODMn, mg/l Kokonaistyppi N, µg/l Nitraatti- ja nitriittitypen summa NO2+NO3-N, µg/l Ammoniumtyppi NH4-N, µg/l Kokonaisfosfori P, µg/l Fosfaattifosfori PO4-P, µg/l Rauta, µg/l Lisäksi järvivesistä otettiin kokoomanäyte 0 2 m syvyydeltä, josta tutkittiin A-klorofyllin määrä, µg/l Virtavesistä tutkittiin lisäksi Kiintoaine, mg/l Kloridi, mg/l

23 Liite 3 Testausselosteet (30 kpl)

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3.

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3. TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 vesistötutkimuksessa oli mukana yhteensä 39 Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien alueella sijaitsevaa vesistöä. Tutkituista vesistöistä 33 oli järviä, 5 ojia ja yksi lähde. Vuoden

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 NÄYTTEENOTTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET 4

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 2 3 NÄYTTEENOTTO JA MENETELMÄT 2 4 TULOKSET 4 TIIVISTELMÄ Hartolan, Heinolan ja Sysmän ympäristötoimet tilasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä selvityksen 18 vähän tutkitun järven vedenlaadusta ja ekologisesta tilasta. Selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi Katumajärvi (35.236.1.001; A= 377,7 ha, max. syvyys 18,9 m, keskisyvyys 7,1 m, V=26 700 000 m 3, valuma-alueen A=51 km 2, peltoisuus 20 %, järvisyys 13,2 %, viipymä 630 vrk, ravinnesuhde 26,95, rantaviiva

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat

Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Annukka Korja 2016 Mitä eri vedenlaadun muuttujat tarkoittavat? Happipitoisuus Veden happipitoisuus on merkittävin järven tilaan vaikuttavista

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot