Eläkerahaston johtokunnan toimintaa valvovat Vakuutusvalvontavirasto sekä keskusrahaston tilintarkastajat.

Transkriptio

1 Sijoitustoiminnan tuotto 2006: 11,7 % Sijoitustoiminnan tuotto : 10,1 % Rahaston koko: 746,8 m TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 KIRKON KESKUSRAHASTON ELÄKERAHASTON JOHTOKUNTA 1 Johtokunnan kokoonpano ja tehtävät Kirkkojärjestyksen 22 luvun 3a :n mukaan kirkon keskusrahaston eläkerahaston varojen sijoittamista varten on kirkkohallituksen toimikaudekseen asettama kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunta. Kirkkohallitus on valinnut kokouksessaan johtokunnan puheenjohtajaksi yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusan (varajäseneksi talouspäällikkö Pasi Peranderin). Johtokunnan muut jäsenet ovat; toiminnanjohtaja Esko Jossas (varajäsen neuvottelupäällikkö Markku Nieminen), hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkka (varajäsen toimitusjohtaja Pekka Korhonen), toimitusjohtaja Kari Puustinen (varajäsen talouspäällikkö Seppo Tammisto), toiminnanjohtaja Ritva Rasila (varajäsen lakimies Anna-Maria Numminen), talousjohtaja Keijo Sulkko (varajäsen talouspäällikkö Marja- Liisa Nore), sijoitusjohtaja Ari Huotari (varajäsen korkosijoitusjohtaja Fredrik Forssell), professori Vesa Puttonen (varajäsen työmarkkina-asiamies Pauliina Hirsimäki) ja työmarkkinalakimies Kristian Brotherus (varajäsen työmarkkina-asiamies Tuula Hosio). Johtokunnan varapuheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja Ritva Rasila ja sihteerinä sijoituspäällikkö Tomi Viia. Johtokunnan toimikausi päättyy Johtokunnan tehtävät on määritelty kirkkojärjestyksen 22 luvun 3a :ssä. Tämän lisäksi kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunnan johtosäännössä, jonka kirkkohallitus on vahvistanut , on säännös siitä, mistä yksittäisistä sijoituksista johtokunta päättää. Muista kuin johtosäännössä tarkoitetuista yksittäisistä sijoituksista päättää kirkon keskusrahaston johtaja. Johtokunnan tehtävänä on 1) päättää sijoitustoiminnassa käytettävistä sijoitusmuodoista ja niissä sovellettavista periaatteista. 2) päättää sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin ja niiden tuottotavoitteista. 3) päättää sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavista periaatteista. 4) hyväksyä vuosittain kirkon eläkerahaston varojen sijoitussuunnitelma. 5) päättää omaisuudenhoitajista ja näiden kanssa laadittavista sopimuksista. 6) päättää niistä sijoitussuunnitelmassa määritellyistä yksittäisistä sijoituksista, jotka on määrätty johtokunnan tehtäväksi. 7) huolehtia sijoitustoiminnan kokonaisuuden valvonnasta. Eläkerahaston johtokunnan toimintaa valvovat Vakuutusvalvontavirasto sekä keskusrahaston tilintarkastajat. Johtokunta piti kertomusvuonna yhteensä kuusi kokousta. Kokousten läsnäoloprosentti oli 93% (91% vuonna 2005).

2 2 Vuoden aikana johtokunnassa käsitellyt asiat 2.1 Sijoitussuunnitelma Johtokunta hyväksyi joulukuussa 2006 sijoitussuunnitelman vuodelle Seuraavassa taulukossa on esitetty eläkerahaston omaisuusluokkakohtainen neutraali perusallokaatio. Omaisuusluokan muodostavat sijoitukset, jotka reagoivat yhdenmukaisesti talouden muutoksiin. Yhteisvaihtelu eri omaisuusluokkien välillä on kuitenkin vähäisempää kuin omaisuuslajin sijoitusten keskinäinen yhteisvaihtelu. Hajauttamalla sijoitukset eri omaisuusluokkiin rahaston kokonaisriski pienenee. Eläkerahaston käyttämät omaisuusluokat ovat korko-, osake- ja muut sijoitukset. Muilla sijoituksilla tarkoitetaan sijoituksia kiinteistöihin, absoluuttisen tuoton rahastoihin, indeksilainoihin, pääomasijoitusrahastoihin sekä hyödykemarkkinoille. peruspaino min max Korkosijoitukset 40 % 32 % 54 % Osakesijoitukset 40 % 32 % 48 % Muut sijoitukset 20 % 5 % 30 % Yhteensä 100 % Eläkerahaston pitkän aikavälin tuottotavoite on 6,2 % riskitasolla 7,5 %. Tuotto-odotus perustuu omaisuusluokkien pidemmän aikavälin tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Esimerkiksi osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet pitkiä korkosijoituksia enemmän, mutta samalla tuottojen vaihtelut ovat olleet suurempia kuin korkosijoituksilla. Pitkän aikavälin tuotto-odotusta on siksi syytä verrata kumulatiivisiin vuosituottoihin eikä yksittäisiin vuosihavaintoihin. 2.2 Riskienhallintasuunnitelma Johtokunta hyväksyi joulukuussa 2006 eläkerahastoa koskevan riskienhallintasuunnitelman vuodelle Hyvä riskienhallintakäytäntö edellyttää aina riskien ja riskienhallintakeinojen määrittämistä. Riskienhallintasuunnitelman tarkoituksena on ohjata eläkerahaston sijoitustoiminnan riskienhallintaa. Riskienhallintasuunnitelmassa on lisäksi kuvattu Kirkon keskusrahaston sijoitustoiminnan organisaatio ja toimintatavat. Vuoden 2007 riskienhallintasuunnitelmaa tarkennettiin mm. uuden varainhoitomallin, tehtävänkuvausten ja riskirajoitteiden osalta. 2.3 Vastuullisen sijoittamisen suunnitelma Johtokunta hyväksyi joulukuussa 2006 eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen suunnitelman vuodelle Suunnitelmassa on tarkemmin kerrottu, kuinka vastuullista sijoittamista voidaan käytännössä toteuttaa eläkerahaston toiminnassa. Vastuullinen sijoittaminen on jaettu ennakoivaan ja reagoivaan toimintaan. Toiminnan kehittämisessä sekä reagoivassa toiminnassa avustaa ruotsalainen Ethix SRI Advisors, joka tekee yhteistyötä mm. Ruotsin kirkon kanssa.

3 2.4 Muut johtokunnan päättämät asiat Kertomusvuonna johtokunta käsitteli mm. seuraavia asioita: Johtokunta päätti tehdä sijoitussitoumukset Aberdeen Indirect Property Partners (AIPP) ja CapMan RE II -kiinteistöpääomarahastoihin. Lisäksi johtokunta hyväksyi sijoitussitoumuksen Macquarie European Infrastructure Fund II -infrastruktuurirahastoon. Eläkerahaston johtokunta hyväksyi sijoitustoiminnan uudelleenjärjestämisen siten, että täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksista omaisuusluokittain luovutaan ja siirrytään käyttämään sijoitusrahastoja. Sijoitusyksikön tärkeimmät tehtävät ovat vastaisuudessa yksittäisten rahastosijoituspäätösten tekeminen ja kokonaisuuden valvominen. Vuoden 2006 ja 2007 aikana siirrytään keskusrahastossa uuteen rahastovalintamalliin. Eläkerahaston arvopaperisijoitukset tehdään pääsääntöisesti joko rahastojen kautta tai suorina sijoituksina käyttäen täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksia. Rahastojen ja omaisuudenhoitajien valinnassa ja analysoinnissa voidaan käyttää ulkopuolisia tahoja, mutta lopullinen sijoituspäätös yksittäiseen rahastoon tehdään keskusrahastossa. Kirkkohallituksen täysistunto päätti muuttaa eläkerahaston toimivaltaa siten, että vastaisuudessa rahastosijoituspäätökset voidaan tehdä 20 miljoonaan euroon saakka viranhaltijapäätöksinä. Vakuutusvalvontaviraston vuosivalvontaraportti merkittiin johtokunnassa tiedoksi. Eläkerahaston riskienhallintaa kehitettiin edelleen, mm. riskienhallintaraportointia tarkennettiin. Valtiokonttorin valmistama eläkemenoennusteen odotettiin valmistuvan tammikuussa 2007, jonka jälkeen pystytään tarkemmin arvioimaan eläkemenoennusteen vaikutuksia sijoitustoimintaan. 3 Sijoitustoiminta vuonna Omaisuudenhoidon järjestäminen Eläkerahaston sijoitustoimintaa hoidetaan täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimusten ja rahastosijoitusten kautta. Eläkerahasto on hajauttanut sijoitusriskejään toimialoittain, maantieteellisesti, yrityskoon, sijoitustyylien ja omaisuudenhoitajien mukaan. Sijoituspäätöksiä yksittäisiin sijoituskohteisiin tehdään ainoastaan suorissa kiinteistösijoituksissa. 3.2 Eläkerahaston tilikauden tulos Vuosi 2006 oli odotuksiin nähden hyvä vuosi eläkerahaston sijoitustoiminnassa. Eläkerahaston sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin oli 11,7 % (reaalinen vuosituotto 9,5 %). Suurin kuukausituotto oli 2,6 % ja pienin -3,5 %. Arvopaperimuotoiset sijoitukset ylittivät vertailuindeksinsä 0,7 % kertomusvuonna. Kirkon eläkerahaston sijoitustoiminnan nimellinen nettotuotto käyvin arvoin vuosina on ollut noin 10,1 % (reaalinen vuosituotto 8,5 %), mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena.

4 Sijoitusvuosi 2006 oli kansainvälisillä osakemarkkinoilla epäyhtenäinen. Eurosijoittaja sai parhaat tuotot Euroopasta sekä kehittyviltä markkinoilta. Euron vahvistuminen dollaria ja jeniä vastaan heikensi kyseisiltä osakemarkkinoilta saatuja tuottoja. Kotimaiset osakkeet menestyivät neljättä vuotta erinomaisesti, kurssinousua painorajoitetulla indeksillä mitattuna oli 29,9 %. Osakesijoitusten paras kuukausituotto oli 4,5 % ja heikoin -6,6 %. Korkomarkkinoilla vuosi 2006 oli odotusten mukaisesti vaikea. Korkomarkkinoista kehittyvien maiden joukkovelkakirjalainat tuottivat vuoden aikana parhaiten, 9,9 %. Eripituisten obligaatioiden odotetut tuotot olivat vuoden lopulla lähes samalla tasolla maturiteetista riippumatta. Korkosijoitusten kuukausituotot vaihtelivat -1,1 % ja 1,1 % välillä. Eläkerahaston kirjanpidollinen tuotto vuodelle 2006 on esitetty seuraavassa taulukossa. Suorat tuotot Arvonmuutos Yhteensä Kirja-arvo Tuotto-% tulos- (keskim. kirja-arvolle laskelmalla vuoden aikana) Lainasaamiset ,6 % Lyhytaikaiset sijoitukset ,0 % Joukkovelkakirjalainat ,0 % Osakkeet ja osuudet ,5 % Kiinteistösijoitukset ,9 % Yhteensä ,1 % Eläkerahaston tuotto käyvin arvoin vuodelle 2006 on esitetty seuraavassa taulukossa. Arvostuserojen Sijoitustuotot Käypä arvo Tuotto-% muutos yhteensä (keskim. käyvälle arvolle vuoden aikana) Lainasaamiset ,0 % Lyhytaikaiset sijoitukset ,1 % Joukkovelkakirjalainat ,4 % Osakkeet ja osuudet ,2 % Kiinteistösijoitukset ,9 % Yhteensä ,7 % Eläkerahaston arvopaperisijoitusten ja vertailuindeksien tuotot vuosille 2005 ja 2006 on esitetty seuraavassa taulukossa: Vertailuindeksi Kaikki eläkerahaston arvopaperisijoitukset 16,7 % 10,9 % Arvopaperisijoitusten vertailuindeksi 17,1 % 10,2 % Rahamarkkina (3kk) 2,2 % 3,0 % EMU valtionobligaatiot 5,3 % -0,3 % Yrityslainat - Investment Grade 4,0 % 0,6 % Yrityslainat - High Yield 2,1 % 8,2 % Kehittyvät korkomarkkinat (EMD) 10,7 % 9,9 % Osakkeet maailma 26,2 % 7,4 % Osakkeet Eurooppa 26,1 % 19,6 % Osakkeet Suomi (OMXH CAP) 34,5 % 29,9 %

5 3.3 Eläkerahaston koko Rahaston omaisuuden arvo oli 746,8 m arvostettuna markkinahintaan. Vuoden lopussa sijoitukset olivat hajautettuna seuraavasti: Omaisuuslaji osuus Osakkeet ,0 % Suomi ,0 % Eurooppa ,6 % Muu maailma ,4 % Korkosijoitukset ,0 % Euroalueen valtio-obligaatiot ,6 % Yrityslainat ,1 % Kehittyvät markkinat ,9 % Rahamarkkinasijoitukset ,4% Asunnot ja kiinteistöt ,0 % Vaihtoehtoiset sijoitukset ,0 % Yhteensä % Olli Pusa Johtokunnan puheenjohtaja Tomi Viia Johtokunnan sihteeri