KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 10/

Transkriptio

1 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 10/ KIRKON ELÄKELAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2008 Tärkeä tietää Kirkon keskusrahaston eläkepalvelusivuilta ( on nyt mahdollista saada tietoja omista kirkon eläkelain (KiEL) alaisista palvelussuhteista sekä arvion KiEL-eläkkeen määrästä. Palvelu vaatii sähköisen tunnistautumisen. Palvelu toimii seuraavien pankkien tunnuksilla: Nordea, Osuuspankki, Sampo-pankki, Aktia, Tapiola, Ålandsbanken ja Handelsbanken. Tunnistautumisen jälkeen avautuu suojattu yhteys Kirkon eläkelaitoksen ylläpitämään rekisteriin. Palvelua on kuvattu tarkemmin yleiskirjeessä 5/2009. Lisätietoja: Kirkon eläkelaitos puh klo 9-11 välisenä aikana. Yleistä vuodesta 2008 Vuosi 2008 oli sijoitusmarkkinoille ja koko maailmantaloudelle erittäin dramaattinen ja teematkin vaihtuivat vuoden aikana voimakkaasti. Vuoden ensimmäistä puoliskoa leimasivat voimakkaasti noussut öljyn hinta ja sen mukana kohonnut inflaatio sekä heikko dollari. Myös Yhdysvaltojen subprime -asuntolainojen maksutappioista liikkeelle lähteneen luottokriisin todelliset vaarat alkoivat paljastua markkinoille ja ensimmäinen pankkiuhri saatiin jo keväällä. Syksyä leimasivat ennen näkemätön paniikki finanssimarkkinoilla ja siitä alkanut pankkien välinen suuri epäluottamus. Loppuvuodesta ovat puhuttaneet huolet reaalitaloudesta, halvasta öljystä, heikoista valuutoista ja jopa deflaatiosta ja lamasta. Vuosi 2008 tullaan muistamaan tulevaisuudessa erittäin suurista talouden muutoksista. Eläketoiminta KiEL-palkkasumma oli vuonna ,6 milj. euroa Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6,7 %. Työnantajien eläkemaksut vaihtelevat välillä 26,37 % - 26,95 % riippuen työntekijöiden lukumäärästä. Työnantajat maksavat tämän maksun lisäksi kirkolliskoko-

2 2 uksen vahvistamien perusteiden mukaan määräytyvät työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuudet. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan eläkkeen omavastuusta otetaan enintään 25 % omavastuun piiriin. Kirkon eläkejärjestelmässä työntekijöiden eläkemaksut ovat samansuuruiset kuin muissakin järjestelmissä. Vuoden 2005 alusta toteutetun eläkeuudistuksen (Puro I) seurauksena työntekijän eläkemaksut määräytyvät iän perusteella: alle 53 vuotiaan työntekijän eläkemaksu oli vuonna ,1 % ja yli 53 vuotiaan 5,2 %. Seuraavassa kaaviossa kuvataan vuosittaisten eläkemaksutulojen riittämistä vuosittaisiin eläkemenoihin. Arvion mukaan vasta vuonna 2015 eläkemenoja on rahoitettava pieneltä osin myös sijoitustoiminnan tuotoilla. Eläketoiminnan menot ovat nousseet aikaisempia vuosia maltillisemmin (+ 3,9 %). Kirkon työntekijöiden ikärakenne osoittaa, että lähivuosina entistä suurempi osa työntekijöistä tulee jäämään eläkkeelle. Vuonna 2005 voimaan tullut eläkeuudistus saattaa kuitenkin osaltaan myöhentää eläkkeelle siirtymistä, samoin edellä mainittu työkyvyttömyyseläkkeen omavastuuosuus. Eläketoiminnan menoihin sisältyvät tässä tarkastelussa myös eläkeyksikön henkilöstömenot sekä palvelujen ostot (sis. mm. eläketietojärjestelmän kustannukset). Kirke eläketietojärjestelmän kustannukset olivat vielä vuonna 2007 varsin korkealla tasolla (5,2 milj. euroa), mikä oli 4,3 % eläketoiminnan menoista. Vuonna 2008 eläketietojärjestelmän kustannusten osuus on alentunut 1,8 %:iin (2,3 milj. euroa).

3 3 Maksetut eläkkeet jakautuivat eri eläkelajeihin seuraavasti: Eläkelaji % kpl Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke ,1 966 Työkyvyttömyyseläke , Yksilöllinen varhaiseläke ,1 11 Työttömyyseläke ,2 853 Osa-aikaeläke ,7 358 Perhe-eläke , Ylimääräiset eläkkeet ,0 17 Kuntoutusraha ,1 10 Yhteensä , Muutos edellisestä vuodesta + 6,7 % (+ 6,2 %) + 6,7 % (+6,0 %) Seurakuntien maksamat työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuudet olivat euroa. Sijoitustoiminta Eläkerahaston varojen sijoittamista varten on kirkkohallituksen toimikaudekseen asettama kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä ja enintään kahdeksan muuta jäsentä (KJ 22 luku 3a ). Johtokunnan tehtävänä on päättää kaikista merkittävistä sijoitustoimintaan liittyvistä kysymyksistä (mm. käytettävät sijoitusinstrumentit, allokaatio, tuottotavoitteet, riskienhallinnan periaatteet, varainhoitajien kanssa laadittavat sopimukset). Tällä hetkellä ( ) johtokunnan kokoonpano on seuraava: Jäsen YTT, dosentti Olli Pusa, puheenjohtaja Sijoitusjohtaja Ari Huotari Kuntien eläkevakuutus Toiminnanjohtaja Esko Jossas JUKO Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Professori Eva Liljeblom Hanken Toiminnanjohtaja Ritva Rasila SVTL Varajäsen Talouspäällikkö Pasi Perander Vantaan seurakuntayhtymä Korkosijoitusjohtaja Fredrik Forssell Kuntien eläkevakuutus Neuvottelupäällikkö Arja Vehmas JUKO Työmarkkina-asiamies Pauliina Hirsimäki Kirkon työmarkkinalaitos Lakimiesasessori Ritva Saarnio Helsingin tuomiokapituli Järjestösihteeri Annina Antell SVTL

4 4 Hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkka Helsingin seurakuntayhtymä Työmarkkinalakimies Kristian Brotherus Kirkon alan unioni Hallintojohtaja Matti Ilveskoski Kirkkohallituksen täysistunnon edustaja Talouspäällikkö Marja-Liisa Nore Espoon seurakuntayhtymä Lakimies Keijo Karhumaa Kirkon alan unioni Esittelijäneuvos Esa Koukari Kirkkohallituksen täysistunnon edustaja Kirkolliskokouksen valitsemien tilintarkastajien lisäksi eläkerahaston sijoitustoimintaa valvoo Finanssivalvonta. Eläkerahaston omaisuuden arvo oli 674,8 milj. euroa arvostettuna markkinahintaan. Vuoden lopussa sijoitukset olivat hajautetut seuraavasti: Omaisuuslaji M %-osuus Osakkeet 226,9 33,6 % Suomi 66,0 9,8 % Eurooppa 77,6 11,5 % Muu maailma 83,3 12,3 % Korkosijoitukset 362,5 53,7 % Euroalueen valtiot 156,9 23,2 % Yrityslainat 79,7 11,8 % Kehittyvät markkinat 10,6 1,6 % Rahamarkkinat 115,3 17,1 % Vaihtoehtoiset 85,3 12,7 % Yhteensä 674,8 100 % Eläkerahaston omaisuuden arvo oli vuotta aiemmin ,8 milj. euroa. Eläkerahasto pieneni vuoden 2008 aikana 117 milj. euroa eli 14,8 %. Arvonalennukset olivat n. 120 milj. euroa. Vuosi 2008 jää sijoitustoiminnan tuottojen valossa eläkerahaston historiaan kaikkien aikojen heikoimpana vuotena. Eläkerahaston sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin oli -17,56 % (reaalinen vuosituotto -20,3 %). Paras kuukausituotto oli +1,8 % ja heikoin -5,1 %. Vuoden aikana arvopaperisijoitukset ylittivät vertailuindeksinsä 2,1 prosenttiyksiköllä, informaatiosuhteen ollessa 0,4. Eläkerahaston pitkän aikavälin ( ) sijoitustoiminnan nettotuotto säilyi heikosta sijoitusvuodesta huolimatta hyvänä, ollen vuoden lopussa 7,9 % p.a. (reaalinen vuotuinen tuotto 6,1 % p.a.). Seuraavasta kuvasta näkyy eläkerahaston kehitys vuosina Aikanaan tavoitteeksi asetetun 1,0 mrd. euron koon saavuttaminen vuoteen 2010 mennessä riippuu täysin siitä, miten nopeasti sijoitusmarkkinat toipuvat tämän hetkisestä lamaannuksesta.

5 5 Johtokunta hyväksyi joulukuussa 2008 eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen suunnitelman vuodelle Suunnitelmassa on tarkemmin kerrottu, kuinka vastuullista sijoittamista voidaan käytännössä toteuttaa eläkerahaston toiminnassa. Suunnitelma on jäsennetty YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaiseksi. Vastuullisen sijoitustoiminnan kehittämisessä sekä reagoivassa toiminnassa ja vaikuttamisessa on käytetty eettistä konsulttia, Ethix SRI Advisors. Vuonna 2008 eläkerahastolla oli kaksi epäsuoraa vaikuttamistapausta. Kummassakin oli kysymys yritysten aiheuttamien ympäristöhaittojen rajoittamisesta. Kirkon keskusrahasto suositteli yrityksille riippumattomien ympäristötutkimusten teettämistä kokonaisvaltaisten ratkaisujen löytämiseksi sekä säännöllisten ympäristöarvioiden tekemistä ja niiden julkistamista. Kumpikin yritys toimitti tyydyttävät tiedot. Näiden vaikuttamistapausten lisäksi keskusrahasto osallistui GES Burma Engagement palveluun. Palvelun tarkoitus on vaikuttaa kansainvälisiin öljy- ja kaasuyhtiöihin, jotka toimivat Burmassa ja edistää niiden kestävää toimintaa. Tällaiseen käyttäytymiseen sisältyy paitsi kansainvälisten normien noudattaminen myös paikallisen väestön elinolosuhteiden parantaminen. Vuonna 2007 valmistuneen kirkon eläkemenoennusteen perusteella KiELeläkevastuun arvioidaan olevan noin milj. euroa. Seuraavassa taulukossa esitetään eräitä eläkerahastoon liittyviä lukuja vuosilta : M Tulos,eläketoiminta 19,7 16,9 18,8 15,4 23,1 27,4 Tulos,sijoitustoiminta 39,0 44,9 86,0 76,1 21,9-144,4 Rahasto ,7 550,5 655,3 746,8 791,8 674,8

6 6 Eläkemeno 92,7 97,1 101,1 106,7 113,3 120,9 Rahasto/eläkemeno 5,04 5,21 6,48 7,00 7,00 5,6 KiEL-palkkasumma 358,9 374,9 388,8 399,4 447,4 477,6 Rahasto/palkkasumma 1,30 1,35 1,69 1,87 1,77 1,41 Kokonaiseläkevastuu 2786,0 2907,0 3030,0 2800,0 3193,0 3325,0 Rahasto/eläkevastuu (%) 16,77 17,40 21,63 26,71 24,8 20,3 Lisätietoja: sijoitusjohtaja Ira Van Gilse van der Pals puh Tulevaisuuden näkymät Eläkepäätöstuotanto Kuntien eläkevakuutuksen kanssa jatketaan yhteistyötä vuonna 2008 tehdyn palvelusopimuksen pohjalta. Eläketurvan toimeenpano siirtyy vaiheittain Kuntien eläkevakuutuksen hoidettavaksi. Ensimmäisenä siirtyi palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteen hoito Kuntien eläkevakuutuksen hoidettavaksi syyskuussa Vuoden 2009 alussa Kuntien eläkevakuutuksen tarkastusyksikkö aloitti kirkon eläkelain 38 :n mukaisen työnantajien tarkastustoiminnan. Tarkastuksen kohteena ovat kirkon eläkelain piiriin kuuluvien työnantajien ilmoittamien palvelussuhdetietojen ja niihin liittyvien eläkemaksujen oikeellisuus. Tarkastukseen liittyy myös neuvonta ja myöhemmin koulutus. Myöhemmin vuoden 2009 aikana Kevaan siirtyvät sekä perhe-eläkkeisiin että ammatilliseen kuntoutukseen liittyvät asiat. Tavoitteena on, että palvelu käynnistyy Kevan uusien järjestelmien valmistuttua vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirkon eläketietojärjestelmään (Kirke) ei tehdä enää muutoksia, elleivät ne kohdistu aikaan ennen palvelun käynnistymistä. Pääosin eläketietojärjestelmäkustannukset Kirken osalta ovat tämän siirtymävaiheen ajan ylläpitokustannuksia. Eläkejärjestelmän rahoitus Kirkon eläkesäätiön perustamista koskevat suunnitelmat ovat edenneet valmisteluvaiheeseen. Kirkossa on jo usean vuoden ajan pyritty selvittämään edellytyksiä kytkeä kirkon eläkejärjestelmä yksityiseen eläkejärjestelmään. Ensimmäisen kerran tämä tavoite asetettiin kirkolliskokouksessa vuonna Tähän asti säätiöittämismallin ongelmana on ollut yksityisen puolen ja julkisen puolen eläkelakien eroavaisuus. Tällä hetkellä muutos tuntuisi mahdolliselta toteuttaa, koska eläkeetuuksien osalta jatkossa eroja ei enää ole. STM on asettanut laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan asiaa. Työryhmän tehtävänä on mennessä valmistella ehdotukset Suomen evankelis-

7 luterilaisen kirkon eläkevastuun ja sitä vastaavien rahastojen siirtämiseksi uuteen perustettavaan kirkon eläkesäätiöön ja tähän liittyen ehdotukset kirkon eläkejärjestelmän kehittämiseksi. Eläkerahaston sijoitustoiminta Tätä kirjoitettaessa ei ole olemassa näkemystä siitä, kuinka syvä tai pitkä reaalitalouden maailmanlaajuinen taantuma tai lama on. Aikaisempien suhdannekäänteiden yhteydessä on havaittu, että osakemarkkinat ennakoivat talouden muutokset noin puoli vuotta reaalitaloutta aikaisemmin. Mikäli tämä havainto pitää edelleen paikkansa, saattaisi olla mahdollista, että osakemarkkinoilla tapahtuisi korjausliikettä ylöspäin jo vuoden 2009 aikana. Eläkerahaston johtokunta on kokouksessaan hyväksynyt eläkerahaston sijoitussuunnitelman vuodelle Eläkerahaston neutraali perusallokaatio on esitetty alla olevassa taulukossa. Johtokunnan tärkeimpiä tehtäviä vuonna 2009 on laatia pidempää ajanjaksoa koskeva sijoitusstrategia kirkon eläkemenoennusteen ja arvioidun eläkevastuun perusteella. On ratkaistava, minkälainen eläkerahaston sijoitusten allokaation tulee olla siinä vaiheessa, kun osaa sijoitustoiminnan tuotosta käytetään eläkkeiden maksuun. Vielä tällä hetkellä on kuitenkin mahdollista säilyttää nykyinen runsaasti osakkeita sisältävä allokaatio. 7 Omaisuusluokka peruspano min max Korkosijoitukset 40 % 32 % 60 % Osakesijoitukset 40 % 32 % 48 % 30 Muut sijoitukset 20 % 5 % Yhteensä 100 % Lisätietoja: Eläketiedustelut/Kirkon eläkelaitos puh klo 9-11 ja sijoitustoiminta/sijoitusjohtaja Ira Van Gilse van der Pals puh KIRKKOHALLITUS Risto Junttila Leena Rantanen ISSN