Yliopiston päärakennus, Hallituksen huone (3040), Unioninkatu 34, 3. kerros

Transkriptio

1 ESITYSLISTA 1(8) HELSINGIN YLIOPISTON HALLITUS Hallituksen kokous 7/2018 Aika: klo Paikka: Yliopiston päärakennus, Hallituksen huone (3040), Unioninkatu 34, 3. kerros Jäsen: Halonen, Tarja, presidentti Tiilikainen, Teija, johtaja Herlin, Ilona, dosentti Hiidenmaa, Pirjo, professori Hyytiäinen, Elisa, palvelukoordinaattori Kekkonen, Jukka, professori Kähkönen, Antti, oikeusnotaari, kaup. yo., teol. yo. Laitio, Tommi, toimialajohtaja Pajunen, Jussi, ylipormestari Riipinen, Ilona, professori Riitakorpi, Johanna, fil. yo., maat. ja metsät. yo. Saksela, Kalle, professori Wallgren, Thomas, yliopistonlehtori Muuta Muut osallistujat: Nimi: Muuta Yhteystiedot: (s-posti ellei toisin mainittu) Jukka Kola, rehtori Sari Lindblom, vararehtori Jouko Väänänen, vararehtori Pertti Panula, vararehtori Esa Hämäläinen, hallintojohtaja Kirsti Lehmusto, viestintäjohtaja Jari Niemelä, rehtori alkaen Marjo Berglund, kvestori 7-8, Jussi Karvinen, suunnittelujohtaja Minna Frimodig, hallituksen sihteeri HELSINGIN YLIOPISTO PL 3 (Fabianinkatu 33) Helsingin yliopisto, Puhelinvaihde

2 ESITYSLISTA 2(8) HY:n hallituksen kokous Esityslista 1 Kokouksen päätösvaltaisuus Kokouksen pöytäkirjantarkastajat Esityslistan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja Rehtorin ajankohtaiskatsaus Ilmoitusasioita Tarkastusvaliokunnan raportointi Katsaus Yliopiston Apteekin tilanteeseen (HYR) HY:n strategian toimeenpanosuunnitelmassa 2019 painotettavat strategiset kehittämiskohteet (HY) Sijoitustoiminnan periaatteiden päivitys (HY ja HYR) Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston rahastojen välitilinpäätökset 1-3/2018 (HYR) Vararehtorien valinta - lähetekeskustelu (HY) Muut asiat Kokouksen päättäminen... 8

3 ESITYSLISTA 3(8) HY:n hallituksen kokous Liitteet Rehtorin päätökset ajalta TaTu -seminaarin 2018 ohjelma Tarkastusvaliokunnan käsittelemät asiat 2018 LUOTTAMUKSELLINEN Tausta-aineistoa apteekkialan tilanteesta HY:n strategian toimeenpanosuunnitelman 2019 strategiset kehittämiskohteet Sijoitustoiminnan periaatteet Sijoitustoiminnan periaatteiden muutosten esittelymateriaali Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston rahastojen välitilinpäätökset 1-3/2018 Välitilinpäätöksien esittelykuva HY-hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja yliopistokollegion tulevat kokoukset ja alustavat kokousaiheet

4 ESITYSLISTA 4(8) HY:n hallituksen kokous Kokouksen päätösvaltaisuus Esityslista 2 Kokouksen pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pirjo Hiidenmaa ja Jussi Pajunen. Esityslista Päätös 3 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Esityslista Päätös 4 Edellisen kokouksen pöytäkirja Merkitään tiedoksi hallituksen kokouksen 6/2018 ( ) pöytäkirja. Esityslista 5 Rehtorin ajankohtaiskatsaus Esityslista Suomen Akatemia on valinnut kymmenen uutta akatemiaprofessoria kaudelle Heistä kuusi on Helsingin yliopistosta: Lauri Aaltonen, Anne Haila, Pekka Lappalainen, Matti Lassas, Anssi Peräkylä ja Kari Rummukainen. Helsingin yliopisto sai 14 miljoonaa euroa Suomen Akatemian yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseksi tarkoitettua rahoitusta kaudelle Summalla pyritään rahoittamaan 20 vakinaistamispolkupaikkaa (tenure track) sekä tukitoimia seuraaville profiloitumisalueille: Matter and Materials (M+M) Aineen rakenne ja materiaalit Inequality, Wellbeing and Security (INEQ) Eriarvoisuus, hyvinvointi ja turvallisuus One Health and Welfare (1HEALTH) Yhteinen terveys ja hyvinvointi Neljännessä profiloitumishaussa (PROFI4) myönnettiin yhteensä 50 miljoonaa euroa 12 suomalaiselle yliopistolle. TaTu -seminaari (ohjelma liitteessä 2). Ilmakehätieteiden keskuksen INARin avajaiset Tiedekulmassa 25. toukokuuta. Helsingin yliopiston Maikki Friberg -tasa-arvopalkinto myönnettiin valtiotieteiden tohtori Jukka Lehtoselle. Naisasian uranuurtajan Maikki Fribergin mukaan nimetty tasa-arvopalkinto on arvoltaan 5000 euroa, ja se jaetaan vuosittain Helsingin yliopistossa tehdystä tasa-arvotyöstä. Helsingin yliopiston työyhteisöpalkinto jaettiin Aleksanteri-instituutille. Palkinto jaetaan vuosittain yksilölle tai yhteisölle, joka on poikkeuksellisen hyvin edistänyt työturvallisuutta, työssä jaksamista ja hyvinvointia.

5 ESITYSLISTA 5(8) HY:n hallituksen kokous Helsingin yliopiston Pacius-palkinto myönnetään Yliopiston ensimmäisen musiikinopettajan, Fredrik Paciuksen muistoksi jaettava palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yliopiston musiikkielämää. LERU Spring Reception järjestetään Tapaamisen teemana on "Tutkimus ja Alzheimerin tauti" ja rehtori toimii tapaamisen puheenjohtajana. LERU -matkan yhteydessä rehtori tapaa EU komission eri pääosastojen henkilöitä teemoina mm. MFF, FP9, Open Science ja "HelsinkiChallenge EU-tasolle". Valtiontalouden tarkastusvirasto suoritti syksyn 2017 ja talven 2018 aikana yliopistojen valtionrahoitusta koskevan laillisuus- ja asianmukaisuustarkastuksen. Tarkastuksen yhteydessä toteutettiin tarkastuskäynnit kaikkiin yliopistoihin. Tarkastuksesta laadittava tarkastuskertomus julkaistaan Ilmoitusasioita: liitteenä rehtorin päätökset ajalta Rehtorin päätökset ovat luettavissa Riihessä: Liitteet Rehtorin päätökset ajalta TaTu -seminaarin 2018 ohjelma 6 Ilmoitusasioita Esityslista 7 Tarkastusvaliokunnan raportointi Esityslista Listaus tarkastusvaliokunnassa vuonna 2018 käsitellyistä asioista on liitteenä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Teija Tiilikainen esittelee käsiteltyjä asioita. Paikalla asian käsittelyssä myös kvestori Marjo Berglund. Päätösehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Liitteet Tarkastusvaliokunnan käsittelemät asiat 2018 LUOTTAMUKSELLINEN

6 ESITYSLISTA 6(8) HY:n hallituksen kokous KESKUSTELUASIA 8 Katsaus Yliopiston Apteekin tilanteeseen (HYR) SALASSA PIDETTÄVÄ Esityslista Asiaa esittelevät Yliopiston Apteekin hallituksen puheenjohtaja Arto Hiltunen ja vt. toimitusjohtaja Pekka Koivuneva sekä kvestori Marjo Berglund. Tausta-aineistoa apteekkialan tilanteesta 9 HY:n strategian toimeenpanosuunnitelmassa 2019 painotettavat strategiset kehittämiskohteet (HY) Esityslista Esittelijä Jukka Kola Esittely Yliopiston johto on käsitellyt järjestetyssä TaTu-seminaarissa strategian toimeenpanosuunnitelman vuoden 2019 strategisia kehittämiskohteita. Liitteenä luonnos muistioksi vuoden 2019 strategisista kehittämiskohteista. Muistion liitteistä 1-3 löytyvät raportit vuoden 2017 kärkitoimenpiteiden ja vuoden 2018 strategisten kehittämiskohteiden etenemisestä 1-4/2018 sekä HY:n raportti OKM:lle sopimuskaudelle sovittujen keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä. Raportti vuoden 2017 kärkitoimenpiteiden etenemisestä on toimitettu tarkastusvaliokunnalle kokouksen yhteydessä. Paikalla asian käsittelyssä on suunnittelujohtaja Jussi Karvinen. Päätösehdotus Painotetaan Helsingin yliopiston ja sen yksiköiden vuoden 2019 strategian toimeenpanosuunnitelmissa liitteessä 5 olevan muistion mukaisia asioita. Päätös Liitteet HY:n strategian toimeenpanosuunnitelman 2019 strategiset kehittämiskohteet

7 ESITYSLISTA 7(8) HY:n hallituksen kokous Sijoitustoiminnan periaatteiden päivitys (HY ja HYR) Esityslista Esittelijä Marjo Berglund Esittely Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston rahastojen sijoitustoiminnan periaatteet, sisältäen Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston rahastojen perusallokaation, on hyväksytty hallituksen kokouksessa Periaatteissa on päätetty, että perusallokaatiota tarkastellaan vuosittain. Tarkastusvaliokunta keskusteli periaatteiden päivityksestä kokouksessaan Yliopisto on vähentänyt riippuvuuttaan ulkoisista varainhoitajista. Varainhoitajien määrää on vähennetty ja yliopisto on palkannut oman sijoitusjohtajan. Seuraavaksi on tarkoitus siirtää maltillisesti varallisuutta omaan hoitoon rahastojen kautta, jolloin vältytään ulkoisten varainhoitajien kuluista. Tarkastusvaliokunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja todennut periaatteiden olevan valmiit hallituksen hyväksyttäviksi. Hallituksen kokous Helsingin yliopisto Perusallokaatio Perusallokaatio Perusallokaatio Perusallokaatio Perusallokaatio Perusallokaatio Osakkeet 15 % (0-30) 45 % (20-70) 45 % (25-65) 45 % (25-65) 45 % (25-65) 50 % (20-100) Korot 70 % (30-100) 40 % (20-70) 50 % (30-70) 50 % (30-70) 50 % (30-70) 30 % (0-80) Vaihtoehtoiset 15 % (0-20) 15 % (5-25) 5 % (0-20) 5 % (0-10) 5 % (0-10) 20 % (0-30) Helsingin yliopiston rahastot Osakkeet 40 % (20-60) 45 % (20-70) 50 % (30-70) 50 % (30-70) 40 % (20-60) 50 % (20-60) Korot 45 % (30-70) 40 % (20-70) 45 % (25-65) 30 % (10-50) 30 % (10-50) 20 % (10-50) Vaihtoehtoiset 15 % (10-25) 15 % (5-25) 5 % (0-20) 20 % (15-25) 30 % (15-40) 30 % (15-40) Prosentti kuvaa kunkin omaisuuslajin keskimääräistä osuutta koko arvopaperivarallisuudesta. Suluissa oleva summa kuvaa vaihteluväliä, jossa omaisuuserän osuus voi liikkua markkinatilanteen mukaan. Päätösehdotus Hyväksytään sijoitustoiminnan periaatteiden päivitys. Päätös Liitteet Sijoitustoiminnan periaatteet Sijoitustoiminnan periaatteiden muutosten esittelymateriaali

8 ESITYSLISTA 8(8) HY:n hallituksen kokous Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston rahastojen välitilinpäätökset 1-3/2018 (HYR) Esityslista Esittelijä Marjo Berglund Esittely Liitteenä ovat Helsingin yliopiston ja sen konsernin sekä Helsingin yliopiston rahastojen ja sen konsernin tuloslaskelma ja tase Tarkastusvaliokunta on käsitellyt välitilinpäätökset kokouksessaan Päätösehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Liitteet Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston rahastojen välitilinpäätökset 1-3/2018 Välitilinpäätöksien esittelykuva 12 Vararehtorien valinta - lähetekeskustelu (HY) Esityslista Henkilöstöjohtaja Tiia Tuomi ja professori Jari Niemelä (rehtori alkaen) pohjustavat vararehtorivalintaa hallituksen kokoukseen päätettäväksi. 13 Muut asiat Esityslista Tulevien kokousten aikataulu on liitteenä. Liitteet HY-hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja yliopistokollegion tulevat kokoukset ja alustavat kokousaiheet 14 Kokouksen päättäminen Esityslista

9 Asian nimi Linkki Luontiaika Tehtäväluokka PROFI4-ohjausryhmän asettaminen Linkki Rehtorin päätökset 375-Tulevaisuusrahaston myönnöt 2018 Linkki Rehtorin päätökset Yhtiökokousedustajien nimeäminen yhtiö - ja vuosikokouksiin sekä hallitusten jäsenten nimeäminen yhteisöjen hallituksiin Linkki Rehtorin päätökset Oikeuspsykiatrian osa-aikaisen (35%) professorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Hyytymissairauksien osa-aikaisen (35%) professorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Eläinlääketieteellisen diagnostisen kuvantamisen professorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Makrotaloustieteen professorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Kestävyystieteen monitieteisen ja tieteidenvälisen tutkimuksen metodologian apulaisprofessorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset HY edustajat pääkaupunkiseudun neurokeskuksen ohjausryhmään Linkki Rehtorin päätökset Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai klo 12:15 / HE 28/2018 vp / Asiantuntijapyyntö, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen Maa- ja metsätalousvaliokunta torstai klo 10:00 / HE 20/2018 vp / Asiantuntijapyyntö, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen Sivistysvaliokunta keskiviikko klo 11:30 / HE 40/2018 vp / Asiantuntijapyyntö, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen

10 REHTORIN PÄÄTÖS 1 (1) HY/547/ / PROFI4-ohjausryhmän asettaminen Helsingin yliopisto on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta tehdyn päätöksen mukaisesti 14 miljoonaa euroa Akatemian neljännessä haussa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseksi kilpaillulla rahoituksella (nk. PROFI4-rahoitus). Rahoitusta haettiin Matter and Materials (M+M), Inequality, Wellbeing and Security (INEQ) ja One Health and Welfare (1HEALTH) -profiloitumishankkeille. Profiloitumishankkeiden käynnistämiseen, toteuttamiseen, rahoituksen suuntaamisen valmisteluun ja seurantaan asetetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän ensimmäisiä tehtäviä on valmistella rahoituksen jako profiloitumishankkeille, käynnistää vuonna 2018 haettavaksi avattavien tenure track - tehtävien haku ja nimittää kullekin profiloitumishankkeelle johtoryhmä hakemuksessa kuvatun mukaisesti. Ohjausryhmään asetetaan vähintään kaksi edustajaa kustakin profiloitumishankkeesta ja he edustavat koko profiloitumisaluetta. Ohjausryhmä puolestaan valitsee kullekin profiloitumishankkeelle toimintaa järjestelevän johtoryhmän. Kaikilla tiedekunnilla tulee olemaan edustaja niissä profiloitumishankkeiden johtoryhmissä joiden toimintaan tiedekunta osallistuu. Ohjausryhmän jäseninä ovat dekaanit Paula Eerola (M+M, INEQ), Jouni Hirvonen (M+M, 1HEALTH), Hannu Nieminen (INEQ, 1HEALTH), Hanna Snellman (INEQ), Antti Sukura (1HEALTH) ja Risto Renkonen (1HEALTH, INEQ). Dekaanin vaihtuessa tulee kyseisen tiedekunnan uusi dekaani ohjausryhmän jäseneksi. Ohjausryhmän sihteerinä toimii Tutkimuspalveluiden projektikoordinaattori. Ohjausryhmä kuulee tarvittaessa asiantuntijoita ja sen toimikausi päättyy rahoituskauden ( ) päätyttyä Rehtori Jukka Kola Palvelupäällikkö Anssi Mälkki Jakelu Ohjausryhmän jäsenet Johtoryhmä YPA-johtoryhmä Dekaanit ja erillislaitosten johtajat Anssi Mälkki Helsingin yliopisto, PL 3 (Fabianinkatu 33), Helsingin yliopisto Puhelin , faksi , Helsingfors universitet, PB 3 (Fabiansgatan 33), FI Helsingfors universitet Telefon , fax , University of Helsinki, P.O. Box 3 (Fabianinkatu 33), FI University of Helsinki Telephone , fax ,

11 Tämä dokumentti on sähköisesti allekirjoitettu Lista allekirjoittajista Allekirjoittaja Todennus

12 REHTORIN PAATOS 1(3) r sr5 DC,aA,AL,CO I I ec l9 tr 3TS.TULEVAISUUSRAHASToN MYONNOT zol a Helsingin yliopisto on perustanut rehtorin pdiitokselld ( , ) sidotun 375-Tulevaisuusrahaston yliopiston taseeseen kerdtdkseen kaikkivaltion vastinrahaohjelmaan kaudella soveltuvat yksityiset lahjoitukset yhteen rahastoon. Erillinen sidottu rahasto ja sen alaiset nimikkorahastot mahdollistavat lahjoitettujen varojen eril165n pitdmisen ja varojen kdyt6n seurannan. Yliopisto kerdsivastinrahaohjelmaan hyviiksyttyjii lahjoituksia 375-Tulevaisuusrahastoon yhteensd euroa. Kymmenentuhatta euroa ja sitti suuremmat lahjoitukset on voinut kohdetaa seuraaville koulutusaloille: eldinlddketiede, humanistiset tieteet, kasvatustiede ja opettajankoulutus, luonnontieteet, liiaiketieteet ja farmasia, maatalous-metsdtieteet, oikeustiede, psykologia, teologia ja yhteiskuntatieteet. Eri koulutusaloille kohdennettiin lahjoituksia seuraavasti:. Humanistinen koulutusala: euroa o Kasvatustieteet ja opettajankoulutus: euroa o Luonnontieteellinen koulutusala: euroa. L6dketieteen ja farmasian koulutusala: euroa. Maatalous-metsdtieteen koulutusala: euroa o Oikeustieteen koulutusala: euroa. Psykologian koulutusala: euroa o Yhteiskuntatieteiden koulutusala: euroa o Helsingin yliopisto yleisesti: euroa 375-Tulevaisuusrahastolle on kerdyksen aikana maksettu tuottoa ja sinne on siirretty kuluja, joita lahjoituksista on kdytetty. 375-Tulevaisuusrahaston paaoma oli 36 05't 531,43 euroa. Valtioneuvosto on (OKM ) peiilttiinyt myontdii Helsingin yliopiston hakemuksen perusteella vastinrahoitusta yhteensa ,00 euroa. Valtion vastinraha on maksettu joulukuussa 2017 ja kirjattu yliopiston peruspaaomaan. 375-Tu levaisu usrahaston varojen kdyttd o 375-Tulevaisuusrahaston ja nimikkorahastojen varoja on ollut mahdollista keiytteiii jo kerdyskauden aikana kvestorin piiiitoksellti. Yksittiiisiii piiiit6ksid lahjoitettujen varojen kiiytostii on jo tehty. o 375-Tulevaisuusrahaston ja sen yhteydessd olevien nimikkorahastojen kayttdii koskevat ptidt6kset tekee rehtori. Helsingin yliopisto on maksanut 375-Tulevaisuusrahastolle ja sen nimikkorahastoille vuotuisen koron hallituksen paatoksen mukaisesti yhtenevdisesti yliopiston rahastojen yhteydessii olevien lahjoitusrahastojen kanssa (nykyisin koron suuruus on 5% josta 4o/o on ktiytettiivissti lahjoitusten tarkoituksen toteuttamiseen). o Kukin 375-Tulevaisuusrahastosta mydnndn saava yksikk6 avaa 4903-alkuisen projektikoodin, jolle kirjataan tuloksi kuukausittain kiiyttoii vastaava summa. Mikali kaytto jaa my0nnetty6 summaa pienemmdksi, jaa kdyttamdt6n osuus rahastoon.

13 2(3) Vastinrahan tuoton ktiytt6 Valtion joulukuussa maksama vastinrahoitus on kirjattu yliopiston peruspeaomaan ja sen jaettavan tuoton suuruudesta paattaa ylopiston hallitus budjettikokouksen yhteydessd joulukuussa Vastinrahoituksen tuotto on kdytettdvissd aikaisintaan vuonna Rehtori pddttdd vastinrahoituksen tuoton kohdentamisesta tammikuussa2019. Pdiitds: My6nnin sidotun 375-Tulevaisuusrahaston varoista ja niiden tuotosta tukea vuodelle 2018 yhteenstl euroa seuraavasti: Humanistinen koulutusala: euroa Alkuperiiskansaprofessuuri Humanistinen tiedekunta Taidehistorian ia taiteen opetus ia tutkimus Humanistinen tiedekunta Meriarkeologian jatko-opiskelijalle tutkijakoulupaikka Humanistinen tiedekunta Tietokiriallisu usprofessu uri Humanistinen tiedekunta Kasvatustieteet ia opettaiankoulutus: euroa Teknoloqiakasvatuksen tenure track -paikka Kasvatustieteellinen tiedekunta Luonnontieteiden koulutusala: euroa Data Science professuuri Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Itemeren tutkimukseen Tvarminnen tutkimusasema Kemian alan koulutuksen kehittdmiseen Hominin Environments Research (datakuraattori/ professuuri) s 000 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta LSiketieteen ja farmasian koulutusala: euroa EnsihoitoldAketieteen osa-aikainen (35%) professuuri 3s 000 Ltiiiketieteellinen tiedekunta ia akuuttiheketieteen kliininen opettaja GIST-tutkimus Leaketieteellinen tiedekunta Glaukooman osa-aikainen (35%) professuuri Laaketieteellinen tiedekunta Kliinisen metabolian professuuri Laaketieteellinen tiedekunta Liikennelaeketieteen osa-aikainen (35%) professuuri Laeketieteellinen tiedekunta Neuropatoloqian osa-aikainen (35%) professuuri Laeketieteellinen tiedekunta Nuorten kliinikkotutkiioiden hwdksi Laaketieteellinen tiedekunta SikiOlldketieteen osa-aikainen (35%) professuuri Laeketieteellinen tiedeku nta Solu- ia verensiirtohoitoien professuuri Laeketieteellinen tiedeku nta Suu- ja leukakirurgian osa-aikainen (35%) professuuri Leaketieteellinen tiedekunta Terveydenhuollon tuotannontalouden apulaisprofessuuri Uusien kudosteknologiahoitojen turvallisuuden tutkimukseen Laaketieteellinen tiedekunta Laaketieteellinen tiedekunta euroa China Law Center Oikeustieteellinen tiedekunta Osuustoiminnan professu uri Oikeustieteellinen tiedekunta Tv6oikeuden orofessuuri Oikeustieteellinen tiedekunta Ruotsinkielisen oikeustieteen koulutuksen hyvdksi Oikeustieteellinen tiedekunta, Vaasan yksikk0 Maatalous-metsdtieteen koulutusala : euroa Agroteknologian professuuri Kansainvdlisen metsapolitiikan professuuri s 000 Maatalous-metsitieteellinen tiedekunta Maatalous-metsetieteellinen tiedekunta Maaperd- ja ymparistotieteen professuuri Maatalous-metsatieteellinen tiedekunta

14 3(3) Ruotsinkielinen tohtorikoulutettava maataloustieteisiikunta Maatalous-metsdtieteellinen tiede- Co-op network studies ohjelman toimintaan Maatalous-metsdtieteelli nen tiedekunta. Elintarviketeknologian tutkimus- ja oppimisympdristoien kehiftdmiseen Ruralia-lnstituutti Maatalous-metsdtieteelli nen tiedekunta Psvkolooian koulutusala: euroa Psvkolooian tutkimuksen hwiksi Lddketieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteiden koulutusala: euroa Vendjdn turvallisuuspolitiikan professuuri Humanistinen tiedekunta, Aleksanteri-institu utti Helsinoin vliooiston hwiksi: euroa Tiedekulman oppimisympiiristoien kehittiimiseen Tiedekulma Rehtori Jukka Kola Yhteiskuntasuhteiden pdllikko 'n^ futka,t,fia Dolivo

15 TaTu-seminaari 2018 Tervetuloa TaTu-seminaarin sivustolle! Yliopiston johtoryhmän, dekaanien sekä erillisten laitosten johtajien TaTu -seminaari järjestetään Hyytiälän metsäasemalla Seminaariin osallistuvat myös yliopistopalveluiden toimialajohtajat sekä kampusten kehittämispäälliköt. Seminaarin tavoitteena on tehdä strategian toimeenpanon käynnistyksen arviointi keväällä 2018, tarkentaa strategian toimeenpanon tärkeimmät toimenpiteet tiedekuntien ja erillisten laitosten toiminnaksi vuodelle 2019 ja antaa tilannekuva ja keskustella OKM:n Visio2030-työstä Tänne sivustolle tulee seminaarin ohjelma, esitys- ja taustamateriaalit sekä ohjeita käytännön asioista. Ohjelma Aikataulu Ohjelma ke Bussi lähtee Senaatintorilta Lounas ja majoittuminen Rehtorin avaus + workshop Visio2030 vuoden 2018 painoalojen eteneminen 2019 strategiset painoalat ja hallituksen evästykset workshop Tutustuminen Smear -asemaan + sauna Illallinen Vanhassa ruokalassa Illallisen jälkeen on mahdollisuus saunoa To Aikataulu Ohjelma to 24.5.

16 7.00 Aamuvirkuille tutustuminen Siikanevaan 8.00 Aamupala 9.00 Päivän avaus Toiminta ja talous Johtamisen tuki, Antti Savolainen Tutkijanurat, Tiia Tuomi Vuoden 2019 toiminnan suunnittelu, Jussi Karvinen Yliopiston ylijäämäpolitiikka, Marjo Berglund Kehykset 2019, Marjo Berglund TaTu-seminaarin tulokset ja vuoden 2019 strategiset painoalueet Jukka Kola Huoneiden luovutus, lounas ja lähtökahvit Lähtö Helsinkiin Paluu yliopistolle

17 Yksityisten apteekkien monopoli kuuluu tähän päivään Uusi Suomi blogi Tero Weckroth :08 Apteekkialan uudiskeskustelu kaipaa parempaa jäsentelyä. Pitkään hiljaiselosta nauttineen apteekkialan rauha häiriintyi kesällä kun vihreiden kansanedustajan Antero Vartian aloittama kampanja taksi- ja apteekkilupien uudistamiseksi kuohahti yli Porin SuomiAreenassa. Apteekkariliiton varapuheenjohtajan Sirpa Peuran epäasialliset ja henkilöön menevät kommentit saattoivat viedä alan uudistamista eteenpäin enemmän kuin mikään ulkopuolinen painostus. Mutta sekä Peuran kategoriset kommentit kilpailun vaaroista ja toisaalta Vartian puheet apteekkimonopoleista kärsivät samasta ongelmasta: keskustelun huonosta jäsentelystä. Todennäköisesti osittain kyse on haluttomuudesta eritellä eri muutosehdotuksia taktisen edun saamiseksi julkisuudessa. Samasta syystä uudistusehdotukset ja niiden väitetyt seuraukset menevät iloisesti sekaisin. Apteekkialan edustajien refleksinomainen vasta-argumentointi veroparatiiseilla mihin tahansa aloitteeseen on älyllisessä epärehellisyydessään varmasti ennätys, mutta myös Vartia syyllistyy vastaavaan. Kommentoidessaan Facebook-sivullaan Kelan pääjohtajan Liisa Hyssälän näkemyksiä Vartia kirjoitti mm. että Yksityisten apteekkien monopoli ei kuulu tähän päivään. Kuitenkin myös hänen omien ehdotustensa toteuttamisen jälkeen maassa olisi edelleen yksityisomisteinen apteekkisektori jolla on monopoli lääkkeiden myymiseen. Olen laillistettu proviisori, vaikka olenkin tehnyt koko työurani apteekkialan ulkopuolella lääketeollisuudessa sekä rahoitusalalla Suomessa ja ulkomailla. Uskon, että minulla on jonkinmoiset edellytykset tulkita keskustelua ennakkoluulottomasti ja pyrkiä jäsentämään sitä asiallisesti niin että alan ulkopuolisetkin ymmärtävät. Pitkään minulla ei ollut mielipidettä esitettyihin uudistuksiin, mutta loppukesästä olen asioita pohdittuani muodostanut näkemykseni siitä, miten alaa olisi paras uudistaa. Tämän kirjoituksen lopussa esitetty mielipide on vain yksi muiden joukossa. Mutta kirjoitukseni alkuosassa yritän jäsentää alan rakenteita ja sen uudistamiseksi tehtyjä ehdotuksia aiempaa selvemmin ja osaltani viemään keskustelua rakentavampaan ja asiallisempaan suuntaan. Säätelyn nykytila ja parametrit Apteekkien suomalainen säätely on sumppu erilaisia ja eri aikoina syntyneitä säädöksiä ja tapoja. Ne liittyvät kiinteästi toisiinsa ja jokaisen parametrin tai tavan muuttaminen vaikuttaa väistämättä muihin ja mahdollisesti muuttaa näiden vaikutuksia ennalta arvaamattomasti. Mutta apteekkitoiminnan luvallisuutta lukuunottamatta parametrit ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta erillisiä ja niitä voidaan muuttaa yksitellen ilman että yhden muutos väistämättä pakottaa muuttamaan muitakin. Käsittelen aluksi parametrit ja ilmaisen lopuksi kantani uudistuksiin valitsemalla oman koosteeni eri parametreista. 1

18 1 Apteekkitoiminnan luvallisuus Apteekkitoimintaa saa harjoittaa vain Fimean myöntämän apteekkiluvan turvin. Kukaan ei kai ole vakavissaan ehdottanut apteekkiluvasta luopumista sen enempää kun esimerkiksi lääkäritoimen luvanvaraisuudesta luopumista. Apteekkiluvasta luopuminen romuttaisi kerralla koko lääkejakelujärjestelmän joten tämä on ainoa parametri jonka muuttaminen vaikuttaisi laajalti kaikkiin muihinkin. Koska luvallisuus varmasti säilyy näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen, en puutu tähän sen enempää. 2 Apteekkien yksinoikeus lääkkeiden vähittäismyyntiin Yleisesti käytetty termi apteekkimonopoli viittaa useimmin apteekkien yksinoikeuteen harjoittaa lääkkeiden vähittäiskauppaa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lääkkeenä myyntiluvan saanutta tuotetta ei saa yleisölle myydä muutoin kuin apteekeista. Suomessa monopoli koskee sekä reseptilääkkeitä että reseptivapaita lääkkeitä. Apteekkimonopolin ulkopuolella ovat sairaala-apteekit sekä muutamat poikkeukset kuten nikotiinipurukumit, mutta lähes poikkeuksetta kansalainen joutuu noutamaan lääkkeensä apteekista. Aika ajoin Päivittäistavarakaupan Liitto vaatii ainakin joidenkin reseptivapaiden lääkkeiden kuten Buranan tai allergialääkkeiden vapauttamista myyntiin myös ruokakaupoissa ja huoltoasemilla, mutta toistaiseksi asiaa ei ole vakavasti harkittu. Näin voitaisiin kuitenkin periaatteessa ainakin Kela-korvausten ulkopuolella olevien lääkkeiden osalta tehdä koskematta lääkejakelujärjestelmän muihin osiin. 3 Apteekkien yhtiömuoto Nykyisin apteekit ovat henkilöyhtiöitä joissa kaikki omaisuus, varasto ja velat ovat apteekkarin henkilökohtaisessa omistuksessa ja vastuulla. Näin ollen apteekin voitto (ja joskus harvoin jopa tappio) on apteekkarin henkilökohtaista verotettavaa tuloa. Apteekki voitaisiin hyvin säätää osake- tai kommandiittiyhtiöksi koskematta alan muihin rakenteisiin esimerkiksi siten, että apteekkiluvan saaneen yrityksen omistuksen pitäisi olla kokonaan apteekkiluvan saaneen laillistetun proviisorin hallussa. 4 Apteekkien omistuspohja Yhtiömuodon vapauttaminen kuitenkin mahdollistaisi omistuspohjankin vapauttamisen vaikka se ei olisikaan välttämätöntä yhtiömuodon muuttuessa. Osakeyhtiömuotoisten apteekkien omistuspohja voitaisiin avata kaikille tai esimerkiksi vain lääketukkukaupoille, kaupan keskusliikkeille tai pääomasijoitusrahastoille, tai voitaisiin jättää avaamatta. Olisi myös mahdollista vaatia, että apteekkitoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeista tai määräysvallasta tietty määräosuus olisi laillistetun proviisorin hallussa taikka määritellä että ainoa sallittu omistaja on Suomen valtio. Mutta omistuspohjan muuttaminen taikka vapauttaminen ei väistämättä pakottaisi poistamaan lääkkeiden myyntimonopolia tai apteekkilupien määräsäätelyä. 5 Apteekkien lukumäärän ja sijaintien säätely Apteekkien yhtiömuodosta ja omistuspohjasta erillinen parametri on niiden lukumäärän säätely. Tämä on melkein sama asia kuin apteekkilupien määrä, mutta ei ihan. Verkkokauppa ja sivuapteekit saavat aikaan sen, että apteekkilupien ja -toimipisteiden määrä eivät aina ole sama luku. Mutta olisi täysin mahdollista luopua viranomaisten tarveharkinnasta ja muuttaa lakia esimerkiksi siten, että apteekkilupa on myönnettävä jokaiselle joka täyttää lain vaatimukset. Esimerkiksi yksityisillä lääkäreillä ei ole tarveharkintaa. Haluttaessa omistuksen tai yhtiömuodon säätely ja henkilöstön laatuvaatimukset voisivat jäädä nykyiselleen vaikka määräsäätelystä luovuttaisiinkin. Samoin on mahdollista vapauttaa 2

19 apteekkiluvat sijaintirajoituksista ja antaa apteekkien muuttaa liiketilansa sijaintia vapaasti kunnan sisällä tai jopa koko maassa. 6 Lääketaksan sitovuus ja alennukset Lääketaksaa on vaikea selittää useimmille markkinatalouteen positiivisesti suhtautuville tahoille. Mutta kyllä se vain niin on, että valtioneuvoston määräämä läääketaksa määrää tarkkaan sen, kuinka paljon vähittäisportaassa laitetaan katetta tukkuhintojen päälle. Tähän menettelyyn on toisaalta vahvat perusteet. Julkinen sektori eli veronmaksajat vastaavat valtaosasta lääkekustannuksia. Toisin kun useimmissa muissa tuotteissa, on lääkekaupassa maksajan (veronmaksaja), tuotteen valitsijan (lääkäri) ja käyttäjän (potilas) rooleissa eri tahot. Koska normaali markkinapohjainen hintakontrolli ei Kelakorvattavissa reseptilääkkeissä toimi, on luonnollista että vähittäishinnan muodostumiselle asetetaan yläraja. Nykymuotoinen lääketaksa ei kuitenkaan ole yläraja vaan kaikkien apteekkien on tarkkaan noudatettava taksan määräämää katerakennetta. Toisin sanoen apteekki ei saa antaa alennuksia tai hinnoitella lääkkeitä eri tavalla kuin naapuriapteekki. Lääketaksan rakenne on läheisesti sidoksissa muutamaan muuhun seikkaan (esim. geneerinen substituutio eli lääkevaihto ja hintaputki jotka mahdollistavat lääkkeen vaihdon vastaavaan apteekissa) mutta lääketaksan olemassaoloa tai rakennetta voi muuttaa riippumatta esimerkiksi apteekkilupien määrästä tai apteekkien yhtiömuodosta. 7 Apteekkimaksu Nykyään kaupunkien isot apteekit maksavat erityistä apteekkimaksua joka asteittain laskee apteekin koon pienetessä ja etäisyyden kasvukeskuksista kasvaessa. Alan ulkopuolisten on varmasti vaikea ymmärtää, miksi joku kannattaa lisää veroja, mutta apteekkimaksuilla on apteekkialan keskuudessa varsin laaja tuki. Usein käytetty argumentti on myös lääkkeiden alueellisen saatavuuden takaaminen. Kun hyvät yleiskatteet taataan lääketaksalla ja apteekkareiden tuloja tasataan apteekkimaksulla, on lopputuloksena järjestelmä jossa pienellekin paikkakunnalle löytyy apteekkari korkoa kasvamaan ja apteekkilupaa isommalla paikkakunnalla odottamaan. Toisin sanoen, apteekki on enemmän positiivista kuin mitä vaikkapa Kuhmossa asuminen on negatiivista. Apteekkimaksun poistaminen tai muuttaminen toki vaikuttaisi apteekkien liiketaloudelliseen kannattavuuteen ja apteekkilupaa hakevien proviisoreiden käyttäytymiseen mutta ei pakottaisi välttämättä muihin lakimuutoksiin. 8 Lääkkeiden tukkuhintojen säätely Lääketaksan lisäksi lääkkeiden hintoja säädellään tukkutasolla. Lääkettä valmistava lääketehdas anoo lääkkeiden hintalautakunnalta (Hila) kohtuullista tukkuhintaa jonka perusteella lääketaksajärjestelmä sitten laskee vähittäishinnan jonka Kela puolestaan korvaa. Perusteet tukkuhintojen säätelylle ovat samat kuin lääketaksankin olemassaololle: Veronmaksaja maksaa joten veronmaksajalla on oltava valtaa tuotteiden valintaan ja hintaan. Mainittakoon kuitenkin, että historiallisista syistä Suomessa viranomaiset määrittelevät lääkkeiden tukkuhinnan (hinta jolla apteekki ostaa lääkkeen tukusta) eikä ns ex-factory hintaa (hinta jolla tukkukauppa ostaa lääkkeen tehtaalta). Tukkuhintojen säätelyä voisi muokata monella tavalla, esimerkiksi siirtymällä viitehintajärjestelmään tai kiinteän prosenttiyksikön mukaisiin Kela-korvauksiin. Tässä esimerkissä hintapaine syntyisi potilaan maksaman omakustannusosuuden mukaan. Toisaalta lääkärit ovat haluttomia ottamaan lääkkeen hintaa huomioon lääkkeen valinnassa joten hintapaineen synty voisi jäädä vähäiseksi tai sitten liian kalliit lääkkeet voisivat jäädä ostamatta ja näinollen myös ottamatta, millä olisi negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Mutta niin tärkeitä kun nämä seuraamusanalyysit ovatkin, niitä voi tarkastella erillisinä kysymyksinä muista parametreista kuten myyntimonopolista. 3

20 9 Lääketukkukaupan yksikanavajärjestelmä Suomen ja Ruotsin erikoisuus on, että yhtä lääkettä saa apteekki ostaa vain yhdestä tukusta. Lääketehtaat kilpailuttavat tukut (käytännössä Oriolan ja Tamron) muutaman vuoden välein ja käyttävät sitten valittua tukkua koko valikoimansa jakeluun apteekkeihin. Toisin kun muut parametrit, tämä järjestelmä ei suoraan johdu lainsäädännöstä vaan kyseessä on ajan myötä syntynyt maan tapa, joka tosin on syvästi kytkeytynyt maan lääkealan järjestelmiin. Jos apteekkialaa halutaan uudistaa, olisi yksikanavajärjestelmän murtaminen yksi mielenkiintoinen muuttuja muiden joukossa vaikka siitä onkin puhuttu julkisuudessa yllättävän vähän. 10. Muut parametrit Ylläoleva lista ei varmasti ole tyhjentävä. Alan rakenteissa on varmasti monta muutakin seikkaa joka ansaitsisi nousta erillisten parametrien luetteloon vaikka on jäänyt minulta huomaamatta. Jäsentelyni on kuitenkin minusta hyvä alku sille, että keskustelua päästään käymään paremmin informoidulta ja eritellyltä pohjalta. Mitä sitten pitäisi tehdä? Oma näkemykseni on, että lyhyellä aikavälillä pitäisi edetä suurin piirtein Antero Vartian esittämällä tavalla. Hänen kannanottonsa ovat värikkäitä ja osin kärjistettyjä, mutta varsinaisia ehdotuksia on nähdäkseni kaksi. Hän esittää apteekkien määräsäätelystä luopumista ja lääketaksan muuttamista maksimihinnoiksi siten, että apteekki voisi halutessaan antaa lääkkeestä alennusta. Tämä tarkoittaisi sitä, että oman jäsentelyni parametreja 5 ja 6 muutettaisiin. Kuka tahansa laillistettu proviisori voisi perustaa apteekin hakemalla itselleen apteekkiluvan ja toisaalta yksittäiset apteekit voisivat hinnoitella lääkkeet miten haluavat kunhan eivät laita katetta enemmän kuin mitä lääketaksa määrää. Todennäköisesti ylläolevien lisäksi olisi vielä hyvä tehdä nopealla aikavälillä muutos, jossa apteekki voisi olla myös proviisorin kokonaan omistama osakeyhtiö (ylläolevan listan kohta 3). Näin päästäisiin eroon lukuisista verotuksellisista kummallisuuksista sekä apteekkien yhteydessä toimivista erillisistä vitamiineja myyvistä osakeyhtiöistä. Nyt tehtävillä päätöksillä olisi ennakoimattomia ja mahdollisesti myös negatiivisia seurannaisvaikutuksia. Olisi hyvinkin mahdollista, että ainakin väliaikaisesti apteekkeja poistuisi pieniltä paikkakunnilta tai syrjäkyliltä. On myös mahdollista että hintakilpailu saisi aikaan sen, että joitakin kalliimpia lääkkeitä ei aina pidettäisi varastossa kun jopa apteekkialalla alettaisiin miettiä sijoitetun pääoman tuottoa eikä pelkästään liikevoittoprosenttia. Joka tapauksessa vaikutuksia pitäisi seurata tarkasti ja korjausliikkeitä apteekkien kannattavuuteen ja palveluiden saatavuuteen voisi tehdä muilla parametreillä. Ainakin toistaiseksi pitäisin apteekkiluvat kuntakohtaisina ja määräisin että sama proviisori ei voisi toimia apteekkarina kuin yhdessä kunnassa. Korjausliikkeiden mahdollistamiseksi pitäisin myös apteekkimaksun voimassa ainakin toistaiseksi: apteekkimaksua säätämällä voidaan tasoittaa apteekkien mahdollista kasautumista keskuksiin. Yhtiömuodon muutos laskisi apteekkareiden verotusta mutta fiskaalivaikutukset voitaisiin kompensoida lääketaksan ja apteekkimaksun muutoksilla. Apteekkilupaan liitettävillä velvoitevarastointisäädöksillä voidaan määrätä, että esimerkiksi tärkeimpiä insuliinituotteita on aina saatavilla. Tässä vaiheessa en lähtisi koskemaan apteekkien omistuspohjaan, lääkkeiden tukkuhintojen määräytymiseen tai apteekkien lääkemyyntimonopoliin. Viimeksimainittu on todennäköisesti tärkeää ylläpitää jatkossakin koska Apteekkariliiton lobbauksessa on kyllä ihan vakavastikin otettavia argumentteja ja näistä tärkeimpänä se, etteivät lääkkeet ole mitään lakritsapatuikoita. Huolimaton ja 4

21 liiallinen käyttö voi johtaa pahoihin haittavaikutuksiin ja toisaalta esimerkiksi yhteisvaikutuksista varottaminen ei koskaan onnistuisi K-Kaupan kassalla yhtä luotettavasti kuin apteekissa. Mutta kannattamieni kahden pienen uudistusten seurauksena kilpailu lisääntyisi, jonkin verran kustannussäästöjä tulisi varmasti ja reaktioita seuraamalla saadun datan voimin voisimme paremmin valmistautua tekemään lääkealan kokonaisuudistuksen joka jossain vaiheessa on väistämättä edessä. Tähän pakottaa esimerkiksi yhä lisääntyvä nettikauppa, joka ei noudata valtakunnanrajoja kuntarajoista puhumattakaan. Samalla pitää ratkaista ketjuuntumisen epäselvä nykytilanne - ainoastaan julkisomisteinen Yliopiston Apteekki on oikea ketju, muut ovat yksittäisten apteekkien yhteisiä brändi- ja viestintätyökaluja. En tunne kovin hyvin laillisuuden rajoja yksityisten yritysten välisten vapaaehtoisten rinkien toiminnassa mutta väitän, ettei apteekkiketjujen toiminnan rajoitteita osaa yksiselitteisesti tulkita kukaan muukaan. Kun järjestelmään päästetään hieman markkinaehtoisuutta ja hintakilpailua, saamme väistämättä paljon arvokasta dataa jota voidaan rauhassa ja kiihkotta käyttää alan uudistamisessa. Apteekkien monopoli säilynee voimassa ainakin reseptilääkkeiden osalta hamaan tulevaisuuteen. Mutta muutoin minulla ei ole tällä hetkellä aavistustakaan siitä, millainen tuon kokonaisuudistuksen pitäisi olla. Mutta pyrin muodostamaan näkemykseni asia-argumenttien pohjalta. Toivon sitä muiltakin. Tero Weckroth Uusi Suomi Blogi

22 Muistio /JKa Strategian toimeenpano Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman 2019 strategiset kehittämiskohteet Yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopiston strategian kaudelle Siinä yliopiston visioksi on määritelty globaali vaikuttaja yhdessä. Vuonna 2019 tiedekunnat, erilliset laitokset ja yliopistopalvelut toteuttavat strategiaa mm. ottamalla toiminnassaan erityisesti huomioon hallituksen painottamat strategiset kehittämiskohteet, jotka pohjautuvat voimassaolevaan strategiaan ja sen toimenpiteisiin. Hallitukselle esitettävien vuonna 2019 painotettavien strategisten kehittämiskohteiden toteuttaminen on aloitettu strategiakauden alussa. Yliopiston toimeenpanosuunnitelmassa painotettavat asiat projektoidaan ja kullekin asialle vastuutetaan vararehtori. Aikaisemmasta poiketen kehittämiskohteiden nimet on palautettu yliopiston strategiassa käytetyn mukaisiksi. Vuoden 2019 strategisten kehittämiskohteitten valintaa on valmisteltu selvittämällä vuoden 2017 ja vuoden 2018 tärkeimpien asioiden toteutuksen tilannetta (liitteet 1-2) sekä laatimalla raportti opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuksen keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä (liite 3). Strategisia kehittämiskohteita vuodelle 2019 käsiteltiin myös kampusten johtajille tehdyn kyselyn perusteella yliopiston johdon Tatu-seminaarissa Seminaariin osallistuivat yliopiston johtoryhmä ja tuleva rehtori, dekaanit, erillisten laitosten johtajat ja toimialajohtajat. Nyt tehty esitys perustuu seminaarin työskentelyyn. Yliopiston ja sen yksiköiden strategian toimeenpanosuunnitelmissa vuodelle 2019 painotettaviksi strategisiksi kehittämiskohteiksi ehdotetaan hallituksen linjaavan seuraavat (suluissa vastaavat edellisinä vuosina): Profilointi ja rekrytointi o (2017: Kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja varainhankinnan vahvistaminen sekä yrityskumppanuuksien solmiminen) o (2018: Yliopiston rooli ja vaikuttavuus yhteiskunnassa) Kilpailukykyiset tutkinnot o (2017: Ison pyörän toimeenpano opiskelijavalintojen uudistaminen, o (2017: Opetuksen toteutuksen digiloikka) o (2018: Oppimisen laatu ja työelämärelevanssi) Henkilöstön osaamisen kehittäminen o (2017: Yhteisöllisyyden vahvistaminen) o (2018:Yhteisöllisyys ja tasa-arvo) Avoin ja kokeileva toimintakulttuuri o (2018: Kansainvälisyys ja kansainvälinen tutkimusyhteisö) o (2018: Digitalisaation hyödyntäminen) Hallituksen linjauksen jälkeen yksiköt voivat aloittaa vuoden 2019 toiminnan ja talouden suunnittelun. Tiedekunnat ja erilliset laitokset toimittavat rehtorille vuoden 2019 toiminnan suunnittelua koskevat asiakirjansa mennessä. (Esimerkkinä yksikön toiminnan suunnittelun aikataulutuksesta on lääketieteellisen tiedekunnan aikataulukaavio, liite 4). Samanaikaisesti valmistellaan yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelmaa Hallituksen on tarkoitus käsitellä yliopiston toimeenpanosuunnitelmaa kokouksessaan ja iltapalaverissa

23 Toimeenpanosuunnitelma 2019 sekä sen sisältämät henkilöstösuunnitelma ja budjetti on tarkoitus hyväksyä hallituksen kokouksessa Ehdotetut, vuonna 2019 painotettavat strategiset kehittämiskohteet ovat toisiaan täydentäviä. Niiden toteus linkittyy erityisesti seuraaviin yliopiston strategiassa esitettyihin tavoitteiden kehittämiskohteisiin ja toimenpiteisiin. Vuonna 2019 painotettavat strategiset kehittämiskohteet Helsingin yliopiston strategiassa Profilointi ja rekrytointi Kehittämiskohde strategiassa Profilointi ja rekrytointi Korkeatasoinen perustutkimus ja sen vaikuttauus Avoin tiede Kansainväliset kumppanuudet Avoin ja kokeileva toimintakulttuuri Monipuolinen ja ketterä rahoitus Toimenpide strategiassa Yliopiston profiloituminen ja sen resursointi 2. Tulevaisuuden tarpeita ennakoiva henkilöstörekrytointi 3. Tulevaisuuden tarpeita ennakoiva opiskelijarekrytointi 6. Tutkimustulosten hyödynnettävyys 7. Globaalin vaikuttajan roolin vahvistaminen 8. Yritysyhteistyö voimakkaaseen kasvuun 12. Avoimet foorumit ja materiaalit opetuksessa ja tutkimuksessa 15. Sidosryhmätyöstä ja kumppanuuksista yliopistolle voimavara 28. Maailmaluokan digitaalinen työskentely-ympäristö 30. Käyttäjälähtöiset ja tehokkaat palvelut 37. Täydentävän rahoituksen uudet toimintatavat ja lähteet Perustelu: Onnistunut profilointi sekä houkutteleva ja mukautuva tutkimusympäristö lisäävät kansainvälistä kiinnostavuutta sekä kotimaista että ulkomaista täydentävää rahoitusta. Profiloitumiseen liittyy myös koulutuksen suuntaaminen yhteiskunnan koulutustarpeiden mukaisesti.

24 3 Kilpailukykyiset tutkinnot Kehittämiskohde strategiassa Profilointi ja rekrytointi Avoin tiede Kilpailukykyiset tutkinnot Oppimisympäristöjen digitalisaatio Toimenpide strategiassa Tulevaisuuden tarpeita ennakoiva opiskelijarekrytointi 12. Avoimet foorumit ja materiaalit opetuksessa ja tutkimuksessa 16. Yliopiston tutkintokoulutuksen järjestäminen Bolognan mallin mukaisesti kolmen tutkintotason koulutusohjelmina 17. Koulutusohjelmien opetussuunnitelman yhtenäistäminen 19. Työelämä aktiivisesti mukana koulutusohjelmassa 25. Oppimisympäristöjen varustaminen joustaviksi ja oppijaa aktivoiksi 26. Mobiilien ja personoitujen opetus- ja opintopalvelujen käyttöönotto Perustelu: Helsingin yliopisto on uudistanut kandidaatti-, maisteri- ja tohtorikoulutuksensa. Koulutusohjelmien kehittäminen jatkuu edelleen ja sillä on liitymiä mm. yliopiston digitiekarttaan. Opiskelijoiden menestymiseksi työmarkkinoilla tarvitaan työelämätaitoja lisääviä osuuksia ja työelämäyhteyksiä sekä huolehtimista opettajien osaamisesta. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Kehittämiskohde Vuorovaikutus ja oppiminen tiedeyhteisössä Avoin ja kokeileva toimintakulttuuri Toimenpide 22. Opiskelijat ohjataan tutkimusperustaiseen työtapaan 28. Maailmanluokan digitaalinen työskentely-ympäristö 30. Käyttäjälähtöiset ja tehokkaat palvelut Henkilöstön osaamisen kehittäminen 32. Otetaan avoimuus koko organisaation toimintaperiaatteeksi 33. Digitaalisen osaamisen kehittäminen 34. Hallintohenkilöstön urapolku ja työkiertomekanismit 35. Oman osaamisen kehittäminen on aktiivista 36. Tavoitteiden ja työhyvinvoinnin johtaminen Perustelu: Henkilöstön osaamisen kehittäminen parantaa työhyvinvointia, edistää valmiuksia ottaa vastaan vaativampia tehtäviä ja parantaa yliopiston tulosta. Yliopisto on myös sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassaan. Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät vuorovaikutteista johtamista ja luottamuksen vahvistamista. Yliopiston muutosohjelman toteutus, hallinnollisten palvelujen uudistus, rakenteiden ja koulutusohjelmien uudistaminen sekä Tila- ja kiinteistökeskuksen yhtiöittäminen edellyttävät edelleen vuorovaikutteista johtamista ja luottamuksen vahvistamista kaikessa toiminnassa. Opettajien kouluttautumista ja tukea uusien opetus- ja oppimismenetelmien käyttöönottoon ja laajaan hyödyntämiseen tuetaan edelleen.

25 4 Avoin ja kokeileva toimintakulttuuri Kehittämiskohde Profilointi ja rekrytointi Toimenpide 1. Yliopiston profiloituminen ja sen resursointi 2. Tulevaisuuden tarpeita ennakoiva henkilöstörekrytointi 3. Tulevaisuuden tarpeita ennakoiva opiskelijarekrytointi Avoin tiede Kilpailukykyiset tutkinnot Vuorovaikutus ja oppiminen tiedeyhteisössä Oppimisympäristöjen digitalisaatio Avoin ja kokeileva toimintakulttuuri Henkilöstön osaamisen kehittäminen Monipuolinen ja ketterä rahoitus 11. Avoin tiede toimintatavaksi 12. Avoimet foorumit ja materiaalit opetuksessa ja tutkimuksessa 17. Koulutusohjelmien opetussuunnitelman yhtenäistäminen 23. Opiskelun mielekkyyttä tukevat opetus- ja arviointimenetelmät 25. Oppimisympäristöjen varustaminen joustaviksi ja oppijaa aktivoiksi 26. Mobiilien ja personoitujen opetus- ja opintopalvelujen käyttöönotto 28. Maailmaluokan digitaalinen työskentely-ympäristö 30. Käyttäjälähtöiset ja tehokkaat palvelut 31. Vahva monikulttuurinen yhteisö 32. Otetaan avoimuus koko organisaation toimintaperiaatteeksi 33. Digitaalisen osaamisen kehittäminen 35. Oman osaamisen kehittäminen on aktiivista 36. Tavoitteiden ja työhyvinvoinnin johtaminen 37. Täydentävän rahoituksen uudet toimintatavat ja lähteet Perustelu: Helsingin yliopisto asemoi itsensä kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusyliopistojen joukkoon. Yliopiston arvostus perustuu näyttöihin tutkimuksessa ja opetuksessa. Kilpailu parhaista tutkijoista ja opiskelijoista kovenee. Myös opiskelu muutuu yhä liikkuvammaksi. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja varainhankinnan vahvistaminen on yliopiston menestymisen kannalta edelleen tärkeää. Digitaalisen työskentely-ympäristön tavoitteellinen kehittäminen edellyttää selkeitä ja priorisoituja panostuksia osaamisen, palveluiden sekä digitaalisen ja fyysisen ympäristön kehittämiseen. Digitalisaation haltuunotto edellyttää vuonna 2017 laaditun digitiekartan toteuttamista, jotta osin vielä hajanaiset hankkeeet saadaan systemaattisesti koordinoitua. Lähtökohtina ovat yliopiston henkilöstön kouluttaminen ja käyttäjäkokemus. Liitteet: 1. HY:n strategian toimeenpanosuunnitelman vuoden 2017 kärkitoimenpiteiden loppuraportti 1-12/ HY:n strategian toimeenpanosuunnitelman vuoden 2018 kärkitoimenpiteiden eteneminen 1-4/ Helsingin yliopiston raportointi ja opetus- ja kulttuuriministeriölle sopimuskauden keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä. 4. Esimerkki yksikön toiminnan suunnittelun aikataulutuksesta, lääketieteellisen tiedekunnan toiminnanohjauksen aikataulu syksy 2018

26 LIITE / Toiminnanohjausyksikkö, PK HY:n strategian toimeenpanosuunnitelman vuoden 2017 kärkitoimenpiteiden loppuraportti 1-12/2017 Yhteenveto Toimenpidealue Opetuksen toteutuksen digiloikka Rekrytoin ti uudistumisen välineenä ja tutkijoiden tuki Koulutus uudistuks en toimeenpano ja opiskelija valintojen uudistaminen Valmistau tuminen yliopiston uuteen toimintarakenteeseen Yhteenveto vuoden 2017 toimenpiteistä Osaprojektit ovat a) koulutusohjelmien avoimien ja joustavien opetussuunnitelmien ja -järjestelyjen kehittäminen ja tuki (ensimmäiseen vaiheeseen on valittu 15 kandiohjelmaa ja seuraavaan vaiheeseen yhteensä 19 ohjelmaa), b) oppimistilojen modernisointi projektissa tehtiin tarpeiden kartoitusta ja korjaus- ja päivitystoimenpiteitä c) opetuksen ja opintojen tietojärjestelmien jatkokehittäminen projektissa otettiin uusia järjestelmiä laajasti käyttöön. Kehittämiskohteet jakautuvat kolmeen aihepiiriin: a) yliopiston maine ja työnantajakuva, b) kansainvälisten hakijoiden ja heidän perheidensä huomioiminen rekrytoinnissa ja c) integrointi ja perehdytys. Työnantajakuvan viestimistä tehostettiin. Tenure track rekrytointiprosesseihin osallistuneilta hakijoilta kerättiin palautetta rekrytointiprosessista ja työnantajakuvasta henkilökohtaisissa haastatteluissa. Julkaistiin ensisijaisesti kansainvälisille hakijoille suunnattu urasivusto. Relocation-palvelut ja perheen asettautumista tukeva palvelupaketti kilpailutettiin ja uusi toimittaja valittiin. Lisättiin tukea akateemiselle rekrytoinnille. Perehdytysprosessista käynnistettiin LEAN-hanke. Koulutusuudistuksen mukaisiin koulutusohjelmiin valittiin opiskelijat ja ohjelmat käynnistyivät syksyllä Siirtymisen periaatteista ja menettelyistä päätettiin. Lukuvuosimaksut ja apurahajärjestelmä otettiin käyttöön. Koulutusohjelmien johdolle organisoitiin tukipalveluita sekä verkostoja ja foorumeita. Opintojen ohjauksen ja opintojen etenemisen seurannan periaatteista päätettiin. Käytännöt, sähköiset välineet ja palvelut valmistellaan v mennessä. Ohjelmien ottamista yliopiston sisäiseen toiminnanohjaukseen ja tulosohjaukseen kannustimineen valmisteltiin. Ohjelmien laadunhallinnan menettelyjen valmistelua jatketaan. Opettajien työsuunnitelmien uudistaminen on edennyt. HY koordinoi valtakunnallista opiskelijavalintauudistushanketta. Yliopistossa on käynnistynyt valmistelu ylioppilastutkintotodistuksen perusteella tapahtuvan opiskelijavalinnan lisäämiseksi, valintakokeiden uudistamiseksi, muiden valintaväylien kehittämiseksi sekä alakohtaisen valtakunnallisen valintayhteistyön kehittämiseksi. Laitoksettomiksi siirtyvien tiedekuntien sisäisistä rakenteista tehtiin päätökset ja rakenteet sovitettiin yhteen johtosääntöjen ja valtuuspäätösten kanssa. Sisäisen toiminnanohjauksen ja rahoituksen myöntämisen periaatteiden valmistelu on käynnissä. Tulosohjausmalli otetaan käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Uusi yliopiston strategialähtöistä toiminnanohjausta tukeva toiminnanohjauksen tietojärjestelmä SUUNTA otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Erillisten laitosten ja tutkimusyksiköiden asemasta tehtiin päätökset. SSH Research Centren osalta valmistelua jatketaan Yliopistopalveluiden toiminta on vakiinnuttamisvaiheessa. Tila- ja kiinteistöpalvelut yhtiöitettiin inhouseyhtiöksi. Mitä saavutettiin ja mitä jäi saavuttamatta Oppimistilojen modernisointi ei saavuta strategiassa asetettuja tavoitteita. Rahoitus osaprojektille päättyy vuoden lopussa. Panostettava yliopiston maineen ja työnantajakuvan parantamiseen sekä kansainvälisten hakijoiden perheiden huomioimiseen rekrytoinneissa. Uusien koulutusohjelmien käynnistyminen ja vanhojen opiskeijoiden siirtymävaiheen ohjeistaminen. Koulutusohjelmien ottamista yliopiston sisäiseen toiminnaohjaukseen ja tulosohjaukseen kannustimineen on valmisteltu. Tavoitteet saavutettiin toiminnanohjausjärjestelmän uudistamista lukuunottamatta. Asiat, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota Opetuksesta tiedottaminen ja avoimuus tulee olemaan kehittämiskohteena vuoden 2018 aikana. Koulutusohjelmien laadun arviointi ja seuraaminen. Starttipakettien ja muiden kilpailutekijöiden kehittäminen ja uusien työntekijöiden integroitumisesta työyhteisöön huolehtiminen. Tulosohjaukseen kannustimet koulutusohjelmien yhteistyölle ja tiedekunta- ja koulutusohjelmarajat ylittävälle opiskelulle. Opiskelijavalintauudistuksessa valtakunnallisen valintayhteistyön jatkuminen ja uudenlaiset yhteistyömuodot ja kumppanuudet. KVtutkimusrahoitus, varainhan kinta ja yrityskumppanuudet Tutkimuksen strategista tukea on uudistettu. Tutkijoiden välinen mentorointi on saatu toimimaan ja vakiintumaan osassa hauista ja yksiköistä. Grant coach -toiminta on vakiintumassa. Yliopiston vaikuttamistyötä kv-rahoituksessa (erityisesti EU/FP9) pyrittiin kehittämään, mutta tämä vaatii lisätyötä. Vuoden 2017 aikana yritysyhteistyön tiimi tapasi kaikki dekaanit, erillislaitosten johtajat sekä reilut 200 tutkijaa ja noin 100 yritystä sekä koulutti reilut 600 tutkijaa heidän tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi. Yhteisluomisen-pilotti vietiin onnistuneesti loppuun. Innovaatioagenttikokeilu saatiin onnistuneesti päätökseen. Kokeilu osoitti muun muassa että tutkijat kaipaavat kannusteita yritysyhteistyöhön sekä tarvitsevat tukea erityisesti verkostojen luomisessa sekä sopimus- ja IPR-asioissa. Vuonna 2018 tiimi pilotoi uutta verkkokurssia yritysyhteistyöhön liittyvistä asioista sekä aloittaa keskustelut kannustimista akateemisen johdon kanssa. Toimenpiteissä on edetty, mutta erityisesti HY:n koordinoimien yhteistutkimushankkeiden, uusien rahoittajien ja vaikuttamistyön koordinaation osalta jatkotyötä tarvitaan. Tärkeää on kilpailukyky tutkijarekrytoinneissa, yhteistutkimushankkeiden koordinoinnin houkuttelevuus ja vaikuttamistyön koordinointi. Yhteisölli syyden vahvista minen Henkilöstöpoliittinen seurantaryhmä kirjasi keväällä 2017 yhteisöllisyyttä koskevan osuuden osaksi henkilöstöpolittiista ohjelmaa. Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön esimiehille järjetettiin johtamisvalmennus. Uusi johtamisvalmennus aloitettiin myös kandi- ja maisteriohjelmien johtajille. Edistettiin vuorovaikutteisempaa viestintää johdon ja yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Yhteisöllisyyttä tukevien toimenpiteiden käynnistäminen yksiköissä on pyritty varmistamaan vuoden 2018 toimintasuunnitelmien valmistelussa. Yhteisön eri kieliryhmien toimintaa on tuettu erillisillä toimenpiteillä. Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli 62,8 prosenttia, ja yhteisöllisyys omassa lähityöyhteisössä arvioitiin melko hyväksi (ka 3,52/5). Yksiköt ovat henkilöstöpalveluiden tuella käyneet läpi omia tuloksiaan ja tehneet niiden perusteella työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat. Työhyvinvointikyselyn tulosten kohdassa Yhteisöllisyys yksikössämme oli hyvä suunta, pientä positiviista kehittymistä. Yhteisöllisyyttä tukevien toimenpiteiden käynnistäminen yksiköissä tulee varmistaa myös tulevien vuosien toiminnanohjausprosessissa.

27 Loppuraportti vuoden 2(8) 2017 toimenpiteistä Toimenpiteet ja tavoitteiden saavuttaminen Toimenpidealue, toteutusvastuu 2017 tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteet 2017 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Tärkeimmät vuoden 2017 toimenpiteet Miltä osin tavoitteet saavutettiin ja mitä jäi saavuttamatta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota jatkossa Opetuksen toteutuksen digiloikka Vararehtori Sari Lindblom, opetuksen toimialan kehitysjohtaja, YPA, koulutusohjel mat 2017: Projekti on käynnissä mennessä, ensimmäiset 10 kandiohjelmaa ovat mukana projektissa ja kehittämistyö käynnistetty. Osaprojekteille on asetettu välitavoitteet vuosille : Oppimisympäristöjen digitalisaatio: Yliopiston tilat ja sähköiset oppimisympäristöt tukevat digitalisaatiota ja oppijaa aktiivisena toimijana. Fyysiset tilat varustetaan avoimiksi, muunneltaviksi ja joustaviksi. Varmistetaan, että opetustilojen välineistö tukee erilaisia opetus- ja oppimismetodeja. Strategian toimenpiteet 11, 12, 23, 25, 26, 28, 30, 33. Indikaattorit. - Toimenpiteet ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Toimenpidealue jaettiin pääprojektiksi ja osaprojekteiksi. Ohjausryhmä ohjasi projektia. Osaprojektit ovat a) koulutusohjelmien avoimien ja joustavien opetussuunnitelmien ja -järjestelyjen kehittäminen ja tuki; b) oppimistilojen modernisointi ja c) opetuksen ja opintojen tietojärjestelmien jatkokehittäminen. Ensimmäiseen osaprojektiin valittiin 15 hanketta, joissa mukana 14 kandiohjelmaa sekä yksi yhteishanke, joka liittyy johtamisen opintokokonaisuuksiin maisteriohjelmissa (mukana Soc & Kom, kasvatustieteen maisteriohjelma ja teologian ja uskontotieteen maisteriohjelma). Lisäksi syksyllä valittiin mukaan 2018 alkavaan kakkosvaiheeseen yhteensä 16 hanketta, joissa mukana 11 kandiohjelmaa ja 9 maisteriohjelmaa. Hankkeet valittiin hakemusten perusteella ja hakemukset esiteltiin lisäksi avoimessa arviointitilaisuudessa, jossa hankkeet kertoivat suunnitelmansa arviointiraadille ja yleisölle. Valituille ohjelmille on jaettu erillistä taloudellista tukea kehittämiseen. Mukana on ohjelmia kaikilta kampuksilta. Jokaista hanketta tukee nimetty yhdyshenkilö opetusteknlogiapalveluista ja pedagoginen yliopistonlehtori. Hankkeita on tuettu räätälöidyillä koulutuksilla, tilaisuuksilla ja konsultaatiolla. Kesäkuussa oli digiloikkakoulutusohjelmien Challenge, jossa kuultiin yhdeksästä hankkeesta ja siitä mihin hankkeissa keskitytään. ( Koulutusohjelmien tavoitteet ovat erilaisia ja eri tasoisia. Hankkeen arviointi perustuu pitkälti koulutusohjelmien itse tekemään arvioon. Hyvien käytänteiden jakamiseen ja hankkeiden omaan tiedottamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Osahanketta b ei rahoiteta vuoden 2017 jälkeen. Tilojen osalta edistystä saatiin aikaan muun muassa joidenkin tilojen varustusta tarkistamalla ja uusimalla. Työn tulee liittyä kiinteästi koko yliopiston digitalisaatiokehitykseen ja sen tavoitteisiin. Opetuksen toteutuksen digitaaliset menetelmät tulee olla osa koulutusohjelmien laadun arviontia. Opetuksesta tiedottaminen ja avoimuus tulee olemaan kehittämiskohteena ensi vuoden aikana. Ensimmäisen vaiheen ohjelmat esittelivät tuloksiaan seminaarissa Tilaisuus oli erityisesti suunnattu 2018 aloittavien hankkeiden sparraamiseen. Hankkeita ja niiden edistymistä voi seurata digiloikkablogista blogs.helsinki.fi/digiloikka Toisessa osaprojektissa olivat mukana ovat mm. Tila- ja kiinteistökeskus,tietotekniikkakeskus ja Helsingin yliopiston kirjasto. Tärkeimmät kehityskohteet on tunnistettu. Lisäksi aloitettiin pidemmän tähtäimen työ opetustilojen visiota varten (OPA, Tila, Tike). Osaprojekti on päättynyt vuoden 2017 lopussa. Tunnistetut kehittämiskohteet ovat siirtyneet toimialojen tehtäväksi. Kolmas osaprojekti on osa laajempaa digitaalisten opetus- ja oppimisympäristön infrastruktuurin uusimista. Uudet järjestelmät Opintoni-palvelu, opinto-opas ja kurssisivut ovat laajassa käytössä.

28 Loppuraportti vuoden 3(8) 2017 toimenpiteistä Toimenpidealue, toteutusvastuu 2017 tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteet 2017 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Tärkeimmät vuoden 2017 toimenpiteet Miltä osin tavoitteet saavutettiin ja mitä jäi saavuttamatta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota jatkossa Rekrytointi uudistumisen välineenä ja tutkijoiden tuki Vararehtori Anna Mauranen 31.8.saakka, vararehtori Pertti Panula 1.9. lähtien henkilöstöpalvelut, tutkimuspalvelut, tiedekunnat ja erilliset laitokset 2017: Vuoden 2017 aikana rekrytointi on tehostunut ja nopeutunut ja yliopiston henkilöstö on kansainvälistynyt vuoteen 2016 verrattuna. 2020: Profilointi ja rekrytointi: Helsingin yliopisto panostaa vahvaan perustutkimukseen ja profilointiin. Yliopiston profiilin mukaisia osaamiskeskittymiä rakennetaan aktiivisten kansainvälisten rekrytointien avulla, joihin sisällytetään houkuttelevat aloitustukipaketit. Profiloituminen vaikuttaa myös koulutuksen suuntaamiseen yhteiskunnan koulutustarpeiden mukaisesti. Strategian toimenpiteet 1-5. Indikaattorit. Ulkomaalaisten osuus opetusja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosista: Tavoite 30 % henkilöstötyövuosien määrästä. Vuonna 2014 osuus oli 21,2%, vuonna ,7%, vuonna ,2% ja vuonna %. Toimenpiteet etenivät pääosin tavoitteiden mukaisesti. Kehittämiskohteet jakautuvat kolmeen aihepiiriin: a) yliopiston maine ja työnantajakuva, b) kansainvälisten hakijoiden ja heidän perheidensä huomioiminen rekrytoinnissa ja c) integrointi ja perehdytys. Alueella a ) maine ja työnantajakuva tehostettiin työnantajakuvan viestimistä. Yliopiston vetovoimatekijöitä työnantajana kansainvälisillä rekrytointimarkkinoilla kiteytettiin työpajatyöskentelyssä. Tenure track rekrytointiprosesseihin osallistuneilta hakijoilta kerättiin palautetta rekrytointiprosessista ja työnantajakuvasta henkilökohtaisissa haastatteluissa. Työpajoissa ja haastatteluissa saadun palautteen pohjalta julkaistiin ensisijaisesti kansainvälisille hakijoille suunnattu urasivuston, joka sisältää oman tenurehakijoille suunnatun osion ja materiaalia perheenjäsenten tukemiseksi. Myös jatkotoimenpiteitä on suunniteltu. Rekrytointeihin osallistuvien asiantuntijoiden työvälineeksi luotiin mobiilikäyttöliittymä hakijoiden arviointia varten. Alueella b ) kansainvälisten hakijoiden ja heidän perheidensä huomioiminen rekrytoinnissa Relocation-palvelut ja perheen asettautumista tukeva palvelupaketti kilpailutettiin ja uusi toimittaja valittiin. Tukea akateemiselle rekrytoinnille lisättiin. Alueella c) integrointi ja perehdytys Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin paljon työtä ja edistyttiin. Työtä jatketaan edelleen, erityisesti panostetaan yliopiston maineen ja työnantajakuvan parantamiseen sekä kansainvälisten hakijoiden perheiden huomioimiseen rekrytoinneissa. Jotta yliopisto on kansainvälisessä rekytoinnissa entistä kilpailukykyisempi, pitää starttipaketteja ja muita kilpailutekijöitä kehittää ja huolehtia uusien työntekijöiden integroitumisesta työyhteisöön. käynnistettiin perehdytysprosessin LEAN-hanke. Hankkeessa on tunnistettu työn aloittamisen ja perehdytyksen pullonkauloja toimialojen yhteisessä työpajatyöskentelyssä.

29 Loppuraportti vuoden 4(8) 2017 toimenpiteistä Toimenpidealue, toteutusvastuu 2017 tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteet 2017 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Tärkeimmät vuoden 2017 toimenpiteet Miltä osin tavoitteet saavutettiin ja mitä jäi saavuttamatta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota jatkossa Koulutusuudi stuksen (Iso pyörä) toimeenpano ja opiskelijavali ntojen uudistaminen Vararehtori Sari Lindblom, opetuksen toimialan kehitysjohtaja, YPA, tiedekunnat 2017: Vuoden 2017 loppuun mennessä uudet koulutusohjelmat on vakiinnutettu osaksi yliopiston toimintarakennetta. Uudistettu koulutus käynnistyy : Kilpailukykyiset tutkinnot: Kandidaatinja maisterintutkintoon johtavat koulutukset järjestetään usean tieteenalan yhteisinä koulutusohjelmina. Kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasojen koulutus on kokonaisuus, jossa ohjelmien välillä on ennakoidut siirtymäpolut. Maisteriohjelmiin hakeudutaan kandidaattitason koulutuksen pohjalta sekä Helsingin yliopistosta että muista yliopistoista ja korkeakouluista kotimaasta tai ulkomailta. Maisteriohjelmista tehdään kansainvälisesti houkuttelevia. Tohtorikoulutuksen haku- ja valintaprosessit yhdenmukaistetaan. Kansainvälisten maisteriopiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien osuutta kasvatetaan. Vuorovaikutus ja oppiminen tiedeyhteisössä: Oppiminen perustuu vuorovaikutukseen, osallistumiseen ja intohimoon. Opiskelijat osallistuvat opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijat otetaan mukaan tutkimustoimintaan jo kandidaatti- ja maisteriopinnoissa. Osaamisen arviointitapoja monipuolistetaan, ja uusia digitaalisia menetelmiä hyödynnetään. Strategian toimenpiteet 3, 4 ja Indikaattorit. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden lukumäärä ja osuus/läsnäolevat: Vuonna 2017 väh. 55 op:tä suorittaneita eli 29 %(OKM:n uuden määritteöyn mukaan kuitenkin ilman opintopistepankkia). Kvmaisteriopiskelijoiden osuus opiskelijoista: Tavoite 20 %. Vuonna ,3%. Kvtohtoriopiskelijoiden osuus opiskelijoista: Tavoite 35 %. Vuonna ,4% (Lähde Katsaus vuoteen 2017). Koulutusuudistuksen mukaisiin koulutusohjelmiin valittiin opiskelijat ja ohjelmat käynnistyivät syksyllä Opetussuunnitelmien laatiminen viivästyi jonkin verran ja joillakin aloilla on ollut syksyn 2017 alussa viiveitä opetustietojen saavutettavuudessa. Koulutusuudistuksen siirtymävaihe jatkuu saakka. Siirtymisen periaatteista ja menettelyistä on päätetty. Koko siirtymävaiheen ajan Helsingin yliopistosta valmistuu tutkintoja sekä vanhasta koulutusrakenteesta että uusista koulutusohjelmista. Syksyllä 2017 käynnistyi 28 maisteriohjelmaa, joihin on kansainvälinen haku. Lukuvuosimaksut ja apurahajärjestelmä otettiin käyttöön. Lukuvuosimaksujen käyttöönottoon liittyvää yliopiston omaa apurahajärjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran ja sen toimivuutta analysoitiin kokemuksen perusteella. Koulutusohjelmien johdon tueksi järjestettiin tukipalveluita, verkostoja ja foorumeita. Opintojen ohjauksen ja opintojen etenemisen seurannan periaatteista päätettiin. Opintojen ohjauksen ja opintojen etenemisen seurannan käytännöt, sähköiset välineet ja palvelut valmistellaan vuoteen 2020 mennessä. Koulutusohjelmien ottamista yliopiston sisäiseen toiminnaohjaukseen ja tulosohjaukseen kannustimineen valmisteltiin syksyllä Koulutusohjelmien laadunhallinnan menettelyjen valmistelua jatketaan lukuvuonna Opettajien työsuunnitelmien uudistaminen on edennyt vuoden 2017 aikana ja työ jatkuu lukuvuonna Helsingin yliopisto koordinoi valtakunnallista opiskelijavalintauudistushanketta. Yliopiston sisällä uudistus etenee tavoiteaikataulussa. Yliopistossa on käynnistynyt valmistelu ylioppilastutkintotodistuksen perusteella tapahtuvan opiskelijavalinnan lisäämiseksi, valintakokeiden uudistamiseksi, muiden valintaväylien kehittämiseksi sekä alakohtaisen valtakunnallisen valintayhteistyön kehittämiseksi. Koulutusuudistus on hankkeena toimeenpanovaiheess a. Toimeenpano jatkuu koko siirtymävaiheen ajan saakka. Vuonna 2017 tärkeimmät saavutetut tavoitteet olivat uusien koulutusohjelmien käynnistyminen ja vanhojen opiskeijoiden siirtymävaiheen ohjeistaminen. Koulutusohjelmien ottamista yliopiston sisäiseen toiminnaohjaukseen ja tulosohjaukseen kannustimineen valmisteltiin syksyllä 2017, mutta käytännöistä ei ole vielä kaikilta osin sovittu. Koulutusohjelmien aseman, laadunhallinnan ja ohjauksen ja opintojen etenemisen seurannan käytäntöjen ja tuen valmistelussa on edetty, ja työ ajoittuu koko siirtymävaiheen ajalle. Koulutusohjelmien asema rakentuu myös yliopiston sisäisen toiminnanohjauksen ja tulosohjausmallin kautta. Tärkeää on, että tulosohjaus sisältää kannustimet koulutusohjelmien yhteistyölle ja tiedekunta- ja koulutusohjelmarajat ylittävälle opiskelulle. Opiskelijavalintauudistuksessa on huolehdittava, että nykyinen valtakunnallinen valintayhteistyö jatkuu ja löydetään lisäksi uudenlaisia yhteistyömuotoja ja kumppanuuksia.

30 Loppuraportti vuoden 5(8) 2017 toimenpiteistä Toimenpidealue, toteutusvastuu 2017 tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteet 2017 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Tärkeimmät vuoden 2017 toimenpiteet Miltä osin tavoitteet saavutettiin ja mitä jäi saavuttamatta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota jatkossa Valmistautuminen yliopiston uuteen toimintarakenteeseen Yliopiston sisäinen rakenne: vararehtori Keijo Hämäläinen saakka, 1.8. alkaen vararehtori Jouko Väänänen, YPA, tiedekunnat Valtakunnallin en rakenteellinen kehittäminen: rehtori Jukka Kola, suunnittelujoht aja, YPA, tiedekunnat ja erilliset laitokset 2017: Laitoksettomat tiedekunnat ja uudet yksiköt aloittavat uusilla toimeenpanosuunnitelmilla. Yksiköiden budjetit on laadittu uudistettujen rahanjaon periaatteiden mukaisesti. SSH Research Centren, HSSC:n ja Ilmakehätieteiden keskuksen perustamisesta ja asemasta sekä HIP:n ja Eläinsairaalan asemasta osana tiedekuntaa on päätetty ja uudistettu johtosääntö on voimassa alkaen. 2020: Korkeatasoinen perustutkimus ja sen vaikuttavuus: Monitieteinen ongelmanasettelu ja yksiköiden välinen yhteistyö lisäävät tutkimuksen vaikuttavuutta sekä tieteen edistämisessä että yhteiskunnan uudistumisessa. Tutkimustulosten hyödyntämiseen kannustetaan ja sitä tuetaan ammattimaisesti. Tutkimuksen tasoa seurataan yliopistotasolla säännöllisesti kansainvälisten vertailujen avulla. Profilointi ja rekrytointi: Helsingin yliopisto panostaa vahvaan perustutkimukseen ja profilointiin. Yliopiston profiilin mukaisia osaamiskeskittymiä rakennetaan aktiivisten kansainvälisten rekrytointien avulla, joihin sisällytetään houkuttelevat aloitustukipaketit. Profiloituminen vaikuttaa myös koulutuksen suuntaamiseen yhteiskunnan koulutustarpeiden mukaisesti. Strategian toimenpiteet 1, 5, 13, 30, Indikaattorit. Toimenpiteet ovat pääosin edenneet tavoitteiden mukaisesti. Laitoksettomiksi siirtyvien tiedekuntien sisäisistä rakenteista tehtiin päätökset. Erillisten laitosten ja tutkimusyksiköiden asemasta valmistui työryhmäesitys, jonka pohjalta perustettiin Ilmakehätieteen keskus (INAR) ja Kestävyystieteiden keskus (HELSUS). Social Science and Humanities Research Centren (SSH) valmistelua jatketaan. Yliopiston johtosääntö uudistettiin vastaamaan uutta toimintarakennetta. Yliopiston hallitus on hyväksynyt kesäkuussa välttämättömät muutokset tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön sekä vaalijohtosääntöön. Rehtorin asettama jatkotyöryhmä (RP ) valmisteli laajemman johtosääntöjen uudistamisen ja yliopiston hallitus on hyväksynyt joulukuun kokouksessaan uuden johtosäännön tulemaan voimaan Lisäksi rehtorin henkilöstön ottamista koskevaa delegointipäätöstä (100/2016) sekä menojen ja tulojen hyväksymisvaltuutuspäätöstä (yliopiston hallitus , 10 ) tarkistettiin. Sisäisen toiminnanohjauksen ja rahoituksen myöntämisen periaatteiden valmistelu käynnistyi. Tulosohjausmalli otetaan käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Strategialähtöistä toiminnanohjausta tukevan uuden tietojärjestelmän (SUUNTA) hankintaa jatkettiin. Se otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Järjestelmällä on vahva liittymä SAP-BCP-projektiin sekä Rapon ja tietovaraston kehittämiseen. Yliopistopalveluiden toiminta on vakiinnuttamisvaiheessa. Palautemekanismeja käynnistettiin, palvelukuvauksia työstettiin ja LEAN-pilotti toteutettiin. Leanvalmentajakoulutus käynnistyi syksyllä Yliopistopedagogiikan keskuksen (HYPE) toiminta käynnistyi suunnitellusti. Tila- ja kiinteistöpalvelut yhtiöitettiin inhouse-yhtiöksi. Valtakunnallisesta rakenteellisessa kehittämistä jatkettiin useiden yhteistyötahojen kanssa. Koulutusyhteistyön pilotoinnit Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa etenivät suunnitellusti Lahdessa. Aalto-yliopiston ja Svenska Handels-högskolanin ja Helsingin yliopiston strateginen kumppanuus jatkuu. Pääkaupunkiseudun Life Science keskittymää rakennettiin Health Capital Helsingin, HUS-yhteistyön ja Helsinki Institute of Life Science n (HiLIFE) käynnistymisen muodossa. Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä valmisteltiin lakiehdotus Varastokirjaston liittämiseksi Kansalliskirjastoon. Tavoitteet saavutettiin toiminnanohjausjärjestelmän uudistamista lukuunottamatta. Sen aikataulua myöhennettiin, koska alkuperäisen toimittajan kanssa solmittu sopimus jouduttiin irtisanomaan ja neuvottelemaan uusi sopimus kilpailutuksessa toiseksi tulleen yrityksen kanssa.

31 Loppuraportti vuoden 6(8) 2017 toimenpiteistä Toimenpidealue, toteutusvastuu 2017 tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteet 2017 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Tärkeimmät vuoden 2017 toimenpiteet Miltä osin tavoitteet saavutettiin ja mitä jäi saavuttamatta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota jatkossa KVtutkimusrahoituksen ja varainhankinnan vahvistamine n sekä yrityskumppanuuksien solmiminen Kansainvälinen tutkimusrahoitus ja yritysyhteistyö: vararehtori Keijo Hämäläinen 31.7 saakka, Jouko Väänänen 1.8.alkaen, tutkimuspalveluiden kehitysjohtaja ja viestintäjohtaja, YPA, tiedekunnat Varainhankinta: vararehtori Anna Mauranen saakka, 1.9. alkaen Jouko Väänänen, viestintäjohtaja, YPA, tiedekunnat 2017: Kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja yritysyhteistyön toimenpiteet on toteutettu vuoden 2017 loppuun mennessä. Käynnissä oleva vastinrahoituskampanjan tuotto on mennessä 40 M. Uusi, 50 M :oon ja kansainvälisiin kohderyhmiin tähtäävä, varainhankinta on käynnistetty. 2020: Monipuolinen ja ketterä rahoitus: Yliopiston rahoitukseen vaikuttaminen on jokaisen yliopistolaisen tehtävä. Opetus- ja tutkimushenkilöstöä rekrytoitaessa ansioksi lasketaan kyky hankkia rahoitusta (erityisesti ulkomaista), rekrytoida parhaita opiskelijoita ja tuottaa kansainvälisesti merkittävää tutkimusta ja korkealaatuista opetusta. Yliopisto suuntaa rahoitustaan joustavasti strategisesti tärkeimpiin kohteisiin ja seuraa aktiivisesti niiden tuloksia. Rahoituksen hankkimisessa kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyöhön sekä suomalaisten että kansainvälisten yritysten kanssa. Strategian toimenpiteet 5, 7, 8, 15, 37. Indikaattorit. Ketterän rahoituksen määrä: Kv-tutkimusrahoitus: Tavoite 50 M vuonna Vuonna 2015 tilanne oli 27,9 M, vuonna ,8 M ; vuonna ,6 M. (Lähde Rapo Indikaattori 310) Varainhankinta: Tavoite yhteensä 50 M kauden aikana. Vuosien aikana varainhankinnan tulos oli yhteensä 47,9 M sisältäen lahjoitukset ja lahjoituslupaukset. Tavoite oli 25 M. Tutkimuksen strategisen tuen kehittäminen kytkeytyy tiiviisti tulosohjauksen ja toiminnanohjauksen uudistamiseen muun muassa Suomen Akatemian huippuyksiköiden tukipalveluita on kehitetty. Tutkijoiden välinen mentorointi on saatu toimimaan ja vakiintumaan osassa hauista ja yksiköistä. Mallia pyritään levittämään viestinnän ja tuen avulla. Grant Coach -toiminta on vakiintumassa, kaikki Yliopistopalveluiden perustamisvaiheessa suunnitellut Grant Coach -tehtävät on täytetty ja toiminta on alkanut kaikilla kampuksilla. Yliopiston vaikuttamistyötä kv-rahoituksessa (erityisesti EU/FP9) on pyritty kehittämään, mutta tämä vaatii jatkossa lisätyötä ja yliopiston eri toimijoiden ja vaikuttamiskanavien (muun muassa LERU, Helsinki EU Office, UNIFI) tiiviimpää koordinaatiota. Uusien kansainvälisten rahoittajien tunnistaminen ja tutkijoiden tukeminen niille suunnattujen hakemusten valmistelussa on edennyt vain vähän. Tutkimuspalvelut ei ole pystynyt resursoimaan tätä työtä. Jatkossa tarvitaan tiivistä eri toimialojen, yksiköiden ja tutkijoiden yhteistyötä. Yliopisto osallistui kuitenkin menestyksekkäästi muun muassa European Innovation & Technology (EIT) Food- KIC -haun voittaneeseen konsortioon. Yliopisto menestyi vuonna 2017 kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankinnassa muun muassa ERC-rahoitushauissa. Jatkotyötä tarvitaan Helsingin yliopiston koordinoimien Horisontti 2020 yhteistutkimushankkeiden, uusien rahoitta-jien ja vaikuttamistyön koordinaation osalta. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen vahvistamis-toimenpiteet eivät nykyisellään vaikuta riittäviltä strategiakaudelle asetetun 50 miljoonan euron vuositavoitteen saavuttamiseksi. Kilpailukyky tutkijarekrytoinneissa ja yhteistutkimushankkei-den koordinoinnin tekeminen houkuttelevaksi tutkijoille on tärkeää. Vaikuttamistyön osalta tarvitaan lisäkoordinaatiota. Yliopisto menestyi 2017 kansainvälisessä tutkimusrahoituksessa muun muaassa ERCmyönnöissä. Sen sijaan erityisesti HY:n koordinoimien Horisontti 2020 yhteistutkimushankkeiden, uusien rahoittajien ja vaikuttamistyön koordinaation osalta jatkotyötä tarvitaan. KVtutkimusrahoituksen toimenpiteet eivät nykyisellään vaikuta riittäviltä strategiakaudelle asetetun 50 Meur/v tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeää on kilpailukyky tutkijarekrytoinneiss a ja yhteistutkimushankk eiden koordinoinnin tekeminen houkuttelevaksi tutkijoille. Vaikuttamistyön osalta tarvitaan lisäkoordinaatiota.

32 Loppuraportti vuoden 7(8) 2017 toimenpiteistä Toimenpidealue, toteutusvastuu 2017 tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteet 2017 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Yhteenveto vuoden 2017 toimenpiteistä Miltä osin tavoitteet saavutettiin ja mitä jäi saavuttamatta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota jatkossa Yhteisöllisyyden vahvistaminen Vararehtori Pertti Panula, henkilöstöjohtaja, tiedekunnat, erilliset laitokset, YPA 2017: Vuonna 2020 jokainen yliopistolainen tiedostaa roolinsa yhteisöllisyyden vahvistamisen keskeisenä toimijana. Yhteisöllisyyden vahvistuminen näkyy työhyvinvointikyselyn tulosten positiivisena kehittymisenä, erityisesti seurataan kohtaa Yhteisöllisyys yksikössämme. 2020: Avoin ja kokeileva toimintakulttuuri: Avointa vuorovaikutusta edistetään joustavien sekä digitaalisten keinojen avulla että hyödyntäen kampuskohtaisia kohtaamispaikkoja, joissa järjestetään sekä kaikille yliopistolaisille että soveltuvin osin yleisölle tarkoitettuja tapahtumia. Yliopistoyhteisön jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Yhteistyötä yhteiskunnan vaikuttajien ja yritysten kanssa tehostetaan hyödyntämällä kehittyviä yhteistyöfoorumeita ja verkkoympäristöjä. Yliopiston toimintakulttuuri on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti vastuullista. Henkilöstön osaamisen kehittäminen: Henkilöstön osaamisen kehittäminen parantaa työhyvinvointia, edistää valmiuksia ottaa vastaan vaativampia tehtäviä ja parantaa yliopiston tulosta. Esimiesten odotetaan kannustavan henkilöstöä kehittämään osaamistaan sekä vuosittaisen kehityskeskustelun että normaalin työn ohjauksen yhteydessä. Parempi ja monipuolisempi osaaminen pyritään ottamaan huomioon myös henkilöstön palkkakehityksessä. Strategian toimenpiteet Indikaattorit. Työhyvinvointikysely: Tavoite 3,7/5. Vuonna 2015 tilanne 3,38/5. Yhteisöllisyyden vahvistaminen kuuluu lähes kaikkeen toimintaan ja normaaliin johtamisjärjestelmään.henkilöstöpoliittinen seurantaryhmä kirjasi yhteisöllisyyttä koskevan osuuden osaksi henkilöstöpoliittista ohjelmaa. Ohjelmassa tuodaan esille johtamisen ja esimiestyön merkitys, avoin vuorovaikutusta edistävä toimintakulttuuri, yhteiset työskentelytilat ja erilaiset kokoontumisfoorumit, digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten menetelmien hyödyntäminen sekä jokaisen yliopistolaisen oma rooli yhteisöllisyyden vahvistajana. Keskeisiä ovat johtajien taidot ja valmiudet. Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön esimiehille järjetettiin johtamisvalmennus. Uusi johtamisvalmennus aloitettiin myös kandi- ja maisteriohjelmien johtajille. Syksyllä oli ylimmän johdon valmennuspäivät ja muun muassa johdolle suunnattu koulutus- ja perehdytysohjelma. Henkilöstölle kohdennettu sisäisen viestinnän tutkimus osoitti, että yliopistolaiset toivovat kohennusta erityisesti johdon päätöksenteon avoimuuteen ja yhteisöllisyyttä vahvistavaan vuorovaikutteiseen viestintään. Toimenpiteitä vuorovaikutteisemman viestinnän lisäämiseksi johdon ja yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä on valmisteltu. Erilaiset kohtaamiset kampuksilla ja muun muassa Yammer-jatkot ovat hyviä keinoja lisätä vuorovaikutusta. Yhteisöllisyyden tukeminen on huomioitu vuoden 2018 toimintasuunnitelmien valmistelussa. Yksiköiden käyttöön tarjottiin yhteisöllisyyttä tukeva webinaarisarja. Myös yhteisön eri kieliryhmien toimintaa tuettiin esimerkiksi UniBuddy-ohjelmalla. Suuret muutokset ovat aiheuttaneet haasteita ja riskejä yhteisöllisyyden kokemukselle. Nämä ongelmat ja riskit on tiedostettu ja niihin on tartuttu esimiestyöhön liittyvän tuen ja yhteisöllisyyttä vahvistavien toimien kuten esimerkiksi coachingin avulla. Yliopistolaisille tehtyyn työhyvinvointikyselyyn vastasi kaikista työsuhteisista yliopistolaisista 62,8 prosenttia. Yhteisöllisyys omassa lähityöyhteisössä arvioitiin melko hyväksi (ka 3,52/5) ja siinä oli positiivista kehitystä verrattuna edelliseen kyselyyn. Koettiin, että työkaverit tukevat ja kannustavat toisiaan ja osaamista jaetaan riittävästi. Työhyvinvointikyselyn osa-alueista myönteisimmin arvioitiin oman työn sisältöä ja osaamista sekä lähiesimiestyötä. Yksiköt kävivät henkilöstöpalveluiden tukemana omia tuloksiaan ja tekivät niiden perusteella työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat yhdessä oman henkilöstönsä kanssa. Prosessin tavoitteena oli nostaa esille kyseisen yksikön keskeiset kehittämiskohteet ja tehdä konkreettinen suunnitelma ja aikataulu niiden eteenpäin viemiseksi. Tällä toiminnalla pyrittiin vahvistamaan jokaisen yliopistolaisen tietoisuutta roolistaan yhteisöllisyyden vahvistamisen keskeisenä toimijana. Toimenpidealue on löyhempi kuin muut. Yhteisöllisyys linkittyy laajasti yhteisön jäsenten identiteetteihin ja organisaatiokulttuureihin. Työhyvinvointikyselyn tulosten kohdassa Yhteisöllisyys yksikössämme oli hyvä suunta, pientä positiviista kehittymistä. Esimiesten on ollut keskeistä tiedostaa oma roolinsa yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja toimia aktiivisesti toimenpiteen edistämiseksi. Henkilöstöä on osallistettu mukaan tähän yhteiseen tavoitteeseen ja tätä kautta on vahvistettu yliopistolaisten tietoisuutta roolistaan yhteisöllisyyden vahvistamisen keskeisenä toimijana. Yhteisöllisyyttä tukevien toimenpiteiden käynnistäminen yksiköissä tulee varmistaa myös tulevien vuosien toiminnanohjausprosessissa. Syksyllä 2017 toteutetun työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta tehtyihin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmiin tulee suhtautua vakavasti, toimenpiteisiin tulee tarttua ja seurata yhteisöllisesti. Yliopistopalveluiden LEAN-pilotin kautta on saatu kaikille työntekijöille soveltuvia työkaluja sujuvaan yhteistyöhön käyttäjien, kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa.

33 Loppuraportti vuoden 8(8) 2017 toimenpiteistä Loppuraportista Tämä raportti koostaa kuuden kärkialueen toimenpiteiden etenemisen vuonna Raportin tiedot on koottu perustuen hankkeiden toimeenpanon avainhenkilöiden arvioihin, jotka on kerätty sähköpostikyselyllä. Raportti arvioi toimeenpanosuunnitelmassa 2017 päätettyjen toimenpiteiden etenemistä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Raportti ei siis arvioi toimenpidealueisiin liittyvää tilannetta millään absoluuttisella asteikolla tai suhteessa muihin yliopistoihin. Toimenpidealueet eivät ole keskenään yhteismitallisia: osa alueista on hyvin laajoja ja osa suppeampia; osa on hankkeistettu hyvin pitkälle ja osa on löyhempiä kokonaisuuksia; ja osa alueista on vakiintuneen toiminnan kehittämistä ja osa uuden toiminnan käynnistämistä. Toimenpidealueen tilannetta yleisesti kuvataan vain sanallisesti. Toimeenpanosuunnitelmassa vuodelle 2017 kirjatut toimenpidealueiden tavoitteet eivät kaikilta osin ole hyvin määriteltyjä ja sovellu yhden vuoden tavoitteiksi. Osan tavoitteista objektiivinen arviointi on vaikeaa, sillä tavoitteille ei ole määritelty mittareita tai onnistumiskriteereitä. Todellisten, hyvin määriteltyjen ja objektiivisesti mitattavien tavoitteiden asettamista tulee kehittää jatkossa. Arviointiskaala Tavoitteet on ylitetty Tavoitteet on saavutettu Suurin osa tavoitteista on saavutettu Toimenpiteet ovat olleet osin riittämättömiä tai etenivät odotettua hitaammin, tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä Toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä tai etenivät huomattavasti odotettua hitaammin, tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisätoimenpiteitä Sähköpostikyselyllä tiedot kerätty seuraavasti: Kansainvälinen tutkimusrahoitus, Helena Holopainen Opetuksen toteutuksen digiloikka, Sari Koski-Kotiranta Varainhankinta ja yritysyhteistyö, Kirsti Lehmusto ja Pia Dolivo Yritysyhteistyö, Maarit Haataja Iso Pyörä, Päivi Aronen Rekrytointi, Jaana Sirkiä Yhteisöllisyys, Opri Salminen Toimintarakenne, Jussi Karvinen

34 LIITE / Toiminnanohjausyksikkö, PKu/JKa HY:n strategian toimeenpanosuunnitelman vuoden 2018 kärkitoimenpiteiden eteneminen 1-4/2018 Yhteenveto Arviointiskaala ks.s. 10: Toimenpidealue Oppimisen laatu ja työelämäopinnot Kansainvälisyys ja kansainvälinen tutkimusyhteisö Yhteisölli syys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Digitalisaation hyödyntäminen Yliopiston rooli ja vaikuttavuus Yhteenveto vuoden 2018 toimenpiteiden etenemisestä Koulutusohjelmien tiedontuotannon palvelut on työnalla hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Syksyn 2017 ns. nolla-kyselyn tulokset saatu ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojen käynnistymisestä. ONE ja KO-johtajien foorum sekä yliopiston laajennettu johtoryhmä ovat käsitelleet laadunhallinnan ja seurannan alustavaa mallia, työ jatkuu näiden foorumien käsittelyssä vuoden 2018 aikana. Uusiin koulutusohjelmiin sisältyvien työelämäopintojen toteutumista seurataan ONEssa ja KO-johtajien foorumilla. Opiskelijavalintauudistus on edennyt aikataulun mukaisesti. Uudistuksen periaatteelliset tavoitteet ovat toteutuneet tähänastisissa linjauksissa pääpiirteissään. Kansainvälisen opetus-ja tutkimushenkilökunnan osuus (lkm) on kasvanut. Se oli maaliskuussa ,2 % ja vuotta aiemmin 22,6 %. Uusien maisteriohjelmien englanninkielisen opetustarjonnan kehitys on hyvässä alussa, mutta määrällinen tavoite ei ole saavutettavissa tällä strategiakaudella. Ensimmäisenä vuotena (2017) hakijamäärät laskivat 30% (noin 1600 hakemusta), mutta toisena vuonna (2018) tuli hakemuksia 83% enemmän, yhteensä noin 3000 hakemusta.kansainvälisten tohtorikoulutettavien osuus on noussut hieman. Vuonna 2017 kansainvälinen tutkimusrahoitus muodosti 17% täydentävästä tutkimusrahoituksesta. Vuoden toteuman mukaan kv-rahoituksessa on eroja tiedekuntien välillä sekä määrässä että kasvussa. Kansainvälisen henkilöstön rekrytoinnin palvelumallin rakentaminen on meneillään. Esimiestaitoja vahvistettu. Johtajuusareena ylimmälle johdolle alkuvuodesta. Uuudistettu esimiesvalmunnus alkaa syksyllä. Yksiköissä tehtiin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat. Henkilöstöpalvelut tarjoaa erilaisia tukimuotoja vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen.tasa-arvotietoisuuden lisäämiseksi järjestetään keväällä ja syksyllä kampanja. Tasa-arvotoimikunta on pyytänyt kaikilta yliopistolaisilta kommentteja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Erityisjärjestelyjen moninaisuuteen on perehdytty. Opettajille ja opiskelijapalveluille järjestettiin Haastavat ohjaus- ja neuvontatilanteet -koulutusta.uusille yliopistolaisille suunnattiin Ask Me! -kampanja. Myönteisen työyhteisökäyttäytymisen tukemiseksi on suunnitteilla kampanja. Keväällä 2018 otettiin käyttöön opiskelijan ohjeet palvelusivusto. Opintojen etenemisen seurantajärjestelmä on auditoitu ja ohjelmistokehitys etenee suunnitellusti. Graduprosessin hallintatyökalun auditointiprosessi on käynnissä ja ohjelmistokehitys etenee suunnitellusti. Ubikampus-pilotti etenee suunnitellusti. Sisäisten ja ulkoisten www-sivujen uudistus etenee hyvin hitaasti henkilö- ja raharesurssien puutteen vuoksi. Uusi hakukone on otettu käyttöön. Henkilökunnan ICT-ajokortin tekemistä ei ole edes aloitettu rahoituksen ja henkilöresurssien puuttuessa. Virtuaalityöpöytäkonseptia on laajennettu, mutta koska sillekään ei ole osoitettu rahoitusta, tuloksia tulee hitaammin ja vähemmän kuin piti. Tietotekniikkakeskus ottaa Ceph-pohjaisen tutkimusdatan tallennuspalvelun käyttöön syksyllä Datatuki-palvelu on siirtynyt toimimaan kolmessa tieteenalatiimissä (HULib). Käynnistetty pilotteja, joissa avoin tiede on osa kandi- ja maisteriopintoja (HULib tukee). MegaSense-hanke kehittyi merkittävästi kiinalaisen yhteistyön osalta. Yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa perustettu Finnish Center for Artificial Intelligence (FCAI) toimii yhdessä yritysten ja julkisen sektorin kanssa seuraavan sukupolven tekoälyn ja siihen perustuvien ratkaisujen kehittämiseksi. HY:n ja Reaktorin yhteistyönä rakennettu MOOC "Elements of artificial intelligence" käynnistyi toukokuun puolivälissä. Päättäjäyhteistyön kehittäminen on edennyt suunnitellusti. Alumneille ja muille keskeisille sidosryhmille on järjestetty lukuisia tapahtumia.sidosryhmäyhteistyön suunnitelman tekeminen on lähtenyt liikkeelle yliopiston kumppanihallinnan mallin päivittämisellä. Valmistelijoiden yleiset kommentit Opiskelijavalintauudistus olisi tärkeää nostaa omaksi erilliseksi toimenpiteekseen Opiskelupaikkojen kokonaisvolyymia maisteriohjelmissa ei ole kasvatettu ja OKMn kanssa sovitut tutkintotavoitteet ovat ennallaan. Jos kvopiskelijoiden osuutta kasvatetaan, se tapahtuu kotimaisten opiskelijoiden määrää laskemalla. Opiskelijoiden tyytyväisyyttä, kuormittuneisuutta ja opintojen aiheuttamaa stressiä voidaan seurata opiskelijapalautteen avulla: kandipalaute, HowULearn-palaute ja kvopiskelijoiden barometri (ISB). Henkilöstön ja rahoituksen puute hidastaa projektien etenemistä. Asiat joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota HYn laatujärjestelmän auditointi 2021: auditoinnissa on vahva koulutuksen laadun painotus. Opetuksen ja oppimisen laadun seuranta: tärkeää kytkös toiminnanohjauksen ja tuloksellisuus-indikaattoreiden kehittämiseen. Olisiko parempi tavoite: englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevien määrä (riippumatta kansalaisuudesta)? Syksyllä 2017 toteutetun työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta tehtyihin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmiin tulee suhtautua vakavasti, toimenpiteisiin tulee tarttua ja seurata yhteisöllisesti Digitiekartan kokonaissuunnitelman toteutus ja sen edellyttämät investoinnit. Käännöspalveluiden resurssit ovat liian pienet, mikä hankaloittaa ja hidastaa kv-viestintää. 1

35 Väliraportti vuoden 2(10) 2018 toimenpiteistä Arvio toimenpiteiden etenemisestä Toimenpidealue, toteutusvastuu 2018 tavoitteiden saavuttamisen todennäköi syys Tavoitteet 2018 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Yhteenveto vuoden 2018 toimenpiteiden etenemisestä Vastaajat: Susanna Niinistö-Sivuranta ja Päivi Pakkanen Yleiset kommentit toimenpidealueesta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota 2018 Oppimisen laatu ja työelämäopinnot Vararehtori Sari Lindblom, opetusvaradek aanit, opetusja opiskelijapalve lujen kehitysjohtaja 2018: On luotu systemaattinen tapa 1) seurata opetuksen ja oppimisen laatua koulutusohjelmissa ja 2) kytketty seuranta kannustavalla tavalla koulutusohjelmien opetuksen kehittämiseen. 2020: Koulutusohjelmien opetuksessa on rakennettu tiiviimmät linkit työelämään sekä otettu käyttöön opiskelua ja työelämää yhdistäviä opetusmenetelmiä. Perustutkintoa suorittavia opiskelijoita on otettu mukaan tutkimusprojekteihin. Kaikkia koulutusohjelmia koskevat opiskelijavalintojen uudistukset on toteutettu valtakunnallisen yhteistyöhankkeen suuntaisesti. Strategian toimenpiteet 4, 16, 19, 22, 23. Indikaattorit. tutkintotavoitteet 1) Koulutusohjelmien tiedontuotannon palvelut on työnalla hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken; vararehtorin koulutusohjelmakierroksen yhteydessä toukokuussa 2018 ensimmäiset versiot käytössä. ONEssa ja Laava-ryhmässä pohjustettu koulutusohjelmien laadunhallinnan mallia. Syksyn 2017 ns. nollakyselyn tulokset saatu ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojen käynnistymisestä. 2) ONE ja KO-johtajien foorum sekä yliopiston laajennettu johtoryhmä ovat käsitelleet laadunhallinnan ja seurannan alustavaa mallia, työ jatkuu näiden foorumien käsittelyssä vuoden 2018 aikana. 2020: Uusiin koulutusohjelmiin sisältyvien työelämäopintojen toteutumista seurataan ONEssa ja KO-johtajien foorumilla. Opettajien roolia työelämä- ja urasuunnittelun ohjauksessa selkiytetään vuoden 2018 aikana toteutettavissa ohjausteeman tapahtumissa. Ohjaustyöpajoissa ja -tapahtumissa on tavoitteena entisestään vahvistaa yhteistyötä uarapalveluiden ja koulutusohjelmien välillä ja selkiyttää työnjakoa. HY on mukana valtakunnallisessa työelämäpedagogiikan kärkihankkeessa, joka sai OKM:n rahoituksen. Hanke käynnistyy syksyllä Opiskelijavalintauudistus on edennyt aikataulun mukaisesti. ONE on seurannut suunnitelmien etenemistä kevään 2018 aikana. Uudistuksen periaatteelliset tavoitteet ovat toteutuneet tähänastisissa linjauksissa pääpiirteissään. Merkittäviä haasteita on edessä, kun ollaan toteutusvaiheessa keväällä 2019 johtuen mm. aikataulujen tiukkuudesta todistusvalinnan ja valintakokeiden sijoittumisessa sekä vaikeudesta ennustaa valintakokeiden osallistujamääriä. Opiskelijavalintauudistus olisi tärkeää nostaa omaksi erilliseksi toimenpiteekseen: valtakunnallinen hanke tuli yliopistoa velvoittavaksi tehtäväksi strategian laatimisen jälkeen. Kyse on erittäin laajasta ja suuria muutoksia aiheuttavasta hankkeesta, joka koskee kaikkia koulutuksia. Toteutus edellyttää ylimääräisiä resurssikohdennuksia sekä opetus- ja tutkimushenkilöstöltä että opetus- ja opiskelijapalveluista. HYn laatujärjestelmän auditointiin 2021 valmistautumista, auditoinnissa on vahva koulutuksen laadun painotus. Kytkös toiminnanohjauksen ja tuloksellisuusindikaattoreiden kehittämiseen. Liikennevalon perustelu: Käytänteet eivät ole vakiintuneet, mutta implementoinnit menossa. Kokemuksia kertymässä, joten vaikuttavuudesta ei vielä ole näyttöä. Tuloksellisuutta hidastanut OPA:n resurssihaaste: tuki koulutusohjelmille ei ole riittänyt toivotulla tavalla. 2

36 Väliraportti vuoden 3(10) 2018 toimenpiteistä Toimenpidealue, toteutusvastuu 2018 tavoitteiden saavuttamisen todennäköi syys Tavoitteet 2018 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Yhteenveto vuoden 2018 toimenpiteiden etenemisestä Vastaajat: Susanna Niinistö-Sivuranta ja Sini Saarenheimo, Ritva Dammert, Tiia Tuomi ja Jaana Sirkiä, Yleiset kommentit toimenpidealueesta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota 2018 Kansainvälisyys ja kansainvälinen tutkimusyhteisö vararehtori Jouko Väänänen, henkilöstöjoht aja, tutkimuspalvel ujen kehitysjohtaja, opetus- ja opiskelijapalve lujen kehitysjohtaja 2018: Kehitys mahdollistaa strategian määrällisten kansainvälistymistavoitteiden saavuttamisen 2020 mennessä. 2020: Kansainvälisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus 30 %, kvmaisteriopisekijoiden osuus 20 %, kvtohtoriopisekelijoiden osuus 35 %., Kvtutkimusrahoitus 50 M. Strategian toimenpiteet 2, 5, 16, 31, 37. Indikaattorit.Ulkomaalisten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä henkilötyövuosina, kvmaisteriopiskelijoiden osuus opiskelijoista, kv-tohtoriopisekeljoiden osuus opiskelijoista, Kv-tutkimusrahoitus Kansainvälisen opetus-ja tutkimushenkilökunnan osuus (lkm) on kasvanut. Se oli maaliskuussa ,2 % ja vuotta aiemmin 22,6 %. Vuonna 2017 otettiin käyttöön lukuvuosimaksut ja keskitetty apurahaohjelma sekä vieras- ja monikieliset maisteriohjelmat alkoivat. Ensimmäisenä vuotena (2017) hakijamäärät näihin laskivat 30% (noin 1600 hakemusta), mutta toisena vuonna (2018) englanninkielisiin maisteriohjelmiin tuli hakemuksia 83% enemmän, yhteensä noin 3000 hakemusta. Suurimpia hakemusmäärän kasvuun vaikuttavia tekijöitä olivat onnistuneet ohjelmasisällöt ja onnistunut kohdennettu laajamittainen maailmanlaajuinen digimarkkinointi. Lisäksi aloitettiin yhteistyö 5 tarkkaan valitun kansainvälisen koulutusagentin kanssa. Englanninkielisiin maisteriohjelmiin hyväksyttiin 379 opiskelijaa vuonna 2017 ja 674 opiskelijaa vuonna Apurahoja myönnettiin 26 opiskelijalle (2017) ja 44 opiskelijalle (2018). Vuonna 2017 opiskelupaikan otti vastaan 255 opiskelijaa. Uusien maisteriohjelmien englanninkielisen opetustarjonnan kehitys on hyvässä alussa, mutta määrällinen tavoite ei ole saavutettavissa tällä strategiakaudella. Kansainvälinen markkinointi on pitkäjänteistä työtä, joten panostukset siihen ja kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin tuottavat kestävää tulosta pitemmällä aikavälillä. Yliopistossa käynnistyy syksyllä 2019 ensimmäinen englanninkielinen kandi-ohjelma, josta on luotevaa rekrytoida kansainvälisiä maisteriopiskelijoita. Opetusresurssien ollessa tiukoilla englanninkielisen opetuksen määrän lisääminen vaatii useilla aloilla vielä opetusuunnitelmatason pohdintaa, miten eri kielillä toteuettu opetus voisi luontevalla tavalla sisältyä kotimaisten opiskelijoiden opintoihin. Kansainvälisten tohtorikoulutettavien osuus on noussut hieman. Syyskuussa 2017 kansalaisuudeltaan muita kuin suomalaisia tohtorikoulutettavia oli 20,4 % läsnä- ja poissaolevaksi ilmoittautuneista tohtorin tutkinnon suorittajista; syys- ja marraskuun 2017 hakukierrosten jälkeen helmikuussa 2018 heitä oli 21,2 %. Vuonna 2017 kansainvälinen tutkimusrahoitus muodosti 17% täydentävästä tutkimusrahoituksesta. Vuoden toteuman mukaan kv-rahoituksessa on eroja tiedekuntien välillä sekä määrässä että kasvussa. Laajojen, kansainvälisten yhteistutkimushankkeiden osuutta kv-rahoituksesta kasvatetaan ja palvelupakettien suunnittelu on aloitettu. Vaikuttamista tuleviin EU:n puiteohjelmiin vahvistetaan, ja kevään aikana kahdesta tiedekunnasta on pilotoitu Horisontti 2020 & FP9 vaikuttamista Brysselissä. Grant coachien palvelu on saatu kaikkien kampusten toiminnaksi (01/2018), ja toimintaa vakiinnutetaan loppuvuoden 2018 aikana. Kansainvälisen henkilöstön rekrytoinnin palvelumallin rakentaminen: Uusi yhteistyökumppani ja palvelupaketit maahantulopalveluiden tarjoamiseen kansainväliselle henkilöstölle; Hakijakokemuksen parantaminen hakuilmoitus ja hakijaviestintäkäytäntöjen kehittäminen; HY Careers-nettisivut uudistettu; Puolisoiden tuen kehittäminen käynnistynyt. Selvitetään mm. mahdollisuuksia yliopiston tapahtumiin ja kielikoulutukseen. Opiskelupaikkojen kokonaisvolyymia maisteriohjelmissa ei ole kasvatettu ja OKMn kanssa sovitut tutkintotavoitteet ovat ennallaan. Jos kvopiskelijoiden osuutta kasvatetaan, se tapahtuu kotimaisten opiskelijoiden määrää laskemalla. Numeerinen tavoite on kaukana. Englanninkielisen koulutuksen tarjonta on edennyt koulutusuudistuksen yhteydessä suunnitelmallisesti. Opiskelijarekrytointi on edennyt hyvään suuntaan. Numeerinen tavoite on kapea näkökulma kehitykseen, jossa tärkeää on englanninkielisen opetustarjonnan laatu ja määrä. Tämä opetustarjonta on relevantti myös kotimaisille hakijoille sekä vaihtoopiskelijoille. Joissakin tohtoriohjelmissa tavoite on jo saavutettu ja ylitettykin; tieteenalojen eroista johtuen tavoite on osassa tohtoriohjelmia vielä hyvin kaukana, ellei mahdoton. Kansainvälisten maisteriopiskelijoiden tavoite on epärealistinen. Olisiko parempi tavoite: englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevien määrä. Vuosien aikana kehitetään tohtoriohjelmien laadunhallintaa, tohtorikoulutettavien palveluita sekä tohtorikoulutettavien ohjauksen tukea ja etenemisen seurantaa tohtorikoulutuksen kansainvälisen arviointiryhmän raportin (2017) ehdotusten pohjalta; tämä mahdollistaa tohtoriohjelmien entistä vahvemman markkinoinnin kvhakjoille. Rekrytointiyhteistyö kv-maisteriohjelmien kanssa. Tarve kokonaisvaltaiselle palvelupaketille, joka sisältää projektin koordinoinnin, tutkimusrahoituksen ja yritysyhteistyön. YPA ja akateemiset yksiköt luovat yhdessä palvelumallin, joka rohkaisee suurien tutkimusrahoitushakemusten tekoon. 3

37 Väliraportti vuoden 4(10) 2018 toimenpiteistä Toimenpidealue, toteutusvastuu 2018 tavoitteiden saavuttamisen todennäköi syys Tavoitteet 2018 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Yhteenveto vuoden 2018 toimenpiteiden etenemisestä Vastaajat: Tiia Tuomi ja Opri Salminen Yleiset kommentit toimenpidealueesta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota 2018 Yhteisöllisyys, tasaarvo ja yhdenvertaisuus vararehtori Pertti Panula, henkilöstöjoht aja, kaikkien yksiköiden johtajat 2018: On edistetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjattuja painopistealueita ja niiden mukaisia tavoitteita sekä valittuja konkreettisia toimenpiteitä. i 2020: Vuonna 2019 toteutettava työhyvinvointikysely osoittaa yliopistolaisten, ml. opiskelijoiden, kokevan yhteisöllisyyden tunteen vahvistuneen ja huomioivat sekä tiedostavat aiempaa paremmin tasaarvoasioihin liittyvät kysymykset arjen toiminnassa. Strategian toimenpiteet 24, 27, Indikaattorit. Työhyvinvointikysely: Tavoite 3,7/5. Vuonna 2017 tilanne 3,33/5. kandipalaute, HowULearn-palaute ja kvopiskelijoiden barometri (ISB). Yhteisöllisyyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen on alue, joka kuuluu lähes kaikkeen toimintaan ja normaaliin johtamisjärjestelmään. Henkilöstöpoliittinen seurantaryhmä kirjasi 2017 yhteisöllisyyttä koskevan osuuden osaksi henkilöstöpolittiista ohjelmaa. Ohjelmassa tuodaan esille johtamisen ja esimiestyön merkitys, avoin vuorovaikutusta edistävä toimintakulttuuri, yhteiset työskentelytilat ja erilaiset kokoontumisfoorumit, digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten menetelmien hyödyntäminen sekä jokaisen yliopistolaisen oma rooli yhteisöllisyyden vahvistajana. Näitä asioita tarkastellaan uudelleen syksyllä 2018, jolloin henkilöstöpolitiikka on yhteisessä käsittelyssä henkilöstöjohtajan kampuskierroksilla. Keskeinen asia toimenpidealueella ovat johtajien taidot ja valmiudet. Taitoja on pyritty vahvistamaan ylimmälle johdolle suunnatussa Johtajuusareenassa, joka toteutettiin alkuvuodesta Yleiset esimiesvalmennukset ovat jatkuvaa toimintaa ja niitä uudistetaan parhaillaan. Uudistetut esimiehille suunnatut valmennukset aloitetaan syksyllä Yliopistolaiset ovat toivoneet kohennusta erityisesti johdon päätöksenteon avoimuuteen ja yhteisöllisyyttä vahvistavaan vuorovaikutteiseen viestintään. Johto on valmistellut toimenpiteitä vuorovaikutteisemmasta viestinnästä johdon, yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Erilaiset kohtaamiset kampuksilla ja mm. Yammer-jatkot ovat keinoja lisätä vuorovaikutusta olemassa olevia kanavia hyödyntäen. Työhyvinvointikyselyn tuloksia tiedekunnat, erilliset laitokset ja yliopistopalveluiden toimialat kävivät läpi henkilöstöpalveluiden tuella. Yksiköissä tehtiin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat osallistaen henkilöstö mukaan toimenpiteiden suunnitteluun. Prosessin tavoitteena oli nostaa esille kyseisen yksikön keskeiset kehittämiskohteet ja tehdä konkreettinen suunnitelma ja aikataulu niiden eteenpäinviemiseksi. Tällä toiminnalla on pyritty vahvistamaan jokaisen yliopistolaisen tietoisuutta roolistaan yhteisöllisyyden vahvistamisen keskeisenä toimijana. Henkilöstöpalvelut tarjoaa erilaisia tukimuotoja vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Teemasta ollaan järjestämässä valmennusta ja tarpeen mukaan toteutetaan yksiköille räätälöityjä työpajoja. Erilaiset muutokset ovat aiheuttaneet haasteita ja riskejä yhteisöllisyyden kokemukselle. Nämä ongelmat ja riskit on tiedostettu ja niihin on tartuttu esimiestyöhön liittyvän tuen ja yhteisöllisyyttä vahvistavien toimien, kuten esim. coachingin avulla. Yliopistolla edistetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjattuja painopistealueita ja niiden mukaisia tavoitteita sekä valittuja konkreettisia toimenpiteitä. Tasa-arvotietoisuuden lisäämiseksi järjestetään keväällä ja syksyllä muun muassa kampanja, jossa kaikkien kampusten infotauluilla tiedotetaan suunnitelman toimenpiteiden edistymisestä, kuten tasa-arvoteemaan liittyvistä Toimenpidealue on löyhempi kuin muut. Yhteisöllisyys linkittyy laajasti yhteisön jäsenten identiteetteihin ja organisaatiokulttuureihin. Työhyvinvointikyselyn tulosten kohdassa Yhteisöllisyys yksikössämme oli hyvä suunta, pientä positiviista kehittymistä. Esimiesten on ollut keskeistä tiedostaa oma roolinsa yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja toimia aktiivisesti toimenpiteen edistämiseksi. Henkilöstöä on osallistettu mukaan tähän yhteiseen tavoitteeseen ja tätä kautta on vahvistettu yliopistolaisten tietoisuutta roolistaan yhteisöllisyyden vahvistamisen keskeisenä toimijana. Opiskelijoiden tyytyväisyyttä, kuormittuneisuutta ja opintojen aiheuttamaa stressiä voidaan seurata opiskelijapalautteen avulla: kandipalaute, HowULearn-palaute ja kv-opiskelijoiden barometri (ISB). Yhteisöllisyyttä tukevien toimenpiteiden käynnistäminen yksiköissä tulee varmistaa myös toiminnanohjausprosessissa. Syksyllä 2017 toteutetun työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta tehtyihin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmiin tulee suhtautua vakavasti, toimenpiteisiin tulee tarttua ja seurata yhteisöllisesti. 4

38 Väliraportti vuoden 5(10) 2018 toimenpiteistä Yhteisöllisyys, tasaarvo ja yhdenvertaisuus (jatkoa) videoista. Minna Canth -tasa-arvotilaisuuden aiheina olivat seksuaalisen häirinnän kyselyn tulokset ja yhdenvertaisuusvaltuutetun ajankohtaisterveiset. Yliopisto tukee moninaisuutta osallistumalla Helsinki Pride -viikkoon omalla tapahtumalla Tiedekulmassa ja samalla myös liputtamalla tasa-arvon puolesta kaikilla kampuksilla. Hyvän työn iltapäivä -tilaisuudessa jaetaan Maikki Friberg - palkinto ansiokkaasta toiminnasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvotoimikunta on pyytänyt kaikilta yliopistolaisilta kommentteja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Yliopistolaisilta toivotaan ideoita ja kehittämisehdotuksia toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen jatkossa. Erityisjärjestelyjen moninaisuuteen on perehdytty Erityisjärjestelyt yliopistolla mitä kaikkea muuta erityisjärjestelyt ovat kuin lisäaika tenteissä? -koulutuksessa. Opettajille ja opiskelijapalveluille järjestettiin Haastavat ohjaus- ja neuvontatilanteet -koulutusta. Uusille yliopistolaisille suunnatun Ask Me! -kampanjan tavoitteena on pyrkiä lisäämään yhteisöllisyyttä, helpottamaan yliopistoyhteisöön sopeutumista ja madaltamaan kynnystä kysyä neuvoa. Myönteisen työyhteisökäyttäytymisen tukemiseksi on suunnitteilla kampanja, joka toteutunee syksyllä

39 Väliraportti vuoden 6(10) 2018 toimenpiteistä Toimenpidealue, toteutusvastuu 2018 tavoitteiden saavuttamisen todennäköi syys Tavoitteet 2018 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Yhteenveto vuoden 2018 toimenpiteiden etenemisestä Vastaajat: Susanna Niinistö-Sivuranta,Päivi Pakkanen Jaakko Kurhila, Kirsti Lehmusto, Ilkka Siissalo, Kimmo Tuominen, Ritva Dammert Yleiset kommentit toimenpidealueesta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota 2018 Digitalisaation hyödyntäminen vararehtori Jouko Väänänen, tietohallintojohtaja, tutkimuspalveluiden kehitysjohtaja, opetus- ja opiskelijapalvelujen kehitysjohtaja, viestintäjohtaja, ylikirjastonhoitaja (HULIB) 2018: vuoden 2018 loppuun mennessä yliopiston sisäiset ja ulkoiset www-sivut on uudistettu ja hakukone on otettu käyttöön. Henkilöstön digiosaaminen on varmistettu ICT-ajokortin toteutuksella ja virtuaalityöpöytäkonseptia on laajennettu. Keskitetty tutkimusdatan tallennuspalvelu tutkijoille ja tutkimusryhmille on otettu käyttöön ja siihen liittyviä neuvontapalveluita jatkokehitetty. Opintojen etenemisen seurantajärjestelmä on uudelleen ohjelmoitu ja auditoitu ja graduprosessin hallintatyökalu on valmis käyttöönottoon yliopistossa. Ubikampus pilotti on toteutettu. 2020: Strategian toimenpiteet 11, 12, 13, 23, 25, 26, 28,29, 30, 33. Indikaattorit. -. Digitalisaatiojohtaja on nimetty alkaen. Keväällä 2018 otettiin käyttöön opiskelijan ohjeet -palvelusivusto, joka ensivaiheessa sisältää uusien koulutusohjelmien ohjeet ja tiedotteet. Kehitystyö jatkuu opettajan ohjeiden sivuston laatimiseksi yhteistyössä opetus- ja opiskelijapalveluiden ja viestinnän kesken. Merkittävä opiskelijoiden toimintaympäristön digiloikka toteutuu syksyn 2018 aikana. Koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin perustuvat tutkinnon rakenteet ja vaadittavat sisällöt avautuvat opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn Sisun opintojen suunnittelun työvälineellä. Sovellus ohjaa opiskelijaa suunnittelemaan omat opintonsa niin, että kaikki pakolliset ja valinnaiset opintojaksot tulevat ajoitetuiksi tuleville lukukausille ja samalla voi mm. seurata, miten paljon niistä on jo suoritettu. Opintojen suunnitteluväline sisältää myös vuorovaikutustoiminnallisuuden ohjaajan kanssa. Opintojen etenemisen seuranta on keskeinen osa koulutusohjelmien tiedontuotannon palveluiden rakentamista. Koulutusohjelmien perusraporttien kehittäminen on työnalla hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Seurannan hyvät käytännöt, kuten Kumpulan kampuksen Oodi-kone, hyödynnetään. Ensimmäisen versiot perusraporteista ovat käytössä vararehtorin koulutusohjelmakierroksen yhteydessä toukokuussa Koulutusohjelmilta kootaan palautetta ja toiveita perusraporttien sisällön kehittämistä varten. Opintojen etenemisen seurantaraportit ovat osa koulutusohjelmien laatutyötä. ONE ja KO-johtajien foorum sekä yliopiston laajennettu johtoryhmä ovat käsitelleet laadunhallinnan ja seurannan alustavaa mallia, työ jatkuu myös näillä foorumeilla vuoden 2018 aikana. Opetus- ja opiskelijapalvelut jatkaa yhteistyössä tietojenkäsittelytieteen Toskaryhmän kanssa digitaalisen opinnäytetöiden hallintatyökalun kehittämistä. Nykyiset kaksi järjestelmää palvelevat edelleen pienin täydennyksin kaikkia koulutusohjelmia kunnes uusi työkalu on sellaisessa vaiheessa, että se kattaa vähintään nykyisen palvelutason kaikilla kampuksilla. Maisterin tutkielmien lisäksi osa koulutusohjelmista käyttää järjestelmää myös kandidaatin tutkielmien arviointiin ja arkistoimiseen. Digitalisointi etenee monin eri tavoin ja onnistuneita tuloksia on saavutettu. Priorisointi on ensiarvoisen tärkeää, koska selvä hidastava tekijä on osaamisresurssien rajallisuus. Erityisosaajien aikaa on kohdennettava harkitusti Tutkimusdatapalveluiden digitalisoimisesta on kokonaissuunnitelma (digitiekartta), mutta sen toteuttaminen edellyttää ehdotettuja resursointipäätöksiä. On kiinnitettävä huomiota tukipalveluiden tunnettuuden lisäämiseen, henkilöresursointiin ja osaamisen kehittämiseen Opetuksen toteutuksen digiloikkahanke etenee sovitulla tavalla koulutusohjelmien omien kehittämiskohteiden kautta. Digitiekartan kokonaissuunnitelman toteutus ja sen edellyttämät investoinnit. Ubikampus-pilotti etenee suunnitellusti. Kumpulan kampuskirjaston muutoksen suunnittelutyöt ovat käynnissä. Ubikampukselle on nimetty työryhmä ja kokoaikainen hankekoordinaattori. Flamma-intranet-projekti etenee aikataulussa. Beta-versio (ensimmäiset toiminnallisuudet ja alusta) tulee käyttöön vuoden kuluessa. Vuoden loppuun mennessä Flamma-intranet on uudistettu henkilöstön verkkopalveluksi (peruspalvelut, jatkuu vielä 2019). Julkisten verkkosivujen uudistusta jatketaan digitiekartan toimenpiteiden mukaisesti. Uudistukset etenevät tavoitteiden mukaisesti tavoitteet digitiekartassa: Kansainvälisten kävijöiden määrä on kasvanut edellisvuodesta 30 6

40 Väliraportti vuoden 7(10) 2018 toimenpiteistä Digitalisaation hyödyntäminen (jatkoa) %:iin. Suomessa uusien kävijöiden määrä on kasvanut 20 % edellisvuodesta. Tutkimusryhmien Drupal-verkkosivujen määrä on kasvanut 200:aan eli 50 % - myös tieteenalasivuja on julkaistu lisää useita. Hakijasta opiskelijaksi palvelupolun optimointi toteutetaan Q2-Q3/2018. Hakukoneoptimointia ja digimarkkinointia on lisätty tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäisten ja ulkoisten www-sivujen uudistus etenee hyvin hitaasti henkilö- ja raharesurssien puutteen vuoksi. Ei tule valmiiksi Uusi hakukone on otettu käyttöön. Henkilökunnan ICT-ajokortin tekemistä ei ole edes aloitettu rahoituksen ja henkilöresurssien puuttuessa. Virtuaalityöpöytäkonseptia on laajennettu, mutta koska sillekään ei ole osoitettu rahoitusta, tuloksia tulee hitaammin ja vähemmän kuin piti ja lisäksi tämä tulee aiheuttamaan Tikelle budjetin ylityksen. Keskitetty tutkimusdatan tallennuspalvelu: Tietotekniikkakeskus ottaa Cephpohjaisen tutkimusdatan tallennuspalvelun käyttöön syksyllä Toteutukseen liittyvät hankinnat ja pohjatyöt on tehty MILDRED-hankkeessa. Nykyisillä resursseilla ja toimintamallilla käyttöönotto tehdään tavanomaisena järjestelmähankkeena ilman varsinaista digitalisaatiosuunnitelmakontekstia. Käyttöönoton liittäminen digitalisaatiohankkeisiin edellyttää asianmukaista henkilöresursointia ja muun tietoteknisen infrastruktuurin uudistamista nykyaikaisiin toimintamalleihin (Hybridi-IT). Datatuki (neuvontapalvelut): Datatuki-palvelu on siirtynyt toimimaan kolmessa tieteenalatiimissä (HULib); -palveluportaalin ensimmäinen versio otettu käyttöön; arkaluonteisen henkilötietojen datanhallinnansuunnitteluohje tehty, mutta palvelut puuttuvat. Toimenpiteet 11 (12): Käynnistetty pilotteja, joissa avoin tiede on osa kandi- ja maisteriopintoja (HULib tukee). Avoimen tieteen verkkokurssi on käytössä tutkijakouluissa. Avoimen julkaisemisen palvelukeskus ja Helsinki University Press -hanke edennyt suunnitellusti. Rinnakkaistallentamisen prosessia helpotettu ja tehostettu (HULib). 7

41 Väliraportti vuoden 8(10) 2018 toimenpiteistä Toimenpidealue, toteutusvastuu 2018 tavoitteiden saavuttamisen todennäköi syys Tavoitteet 2018 sekä liittyvät tavoitteet 2020 ja liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit strategiassa Yhteenveto vuoden 2018 toimenpiteiden etenemisestä Vastaajat: Kirsti Lehmusto, Ritva Dammert Yleiset kommentit toimenpidealueesta Ehdotetut lisätoimenpiteet ja asiat joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota 2018 Yliopiston rooli ja vaikuttavuus dekaani Hanna Snellman, tutkimuspalvelujen toimialan kehitysjohtaja, viestintäjohtaja 2018: Yliopisto viestii sekä kotimaassa että kansainvälisesti tehokkaasti vaikuttavasta tutkimuksestaan päättäjille, yrityksille ja muille sidosryhmille, sekä on syventänyt vuorovaikutustaan sidosryhmien kanssa. Yliopistolla on sidosryhmäyhteistyön suunnitelma. 2020:. Strategian toimenpiteet 6, 7, 8, 14, 15. Indikaattorit. - Yritysyhteistyö: MegaSense-hanke kehittyi merkittävästi kiinalaisen yhteistyön osalta ja HY pääsi ensimmäisenä yliopistona mukaan China Mobile Research Insituten 5G ohjelmaan. Neuvotteluiden kautta yliopisto on saanut kiinalaisilta yrityksiltä hankkeen käyttöön merkittäviä tutkimusaineistoja, ja Helsingin kaupungin kanssa on valmistelussa avoimen testiympäristön rakentaminen. Hankkeen esittely esim. Barcelonan Mobile Word Congress ja Shanghain Mobile World Congress - tapahtumissa on tuonut HY:lle uutta kansainvälistä näkyvyyttä. Yhteistyössä Aaltoyliopiston kanssa perustettu Finnish Center for Artificial Intelligence (FCAI) toimii yhdessä yritysten ja julkisen sektorin kanssa seuraavan sukupolven tekoälyn ja siihen perustuvien ratkaisujen kehittämiseksi. HY:n, Aalto-yliopiston ja Reaktorin yhteistyönä rakennettu MOOC "Elements of artificial intelligence" käynnistyi toukokuun puolivälissä. Käännöspalveluiden resurssit ovat liian pienet, mikä hankaloittaa ja hidastaa kvviestintää. Toimenpiteitä: Meneillään olevassa yliopiston kumppanuusmallin kehittämisen projektissa selkiytetään yritysyhteistyönrooleja ja kartoitetaan innovaatioalustoja yritysyhteistyön käyttöön. Tutkijoille on rakennettu uudenlaisia koulutuskonsepteja yritysyhteistyön ja tutkimuksen vaikuttavuuden tueksi. Alustavat kokemukset ovat olleet kannustavia. Tutkimusyritysyhteistyön palvelut tutkijoille ja yrityksille ovat valmistuneet, ja strategisesti merkittävien hankkeiden (Lippulaiva, STN ja profi) sidosryhmäyhteistyötä ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on pyritty vahvistamaan systemaattisesti. Päättäjäyhteistyön kehittäminen on edennyt suunnitellusti. Yliopiston vaikuttamisen agenda seuraavien eduskuntavaalien osalta on valmisteltu yhteistyössä yliopistoyhteisön kanssa. Yliopiston johto tapaa aktiivisesti yhteiskunnallisia päättäjiä, ja vaikuttamisviestinnän laajempi suunnitelma on tekeillä. Päättäjäyhteistyön mallia kehitetään yhdessä tiedekuntien kanssa. Yliopisto on jälleen mukana Suomi Areenassa heinäkuussa. Syksyllä järjestetään ensimmäistä kertaa päättäjille Tiedekulmassa oma päättäjäforum, joka yhdistää tutkijat ja päättäjät. Yliopiston yhteistyömahdollisuuksia on johdon tapaamisissa esitelty yritysten johdolle. Tapaamisten pohjalta on edistetty yhteistyön aikaansaamista. Kevään aikana mm. Reaktorin kanssa toteutettava tekoäly Mooc, Outotechin kanssa MasterClass, EIT Food Master Class Valion kanssa ja MegaSense -hanke yhdessä mm. Nokia Bell Labsin, China Mobilen ja Helsingin kaupungin kanssa. YPA:n tuottamat yritysyhteistyöpalvelut ovat erityisenä kehittämiskohteena. Alumneille ja muille keskeisille sidosryhmille on järjestetty lukuisia tapahtumia (mm. Alumnipäivä) ja osallistettu yliopiston toimintaan esim. mentoroinnin kautta. Sidosryhmäyhteistyön suunnitelman tekeminen on lähtenyt liikkeelle yliopiston kumppanihallinnan mallin päivittämisellä. Työtä tukee käynnissä oleva asiakkuudenhallinnan kehittämishanke, jossa yhteiseen CRM:n on siirretty alumnija lahjoittajakontaktit, päättäjä-, työnantaja- ja yritysyhteistyön kontaktit. Johdon kontaktit liitetään seuraavaksi. Myös tiedekuntien keskeisimpiä yhteistyötahoja on alettu kartoittaa. 8

42 Väliraportti vuoden 9(10) 2018 toimenpiteistä Yliopiston rooli ja vaikuttavuus (jatkoa) Yliopisto viestii eri sidosryhmille monimediaisesti yhä uusia kanavia hyödyntäen, niin että ne profiloidaan eri käyttäryhmille. Videoita ja podcasteja on julkaistu aiempaa enemmän. Sosiaalisen median kanavista LinkedIn on aiempaa aktiivisemmassa käytössä. Twitter-osumissa kasvua on 40 % (2016 vs. 2017). Viestintä on loppuvuodesta 2017 alkaen ryhtynyt toteuttamaan uutta mediakonseptia. Siinä tavoitellaan vaikuttavuutta tietyillä aiheteemoilla, jotka on johdettu yliopiston strategista tutkimusalueista. Teemoja hyödynnetään mm. uutiskirjeiden profiloinnissa ja Tiedekulman tapahtumissa. Eri tutkimusaiheet pyritään kokoamaan nimettyjen aiheteemojen alle vaikuttavuuden parantamiseksi eri kohderyhmissä. Kansainväliseen viestinnän panostukset näkyvät muun muassa siinä, että englanninkielisten mediatiedotteiden määrä yli tuplaantui 82:een (2016 vs. 2017). Kansainvälisten kävijöiden määrä HY:n verkkosivuilla puolestaan kasvoi 15 % (2016 vs. 2017). 9

43 Väliraportti vuoden 10(10) 2018 toimenpiteistä Väliraportista Hallitus päätti kokouksessaan yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelmassa 2018 erityisesti painotettaviksi asioiksi seuraavat viisi: Digitalisaation hyödyntäminen vrt. 2017: Opetuksen toteutuksen digiloikka Kansainvälisyys ja kansainvälinen tutkimusyhteisö vrt. 2017: Kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja varainhankinnan vahvistaminen sekä yrityskumppanuuksien solmiminen Yhteisöllisyys ja tasa-arvo vrt. 2017: Yhteisöllisyyden vahvistaminen Oppimisen laatu ja työelämärelevanssi vrt. 2017: Ison pyörän toimeenpano opiskelijavalintojen uudistaminen Yliopiston rooli ja vaikuttavuus yhteiskunnassa vrt. 2017: Kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja varainhankinnan vahvistaminen sekä yrityskumppanuuksien solmiminen Tämä väliraportti kokoaa yhteen viiden hallituksen linjaaman kärkialueen toimenpiteiden etenemisen huhtikuun puoliväliin 2018 mennessä. Raportin pohja on koottu perustuen hankkeiden toimeenpanon avainhenkilöiden sähköpostikyselyjen vastauksiin. Raportti arvioi toimeenpanosuunnitelmassa 2018 päätettyjen toimenpiteiden etenemistä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä kuluvan vuoden aikana. Raportti ei siis arvioi toimenpidealueisiin liittyvää tilannetta millään absoluuttisella asteikolla tai suhteessa muihin yliopistoihin. Arviointiskaala Toimenpiteiden eteneminen on ylittänyt odotukset, tavoitteet todennäköisesti ylitetään Toimenpiteet etenevät odotusten mukaisesti, tavoitteet saavutetaan todennäköisesti Toimenpiteet etenevät lähes odotusten mukaisesti, tavoitteet saavutetaan mahdollisesti Toimenpiteet ovat osin riittämättömiä tai etenevät odotettua hitaammin, tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä Toimenpiteet ovat riittämättömiä tai etenevät huomattavasti odotettua hitaammin, tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisätoimenpiteitä Kysely lähetettiin seuraaville henkilöille: Oppimisen laatu ja työelämäopinnot, Susanna Niinistö-Sivuranta ja Päivi Pakkanen Kansainvälisyys ja kansainvälinen tutkimusyhteisö, Tiia Tuomi ja Jaana Sirkiä, Ritva Dammert, Susanna Niinistö-Sivuranta ja Sini Saarenheimo Yhteisöllisyys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, Tiia Tuomi ja Opri Salminen Digitalisaation hyödyntäminen, Jaakko Kurhila, Ilkka Siissalo, Ritva Dammert, Susanna Niinistö-Sivuranta ja Päivi Pakkanen, Kirsti Lehmusto, Kimmo Tuominen Yliopiston rooli ja vaikuttavuus, Ritva Dammert, Kirsti Lehmusto 10

44 LIITE 3 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE Tuloste OKM:n KOTA-järjestelmästä Helsingin yliopiston raportointi ja opetus- ja kulttuuriministeriölle sopimuskauden keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä. 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista. 2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET Tavoitetila 2025 Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen. Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle. Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu 1(15)

45 ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä. Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä. Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan. Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta. Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia. Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa. Helsingin yliopisto kehittää vahvuusalueitaan suuntaamalla näihin muutosohjelman kautta hankittavaa uutta rahoitusta ja hyödyntämällä nykyistä laajemmin kansallisten ja kansainvälisten strategisten kumppanien osaamista. Yliopisto yhdistää hajallaan olevaa life science -alan toimintaansa ja tiivistää yhteistyötä pääkaupunkiseudulla alan toimijoiden kanssa HiLife -osaamiskeskittymän muodostamiseksi vuoteen 2017 mennessä. Tutkimusta ja koulutusta kootaan nykyiset yksikkörajat ylittäviin kokonaisuuksiin siten, että uusi toimintarakenne otetaan käyttöön vuoden 2018 alusta lukien. Yliopisto kehittää Ilmakehätieteiden keskusta yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyössä tavoitteena ilmakehätieteen ja ympäristötutkimuksen keskittymä. Yliopisto syventää strategista kumppanuuttaan Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Svenska handelshögskolanin kanssa tavoitteena toisiaan täydentävä osaaminen. Helsingin yliopisto ja Vaasan alueen muut yliopistotoimijat (VY, ÅA, SHH), ammattikorkeakoulut sekä innovaatiojärjestelmän muut toimijat laativat vuoden 2017 aikana Vaasan yliopiston koordinoimana suuntaviivat Pohjanmaan korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Helsingin yliopisto ja Taideyliopisto selvittävät kevääseen 2017 mennessä mahdollisuudet taiteiden tutkimuksen Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu 2(15)

46 kokoamiseksi. Yliopisto toimii aktiivisesti korkeakoulujen yhteistyön vahvistamisessa kansainvälistymisen edistämiseksi ja kansainvälisen yhteistyön toimintamallien kehittämisessä. 1. HiLIFE HiLIFE on aloittanut toimintansa Sen 11 M?:n rahoitus on koottu sekä uudelleenkohdennuksista että strategisesta rahoituksesta. HiLIFE:n keskeisenä tavoitteena ovat korkeatasoiset kansainväliset rekrytoinnit. HiLIFE Tenure -rekrytoinnit ovat tuoneet kansainvälistä näkyvyyttä, nuoria lahjakkaita tutkijoita, sekä mm. kolme uutta ERC projektia ja Akatemian huippuyksikön. Myös HiLIFE:n toimintayksiköiden johtajien rekrytointien tulokset osoittavat HiLIFE -tutkimusympäristön kansainvälisen houkuttelevuuden vahvistumista. HiLIFE:n tehtävänä on ylläpitää ja koordinoida Life Science alan tutkimusinfrastruktuureja. Tähän liittyen pieniä yksiköitä on organisoitu laajemmiksi kansallisen FIRI-tiekartan kanssa linjassa oleviksi infrastruktuurialustoiksi. Uusien alustojen tuki on perustunut kansainväliseen arviointiin (HiLIFE-RIA). Arviointiin on liittynyt poisvalintoja. Innovaatiotoiminnassa on ollut keskeitän Health Capital Helsinki (HCH) yhteistyö. Lisäksi HiLIFE on käynnistänyt uuden rahoitusmuodon tutkimustulosten hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen tähtääville proofof-concept -tutkimusprojekteille. HiLIFE:n ja life science tiedekuntien yhteistyönä luotiin SLUSH y Science -tapahtuma, joka on tuonut kansainvälistä näkyvyyttä ja kontakteja. Vuonna 2017 on myös käynnistetty yliopiston mittavin yritysyhteistyöprojekti FinnGen, joka toimii pilottina public-private yritysyhteistyön jatkokehittämiselle. Lisäksi yliopiston ja yhteistyökumppanien life science -vahvuusalueiden tunnistamista ja esiin tuomista toteutetaan Grand Challenge -ohjelmilla. Kehitystyö jatkuu edelleen. Tulevia suunnitelmia on kuvattu yliopiston ehdotuksessa uusiksi avauksiksi. 2. Toimintarakenne Yliopisto on perustanut Ilmakehätieteen keskus INAR:n m-l. ja mm. tdk:en, yhteiseksi yksiköksi ja Kestävyystieteiden keskus - HELSUS:n kuuden tiedekunnan yhteiseksi yksiköksi. HELSUS:een kuuluu osana kaupunkitutkimusinstituutti. Lisäksi aloitettiin valmistelu SSH Research Centren perustamiseksi vuoteen 2021 mennessä. Ainelaitokset lakkautettiin vuoden 2017 lopussa. Kasv. tdk:n koulutusvastuista psykologia ja logopedia siirrettiin lukien lääk. tdk:an sekä fonetiikka ja kognitiotiede hum. tdk:aan. Selvitys yliopiston kieltenopetuksen kehittämistä valmistui Selvitys pyrkii vastaamaan kieltenopetuksen kasvavaan ja muuttuvaan tarpeeseen. Valtakunnallisessa rakenteellisessa kehittämisessä yliopisto osallistui Pohjanmaan korkeakoulutoiminnan Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu 3(15)

47 vision laadintaan sekä selvitykseen taiteiden tutkimuksen kokoamiseksi ja teatterialan koulutuksen keskittämiseksi Taideyliopiston yhteyteen. Selvityksen perusteella yliopisto solmi Taideyliopiston kanssa yhteistyösopimuksen, johon perustuen valmistellaan yhteisprofessuureja ja yhteistä opetusta, kuten maisteriohjelmaa. OKM:n hyväksyttyä Varastokirjaston liittämistä käsitelleessä muistiossa yliopiston asettamat ennakkoehdot valmisteltiin työryhmässä ehdotus valtioneuvoston esitykseksi liittämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys konkretisoitunee vuoden 2018 aikana. Yhdessä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa laadittiin suunnitelma koetoiminnan ja kotieläininfrastruktuurien kehittämisestä. Suunnitelman toteuttamisesta päätetään vuoden 2018 aikana. 3. llmakehätieteiden keskus INAR Yliopisto on perustanut Ilmakehätieteen keskus INAR:n m-l. ja mm. tdk:en, yhteiseksi yksiköksi. INAR:lla on vahva rooli Helsingin yliopiston profiloinneissa (profi3-rahoitus ja lippulaiva-haku). Vuonna 2017 INAR:iin avattiin neljä uutta apulaisprofessorin paikkaa, joista kolme on MLtdk:ssa ja yksi MMtdk:ssa. Näistä paikoista yksi on yhteinen Ilmatieteen laitoksen kanssa, yksi Kestävyystieteiden keskus HELSUS (HY) kanssa ja yksi Helsinki Center for Data Science (HiDATA, HY) kanssa. Valintaprosessi on käynnissä. Neljä uutta apulaisprofessorin paikkaa on avattu haettaviksi. Kehitystyö jatkuu edelleen. Tulevia suunnitelmia on kuvattu yliopiston ehdotuksessa uusiksi avauksiksi. 4. Strategiset kumppanit Aalto-yliopiston ja Hankenin kanssa on allekirjoitettu sopimus yhteisestä "Helsinki Graduate School of Economics" -yksiköstä. Aalto-yliopisto kanssa on mm. perustettu yhteinen Urban studies & planning - maisteriohjelma. LUT-yhteistyö tapahtuu pääosin Lahdessa. Valmistella on yhteinen Lahti-visio, jonka aihealueita ovat ristiinopiskelu, liikkuvuus- ja koulutuspolut, kansainvälisyys ja avoimen yliopiston hyödyntäminen sekä tukitoiminnot (mm. kirjasto. 5. Taideyliopisto Taideyliopiston kanssa on solmittu kumppanuussopimus yhteistyöstä ja työnjaosta opetuksen sekä tutkimuksen eri alueilla. Sopimus konkretisoituu kahdessa yhteisessä apulaisprofessuurissa (tenure track) ja yhdessä LUT:n suunnitteilla olevassa Arts, business and Cultural Heritage" -maisteriohjelmassa. 6. Kansainvälistyminen Kansainvälistyminen on keskinen tekijä yliopiston strategiassa. Yliopisto on edistänyt valtakunnallista Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu 4(15)

48 yhteistyötä ja kehittänyt kansainvälistymisen toimintamalleja strategisesti ja tiedepoliittisesti tärkeässä Kiinassa. Yliopisto koordinoi kahta verkostomaista keskusta; China Law Center on verkosto, jossa mukana ovat kaikki suomalaiset yliopistot, joissa on oikeustieteellinen tiedekunta. Vastaavasti kaikki yliopistot, joissa on kasvatustieteellinen tiedekunta, ovat mukana "Sino-Finnish Joint Learning Innovation Institutessa"). Molemmat verkostot perustuvat siihen, että suomalaiset korkeakoulut ovat yhdessä yksittäisiä toimijoita vahvempia tutkimus- ja koulutusyhteistyön vahvistamisessa, koulutusviennissä ja muussa Kiinan kanssa tehtävässä yhteistyössä. Korkeakouluyhteistyön lisäksi yliopisto edistää kansainvälistymistä myös muiden toimijoiden kanssa. Merkittäväksi on noussut yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa, mistä esimerkkinä on kaksivuotinen hanke, jossa edistetään kansainvälisten tieteellisten konferenssien järjestämistä. Vuoden 2017 aikana yhteistyön puitteissa on edistetty yli 120 kansainvälistä tapahtumaa, jotka koskevat yli osallistujaa. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Helsingin yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto hyödyntää verkko-opetusta opiskelijarekrytoinnissa. Yliopisto kehittää yhteistyömalleja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yliopistossa toteutetaan Iso Pyörä - koulutusuudistus, jossa opiskelijavalintaa uudistetaan aiempaa laajempiin Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu 5(15)

49 hakukohteisiin ja koulutus järjestetään usean tieteenalan yhteisinä koulutusohjelmina. Yliopisto puolittaa hakukohteiden määrän vuoteen 2017 mennessä. Yliopisto suuntaa voimavaroja oppimisympäristöjen digitalisaatioon joustavin ja avoimin tilaratkaisuin sekä ottamalla käyttöön mobiileja ja personoituja opetus- ja opintopalveluita. Kaikkiin yliopiston syksyllä 2017 käynnistyviin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin lisätään työllistyvyyttä ja työelämään siirtymistä parantavia sisältöjä. Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja siihen liittyvään työelämään 1.Opiskelijavalinnat Yliopistossa on otettu vahva ote opiskelijavalintojen kehittämiseen, tavoitteena nopeampi siirtyminen toiselta asteelta korkeakoulutukseen. Tätä edistää hyvin OKM:n rahoittama valtakunnallinen kärkihanke Opiskelijavalintojen uudistaminen, josta yliopistolla on vetovastuu. Vuoden 2018 opiskelijavalinnassa valintakoe pyritään järjestämään aineostikokeena. Yliopiston yliopistopedagogiikan keskus HYPE avustaa yksiköitä aineistokokeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Mikäli hakukohteella ei ole valmiuksia ottaa aineistokoetta käyttöön vielä vuoden 2018 opiskelijavalinnassa, tulee valintakoe järjestää niin, että ennakkoon luettavan materiaalin määrä on mitoitettu siten, että se on mahdollista lukea ja omaksua kuukaudessa. Yliopistossa on kannustettu todistusvalinnan käyttöä lisäämiseen. Vuoden 2018 opiskelijavalinnassa todistusvalinnata on käytössä jo 12 hakukohteessa. Yliopiston koulutusalat ovat mukana valtakunnallisessa valintayhteistyössä aktiivisesti. Lääketieteessä on tiivistetty aiempaa valintayhteistyötä ja vuonna 2018 päästään lääketieteessä yhteisvalintaan aiemman valintakoeyhteistyön sijaan. Oikeustieteellinen koulutusala on ottanut aimo harppauksen yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa ja jo vuoden 2018 opiskelijavalinnassa alalla otetaan käyttöön yhteisvalinta. kaikilla koulutusaloilla on vireillä jonkinlaista yhteistyön lisäämistä. Yliopistossa on perinteisesti ollut korkea ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuus lähestulkoon kaikissa hakukohteissa. Ellei hakukohteen yhteisvalinta muuta määrää, yliopiston kaikissa hakukohteissa pitää aloituspaikoista vähintään 80 % varata ensikertalaisille. 2.Iso Pyörä -koulutusuudistus Helsingin yliopisto on vuosien aikana tehnyt laajan koulutusuudistuksen siten, että kaikki yliopiston koulutus järjestetään nyt koulutusohjelmissa. Kandiohjelmia on yhteensä 32, maisteriohjelmia 61 ja tohtoriohjelmia 32. Suuri osa uusista ohjelmista on monitieteisiä ja osa tiedekuntarajat ylittäviä. 28 maisteriohjelmaan on kansainvälinen haku. Koulutusohjelmat on suunniteltu useita tieteenaloja yhdistellen niin, että ne antavat opiskelijalle hyvät valmiudet tulevaisuuden muuttuvaan ja monimuotoiseen työelämään. Kaikkien alojen ja tutkintotasojen koulutuksen osaamistavoitteet ja työelämärelevanssi on tarkastettu. Useamman tieteenalan koulutusohjelmassa opiskelija voi opintojen edetessä tarkentaa opintoalaansa. Tavoitteena on ollut sujuvoittaa opiskelua ja vähentää toistuvia osallistumisia hakuvaiheeseen. Hakukohteiden määrä on Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu 6(15)

50 puolittunut suunnitellusti. Koulutusohjelmarakenne mahdollistaa liikkuvuuden sekä yliopiston sisällä että korkeakoulujen välillä kansallisesti ja kansainvälisesti ilman siltaopintoja. Liikkuvuus tapahtuu tutkintotasolta toiselle siirryttäessä. Lisäksi koulutusohjelmien opetussuunnitelmat ja opintojen ohjauksen palvelut digitaalisinen välineineen tukevat opiskelua ja opintojen etenemistä sekä valmistumista tutkintojen tavoiteajassa: kandiohjelmasta kolmessa vuodessa ja maisteriohjelmasta kahdessa vuodessa. Koulutusuudistuksen siirtymävaihe jatkuu elokuuhun Siihen saakka yliopistosta valmistuu sekä vanhan koulutusrakenteen mukaan opiskelleita että uusien koulutusohjelmien opiskelijoita. Koulutusohjelmilla on johtajat ja johtoryhmät jotka vastaavat on koulutusohjelman toiminnan laadusta. Koulutusohjelmien laadunhallinnan menettelytavat valmistellaan uudistuksen siirtymävaiheen kuluessa. 3.Oppimisympäristöjen digitalisaatio Toimenpiteet ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Toimenpidealue on hankkeistettu päähankkeeksi ja alahankkeiksi alkuvuoden aikana. Ohjausryhmä ohjaa hanketta. Alahankkeet ovat a) koulutusohjelmien avoimien ja joustavien opetussuunnitelmien ja -järjestelyjen kehittäminen ja tuki; b) oppimistilojen modernisointi ja c) opetuksen ja opintojen tietojärjestelmien jatkokehittäminen valittiin ensimmäiselle kierrokselle 15 hanketta, joissa mukana 14 kandiohjelmaa + 1 yhteishanke liittyen johtamisen opintokokonaisuuksiin maisteriohjelmissa (mukana Soc & Kom, kasvatustieteen maisteriohjelma ja teologian ja uskontotieteen maisteriohjelma). Lisäksi syksyllä valittiin mukaan 2018 alkavaan kakkosvaiheeseen yhteensä 16 hanketta, joissa mukana 11 kandiohjelmaa ja 9 maisteriohjelmaa. Mukana on ohjelmia kaikilta kampuksilta. Kesäkuussa järjestettiin digiloikkakoulutusohjelmien "Challenge", jossa kuultiin yhdeksästä hankkeesta. Ensimmäisen vaiheen ohjelmat esittelivät tuloksiaan seminaarissa Tilaisuus oli erityisesti suunnattu 2018 aloittavien hankkeiden sparraamiseen. Hankkeita ja niiden edistymistä voi seurata digiloikkablogista blogs.helsinki.fi/digiloikka. Alahanke b päättyi vuonna 2017, jolloin tunnistetut kehittämiskohteet siirtyvät toimialojen tehtäväksi. Alahanke c) on osa laajempaa digitaalisten opetus- ja oppimisympäristön infrastruktuurin uusimista. Uudet järjestelmät (Opintoni, opinto-opas, kurssisivut) ovat laajassa käytössä uusissa kandiohjelmissa. 4. Maahanmuuttajien ohjaus Yliopisto on käynnistänyt maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelun. Palvelun kehittämiseksi on aloitettu asiakasprofiilien kartoitus. Yliopiston sisäinen maahanmuuttajatyön verkosto on perustettu loppuvuodesta Pakolaistaustaisille hakijoille on luotu prosessit vajailla opintodokumenteilla hakemista varten kandi- ja maisterihakuihin. Helsinki Summer School on ottanut käyttöön pakolaistaustaisten opiskelijoiden kurssistipendit kesällä 2017, toimintaa jatketaan tulevina kesinä. Lukuvuosimaksustipendit pakolaistaustaisille hakijoille otetaan käyttöön Maahanmuuttajien palveluiden kehittämiseksi on tutustuttu hyviin käytäntöihin Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Paikallisten verkostojen rakentaminen Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu 7(15)

51 on aloitettu. Yliopisto toimii tiiviissä yhteistyössä HY+ Oy:n Maahanmuuttajien ohjauksen tuki: koulutusta ja digitaalinen opas korkeakouluille (MAAMOT) -hankkeen kanssa. Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Helsingin yliopisto profiloituu vahvaan perustutkimukseen. Profiilin mukaisia osaamiskeskittymiä rakennetaan aktiivisten kansainvälisten rekrytointien avulla. Yliopisto vahvistaa profiloitumistaan kokoamalla tutkimusresursseja erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteiden aloilla. Yliopisto syventää tutkimuksen hyödyntämistä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta laaja-alaisesti suurelle yleisölle suunnatuin toimin. Yliopisto kehittää palvelujaan ja toimintatapojaan tutkimuksen vaikuttavuuden tunnistamiseksi ja tutkijoiden tukemiseksi tarkoituksenmukaisten vaikuttavuuskanavien ja kumppanien löytämisessä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana tasolle viisi. Yliopisto kaksinkertaistaa kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrän vuoden 2020 loppuun mennessä kiinnittämällä erityistä huomiota yhteistyöhön yritysten kanssa. 1.Profiloituminen Helsingin yliopisto määritteli strategiset tutkimusalueensa vuonna 2015 strategiakaudelle Ne ovat elämäntieteet, ihmismieli muuttuvassa maailmassa sekä aineen rakenne ja materiaalit. Ominaista näille aloille on niiden korkea tieteellinen taso sekä monitieteisyys ja/tai tieteidenvälisyys. Näillä aloilla on niin akatemiaprofessoreja kuin myös nuoria nousevia tutkijoita. Lisäksi yliopiston tutkimuksen kärkiä ovat ilmakehätutkimus ja matematiikka. Yliopisto on kuluvina vuosina jatkanut strategisten tutkimusalueiden temaattista määrittämistä. Alojen tutkimukseen on haettu täydentävää rahoitusta erityisesti Suomen Akatemian yliopistojen profiloitumista tukevista hauista (ns. profi 1-4). Yliopisto on saanut rahoitusta yhteensä 34,5 M?. Viides profiloitumishaku on avautumassa syksyllä Yliopistolle myönnettiin Profi1-haussa Elämäntieteet (Life Science) -alueelle rahoitusta 9 M? ja Profi2- Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu 8(15)

52 haussa Ihmismieli muuttuvassa maailmassa (Human Mind in Changing World) -alueelle 10,5 M?. Profi3- haussa myönnettiin 15 M?. Sen keskeisinä kohteina olivat kolme ilmakehätieteisiin ja ilmaston sekä ekosysteemien tutkimukseen, datatieteisiin ja kestävyystieteeseen sijoittuvaa profilointialuetta: INAR (Institute for Atmospheric and Earth System Research), HiDATA (Helsinki Centre for Data Science) ja HELSUS (Helsinki Institute of Sustainability Science). 2.Avoimen tieteen toimintapa Helsingin yliopisto on saavuttanut tason 5 avoimen tieteen toimintakulttuuriarviossa vuonna Yliopisto on jatkanut avoimen tieteen toimintatapojen kehittämistä strategiansa mukaisesti. Avoimen julkaisemisen periaatteet on hyväksytty. Niiden mukaisesti yliopistossa tuotetut opinnäytetyöt, väitöskirjat sekä tutkimusjulkaisut ovat lähtökohtaisesti avoimia. Yliopiston tutkimustoiminnan dokumentoinnin, pitkäaikaisen säilyvyyden ja jatkokäytön varmistamiseksi kaikki tutkimusjulkaisut rinnakkaistallennetaan yliopiston julkaisuarkisto HELDAan. Yliopisto käynnisti vuosina toteutettavan Avoimen julkaisemisen palvelukeskus -hankkeen. Siinä tuetaan tutkijoiden julkaisemista sekä täysin avoimissa että tilausmaksullisissa kanavissa, huolehditaan kirjoittajamaksujen hallinnoinnista ja kustannusten seurannasta, pilotoidaan erilaisia avoimen julkaisemisen tuen malleja ja neuvotaan tutkijoita avoimeen julkaisemiseen liittyvissä asioissa. Hankkeessa toteutetaan Helsinki University Press-sarja, HUP. HUP on Open Access -tiedekustantamo, jonka kaikki julkaisut ovat verkossa vapaasti saatavilla. Ensimmäiset julkaisut ilmestyvät vuonna Yliopisto on selvittänyt tutkimusaineistojen omistus- ja käyttöoikeuksia sekä etsinyt keinoja niiden hallitsemiseen. Osana avoimen julkaisemisen keskus -hanketta toteutettiin avointa julkaisemista ja tekijänoikeuden merkitsemistä tukeva Creative Commons -lisenssiopas. Yliopisto jatkoi tutkimusdatainfrastruktuurin kehittämistä.tavoitteena on parantaa datan jakamisen ja avaamisen edellytyksiä (MILDRED-hanke). Vuonna 2017 kehitettiin erityisesti tutkimusaineistojen hallintaan liittyviä digitaalisia palveluita. Uusi Datasupport-palvelusivusto julkaistiin. Sivusto ohjaa tutkijoita juuri heille sopivan datapalvelun tunnistamisessa ja tilaamisessa sekä yksinkertaistaa asiantuntija-avun saavutettavuutta. Uudistetut datanhallinnan ohjeet julkaistiin Helsingin yliopisto koordinoimassa DMPTuulin aineistonhallintasuunnitelmatyökalussa. Yliopiston tutkijoita on palkittu kansainvälisesti avoimen tieteen edistämisestä. Avointa tiedettä edistävä SPARC Europe -kirjastoyhteisö myönsi Open Data Champions -tunnustuksen kolmelle Helsingin yliopiston tutkijalle. 3.Kansainvälinen tutkimusrahoitus Vuonna 2017 yliopistossa jatkettiin tutkimusrahoituksen haun tukeen liittyviä toimia, kuten kampusten lähipalvelujen toiminnan varmistaminen, palvelujen tunnetuksi tekeminen ja budjetointituen kehittäminen. Kaikilla kampuksilla toimii nyt hakuneuvontaa antavien tutkimusrahoituksen asiantuntijoiden lisäksi yksi tai Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu 9(15)

53 useampi Grant Coach, joka tukee tutkijoita valikoitujen merkittävien rahoitushakemusten valmistelussa. Yliopisto menestyi hyvin erityisesti Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoitushauissa, joissa keskustakampus ja erityisesti humanistiset alat paransivat suoritustaan. Vuonna 2017 yliopistossa kokeiltujen innovaatioagenttien sekä tutkimuspalveluiden hyödyntämisvalmiudet ja yritysyhteistyö -tiimin koulutuksiin osallistui yli 600 tutkijaa. Koulutusten tuloksena tutkijoiden tietoisuus Horisontti hauista ja tutkimuksen vaikuttavuudesta kasvoi. Myös eurooppalaista avoimen innovoinnin Vision2020 -verkostoa on hyödynnetty tiiviisti. Tekesin rahoittaman iscout-hankkeen tuloksena syntyi tutkijoille opas "Yhteisluominen: Opas yliopiston ja yritysten yhteistyön syventämiseen", joka tukee erityisesti monitieteisen tutkimuksen ja yritysten välistä yhteistyötä isoissa yhteistutkimushankkeissa. Yliopisto on panostanut Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) temaattisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (Knowledge and Innovation Communities, KIC) toimintaan. Vuonna 2017 tämä tapahtui aiempien EIT Digital- ja EIT Food -jäsenyyksien lisäksi liittymällä myös EIT Climate KIC -yhteisön jäseneksi. Yliopisto on osallistunut Euroopan Unionin 9. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (FP9) valmisteluun ja pyrkinyt vaikuttamaan siihen mm. UNIFI:n ja League of European Research Universities (LERU) - organisaation kautta. Vuonna 2018 tämä vaikuttamistyö jatkuu. Korkeakouluyhteisö voimavarana Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Yhteisö voimavarana Johtajia ja esimiehiä on tuettu yliopiston johtamiskäytännöissä ja erilaisten ihmisten johtamisessa. Johtoa ja esimiehiä on koulutettu mm. hyvässä henkilöstöjohtamisessa, talousjohtamisessa, muutosviestinnässä, etä- ja mobiilityön johtamisessa, LEAN -filosofiassa ja projektijohtamisessa. Koulutusohjelmajohtajia on valmennettu uuteen johtamistehtäväänsä. Yliopistotason johtoryhmien toimintaa on arvioitu alkuvuodesta ja uudelleen syksyllä 2017, ja johtoryhmien kokoonpanoja, tehtäviä ja käytäntöjä uudistetaan arvioinnin perusteella syksystä 2017 alkaen. Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu10(15)

54 Yliopiston koko henkilöstölle sekä apurahatutkijoille ja muille yliopiston piirissä työskenteleville tehtiin työhyvinvointikysely syyskuussa Työhyvinvointikyselyyn vastattiin ennätyksellisen innokkaasti. Kaikista työsuhteisista yliopistolaisista kyselyyn vastasi 62,8 prosenttia. Työhyvinvointikyselyn tulokset olivat melko samanlaiset kuin vuoden 2015 kyselyssä ja kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,3 asteikolla 1-5. Tuloksissa näkyi tyytyväisyys oman työn sisältöön ja osaamiseen. Omien työtehtävien mielenkiintoisuuden ja haasteellisuuden koettiin olevan erityisen hyvää. Arvioitiin, että työkaverit tukevat ja kannustavat toisiaan ja osaamista jaetaan riittävästi. Myös lähiesimiestyö ja vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön saivat keskimäärin positiiviset arviot. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksiin yliopiston päätöksenteossa ei oltu tyytyväisiä. Yliopiston sisäinen viestintä ja uralla etenemismahdollisuudet koettiin heikoiksi. Arvioitiin, että vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa on vielä parantamista. Yksiköt kävivät henkilöstöpalveluiden tuella läpi omia työhyvinvointituloksiaan ja laativat niiden perusteella työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat henkilöstöä osallistaen. Prosessin tavoitteena oli nostaa esille kyseisen yksikön keskeiset kehittämiskohteet ja tehdä konkreettinen suunnitelma ja aikataulu niiden eteenpäinviemiseksi. Myös yliopistotasolla tehtiin kehittämistoimia kyselyssä saadun palautteen perusteella. Yliopiston johto linjasi nopeita ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka perustuivat sekä työhyvinvointikyselyn tuloksiin että Sue Scottin raportin toimenpide-ehdotuksiin. Toimenpiteitä ovat mm. henkilöstön osallistumismahdollisuuksien parantaminen strategiatyössä, esimiesviestinnän ja sisäisen viestinnän parantaminen sekä johdon ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen lisääminen ja parantaminen. Lisäksi esimerkiksi työterveyspalveluita kehitettiin helpommin saavutettaviksi avaamalla uusi palvelukanava. Helsingin yliopiston henkilöstön keskuudessa loppuvuodesta 2016 tehty sisäisen viestinnän tutkimus osoitti, että yliopistolaiset toivovat kohennusta erityisesti johdon päätöksenteon avoimuuteen ja yhteisöllisyyttä vahvistavaan vuorovaikutteiseen viestintään. Tulosten perusteella johto valmisteli toimenpiteitä vuorovaikutteisemmasta viestinnästä johdon ja yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi yliopisto tarjosi koko yliopiston henkilöstölle verkkoluentosarjan yhteisöllisyyden teemoista. Sarjan tärkeimpiä teemoja olivat mm. työn merkityksellisyys, myötätunto, luottamus, itsensä johtaminen ja työntekijäkokemus. Luennot tarjosi työkaluja, joiden avulla arjen työssä voi edistää yhteisöllisyyttä ja sen osana työssäjaksamista ja työyhteisön hyvinvointia. Työyhteisöjä kannustettiin hyödyntämään luentosarjaa yhteisen kokoontumisen ja keskustelun välineenä. Helsingin yliopisto julkaisi uuden Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman Suunnitelmassa on erityistä huomioita kiinnitetty sen ajankohtaisuuteen ja dynaamisuuteen. Strategiakaudella kehitetään henkilöstön substanssiosaamista, kansainvälisyys-, viestintä-, verkosto-, johtamis- ja talousosaamista sekä työyhteisötaitoja. Koulutusta on järjestetty myös yliopiston toimintatapojen omaksumiseen ja kehittämiseen sekä digitaalisten työkalujen käyttöön. 3. HELSINGIN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu11(15)

55 Tehtävä ja profiili Helsingin yliopisto profiloituu korkeatasoisena, kansainvälisesti tunnustettuna, monitieteisenä tiedeyliopistona. Yliopistolla on merkittävä kansallinen vastuu globaalien ongelmien ratkaisujen etsimisessä ja yhteiskunnan kehityksen edellyttämän korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Helsingin yliopisto on määritellyt keskeisiksi vahvuusaloikseen kolme strategista tutkimusaluetta: Life Science, Human Mind in Changing World ja Matter and Materials. 4. TUTKINTOTAVOITTEET Tavoitteet Vuosina keskimäärin Ylemmät korkeakoulututkinnot Kasvatusalat 330 Terveys- ja hyvinvointialat 55 Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat 670 Yhteiskuntatieteet ja palvelualat 405 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet 270 Luonnontieteet 498 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat 100 Maatalous- ja metsätieteelliset alat 302 Hammaslääketiede 45 Lääketiede 145 Yliopistokohtaiset tavoitteet Tohtorin tutkinnot 490 Alemmat korkeakoulututkinnot Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella ovat vuosittain: lastentarhanopettajat 140, erityislastentarhanopettajat 45, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 100, humanistiset oppiaineet 100 ja matemaattis-luonnontieteelliset oppiaineet 60. Yliopisto vähentää humanistisen alan opettajankoulutusta. Yliopisto suuntaa kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottojaan yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutuksen kasvaviin koulutustarpeisiin (lastentarhan- ja luokanopettajakoulutus, erityisopetuksen opettajatarpeet). Yliopisto lisää lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa 40 opiskelijalla vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen. Yliopisto toteuttaa toimenpiteet sovitun mukaisesti sopimuskauden kuluessa. Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu12(15)

56 Lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty sovitun mukaisesti. 5. RAHOITUS Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49 :n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 :n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella yhteensä euroa momentilta seuraavasti: a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen euroa. Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli, Lahti), Aleksanteri-instituutti, HIP, luonnontieteellinen keskusmuseo, eläinsairaala, Kansalliskirjasto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, kuluttajatutkimuskeskus, Suomen LUMA -keskus ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden valtakunnallisten tehtävien perusteella. Strategiarahoitusta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan euroa vuonna 2017, euroa vuonna 2018, euroa vuonna 2019 ja euroa vuonna 2020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Muutosohjelman toteuttaminen - HiLife osaamiskeskittymän kehittäminen vuoteen 2017 mennessä - Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella ja pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen opettajankoulutus - Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen - Iso Pyörä -koulutusuudistus (sis. koulutusohjelmien uudistaminen, digitaalisten oppimisympäristöjen luominen ml. välineistön sekä opetusmenetelmien ja ohjauksen vahvistaminen) - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Kansainvälistymisen vahvistamisen toimenpiteet ja kansallisen yhteistyön toimintamallien kehittäminen - Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen - Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus - Tutkimustulosten hyödyntämisen ja yritysyhteistyön vahvistamisen toimintamallien kehittäminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella. Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 :ssä ja 40 :ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu13(15)

57 Strategiarahoituksen perusteena olevat toimenpiteet: - Muutosohjelman toteuttaminen; ohjelma on toteutettu suunnitellusti. Yliopisto on tasapainottanut taloutensa. - HiLife osaamiskeskittymän kehittäminen vuoteen 2017 mennessä on toteutettu suunnitellusti. Ks. luku 2 ja uudet avaukset. - Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella ja pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen opettajankoulutus on toteutettu suunnitellusti - Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen; yliopisto on lisännyt lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa 20 opiskelijalla vuodesta 2017 alkaen. - Iso Pyörä -koulutusuudistus on toteutettu. Ks. Uudet avaukset - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen; ks. luku Kansainvälistymisen vahvistamisen toimenpiteet ja kansallisen yhteistyön toimintamallien kehittäminen, ks. luku Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen; ks. luku Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus; ks. luku Tutkimustulosten hyödyntämisen ja yritysyhteistyön vahvistamisen toimintamallien kehittäminen - Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen; ks. luku RAPORTOINTI Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan yliopistojen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa. ALLEKIRJOITUKSET Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu14(15)

58 Tapio Kosunen Ylijohtaja Jaana Husu-Kallio Hallituksen puheenjohtaja Hannu Sirén Johtaja Jukka Kola Rehtori LIITTEET Kansalliskirjastoa koskeva liite Helsingin yliopiston sopimukseen kaudelle Sopimusraportointi 2018 / Helsingin yliopisto Sivu15(15)

59 LIITE 4 Lääketieteellinen tdk: toiminnanohjauksen aikataulutus syksyllä 2018 kesäkuu Heinä Elo syys Loka Marras Joulu HUOM Valinnaiset indikaattorit HY laajennettu JORY Mallin valinnaiset Indikaattorit rehtorilta kommentoitavaksi (9 kpl) 20.8 HY Laajennettu JORY Käsitellään valinnaisia indikaattoreita (9 kpl) TDK kuittaa indikaattorit tai voi tarjota omaa ja/tai ehdottaa muutosta indikaattorin tavoitearvoon Rehtorin neuvottelut, sovitaan rehtorin kanssa valinnaisten indikaattoreiden tavoitearvot Indikaattorit vaikuttavat vasta vuoden 2020 resursseihin LTDK JORY Käsitellään/ tiedoksi indikaattorit HY talous JORY Rehtorin ehdotus indikaattoreista tdk:lle ((2 kpl) TOPSU- päivitys LTDK JORY Sovitaan TOPSUn valmistelusta ja keskustellaan strategisista kehittämiskohteista 2019, 14.8 LTDK JORY, ylimääräinen kokous/ seminaari Keskustelu /valmistelu 1. LTDK strategisista kehittämiskohteista 2. käsitellään TOPSU luonnosta 3. LTDK valinnaiset indikaattorit 4. valmistellaan talousarvion perusteita 5. valmistellaan henkilöstörakenteen painopisteitä" LTDK YKSIKKÖ- KOKOUS (JS 14 ) syyskuun alussa PVM? keskustelu TOPSU:sta, hesu linjauksista, talousarvion perusteista PVM LTDK JORY TOPSUn käsittely TOPSU Rehtorille Hallitus Kirjoitetaan word pohjalle. hyväksyy HY TOPSUn Asiakirja pohja saadaan TOIMI:lta 20.8 HY laajennettu JORY, seminaari Keskustelu strategisista hankkeista /tdk:n omat / tdk:t yhteiset strategiset kehittämiskohteet 11.9 LTDK TDKN TOPSU luonnos 1. käsittely LTDK TDKN TOPSUn käsittely/ hyväksyntä Rehtori vahvistaa TOPSUn, johon kuuluu henkilöstösuunnitelm a ja budjetti Budjetti Kehyslaskelmat rehtorilta, pl strateginen raha HY talous JORY Lopullinen kehys tdk:lle, ml strateginen raha 11.9 LTDK TDKN Talousarvion perusteet (JS 8 ) Dekaanin ja toimintayksiköiden väliset neuvottelut hesusta ja menokehyksestä Budjetti Rehtorille Henkilöstösuunnitelma LTDK TDKN Henkilöstörakenteen kehittämisen painopisteet (JS 8 ) Dekaanin ja toimintayksiköiden väliset neuvottelut hesusta ja menokehyksestä Yhteenveto LTDK käsittelyistä: LTDK JORY 1. Käsitellään/ tiedoksi indikaattorit, sovitaan TOPSUn valmistelusta ja 2. keskustellaan strategisista kehittämiskohteista LTDK JORY / seminaari LTDK YKSIKKÖKOKOUS (JS 14 ) syyskuun alussa PVM? 11.9 LTDK TDKN LTDK JORY, PVM? LTDK TDKN Keskustelu /valmistelu 1. LTDK strategisista kehittämiskohteista 2. käsitellään TOPSU luonnosta 3. LTDK valinnaiset indikaattorit 4. valmistellaan talousarvion perusteita 5. valmistellaan henkilöstörakenteen painopisteitä keskustelu TOPSU:sta, hesu linjauksista, talousarvion perusteista 1. talousarvion perusteet 2. henkilöstörakenteen painopisteet 3. TOPSU luonnos 1. käsittely TOPSUn käsittely/ viimeistely TOPSUn käsittely/ hyväksyntä Dekaanin ja toimintayksiköiden väliset neuvottelut hesusta ja menokehyksestä

60 Helsingin yliopisto Helsingin yliopiston rahastot Sijoitustoiminnan periaatteet 29. maaliskuuta 2017 Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston rahastojen sijoitustoiminnan periaatteet. Hallituksen päättämä

61 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 1(12) Sisällysluettelo 1. HELSINGIN YLIOPISTO Sijoitusomaisuus Sijoitustoiminnan tarkoitus ja tavoite Tuottotavoite Riskiprofiili Perusallokaatiot Sijoitustoiminnan periaatteiden allokaatiomuutoksen toimeenpano Käytettävät omaisuuslajit eri salkuissa Vertailuindeksi Varainhoitajat Vastuut ja valtuudet, raportointi Käyvän arvon rahasto Vastuullisuus sijoitustoiminnassa HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT Sijoitusomaisuus Sijoitustoiminnan tarkoitus ja tavoite Tuottotavoite Riskiprofiili Perusallokaatio Käytettävät omaisuuslajit Vertailuindeksi Varainhoitajat Vastuut ja valtuudet, raportointi Käyvän arvon rahasto Vastuullisuus sijoitustoiminnassa... 11

62 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 2(12) 1. HELSINGIN YLIOPISTO 1.1 Sijoitusomaisuus Helsingin yliopiston sijoitusomaisuus muodostui yliopistouudistuksen (v. 2010) yhteydessä Tulevaisuusrahastoon kerätystä varallisuudesta. Sijoitusomaisuudella tarkoitetaan omaisuutta, jota yliopisto sijoittaa sijoitusinstrumentteihin. Sijoitusomaisuusteen voidaan sisällyttää yliopiston omistuksessa olevia sijoituskiinteistöjä. Sijoitusomaisuuteen ei sisällytetä kiinteistöjä tai osakehuoneistoja, joita käytetään yliopiston omassa toiminnassa. Helsingin yliopiston sijoitusomaisuus jakautuu sijoitusperiaatteiden mukaiseen sijoitussalkkuun ja rahoituksen periaatteiden mukaisesti likviditeettisalkkuun 1, joka suuruudeltaan vastaa yliopiston operatiivisen toiminnan ylijäämää. 1.2 Sijoitustoiminnan tarkoitus ja tavoite Sijoitusomaisuus lisää yliopiston taloudellista itsenäisyyttä ja tuo taloudellista vakautta. Sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite on varallisuuden arvon kasvattaminen ja toissijainen tavoite on vakaa kassavirta yliopiston perustehtävien rahoittamiseksi. Sijoitusomaisuuden hallinnassa ja käytössä on kiinnitettävä erityistä huomiota sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Yliopiston perustehtävien lyhytaikaisen rahoituksen tarve ei saa ohittaa pitkäaikaisen sijoitusomaisuuden kasvattamisen tavoitetta. 1.3 Tuottotavoite Sijoitusomaisuuden keskimääräinen vuotuinen reaalinen tuottotavoite 2 on pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) 3-5 %. 1.4 Riskiprofiili Salkun riskiprofiili pyritään rakentamaan siten, että 12 kuukauden volatiliteetti on alle 15 %. Poikkeuksellisessa markkinatilanteessa volatiliteetille asetetut rajat voivat ylittyä. 1.5 Perusallokaatiot Likviditeettisalkku käsittää operatiivisen toiminnan kumulatiivisen ylijäämän verran likvidejä sijoituksia korkorahastoissa, joiden sijoitushorisontti on 1-3 vuotta. 1 Helsingin yliopiston likviditeettisalkku käsittää operatiivisen toiminnan kumulatiivisen ylijäämän verran likvidejä sijoituksia. Sijoitustoiminnan kumulatiivista ylijäämää ei oteta huomioon laskettaessa likvidien sijoitusten tarvetta, koska se muodostaa pitkän aikavälin tuoton sijoitusomaisuudelle. Pitkän likviditeetin (yli 6 kk) edellyttämät likvidit varat sijoitetaan korkorahastoihin, joiden sijoitushorisontti on 1-3 vuotta. 2 reaalinen tuottotavoite = tuotto, josta on poistettu inflaation vaikutus.

63 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 3(12) Likviditeettisalkun perusallokaatio: Instrumentti Korot Vaihteluväli Korot 100 % - Korot ja osakkeet salkun (Sijoitussalkun) perusallokaatio: Instrumentti Korot ja Vaihteluväli osakkeet Korot 25 % 0 80 % Osakkeet 75 % % Vaihtoehtoisten sijoitusten perusallokaatio: Instrumentti Vaihtoehtoiset Vaihteluväli Vaihtoehtoiset 100 % - Likviditeetti-, sijoitussalkun ja vaihtoehtoisten sijoitusten allokaatiot yhdistettynä muodostavat kokonaisallokaation. Kokonaisallokaatiolle asetetaan vaihteluväli: Korot ja osakkeet Likviditeetti Vaihtoehtoiset Kokonaisuus Perusallokaatio Vaihteluväli Korot 100 % 25 % 30 % 0 80 % Osakkeet 75 % 50 % % Vaihtoehtoiset 100 % 20 % 0 30 % Perusallokaatioita tarkastellaan vähintään vuosittain Sijoitustoiminnan periaatteiden allokaatiomuutoksen toimeenpano Sijoitustoiminnan periaatteiden muutokseen sisältyy vaihtoehtoisten sijoitusten painoarvon lisääminen nykyiseltä tasolta. Vaihtoehtoisten sijoitusten luonteen vuoksi allokaation muuttaminen tapahtuu usean vuoden aikajänteellä sijoituskohteiden ja markkinatilanteen mukaisesti. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin voidaan sisällyttää Helsingin yliopiston sijoituskiinteistöt, joiden tasearvo vuoden 2016 lopussa oli noin 25 miljoonaa euroa. Salkussa olevia kiinteistösijoituksia seurataan käyvin arvoin.

64 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 4(12) 1.6 Käytettävät omaisuuslajit eri salkuissa Sijoitukset jaotellaan korko-, osake- ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin, joita rajoitetaan (minimi % ja maksimi %) seuraavien taulukoiden mukaisesti. Sijoituslajeille määritellään neutraalipainotus, jotka lasketaan kyseisen salkun sijoitusten kokonaismäärästä. Likviditeettisalkku KOROT Neutraalipainotus % Korot < 3 vuotta 100 Sijoitussalkku KOROT Minimi % Maksimi % Neutraali painotus % Valtiolainat ,0 Yrityslainat IG ,0 Yrityslainat HY ,0 Kehittyvät markkinat ,0 Rahamarkkinat ,0 Yhdistelmäkorkorahastot ,0 KOROT YHTEENSÄ ,0 OSAKKEET Minimi % Maksimi % Neutraali painotus % Suomi ,0 Eurooppa ,0 Pohjois-Amerikka ,0 Aasia ,5 Kehittyvät markkinat ,5 Globaalit 0 20 taktinen OSAKKEET YHTEENSÄ ,0 Vaihtoehtoisten sijoitukset VAIHTOEHTOISET Minimi % Maksimi % Kiinteistöt Muut vaihtoehtoiset 0 50 Vaihtoehtoisia sijoituksia EI tehdä suorina sijoituksina seuraaviin (sijoituskohteet on rajattu pois): - valuuttajohdannaiset - ei-suojaavat johdannaiset - raaka-aineet

65 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 5(12) Yksittäisten sijoituskohteiden painoja rajoitetaan seuraavan taulukon mukaisesti. Paino lasketaan kustakin salkusta erikseen. Vaihtoehtoisten sijoitusten osalta voidaan tarvittaessa poiketa asetetuista rajoista: YKSITTÄISET SIJOITUKSET Minimi % Maksimi % Rahasto (ml. ETF) 0 10 Osake 0 10 Velkakirja (vastapuoli yhteensä) 0 10 Poissuljettujen instrumenttien lista yhdessä omaisuuserien rajojen kanssa rajoittaa riskinottoa, varmistaa kohtuullisen hajautuksen sekä antaa varainhoitajille mahdollisuuden toteuttaa omaa sijoitusstrategiaansa. Kiinteistösijoitukset tehdään suorina sijoituksina eivätkä ne sisälly varainhoitajien mandaatteihin. 1.7 Vertailuindeksi Vertailuindeksinä käytetään yhdistelmäindeksiä, joka kuvaa sijoitussalkulle päätetyn neutraalipainotuksen mukaisen salkun tuottokehitystä. Vertailuindeksi muodostetaan eri omaisuuslajien tuottoa kuvaavista indekseistä painottamalla kutakin indeksiä kyseisen omaisuuslajin painolla neutraalipainotuksessa. Sijoutussalkulle asetetaan vertailuindeksi seuraavan taulukon mukaisesti: Rahamarkkinaindeksit Indeksin kuvaus % -osuus Euribor 3 kk Lyhyet rahamarkkinainstrumentit 0,0 BC Euro Aggregate Treasury Index Valtionlainat 0,0 BC Euro-Agg 500MM Corp. Index Euro Hedged BC US Aggr. Credit TR Value Hedged EUR Yrityslainat, investment grade Yrityslainat, investment grade 6,0 6,0 BC Euro High Yield B & above 3% Cap ex Fin Subord ML Global HY Constrained Index Hedged EUR Yrityslainat, high yield Yrityslainat, high yield 3,0 3,0 JP Morgan EMBI Global Divers. (EUR Hedged) JP Morgan GBI EM Global Diversified Comp. unhedged USD Kehittyvien markkinoiden lainat Kehittyvien markkinoiden lainat 3,5 3,5 KOROT YHTEENSÄ 25,0 Osakeindeksit Indeksin kuvaus % -osuus NASDAQ OMX Helsinki Cap GI Osakkeet, Suomi 10,0 MSCI Europe TR Osakkeet, Eurooppa 20,0 MSCI North America TR Osakkeet, P-Amerikka 25,0

66 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 6(12) MSCI Pacific TR Osakkeet, kehittynyt 7,5 Aasia ja Tyynimeri MSCI Emerging Markets TR Osakkeet, kehittyvät 12,5 markkinat OSAKKEET YHTEENSÄ 75,0 Likviditeettisalkulle ja vaihtoehtoisten sijoitusten salkuille ei aseteta vertailuindeksiä vaan niiden tuottoa verrataan etukäteen asetettuun tuottotavoitteeseen. Likviditeettisalkun tuottotavoite on vallitsevassa markkinatilanteessa 0-1 %. Vaihtoehtoisten sijoitusten salkun tuottotavoite on 5-8 %. Tuotto riippuu valittavista instrumenteista. 1.8 Varainhoitajat Yliopistolla on vähintään yksi varainhoitaja likviditeettisalkulle, vähintään 3 varainhoitajaa korko- ja osakesalkuille (sijoitussalkuille) sekä vähintään 2 varainhoitajaa vaihtoehtoisille sijoituksille. Varainhoitajien suorituksia verrataan toisiinsa ja vertailuindeksiin. Varainhoitajien kanssa tehdään execution only, konsultatiivisia tai täyden valtakirjan sopimuksia lukuun ottamatta vaihtoehtoisia sijoituksia, joista tehdään execution only tai konsultatiivisia sopimuksia. Sopimuksen puitteissa tehtävät yksittäiset sijoitukset vaihtoehtoisiin sijoituksiin käsitellään aina tapauskohtaisesti sijoitustoimikunnassa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Poistettu: Varainhoitosopimuksen 1.9 Vastuut ja valtuudet, raportointi Helsingin yliopiston sijoitustoimintaa koskevat vastuut, valtuudet ja raportointi on määritelty yliopiston johtosäännössä ja erillisessä hallituksen päätöksessä Käyvän arvon rahasto Rahoitusarvopaperit arvostetaan KPL 5:2a :n ja kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (1315/2004) mukaisesti käypään arvoonsa ja käyvän arvon muutos kirjataan taseen omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon, koska rahoitusarvopapereita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa lyhyen aikavälin voiton tavoittelemiseksi. Pitkäaikaiset ja olennaiset arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi. Pitkäaikaisena ja olennaisena arvonalentumisena pidetään yleensä vähintään 50 % arvonalentumista alkuperäisestä hankintamenosta. Arvonalentumisena pidetään sitä osaa alkuperäisen hankintahinnan ja markkinaarvon välillä, jonka voidaan todeta olevan pysyvästi alentunut. Tehty arvonalentumiskirjaus palautetaan vain, jos on erityistä näyttöä siitä, että arvo on merkittävästi ja pysyvästi noussut. Palautuksen arvioinnissa käytetään samoja periaatteita kuin arvonalentumiskirjauksen yhteydessä Vastuullisuus sijoitustoiminnassa Kaikkien Helsingin yliopiston toimintojen tulee olla sopusoinnussa yliopiston yhteiskuntavastuuta koskevien arvojen kanssa. Yliopisto välttää suorien sijoitusten tekemistä kohteisiin, jotka ovat ristiriidassa lain tai kansainvälisiä ihmisoikeuksia koskevien sopimusten kanssa. Vastuullisena sijoittajana yliopisto noudattaa hyvää hallintotapaa, mikä tarkoittaa investointipäätösten ja prosessien riittävää dokumentointia. Helsingin yliopisto on pitkäjänteinen sijoittaja, jonka tavoitteena on varmistaa sijoituskohteidensa hyvä tuotto ja arvonkehitys pitkällä aikavälillä. Vastuullinen yritys, joka huomioi ympäristö-, sosiaaliset ja hyvään

67 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 7(12) hallintotapaan liittyvät näkökulmat toiminnassaan, on kannattavampi sijoituskohde pitkällä aikajänteellä johtuen mm. tehokkaammasta riskienhallinnasta sekä uusien liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tuomasta kilpailuedusta. Helsingin yliopisto käyttää sijoitustoiminnassaan ensisijaisesti varainhoitajia, joiden sijoitustoiminnassa otetaan huomioon vastuullisuusnäkökulmat. Uusia sijoituspäätöksiä ja omaisuudenhoitosopimuksia tehtäessä otetaan aina huomioon vastuullisen sijoittamisen toteuttaminen. Tavoitteena on, että kaikki Helsingin Yliopiston käyttämät varainhoitajat ovat sitoutuneet noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Lisäksi Helsingin yliopisto edellyttää varainhoitajilta ESG-raportointia vähintään vuosittain.

68 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 8(12) 2 HELSINGIN YLIOPISTON RAHASTOT 2.1 Sijoitusomaisuus Helsingin yliopiston rahastojen sijoitusomaisuus on muodostunut pitkän ajan kuluessa lahjoitusten ja sijoitustoiminnan tuloksena. Helsingin yliopiston rahastot hallinnoi yliopiston eri tiedekuntien hyväksi toimivia kolmea omakatteista ja 290 sidottua lahjoitusrahastoa. Sijoitusomaisuudella tarkoitetaan omaisuutta, jota yliopiston rahastot sijoittaa sijoitusinstrumentteihin. Sijoitusomaisuus voi sisältää Helsingin yliopiston rahastojen omistuksessa olevia sijoituskiinteistöjä. Sijoitusomaisuuteen ei sisällytetä kiinteistöjä tai osakehuoneistoja, joita käytetään yliopiston toiminnassa. 2.2 Sijoitustoiminnan tarkoitus ja tavoite Helsingin yliopiston rahastojen sijoitusomaisuus lisää osaltaan Helsingin yliopiston taloudellista itsenäisyyttä ja tuo taloudellista vakautta. Helsingin yliopiston rahastojen sijoitusomaisuuden tarkoituksena on varallisuuden kasvattamisen lisäksi myös lahjoitusrahastojen reaaliarvon kasvattaminen. Lahjoitusrahastot tukevat Helsingin yliopiston perustehtäviä lahjoittajien toiveiden mukaisesti. Yliopiston perustehtävien lyhytaikainen rahoituksen tarve ei saa ohittaa pitkäaikaista varallisuuden kasvattamisen tavoitetta. Sijoitusomaisuuden hallinnassa ja käytössä on kiinnitettävä erityistä huomiota sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. 2.3 Tuottotavoite Sijoitusomaisuuden keskimääräinen vuotuinen reaalinen tuottotavoite 3 on pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) 3-5 %. 2.4 Riskiprofiili Salkun riskiprofiili pyritään rakentamaan siten, että 12 kuukauden volatiliteetti on alle 15 %. Poikkeuksellisessa markkinatilanteessa volatiliteetille asetetut rajat voivat ylittyä. 2.5 Perusallokaatio Helsingin yliopiston rahastojen perusallokaation neutraalijakauma ja sen vaihteluvälit ovat: Perusallokaatio % Minimi % Maksimi % Korot Osakkeet Vaihtoehtoiset Perusallokaatiota tarkastellaan vähintään vuosittain. 3 reaalinen tuottotavoite = tuotto, josta on poistettu inflaation vaikutus.

69 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 9(12) 2.6 Käytettävät omaisuuslajit Sijoitukset jaotellaan korko-, osake- ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin, joita rajoitetaan (minimi % ja maksimi %) seuraavan taulukon mukaisesti. Sijoituslajeille määritellään neutraalipainot, jotka lasketaan sijoitusten kokonaismäärästä. Minimi % Maksimi % Neutraali KOROT painotus % Valtiolainat ,0 Yrityslainat IG ,0 Yrityslainat HY ,5 Kehittyvät markkinat ,5 Rahamarkkinat ,0 Yhdistelmäkorkorahastot 0 20 taktinen KOROT YHTEENSÄ ,0 OSAKKEET Minimi % Maksimi % Neutraali painotus % Suomi ,0 Eurooppa ,0 Pohjois-Amerikka ,0 Aasia ,0 Kehittyvät markkinat ,0 Globaalit 0 20 taktinen OSAKKEET YHTEENSÄ ,00 VAIHTOEHTOISET Neutraali Minimi % Maksimi % painotus % Private Equity Kiinteistöt Hedge-rahastot 0 25 taktinen Muut 0 50 taktinen VAIHTOEHTOISET YHT ,0 Vaihtoehtoisia sijoituksia EI tehdä suorina sijoituksina seuraaviin (sijoituskohteet on rajattu pois): - valuuttajohdannaiset - ei-suojaavat johdannaiset - raaka-aineet Yksittäisten sijoituskohteiden painoja rajoitetaan seuraavan taulukon mukaisesti: YKSITTÄISET SIJOITUKSET Minimi % Maksimi % Rahasto (ml. ETF) 0 10 Osake 0 10 Velkakirja (vastapuoli yhteensä) 0 10

70 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 10(12) Poissuljettujen instrumenttien lista yhdessä omaisuuserien rajojen kanssa rajoittaa riskinottoa, varmistaa kohtuullisen hajautuksen sekä antaa varainhoitajille mahdollisuuden toteuttaa omaa sijoitusstrategiaansa. Edellisten lisäksi Helsingin yliopiston rahastot voi sijoittaa pääsääntöisesti Helsingin yliopiston tutkimukseen pohjautuviin spinout yrityksiin. Nämä sijoitukset tehdään Helsingin yliopistokonsernin omistajapolitiikan linjausten mukaisesti. Spinout yritykset muodostavat ns. innovaatiosalkun, jota ei lueta sijoitusvarallisuuteen. Kiinteistösijoitukset tehdään suorina sijoituksina eivätkä ne sisälly varainhoitajien mandaatteihin. 2.7 Vertailuindeksi Vertailuindeksinä käytetään yhdistelmäindeksiä, joka kuvaa sijoitussalkulle päätetyn neutraalipainotuksen mukaisen salkun tuottokehitystä. Vertailuindeksi muodostetaan eri omaisuuslajien tuottoa kuvaavista indekseistä painottamalla kutakin indeksiä kyseisen omaisuuslajin painolla neutraalipainotuksessa. Sijoitussalkulle asetetaan vertailuindeksit seuraavan taulukon mukaisesti: Rahamarkkinaindeksit Indeksin kuvaus % -osuus Euribor 3 kk Lyhyet rahamarkkinainstrumentit 0,0 BC Euro Aggregate Treasury Index Valtionlainat, euroalue 0,0 BC Euro-Agg 500MM Corp. Index Euro Hedged BC US Aggr. Credit TR Value Hedged EUR Yrityslainat, investment grade Yrityslainat, investment grade 5,0 5,0 ML Global HY Constrained Index Hedged EUR BC Euro High Yield B & above 3% Cap ex Fin Subord JP Morgan EMBI Global Divers. EUR Hedged JP Morgan GBI EM Global Diversified Comp. unhedged USD Yrityslainat, high yield Yrityslainat, high yield Kehittyvien markkinoiden lainat Kehittyvien markkinoiden lainat 3,75 3,75 1,25 1,25 KOROT YHTEENSÄ 20,0 Osakeindeksit Indeksin kuvaus % -osuus NASDAQ OMX Helsinki Cap GI Osakkeet, Suomi 6,0 MSCI Europe TR Osakkeet, Länsi-Eurooppa 14,0 MSCI North America TR Osakkeet, Pohjois-Amerikka 17,0 MSCI Pacific TR Osakkeet, Aasia 5,0

71 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 11(12) MSCI Emerging Markets TR Osakkeet, Kehittyvät 8,0 markkinat OSAKKEET YHTEENSÄ 50,0 Vaihtoehtoisten indeksit Indeksin kuvaus % -osuus ei aseteta etukäteen Kiinteistö ja metsä 20,0 ei aseteta etukäteen Private Equity 10,0 VAIHTOEHTOISET YHTEENSÄ 30,0 VERTAILUINDEKSI YHTEENSÄ 100,0 2.8 Varainhoitajat Rahastoilla on vähintään 2 varainhoitajaa. Varainhoitajien suorituksia verrataan toisiinsa ja vertailuindeksiin. Vaihtoehtoiset sijoitukset ja listaamattomat yritykset eivät sisälly varainhoitajien mandaatteihin. 2.9 Vastuut ja valtuudet, raportointi Helsingin yliopiston rahastojen sijoitustoimintaa koskevat vastuut ja valtuudet on määritelty Helsingin yliopiston rahastojen johtosäännössä ja sen perusteella tehdyissä rehtorin delegointipäätöksissä. Sijoitustoiminnan raportoinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin Helsingin yliopiston sijoitustoiminnan raportoinnissa Käyvän arvon rahasto Rahoitusarvopaperit arvostetaan KPL 5:2a :n ja kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (1315/2004) mukaisesti käypään arvoonsa ja käyvän arvon muutos kirjataan taseen omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon, koska niitä ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa lyhyen aikavälin voiton tavoittelemiseksi. Pitkäaikaiset ja olennaiset arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi. Pitkäaikaisena ja olennaisena arvonalentumisena pidetään yleensä vähintään 50 % arvonalentumista alkuperäisestä hankintamenosta. Arvonalentumisena pidetään sitä osaa alkuperäisen hankintahinnan ja markkina-arvon välillä, jonka voidaan todeta olevan pysyvästi alentunut. Tehty arvonalentumiskirjaus palautetaan vain, jos on erityistä näyttöä siitä, että arvo on merkittävästi ja pysyvästi noussut. Palautuksen arvioinnissa käytetään samoja periaatteita kuin arvonalentumiskirjauksen yhteydessä Vastuullisuus sijoitustoiminnassa Kaikkien Helsingin yliopiston rahastojen toimintojen tulee olla sopusoinnussa yliopiston yhteiskuntavastuuta koskevien arvojen kanssa. Helsingin yliopiston rahastot välttää suorien sijoitusten tekemistä kohteisiin, jotka ovat ristiriidassa lain tai kansainvälisiä ihmisoikeuksia koskevien sopimusten kanssa. Vastuullisena sijoittajana Helsingin yliopiston rahastot noudattaa hyvää hallintotapaa, mikä tarkoittaa investointipäätösten ja prosessien riittävää dokumentointia. Helsingin yliopiston rahastot on pitkäjänteinen sijoittaja, jonka tavoitteena on varmistaa sijoituskohteidensa hyvä tuotto ja arvonkehitys pitkällä aikavälillä. Vastuullinen yritys, joka huomioi ympäristö-, sosiaaliset ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökulmat toiminnassaan, on kannattavampi

72 Sijoitustoiminnan periaatteet Hallituksen päättämä 12(12) sijoituskohde pitkällä aikajänteellä johtuen mm. tehokkaammasta riskienhallinnasta sekä uusien liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tuomasta kilpailuedusta. Helsingin yliopisto käyttää sijoitustoiminnassaan ensisijaisesti varainhoitajia, joiden sijoitustoiminnassa otetaan huomioon vastuullisuusnäkökulmat. Uusi sijoituspäätöksiä ja omaisuudenhoitosopimuksia tehtäessä otetaan aina huomioon vastuullisen sijoittamisen toteuttaminen. Tavoitteena on, että kaikki Helsingin Yliopiston käyttämät varainhoitajat ovat sitoutuneet noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Lisäksi Helsingin yliopisto edellyttää varainhoitajilta ESG-raportointia vähintään vuosittain.

73 SIJOITUSPERIAATTEIDEN PÄIVITYS Presentation Name / Firstname Lastname 28/05/2018 1

74 PÄIVITYS Vanha muotoilu: Varainhoitajien kanssa tehdään konsultatiivisia tai täyden valtakirjan sopimuksia lukuun ottamatta vaihtoeh-toisia sijoituksia, joista tehdään konsultatiivisia sopimuksia. Varainhoitosopimuksen puitteissa tehtävät yksit-täiset sijoitukset vaihtoehtoisiin sijoituksiin käsitellään aina tapauskohtaisesti sijoitustoimikunnassa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Uusi muotoilu: Varainhoitajien kanssa tehdään execution only, konsultatiivisia tai täyden valtakirjan sopimuksia lukuun ot-tamatta vaihtoehtoisia sijoituksia, joista tehdään execution only tai konsultatiivisia sopimuksia. Sopimuksen puitteissa tehtävät yksittäiset sijoitukset vaihtoehtoisiin sijoituksiin käsitellään aina tapauskohtaisesti sijoitus-toimikunnassa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Presentation Name / Firstname Lastname 28/05/2018 2

75 PERUSTELUT rahoituksen periaatteiden mukaan suorat sijoitukset ovat mahdollisia myös sijoitustoiminnassa ollut aiemmin käytäntö => palataan vanhaan käytäntöön Perustelut Sijoitusjohtaja aloittanut 16.4., eli resursointi mahdollistaa tämän Säästämme varainhoitajalle maksettavan palkkion Sijoitustoiminnasta tulee läpinäkyvämpää (esim. rahastojen rahastot) Laajempi päivitys syksyllä Presentation Name / Firstname Lastname 28/05/2018 3

76 Helsingin yliopisto konserni Tase (18/3) Yo Konserni Yo Konserni Yliopisto Yliopisto V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , , ,40 Muut aineettomat hyödykkee , , , ,34 Ennakkomaksut , , , ,06 * Aineettomat hyödykkeet , , , ,80 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet , ,63 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,24 Koneet ja kalusto , , , ,30 Muut aineelliset hyödykkee , , , ,28 Ennakkomaksut ja keskenerä , , , ,75 * Aineelliset hyödykkeet , , , ,57 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yr , ,19 Osuudet omistusyhteysyrity , , , ,14 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,90 * Sijoitukset , , , ,23 Omakatteisten rahast. vara , ,07 ** Pysyvät vastaavat , , , ,60 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,47 * Vaihto-omaisuus , , , ,47 Pitkäaikaiset saamiset Laskennallinen verosaamine , ,32 * Pitkäaikaiset saamiset , ,32 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , , ,82 Saamiset saman konsernin y , ,48 Saamiset omistusyhteysyrit 3 049, ,73 Muut saamiset , , , ,83 Siirtosaamiset , , , ,81 * Lyhytaikaiset saamiset , , , ,67 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat , , , ,20 * Rahat ja pankkisaamiset , , , ,20 ** Vaihtuvat vastaavat , , , ,34 V A S T A A V A A , , , ,94 Helsingin yliopisto konserni

77 Helsingin yliopisto konserni Tase (18/3) Yo Konserni Yo Konserni Yliopisto Yliopisto V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma , , , ,31 Käyvän arvon rahasto , , , ,97 Sidotut rahastot Omakatteiset rahastot , ,73 Muut sidotut rahastot , , , ,45 Muut rahastot Muu oma pääoma Toimintapääoma , , , ,87 Ed. tilikausien yli-/alijä , , , ,07 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,08 ** Oma pääoma , , , ,75 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ VIERAS PÄÄOMA Omakatteisten rahast. vela , ,09 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,18 Siirtovelat , , , ,00 Laskennallinen verovelka , ,00 * Pitkäaikaiset velat , , , ,00 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat ,00 Lainat rahoituslaitoksilta , ,47 Saadut ennakot , , , ,84 Ostovelat , , , ,67 Velat saman konsernin yrit , ,68 Velat omistusyhteysyrityks , , , ,38 Muut velat , , , ,00 Siirtovelat , , , ,62 * Lyhytaikaiset velat , , , ,19 ** Vieras pääoma , , , ,19 V A S T A T T A V A A , , , ,94 Helsingin yliopisto konserni

78 Helsingin yliopisto konserni Tuloslaskelma (18/3) Yo Konserni Yo Konserni Yliopisto Yliopisto VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Avustustuotot , , , ,18 Liiketoiminnan tuoto , ,44 Muut tuotot , , , ,73 Tuotot , , , ,91 Kulut Henkilöstökulut , , , ,68 Poistot , , , ,84 Muut kulut , , , ,31 Vähemmistön osuus , ,44 Kulut , , , ,83 Tuotto-/Kulujäämä , , , ,92 VARAINHANKINTA Tuotot Keräystuotot 64, ,00 64, ,00 Saadut lahjoitukset , ,57 Muut tuotot 445, , ,49 Liiketoiminnan tuoto , ,53 Tuotot , ,59 64, ,49 Kulut keräyskulut -130, ,27-130, ,27 Liiketoiminnan kulut , ,17 Kulut , ,44-130, ,27 Tuotto-/Kulujäämä , , , ,70 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot , , , ,77 Korko- ja muut tuoto , , , ,91 Myyntivoitot , , , ,17 Sijoitusten arvonpal , ,09 Liiketoiminnan tuoto , ,54 Muut tuotot -1,08 Osuus osakk.yr.tulok , ,18 Tuotot , , , ,85 Kulut Korko- ja muut kulut , ,00 Muut rahoituskulut , ,00 Muut omaisuuden hoit , , , ,08 Myyntitappiot , , , ,74 Poistot sijoituksist -944,66 Liiketoiminnan kulut , ,23 Kulut , , , ,82 Tuotto-/ Kulujäämä , , , ,67 Yleisavustukset Yliopistol. muk. val , , , ,75 Investointiavustukse , , , ,20 Siirto hankintamenon , , , ,20 Omakatteisten rahast , ,38 TILIKAUDEN TULOS , , , ,08 Sidottujen rahastoje , , , ,00 Tuloverot , ,62 TILIKAUDEN YLI-/ALIJ , , , ,08 Helsingin yliopisto konserni

79 Helsingin yliopiston rahastot konserni Tase (18/3) Konserni Konserni Rahastot Rahastot V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Konserniliikearvo , ,06 Kehittämismenot ,00 Aineettomat oikeudet , ,39 Muut aineettomat hyödykkeet , ,19 Ennakkomaksut 7 598,37 * Aineettomat hyödykkeet , ,01 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet , , , ,01 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,52 Koneet ja kalusto , ,62 Muut aineelliset hyödykkeet , , ,50 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , , , ,91 * Aineelliset hyödykkeet , , , ,94 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityk , ,93 Saamiset saman konsernin yrity , , , ,96 Osuudet omistusyhteysyrityksis , , , ,89 Saamiset omistusyhteysyrityksi , , , ,59 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,90 Muut saamiset , , , ,50 * Sijoitukset , , , ,77 Omakatt. rahastojen varat , , , ,39 ** Pysyvät vastaavat , , , ,10 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,28 Keskeneräiset tuotteet 8 462,00 Valmiit tuotteet / Tavarat , ,66 * Vaihto-omaisuus , ,94 Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,17 Lainasaamiset , , , ,92 Laskennallinen verosaaminen , ,74 * Pitkäaikaiset saamiset , , , ,92 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , , ,38 Saamiset saman konsernin yrity , , , ,03 Saamiset omistusyhteysyrityksi , , , ,74 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , , , ,33 Siirtosaamiset , , , ,48 * Lyhytaikaiset saamiset , , , ,96 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit ,75 * Rahoitusarvopaperit ,75 Rahat ja pankkisaamiset Rahat , , , ,63 * Rahat ja pankkisaamiset , , , ,63 ** Vaihtuvat vastaavat , , , ,51 V A S T A A V A A , , , ,61 Helsingin yliopiston rahastot konserni

80 Helsingin yliopiston rahastot konserni Tase (18/3) Konserni Konserni Rahastot Rahastot V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma , , , ,97 Käyvän arvon rahasto , , , ,30 Sidotut rahastot Omakatteiset rahastot , , , ,64 Muut sidotut rahastot , , , ,09 Muut rahastot Vapaat rahastot , ,80 Muut rahastot yhteensä , ,80 Muu oma pääoma Ed. tilikausien yli-/alijäämä , , , ,05 Muuntoero , ,31 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,89 ** Oma pääoma , , , ,94 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,25 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ VIERAS PÄÄOMA Omakatt. rahastojen velat , , , ,75 Pitkäaikainen Pääomalainat , ,00 Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,12 Ostovelat , ,98 Muut velat , , ,00 Laskennallinen verovelka , ,77 * Pitkäaikaiset velat , , , ,87 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,58 Saadut ennakot , ,53 Ostovelat , , , ,99 Velat saman konsernin yrityksi , , , ,61 Velat omistusyhteysyrityksille 6 644, ,58 Muut velat , , , ,02 Siirtovelat , , , ,18 * Lyhytaikaiset velat , , , ,80 ** Vieras pääoma , , , ,67 V A S T A T T A V A A , , , ,61 Helsingin yliopiston rahastot konserni

81 Helsingin yliopiston rahastot konserni Tuloslaskelma (18/3) Konserni Konserni Rahastot Rahastot VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Muut tuotot 18, , , ,39 Liiketoiminnan tuotot , ,45 Tuotot , , , ,39 Kulut Henkilöstökulut , , , ,33 Poistot , , ,50 Muut kulut , , , ,33 Vähemmistön osuus , ,44 Kulut , , , ,16 Tuotto-/Kulujäämä , , , ,23 VARAINHANKINTA Tuotot Saadut lahjoitukset ja testame , , , ,57 Muut tuotot 445,83 75,00 445,83 75,00 Tuotot , , , ,57 Kulut Tuotto-/Kulujäämä , , , ,80 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot 1 433, , , ,07 Korko- ja muut tuotot , , , ,48 Vuokratuotot , , , ,48 Myyntivoitot , , , ,57 Myyntivoitot kiinteistöt , ,66 Sijoitusten arvonpalautukset , , , ,09 Liiketoiminnan tuotot , ,54 Muut sij. toim. tuotot -1, ,98-1, ,98 Osuus osakkuusyritysten tuloks , ,98 Tuotot , , , ,67 Kulut Korko- ja muut kulut , , , ,42 Muut rahoituskulut , , , ,00 Henkilöstökulut , ,07-907,87 Poistot , , , ,77 Kiinteistön hoitokulut , , , ,39 Muut omaisuuden hoitokulut , , , ,99 Myyntitappiot , , , ,02 Poistot sijoituksista -944,66 Kulut , , , ,46 Tuotto-/ Kulujäämä , , , ,01 Omakatteisten rahastojen muuto , , , ,97 TILIKAUDEN TULOS , , , ,04 Tilinpäätössiirrot Sidottujen rahastojen muutos , , , ,93 Tuloverot , , , ,22 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , , ,89 Helsingin yliopiston rahastot konserni

82 Helsingin yliopistokonserni Välitilinpäätös 2018 Tarkastusvaliokunta ja Hallitus 05/

83 Helsingin yliopistokonserni Välitilinpäätös, ylijäämä ja tulos 60,0 40,0 20,0 0,0 42,8 45,9 22,2 25,4 19,6 22,1 12,7 12,1 6, ,0 40,0 20,0 0,0 46,3 29,4 34,9 13,8 7,7 9 1,9 4,3 7, Helsingin yliopistokonserni Helsingin yliopisto 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0 7,3 13,9 14,1 9,7 12,2 8,2 6,2-5,7-1, ,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 19,5 16,2 17,8 10,7 13 6,5 6,3 2,0 3, Helsingin yliopiston rahastot konserni Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy