Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Yksinäisyys-teemaverkoston arviointipäivä Säätytalo, Helsinki

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA Yksinäisyys-teemaverkoston arviointipäivä Säätytalo, Helsinki

2 Historian suurin avustussumma sosiaali- ja terveysalan järjestöille Vuodelle 2018 sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödylliseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan jaettavien avustusten yhteissumma on kaikkien aikojen suurin, 342 miljoonaa euroa 871 järjestölle 1841 eri kohteeseen. Avustusta haki järjestöä hankkeeseen tai toimintoon yhteensä 469 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen myönnettävistä avustuksista alkuvuodesta

3 Toimeenpanosuunnitelma

4 STEAn avustusstrategia uudistuu. Strategian laatiminen ei ole salatiedettä, vaan sen pitää olla kaikkia innostava vuorovaikutukseen perustuva työ. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja tulossa piakkoin

5 Avustusten erillishaku helmimaaliskuussa Haku on auki STEAn verkkoasioinnissa Sosiaali- ja terveysministeriö päättää vuodelle 2018 myönnettävistä avustuksista kesällä Vuonna 2018 erillishaulla käynnistetään kolme uutta avustusohjelmaa: Paikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistymisen avustusohjelma Arvokas - eriarvoisuuden vähentämisen avustusohjelma Elämänote - ikääntyvien elämänhallinnan avustusohjelma Ohjelmatoimintaan myönnetään avustuksia vuonna 2018 yhteensä noin 8 miljoonaa euroa

6 Avustusten erillishaku helmimaaliskuussa Kokeilussa uusi järjestöjen pienavustus Avustus myönnetään kertaluontoisena kohdennettuun toimintaan, eikä sille voi hakea jatkoavustusta. Avustusta haetaan kevennetyllä hakulomakkeella. Järjestöjen pienavustus on suunnattu niille pienille alueellisille, paikallisille tai valtakunnallisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille, jotka eivät saa vastaavaa avustusta minkään keskusjärjestön tai -liiton kautta. Kohdennettuna toiminta-avustuksena myönnettävä avustus, joka voi olla suuruudeltaan euroa. Lisätietoja STEAn joulukuussa julkaisemassa avustustoiminnan linjausten toimeenpanosuunnitelmassa 2018/

7 Tulevia koulutuksia Tuloksia ja vaikutuksia yleisavustuksella -koulutukset Oulussa ja Helsingissä (24.1., ja 6.2.) Haku päällä -infot klo : 6.2. Tampere 12. ja Helsinki Turku Oulu jahakemuksesta hankkeeksi -työpajat samoina päivinä samoilla paikkakunnilla klo

8 Hakeminen ja raportointi Hakuajat 2018 Erillishaku verkkoasioinnissa klo Uusien avustusten haku vuodelle klo Jatkoavustusten haku klo Raportointi 2018 Ay TVS palautus 3.4. mennessä. Vuosiselvitys mennessä

9 Seuraa STEAn viestintää: S-TEAM vlogi Youtubessa Facebook: STEA Tilaa uutiskirje STEAn verkkosivuilta

10 Yksinäisyys ja osallistuminen ATH-tutkimuksen tuloksia - Järjestökentän tutkimusohjelma, THL-työpapereita 25/2015 ATH-tutkimusaineiston perusteella suomalaisesta aikuisväestöstä noin joka kymmenes on yksinäinen. Väestötasolla naiset ovat pääsääntöisesti miehiä yksinäisempiä. Yksinäisyys korostuu vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden ikäryhmissä. Joka kuudes yksinäinen on aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa. Järjestötoiminnalla tavoitetaan parhaiten vuotiaat yksinäiset. Yli 70- vuotiaat osallistuvat aktiivisimmin sote-järjestöjen toimintaan, kun taas passiivisimpia ovat vuotiaat. Maakunnista Keski-Suomessa järjestötoiminta tavoittaa parhaiten yksinäiset. Vähäisintä osallistumisaktiivisuus on Etelä-Pohjanmaalla

11 Yksinäisyys ja osallistuminen ATH-tutkimuksen tuloksia - Järjestökentän tutkimusohjelma, THL-työpapereita 25/2015 Järjestötoimintaan osallistuminen tarjoaa parhaimmillaan sosiaalisia suhteita, vertaistukea, ja mielekästä tekemistä sekä lisää merkityksellisyyden kokemuksia. Ei-yksinäiset osallistuvat yksinäisiä aktiivisemmin järjestötoimintaan. Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvista itsensä yksinäiseksi kokevia on vähemmän kuin järjestötoiminnan ulkopuolella. Silti on muistettava, että järjestötoimintaan osallistuminen ei välttämättä poista yksinäisyyden tunnetta. Järjestötoiminnan uusia muotoja kehitettäessä on olennaista pohtia, miten voitaisiin tavoittaa erityisesti niitä henkilöitä, jotka tällä hetkellä eivät ole järjestötoiminnassa mukana. Tämän tutkimuksen mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin aikuisiin ja miehiin

12 Kiitos! Sini Seemer p STEA, Kirkkokatu 14, Helsinki STEA, PL 33, VALTIONEUVOSTO

13 Seurannan ja arvioinnin peruskäsitteet ja toiminnasta raportointi STEAlle Mirka Smolej seurantavastaava, STEA

14 Seuranta ja arviointi: mitä se on? Toiminnassa vaikuttavien mekanismien ja toiminnan menestymisen tai epäonnistumisen logiikan ymmärtäminen: mikä tässä toimii, kenelle, miksi, missä olosuhteissa ja miten toimintaa voi parantaa? Molemmat käsitteet keskeisiä mille tahansa hankkeelle, projektille, interventiolle tai toiminnalle, jonka vaikuttavuudesta halutaan vakuuttua Keino saada kohderyhmä, rahoittaja ja kumppanit ymmärtämään, mitä toiminnalla saadaan aikaiseksi Sidoksissa toisiinsa: seurantaa ei kannata tehdä ilman arviointia eikä arviointia voi tehdä ilman seurantaa 14

15 Mitä hyötyä seurannasta ja arvioinnista on? 1/2 Antaa projektin toiminnasta, kulusta ja vaikutuksista luotettavaa, todennettaviin havaintoihin perustuvaa tietoa Auttaa oppimaan toisten kokemuksista ja rakentamaan asiantuntijuuden ja tiedon, ei uskomusten varaan Kirjallinen raportointi lisää hankkeen läpinäkyvyyttä ja helpottaa tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämistä ja jakamista Paljastaa virheet ja tarjoaa vaihtoehtoja toteutustavoille ja toiminnan parantamiselle Oman toiminnan laadun varmistus 15

16 Mitä hyötyä seurannasta ja arvioinnista on? 2/2 Tarjoaa perustan esittää kysymyksiä ja testata oletuksia Antaa keinoja oppia kokemuksista ja soveltaa niitä kehittämisessä ja käytännön toiminnassa Mahdollistaa väylän arvioida toiminnan toteuttajien, kohderyhmän, rahoittajan ja päätöksentekijöiden yhteistyötä ja tavoitteiden yhdenmukaisuutta Toimii institutionaalisen tiedon ja kehitystyön tallentamisen välineenä Antaa kättä pidempää ja parhaimmillaan auttaa vaikuttamaan harjoitettuun politiikkaan 16

17 Mihin seuranta- ja arviointitieto vastaa? MITÄ? MITEN? MIKSI? Mitä tehdään ja kenelle? Mitä ongelmia tässä ratkaistaan ja mihin toiminnalla halutaan vaikuttaa? Mihin tarpeeseen toiminta vastaa? Miten asioita toteutetaan ja mitkä tekijät tekevät toiminnasta parempaa muihin verrattuna? Mitkä ovat toiminnan erityispiirteet? Miten toimintaa voisi toteuttaa paremmin? Miksi toiminta on olemassa? Miksi teemme tätä? Miksi tämä toiminta on parempaa kuin joku muu? Miksi tämä toimii vai toimiiko? Miksi tätä kannattaa tehdä ja miksi rahoittaa? 17

18 Seurannan ja arvioinnin lähtökohtia 1. Seurantaa ja arviointia ei tehdä STEAlle, vaan järjestön oman toiminnan kehittämiseksi. 2. Kokeilemalla oppii, mutta vain silloin, kun kokeilun aikana dokumentoi sen mikä toimi, miksi toimi, kenelle ja millä tavoin, ja mikä vastaavasti ei toiminut. 3. Vähemmän on enemmän. Kannattaa kerätä vain sellaista tietoa, jota voi hyödyntää toiminnan kehittämisessä. 18

19 Kolme käytännön esimerkkiä seurannan ja arvioinnin hyödyistä Miessakit ry: Lyömätön Linja Aikaisempaa tarkemman tarvekartoituksen myötä yhteydenotot ja yksilötapaamiset ovat määrällisesti lisääntyneet, mutta asiakasmäärät pysyneet ennallaan. EHYT ry: Päihdeasiamiestoiminta Anonyyminä toteutettavasta, ilman asiakasrekisteriä toimivasta palvelusta on saatu otoksilla kerättyä tietoa siitä, että oikeaa kohderyhmää on tavoitettu ja että heidän avun ja tuen tarpeisiin on kyetty vastaamaan. Aseman Lapset ry: Walkers bussitoiminta Kohderyhmään kuuluvien nuorien erojen tunnistaminen alueellisesti (mm. ikä) ja toiminnan kehittäminen ja kohdentaminen tämän tiedon perusteella. 19

20 Miksi STEA seuraa ja arvioi järjestöjen toimintaa? Valtionavustuslain 36 : Vaikutusten arviointi Valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuuttaja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtionavustusten vaikutuksia kilpailuun, eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niidenympäristö- ja muita vaikutuksia. STEAn arviointitoiminnan tehtävänä on todentaa, että rahoitettu järjestötoiminta tuottaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia yksittäiselle ihmiselle Koska STEA ei voi tavoittaa kaikkia noin henkilöä, jotka ovat sote-järjestöjen toiminnan piirissä vuosittain, STEA seuraa järjestöjen organisaatiokyvykkyyttä, eli kykyä saavuttaa itse asettamansa tavoitteet Avustetun toiminnan kohderyhmän kokema hyötyä on mahdollista kuvata, sanoittaa ja välittää toimintaa koskevissa, STEAlle toimitetuissa raporteissa. Kirjallinen raportointi mahdollistaa myös yhdenmukaisen tiedon dokumentoinnin. 20

21 Seuranta- ja arviointijärjestelmän toteutus Määrittele toiminnan tavoitteet (jaa tarvittaessa osa- ja vaihetavoitteisiin) Määrittele muutokset jotka haluat aikaansaada Määrittele keinot, joilla tavoitteisiin pyritään Arvioi keräämäsi tiedon avulla toiminnan etenemistä, saavutettuja tuloksia ja kehitä toimintaa edelleen Määrittele mittarit tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi Määrittele toistuvan tiedon keräämisen tapa tai tavat 21

22 Mitä STEA arvioi avustetun toiminnan osalta (esim. TVS-, välija loppuraportit?) Miten järjestö/avustuskohde seuraa, arvioi ja kehittää toimintaansa Miten hyvin tavoitteet ohjaavat toimintaa tulosten saavuttamiseksi Miten valitut toteutustavat edistävät toiminnan tavoitteiden saavuttamista Miten tulokset on osattu esittää Miten tuloksellista toiminta on suhteessa resursseihin Miten kohderyhmä on tavoitettu Miten kumppanuuden tukevat tavoitteiden saavuttamista 22

23 Väliraportti Pyyntö tulee verkkoasiointiin kevään 2019 aikana. Pyydetään kaikilta C-kohteilta, joilla on kolmas toimintavuosi meneillään. Tiedot raportoidaan kahdelta vuodelta (2016 ja 2017) sekä toiminnan sisällön että volyymin (osallistujamäärät, indikaattoritiedot, vapaaehtoisten määrät, työntekijöiden määrä ja htv) osalta. Seurantavastaavat analysoivat saadut väliraportit ja lähettävät verkkoasioinnin kautta jokaisesta raportista erillisen palautteen avustuksen saajalle. Raportoi vain kerättyä ja todennettavissa olevaa tietoa ja kuvaa riittävän hyvin tämän tiedon keräämistapa, laatu ja laajuus. Kuvaa toiminta konkreettisesti ja selkeästi. Muista että raportin lukija ei ole koskaan niin hyvin perillä toiminnasta kuin raportin täyttäjä

24 Väliraportin rakenne 1. Seurantatiedon kerääminen ja raportointi 1.1 Toimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä 1.2 Seurantatiedon kerääminen ja raportointi 2. Työntekijöiden, vapaaehtoisten, kohderyhmän ja yhteistyökumppaneiden näkemys toiminnan 2.1 Sisällöstä 2.2 Tuloksista 2.3 Kehittämistarpeista 3. Yhteenveto 3.1 Toiminnan maantieteellinen alue 3.2 Toiminnan sisältö 3.3 Tulokset ja vaikutukset suhteessa tavoitteisiin 3.4 Toiminnan kehittämistarpeet 4. Indikaattorit 24

25 Laadukkaille raporteille yhteistä 1/2 Tietoa kerätty ensisijaisesti omaa toimintaa varten Osataan kertoa tiedon konkreettisesta hyödyntämisestä On vastattu siihen mitä on kysytty; lomakkeen täyttöohje luettu Sama ihminen, joka täyttänyt hakemuksen, on täyttänyt raportin ja/tai hakemus kulkenut rinnalla kun raporttia on täytetty Toimintaa toteuttava ihminen raportoi, ei esim. yhdistyksen toiminnanjohtaja Toiminnan tavoitteet konkreettisia, jaoteltuja osa- ja välitavoitteisiin Seurannan mittarit yksinkertaisia ja konkreettisia ja niitä on yleensä vain muutama! Kohderyhmän ääni kuuluu raportilla 25

26 Laadukkaille raporteille yhteistä 2/2 Sisällöt/tavoitteet/toimintatavat muuttuvat; jatkohakemus ei ole kopioitu sanasta sanaan edelliseltä vuodelta Esitetyt tiedot perustuvat näyttöön ja tätä näytön astetta on ulkopuolisen mahdollista arvioida à aineisto on kuvattu riittävän hyvin Huonot tulokset ja epäonnistumiset on esitetty ja kerrottu avoimesti ja niiden syitä ja seurauksia on analysoitu Kuka tahansa teemaan/hankkeeseen perehtymätön pystyy raportin lukemalla ymmärtämään, mistä hankkeessa on ollut kyse, mitä siinä on käytännössä tehty ja mitä siinä on saatu aikaiseksi Sisäinen laatujärjestelmä tai -kriteeristö käytössä kohteella 26

27 Heikoille raporteille yhteistä Tietoa toiminnasta ei ole kerätty lainkaan Tietoa on kerätty, mutta sitä ei hyödynnetä mihinkään Kerätään vain asiakastyytyväisyystietoa/palautteita Kerätty tieto on kuvattu raportille, mutta minkäänlaista analyysiä ei esitetä. Esim. 60 % asiakkaista koki voimaantuneensa Hattaraiset tavoitteet à hattaraiset tulokset Liikaa arviointikysymyksiä, mikä heijastuu väsähtämisenä raportoinnissa Pelkkään raportin täyttäjän kokemustietoon vetoaminen tulosten osoittamiseksi 27

28 Mihin STEAn arviointi vaikuttaa? Raporttien arvioita ja muuta toimintaympäristötietoa käytetään avustusehdotuksen valmistelun tukena. Jos raportointi on heikkoa, voivat STEAn asiantuntijat ohjata ja neuvoa, kutsua koulutukseen tai tarkastaa toiminnan. Heikko raportointi voi vaikuttaa myös avustustason laskuun. Ohjeellinen avustussuunnitelma voidaan poistaa tai muuttaa määräaikaiseksi. Jos raportointi on laadukasta, kyetään varmistumaan myös toiminnan tuloksellisuudesta. Tämä antaa edellytykset arvioida toiminnan laajentamista tai hankkeen vakiinnuttamista ja sitä kautta tulevaa avustustasoa. 28

29 Yksinäisyyden mittaaminen: järjestötoimintaan soveltuvia vaihtoehtoja

30 Mittaaminen: miksi ja miten? MITTARI = jotakin asiaa kuvaava tunnusluku, esim. ystäviä saaneiden osuus, uusia harrastuksia saaneiden osuus, tupakoinnin lopettaneiden osuus jne. Hyvä tulosmittari Kertoo, ollaanko saavuttamassa toiminnalle asetettuja tavoitteita. Kuvaa aikaansaatua muutosta: mikä oli tilanne ennen toimintaa, sen aikana ja sen päättyessä (tai muulla ajanjaksolla, esim. vuoden aikana). Kuvaa tulosta, ei tuotoksia tai toimintaa. Mittaa vain tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta oleellisia asioita. Motivoi, kannustaa ja kirkastaa päämäärää. Ei jätä liikaa tulkinnanvaraa, vaan on luotettava. On riittävän herkkä ja kertoo, kuinka hyvin hankkeella menee, mitä tulisi kehittää? Onko tekeminen tavoiteltujen tulosten suuntaista? On yksinkertainen: mittaamisella aikaansaatu tieto palvelee hankkeen toiminnan ja tuloksellisuuden arviointia. 30

31 Esimerkkejä seurantamenetelmistä Haastattelut Sähköiset kyselyt Palautelaatikko Ryhmämuotoiset tiedonkeräämisen tavat kuten ideakahvit, kävijäkäräjät, palautepäivät, vapaaehtoisfoorumit, jne. Päiväkirjat ja havainnointi Valokuvat, hymynaamat jne. Suullisen palautteen järjestelmällinen kirjaaminen Tiedon keräämisen tyyli on vapaa ja vaatii usein kokeilemista. Eri kohderyhmille sopivat erilaiset palautteen keräämisen tavat verkostoitukaa samankaltaisten hankkeiden kanssa. Hyvä tiedon keräämisen tapa antaa tietoa toiminnasta ja aikaansaaduista tuloksista, mutta myös sitouttaa osallistujia, työntekijöitä ja muita sidosryhmiä. 31

32 Voiko yksinäisyyttä ylipäätään mitata? Tiukkoja rajoja ja luokituksia ei voi asettaa, koska joku on aina lyhyemmän tai pidemmän ajan, enemmän tai vähemmän yksinäinen kuin joku toinen jollain tietyllä hetkellä. Mutta: Kaikkea voi mitata, kunhan siihen on oikeiden ihmisten oikeisiin kokemuksiin ja tuntemuksiin perustuvia, vähintään muutamalla tuhannella ihmisellä toistettuja ja jatkuvassa palauteprosesseissa muokattuja ja rankat tieteellisen prässit kestäneitä välineitä (Junttila 2015: 54-55) HUOM! Tänään pureudutaan vain kohderyhmälle suuntautuvan tiedon keruuseen ja muutoksen mittaamiseen. STEAn raportoinnissa seurantatietoa tulee kerätä myös työntekijöiltä, vapaaehtoisilta ja yhteistyökumppaneilta!

33 Miten valita oikeanlainen mittari ja tiedonkeruumenetelmä? Millaisia tavoitteita olette asettaneet toiminnallenne? Onko hankkeessanne luontevaa tai mahdollista kysyä suoria kysymyksiä yksinäisyydestä tai muista vaikeista kokemuksista? Kuinka paljon teillä on aikaa kysyä ihmisiltä yksinäisyydestä? Kuka kysyy kysymykset, kerää ja tallentaa aineiston ja analysoi tulokset? Mitä hankkeessanne käytännössä tehdään yksinäisyyden vähentämiseksi? Suuntautuuko toiminta esimerkiksi sosiaalisen vai emotionaalisen yksinäisyyden vähentämiseen? Kuinka paljon aikaa ja muita resursseja aiotte käyttää seurannan ja arvioinnin toteuttamiseen hankkeessa? Miten aiotte hyödyntää kerättyä tietoa toiminnassanne? Huomioikaa, että keräämistapa todennäköisesti vaikuttaa vastauksiin à esim. raportoitu yksinäisyys on tutkitusti vähäisempää niissä vastaajaryhmissä, jotka saavat apua lomakkeen täyttöön kuin niillä, jotka täyttävät lomakkeen itsenäisesti.

34 Kuinka monelta tietoa kannattaa pyrkiä keräämään? Riippuu toimintaan osallistuvien määrästä. Jos toiminta pienimuotoista, niin kaikilta. Jos tämä on liian työlästä tai mahdotonta, niin tarvitaan otos. Otos = joukko toimintaan osallistuvia kohderyhmän edustajia, jotka edustavat tyypillistä osallistujaa. STEA-raportointia varten ei tarvitse muodostaa tieteellisesti pätevällä tavalla. Otoksen määrittely voi olla vaikeaa anonyymissä, pienimuotoisessa toiminnassa. Silloin laadullinen tiedonkeruumenetelmä voi olla tarkoituksenmukaisempi.

35 Muutoksen kuvaamisen edellytykset seurantatiedon keruussa ja tallentamisessa Useamman kerran mittaus edellyttää, että yksittäiset vastaajat pystytään erittelemään aineistosta kaikissa keräämisen vaiheissa. Kerätyn tiedon osalta on toisin sanoen voitava todentaa, mikä on kenenkin vastaus. Tämä mahdollistuu antamalla jokaiselle henkilölle yksilöllinen tunniste, esim. numero, kirjain tai peitenimi. Säilyttäkää nimen ja tunnuksen yhdistävä tiedosto turvallisessa paikassa, johon pääsee käsiksi ainoastaan näitä tietoja tarvitseva hankkeen henkilökunta. Käyttäkää tätä tunnistetta - älkää osanottajan omaa nimeä- sekä mahdollisella kyselylomakkeella että kaikissa tiedostoissa, joihin tallennetaan vastauksia. Kun haluatte tietoa tilanteen muuttumisesta yksittäisen ihmisen kohdalla, hakekaa tiedostosta henkilön tunniste, kysykää samat kysymykset uudelleen ja tallentakaa ne päivämäärän mukaan samaan tai erilliseen tiedostoon tunnistetta käyttämällä.

36 Valmiiden määrällisten mittareiden edut Parhaimmillaan yksinkertainen tapa kerätä tietoa ja arvioida mielipiteen, käyttäytymisen tai tunnetilan muutosta ja sillä voidaan kerätä näyttöön perustuvaa tietoa toiminnan tai palvelun tehokkuudesta. Laadullisen tiedon kerääminen on toinen, usein (ei aina) työläämpi vaihtoehto. Käyttämällä stukturoitua mittaria yksinäisyyden mittaamiseen kyetään tuottamaan numeerista tietoa, joka auttaa kuvaamaan kuinka paljon toiminta on muuttanut kohderyhmän yksinäisyyden kokemusta tai siihen liittyvää toimintaa.

37 Avoimien, laadullisten kysymysten edut Parhaimmillaan saadaan tarkempaa tietoa siitä, miten, miksi ja kuka on yksinäinen. Mietittävä kuitenkin tarkkaan, mitä kysymyksellä on tarkoitus selvittää ja onko kysymys välttämätön: avovastauksista kertyy yleensä iso tekstimassa ja jonkun pitää luokitella ja analysoida se, jotta siitä saa mitään hyödyllistä irti. Vaikka käytätte avoimia kysymyksiä, niin kysykää silloinkin kaikilta samalla tavalla (vrt. valmis määrällinen mittaristo) Erota palautetieto ja seurantatieto toisistaan. Palaute kertoo asiakkaan tyytyväisyydestä saamaansa palveluun, seurantatieto puolestaan koetusta hyödystä/tapahtuneesta muutoksesta.

38 1: Yksinäisyys-kampanjan mittari (Iso-Britannia) Pituus: 3 kysymystä Sanavalinnat: myönteisiä Alkuperäinen käyttäjäryhmä: palveluntarjoajat Yksinäisyys-sanan käyttö: Ei Tämä sopii hankkeellenne jos haluatte lyhyen ja sensitiivisesti muotoillun työkalun, jota on helppo käyttää. Kysymykset: 1. Olen tyytyväinen ystävyyssuhteisiini ja muihin ihmissuhteisiini 2. Ympärilläni on ihmisiä, joilta voin pyytää apua milloin tahansa 3. Ihmissuhteeni ovat niin tyydyttäviä kuin haluankin niiden olevan Vastausvaihtoehdot: Täysin eri mieltä / Eri mieltä / Ei eri eikä samaa mieltä/samaa mieltä/täysin samaa mieltä / En osaa sanoa

39 2. De Jong Giervaldin yksinäisyysmittari Pituus: 6 kysymystä Sanavalinnat: sekä myönteisiä että kielteisiä Alkuperäinen käyttäjäryhmä: tutkijat Yksinäisyys-sanan käyttö: Ei Tämä sopii hankkeellenne jos haluatte tieteellisesti pätevän työkalun joka erottelee yksinäisyyden eri taustatekijöitä ja syitä ja haluatte selvittää sekä emotionaalisen että sosiaalisen yksinäisyyden muutosta Kysymykset: 1. Koen oloni tyhjäksi [EL] 2. Kaipaan ihmisiä ympärilleni [EL] 3. Koen usein tulevani torjutuksi [EL] 4. On paljon ihmisiä, joihin voin tukeutua jos minulla on ongelmia [SL] 5. On paljon ihmisiä, joihin voin luottaa täysin [SL] 6. On paljon ihmisiä, joiden kanssa koen olevani läheinen [SL] Vastausvaihtoehdot: Kyllä/ Enemmän tai vähemmän/ Ei

40 3. Kalifornian yliopiston (UCLA) lyhennetty yksinäisyyysmittari Pituus: 3 kysymystä Sanavalinnat: kielteiset Alkuperäinen käyttäjäryhmä: palveluntarjoajat Yksinäisyys-sanan käyttö: ei Tämä sopii hankkeellenne jos haluatte lyhyen ja tieteellisesti pätevän työkalun, jonka pisteytys on yksinkertaista Kysymykset: 1. Kuinka usein koet kaipaavasi muiden ihmisten seuraa? 2. Kuinka usein koet olosi ulkopuoliseksi? 3. Kuinka usein koet olevasi eristyksissä muista ihmisistä? Vastausvaihtoehdot: Harvoin/Joskus/Usein

41 4. Yhden kysymyksen mittarit Pituus: 1 kysymys Sanavalinnat: kielteinen Alkuperäinen käyttäjäryhmä: tutkijat Yksinäisyys-sanan käyttö: kyllä Tämä sopii hankkeellenne jos haluatte päästä asian ytimeen vain yhden kysymyksen avulla Esimerkkikysymyksiä: Oletko yksinäinen: Jatkuvasti/Joskus/Et koskaan Kuinka usein koet itsesi yksinäiseksi: Tuskin koskaan/harvoin/usein Oletko tuntenut itsesi kuluneen viikon aikana yksinäiseksi: Jatkuvasti (5-7 päivänä viikossa), Toisinaan tai kohtuullisen usein (3-4 päivänä viikossa), Vähän tai pienen osan aikaa (1-2 päivänä viikossa), Hyvin harvoin tai en lainkaan (harvemmin kuin yhtenä päivänä viikossa)

42 Yksinäisyysmittareiden rajoitukset Yksinäisyyden kokemus vaihtelee ajassa: mittarilla saadaan vain tilannekohtainen väläys/tieto Mittaristot on suunniteltu huomaamaan pienet yksinäisyyden muutokset. Emme kuitenkaan tiedä tarkalleen millaista intensiteettiä eri kokonaispisteet heijastavat. Esim. jollain arvo 8 ei välttämättä kuvaa että hän on kaksi kertaa niin yksinäinen kuin joku jonka saama arvo on 4 (voimme tosin tietysti sanoa että 4 on vähemmän kuin 8) Hyväksykää se, että oman toimintanne yhteyttä toisen ihmisen kokemuksen, toiminnan tai hyvinvoinnin muutokseen voi olla vaikeaa todentaa. Kannattaa kuitenkin yrittää! Kerättyyn tietoon perustuva arvio vaikuttavuudesta on aina parempi kuin mutu-tieto!

43 Työskentely pienryhmissä (salit 8 ja 13) klo Keskustelkaa, vaihtakaa näkemyksiä ja kokemuksia ja kirjatkaa ryhmässä ylös: 1. Miten tunnistatte ja rajaatte kohderyhmää? Entä miten varmistatte että toiminta kohdentuu oikein? 2. Mikä tai minkälaiset mittarit sopisivat parhaiten juuri teidän hankkeen kohderyhmälle ja tavoitteille? Mikä ei ainakaan sovi? Miten olette ratkaisseet tai kiertäneet mahdolliset pulmat seurantatiedon keruussa? 3. Jos olette jo kokeilleet tai käyttäneet jotain mittaria tai seurantatiedon keruutapaa, niin millaisia kokemuksia siitä on hankkeessanne? 4. Määrällinen vai laadullinen tiedonkeruu vai molemmat? 5. Löydättekö jonkun mittarin tai mittaamistavan, jota kaikki ryhmänne hankkeet voisivat jatkossa käyttää? Minkä?

44 Ryhmä 1: Nuorten ja maahanmuuttajien yksinäisyyden vähenemisen mittaaminen (n=8) MUUTOSTILA RY: Jyväskyläläisten vuotiaiden nuorten yksinäisyyden vähentämiseen matalan kynnyksen nuorisotyömallia hyödyntäen (Kotoa yhteisöihin -projekti ) (3) KOHTAUS RY: Syrjäytymisvaarassa olevien vuotiaiden helsinkiläisten toimijuuden lisäämiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen yhteisöllisen kohtaamispaikan (Kohtaus - kaupunkiolohuonemalli) avulla (LiveKohtaus ) (2) PIRKANMAAN SININAUHA RY: Maahanmuuttajien sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteiskuntaan integroitumisen tukemiseen kohtaamispaikkatoiminnan avulla (Kohti ) (3)

45 Ryhmä 2: Ikäihmisten yksinäisyyden vähenemisen mittaaminen (n=8) KOTIPIRTTI RY: Jalkautuvan etsivän vanhustyön kehittämiseen ( ) (2) VANHUSTEN PALVELUTALOYHDISTYS: Yli 65-vuotiaiden kotona asuvien vanhusten asumisen edellytysten ja hyvinvoinnin parantamiseen etsivän vanhustyön toimintamallilla Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa ( ) (2) AVAIN-SÄÄTIÖ: Ikääntyvien yksinäisyyden vähentäminen reaaliaikaisen internetissä toimivan ohjatun kahvilatoiminnan avulla (Ikääntyvien digitaitojen edistäminen ) (2) IKÄINSTITUUTIN SÄÄTIÖ: Ikäihmisten yksinäisyyttä vähentävään ja toimintakykyä edistävään, yhteisölliseen ryhmätoimintaan taloyhtiöiden kerhotiloissa ja lähiympäristössä asukkaiden ja järjestöjen yhteistyöllä (Yhdessä kotikulmilla ) (2)

46 Ryhmä 3: Erityistä tukea tarvitsevien yksinäisyyden vähenemisen mittaaminen (n=5) KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ: Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien yksinäisyyden vähentämiseen vapaamuotoisella sosiaalisella toiminnalla (Jotta kukaan ei jäisi yksin ) (2) KEHITYSVAMMALIITTO: Mobiili- ja muihin päätelaitteisiin suunniteltavaan yhteisöpalvelualustaan, jonka avulla rohkaistaan ja tuetaan yksinäisyydestä kärsivien ihmisten sosiaalisia taitoja (Somettamalla uutta kohtaamista ) (1) KESKI-SUOMEN MIELENTERVEYSOMAISET-FINFAMI RY: Mielenterveysongelmaisten läheisten hyvinvoinnin tukemiseen vapaaehtoisten tukihenkilöiden avulla Jyväskylässä (Tuttu - tukea ja toivoa tulevaan ) (1) ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ RY: Espooseen saapuvien yksinäisten turvapaikanhakijanuorten kotouttamiseen vapaaehtoisten, koulutettujen turvaperheiden avulla (Turvaperhe ) (1)

47 Ryhmä 4: Yksinäisyyden vähenemisen mittaaminen kun kohderyhmä on laaja (n=8) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS: Keskisuomalaisten kokeman yksinäisyyden ja turvattomuuden vähentämiseen parantamalla asukkaiden osallistumismahdollisuuksia sekä järjestöjen ja kuntien tavoitteelliseen hyvinvointiyhteistyöhön (Yhdessä ei olla yksin - Keski-Suomen hyvinvointiyhteistyöhanke ) t (2) PRO LAPINLAHTI-LAPPVIKEN RY: Osallisuuden lisäämiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen kohderyhmälähtöisiä luonto- ja kulttuuritapahtumia järjestämällä syrjäytymisvaarassa olevissa väestöryhmissä (WE POP-UP -Osallisuutta kulttuuri- ja luontotapahtumista kaikille ) (1) SOTEK-SÄÄTIÖ: Työikäisten ihmisten yksinäisyyden torjuntaan ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen kummitoiminnan, ryhmäohjauksen ja vapaaehtoistyön keinoin Kotkan-Haminan seudulla (Resiina ) YHTEISMAA: Naapurustososiaalisuuden kasvattamiseen luomalla kohtaamismahdollisuuksia Nappi Naapuri -verkkopalvelun avulla (Naapuria ei jätetä - naapurustososiaalisuus yksinäisyyden lieventäjänä ) (2) HELSINKIMISSIO RY: Yksinäisyyden kokemusten vähentämiseen yksilö- ja ryhmätapaamisten, omaehtoisen työskentelyn sekä vapaaehtoisten mentoreiden avulla Helsingissä ( ) (3)