ALAVIESKAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus

Transkriptio

1 ALAVIESKAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 Sisällysluettelo 1. Yleisperustelut Talousarvion sitovuus Tilivelvollisuus Laskujen hyväksyjät.8 5. Tuloslaskelma 2019 ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Hallintopalvelut Elinkeinopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Investoinnit Henkilöstösuunnitelma..41 LIITTEET.43

3 3 1. Yleisperustelut Strategia Alavieskan kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan kuntastrategian vuosille huhtikuun 23. päivänä Kuntastrategia on tämän talousarviokirjan alussa. Kansantalous Keskeiset talouden ennusteluvut: Lähde: Vm/Kuntaliitto BKT:n muutos % 2,8 3,0 1,7 1,6 1,1 Työllisyysaste % 69,6 71,7 72,4 73,0 73,2 Työttömyysaste % 8,6 7,4 6,9 6,6 6,6 Kuluttajahintaindeksin m- % 0,7 1,1 1,4 1,6 1,8 Ansiotason m- % 0,2 1,8 2,6 3,0 2,9 Kuntien ansiotason m-% -1,0 1,3 3,3 3,2 2,5 Kuntien kustannustason m-% -1,2 1,1 2,1 2,6 1,8 Lyhyet korot % -0,3-0,3-0,3 0,0 0,2 Pitkät korot (valtion oblig:t 10 v) % 0,4 0,6 0,8 1,2 1,7 Pitkään jatkunut heikko talouden kehitys kääntyi selvään kasvuun v Vv kasvu on ollut korkealla tasolla ja tulevina kolmena vuotena kasvun odotetaan olevan positiivinen joskin alhaisemmalla tasolla kuin tänä ja viime vuonna. Korkotason odotetaan kääntyvän nousuun vuoden 2019 loppupuolella. Kuntatalous Kuntien toimintamenojen ja menojen yhteensä muutos %: Lähde: Kuntaliitto Palkat -0,3 1,5 2,7 2,3-49,1 Ostot (palv ja materiaalit) 4,4 3,7 4,1 5,2-53,3 TOIMINTAMENOT -1,1 1,7 2,7 3,5-50,0 MENOT YHTEENSÄ -0,3 2,2 2,5 3,4-45,7 Suunnitelmissa oleva maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus v muuttaa merkittävästi kuntien toimintaa ja taloutta. Euromääräisesti kuntien talous puolittuu. Kuntien väliset erot ovat merkittäviä. Vuoden 2018 talousarvion toteutuminen Alavieskan kunnan v:n 2018 toteutuma tammi-lokakuulta osoittaa vuosikatteen olevan positiivinen 1,6 miljoonaa euroa. Verotilitysjärjestelmästäkin johtuen loppuvuonna verotulojen kertyminen on matalalla tasolla tai jopa negatiivinen. Vuosittaiset erot ovat merkittäviä. Vuosikatetavoite v on euroa ja sen arvioidaan toteutuvan. Erikoissairaanhoidon menot ovat kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana olleet merkittävästi pienemmät kuin edellisenä vuonna. Sote- menojen kehitys kokonaisuudessaan on ollut maltillinen. Taseessa on kattamatonta alijäämää n euroa, jota arvioidaan vuoden 2018 tilinpäätöksessä voitavan merkittävästi kattaa. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä kunnan talouden tasapainon arvioidaan vahvistuvan.

4 4 Vuoden 2019 talousarvioon sekä taloussuunnitelmaan vaikuttavat tekijät Kunnan merkittävimmät tuloerät ovat valtionosuudet (8,8 M ) ja verotulot (8,1 M) sekä toimintatuotot (2,2 M ). Käyttökuluista merkittävimmät ovat palvelujen ostot (12,2 M ) ja henkilöstömenot (4,5 M ). Henkilöstömenoihin vaikuttavat kunnalliset virka- ja työehtosopimukset, jotka ovat voimassa saakka, sekä eläke- ja sotumaksujen kehitys. Ostoissa merkittävin tekijä on palvelujen ostot PPKY Kalliolta. Aluetalouden arvioidaan kehittyvän tarkastelu ajanjaksona myönteisesti, joskin väestökehitys ja erityisesti työikäisen väestön väheneminen rajoittaa kasvua. Tulot Toimintatuotot Kunnan maksuja, taksoja ja vuokria sekä muita sopimukseen perustuvia tuloperusteita korotetaan vähintään kustannuskehitystä vastaavasti. Valtio määrittää varhaiskasvatuksen maksujen perusteet. Viime aikoina valtion ratkaisuista johtuen päivähoitomaksujen tuotto on alentunut. V kertymä oli euroa. V:n 2019 talousarviossa päivähoitomakujen tuotoksi on arvioitu euroa, kun v arvioitiin olevan euroa. Vuoden 2018 tuloarvio ei tule toteutumaan. V:n 2019 talousarviossa ei ole mukana tuloarviota rakennusten myyntivoitosta. Verotulot Verotulot muodostuvat kolmesta eri verolajista: kunnallisveroista, yhteisöveroista ja kiinteistöveroista. Kunnallisverot Tuloveroprosenttia korotetaan 0,50 %-yksiköllä 22,00 %:iin, jonka vuotuisen tuottolisäyksen arvioidaan olevan n euroa. Vv kunnallisverokertymät vähenivät ja vasta v arvioidaan kunnallisverojen olevan lähellä vuoden 2015 tuottoa. Kunnallisverokertymiin vaikuttavat myös kunnallisveroihin kohdistuneet verovähennykset, jotka ovat hyödyttäneet veronmaksajia. Nämä vähennykset ovat laskeneet Alavieskan kunnan kunnallisverotuloa euroa vv , jotka valtio korvaa valtionosuusjärjestelmän puitteissa valtionosuuden lisäosina. Lisäksi tuottoon vaikuttaa taloudellinen kehitys. Palkkatulojen lisäksi maatalous- ja elinkeinotulot sekä eläketulot. Maatalous- ja elinkeinotulot voivat suhteellisesti vaihdella paljonkin vuosien välillä. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän v ,1 M, kasvua 8,9 %. Yhteisöverot Yritystuloista kerätään yhteisöveroa, joka on 20 % 32,08 miljardin koko maan veropohjasta (2019). Kuntasektorin osuus on 31,3 %. Alavieskan kunnan osuuden arvioidaan olevan 0,01384 % v Yhteisövero maksetaan kunnille jokaiselle kunnalle määrättävän jakoosuuden perusteella. Jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvo eli v vv:n 2017 ja 2016 keskiarvo. Yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan tulevina vuosina 4-5 %/v. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän v euroa, kasvua 12,7 %.

5 5 Kiinteistöverot Kiinteistöveroa kerätään rakennuksista ja rakennelmista sekä rakennusten tonttimaasta sekä eräiltä osin kaavoitetuista, mutta rakentamattomista rakennustointeista. Alavieskan kunnassa ei peritä kiinteistöveroa rakentamattomista kaavavoitetuista rakennustonteista. Vuonna 2019 kiinteistöveroprosentit ovat vuoden 2018 tasolla. Kiinteistötuottoarvio v on euroa. Valtionosuudet Yleistä valtionosuuksista (Lähde: Kuntaliitto) Ennakkolaskelman mukaan kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä miljoonaa euroa vuonna 2019 (8 458 milj. euroa vuonna 2018). Kuntien valtionosuudet vähenevät - 83 milj. euroa (-1,0 %, 15 /asukas) vuodesta 2018 vuoteen Valtionosuuden muutokseen vaikuttavat mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus (-231 milj. ) ja valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot (+224 milj. ). Kilpailukykysopimuksen (kiky) takia kuntien valtionosuutta vähennetään vuonna 2019 yhteensä -497 milj. (-91 /as). Lisäksi hallitusohjelman mukaisten indeksijäädytysten takia kunnilta jää peruspalvelujen valtionosuutta saamatta 91 milj. euroa vuonna Peruspalvelujen hintaindeksin arvo vuodelle 2019 on 1,3 %. Yhteensä hallituskautta eli vuosia koskevista indeksijäädytyksistä johtuen peruspalvelujen valtionosuus on -243 milj. euroa alemmalla tasolla mitä se olisi ilman päätöstä indeksikorotusten jäädyttämisestä. Valtionosuusprosentti nousee 0,03 prosenttiyksikköä ja on 25,37 vuonna 2019 (25,34 vuonna 2018). Kilpailukykysopimuksen takia valtionosuutta vähennetään kahteen kertaan -59 miljoonan euron osalta vuonna Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostamiseen liittyvä valtionosuusvähennys kohoaa -85 miljoonaan euroon vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään 30 miljoonaa euroa kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän rahoitusta varten. Tarkempaa tietoa siitä, miten digitalisaation kannustinrahoitus kunnille myönnetään, ei vielä ole. Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta (OKM). Lisäksi samassa yhteydessä valtionosuuksien kanssa maksetaan kunnille ja muille opetuksen järjestäjille kotikuntakorvauksia. Alavieskan kunnan valtionosuus 2019 Alavieskan kunnan valtionosuus on ennakkoarvioiden mukaan v yhteensä euroa. Kunnan valtionosuus pienenee v yhteensä euroa v:een 2018 verrattuna. Yllä mainitut syyt selittävät vähennyksestä euroa, verotuloihin perustuvan tasauksen vähennys euroa sekä asukasluvun vähennys ja sairastavuuskertoimen lasku euroa. Palveluverkko Kuntastrategian mukaisesti kunta varmistaa omien palveluiden toimivuuden sekä toimii aktiivisesti ja rakentavasti yhteistyöverkostoissa. Suunnitelmissa on toteuttaa maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus v. 2021, jolloin mm. sosiaali- ja terveyden huollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Muutos koskee myös mm. ympäristöterveydenhuoltoa, maaseutuhallintoa,

6 6 lomituspalveluja, pelastuspalveluja. Myös palvelujen rahoitus siirtyy kunnilta pois, ainakin alkuvaiheessa valtiolle. Alavieskan kunta varautuu turvaamaan muutoksessa em. palvelujen lähipalvelut Alavieskassa sekä alueelliset palvelut yhteistyössä kuntien kanssa. Henkilöstö Alavieskan kunnan henkilöstösuunnitelman mukaan kunnassa palvelussuhteessa olevat henkilöt työskentelevät 90 henkilötyövuotta. Henkilöstömenot ovat kehittyneet seuraavasti: Henkiklöstömenot Muutos % 1,5 3,2 2,8 Kunnallisen alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Kuntaliiton mukaan kunnallinen ansiotasoindeksi muuttuu seuraavasti: ,3 3,3 3,2 2,5 Työnantajan oheiskustannukset: Eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 17,25 %, sairasvakuutusmaksu 0,75 %, tapaturmavakuutus % 0,6%, työttömyysvakuutusmaksuun on varattu 1,5 %. Lisäksi on varattu euromääräisesti eläkemenoperusteisiin eläkemaksuihin euroa ja varhaiseläkemaksuihin euroa. Palvelujen osto Järjestäessään palveluita kuntalaisille kunta myös ostaa niitä muilta palvelujen tuottajilta. Palvelujen ostoa voidaan käyttää silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti edullista tai muuten tarkoituksenmukaista. Avustukset Tavoitteena on, että avustukset kohdentuvat oikein avustuksen tarkoituksen mukaisesti. Investoinnit 2019 Investointimenot ovat seuraavat: Maanosto Valokuituverkoston aktivoitava avustus Rivitalohanke Yhtenäiskoulun vesikatot Kraatarintie päällystys ja valot Vesijohtoverkoston kunnostus Viemärit/vuotovedet GPS-mittalaite YHTEENSÄ Investointitulot/maanmyynti Investointien nettomenot

7 7 Valokuituverkoston avustamiseen varaudutaan myös v Tavoitteena on, että nettoinvestointien taso pidetään ilman valokuituverkoston avustusta poistojen määrän suuruisena. Vuoden 2019 merkittävimmät hankkeet ovat valokuituhanke, vesilaitoksen kehittäminen ja rivitalohanke, joiden toteutumista valtuusto seuraa tiiviisti. Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Kuntastrategian mukaisesti kunta pitää kiinni tiukasta taloudenpidosta. Kunnan menojen muutos pidetään hallittuna ja siinä otetaan huomioon myös tulojen kehitys. Tuloveroprosenttia korotetaan v ,50 %-yksikköä, jonka lisätuottoarvio on n euroa. Tuloveroprosentin korotuksella varaudutaan alijäämän kattamiseen ja valokuituverkoston rakentamisen aiheuttamien kustannusten rahoittamiseen poistojen osalta. Tavoitteena on, että viimeistään v:n 2022 jälkeen kunnalla ei ole kattamatonta alijäämää. Konserniyhteisöt Alavieskan kuntakonserniin kuuluu emokunnan lisäksi kaksi tytäryhtiötä: Alavieskan Kehityskeskus Oy ja KOY Alavieskan Säästötalo. Perusteilla on Asunto-osakeyhtiö, joka rakentaa rivitaloasuntoja. Lisäksi kuntakonserniin kuuluu omistusosuuksien suhteessa neljä kuntayhtymää: PPKY Kallio, Jokilaaksojen ky JEDU, Pohjois-Pohjanmaan SHP ky ja Pohjois- Pohjanmaan liitto. Lainamäärä Lainaa /as Koko maan lainamäärä /as oli Koko maan konsernin lainamäärä /as oli Alavieskan kunnan konsernin lainamäärä /as Talousarvion sitovuus Käyttötalous: Valtuustoon nähden määrärahat ovat hallinnonaloittain sitovia seuraavasti: - hallintopalvelut, nettomääräraha - elinkeinopalvelut, nettomääräraha - perusturvapalvelut, nettomääräraha - sivistyspalvelut, nettomääräraha - tekniset palvelut, nettomääräraha Investoinnit: Valtuustoon nähden määrärahat ovat sitovia seuraavasti: - kunnanhallitus, kiinteä omaisuus, nettomääräraha - kunnanhallitus, irtain käyttöomaisuus, nettomääräraha - tekninen lautakunta, muut rakennusinvestoinnit, nettomääräraha - tekninen lautakunta, julkinen käyttöomaisuus, nettomääräraha - tekninen lautakunta, vesilaitos, nettomääräraha

8 8 Tuloslaskelma: Valtuusto päättää määrärahoista ja tuloarvioista tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeen olevien erien osalta. Rahoituslaskelma: Valtuusto päättää rahoitustoiminnan määrärahoista ja tuloarvioista rahoituslaskelmassa investointien jälkeen olevien erien osalta. 3. Tilivelvollisuus Tilivelvollisuus on määritelty kunnanhallituksen hyväksymässä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeissa. 4. Laskujen hyväksyjät Toimielin päättää laskujen hyväksyjät tilivuosittain tilivuoden alussa.

9 9 5. Tuloslaskelma 2019 ja rahoituslaskelma 2019 TULOSLASKELMA VUODELLE 2019 Muutos TA TA 2018 Muutos % TA TA 2018 TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatulot Myyntitulot ,18 Maksutulot ,57 Tuet ja avustukset ,76 Vuokratuotot ,76 Muut tulot ,22-3,48 Toimintamenot Henkilöstömenot ,77 Palvelujen ostot ,06 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,57 Avustukset ,94 Muut menot ,73 1,53 Toimintakate ,27 Verotulot ,50 Valtionosuudet ,84 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot ,57 Korkomenot ,86 Muut rahoitusmenot ,00 1,41 Vuosikate ,27 Suunnitelmapoistot ,30 Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vuosikate % 3,9 5,2 4,1 Vuosikate verorahoituksesta % 4,5 6 5 Vuosikate /asukas Palvelujen ostot Kalliolta ,0 Palvelujen ostot muu ,6 Käyttötulot ,46 Toimintakulut ,53 RAHOITUSLASKELMA VUODELLE 2019 Varsinainen toiminta ja investo Toiminnan rahavirta TP 2017 TA 2018 TA 2019 Vuosikate +/ ,3 Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ ,3 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit ,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,0 Toiminnan ja investointien rahavirta ,1 Rahoitustoiminta Lainakannanmuutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhyaikaisten lainojen lisäys/väh Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat muutokset, 0 Muut maksuvalmiuden muutokse Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainamäärä vähenee/lisääntyy Lainamäärä vähenee/lisääntyy /as Muutos TA TA 2018 Muutos % TA TA 2018

10 10 6. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TULOSLASKELMA VUOSILLE TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021*) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vuosikate % 3,9 5,2 4,1 4,2 4,6 Vuosikate verorahoituksesta % 4, Vuosikate /asukas Palvelujen ostot Kalliolta Palvelujen ostot muu Käyttötulot Toimintakulut Muutos %:t Palvelujen ostot Kalliolta+muu sote 0,9 1,0 2,0 2,0 Palvelujen ostot muu 9,8 1,6 2,0 2,0 Käyttötulot 3,8 0,5 2,3 2,5 Toimintakulut 2,3 1,5 2,1 2,0 Henkilöstökulut 3,2 2,8 2,5 2,0 *) Vuoden 2021 luvuissa ei ole otettu huomioon suunniteltua maakunta- ja sote-uudistusta. RAHOITUSLASKELMA VUOSILLE Varsinainen toiminta ja investo Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- TP TA TA TS TS Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminta Lainakannanmuutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhyaikaisten lainojen lisäys/väh Muut maksuvalmiuteen vaikuttava 0, Muut maksuvalmiuden muutokse Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainamäärä vähenee Lainamäärä vähenee /as

11 11 7. Hallintopalvelut 10 HALLINTOPALVELUT 1001 Vaalit Kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. Kunnassa on viisijäseninen keskusvaalilautakunta, yksi vaalilautakunta ja yksi vaalitoimikunta. Kunta muodostaa yhden äänestysalueen. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Vuonna 2019 järjestetään säännönmukaiset eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit sekä mahdollisesti maakuntavaalit. Määrärahoissa ja tuloarvioissa on varauduttu em. vaaleihin. Toiminnalliset tunnusluvut Äänestysalueet Äänioikeutetut Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 4,4 4,6 8,2 2,1 4,4 Tulot 0,0 8 8,2 4,0 0,0 Netto 4,4-3,4 0-1,9 4,4 Sisäiset erät 0 1,9 1,9 1, Tilintarkastus Kunnan hallinnon ja talouden ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat valtuuston valitsema tarkastuslautakunta ja JHTT -tilintarkastaja. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Talouden tarkastus suoritetaan tehokkaasti ja luotettavasti ja varmistetaan, että kunnan hallinto ja taloudenhoito on laillista ja tuloksellista. Toiminnalliset tunnusluvut Tarkastuspäivät

12 12 Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 12,4 10,6 12,2 12,2 12,2 Tulot Netto 12,4 10,6 12,2 12,2 12,2 Sisäiset erät 0,4 0,4 0,4 0, Kunnanvaltuusto Valtuuston tehtäväalueet ovat toiminta-ajatus ja strategiat tavoitteiden asettaminen kuntalaistarpeiden ja tarjottavien palveluiden yhteensovittaminen resurssien jakaminen toiminnan arviointi ja seuranta Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Valtuuston virallisten kokousten lisäksi järjestetään tarpeen mukaan seminaareja ja valtuuston iltakouluja valtuuston käsittelyyn tulevista asioista. Iltakouluja järjestetään ainakin tilinpäätöksen 2018 osalta, talousarvioraamin 2020 ja talousarvion 2020 osalta. Jokainen valtuutettu on mukana kunnan jonkin muun toimielimen toiminnassa. Painopisteinä ovat kuntalaisten palveluiden turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä Toiminnalliset tunnusluvut Kokousten lukumäärä Muut tilaisuudet Valtuustoasiat Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 16,7 16,2 17,1 17,1 17,1 Tulot Netto 16,7 16,2 17,1 17,1 17,1 Sisäiset erät 1,8 1,4 1,4 1,4 1,4

13 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtäväalueet ovat kuntakehityksen hallinta palvelurakenteen ja tuotannon ohjaus konsernin toiminnan ja talouden hallinta yritystoiminnan edistäminen kuntien välisen yhteistyön johtaminen Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Painopistealueina ovat: kuntarakenne- ja soterakenneuudistusten aktiivinen seuranta, välttämättömien uudistusten/muutosten valmistelu ja muutosprosessin johtaminen talouden tasapainottaminen palvelurakenteen uudistaminen ja palvelujen kustannustehokkuuden parantaminen peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa riskien kartoittaminen ja sisäisen valvonnan ohjeiden päivittäminen Yleishyödyllisten yhteisöjen avustuksiin on varattu euroa, josta kylien kehittämiseen varataan euroa. Toiminnalliset tunnusluvut Kokousten lukumäärä Khall.asiat Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 162,2 164,4 165,1 165,1 165,1 Tulot 3,0 Netto 159,2 164,4 165,1 165,1 165,1 Sisäiset erät 10,3 9,6 9,6 9,6 9, Hallintopalvelut Hallintopalveluihin kuuluvat yleishallinto, toimistopalvelut, atk-tukipalvelut, osallistuminen verotuskustannuksiin, jäsenmaksut ja avustukset. Palkanlaskenta, kirjanpito, raha- ja maksuliikennepalvelut hoidetaan Kuntien Hetapalvelut Oy:ssä, jossa Alavieskan kunta on osakkaana.

14 14 Toiminnalliset tunnusluvut Henkilöstö lkm 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 413,6 421,2 424,0 424,0 424,0 Tulot 6,3 1,0 1,0 1,0 1,0 Netto 407,4 420,2 423,0 423,0 423,0 Sisäiset erät -338,8-347,8-347,8-347,8-347, Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjaosto seuraa henkilöstörakenteen ja palkkauksen kehitystä sekä vastaa henkilöstösuunnittelusta. Henkilöstöjaosto toimii neuvotteluosapuolena palkkaneuvotteluissa ja ratkaisee ne asiat, jotka koskevat henkilöstöhallinnon tehtäväaluetta ja henkilöstön palkkausta. Yhteistoimintaryhmä vastaa yhteistyöstä kunnan ja henkilöstön välillä. Työsuojelutoimikunta kuuluu yhteistoimintaryhmään. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen minimointi kunnanhallituksen henkilöstöjaoston hyväksymän työkyvyn varhaisen tuen mallin mukaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Toiminnalliset tunnusluvut Henkilöstöjaoston kokoukset Yhteistoimintaryhmän kokoukset Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 42,6 46,1 47,0 47,0 47,0 Tulot 14,0 18,0 15,0 15,0 15,0 Netto 28,6 28,1 32,0 32,0 32,0 Sisäiset erät

15 Työllistäminen Työllistämiseen kuuluvat kaikki työllistämiseen liittyvät palvelut ja työllistämistä edistävät hankkeet - kesätyöllistäminen - työllisyyshankkeet - palkkatuella työllistäminen - Eteenpäin hanke loppuu vuodenvaihteessa 2018/2019, varaudutaan jatkotoimenpiteisiin, jossa tavoitteena on saada pysymään sakkomaksut Kelalle alhaisella tasolla. Kunnanhallitus tekee jatkotoimenpiteistä Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 72,5 70,8 122,2 122,2 122,2 Tulot 19,0 15,0 19,0 19,0 19,0 Netto 53,5 55,8 103,2 103,2 103,2 Sisäiset erät 3053 Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 1,0 1,5 0,5 0,5 0,5 Tulot Netto 1,0 1,5 0,5 0,5 0,5 HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot euroa Menot 725,5 735,4 793,3 793,3 793,3 Tulot 42,3 42,0 43,5 43,5 43,5 Netto 683,2 693,4 749,8 749,8 749,8 Sisäiset erät -326,2-334,6-334,5-336,4-336,4 Menot /asukas Tulot / asukas Netto /asukas

16 16 8. Elinkeinopalvelut 30 ELINKEINOPALVELUT 3071 Elinkeinojen kehittäminen Keskeisiä tavoitteita ovat Alavieskan vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kasvattaminen sekä yritteliäisyyden vahvistuminen. Elinkeinojen kehittymistä jarruttavien tekijöiden tunnistaminen ja niiden vähentäminen. Alavieskan elinvoimaisuuden lisäämistä koskevan suunnitelman (strategian) laatiminen Kunta järjestää elinkeinopalveluja ostopalveluna sekä omana toimintana. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet. kaavoituksella edistetään elinkeinojen toimintaedellytyksiä sekä muutenkin elinvoimaisuuden lisäämistä teollisuusalueiden ja -toimitilojen kuntoon saattaminen rivitaloasuntojen rakentaminen Sillankankaan alueelle kuntamarkkinoinnin tehostaminen ajantasaisten tietoliikenneyhteyksien varmistaminen Alavieskan palveluiden tehokas markkinointi ja esittely myös netissä Kivihaan ja Ämmänkallion omakotialueiden markkinointi yrityksille vuokrattavien tilojen mahdollisimman korkean käyttöasteen varmistaminen yritysten toiminnan ja markkinoinnin tukeminen Elinkeinopalvelujen ostoon on varattu noin euroa. Kuntamarkkinointiin on varattu määräraha euroa. Kehittämisohjelmiin ja -hankkeisiin on varattu euroa. Toiminnalliset tunnusluvut Työttömyys % 8,9 7,0 6,5 6,5 6,5 Yritysten lukumäärä Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 33,7 80,0 69,8 69,8 69,8 Tulot Netto 33,7 80,0 69,8 69,8 69,8 Sisäiset erät 1,1 2,2 2,2 2,2 2,2

17 Lomitustoiminta Lomituspalveluista on vastannut Kalajoen kaupunki alkaen. Talousarvioon varataan määräraha eläkemenoperusteisia KuEL -maksuja ja sisäisiä vuokria varten. Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 2,8 2,7 2,8 2,8 2,8 Tulot Netto 2,8 2,7 2,8 2,8 2,8 Sisäiset erät 1,6 1,4 1,4 1,4 1, Maaseutupalvelut Maaseutupalvelujen tärkein tehtävä on maataloustukien hakemisen ja maksatusten järjestäminen sekä maaseudun kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden ja yhteistoiminta-alue KaSi:n kanssa. Maaseutupalvelujen tavoitteena on kouluttaa ja neuvoa yrittäjiä maaseudun investointeihin, sukupolvenvaihdoksiin, vapaaehtoisiin tilusjärjestelyihin ja muihin maaseutuyrittäjyyden kehittämishankkeisiin, turkistuotannon kehittämiseen, sekä Leader- ja kylähankkeisiin. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet. uusien hankkeiden kehittäminen ja aloittaminen KaSi-yhteistoimintaalueella kehittämishankkeiden hyödyntäminen perusmaatalouskytkentäisten yritysten säilymisen turvaamiseksi. tukiverkoston rakentaminen yhteistyössä rahoittajan, neuvontajärjestön ym sidosryhmien kanssa Maaseudun yritystoiminnan edistämiseen on varattu euroa, josta Leader-rahoituksen osuus on euroa. Maksullisen lomittaja-avun tukemiseen käytetään euroa ja metsätaloussuunnitelmiin 1 /ha. Loppuosa käytetään maatalouden suunnitelmiin ja ATK-ohjelmien päivityksiin, jolloin tuettava osuus on 50 % verottomista kustannuksista.

18 18 Toiminnalliset tunnusluvut Tilojen lukumäärä Sukupolvenvaihdokset kpl Käsitellyt Euhakemukset Maksetut tuet M 5,2 5,2 5,2 5,3 5,3 Peltoalaa viljelyksessä ha Rahoitetut Leaderhankkeet kpl Henkilöstön lukumäärä Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 62,9 99,6 99,6 99,6 99,6 Tulot Netto 62,9 99,6 99,6 99,6 99,6 ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot euroa Menot 99,4 182,3 169,8 169,8 169,8 Tulot Netto 99,4 182,3 169,8 169,8 169,8 Sisäiset erät 2,8 3,6 3,6 3,6 3,6 Menot /asukas Tulot / asukas. Netto /asukas

19 19 9. Sosiaali- ja terveyspalvelut 3006 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Sosiaali- ja terveystoimeen varatusta määrärahasta kustannetaan myös kunnallinen kutsutaksiliikenne, löytöeläinten hoito, sosiaalitoimen henkilöstön eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut sekä pitkäaikaistyöttömien kuntavastuut. Liitetietona Peruspalvelukuntayhtymä Kallion Alavieskan kuntaa koskeva talousarvio. Toimintamenot ja -tulot euroina Kuel eläkemenoperusteiset maksut 170 Palvelujen ostot kuntayhtymiltä Matkustus- ja kuljetuspalvelut 9 Muut palvelut 2 Avustukset avustuksista osoitetaan euroa sotaveteraanien ja sotaveteraanien leskien palveluihin/avustamiseen. Menot , , , ,1 Tulot Netto , , , ,1 Menot /asukas Tulot / asukas. Netto /asukas

20 20 Alavieskan kunta PPKY Kallion talousarvio 2019 Alavieskan kunnan osalta Toimiala: Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018 Talousarvio 2019 TA 2019 / TA 2018 TA 2019 / TP 2017 Muutos TA 2019 / TA 2018 Muutos TA 2019 / TP 2017 Euro netto Euro netto Euro netto Euro netto % % eur eur Vastaanottopalvelut ,6 % 11,6 % Suun terveydenhuolto ,0 % -6,2 % Erikoissairaanhoito ,6 % 2,9 % josta ostettu erikoissairaanhoito ,0 % 0,8 % Aikuispsykososiaaliset palvelut ,9 % 9,1 % Hoito- ja hoivapalvelut ,0 % -0,9 % Kuntoutuspalvelut ,9 % -1,2 % Perhepalvelut ,9 % 58,7 % Vammaispalvelut ,4 % -0,6 % Ympäristöterveydenhuolto ,9 % 2,1 % Työterveyshuolto ,4 % 72,9 % Toimeentulotuki ja työllistäminen ,4 % 60,2 % Projektit ,9 % -91,9 % Yhteensä ,0 % 4,8 % Ostettu ESH ,0 % 0,8 % Oma toiminta ,5 % 6,8 %

21 Sivistyspalvelut 31 SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen tehtävänä on tukea ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua, vastata kasvun tarpeisiin ja kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaa-ajan tuomiin haasteisiin. Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat varhaiskasvatus perusopetus kirjastopalvelut kansalais- ja musiikkiopisto kulttuuripalvelut liikuntapalvelut nuoriso- ja raittiustyö 3100 Sivistystoimen hallinto Hallinnon tehtävänä on johtaa, ohjata ja koordinoida sivistyspalvelujen järjestämistä siten, että toiminta on mahdollisimman tuloksellista. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Tuetaan henkilöstön osaamista ja uudistumista. Tavoitteena on tuloksellisuuden, työhyvinvoinnin ja laadun parantaminen. Varhaiskasvatuspalvelut ovat siirtyneet Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta osaksi kunnan sivistyspalveluja lähtien. Toiminnalliset tunnusluvut Kokousten lukum Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 55,9 66,1 65,2 65,2 65,2 Tulot Netto 55,9 66,1 65,2 65,2 65,2 Sisäiset erät 7,3 7,1 6,6 6,6 6,6

22 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelujen tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä ja oppimista kasvatuskumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuus sisältää: - varhaiskasvatuksen hallinnon - perhepäivähoidon - päiväkotihoidon ml esioppilaiden iltapäivähoito - palvelusetelit yksityisessä hoidossa, sekä valvonta ja ohjaus - varhaiserityiskasvatuksen - lastenhoidon tuet Tavoitteena on käyttää kunnassa olevia varhaiskasvatuspaikkoja tarkoituksenmukaisesti, lapsen edun ensisijaisuus huomioiden. Yksityiset palvelut täydentävät kunnallista tarjontaa. Suunnittelukauden tavoitteet: Uuden voimaantulleen varhaiskasvatuslain mukaan kunnassa järjestetään varhaiskasvatusta tarvetta vastaavasti eri toimintamuodoissa. Päiväkodeissa toimii 5 eri ryhmää, lisäksi on esioppilaiden iltapäiväryhmä. Perhepäivähoito säilyy toimintamuotona sekä kunnallisena että yksityisenä, ja mahdollisuuksien mukaan tarjonta lisääntyy. Peukaloisen päiväkoti tarjoaa vuorohoitoa maanantaista perjantaihin, ja viikonloppuhoidon kysyntään vastataan ostamalla paikat joko yksityiseltä tai Ylivieskan kaupungilta. Peipposten varhaiskasvatusryhmässä mahdollistuu osa-aikainen varhaiskasvatus pienryhmässä. Toiminta on suunnattu n 3-5 vuotiaille, joilla ei ole oikeutta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Kuntamme varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa toiminnan sisältöjä ja kehittämistyötä. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, ja siihen tarvittaessa sisältyy tehostetun ja erityisen tuen suunnitelma. Painopisteenä vuonna 2019 huomioidaan varhaiskasvatuslain mukainen pedagoginen painotus ja tavoitteellisuus lapsiryhmän toiminnoissa. Tämä näkyy jatkossa sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman kirjauksissa että ryhmän toiminnan dokumentoinnissa. Lisäksi yksikköjen työvuorosuunnittelussa huomioidaan tarkemmin suunnitteluun ja kehittämiseen varattu aika, ja pienimpiä kahden työntekijän osastoja vahvistetaan henkilöstöresurssilla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön nimikkeet muutetaan uuden lain mukaisiksi, ja henkilöstörakennetta muutetaan vähitellen kohti uutta velvoitetta, jossa 2/ 3 osaa henkilöstöstä on varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja.

23 23 Varhaiserityiskasvatukseen ostetaan Sievin kunnalta konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluita 3pv /kk ja turvataan riittävä asiantuntemus lapsen kolmiportaiseen tukeen. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön täydennyskoulutus mahdollistetaan yhteistyössä lähikuntien kanssa, sisäisenä koulutuksena tai lähialueen koulutustarjontaa hyödyntäen. Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 1055,6 1137, , , ,5 Tulot 159,2 141, Netto 896,4 996, , , ,5 Sisäiset erät 255,3 263,2 284,7 283,7 283,7 Poistot 33,4 36,9 31,6 31,6 31, IP-toiminta, esiopetus ja perusopetus Perusopetuksen laadun ja tuloksellisuuden kehittäminen yhtenäiskouluajatuksen perusteella. Uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen luokilla 0-8. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä oppilaiden kanssa. Laaja-alaisten osaamisalueiden huomioiminen läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa. Järjestetään varhennettua englanninkielen opiskelua tokaluokkalaisille. Koulussa toimii JOPO-ryhmä 8. ja 9. luokkalaisille. Yhteistyötä tehdään eri järjestöjen ja yritysten sekä kirjaston kanssa. Liikkuva koulu hankkeen toteuttaminen koulupäivän liikunnallisuuden lisäämiseksi sekä koulupäivän rytmittäminen oppimista tukevaksi KiVa-koulu toiminnan tehostaminen ja toiminnan painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön. Kerhotoiminnan kehittäminen OPH:n avustuksen turvin. Koulupsykologipalveluiden järjestäminen ostopalveluna säännöllisesti lukukausittain. Koulussa toteutetaan uuden oppilashuoltolain mukaista toimintaa. Pyritään verkostoitumaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa (Nuppu, perheneuvola) Jatko-opintoihin sijoittumisessa tavoitteena jatkokoulutuspaikka jokaiselle yläasteen päättävälle oppilaalle. Seurannassa yhteistyö toisen asteen oppilaitosten sekä etsivän nuorisotyön kanssa. Henkilöstön täydennyskoulutus. Mahdollinen alueellinen yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulussa jatketaan OSAVA hankkeen alulle panemaa koulunuorisotyötä yhdessä kunnan nuorisotoimen kanssa. Opetusta järjestetään myös Jussilan toimipisteessä.

24 24 Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Perusopetuksen laadun ja tuloksellisuuden kehittäminen yhtenäiskouluajatuksen perusteella. Uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen luokilla 0-8. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä oppilaiden kanssa. Laaja-alaisten osaamisalueiden huomioiminen läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa. Järjestetään varhennettua englanninkielen opiskelua tokaluokkalaisille. Koulussa toimii JOPO-ryhmä 8. ja 9. luokkalaisille. Yhteistyötä tehdään eri järjestöjen ja yritysten sekä kirjaston kanssa. Liikkuva koulu hankkeen toteuttaminen koulupäivän liikunnallisuuden lisäämiseksi sekä koulupäivän rytmittäminen oppimista tukevaksi KiVa-koulu toiminnan tehostaminen ja toiminnan painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön. Kerhotoiminnan kehittäminen OPH:n avustuksen turvin. Koulupsykologipalveluiden järjestäminen ostopalveluna säännöllisesti lukukausittain. Koulussa toteutetaan uuden oppilashuoltolain mukaista toimintaa. Pyritään verkostoitumaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa (Nuppu, perheneuvola) Jatko-opintoihin sijoittumisessa tavoitteena jatkokoulutuspaikka jokaiselle yläasteen päättävälle oppilaalle. Seurannassa yhteistyö toisen asteen oppilaitosten sekä etsivän nuorisotyön kanssa. Henkilöstön täydennyskoulutus. Mahdollinen alueellinen yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulussa jatketaan OSAVA hankkeen alulle panemaa koulunuorisotyötä yhdessä kunnan nuorisotoimen kanssa. Opetusta järjestetään myös Jussilan toimipisteessä. Toiminnalliset tunnusluvut Perusopetuksen oppilaita Esiopetuksen oppilaita Henkilöstö lkm Kokonaistuntien määrä Jatko-opintoihin päässeet/ päästö-todistuksen saaneet 38/38 33/33 43/43 36/36 34/34

25 25 Kokonais-kustannukset /oppilas Laskennallinen yksikköhinta /oppilas Erotus /oppilas 2009 tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös talousarvio talousarvio Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 2330,9 2397, , , ,6 Tulot 109,2 88,9 100,3 100,3 100,3 Netto 221,7 2308, , , ,3 Sisäiset erät 711,0 699,8 752,3 752,3 752,3 Poistot 139,9 131,3 131,4 131,4 131, Kansalaisopisto Kansalaisopiston toiminnan järjestämisestä Alavieskan kunnalla, Sievin kunnalla ja Ylivieskan kaupungilla on yhteistoimintasopimus, jonka mukaisesti kustannukset jaetaan kunnassa toteutuneiden opetustuntien suhteessa. Ylivieskan seudun kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet * päiväopetuksen varmistaminen * kurssimaksujen säilyttäminen entisellä tasolla * kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan * pyritään ottamaan huomioon kuntalaisten kurssitoiveet Toiminnalliset tunnusluvut Tunteja Alavieskassa Oppilasmäärä Menot /h 19,68 18,

26 26 Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 24,3 31,5 30,0 30,0 30,0 Tulot Netto 24,3 31,5 30,0 30,0 30, Musiikkiopisto Musiikkiopiston toiminnan järjestämisestä on sovittu yhteistyössä Ylivieskan, Kalajoen, Pyhäjoen, Reisjärven ja Sievin kuntien kanssa. Kustannukset jaetaan opetustuntien suhteessa. Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, jonka tehtävänä on antaa musiikin perusopetusta sekä lisäksi järjestää konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet * syksyllä 2018 alavieskalaisia oppilaita 25 * uuden ops:n käyttöönotto (oppilaiden ja perheiden riittävä informointi, opettajien perehdyttäminen ja koulutus esim. muuttuvaan arviointiin liittyen) * varhaisiän musiikkikasvatuksen vetovoimaisuus ja soitinvalmennuksen ryhmäopetuksen kehittäminen * musiikkiopiston monipuolinen näkyvyys toimialueella ja konserttien tarjoaminen erilaisille kohderyhmille * ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi * asianmukaiset toimintatilat Toiminnalliset tunnusluvut Tunteja Alavieskassa 939, (26,85h/vko, 35 viikkoa) Oppilasmäärä Menot /h 27,56 29, Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 25,9 31,5 31,5 31,5 31,5 Tulot Netto 25,9 31,5 31,5 31,5 31,5

27 3212 Kirjasto 27 Kirjaston toiminta perustuu kirjastolakiin (uusi laki tuli voimaan 2017) ja - asetukseen ja kirjasto on kunnan peruspalvelu. Kirjastopalveluiden tulee edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia perinteisten sivistykseen liitettyjen asioiden, kuten kirjallisuuden ja taiteen harrastuksen ja jatkuvan tietojen ja taitojen kehittämisen lisäksi tietoyhteiskunnan edellyttämien kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Uudessa laissa korostetaan asiakkaan tasavertaisuutta kirjastopalvelujen käyttäjänä. Tämä näkyy mm. siten, että kirjastot eivät voi periä enää varausmaksuja. Lisäksi laki edellyttää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen sisällöllistä kehittämistä. Toimintoja tulee jatkuvasti ja systemaattisesti arvioida laadun ja tuloksellisuuden pohjalta. Kunnassa on kirjasto ja yhtenäiskoulussa koulukirjasto. Suunnittelukauden tavoitteet /painopisteet kirjasto on palvelualtis ja laadukas lähipalvelu kirjastossa on riittävästi ammattitaitoista ja pätevää henkilökuntaa yhteistyö kirjastoalan ja muiden alojen toimijoiden kanssa Tiekkö- ja Oksat-strategioiden tavoitteiden mukainen toiminta pyritään terveyttä edistävien asioiden toteuttamiseen HYTE:n tavoitteiden mukaisesti Painopistealueet vuonna 2019 Potkua Pokelantieltä-hankkeen (AVI) toteuttaminen: tiedonhankintaopetuksen uudistaminen, e-aineistojen markkinointi ja opastus & kirjastomarkkinoinnin toteutus nuorten kanssa yhteistyössä lukuharrastuksen edistäminen alueen yhteiseen ekirjastoon liittyminen mahdollinen Finnaan liittyminen henkilöstön täydennyskoulutus lehtilukusalin uudistaminen (vuosikertakaapit) Toiminnalliset tunnusluvut Lainojen lukumäärä Lainat/asukas 22,69 21,9 21,8 21,8 21,8 Lainat/aukiolotunti 33,8 34,5 32,4 31,8 31,8 Kustannukset /laina 3,86 2,94 3,31 3,31 3,31 Henkilöstö lkm

28 28 Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 178,4 192,7 196,5 196,5 196,5 Tulot 2,8 2,0 2,0 2,0 2,0 Netto 175,6 190,7 194,5 194,5 194,5 Sisäiset erät 49,0 59,1 53,7 53,7 53,7 Poistot 3,9 4,0 4,0 4,0 4, Nuorisotyö Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Alavieskan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman toteuttaminen nuorisotoimen osalta. Koulunuorisotyön vakiinnuttaminen ja kehittäminen yhdessä yhtenäiskoulun ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Nuorisovaltuuston toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen Kuntien välinen yhteistyö mm. nuorisotiedotuksen ja etsivän nuorisotyön puitteissa, sekä alueellisen kriisisuunnitelman valmistelu. Nuorisotyön suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisääminen Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden (järjestöt, seurakunta) kanssa niin Alavieskassa kuin seutukunnallisestikin tapahtumien muodossa Nuorisotyön suuntaaminen myös varhaisnuorille (10-12-vuotiaille) tukien kotien ja koulun kasvatustyötä. Toiminnalliset tunnusluvut 0 28 vuotiaat Nuoriso- ja raittiustoimen nettomenot /0 28 vuotiaat 92,0 92,8 127,7 128,4 129,0 Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 87,1 86,3 115,5 115,5 115,5 Tulot 0,5 1,7 10,7 10,7 10,7 Netto 86,6 84,6 104,8 104,8 104,8 Sisäiset erät 6,8 5,5 6,5 6,5 6,5 Poistot 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6

29 Museo Museolaissa säädetään museotoiminnan tavoitteena olevan väestön ymmärryksen ylläpitäminen ja vahvistaminen kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperinnöstä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Museotoiminnan kehittäminen yhteistyössä Hannulan Kotiseutumuseoyhdistyksen ja Alavieska-seuran kanssa Vanhan kotiseutumuseon toiminnan kehittäminen (remontointi ja näyttelytoiminnan käynnistäminen) Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 6,2 13,0 4,0 4,0 4,0 Tulot 10,0 Netto 6,2 3 4,0 4,0 4,0 Sisäiset erät 0,3 2,4 1,2 1,2 1,2 Poistot 0,7 1,1 1,1 1, Muu kulttuuritoiminta Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään, että kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Erityisesti lapsille, nuorille ja vanhuksille tarkoitettujen kulttuuritilaisuuksien järjestäminen. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan järjestäminen osana yhtenäiskoulun toimintaa. Nuorten huomioiminen kulttuuristipendein Alavieska-viikon järjestäminen yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 21,7 12,3 12,3 12,3 12,3 Tulot Netto 21,7 12,3 12,3 12,3 12,3 Sisäiset erät 1,0 0,4 0,4 0,4 0,4

30 Liikuntapalvelut Liikuntatoimi luo edellytykset yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen huolehtimalla liikuntaalueiden kunnostamisesta ja hoidosta sekä tukemalla seuratoimintaa, joka mahdollistaa monipuolisen nuorisoliikunnan järjestämisen. Liikuntatoimen palveluiden tuottamisessa korostuu yhteistyön periaate eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelut Alavieskan kunnassa tuottaa Alavieskan Viri. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Alavieskan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman toteuttamiseen osallistuminen liikuntatoimen osalta tavoitteena, että asukkaat liikkuvat/kuntoilevat aktiivisemmin Matalan kynnyksen liikuntatoiminnan kehittäminen lapsille ja nuorille Erityisryhmien liikunnan järjestäminen yhteistyössä Alavieskassa toimivien yhdistysten ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa Yhteistyön kehittäminen Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa (liikuntapalveluketju) Tietoisuuden lisääminen paikallisista luontoliikuntamahdollisuuksista. Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi kärkihankkeessa aloitettujen toimintatapojen jatkaminen: ohjatut voima- ja tasapainoharjoitteluryhmät Työikäisten liikuntaryhmien ja testauspäivien jatkaminen Liikuntapalveluiden suunnitelmallisuuden lisääminen yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa ja markkinoinnin tehostaminen Liikuntapalvelusopimus uusittu Liikuntapalvelusopimuksen hinta tarkistettu vuodelle Pysyy samalla tasolla kuin vuonna Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 105,7 109,7 109,9 109,9 109,9 Tulot Netto 105,7 109,7 109,9 109,9 109,9 Sisäiset erät 0,3 0,9 0,8 0,8 0,8 Poistot 9,5 13,3 4,8 4,8 4,8

31 Raittiustyö Ehkäisevän päihdetyön lain (aikaisempi raittiustyölaki, kumottu ), mukaan ehkäisevän päihdetyön tarkoituksena on vähentää päihteiden käyttöä ja päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Kunnan tulee ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi viranomaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet lapsiin ja nuoriin kohdistuva ehkäisevä päihdetyö alueellinen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä eri toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettava ehkäisevän päihdetyön tapahtuma Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 0,6 2,0 2,1 2,1 2,1 Tulot Netto 0,6 2,0 2,1 2,1 2,1 Sisäiset erät 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 Poistot SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot euroina Menot 3898,2 4075, , , ,1 Tulot 277,5 243,6 210,9 210,9 210,9 Netto 3620,7 3832, , , ,2 Sisäiset erät 1029, , , , ,5 Poistot 181,0 190,3 176,6 176,6 176,6 Menot /asukas Tulot / asukas. Netto /asukas

32 Tekniset palvelut 50 TEKNISET PALVELUT Teknisten palvelujen tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää kuntalaisille viihtyisä, turvallinen ja virikkeellinen työ- ja elinympäristö. Teknisten palvelujen vastuualueet ovat teknisen toimen hallinto yhdyskuntapalvelut liikenneväylät viranomaispalvelut toimitila- ja vuokrauspalvelut ruokahuolto vesihuolto Teknisen toimen hallinto Teknisen hallinnon tehtävänä on teknisten kuntapalvelujen tuottaminen kuntalaisille. Asemakaavoituksen tavoitteena on alueen historian ja erityispiirteiden huomioiminen rakentamisessa, turvallisten ja viihtyisien asuinalueiden luominen sekä ylläpitäminen. Mikäli strategiapäivityksessä havaitaan maankäytöllisiä ongelmakohtia, lisätalousarviossa ratkaistaan mahdolliset määrärahatarpeet. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet huolehditaan siitä, että teknisiä palveluita tuottava yksikkö on toimintakykyinen Kivihaan asemakaavamuutoksen vireille asettaminen sivukylien vapaiden tonttien tonttipörssin kokoaminen valokuituhankkeen eteenpäin vieminen Toimintamenot ja -tulot euroa Menot 36,8 50,2 52,1 52,1 52,1 Tulot 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 Netto 35,9 49,2 51,1 51,1 51,1 Sisäiset erät 9,9 15,2 10,9 10,9 10,9 Poistot 5,4 5,4 5,4 5,4 5,4

33 Yhdyskuntapalvelut Yhdyskuntapalvelut huolehtii kunnan yleisten alueiden kunnossapidosta sekä huolehtii viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuin- ja elinympäristön ylläpidosta ja luomisesta. Menokohta sisältää: Puistot ja yleiset alueet Jätehuollon Maa- ja metsätilat Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Pappilanniemen alueen ilmeen kohottaminen ja kunnostaminen Keskustien ympäristönhoidon ottaminen kunnan huolehdittavaksi loppuvuodesta metsäomaisuuden hoito laaditun metsätaloussuunnitelman mukaisesti Toiminnalliset tunnusluvut Metsäpinta-ala Puistoalueiden pinta-ala 356 ha 6,4 ha Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 48,3 43,4 51,0 51,0 51,0 Tulot 50,0 43,0 48,0 48,0 48,0 Netto -1,7 0,4 3,0 3,0 3,0 Sisäiset erät Poistot 22,7 22,4 15,3 15,3 15, Liikenneväylät kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Keskustien kunnossapidon huolehtiminen jatkossa syksystä alkaen osallistuminen alueelliseen liikenneturvallisuustyön toimijamalliin yksityisteiden kunnossapitoavustusten jakaminen Menokohta sisältää: Kaavateiden hoidon Yksityistiet

34 34 Toiminnalliset tunnusluvut Kaavatie- Avustettavat Avustettavat Yksityistieavustukset pituudet metsätiet yksityistiet 11,2 km 65,250 km 76,057 km Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 94,4 92,3 85,3 85,3 85,3 Tulot 0, Netto 94,2 92,3 85,3 85,3 85,3 Poistot 92,0 106,6 61,9 61,9 61, Viranomaispalvelut Suorittaa maankäyttö- ja rakennuslain, ympäristösuojelulain ja palo- ja pelastuslain mukaiset viranomaistehtävät. Menokohta sisältää: Rakennustarkastuksen Ympäristönhoidon viranomaistehtävät Palo- ja pelastustoimen Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet rakennuslupien määrä n. 40 kpl ja rakennusvalvontaan liittyvien ilmoitusten määrä n. 5 kpl/v. ympäristölupien valvontataksojen uudistaminen Toiminnalliset tunnusluvut Myönnetyt rak.luvat Ilmoitukset Toimintamenot ja -tulot Menot 310,4 327,8 328,7 328,7 328,7 Tulot 13,0 13,2 13,0 13,0 13,0 Netto 297,5 314,6 315,7 315,7 315,7 Sisäiset erät 0,8 0,7 0,6 0,6 0,6 Poistot 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8

35 Toimitila- ja vuokrauspalvelut Kiinteistöpalvelujen tehtävänä on huolehtia kunnan hallinnassa olevasta rakennusomaisuudesta sekä tarjota asiakkailleen rakennuttajapalveluja kustannustehokkaasti. Asiakkaina ovat kunnan vuokra-asunnoissa asuvat, vuokrasuhteessa olevat yrittäjät, kunnan hallintokunnat sekä peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Menokohta sisältää: Kiinteistönhoidon Puhtaanapitopalvelut Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet kiinteistönhoidon kustannustehokkuuden ( /m 2 ) parantaminen (otetaan käyttöön uusi kiinteistönhoidon ohjelma) tyhjillään olevien kiinteistöjen aktiivinen markkinoiminen (Bianca-hallit) pitää vuokratalojen käyttöaste korkeana (< 95 %) kiinteistöjen kunnossapito aktiivisella toiminnalla As Oy Alavieskan Sillankankaalle rivitalon kiinteistönhoidon tarjoaminen loppuvuodesta As Oy Alavieskan Sillankankaan rivitalon käyttöönotto loppuvuodesta Toimintamenot ja -tulot euroina (sis. myös vuokra-asunnot) Tp 2017 Ta2018 Ta2019 Su 2020 Su 2021 Menot 1 063, , , , ,7 Tulot 1 196, , , , ,6 Netto -132,8-287,1-190,9-190,9-190,9 Sisäiset erät -392,6-408,2-465,4-465,4-465,4 Poistot 430,3 432,0 434,2 434,2 434, Ruokahuolto Ruokapalvelun visio on, että olemme laadukas kunnallinen ruokapalveluiden tuottaja. Toimintamme on tavoitteellista ja tuloksemme ovat mitattavissa järjestelmällisesti. Asiakkaina ovat yhtenäiskoulu, varhaiskasvatus ja Kallio.

36 36 Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Tuottaa ruokahuoltopalvelut kustannustehokkaasti. Terveellisiä ja ravitsemuksellisesti oikeita aterioita. Toimintamenot ja -tulot euroina Tp 2017 Ta2018 Ta2019 Su 2020 Su 2021 Menot 425,9 449,9 459,6 459,6 459,6 Tulot 182,2 180,5 180,4 180,4 180,4 Netto 243,7 269,4 279,2 279,2 279,2 Sisäiset erät -331,0-321,5-324,1-324,1-324,1 Poistot 25,0 25,0 25,0 25,0 25, Vesihuolto Turvata kuluttajien tarvitsema vesihuolto laadullisesti ja määrällisesti. Menokohta sisältää: Vesilaitoksen Viemärilaitoksen Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet turvata kuntalaisten vesihuoltopalvelut vesi- ja viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen liittymismaksujen ajantasaistaminen Toiminnalliset tunnusluvut Veden myynti m Jäteveden kuutiomäärät Henkilöstö Toimintamenot ja -tulot Menot 459,9 434,4 468,8 468,8 468,8 Tulot 393,6 441,0 440,3 440,3 440,3 Netto 66,3-6,6 28,5 28,5 28,5 Sisäiset erät 6,9 15,5 23,2 23,2 23,2 Poistot 56,7 55,4 15,2 15,2 15,2

37 37 TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja -tulot euroa Menot 2 439, , , , ,3 Tulot 1 836, , , , ,3 Netto 603,1 432,2 572,0 572,0 572,0 Sisäiset erät -706,2-698,3-754,8-754,8-754,8 Poistot 635,9 650,6 560,9 560,9 560,9 Menot /asukas 1 303, , , , ,4 Tulot /asukas 1 099, , , , ,5 Netto /asukas 204,1 147,3 146,0 146,0 146,0

38 Investoinnit INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Kiinteä omaisuus käsittää maa-alueiden sekä muiden kiinteistöjen oston sekä kiinteistöjen myynnin ja talonrakennuksen. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Hanke Kokonaiskust Kunnan maanhankinta Tontinmyynnit/maanmyynti Yhteensä Aineeton käyttöomaisuus Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Kunta on päättänyt ottaa tehtäväkseen valokuituverkon rakentamisen ja ylläpitämisen. Hanke Kokonaiskust Valokuitu Yhteensä Osakkeet ja osuudet Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Osakeinvestointi As Oy Alavieskan Sillankankaan osakkeisiin. Rivitalo valmistuu v Rivitalojen rakentaminen Sillankankaan kaava-alueelle jatkuu v Hanke Kokonaiskust Rivitalon rakentaminen (osakeinvestointi) Yhteensä

39 39 INVESTOINNIT KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Toimintamenot ja -tulot euroina Menot 17,4 52,0 800,0 768,8 430,0 Tulot 0,0 10,0 10,0 20,0 10,0 Netto 17,4 42,0 790,0 748,8 420,0 Tekninen lautakunta Muut rakennusinvestoinnit Yleistavoitteet/tarkoitus Kunnan omistamien kiinteistöjen pitäminen niiden käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa ja asuinviihtyvyyden parantaminen. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Yhtenäiskoululla kunnostetaan osa vesikattorakenteista. Hanke Kokonaiskust Yhtenäiskoulun vesikatot Yhteensä Julkinen käyttöomaisuus Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Vuodelta 2018 toteuttama jäänyt Kraatarintien perusparannus, joka jatkuu v pinnoituksella. Jokiniituntien kevyen liikenteen väylän suunnittelun toteutus v Hanke Kokonaiskust Kraatarintien kunnostus Jokiniituntien kevyen liikenteen väylän suunnittelu Yhteensä

40 40 Irtain käyttöomaisuus Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet GPS-mittalaitteen hankkiminen vesi- ja viemärilaitoksen käyttöön, rakennusvalvonnan rakennuspaikkojen merkkaukseen sekä teknisen osaston käyttöön yleensä. Hanke Kokonaiskust GPS-mittalaite Yhteensä Vesilaitos Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Viemäriverkoston järjestelmällinen saneeraus lähivuosina. Hanke Kokonaiskust Viemäriverkoston kunnostus/vuotovedet Vesijohtoverkoston kunnostus Yhteensä INVESTOINNIT TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 842,1 866,0 352,0 365,0 435,0 Tulot 189,1 9, Netto 653,0 857,0 352,0 365,0 435,0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investointimenot ja tulot yhteensä Menot 859,6 918, , ,8 865,0 Tulot 189,1 19,0 10,0 20,0 10,0 Netto 670,4 899, , ,8 855,0

41 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstö (henk.työvuosina) HALLINTO- JA ELINKEINOPALVELUT Hallintopalvelut Kunnanjohtaja Hallinto- ja sivistysjohtaja Atk- ja toimistosihteeri Asuntosihteeri 0, Toimistosihteeri Yhteensä 5, SIVISTYSPALVELUT Varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja Perhepäivähoitaja Lastentarhanopettaja 5,4 5,5 5,5 5,5 5,5 Lastenhoitaja 8,25 8,25 8,25 8,25 8,25 Ryhmäavustaja 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 Peruskoulu Rehtori Lehtori Luokanopettaja Esiluokanopettaja Erityisluokanopettaja Tuntiopettaja Koulunkäyntiavustaja Ip-toiminnanohjaaja Kuraattori Koulusihteeri Kirjasto Kirjastotoimenjohtaja Kirjastovirkailija Vapaa-aika Nuoriso-ohjaaja Nuorisotilaohjaaja 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Yhteensä 63,55 64,75 64,75 64,75 64,75 TEKNISET PALVELUT Hallinto Kehitysjohtaja Yhdyskuntainsinööri Tekninen johtaja Kunnaninsinööri Rakentaminen Rakennusmies

42 42 Henkilöstö (henk.työvuosina) Kiinteistöpalvelut Kiinteistönhoitaja Puistotyöntekijä/rakennusapumies Palveluesimies Laitoshuoltaja 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 Palvelutyöntekijä Palvelu- ja ravitsemistyöntekijä Ruokahuolto Ravitsemistyöntekijä 4,5 4, Palvelutyöntekijä Palvelu- ja ravitsemistyöntekijä Vesilaitos Asentaja Yhteensä ,5 19,5 19,5 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 88,25 89,75 90,25 90,25 90,25

43 43 LIITTEET Väestö Ikäryhmä Yhteensä Kuntatalous Veroprosentit Veroprosenttilajit Kunnallisvero 21,50 22,00 Kiinteistöverot * yleinen 1,03 1,03 * vakituinen asunto 0,55 0,55 * muu 1,03 1,03 * voimalaitokset 3,10 3,10 * yleishyödyllinen yhteisö 0,30 0,30 Verotulojen kehitys euroina Tulovero- Verot Vuosi prosentti Kunnallis Yhteisö Kiinteistö Yhteensä , , , , , , , , , ta 21, ta 22,

44 44 Verotulojen kehitys euroa ta 2019 ta Lainamäärän kehitys eur TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Lainamäärä Lainaa /as Lainamäärän kehitys TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS Lainamäärä Lainaa /as Kokonaismenot EUR Palvelu TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 Hallinto Elinkeino Perusturva Sivistys Tekninen Käyttötalous yht Investoinnit

45 45 Palvelun %-osuus käyttötaloudesta Palvelu TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 Hallinto 3,9 3,8 3,7 3,6 3,6 3,6 4,1 4,1 4,3 Elinkeino 1,0 1,0 1,0 0,9 0,8 0,8 0,6 1,0 0,9 Perusturva 63,7 64,2 64,8 66,2 65,5 59,7 59,3 58,5 58,1 Sivistys 17,3 17,4 17,1 15,9 17,0 22,4 22,1 22,6 22,5 Tekninen 14,1 13,6 13,4 13,4 13,2 13,5 13,9 13,8 14,1 Käyttötalous yht. 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 %-muutos ed. vuoteen Palvelu TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 Hallinto -2,2-1,1 0,8-3,3 2,0 16,7 1,4 7,9 Elinkeino -2,9 1,2-1,2-16,3-2,9-26,7 83,8-6,6 Perusturva 2,7 3,2 4,9-3,7-7,4 0,9 0,9 0,9 Sivistys 2,6 0,4-4,9 4,4 33,9 0,4 4,6 1,1 Tekninen -1,4 0,8 2,3-4,0 4,2 4,1 1,7 3,6 Käyttötalous yht. 1,9 2,2 2,7-2,6 1,5 1,6 2,3 1,5 Investoinnit 0,8 357,8-81,8-28,6-11,4 49,3 6,7 22,2 Toimintakulut 2019 Menolajit %-osuus Henkilöstömenot ,4 Palvelut ,3 Aineet, tavrvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset ,1 Muut kulut ,5 Yhteensä ,0 Käyttötalouden menolajien %-osuudet 6 % 3 % 1 % 24 % 66 % Henkilöstömenot Aineet, tavrvikkeet ja tavarat Muut kulut Palvelut Avustukset

46 46 Käyttötulot 2019 %-osuus Tomintatuotot ,8 Verotulot ,5 Valtionosuudet ,7 Yhteensä ,0 Käyttötulojen %-osuudet % 12 % 42 % Tomintatuotot Verotulot Valtionosuudet Nettomenojen kehitys Hallinto Elinkeino Sos.terv. Sivistys Tekninen Investoinnit TP TP TP TP TP TP TA TA