Tieto ja valta. Kimmo Lapintie Kaupunkiluennot ARK-C

Transkriptio

1 Tieto ja valta Kimmo Lapintie Kaupunkiluennot ARK-C

2 Tieto kaupunkisuunnittelussa Tietoteoriaa Tieto/valta suunnittelussa

3 Vanhat ja uudet toimijat Ammattilaiset Tietyillä professioilla on historiallisesti syntynyt asema suunnittelussa ja kaupunkipolitiikassa Luottamus ei ole enää itsestään selvää, vaan se on ansaittava Poliitikot Uudenlaiset diskurssikoalitiot (kuten uusurbanismi ) Aktivistit Paikallisten toimijoiden lisäksi ideologista organisoitumista Organisoituminen sosiaalisen median kautta Tutkijat Yliopistojen kolmas tehtävä (yhteiskunnallinen vaikuttaminen) korostunut Yliopistojen ja kaupunkien yhteistyö lisääntynyt (Kaupunkiakatemia, USP) 3

4 Vanhat ja uudet toimijat Ammattilaiset Tietyillä professioilla on historiallisesti syntynyt asema suunnittelussa ja kaupunkipolitiikassa Luottamus ei ole enää itsestään selvää, vaan se on ansaittava Poliitikot Uudenlaiset diskurssikoalitiot (kuten uusi urbanismi ) Aktivistit Paikallisten toimijoiden lisäksi ideologista organisoitumista Organisoituminen sosiaalisen median kautta Tutkijat Yliopistojen kolmas tehtävä (yhteiskunnallinen vaikuttaminen) korostunut Yliopistojen ja kaupunkien yhteistyö lisääntynyt (Kaupunkiakatemia, USP) 4

5 Tiedon välttämättömyys suunnittelussa Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu vaikuttaa merkittävästi ihmisten arkielämään, kaupunkien ja kaupunkiseutujen taloudelliseen menestykseen ja luonnon- ja kulttuuriympäristön tilaan. Näin ollen on perusteltua odottaa, että suunnittelu perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. - Ihmisten tarpeet, kokemukset ja merkitykset ovat moninaisia, mutta eivät sattumanvaraisia -> tutkittavissa - Taloudellisen kehityksen edellytykset ovat moninaiset, mutta eivät mielipidekysymyksiä -> tutkittavissa - Ympäristövaikutukset ovat todellisia fyysisiä vaikutuksia -> tutkittavissa - Kulttuurivaikutukset liittyvät olemassa oleviin arvoihin ja merkityksiin -> tutkittavissa 5

6 Tiedon mahdottomuus suunnittelussa Kapea aikaikkuna: suunnitellaan samalla kun tutkitaan Monitieteisyys: kaikki tutkimusalat relevantteja Asiantuntemuksen kapeus: ketkä suunnittelevat? Tiedon professionaalisuus: asemien puolustaminen Tieto/valta: vallan ja tiedon yhteenkietoutuneisuus Tiedon hiljaisuus : sanat eivät riitä kertomaan Tiedon moniäänisyys: monelta ja moninaista Abstrakti ja paikallinen tieto: nimby-paradoksi Todellisuuden kaoottisuus: ennusteista arvailuun 6

7 Aikaikkuna Suunnitteluprosessi on kestoltaan lähellä normaalia tutkimusprojektia Tilattavat selvitykset valmistuvat suunnittelun kanssa rinnan eivätkä ehdi vaikuttaa ratkaisuihin Kirjallisuuskatsaus olisi mahdollinen, mutta sitä ei yleensä tehdä, ei myöskään käytetä lähdeviitteitä 7

8 Monitieteisyys Suunnittelun kannalta relevantti tieto on kotoisin useilta erilaisilta tieteenaloilta, joiden metodologia poikkeaa toisistaan Kaikkea ei voi selvittää eikä uutta tutkimusta viedä läpi Olennaista olisi siis tunnistaa olennaiset tiedontarpeet ja hakea niitä vastaava asiantuntemus eli laatia tietostrategia 8

9 Esimerkki: sisääntuloväylät Tiivistämisen ekologia? Suunnittelukonseptit? (bulevardi, esplanadi, keskitetty vai hajautettu liikenne ) Asumispreferenssit? Ilmanlaatu ja melu? Liikenneturvallisuus? Seudullinen saavutettavuus? Vähittäiskaupan muutokset? Sosiaalinen rakenne? 9

10 Tietoteoriaa

11 Tieto Klassinen tiedon määritelmä (Platon) A tietää että P hetkellä t, jos ja vain jos A uskoo että P A:lla on kunnollista evidenssiä P:n puolesta (adequate evidence, justification) P on tosi Gettierin vastaesimerkki (ns. ajatuskoe) 1963 A uskoo ja hänellä on kunnollista evidenssiä siitä, että kilpailija saa hänen hakemansa työpaikan. A uskoo ja hänellä on kunnollista evidenssiä siitä, että kilpailijalla on kymmenen kolikkoa taskussaan Itse asiassa kuitenkin A saa itse työpaikan Hänellä itselläänkin sattuu olemaan kymmenen kolikkoa taskussaan Tietääkö hän kuitenkaan, että työpaikan saavalla on kymmenen kolikkoa? 11

12 Episteemiset vaihtoehdot Maailmaa koskeva tietomme on aina rajallista ja uskomuksemme ja havaintomme ovat usein virheellisiä Tieto, usko, havainto, muisti jne. ovat modaalisia käsitteitä eivätkä ne noudata Leibnizin lakia (Pa & a=b -> Pb) Modaalikäsitteitä on yritetty analysoida ns. mahdollisten maailmojen semantiikan avulla: se, mitä tiedämme, on yhtä kuin kaikki ne mahdolliset maailmat, jotka ovat tietomme kanssa yhteensopivia (ns. episteemiset vaihtoehdot) Hintikka: esineet ovat itse asiassa maailmaviivoja, jotka yhdistävät eri mahdollisissa maailmoissa olevia olioita samankaltaisuuden ja spatiotemporaalisen jatkuvuuden perusteella. Sama käännettynä suunnitteluun: emme suunnittele esineitä vaan mahdollisuuksia (miksi tämä voi tulla, mitä siinä voi tehdä jne.) 12

13 Tiedon hiljainen dimensio Luonnontieteilijä-filosofi Michael Polanyi esitteli 1958 tiedon persoonallisen tai hiljaisen (tacit) dimension. Organisaatiotutkijat Nonaka ja Takeuchi popularisoivat käsitteen 1995 hiljaisen tiedon käsitteeksi. Polanyin mukaan kaikessa tiedossa (myös tieteellisessä) on hiljainen dimensio, joka ei ole käännettävissä sanoiksi tai laskelmiksi. Hiljaisessa tiedossa kokemus antaa perustan arvioinnille ja tuottamiselle. 13

14 Hiljainen tieto suunnittelussa Hiljaisen tiedon ongelma on että se on hiljaista! Asiantuntijan koulutus, kokemus ja laaja tietämys antaa mahdollisuuden kompleksisen kokonaisuuden näkemykselliseen hallintaan mutta ei sen kertomiseen Hiljaista tietoa on myös suunnittelutaito, joka tekee mahdollisuudet näkyviksi mutta joita on mahdoton kuvata sanoin Hiljaista tietoa on myös ympäristön käyttäjän tieto, joka perustuu ympäristön fyysiseen ja toiminnalliseen haltuunottoon ja arvottamiseen joka ei sekään avaudu ulkopuolisille Tiedon hiljainen dimensio edellyttää läsnäoloa ja vuorovaikutusta 14

15 Tieto/valta Foucault: pouvoir/savoir Truth is a thing of this world: it is produced only by virtue of multiple forms of constraint. And it induces regular effects of power. Each society has its régime of truth, its general politics of truth: that is, the types of discourse which it accepts and makes function as true; the mechanisms and instances which enable one to distinguish true and false statements, the means by which each is sanctioned, the techniques and procedures accorded value in the acquisition of truth; the status of those who are charged with saying what counts as true. (Foucault, 1980: 131) 15

16 Tieto/valta suunnittelussa

17 Rationaalisuus rationalisointina Bent Flyvbjerg: Rationality and Power (1998) Aalborgin palkittu projekti oli yksi varhaisista julkisen ja kevyen liikenteen tukemiseen perustuneista keskustaprojekteista Tieto ja rationalisuus näyttäytyi kuitenkin jälkikäteisenä ja jo tehtyjen päätösten rationalisointina. 17

18 Rationaalisuus alistuu vallalle The Aalborg Project may be interpreted as a metaphor of modern politics, modern administration and planning, and of modernity itself. The basic idea of the project was comprehensive, coherent, and innovative, and it was based on rational and democratic argument. During implementation, however, when idea met reality, the play of Machiavellian princes, Nietzschean will to power, and Foucauldian rationality-asrationalization resulted in the fragmentation of the project. It disintegrated into a large number of disjointed subprojects, many of which had unintended, unanticipated, and undemocratic consequences. The grand, unifying, and prize-winning policy and plan degenerated into a string of petty incidents.... Planners, administrators, and politicians thought that if they believed in their project hard enough, rationality would emerge victorious; they were wrong. The Aalborg Project, designed to substantially restructure and democratically improve the downtown environment, was transformed by power and Realrationalität into environmental degradation and social distortion. 18

19 Asiantuntemuksen karikot Asiantuntemuksen kapeus - Mitä laajempia vaikutuksia suunnittelulla on, sitä kapeammaksi suunnittelijoiden asiantuntemus käy suhteessa siihen. Kuitenkin suunnittelijat toimivat portinvartijoina suunnitteluprosessissa, ts. valikoivat sen tiedon, joka pääsee vaikuttamaan suunnitteluun. Tiedon professionaalisuus - Suunnittelussa keskeiset asiantuntijat (arkkitehdit, insinöörit jne.) saavat uskottavuutensa professioidensa kautta - Professiot puolustavat yhteiskunnallista asemaansa korostamalla omaa ydinosaamistaan muita professioita vastaan, joka ehkäisee laajemman asiantuntemuksen pääsyä markkinoille Akateeminen keskustelukulttuuri - Kritiikki on akateemisen keskustelun elinehto, muualla sitä ei mielellään suvaita 19

20 Nimby-paradoksi Vuorovaikutteista suunnittelua perustellaan sillä, että se - tuottaa tietoa, jonka perustana on ympäristön käyttö ja kokemus - tuottaa paikallista tietoa, joka on tarkempaa kuin abstrakti tieto - tuottaa tietoa, jossa yhdistyy asiantuntemus ja paikallisuus - rikkoo vakiintuneiden tiedontuottamistapojen rajat - mahdollistaa yhteisen tiedontuottamisen (co-creation) Vuorovaikutus ei usein kuitenkaan toteudu, sillä - paikallinen tieto koetaan epäilyttävänä, koska se edustaa yksityistä intressiä (NIMBY) - paikallinen tieto tulkitaan mielipiteinä, ei argumentteina - professionaalinen tieto puolustaa asemaansa portinvartijana, akateeminen tieto on sille ulkopuolista 20

21 Kirjallisuutta Flyvbjerg, Bent (1998). Rationality and Power: Democracy in Practice. Käänt. Steven Sampson. The University of Chicago Press, Chicago & London. (Alkup. 1991). Gettier, Edmund (1963). Is Justified True Belief Knowledge? Analysis, 23, Hintikka, Jaakko (1962) Knowledge and Belief - An Introduction to the Logic of the Two Notions. Cornell University Press, Ithaca, N.Y. Nonaka, Ikujiro & Hirotaka Takeuchi (1995) The Knowledge-Creating Company. How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. New York & Oxford: Oxford University Press. Polanyi, Michael (1998)(alkup. 1958). Personal Knowledge. Towards a Post- Critical Philosophy. London: Routledge. Polanyi, Michael (2009)(alkup. 1966). The Tacit Dimension. Chicago & London: The University of Chicago Press. 21

22 Kiitos!