Tieto ja valta. Kimmo lapintie Kaupunkiluennot ARK-C5002

Transkriptio

1 Tieto ja valta Kimmo lapintie Kaupunkiluennot ARK-C5002

2 Totuuden jälkeinen aika? Jytky, Brexit, Trump Olemmeko siirtymässä polittiseen kulttuuriin, jossa tosiasioilla ja perusteluilla on entistä vähemmän merkitystä, tunteilla ja toiveilla - niin positiivisilla kuin negatiivisillakin entistä enemmän? Onko poliittinen, professionaalinen ja akateeminen eliitti menettänyt otteensa kulttuurin pohjavirtauksesta ja tulee siten kerta toisensa jälkeen yllätetyksi? Ohittaako retoriikka entistä enemmän argumentaation? Mitä seurauksia tällä olisi kaupunkisuunnittelulle, joka sekin on poliittista toimintaa? 2

3 Vanhat ja uudet toimijat Ammattilaiset Tietyillä professioilla on historiallisesti syntynyt asema suunnittelussa ja kaupunkipolitiikassa Luottamus ei ole enää itsestään selvää, vaan se on ansaittava Poliitikot Uudenlaiset diskurssikoalitiot (kuten uusi urbanismi ) Aktivistit Paikallisten toimijoiden lisäksi ideologista organisoitumista Organisoituminen sosiaalisen median kautta Tutkijat Yliopistojen kolmas tehtävä (yhteiskunnallinen vaikuttaminen) korostunut Yliopistojen ja kaupunkien yhteistyö lisääntynyt (Kaupunkiakatemia, USP) 3

4 Vanhat ja uudet toimijat Ammattilaiset Tietyillä professioilla on historiallisesti syntynyt asema suunnittelussa ja kaupunkipolitiikassa Luottamus ei ole enää itsestään selvää, vaan se on ansaittava Poliitikot Uudenlaiset diskurssikoalitiot (kuten uusi urbanismi ) Aktivistit Paikallisten toimijoiden lisäksi ideologista organisoitumista Organisoituminen sosiaalisen median kautta Tutkijat Yliopistojen kolmas tehtävä (yhteiskunnallinen vaikuttaminen) korostunut Yliopistojen ja kaupunkien yhteistyö lisääntynyt (Kaupunkiakatemia, USP) 4

5 Tiedon välttämättömyys suunnittelussa Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu vaikuttaa merkittävästi ihmisten arkielämään, kaupunkien ja kaupunkiseutujen taloudelliseen menestykseen ja luonnon- ja kulttuuriympäristön tilaan. Näin ollen on perusteltua odottaa, että suunnittelu perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. - Ihmisten tarpeet, kokemukset ja merkitykset ovat moninaisia, mutta eivät sattumanvaraisia -> tutkittavissa - Taloudellisen kehityksen edellytykset ovat moninaiset, mutta eivät mielipidekysymyksiä -> tutkittavissa - Ympäristövaikutukset ovat todellisia fyysisiä vaikutuksia -> tutkittavissa - Kulttuurivaikutukset liittyvät olemassa oleviin arvoihin -> tutkittavissa 5

6 Tiedon mahdottomuus suunnittelussa Kapea aikaikkuna: suunnitellaan samalla kun tutkitaan Monitieteisyys: kaikki tutkimusalat relevantteja Asiantuntemuksen kapeus: ketkä suunnittelevat? Tiedon professionaalisuus: asemien puolustaminen Tieto/valta: vallan ja tiedon yhteenkietoutuneisuus Tiedon hiljaisuus : sanat eivät riitä kertomaan Tiedon moniäänisyys: monelta ja moninaista Abstrakti ja paikallinen tieto: nimby-paradoksi Todellisuuden kaoottisuus: ennusteista arvailuun 6

7 Aikaikkuna Suunnitteluprosessi on kestoltaan lähellä normaalia tutkimusprojektia Tilattavat selvitykset valmistuvat suunnittelun kanssa rinnan eivätkä ehdi vaikuttaa ratkaisuihin Kirjallisuuskatsaus olisi mahdollinen, mutta sitä ei yleensä tehdä, ei myöskään käytetä lähdeviitteitä 7

8 Monitieteisyys Suunnittelun kannalta relevantti tieto on kotoisin useilta erilaisilta tieteenaloilta, joiden metodologia poikkeaa toisistaan Kaikkea ei voi selvittää eikä uutta tutkimusta viedä läpi Olennaista olisi siis tunnistaa olennaiset tiedontarpeet ja hakea niitä vastaava asiantuntemus eli laatia tietostrategia 8

9 Esimerkki: sisääntuloväylät Tiivistämisen ekologia? Suunnittelukonseptit? (bulevardi, esplanadi, keskitetty vai hajautettu liikenne ) Asumispreferenssit? Ilmanlaatu ja melu? Liikenneturvallisuus? Seudullinen saavutettavuus? Vähittäiskaupan muutokset? Sosiaalinen rakenne? 9

10 Tieto/valta Foucault: pouvoir/savoir Truth is a thing of this world: it is produced only by virtue of multiple forms of constraint. And it induces regular effects of power. Each society has its régime of truth, its general politics of truth: that is, the types of discourse which it accepts and makes function as true; the mechanisms and instances which enable one to distinguish true and false statements, the means by which each is sanctioned, the techniques and procedures accorded value in the acquisition of truth; the status of those who are charged with saying what counts as true. (Foucault, 1980: 131) Bent Flyvbjerg: Rationality and Power. Aalboergin palkittu projekti oli yksi varhaisista julkisen ja kevyen liikenteen tukemiseen perustuneista keskustaprojekteista Tieto ja rationalisuus näyttäytyi kuitenkin jälkikäteisenä ja jo tehtyjen päätösten rationalisointina. 10

11 Rationaalisuus alistuu vallalle The Aalborg Project may be interpreted as a metaphor of modern politics, modern administration and planning, and of modernity itself. The basic idea of the project was comprehensive, coherent, and innovative, and it was based on rational and democratic argument. During implementation, however, when idea met reality, the play of Machiavellian princes, Nietzschean will to power, and Foucauldian rationality-asrationalization resulted in the fragmentation of the project. It disintegrated into a large number of disjointed subprojects, many of which had unintended, unanticipated, and undemocratic consequences. The grand, unifying, and prize-winning policy and plan degenerated into a string of petty incidents.... Planners, administrators, and politicians thought that if they believed in their project hard enough, rationality would emerge victorious; they were wrong. The Aalborg Project, designed to substantially restructure and democratically improve the downtown environment, was transformed by power and Realrationalität into environmental degradation and social distortion. 11

12 Hiljainen tieto Luonnontieteilijä-filosofi Michael Polanyi esitteli 1958 tiedon persoonallisen tai hiljaisen (tacit) dimension Organisaatiotutkijat Nonaka ja Takeuchi popularisoivat käsitteen 1995, jolloin se myös vääristyi alkuperäisestä merkityksestään Polanyin mukaan kaikessa tiedossa (myös tieteellisessä) on hiljainen dimensio, joka ei ole käännettävissä sanoiksi tai laskelmiksi Hiljaisessa tiedossa kokemus antaa perustan arvioinnille ja tuottamiselle 12

13 Hiljainen tieto suunnittelussa Hiljaisen tiedon ongelma on että se on hiljaista! Asiantuntijan koulutus, kokemus ja laaja tietämys antaa mahdollisuuden kompleksisen kokonaisuuden näkemykselliseen hallintaan mutta ei sen kertomiseen Hiljaista tietoa on myös suunnittelutaito, joka tekee mahdollisuudet näkyviksi mutta joita on mahdoton kuvata sanoin Hiljaista tietoa on myös ympäristön käyttäjän tieto, joka perustuu ympäristön fyysiseen ja toiminnalliseen haltuunottoon ja arvottamiseen joka ei sekään avaudu ulkopuolisille Tiedon hiljainen dimensio edellyttää läsnäoloa ja vuorovaikutusta 13

14 Asiantuntemuksen karikot Asiantuntemuksen kapeus - Mitä laajempia vaikutuksia suunnittelulla on, sitä kapeammaksi suunnittelijoiden asiantuntemus käy suhteessa siihen. Kuitenkin suunnittelijat toimivat portinvartijoina suunnitteluprosessissa, ts. valikoivat sen tiedon, joka pääsee vaikuttamaan suunnitteluun. Tiedon professionaalisuus - Suunnittelussa keskeiset asiantuntijat (arkkitehdit, insinöörit jne.) saavat uskottavuutensa professioidensa kautta - Professiot puolustavat yhteiskunnallista asemaansa korostamalla omaa ydinosaamistaan muita professioita vastaan, joka ehkäisee laajemman asiantuntemuksen pääsyä markkinoille Akateeminen keskustelukulttuuri - Kritiikki on akateemisen keskustelun elinehto, muualla sitä ei mielellään suvaita 14

15 Nimby-paradoksi Vuorovaikutteista suunnittelua perustellaan sillä, että se - tuottaa tietoa, jonka perustana on ympäristön käyttö ja kokemus - tuottaa paikallista tietoa, joka on tarkempaa kuin abstrakti tieto - tuottaa tietoa, jossa yhdistyy asiantuntemus ja paikallisuus - rikkoo vakiintuneiden tiedontuottamistapojen rajat - mahdollistaa yhteisen tiedontuottamisen (co-creation) Vuorovaikutus ei usein kuitenkaan toteudu, sillä - paikallinen tieto koetaan epäilyttävänä, koska se edustaa yksityistä intressiä (NIMBY) - paikallinen tieto tulkitaan mielipiteinä, ei argumentteina - professionaalinen tieto puolustaa asemaansa portinvartijana, akateeminen tieto on sille ulkopuolista 15

16 Tiedon moninaisuus: suunnittelija vs. osallinen 16

17 Vuorovaikutuksen tikapuut 17

18 Tiedon moninaisuus: mittakaavat 18

19 Tiedon moninaisuus: design vs. tiede 19

20 Tieto/valta: ehdotus vs. päätös 20

21 Paluu tulevaisuuteen Osaammeko todella ennustaa maailman vuonna 2050? Osasimmeko tehdä sen vuonna 1980? 21

22 Sinikopio: mitä, missä, milloin? - Tietokone on syrjäyttänyt kuultopaperin ja sinikopiot, mutta metafora elää yhä - Sinikopio blueprint tarkoittaa suunnittelua, jossa määritellään rakentamisen ja maankäytön paikka, sisältö ja usein myöskin toteutusaika - Blueprint-suunnittelua on kritisoitu siitä, että se sisältää implisiittisen oletuksen kaupunkikehityksen hallinnasta, kyvystä ennustaa vuosikymmenien päähän ja kyvystä arvioida ympäristövaikutukset 22

23 Kaupunkisuunnittelu sinikopiona - Päätetään ohjevuodeksi Kuvitellaan, mitä ihmiset haluavat vuonna 2050 (urbaania) - Kuvitellaan, minkälainen teknologia on vuonna 2050 (saasteettomat robottiautot, älyliikenne) - Kuvitellaan, miten kauppaa käydään vuonna 2050 (kivijalkamyymälöissä) - Tehdään sen mukainen kaava - Määrätään kaavassa, että alakertoihin on tehtävä myymälöitä ja ravintoloita 23

24 Strateginen kaupunkisuunnittelu Cheonggyecheon (Kimmo Lapintie) Laaditaan visio, mutta ei tehdä siitä kaavaa Asetetaan joitain valittuja tavoitteita kaupungin kehittämiselle Analysoidaan, mitä niiden toteutuminen edellyttää (tutkimus!) Tehdään yhteistyötä toteutumiseen vaikuttavien toimijoiden kanssa (esimerkiksi maanomistajat, yrittäjät, asukkaat) Tehdään toimenpiteitä, jotka edesauttavat tavoitteiden toteutumista joista yksi voi olla kaava 24

25 Kiitos!