Työllisyys ja erityisesti työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen Kaakkois-Suomeen / kunnan lausunto

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Työllisyys ja erityisesti työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen Kaakkois-Suomeen / kunnan lausunto 89/ /2015 Kh Valmistelija Antti Pätilä Puh antti.patila@ruokolahti.fi Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto pyytää alueensa kuntien sekä Ke lan vakuutuspiirien kannanottoja alueensa työllisyysasioiden ja eri tyi ses ti monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä ja toimeenpanosta vii meis tään mennessä. Etelä-Karjalan kuntajohtajien koolle kutsumassa työllisyysseminaarissa sovittiin, että Kaakkois-Suomen TE-toimisto toimittaa kuntiin poh ja esi tyk sen monialaisen yhteispalvelun organisoimiseksi, mukaan lukien TYP-johtoryhmien rakenne, alueella. Kuntien kanssa käytyjen alu eellis ten neuvottelujen perusteella Kaakkois-Suomen TE-toimisto lähetti kuntien ja Kelan vakuutuspiirien harkittavaksi kaksi verkoston ra ken ta mis mal lia. Mallit pohjautuvat koko Kaakkois-Suomen kattavaan yhden johtoryhmän al la toimivaan verkostoon ja maakuntapohjaiseen verkostoon. Lau sun topyyn nös sä pyydetään myös ottaman kantaa kuka on yhteyshenkilö ennen joh to ryh män nimeämistä käytävissä jatkoneuvotteluissa ja kuka on mahdol li nen edustaja johtoryhmässä. Saamiensa vastausten perusteella Kaakkois-Suo men TE-toimisto arvioi tarpeen jatkoneuvotteluihin ennen mo nialai sen yhteispalvelun johtoryhmän tai johtoryhmien nimittämistä. Etelä-Karjalan kuntajohtajat antoivat toimeksiannon Lappeenrannan kaupun gin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijalle valmistella taus ta-aineis toa ja lausuntoluonnos, jonka jokainen Etelä-Karjalan kunta käsittelee. Val mis tel tu materiaali on seuraava: Taustaa Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta astui voi maan (1369/2014). Lain mukaisella työllistymistä edistävällä mo ni alaisel la yh teis pal ve lul la tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elin keino toi mis to (TE-toimisto), kunta ja Kela yhdessä arvioivat yh teis pal ve lua tarvit se van työttömän palvelutarpeen, suunnittelevat työllistymisen kan nal ta tar koi tuk sen mu kai sen palvelukokonaisuuden sekä vastaavat työl lis ty mispro ses sin seurannasta ja etenemisestä. Monialainen yhteispalvelu perustuu toi min ta mal lis sa mukana olevien ta hojen verkostoyhteistyöhön, jossa asia kas pal ve lua varten ylläpidetään yh teisiä toimipisteitä. Lain mukaan TE-toi mis to asettaa kolmeksi vuodeksi kerral laan monialaisen yhteispalvelun joh to ryh män neuvoteltuaan toi mi alu eeseen sa kuuluvien kuntien ja Kelan kans sa. Johtoryhmä asetetaan vii meis-

2 tään Ensimmäinen toi mi kau si päättyy poikkeuksellisesti Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto kutsui Etelä-Karjalan kunnat yhtei seen alueelliseen neuvotteluun Alueen kuntajohtajien kool le kutsumassa työllisyysseminaarissa sovittiin, että Kaak kois-suomen TE-toimisto toimittaa kuntiin pohjaesityksen monialaisen yh teis pal velun organisoimiskesi alueella. Kuntien kanssa käytyjen alu eel lis ten neuvottelujen perusteella Kaakkois-Suomen TE-toimisto lähetti kuntien ja Kelan vakuutuspiirien harkittavaksi kaksi verkoston ra ken ta mismal lia. Lausuntopyynnössä pyydetään myös ottaman kantaa ku ka on yhteyshenkilö ennen johtoryhmän nimeämistä käytävissä jat ko neu vot te luissa ja kuka on mahdollinen edustaja johtoryhmässä. Saa mien sa vastausten perusteella Kaakkois-Suomen TE-toimisto arvioi tarpeen jat ko neu vot te luihin ennen monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän tai joh to ryh mien nimittämistä. Vastaukset tulee toimittaa mennessä. Nykytila ja lain tuomat muutokset Kaakkois-Suomessa on allekirjoitettu ja toistaiseksi voimassa ole va kaikkia Kaakkois-Suomen alueen kuntia koskeva Kaakkois-Suomen työ voi man palvelukeskusten (TYP) yhteistoimintasopimus. Kaak kois-suomen alueella toimii tällä hetkellä kolme työvoiman palvelukeskusta: Etelä-Kar ja lan työvoiman palvelukeskus, Kotkan Haminan seudun työvoiman pal ve lu kes kus Väylä ja Kouvolan seudun työvoiman palvelukeskus. Ku luvan vuoden alussa voimaan astunut laki työllistymistä edistävästä mo ni alaises ta yhteispalvelusta muuttaa ajatusta työvoiman pal ve lu kes kuk ses ta. Uu den lain mukaista yhteispalvelua varten ei perusteta uut ta or ga ni saa tiota, vaan kukin toimintamallissa mukana oleva viranomainen toi mii omien toi mi val tuuk sien sa puitteissa. Koska kyse on verkostosta eikä or ga ni saatios ta, laissa ei käytetä aiempaa työvoiman palvelukeskus -nimeä. Monialaisen yhteispalvelun toimintamallin tavoitteena on edistää työt tömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työ voi ma pal ve lu ja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. TE-toi misto, kunta, Kela ja asiakas arvioivat yhdessä asiakkaan palvelutarpeen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun monialainen yhteispalvelu on alkanut (= kartoitusjakso). TE-toimisto, kunta ja työtön laativat kartoitusjakson ai kana yhdessä työllistymissuunnitelman. Suunnitelmassa sovitaan pal ve lu tarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta. Työtön on velvollinen osallistumaan suun nitel man laatimiseen ja tarkistamiseen, toteuttamaan suunnitelmaa se kä hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin. Nyky mal lis sa osallistuminen työvoiman palvelukeskuksen monialaisiin pal velui hin on vapaaehtoista. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa oli asiakkaita joulukuussa vuon na 2014 yhteensä Asiakasmäärät ovat jakautuneet toi mi pai koittain vuosina seuraavasti:

3 Asiakasmäärät 12/ / /2012 Lappeenrannan toimipaikka Ympäristökunnat: Lemi, Luumäki, Sa vi taipa le Taipalsaari Yhteensä Imatran toimipaikka Ruokolahti Yhteensä Parikkalan toimipaikka Rautjärvi Yhteensä Kaikki toimipaikat yhteensä Työvoiman palvelukeskus asettaa vuosittain Kaakkois-Suomen alueelle yhte näi set tavoitteet. Vuoden 2014 tavoitteet ja toteuma on esitetty taulu kossa: Tavoite- / seurantatieto Lappeenranta Imatra Parikkala Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite 1 Päättyneistä asiakkuuksista 17,3 % 30 % 20,3 % 30 % työl lis ty nei den ja kou lu tuksen aloittaneiden osuus % 2 Kuukauden lopussa kuntout ta vas sa työtoiminnassa ole vien lukumäärä (ka) (ka) 3 Asiakastyytyväisyystutkimuksessa 8,38 >8,0 7,57 >8,0 saatu arvosana 4 Aktivointiaste (ka %) v (sis. seuraavat ak tii vitoi men pi teet: palkkatukityö, työ- ja koulutuskokeilu, työvoi ma kou lu tus, vuo rot te luva paal la työllistyminen, kuntout ta va työtoiminta ja omaeh toi nen opiskelu) 45,4 % 50,0 % 56,7 % 50,0 % Työvoima palvelukeskuksen asiakkuus on ollut vapaaehtoista. Asiak kaik si on ohjattu pääsääntöisesti 500 päivää työttöminä olleita, joilla on ollut moni alai sen ohjauksen tarve. Lainsäädäntömuutoksen myötä TE-toimisto, kun ta ja Kela arvioivat monialaisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön on saa nut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kuukautta (alle 25-vuo tiaat) tai 12 kuukautta (25 vuotta täyttäneet). Viimeisen Kaakkois-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan työttömien osuus työvoimasta Kaakkois-Suomessa oli 15,9 % ja koko maassa 13,5 %. Kymenlaaksossa vastaava luku oli 16,5 % ja Etelä-Karjalassa 15,3 %. Työttömiä työnhakijoita oli Etelä-Karjalassa helmikuun 2015 ti las tois sa ja näistä yli vuoden työttömän olleita oli TE-toimisto on lainsää dän nön velvoittamana kartoittamassa kaikki yli 300 päivää työt tö mä nä ol leet asiakkaat ja vastaavasti TYP käy läpi omien asiakkaiden mo ni alai sen

4 yhteispalvelutarpeen mennessä. TE-toimiston alus ta van ar vion mukaan noin 30 % kaikista työttömistä työnhakijoista tarvitsee mo ni alai sia työllistymästä edistäviä yhteispalveluita. Kustannukset Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen yhteenlasketut kustannukset vuon na 2014 olivat euroa, joista Eksoten ja kuntien osuus oli noin euroa. Työhallinnon osuus oli euroa ja Kelan eu roa. Lakimuutoksen myötä tulevassa verkostomallissa TE-toi misto, kunnat ja Kela vastaavat monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan hen ki lös tön sä palk kaus- ja muista henkilökustannuksista. Yhteispalvelun muu käy tet tä vis sä oleva määräraha muodostuu niistä määrärahoista, jotka toi min ta mal lis sa mukana olevat tahot osoittavat toimintaan. Kuntaliitto tullee oh jeis ta maan kuntien kustannusjakoja. Monialaisen yhteis pal ve lun yh tei sen toimipisteen toimitila-, laite- ja tie to lii ken ne kus tan nukset sekä muut mo ni alai ses ta yhteispalvelusta ja sen kehittämisestä ai heutu vat kus tan nuk set jaetaan pääosin TE-toimiston ja sen toimialueeseen kuu lu vien kun tien kesken. Kela osallistuu kustannuksiin TE-toimiston sekä kun tien kans sa tehtävässä sopimuksessa sovittavalla tavalla. Sopimuksen val mis te lus ta kustannusjakoineen vastaa monialaisen yhteispalvelun joh toryh mä. Työllistymistä edistävä monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä Lain 7 mukaan jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella on mo ni alai sen yhteispalvelun järjestämistä varten tarvittava määrä monialaisen yh teis palve lun johtoryhmiä. Työ- ja elinkeinotoimiston toimialueen kunnat ni meä vät henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä joh to ryhmän asettamissa puitteissa. Johtoryhmän tehtävistä on säädetty val tio neuvos ton asetuksessa työllistymistä edistävästä monialaisesta yh teis pal ve lusta (1377/2014). Työ- ja elinkeinotoimisto asettaa kolmeksi vuo dek si kerrallaan yhden tai useamman monialaisen yhteispalvelun joh to ryh män neuvoteltuaan toimialueeseensa kuuluvien kuntien ja Kan san elä ke lai toksen kanssa johtoryhmien lukumäärästä ja toimialueesta. Johtoryhmän jäse ni nä ovat työ- ja elinkeinotoimiston, sen toimialueeseen kuuluvien kuntien ja Kansaneläkelaitoksen nimeämät henkilöt. Jokaiselle jäsenelle ni metään henkilökohtainen varajäsen. Johtoryhmässä edustettuina olevat kunnat nimeävät keskuudestaan johtoryhmän puheenjohtajan ja va ra pu heenjoh ta jan. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen työl lis tymis tä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä johtoryhmän toi mi alu eel la. Yhteistyösopimuksessa sovitaan: 1. työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaeläkelaitoksen yhteisistä toi mi pis teis tä monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi; 2. monialaisen yhteispalvelun tarjoamisesta muualla kuin yhteisissä toimi pis teis sä; 3. työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen mo ni alaiseen yh teis pal ve luun osoittamasta henkilöstöstä; 4. työttömille monialaisen yhteispalvelun yhteisissä toimipisteissä ja

5 muu al la kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavista palveluista. Johtoryhmä asettaa vuosittain monialaisen yhteispalvelun valtakunnallisiin ta voit tei siin perustuvat toimialueensa tavoitteet ja sopii monialaisena yhteis pal ve lu na tarjottavien palvelujen järjestämiseen tarkoitettujen mää rä raho jen käyttösuunnitelmasta. Johtoryhmä seuraa ja arvioi monialaisen yhteis pal ve lun toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Monialaisen yh teispal ve lun johtoryhmään kuuluvat kunnat nimeävät monialaista yh teis pal velu ver kos toa johtavan henkilön ja tämän varahenkilön enintään johtoryhmän toi mi kau dek si. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän tulee hyväksyä moni alais ta yhteispalvelua johtava henkilö ja tämän varahenkilö ennen ni meämis tä. Kaakkois-Suomen Te-toimiston esitys verkostojen rakentamisesta Kaak kois-suo meen Kuntien kanssa käytyjen alueellisten neuvottelujen perusteella Kaakkois-Suo men TE-toimisto on esittänyt harkittavaksi kaksi verkoston ra kenta mis mal lia. Ensimmäinen vaihtoehto (A) mahdollistaisi erilaisten seu tukun ta koh tais ten organisointiratkaisujen tekemisen ja toisten hyvistä käytän nöis tä oppimisen. Sopimuksen sisältö olisi lakisääteistä monialaisen yhteis pal ve lun yhteistyösopimusta selvästi laajempi. Toisessa mallissa (vaih to eh to B) luovuttaisiin voimassa olevaan so pi mukseen perustuvasta koko Kaak kois-suo mea koskevasta toiminnan oh jaukses ta ja siirryttäisiin maa kun ta koh tai siin sopimuksiin ja joh ta mis jär jes telmiin. Sopimuksen sisältö oli si lakisääteinen monialaisen yhteispalvelun yhteis työ so pi mus eikä mah dol lis tai si laajempaa työllisyydenhoidon ko ko naisuu den huomioimista. Vaihtoehto A Kaakkois-Suomen TE-toimisto ni meää yhden Kaak kois-suomen työllisyysasioiden alu eelli sen johtoryhmän, joka toimii myös mo ni alai sen yh teis palve lun johtoryhmänä. lakisääteistä mo ni alaisen yhteispalvelun yhteis työ so pi mus ta selväs ti laajempi. Ottaen huomioon toimin ta- ja teh tä vä alueiden laajuus lienee so piva joryn koko hen ki löä. Kunnat nimeävät verkostolle joh ta jan ja hänelle va ra hen kilön joh to ryh män toi mi kau deksi. Monialaisen yhteispalvelun toi mi pai kat olisivat tässä verkos to mal lis sa TE-toimiston Vaihtoehto B Kaakkois-Suomeen nimetään kak si maa kun ta ja koon pe rustu vaa monialaisen yh teis palve lun johtoryhmää. Sopiva johtoryhmän koko lienee 4-6 henkilöä. Tässä verkostomallissa so pi muk sen sisältö on Ia ki sää tei sen mo ni alaisen yhteispalvelun yhteis työ so pi mus. Kunnat nimeävät ver kostol le kaksi johtajaa (1/ver kos to) ja heil le vara hen ki löt (1/verkosto) joh to ryh mien toi mi kaudek si. Monialaisen yhteispalvelun toi mi pai kat olisivat tässä verkos to mal lis sa TE-toimiston eh do tuk sen mukaan: Hamina, Imat ra, Kotka, Kou vo la ja Lap-

6 eh do tuk sen mukaan : Ha mina, Imatra, Kotka, Kou vo la, Lap peen ran ta ja Parikkala. Monialaisen yhteispalvelun joh to ryh mä arvioi tarpeen ja kei not järjestää palveluita muis sa kunnissa. Tässä verkostomallissa TE-toi mis to nimeää vas tuuhen ki löt esi mies ase maan Kot kaan, Kouvolaan ja Lappeen ran taan niin että he vastaa vat myös Haminan, Imatran ja Parikkalan mo ni alaiseen yh teis pal ve luun si joi tetun TE-palvelujen henkilöstön esi mies teh tä vis tä. Verkostomalli mahdollistaa eri lais ten seu tu kun ta koh taisten or ga ni soin ti rat kai su jen teke mi sen ja toisten hyvistä käy tän nöis tä op pi mi sen. peen ran ta. Tässä verkostomallissa TE-toi mis to nimeää omalta osal taan ny ky käy tän nön mukai ses ti monialaisen yh teis palve lun vastuuhenkilöksi TE-toimis ton palveluesimiehen, jonka sijoituspaikkakunta on Kou vo la. TE-toimiston osalta Iähiesimies työn tehostamiseen ja pää tök sen teon siirtämiseen toi mi paik koi hin ei päästä. Tässä mallissa luovutaan voimas sa olevaan sopimukseen pe rus tu vas ta koko Kaakkois- Suo mea koskevasta toi minnan ohjauksesta. Ruokolahden kunnan lausunto työllisyys- ja erityisesti työllistymistä edis tä vän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen ra ken ta mises ta Kaak kois-suo meen Kaakkois-Suomen Te-palveluiden vaihtoehdot Eri puolilla Suomea on tulossa toisistaan poikkeavia verkostojen ra ken tamis mal le ja. Alustavien tietojen mukaan muun muassa Lappiin ja Var sinais-suo meen on suunnitteilla yksi TYP johtoryhmä, Hämeeseen kaksi ja Poh jois-kar ja laan 1 3 johtoryhmää käsittävää verkostoa. Kaak kois-suomen TE-toimisto on esittänyt kahta tosistaan poikkeavaa vaihtoehtoa työllis ty mis tä edistävän monialaisen yhteispalvelun organisoimiskesi alueella. Kaakkois-Suomen kunnat ovat TE-toimiston kanssa käydyissä alus ta vis sa neuvotteluissa nostaneet esille tarpeen alueellisen toiminnan ke hit tä mi sel le ja paikallistason yhteistyön tiivistämiselle. TE-toimiston esittä mis sä maakunnallisessa vaihtoehdossa B on kuitenkin katsottu, että maa kun nal li nen malli kasvattaa hallintoa ja estää strategisen ke hit tä mistyön sekä TE-toimiston henkilöstöresursoinnin paikallistasolle. Vaih to eh tojen esittelyssä ei ole perusteltu tai osoitettu, mistä esitettyjen ver kos to mallien A ja B erot johtuvat. Vaihtoehdossa A, jossa Kaakkois-Suomen alu eella olisi vain yksi TYP- johtoryhmä sopimuksen sisältö olisi lakisääteistä moni alai sen yhteispalvelun yhteistyösopimusta selvästi laajempi ja TE-toi mis to pystyisi tarjoamaan esimiestason tuen paikallisiin toimipisteisiin. Maakunnallisen toimintamallin selvittäminen Lain 7 mukaan jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella on mo ni alai sen yhteispalvelun järjestämistä varten tarvittava määrä monialaisen yh teis pal-

7 ve lun johtoryhmiä. Maakunnan kunnat esittävät selvitettäväksi ver kos tomal lia, jossa muodostettaisiin Etelä-Karjalan työllisyysasioiden joh to ryh mä, joka toimisi samalla monialaisen yhteispalvelun johtoryhmänä. Joh to ryh mä päättäisi sille laissa määrätyistä tehtävistä, myös perustettavista toi mi pisteis tä. Tämä johtoryhmä on maantieteelliseltä alueeltaan hallittava ja jäsenmäärältään sopiva ja mahdollistaisi tehokkaan toiminnan. Lisäksi johto ryh mä vastaisi Etelä-Karjalan työllisyysstrategian laatimisesta ja seu rannas ta. Strategia- ja toimintamallin kehittämistyötä voitaisiin tehdä yh teis työs sä Kymen laak son johtoryhmän kanssa. Maakunnallisessa mallissa oli si myös mah dol lis ta kytkeä elinkeinoyhtiöt ja elinkeinopolitiikka te hok kaam min osak si työllistymisen edistämistä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja ter veys pal velui den järjestämisvastuu on maakunnallisella Etelä-Karjalan so si aa li- ja terveys pii ril lä, Eksotella, pois lukien Imatra, joka on mukana vain eri kois sairaan hoi don ja erityishuollon osalta. Imatra valmistelee parhaillaan liit ty mis tä Eksoten täysjäseneksi. Etelä-Karjalalla on jo hyviä kokemuksia maa kun nalli ses ta yhteistyöstä ja näyttöä maakunnallisten toimintamallien mah dol lisuuk sis ta tehostaa toimintaa. Nuorisotakuun huomioiminen Etelä-karjalan kunnat ovat mukana valtiovarainministeriön (VM) nuo ri so takuun ja hyvinvoinnin integroitu toimintamalli -ko kei luis sa. VM:n nuo ri so takuun kokeilua toteutetaan ESR-rahoitteisella Ete lä-kar ja lanohjaamo -hankkeel la ( ). Ohjaamo pyrkii vas taa maan nuo ri so ta kuun eli nuorten alle 29-vuotiaiden koulutus- ja työ elä mä osal li suu den haas tei siin. Nuorten alle 25-vuotiaiden yhtäjaksoisesti kuusi kuu kaut ta työt tö mä nä olleiden monialaisen yhteispalvelun toteuttaminen tu li si suun ni tel la yhteistyössä Ohjaamo-toiminnan kanssa. Jat ko neu vot te luis sa tulee so pia maakunnallisesti toimivana ohjaamon ja nuorten työl lis ty mis tä edis tä vän monialaisen yhteispalvelutarpeen prosesseista. Eksoten asema Hallituksen esityksen (HE 183/2014) yksityiskohtaisissa perusteluissa kohdas sa 1.1 todetaan, että monialaisen yhteispalvelun tavoitteen to teu tu misen kan nal ta keskeisiä kunnan palveluja ovat kunnan lakisääteiset so si aa lija ter veys pal ve lut kuten sosiaalityö, kuntouttava työtoiminta ja työt tö mien ter vey den huol lon palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Edel lä kuvat tu jen palveluiden järjestämisvastuu on Etelä-Karjalassa Ek so tel la. Monet kunnat tarjoavat työttömille erilaisia työllistymistä edistäviä pal ve lu ja. Tarjottavia palveluja ovat esimerkiksi yksilö- ja työvalmennus sekä työ hönval men nus. Kunnilla ei kuitenkaan ole lakisääteistä velvoitetta mai nit tu jen palvelujen järjestämiseen, mutta jos kunta niitä tarjoaa, olisi tar koi tuk senmu kais ta, että niitä olisi tarjolla myös osana työllistymistä edistävää mo nialais ta yhteispalvelua. Tämä todetaan myös lain yksityiskohtaisissa pe ruste luis sa: Työttömien palvelutarpeet huomioon ottaen olisi tar koi tuk sen mukais ta, että kunta tarjoaisi osana monialaista yhteispalvelua myös mui ta työllistymisen esteiden poistamiseen tähtääviä palveluja kuten esi mer kik si velkaneuvontaa ja sosiaalista luototusta.

8 Lainsäädäntö itsessään vahvistaa kunnan roolia monialaisen työllistymistä edis tä vän yhteispalvelun järjestämisessä. Kunnan edustajat ovat mukana joh to ryh mäs sä, joka päättää keskeisistä toimintaan liittyvistä asioista. Lisäk si kunta voi toimia työllistymisen esteiden poistamiseen tähtäävien palve lu jen tuottajana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjää ei voi kui tenkaan jättää huomioimatta jatkoneuvotteluissa ja mahdollisessa joh to ryh mätyös ken te lys sä, koska monialaisen yhteispalvelun tavoitteen to teu tu mi sen kannalta keskeisiä kunnan palveluja ovat kunnan lakisääteiset so si aa li- ja terveyspalvelut. Maakunnallinen työllisyyden hoidon malli Valtio on siirtänyt kunnille erityisesti kustannusvastuuta työl li syy den hoi dosta, mutta kunnille ei ole annettu todellisia välineitä tehokkaaseen työl lis tymi sen edistämiseen. Työllistymistä edistävät toimet ovat edelleen TE-toimis ton hallinnassa. Kunnat ovat riippuvaisia TE-toimiston asia kas oh jaukses ta, suunnitelmista, aikataulutuksesta ja päätöksenteosta. Ainoa kunnan jär jes tä mis vas tuul la oleva lakisääteinen aktiivitoimenpide on kuntouttava työ toi min ta, joka on lähtökohtaisesti sosiaalipalvelua. Asiakaspalveluresurssit ovat vähentyneet TE-toimistoissa työttömyyden voi mak kaas ta kasvusta huolimatta. Vaarana on, että asiakkaan oma toi misuu den vaade on liian suuri ja työllistymisessä tukea tarvitsevat henkilöt uh kaa vat syrjäytyä palveluista. Ohjaukseen ja neuvontaan liittyvällä pal velu va jeel la on vääjäämätön vaikutus muun muassa kunnan tuottamiin ak tiivi pal ve lui hin ohjautumiseen ja työttömyyden pitkittymiseen. Etelä-Karjalan maakunta on valmis ottamaan laajemman vastuun työl li syyden hoi don kokonaisuudesta. Jos asiakasohjauksen ongelmia ei saada ratkais tua ja yhteistyötä alueellisella tasolla parannettua, Etelä-Karjalan maakun ta liit to ja alueen kunnat tulevat esittämään, että alueella toteutetaan maa kun nal li nen työllisyyden hoidon malli, jossa valtio siirtäisi TE-pal ve luiden järjestämisvastuun yhdelle maakunalliselle toimijalle. Kaakkois-Suomessa on lähdetty rakentamaan nykylainsäädännön mu kaista työllistymistä edistävää monialaista yhteispalveluverkostoa jo toimivan Kaak kois-suo men työvoiman palvelukeskusverkoston pohjalta. Jat ko neuvot te luis sa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennettavan verkoston toimi vuu teen, paikallisuuteen ja nykyisten asiakasohjauksen on gel mien ratkai se mi seen. Edustajien nimeäminen jatkovalmisteluun Kaakkois-Suomen TE-toimiston lausuntopyynnössä pyydetään ottaman kan taa kuka on kunnan yhteyshenkilö ennen johtoryhmän nimeämistä käytä vis sä jatkoneuvotteluissa ja kuka on mahdollinen edustaja joh to ryh mässä. Ruokolahden kunnan edustaja jatkoneuvotteluissa on kunnanjohtaja Ant ti Pätilä ja mahdollinen johtoryhmän jäsen on kunnan hallintojohtaja. TE-toimistoa pyydetään kutsumaan kuntien toiveesta jatkoneuvotteluihin maa kun nal li sen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän Eksoten edus taja. Eksoten mahdollisen edustajan nimeäminen työllistymistä edistävän mo ni alai sen yhteispalvelun johtoryhmään on linjattava jatkoneuvotteluissa.

9 Va. hj Kh Kunnanhallitus hyväksyy edellä esitetyn lausunnon Ruokolahden kun nan lau sun nok si työllisyys- ja erityisesti työllistymistä edistävän mo ni alai sen yhteis pal ve lun (TYP) verkostojen rakentamisesta Kaakkois-Suomeen. Hyväksyttiin