Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 85/06.00/2014 Khall 59 Valmistelija va. kunnanjohtaja Marjatta Laukkanen, puh , s-pos ti Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjes tä mis lain valmisteluryhmä on laatinut loppuraportin, jossa on todettu uudis tuk sen pääperiaatteet. Raportti on laadittu toimeksiannon mukaisesti hal li tuk sen esityksen muotoon, mikä sisältää säännökset sosiaali- ja terveys pal ve lui den järjestämisestä ja rahoittamisesta. Kuntien lausunnon on pyy det ty antamaan mennessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan Esityksen pääasiallinen sisältö 1) Sote-alue: Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat maakuntien kes kuskau pun kien sekä erikseen määriteltävien yli asukkaan kuntien poh jal le, jonka hallinto toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla si ten, että alueeseen kuuluvat kunnat osallistuvat toiminnan hallintoon vas tuu kun nas sa olevan yhteisen toimielimen kautta. Toiminta voi olla mah dol lis ta järjestää myös kuntayhtymämallilla, jos alueen kes kus kunnan asukasluku on alle puolet koko alueen asukasluvusta. 2) Perustason alue: Pääsäännöstä poiketen sosiaali- ja terveysalueiden si säl lä voi olla myös perustason alueita, joilla on järjestämisvastuu osas ta sosiaalihuoltoa sekä perusterveydenhuollosta ja eräissä ta pauksis sa myös joistakin erikoissairaanhoidon palveluista. Perustason alue voidaan muodostaa vähintään noin asukkaan kunnan poh jal le. Se voi lisäksi järjestää perustason palveluja muille samaan työs sä käynti alu ee seen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville kun nil le. Myös perustason alueen hallinto toteutetaan vastuukuntamallilla. 3) Erva-alue: Sosiaali- ja terveydenhuollon laajempien alueellisten ja kansal lis ten tehtävien koordinoimiseksi ja hoitamiseksi on lisäksi viisi erityis vas tuu aluet ta, joiden nimenomaisena tehtävänä on ohjata ja so vittaa yhteen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toi min taa ja niiden järjestämiä palveluja. Valtioneuvosto päättää sosiaali- ja terveysalueet, perustason alueet ja erityis vas tuu alu eet sekä niihin kuuluvat kunnat. Perustason alueidenkin on liityttävä sote-alueeseen, jonka jär jes tä mis vastuul la on erikoissairaanhoito. Alle asukkaan kunnat saavat sosiaalija terveyspalvelut joko kokonaan sote-alueen tai vaihtoehtoisesti pe rus tason alueen ja sote-alueen järjestäminä. Sote-alueet toteutetaan pää sääntöi ses ti vastuukuntamallilla tai vaihtoehtoisesti kuntayhtymämallilla. Pe rusta son alueet toteutetaan aina vastuukuntamallilla..

2 Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, joka pe rustuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueeseen ja perustason alueeseen kuu lu vien kuntien asukasmäärään pohjautuviin maksuihin. Maksuja pai note taan kuntien peruspalvelujen laskennassa käytettävillä valtionosuuden mää räy ty mis pe rus teil la. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen (luku 2) Hallinto (luku 3) Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu edelleen kunnille. Nykyisestä poiketen palvelut järjestetään kui ten kin pääsääntöisesti alueellisesti joko sosiaali- ja terveysalueen (sote-alue) ja eräissä tapauksissa osaksi perustason alueiden toimesta. Etelä-Karjalassa sote-alue muodostuu siis Lappeenrannan pohjalle. Eh dotuk sen mukaan Sote-alue voi myös muodostua vähintään asuk kaan kunnan pohjalle. Tällaisen yli asukkaan kunnan jär jes tä mis vas tuu rajoittuu vain kunnan omiin asukkaisiin. Pääsääntönä on kuitenkin, et tä työssäkäyntialueella on vain yksi sote-alue. Sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella olevalla vä hintään asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason so si aa li- ja terveyspalvelut asukkailleen. Etelä-Karjalassa siis Imatra on tällai nen kunta, sillä on halutessaan mahdollisuus muodostaa perustason alue yksin tai yhdessä työssäkäyntialueensa muun tai muiden kuntien kans sa. Tällöin Imatra toimisi perustason alueen vastuukuntana työs säkäyn ti alu ee seen sa kuuluvien alle asukkaan kuntien kanssa. Näitä mah dol li sia perustason alueen kuntia Imatran työssäkäyntialueella ovat Ruo ko lah ti, Rautjärvi ja Parikkala. Parikkalan, alle asukkaan kunnan on mahdollista hankkia so te palve lut joko 1) sote-alueelta (Lappeenranta) tai 2) perustason alueelta, jolloin palvelut järjestää perustason alue pe rus tervey den huol lon ja sosiaalipalvelujen osalta ja sote-alue muiden pal ve lu luiden osalta (Imatra ja Lappeenranta). Vastuukuntamallin sijasta kuntayhtymä voi vastata sote-alueen toi min nasta, mikäli alueen keskuskunnan asukasluku on alle puolet koko alueen asu kas lu vus ta. Näin ollen Etelä-Karjalassa lakiesityksen mukaan ainoaksi mah dol li suu dek si jää purkaa Eksote ja siirtyä vastuukuntamalliin, jossa vas tuu kun ta on Lap peen ran ta. Lakiesityksen mukaan Imatralle jää edelleen mahdollisuus jär jes tää itselleen (ja työssäkäyntialueensa pienemmille kun nil le niiden niin ha lu tes sa) perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla. Etelä-Kar ja las sa sote-alueen vastuukunta olisi Lappeenranta ja perustason alu een vastuukunta Imatra. Vastuukunnassa on yhteinen toimielin, joka vas taa sosiaali ja terveydenhuollon käytännön järjestämisestä ja to teutuk ses ta. Lappeenrannassa olisi oma sote-alueen toimielin ja Imatralla oma perustason alueen toimielin.

3 Rahoitus (luku 5) Sekä sote-alueen että perustason alueen toimielimen valitsee alueeseen kuu lu vien kuntien edustajainkokous, jossa kuntien valitsemien edustajien ää ni mää rä perustuu kuntien asukaslukuun. Edustajainkokouksessa jo kaisel la kunnalla on oltava vähintään yksi edustaja. Toimielimeen valittavien edus ta jien valinnassa pitää ottaa huo mi oon alueen kuntien poliittiset voima suh teet. Vastuukunnan val tuus tol la tai kunnanhallituksella ei ole ot to-oikeut ta yhteisessä toi mi eli mes sä tehtyihin päätöksiin. Perustason alu eeseen liittyneiden kuntien on kui ten kin otettava huomioon, ettei pe rus ta son alueen kunnilla ole välitöntä edus tus ta sote-alueen vastuukunnan yh tei sessä toimielimessä. Sen sijaan pe rus ta son aluetta edustaa so te-alu een toimielimessä perustason va lit se ma edustaja tai edustajat. Erityisvastuualueen tehtävistä vastaisi lakiesityksen mukaan eri tyis vas tuualu een kuntayhtymä (erva-kuntayhtymä). Kuntayhtymän säännöksiin si sältyy mm. ää ni leik ku ri eli kuntayhtymässä yhden kunnan äänimäärä ei voi ylit tää puolta kaik kien kuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Er va-kuntayh ty män yh ty mä ko kouk ses sa olisivat edustettuina kaikki erva-alueen kun nat ja niiden ää ni mää rä perustuisi siis kuntien asukaslukuun ää ni leik kuri ra joit tein. Perustason alueeseen sekä sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voi vat sopia alueiden rahoituksesta yhteistoimintasopimuksessa. Mikäli kun nat eivät sovi alueidensa rahoituksesta, perustuu rahoitus ka pi taa tioperi aat tee seen. Lisäksi mikäli sote-alueen kunnat eivät toisin sovi, määräytyy pe rus ta son alueen asukkaiden käyttämien sosiaali- ja terveysalueen jär jestä mien palvelujen maksuosuus palvelujen käytön perusteella. Val tion osuudet ohjautuvat jatkossakin kunnille. Lakiesityksen mukaan sosiaali-ja terveydenhuollossa käytettävän omai suuden järjestelystä sopivat sote-alueen kunnat. Lakiesityksessä eh do te taan, että nykyiset kuntayhtymät voisivat toistaiseksi jäädä hal lit se maan nii den nykyistä omaisuutta. Etelä-Karjalassa tämä tarkoittaisi sitä, et tä Ek so te kuntayhtymänä jäisi kuntayhtymän omaisuuden hallitsijaksi Va. kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa sosiaali- ja tervey den huol to lain uudistamista valmistelleen työryhmän loppuraporttista seu raa van lausunnon: Lakiehdotuksen mukaan Pa rik ka lan kunnan nykyinen, varsin sel keä Ek soten jäsenyys tulisi korvata jär jes te lyl lä, jossa sosiaali- ja ter veys pal ve lut järjes tet täi siin joko Lap peen ran ta vas tuu kun ta na toimivan so te-alu een kaut ta tai Imatra vastuukuntana toi mi van perustason alueen ja Lap peen ran ta vetoisen sote-alueen kautta. Sote-vaihtoehto eli palvelut tuotetaan Lap peen ran ta vas tuu kun ta mal lil la toimi van sote-alueen kautta, ei asiak kaan saama palvelu käytännössä poikkeai si nykyisestä Ek so te kun tayh ty mä mal lis ta. Lakiesityksen edel lyt tä mässä uudessa tilanteessa hyvin toimiva Eksote-kuntayhtymä tulisi kui ten kin pur kaa ja siirtää sen toiminnat osaksi Lappeenrannan kaupungin or ga nisaa tio ta.

4 Imat ra-vas tuukun ta mal li -vaihtoehto eli perustason alueeseen liittyminen sen sijaan, että kunta saisi kaikki pal ve lut suoraan sote-alueen kautta,tarkoittaisi sitä, että Parikkala olisi mukana myös pe rus ta son alueessa, se osallistuisi suoraan perustason aluetta hallinnoivaan toi mi eli meen ja välil li ses ti, perustason kautta, sote-alueen toimielimeen. Vai ku tus mah dol lisuus sote-alueen toimintaan ilmeisesti heikkenisi samalla kun toimintaan tu li si lisää hallinnollisia portaita. Jos Pa rik ka la hankkisi kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sote-alueen kautta eli kun ta liittyisi Lappeenranta-vastuukuntamallilla toimivaan so te-alu eeseen, osal lis tui si Parikkala sote-alueen kustannuksiin ensi sijassa asu kaslu kun sa suh tees sa, myös ensihoidon ja päivystyksen osalta. Jos Parikkala osal lis tui si kin perustason alueeseen, maksaisi se peruspalveluista pe rus tason Imat ra-vas tuu kun nal le asukaslukunsa suhteessa ja eri kois sai raan hoidos ta so te-alu een vastuukunta Lappeenrannalle suoriteperusteisesti. Si säl lyt tä mäl lä lakiesitykseen asukkaan perustason alueet, ei la ki esi tys edesauta hoitoketjun so si aa li huol to-pe rus ter vey den huolto-eri kois sai raan hoi to - tavoitetta. Lisäksi pe rus ta son alueen ja so te-alu een si säk käi nen toiminta heikentää myös kus tan nus te hok kuut ta. Pa rik ka lan kunta katsoo, ettei alle asukkaan sote-alueita ole tar koi tuk sen mukais ta perustaa. Lakiesitys ei jätä mahdollisuutta toimivien kuntayhtymien jatkamiselle ti lantees sa, jossa maakunnan keskuskaupungin asukasluku on yli puolet koko alu een asukasluvusta. Tämän säännöksen seurauksena nykyinen Etelä-Kar ja lan sosiaali- ja terveyspiiri tulisi keskeisiltä toiminnoiltaan purkaa ja siir tää mainitut toiminnat osaksi Lappeenrannan kaupungin organisaatiota. Pa rik ka lan kunta katsoo, että Eksoten purkaminen tässä tilanteessa on kehi tys tä taaksepäin vievää toimintaa eikä palvele Eksoten jäsenkuntien etua. Eksote-kuntayhtymän purkamiseen sisältyy lisäksi merkittäviä ra hoi tuk sel lisia kysymyksiä. Kuntayhtymään kertyneet alijäämät tulisi ilmeisesti siirtää jä sen kun nil le. Jos Eksoten nykyistä omaisuutta hallinnoimaan jäisi tai perus tet tai siin kuntayhtymä, tulisi sen en si si jai sek si tehtäväksi kes kus sai raalan ylläpito ja vuokraaminen sote-alueen vas tuu kun nal le eli Lap peen ran nan kaupungille. Kuntayhtymän omistamien kiin teis tö jen vuokrasuhteen eh to jen määrittely läpinäkyvällä tavalla eh do te tus sa sote-alueen toi min ta mal lis sa voi olla ongelmallista. Parikkalan kunta sitoutui maakunnan yhteisen sosiaali- ja terveyspiirin Ekso ten luomiseen ja kehittämiseen. Eksoten valmistelu, käynnistäminen ja sen toiminnan hiominen on vaatinut Eksoten jäsenkunnilta merkittäviä talou del li sia ja henkisiä panostuksia. Se, että perusteiltaan terve ja ke hit tämis kel poi nen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä nyt purettaisiin ja siir ryt täi siin vastuukuntamalliin, on resurssien haaskaamista ja ta ka pe rois ta toimintaa. Parikkalan kunta lähtee lausunnossaan siis siitä, että kuntayhtymämallilla toi mi va Eksote jatkaa pääasiallisena sosiaali- ja terveyspalvelujen tuot ta jana Etelä-Karjalassa. Parikkala ei näe perusteluja Lappeenranta-vetoiselle

5 vas tuu kun ta mal lil la toimivalle sote-alueelle Etelä-Karjalassa, koska se ei tuo lisäarvoa nykyiseen Eksote-järjestelyyn verrattuna. Parikkalan kunta painottaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tuot ta mi sessa on haettava nykyistä kustannustehokkaampia malleja. Tähän ta voit teeseen on mahdollista päästä ilman ylhäältä tulevaa ohjausta ja ilman lainsää dän nöl lis tä painetta rakentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuot ta mis järjes tel mä jälleen uudelleen. Erityisvastuualueiden osalta todetaan, että jos eri tyis vas tuu aluei den teh tävät ovat lakiesityksen mukaiset, tulisi koko maan sisältyä yh teen ja sa maan erityisvastuualueeseen. Edellä olevan perusteella Parikkalan kunnan lausunto tiivistettynä: - perustason alueita ei pidä perustaa lainkaan - sote-alueen hallinto pitää voida hoitaa myös kuntayhtymävaihtoehdolla - ei alle asukkaan sote-alueita - yksi erityisvastuualue koko valtakuntaan Päätös: Hyväksyttiin.