Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Otsikko Sivu

Transkriptio

1 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Aika klo 15:00-17:10 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 115 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kesälahti Consulting Oy:n valitukseen Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisusta Ruokolahden kunnanhallituksen poikkeamispäätöksestä 118 Lausuntopyyntö suoran pormestarivaalin järjestämisestä ja alueellisen toimielimen valinnasta vaalein 119 Työllisyys ja erityisesti työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen Kaakkois-Suomeen / kunnan lausunto 120 Kaatuneiden muistopäivä / kunnanhallituksen edustajat Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Saldot viikko 17 ja verotilitys huhtikuu Tiedoksiannot kunnanhallitukselle Ilmoitusasiat

2 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Osallistujat Läsnä Paananen Taina puheenjohtaja Ijäs Esko I varapuheenjohtaja Ahonen Harri II varapuheenjohtaja Halonen Helli jäsen Kärki Timo jäsen Tella Anne jäsen Poissa Heinänen Topi jäsen Kymäläinen Suna kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Muu Savolainen Jouko kunnanvaltuuston puheenjohtaja Launiainen Toivo kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Pätilä Antti kunnanjohtaja Hämäläinen Eija va. hallintojohtaja Allekirjoitukset Taina Paananen puheenjohtaja Eija Hämäläinen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkistus Ruokolahti Esko Ijäs pöytäkirjantarkastaja Timo Kärki pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä KuntaL:n 63 :n ja kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä kunnanvirastossa kello Eija Hämäläinen va. hallintojohtaja

3 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Pöytäkirjantarkastajat Kh Kj Kh Tarkastusvuorossa ovat kunnanhallituksen jäsenet Esko Ijäs ja Timo Kärki. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen jälkeen ja asetetaan nähtäville keskiviikkona Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan kunnanhallituksen jäsenet Esko Ijäs ja Timo Kärki. Hyväksyttiin

5 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kesälahti Consulting Oy:n valitukseen Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisusta Ruokolahden kunnanhallituksen poikkeamispäätöksestä 87/ /2015 Kh Valmistelija Arja Villanen Puh Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Ruokolahden kunnanhallituksen myöntämän vuonna 1962 rakennetun noin 70 m 2 suu ruisen asuin ra ken nuk sen käyttötarkoituksen muutoksen majoituskäyttöön. Majoitustilana käytettäväksi aiottu pientalo ja siihen liittyvä talousrakennus si jait se vat Virmutjoen kylässä noin kahden hehtaarin tilalla, joka sijoittuu Ruo ko lah den kunnan Saimaan alueen oikeusvaikutteiselle ran ta osa yleiskaa va-alu eel le. Kaavassa käyttötarkoituksen muutoksen kohde on AP-alueella (oma ran tainen), johon voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä ta lous ra kennuk sia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja. Kun nan hal lituk sen päätös on perustunut maankäyttö- ja rakennuslain mu kai ses ti kunnan val tuus ton vahvistamaan rantaosayleiskaavaan ja siihen liit ty vään aineis toon sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. (Oheismateriaali 1a. Kunnan val tuus ton vahvistama kaavakartta, 1 b. Ran ta yleis kaava se los tus ja 1 c. kaavamääräykset. Aineisto on esitelty kun nan hal li tuk selle poikkeamispäätöksen perusteena). Ruokolahden kunta olisi voinut tulkita majoitustoiminnan mahdolliseksi suo raan kaavamääräyksen palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työ tilo ja perusteella, ja olla edellyttämättä poikkeamislupaa. Kiinteistö oli ollut tyh jil lään ja kunta katsoi kiinteistön omistajan laitettua poik kea mis ha kemuk sen vireille, että poikkeamisluvan edellyttäminen tässä tapauksessa an tai si naapureille informaatiota tyhjillään olleen kiinteistön käyttöönotosta. Tä mä informaatio katsottiin tarpeelliseksi huolimatta siitä, että ma joi tus kapa si tee tin rajallisuuden takia toiminta ei enimmäislaajuisenakaan voi si vasta ta haja-asutusalueella tapahtuvaa pysyvää asutusta. Hallinto-oikeus on todennut kumotessaan kunnanhallituksen päätöksen ja hy lä tes sään poikkeamista koskevan hakemuksen seuraavaa (kohdassa Pää asia): Vaikutusten kannalta se, että puheena olevan kiinteistön käyttö pe rus tuu vuokrasuhteisiin eikä omistusasumiseen tai se, että kysymys on lii ke toi min nas ta, ei sellaisenaan ole ratkaisevaa. Olennaista on sen sijaan se, että kysymys on pientaloalueelle epätyypillisestä lyhytkestoisesta majoi tuk ses ta. Tontille majoittuvat henkilöt ovat alueella vieraina toisin kuin alu eel la pysyvästi asuvat omakotiasukkaat. On totta, että tyhjillään olleen oma ko ti kiin teis tön kunnostaminen mihin tahan sa asumiskäyttöön ai heut taa sen, että liikennöinti ja muu toiminta alueel la lisääntyy verrattuna ti lan tee seen, jossa kiinteistöä ei käytetä ol lenkaan. Sen sijaan pientaloalueelle epä tyy pil li nen lyhytkestoinen majoitus on Ruokolahden, kuten myös hyvin mo nen muun maaseutukunnan haja-asu tus alu een pysyvän asutuksen kiin teis tös sä hyvin tyypillistä. Tämä joh tuu siitä, että pysyvän asutuksen kiin teis tön omistus on todellisuudessa pilk kou tu nut esimerkiksi suvun kesken ja/tai kiinteistöä käytetään useam-

6 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus man perheen vapaa-ajanasuntona (vaik ka kiinteistöllä olisin pysyvän asumuk sen status). Lisäksi näillä alueilla on run saas ti myös vapaa-ajan statuksen kiinteistöjä, joi ta käytetään edellä mai ni tuin periaattein, siis useamman perheen kesken. Toisin sanoen hal lin to-oi keu den käsitys maaseutukuntien ha ja-asutus aluei den asu mis muo to jen epätyypillisyydestä tai tyypillisyydestä ei voi ol la ratkaisun keskeisenä pe rus tee na eteenkään jos ei tunneta kohteen ja sen alueen luonnetta ja ra ken net ta karttatarkastelua yksityiskohtaisemmin. Valituksessa esille tuotua kunnan asemakaava-alueelle aiemmin esitettyä käyt tö tar koi tuk sen muutoksen epäämistä ei voida rinnastaa tähän ran tayleis kaa va-alu een käyttötarkoituksen muutokseen. Asemakaava-alueelle evät ty käyttötarkoituksen muutos kohdentui tiivisti rakennetun taa ja ma-alueen omakotitaloon. Nyt kyseessä olevassa poikkeamistapauksessa asuinra ken nus ja siihen liittyvä talousrakennus sijaitsevat yli kahden hehtaarin suu rui sel la tilalla haja-asutusalueella ja ma joi tus toi min taan liittyvät ak ti vitee tit voidaan toteuttaa tilan alueella. Kun nan hal li tus on vastineessaan Itä-Suo men hallinto-oikeudelle todennut, että poik kea mis lu vas sa esitettyä laa jem pi majoitustoiminta ja rakentaminen edel lyt tä vät alueelle ase ma kaavan laatimista, jossa toiminnot tulee tarkastella. Kunnanhallitus tutustui maastokäynnillä kohteeseen ennen pää tök sen tekoa ja näin ollen muodosti käsityksensä toiminnasta, joka on mahdollista ky sei ses sä rakennuksessa ja sen ympäristössä. Paikanpäällä tehty kat selmus toimi osaltaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena pää tök sen perus tee na. Ruokolahden kunta katsoo, että majoituskäyttö kyseisellä kiinteistöllä ei vai keu ta kaa van toteutumista, koska pienimuotoinen majoitustoiminta on Ruo ko lah den kunnan Saimaan alueen rantayleiskaavan sallimaa palvelua ja ym pä ris töä häiritsemätöntä työtilassa tapahtuvaa toimintaa. Ruokolahden kunnassa on laaja haja-asutusalue, jonka alueelle sijoittuu run saas ti rantarakennuspaikkoja. Omistajat ovat voineet hyödyntää oman lo ma käyt tön sä ulkopuolisia aikoja vuokraamalla lomarakennuksia ul ko puoli sil le. Samoin tyhjentyneitä maatalojen tilakeskuksia voidaan vuokrata vapaa-ajan majoitukseen. Etelä-Karjalan maakunnan alueen yksi elin kei nojen voimakas kehittämisalue on matkailu ja tyhjentyvien kiinteistöjen ja vajaa käy tös sä olevien olemassa olevien kiinteistöjen hyödyntäminen mat kailu käyt töön. Tästä syystä jo rantayleiskaavojen laatimisen yhteydessä luvun alussa, palvelujen ja ympäristöä häiritsemättömien työtilojen sal li mi nen rantayleiskaavan AP- sekä AT- alueille on nähty tärkeäksi ja se on sisällytetty kaavamääräyksiin. Päätöksen perustelut: Kunnanhallitus on käsitellyt vireille saatetun poikkeamisluvan maankäyttöja rakennuslain 171 :n mukaisesti ja käyttänyt sille kuuluvaa poik kea misval taa erityisestä syystä. Ruokolahden kunnassa poikkeamislupien kä sit tely on johtosäännöllä määrätty kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen päätös perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n mukaisiin poikkeamisen edel ly tys ten täyttymisiin. Vanhan pienen omakotirakennuksen muut ta mi nen majoituskäyttöön suu-

7 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus rel la yli kahden hehtaarin tilalla, joka sijoittuu ko ko nai suu des saan ran tayleis kaa va-alu eel le, ei aiheuta haittaa kaa voi tuk sel le, koska kyseinen raken nus paik ka rajoittuu AT-alueeseen. AT-alue mah dol lis taa kyläalueen ke hit tä mi sen. Käyttötarkoituksen muutos ei vaikeuta kaa van toteuttamista, kos ka pienimuotoinen majoitustoiminta ei poikkea ym pä röi väs tä ha ja-asutus alu een ympärivuotisesta asumisesta. Käyt tö tar koi tuk sen muutos ei vaikeu ta alueiden käytön muuta järjestämistä. Vas taa vas ti pienimuotoinen ma joi tus toi min nan harjoittaminen on ollut mahdollista ja näin ollen kan salais ten yhdenvertainen kohtelu ei vaarannu. Poikkeamismenettelystä on kuultu maankäyttö- ja rakennuslain 173 mukai ses ti ja kannanotot ovat olleet kunnanhallituksen käytössä päätöstä tehtäes sä. Päätös on osaltaan perustunut erilliseen maastokatselmukseen ja koh teeseen tutustumiseen, jossa kunnanhallitus on muodostanut käsityksensä ma joi tus toi min nan laajuudesta ja sijoittumisesta ympäröivään maan käyttöön. Maastokäynnillä kunnanhallitus on voinut arvioida kirjallisissa muis tutuk sis sa esille tuotuja seikkoja. Ruokolahden kunta vaatii, että kunnanhallituksen tekemä poik kea mis päätös pysytetään. Kunnanhallitukselle jaetaan esityslistan mukana kunnanvaltuuston vah vista ma karttaote, rantayleiskaavaselostus ja kaavamääräykset sekä Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 15/0035/3 ja Kesälahti Consulting Oy:n va litus KHO:lle. Kj Kh Kunnanhallitus hyväksyy esitetyn korkeimmalle hallinto-oikeudelle toi mi tetta van selityksen. Keskustelun kuluessa Timo Kärki Anne Tellan kannattamana ehdotti, että kunnanhallitus ei näe tarpeelliseksi antaa selitystä, vaan hyväksyy Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen ja Esko Ijäs Harri Ahosen kannattamana ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotus hyväksytään muutoksella, että selityksestä poistetaan lause "Ruokolahden kunta vaatii, että kunnanhallituksen tekemä poik kea mis pää tös pysytetään." Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaksi esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa, kannatettua ehdotusta, niin asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että ensin asetetaan Timo Kärjen ja Esko Ijäksen ehdotukset vastakkain ja voittanut ehdotus asetetaan esittelijän ehdotusta vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä Timo Kärjen ehdotusta kannattivat Timo Kärki, Taina Paananen ja Anne Tella ja Esko Ijäksen ehdotusta Harri Ahonen, Helli Halonen ja Esko Ijäs. Puheenjohtaja totesi, että äänin 3/3, puheenjohtajan äänen ratkaistessa Timo Kärjen voittanut ehdotus asetetaan esittelijän ehdotusta vastaan. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Harri Ahonen, Helli Halonen ja Esko Ijäs ja Timo Kärjen ehdotusta Timo Kärki, Taina Paananen ja Anne Tella.

8 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Puheenjohtaja totesi, että äänin 3/3 puheenjohtajan äänen ratkaistessa Timo Kärjen ehdotus on tullut kunnanhallituksen päätökseksi. Merkittiin, että kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Toivo Launiainen oli esteellisenä (asianosainen) poissa kokouksesta kello

9 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Lausuntopyyntö suoran pormestarivaalin järjestämisestä ja alueellisen toimielimen valinnasta vaalein 88/ /2015 Kh Valmistelija Antti Pätilä Puh Uusi kuntalaki (410/2015) tulee voimaan toukokuun alusta Kuntalain ko ko nais uu dis tuk sen valmistelun yhteydessä tammikuussa 2014 Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi käynnistettäväksi kuntalaista eril li sen valmistelun, joka mahdollistaisi sekä suoran pormestarivaalin järjes tä mi sen että alueellisen toimielimen valinnan vaalein. Molemmat näistä edel lyt tä vät kuntalain ohella myös vaalilain muuttamista. Nyt kyseessä oleva hallituksen esitysluonnos on valmisteltu val tio va rain minis te riön huhtikuussa 2014 asettamassa valmistelutyöryhmässä, jossa oli val tio va rain mi nis te riön lisäksi oikeusministeriön ja Suomen Kuntaliiton edus ta jia. Valmistelun tukena on toiminut kuntalain kokonaisuudistuksen par la men taa ri nen seurantaryhmä. Valmistelutyöryhmän mietintö ko ko naisuu des saan on luettavissa osoitteessa: nten+suorat+vaalit.pdf/676faa0b-19b6-464e f1189e34327 Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia ja vaalilakia siten, että niis sä mahdollistetaan pormestarin ja alueellisen toimielimen valinta suoral la vaalilla. Valtuusto voisi päättää, että pormestari tai alueellisten toi mielin ten jäsenet valitaan kunnassa suorilla vaaleilla. Vaalit toimitettaisiin kun ta vaa lien yhteydessä. Pormestarinvaalilla valitun pormestarin asema, teh tä vät ja toimikausi oli sivat lähtökohtaisesti samat kuin valtuuston va lit se mal la pormestarilla. Valtuus tol la olisi oikeus erottaa pormestarinvaalilla va lit tu pormestari mää räenem mis tö pää tök sel lä, jos hän ei nauttisi val tuus ton luottamusta. Por mesta rin vaa li voitaisiin toimittaa joko kaksivaiheisena suo ra na vaalina, tai ellei en sim mäi sel lä kierroksella kukaan ehdokkaista sai si enemmistöä äänistä, toi sen kierroksen sijasta valtuusto voisi valita por mes ta rin ensimmäisellä kier rok sel la kahdesta eniten ääniä saaneesta eh dok kaas ta. Valtuusto päättäisi vaaleilla valittujen alueellisten toimielinten teh tä vis tä, mää räs tä, aluerajauksesta sekä jäsenten lukumäärästä. Kun nan osa vaaleil la valitut alueelliset toimielimet olisivat muiden alueellisten toi mi elin ten ta paan asemaltaan lautakuntia tai johtokuntia. Lisäksi eh do te taan säännök siä äänioikeudesta, vaalikelpoisuudesta, vaalipiireistä, eh do kas aset telus ta sekä ennakkoäänestyksestä pormestarinvaaleissa ja kun nan osa vaaleis sa sekä muita vaalien toimittamiseksi tarvittavia säännöksiä. Eh do te tut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2016 siten, että pormes ta rin vaa li ja kunnanosavaalit ovat kuntien käytettävissä vuoden 2017 kun ta vaa lien yhteydessä. Kunnan lausunto tulee toimittaa viimeistään sähköisen ky se lypal ve lun kautta tai sähköpostitse osoitteeseen

10 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Lausuntopyynnön kysymykset lähetetään kunnanhallitukselle esityslistan mu ka na. Kj Kh Lausuntopyyntö käsitellään kokouksessa, jossa annetaan myös esitys lausun nok si lähetettäväksi sähköisen palvelun kautta. Kunnanhallitus antoi kyselyn kysymyksiin vastaukset kunnanjohtajan esitte lyn perusteella seuraavasti: Pormestarin suora vaali ja alueellisten toi mi elin ten valitseminen suorilla vaaleilla tulisi mahdollistaa. Kunta voisi ottaa käyt töön pormestarivaalin, mutta ei kunnanosavaaleja. Kunnanosavaalien ehdokasasettelun toteuttamiseen ei oteta kantaa, eikä alu eel lis ten toimielimien tehtäviin. Tarkoituksenmukainen pormestarin valin ta ta pa olisi järjestää toinen vaali kahden eniten ääniä saaneen eh dokkaan välillä. Vaaleilla valitun pormestarin peräkkäisiä toimikaudet tulisi rajoittaa kahteen. Pormestarin tehtäviin ja asemaan ei oteta kantaa.

11 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Työllisyys ja erityisesti työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen Kaakkois-Suomeen / kunnan lausunto 89/ /2015 Kh Valmistelija Antti Pätilä Puh antti.patila@ruokolahti.fi Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto pyytää alueensa kuntien sekä Ke lan vakuutuspiirien kannanottoja alueensa työllisyysasioiden ja eri tyi sesti monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä ja toimeenpanosta vii meistään mennessä. Etelä-Karjalan kuntajohtajien koolle kutsumassa työllisyysseminaarissa sovittiin, että Kaakkois-Suomen TE-toimisto toimittaa kuntiin poh ja esi tyk sen monialaisen yhteispalvelun organisoimiseksi, mukaan lukien TYP-johtoryhmien rakenne, alueella. Kuntien kanssa käytyjen alu eellis ten neuvottelujen perusteella Kaakkois-Suomen TE-toimisto lähetti kuntien ja Kelan vakuutuspiirien harkittavaksi kaksi verkoston ra ken ta mis mal lia. Mallit pohjautuvat koko Kaakkois-Suomen kattavaan yhden johtoryhmän al la toimivaan verkostoon ja maakuntapohjaiseen verkostoon. Lau sun topyyn nös sä pyydetään myös ottaman kantaa kuka on yhteyshenkilö ennen joh to ryh män nimeämistä käytävissä jatkoneuvotteluissa ja kuka on mahdol li nen edustaja johtoryhmässä. Saamiensa vastausten perusteella Kaakkois-Suo men TE-toimisto arvioi tarpeen jatkoneuvotteluihin ennen mo nialai sen yhteispalvelun johtoryhmän tai johtoryhmien nimittämistä. Etelä-Karjalan kuntajohtajat antoivat toimeksiannon Lappeenrannan kaupun gin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijalle valmistella taus ta-aineis toa ja lausuntoluonnos, jonka jokainen Etelä-Karjalan kunta käsittelee. Val mis tel tu materiaali on seuraava: Taustaa Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta astui voimaan (1369/2014). Lain mukaisella työllistymistä edistävällä moni alai sel la yh teis pal ve lul la tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elin kei no toi mis to (TE-toimisto), kunta ja Kela yhdessä arvioivat yh teis palve lua tar vit se van työttömän palvelutarpeen, suunnittelevat työllistymisen kan nal ta tar koi tuk sen mu kai sen palvelukokonaisuuden sekä vastaavat työllis ty mis pro ses sin seurannasta ja etenemisestä. Monialainen yhteispalvelu perustuu toi min ta mal lis sa mukana olevien ta hojen verkostoyhteistyöhön, jossa asia kas pal ve lua varten ylläpidetään yh teisiä toimipisteitä. Lain mukaan TE-toi mis to asettaa kolmeksi vuodeksi kerral laan monialaisen yhteispalvelun joh to ryh män neuvoteltuaan toi mi alu eeseen sa kuuluvien kuntien ja Kelan kans sa. Johtoryhmä asetetaan vii meistään Ensimmäinen toi mi kau si päättyy poikkeuksellisesti Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto kutsui Etelä-Karjalan kunnat

12 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus yh tei seen alueelliseen neuvotteluun Alueen kuntajohtajien koolle kutsumassa työllisyysseminaarissa sovittiin, että Kaakkois-Suo men TE-toimisto toimittaa kuntiin pohjaesityksen monialaisen yhteis pal ve lun organisoimiskesi alueella. Kuntien kanssa käytyjen alu eel listen neuvottelujen perusteella Kaakkois-Suomen TE-toimisto lähetti kuntien ja Kelan vakuutuspiirien harkittavaksi kaksi verkoston ra ken ta mis mal lia. Lausuntopyynnössä pyydetään myös ottaman kantaa ku ka on yhteyshenkilö ennen johtoryhmän nimeämistä käytävissä jat koneu vot te luis sa ja kuka on mahdollinen edustaja johtoryhmässä. Saa miensa vastausten perusteella Kaakkois-Suomen TE-toimisto arvioi tarpeen jatko neu vot te lui hin ennen monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän tai joh toryh mien nimittämistä. Vastaukset tulee toimittaa mennessä. Nykytila ja lain tuomat muutokset Kaakkois-Suomessa on allekirjoitettu ja toistaiseksi voimassa ole va kaikkia Kaakkois-Suomen alueen kuntia koskeva Kaakkois-Suomen työ voi man palvelukeskusten (TYP) yhteistoimintasopimus. Kaak kois-suomen alueella toimii tällä hetkellä kolme työvoiman palvelukeskusta: Etelä-Kar ja lan työvoiman palvelukeskus, Kotkan Haminan seudun työvoiman pal ve lu kes kus Väylä ja Kouvolan seudun työvoiman palvelukeskus. Ku luvan vuoden alussa voimaan astunut laki työllistymistä edistävästä mo nialai ses ta yhteispalvelusta muuttaa ajatusta työvoiman pal ve lu kes kuk ses ta. Uu den lain mukaista yhteispalvelua varten ei perusteta uut ta or ga ni saa tiota, vaan kukin toimintamallissa mukana oleva viranomainen toi mii omien toi mi val tuuk sien sa puitteissa. Koska kyse on verkostosta eikä or ga ni saatios ta, laissa ei käytetä aiempaa työvoiman palvelukeskus -nimeä. Monialaisen yhteispalvelun toimintamallin tavoitteena on edistää työt tömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työ voi ma pal ve lu ja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. TE-toi misto, kunta, Kela ja asiakas arvioivat yhdessä asiakkaan palvelutarpeen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun monialainen yhteispalvelu on alkanut (= kartoitusjakso). TE-toimisto, kunta ja työtön laativat kartoitusjakson aika na yhdessä työllistymissuunnitelman. Suunnitelmassa sovitaan pal ve lutar peen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja nii den toteutumisen seurannasta. Työtön on velvollinen osallistumaan suun ni tel man laatimiseen ja tarkistamiseen, toteuttamaan suunnitelmaa se kä hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin. Ny ky mal lis sa osallistuminen työvoiman palvelukeskuksen monialaisiin palve lui hin on vapaaehtoista. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa oli asiakkaita joulukuussa vuon na 2014 yhteensä Asiakasmäärät ovat jakautuneet toi mi paikoit tain vuosina seuraavasti:

13 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Asiakasmäärät 12/ / /2012 Lappeenrannan toimipaikka Ympäristökunnat: Lemi, Luumäki, Sa vi taipa le Taipalsaari Yhteensä Imatran toimipaikka Ruokolahti Yhteensä Parikkalan toimipaikka Rautjärvi Yhteensä Kaikki toimipaikat yhteensä Työvoiman palvelukeskus asettaa vuosittain Kaakkois-Suomen alueelle yh te näi set tavoitteet. Vuoden 2014 tavoitteet ja toteuma on esitetty taulukos sa: Tavoite- / seurantatieto Lappeenranta Imatra Parikkala Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite 1 Päättyneistä asiakkuuksista 17,3 % 30 % 20,3 % 30 % työl lis ty nei den ja kou lu tuksen aloittaneiden osuus % 2 Kuukauden lopussa kuntout ta vas sa työtoiminnassa ole vien lukumäärä (ka) (ka) 3 Asiakastyytyväisyystutkimuksessa 8,38 >8,0 7,57 >8,0 saatu arvosana 4 Aktivointiaste (ka %) v (sis. seuraavat ak tii vitoi men pi teet: palkkatukityö, työ- ja koulutuskokeilu, työvoi ma kou lu tus, vuo rot te luva paal la työllistyminen, kuntout ta va työtoiminta ja omaeh toi nen opiskelu) 45,4 % 50,0 % 56,7 % 50,0 % Työvoima palvelukeskuksen asiakkuus on ollut vapaaehtoista. Asiak kaik si on ohjattu pääsääntöisesti 500 päivää työttöminä olleita, joilla on ollut moni alai sen ohjauksen tarve. Lainsäädäntömuutoksen myötä TE-toimisto, kun ta ja Kela arvioivat monialaisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön on saa nut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kuukautta (alle 25-vuo tiaat) tai 12 kuukautta (25 vuotta täyttäneet). Viimeisen Kaakkois-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan työttömien osuus työvoimasta Kaakkois-Suomessa oli 15,9 % ja koko maassa 13,5 %. Kymenlaaksossa vastaava luku oli 16,5 % ja Etelä-Karjalassa 15,3 %. Työttömiä työnhakijoita oli Etelä-Karjalassa helmikuun 2015 ti las tois sa ja näistä yli vuoden työttömän olleita oli TE-toimisto on lainsää dän nön velvoittamana kartoittamassa kaikki yli 300 päivää työt tö mä nä ol leet asiakkaat ja vastaavasti TYP käy läpi omien asiakkaiden mo ni alaisen yhteispalvelutarpeen mennessä. TE-toimiston alus ta van arvion mukaan noin 30 % kaikista työttömistä työnhakijoista tarvitsee mo ni-

14 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus alai sia työllistymästä edistäviä yhteispalveluita. Kustannukset Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen yhteenlasketut kustannukset vuon na 2014 olivat euroa, joista Eksoten ja kuntien osuus oli noin euroa. Työhallinnon osuus oli euroa ja Kelan eu roa. Lakimuutoksen myötä tulevassa verkostomallissa TE-toimis to, kunnat ja Kela vastaavat monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan hen ki lös tön sä palk kaus- ja muista henkilökustannuksista. Yhteispalvelun muu käy tet tä vis sä oleva määräraha muodostuu niistä määrärahoista, jotka toi min ta mal lis sa mukana olevat tahot osoittavat toimintaan. Kuntaliitto tullee oh jeis ta maan kuntien kustannusjakoja. Monialaisen yhteis pal ve lun yh tei sen toimipisteen toimitila-, laite- ja tie to lii ken ne kus tan nukset sekä muut mo ni alai ses ta yhteispalvelusta ja sen kehittämisestä ai heutu vat kus tan nuk set jaetaan pääosin TE-toimiston ja sen toimialueeseen kuu lu vien kun tien kesken. Kela osallistuu kustannuksiin TE-toimiston sekä kun tien kans sa tehtävässä sopimuksessa sovittavalla tavalla. Sopimuksen val mis te lus ta kustannusjakoineen vastaa monialaisen yhteispalvelun joh toryh mä. Työllistymistä edistävä monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä Lain 7 mukaan jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella on mo ni alaisen yhteispalvelun järjestämistä varten tarvittava määrä monialaisen yhteis pal ve lun johtoryhmiä. Työ- ja elinkeinotoimiston toimialueen kunnat nimeä vät henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä joh to ryh män asettamissa puitteissa. Johtoryhmän tehtävistä on säädetty val tio neu vos ton asetuksessa työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteis pal ve lus ta (1377/2014). Työ- ja elinkeinotoimisto asettaa kolmeksi vuodek si kerrallaan yhden tai useamman monialaisen yhteispalvelun joh to ryhmän neuvoteltuaan toimialueeseensa kuuluvien kuntien ja Kan san elä ke laitok sen kanssa johtoryhmien lukumäärästä ja toimialueesta. Johtoryhmän jä se ni nä ovat työ- ja elinkeinotoimiston, sen toimialueeseen kuuluvien kuntien ja Kansaneläkelaitoksen nimeämät henkilöt. Jokaiselle jäsenelle ni metään henkilökohtainen varajäsen. Johtoryhmässä edustettuina olevat kunnat nimeävät keskuudestaan johtoryhmän puheenjohtajan ja va ra pu heenjoh ta jan. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen työl listy mis tä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä johtoryhmän toi mi alu eel la. Yhteistyösopimuksessa sovitaan: 1. työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaeläkelaitoksen yhteisistä toi mi pis teis tä monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi; 2. monialaisen yhteispalvelun tarjoamisesta muualla kuin yhteisissä toimi pis teis sä; 3. työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen mo ni alaiseen yh teis pal ve luun osoittamasta henkilöstöstä; 4. työttömille monialaisen yhteispalvelun yhteisissä toimipisteissä ja muu al la kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavista palveluista. Johtoryhmä asettaa vuosittain monialaisen yhteispalvelun valtakunnallisiin ta voit tei siin perustuvat toimialueensa tavoitteet ja sopii monialaisena yh-

15 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus teis pal ve lu na tarjottavien palvelujen järjestämiseen tarkoitettujen mää rä raho jen käyttösuunnitelmasta. Johtoryhmä seuraa ja arvioi monialaisen yhteis pal ve lun toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Monialaisen yh teispal ve lun johtoryhmään kuuluvat kunnat nimeävät monialaista yh teis pal velu ver kos toa johtavan henkilön ja tämän varahenkilön enintään johtoryhmän toi mi kau dek si. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän tulee hyväksyä mo ni alais ta yhteispalvelua johtava henkilö ja tämän varahenkilö ennen nimeä mis tä. Kaakkois-Suomen Te-toimiston esitys verkostojen rakentamisesta Kaak kois-suo meen Kuntien kanssa käytyjen alueellisten neuvottelujen perusteella Kaakkois-Suo men TE-toimisto on esittänyt harkittavaksi kaksi verkoston ra kenta mis mal lia. Ensimmäinen vaihtoehto (A) mahdollistaisi erilaisten seu tukun ta koh tais ten organisointiratkaisujen tekemisen ja toisten hyvistä käytän nöis tä oppimisen. Sopimuksen sisältö olisi lakisääteistä monialaisen yhteis pal ve lun yhteistyösopimusta selvästi laajempi. Toisessa mallissa (vaih to eh to B) luovuttaisiin voimassa olevaan so pi mukseen perustuvasta koko Kaak kois-suo mea koskevasta toiminnan oh jaukses ta ja siirryttäisiin maa kun ta koh tai siin sopimuksiin ja joh ta mis jär jes telmiin. Sopimuksen sisältö oli si lakisääteinen monialaisen yhteispalvelun yhteis työ so pi mus eikä mah dol lis tai si laajempaa työllisyydenhoidon ko ko naisuu den huomioimista. Vaihtoehto A Kaakkois-Suomen TE-toimisto ni meää yhden Kaak kois-suomen työllisyysasioiden alu eelli sen johtoryhmän, joka toimii myös mo ni alai sen yh teis palve lun johtoryhmänä. lakisääteistä mo ni alaisen yhteispalvelun yhteis työ so pi mus ta selväs ti laajempi. Ottaen huomioon toimin ta- ja teh tä vä alueiden laajuus lienee so piva joryn koko hen ki löä. Kunnat nimeävät verkostolle joh ta jan ja hänelle va ra hen kilön joh to ryh män toi mi kau deksi. Monialaisen yhteispalvelun toi mi pai kat olisivat tässä verkos to mal lis sa TE-toimiston eh do tuk sen mukaan : Ha mina, Imatra, Kotka, Kou vo la, Lap peen ran ta ja Parikkala. Monialaisen yhteispalvelun joh to ryh mä arvioi tarpeen ja kei not järjestää palveluita Vaihtoehto B Kaakkois-Suomeen nimetään kak si maa kun ta ja koon pe rustu vaa monialaisen yh teis palve lun johtoryhmää. Sopiva johtoryhmän koko lienee 4-6 henkilöä. Tässä verkostomallissa so pi muk sen sisältö on Ia ki sää tei sen mo ni alaisen yhteispalvelun yhteis työ so pi mus. Kunnat nimeävät ver kostol le kaksi johtajaa (1/ver kos to) ja heil le vara hen ki löt (1/verkosto) joh to ryh mien toi mi kaudek si. Monialaisen yhteispalvelun toi mi pai kat olisivat tässä verkos to mal lis sa TE-toimiston eh do tuk sen mukaan: Hamina, Imat ra, Kotka, Kou vo la ja Lappeen ran ta. Tässä verkostomallissa TE-toi mis to nimeää omalta osal taan ny ky käy tän nön mukai ses ti monialaisen yh teis palve lun vastuuhenkilöksi TE-toi-

16 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus muis sa kunnissa. Tässä verkostomallissa TE-toi mis to nimeää vas tuuhen ki löt esi mies ase maan Kot kaan, Kouvolaan ja Lappeen ran taan niin että he vastaa vat myös Haminan, Imatran ja Parikkalan mo ni alaiseen yh teis pal ve luun si joi tetun TE-palvelujen henkilöstön esi mies teh tä vis tä. Verkostomalli mahdollistaa eri lais ten seu tu kun ta koh taisten or ga ni soin ti rat kai su jen teke mi sen ja toisten hyvistä käy tän nöis tä op pi mi sen. mis ton palveluesimiehen, jonka sijoituspaikkakunta on Kou vo la. TE-toimiston osalta Iähiesimies työn tehostamiseen ja pää tök sen teon siirtämiseen toi mi paik koi hin ei päästä. Tässä mallissa luovutaan voimas sa olevaan sopimukseen pe rus tu vas ta koko Kaakkois- Suo mea koskevasta toi minnan ohjauksesta. Ruokolahden kunnan lausunto työllisyys- ja erityisesti työllistymistä edis tä vän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen ra ken ta mises ta Kaak kois-suo meen Kaakkois-Suomen Te-palveluiden vaihtoehdot Eri puolilla Suomea on tulossa toisistaan poikkeavia verkostojen ra ken tamis mal le ja. Alustavien tietojen mukaan muun muassa Lappiin ja Var sinais-suo meen on suunnitteilla yksi TYP johtoryhmä, Hämeeseen kaksi ja Poh jois-kar ja laan 1 3 johtoryhmää käsittävää verkostoa. Kaak kois-suomen TE-toimisto on esittänyt kahta tosistaan poikkeavaa vaihtoehtoa työllis ty mis tä edistävän monialaisen yhteispalvelun organisoimiskesi alueella. Kaakkois-Suomen kunnat ovat TE-toimiston kanssa käydyissä alus ta vis sa neuvotteluissa nostaneet esille tarpeen alueellisen toiminnan ke hit tä mi sel le ja paikallistason yhteistyön tiivistämiselle. TE-toimiston esittä mis sä maakunnallisessa vaihtoehdossa B on kuitenkin katsottu, että maa kun nal li nen malli kasvattaa hallintoa ja estää strategisen ke hit tä mistyön sekä TE-toimiston henkilöstöresursoinnin paikallistasolle. Vaih to eh tojen esittelyssä ei ole perusteltu tai osoitettu, mistä esitettyjen ver kos to mallien A ja B erot johtuvat. Vaihtoehdossa A, jossa Kaakkois-Suomen alu eella olisi vain yksi TYP- johtoryhmä sopimuksen sisältö olisi lakisääteistä mo ni alai sen yhteispalvelun yhteistyösopimusta selvästi laajempi ja TE-toimis to pystyisi tarjoamaan esimiestason tuen paikallisiin toimipisteisiin. Maakunnallisen toimintamallin selvittäminen Lain 7 mukaan jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella on mo ni alaisen yhteispalvelun järjestämistä varten tarvittava määrä monialaisen yhteis pal ve lun johtoryhmiä. Maakunnan kunnat esittävät selvitettäväksi verkos to mal lia, jossa muodostettaisiin Etelä-Karjalan työllisyysasioiden joh toryh mä, joka toimisi samalla monialaisen yhteispalvelun johtoryhmänä. Johto ryh mä päättäisi sille laissa määrätyistä tehtävistä, myös perustettavista toi mi pis teis tä. Tämä johtoryhmä on maantieteelliseltä alueeltaan hallittava ja jäsenmäärältään sopiva ja mahdollistaisi tehokkaan toiminnan. Lisäksi joh to ryh mä vastaisi Etelä-Karjalan työllisyysstrategian laatimisesta ja seuran nas ta.

17 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Strategia- ja toimintamallin kehittämistyötä voitaisiin tehdä yh teis työs sä Ky men laak son johtoryhmän kanssa. Maakunnallisessa mallissa oli si myös mah dol lis ta kytkeä elinkeinoyhtiöt ja elinkeinopolitiikka te hok kaam min osak si työllistymisen edistämistä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja ter veys pal velui den järjestämisvastuu on maakunnallisella Etelä-Karjalan so si aa li- ja terveys pii ril lä, Eksotella, pois lukien Imatra, joka on mukana vain eri kois sairaan hoi don ja erityishuollon osalta. Imatra valmistelee parhaillaan liit ty mistä Eksoten täysjäseneksi. Etelä-Karjalalla on jo hyviä kokemuksia maa kunnal li ses ta yhteistyöstä ja näyttöä maakunnallisten toimintamallien mah dol lisuuk sis ta tehostaa toimintaa. Nuorisotakuun huomioiminen Etelä-karjalan kunnat ovat mukana valtiovarainministeriön (VM) nuo ri so takuun ja hyvinvoinnin integroitu toimintamalli -ko kei luis sa. VM:n nuo ri so takuun kokeilua toteutetaan ESR-rahoitteisella Ete lä-kar ja lanohjaamo -hank keel la ( ). Ohjaamo pyrkii vas taa maan nuo ri so takuun eli nuorten alle 29-vuotiaiden koulutus- ja työ elä mä osal li suu den haas tei siin. Nuorten alle 25-vuotiaiden yhtäjaksoisesti kuusi kuu kaut ta työt tö mä nä olleiden monialaisen yhteispalvelun toteuttaminen tu li si suun nitel la yhteistyössä Ohjaamo-toiminnan kanssa. Jat ko neu vot te luis sa tulee so pia maakunnallisesti toimivana ohjaamon ja nuorten työl lis ty mis tä edistä vän monialaisen yhteispalvelutarpeen prosesseista. Eksoten asema Hallituksen esityksen (HE 183/2014) yksityiskohtaisissa perusteluissa kohdas sa 1.1 todetaan, että monialaisen yhteispalvelun tavoitteen to teu tu misen kan nal ta keskeisiä kunnan palveluja ovat kunnan lakisääteiset so si aali- ja ter veys pal ve lut kuten sosiaalityö, kuntouttava työtoiminta ja työt tömien ter vey den huol lon palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Edel lä ku vat tu jen palveluiden järjestämisvastuu on Etelä-Karjalassa Ek sotel la. Monet kunnat tarjoavat työttömille erilaisia työllistymistä edistäviä pal ve luja. Tarjottavia palveluja ovat esimerkiksi yksilö- ja työvalmennus sekä työhön val men nus. Kunnilla ei kuitenkaan ole lakisääteistä velvoitetta mai nit tujen palvelujen järjestämiseen, mutta jos kunta niitä tarjoaa, olisi tar koi tuksen mu kais ta, että niitä olisi tarjolla myös osana työllistymistä edistävää mo ni alais ta yhteispalvelua. Tämä todetaan myös lain yksityiskohtaisissa pe rus te luis sa: Työttömien palvelutarpeet huomioon ottaen olisi tar koi tuksen mu kais ta, että kunta tarjoaisi osana monialaista yhteispalvelua myös mui ta työllistymisen esteiden poistamiseen tähtääviä palveluja kuten esimer kik si velkaneuvontaa ja sosiaalista luototusta. Lainsäädäntö itsessään vahvistaa kunnan roolia monialaisen työllistymistä edis tä vän yhteispalvelun järjestämisessä. Kunnan edustajat ovat mukana joh to ryh mäs sä, joka päättää keskeisistä toimintaan liittyvistä asioista. Lisäk si kunta voi toimia työllistymisen esteiden poistamiseen tähtäävien palve lu jen tuottajana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjää ei voi kui tenkaan jättää huomioimatta jatkoneuvotteluissa ja mahdollisessa joh to ryhmä työs ken te lys sä, koska monialaisen yhteispalvelun tavoitteen to teu tu misen kannalta keskeisiä kunnan palveluja ovat kunnan lakisääteiset so si aali- ja terveyspalvelut.

18 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Maakunnallinen työllisyyden hoidon malli Valtio on siirtänyt kunnille erityisesti kustannusvastuuta työl li syy den hoi dosta, mutta kunnille ei ole annettu todellisia välineitä tehokkaaseen työl lis tymi sen edistämiseen. Työllistymistä edistävät toimet ovat edelleen TE-toimis ton hallinnassa. Kunnat ovat riippuvaisia TE-toimiston asia kas oh jaukses ta, suunnitelmista, aikataulutuksesta ja päätöksenteosta. Ainoa kunnan jär jes tä mis vas tuul la oleva lakisääteinen aktiivitoimenpide on kuntouttava työ toi min ta, joka on lähtökohtaisesti sosiaalipalvelua. Asiakaspalveluresurssit ovat vähentyneet TE-toimistoissa työttömyyden voi mak kaas ta kasvusta huolimatta. Vaarana on, että asiakkaan oma toi misuu den vaade on liian suuri ja työllistymisessä tukea tarvitsevat henkilöt uh kaa vat syrjäytyä palveluista. Ohjaukseen ja neuvontaan liittyvällä pal velu va jeel la on vääjäämätön vaikutus muun muassa kunnan tuottamiin ak tiivi pal ve lui hin ohjautumiseen ja työttömyyden pitkittymiseen. Etelä-Karjalan maakunta on valmis ottamaan laajemman vastuun työl li syyden hoi don kokonaisuudesta. Jos asiakasohjauksen ongelmia ei saada ratkais tua ja yhteistyötä alueellisella tasolla parannettua, Etelä-Karjalan maakun ta liit to ja alueen kunnat tulevat esittämään, että alueella toteutetaan maa kun nal li nen työllisyyden hoidon malli, jossa valtio siirtäisi TE-pal ve luiden järjestämisvastuun yhdelle maakunalliselle toimijalle. Kaakkois-Suomessa on lähdetty rakentamaan nykylainsäädännön mu kaista työllistymistä edistävää monialaista yhteispalveluverkostoa jo toimivan Kaak kois-suo men työvoiman palvelukeskusverkoston pohjalta. Jat ko neuvot te luis sa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennettavan verkoston toimi vuu teen, paikallisuuteen ja nykyisten asiakasohjauksen on gel mien ratkai se mi seen. Edustajien nimeäminen jatkovalmisteluun Kaakkois-Suomen TE-toimiston lausuntopyynnössä pyydetään ottaman kan taa kuka on kunnan yhteyshenkilö ennen johtoryhmän nimeämistä käytä vis sä jatkoneuvotteluissa ja kuka on mahdollinen edustaja joh to ryh mässä. Ruokolahden kunnan edustaja jatkoneuvotteluissa on kunnanjohtaja Ant ti Pätilä ja mahdollinen johtoryhmän jäsen on kunnan hallintojohtaja. TE-toimistoa pyydetään kutsumaan kuntien toiveesta jatkoneuvotteluihin maa kun nal li sen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän Eksoten edus taja. Eksoten mahdollisen edustajan nimeäminen työllistymistä edistävän mo ni alai sen yhteispalvelun johtoryhmään on linjattava jatkoneuvotteluissa. Va. hj Kh Kunnanhallitus hyväksyy edellä esitetyn lausunnon Ruokolahden kun nan lau sun nok si työllisyys- ja erityisesti työllistymistä edistävän mo ni alai sen yhteis pal ve lun (TYP) verkostojen rakentamisesta Kaakkois-Suomeen. Hyväksyttiin

19 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Kaatuneiden muistopäivä / kunnanhallituksen edustajat 39/ /2015 Kh Valmistelija Eija Hämäläinen Puh eija.hamalainen@ruokolahti.fi Kaatuneiden muistopäivää vietetään sunnuntaina Päivän juhlallisuuksiin kuuluu seppeleen lasku sankarihaudoille. Kj Kh Kunnanhallitus valitsee seppeleen laskijat. Seppeleen laskevat Harri Ahonen ja Esko Ijäs.

20 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Kh Valmistelija Eija Hämäläinen Puh Teknisen lautakunnan pöytäkirja 3/2015, Pöytäkirja on nähtävillä kokouksessa. Kunnanjohtajan, va.hallintojohtajan ja henkilöstösihteerin vi ran hal ti ja päätos luet te lo Päätösluettelo lähetetään esityslistan mukana. Kj Kh Kunnanhallitus merkitsee pöytäkirjan ja viranhaltijapäätökset tietoonsa saa te tuk si ja toteaa, ettei niiden johdosta ole mitään huomautettavaa. Hyväksyttiin

21 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Saldot viikko 17 ja verotilitys huhtikuu / /2015 Kh Valmistelija Arja Koikkalainen Puh Kunnanhallitukselle jaetaan esityslistan mukana saldot viikolta 17 ja huhtikuun 2015 verotilitys. Kj Kh Kunnanhallitus merkitsee saldot viikolta 17 ja huhtikuun 2015 verotilityksen tietoonsa saatetuksi. Hyväksyttiin

22 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Tiedoksiannot kunnanhallitukselle Kh Etelä-Savon käräjäoikeus / maaoikeus, tuomio 15/2692, Etelä-Savon käräoikeus / maaoikeus on antanut tuomion Mietinsaaren yksi tyis tien hoitokunnan määräämistä koskevasta Ruokolahden kunnan tekni sen lautakunnan lupa- ja toimitusjaoston päätöksestä numero 1/ Asiakirja on nähtävillä kokouksessa. Kj Kh Kunnanhallitus merkitsee Etelä-Savon käräjäoikeuden / maaoikeuden tuomion tietoonsa saatetuksi. Hyväksyttiin

23 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Kunnanhallitus Ilmoitusasiat Kh Valmistelija Eija Hämäläinen Puh Kunnallinen työmarkkinalaitoksen kirje 6/2015, , Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön palkantarkistukset 1.7. Saimaan talous ja tieto Oy:n tilinpäätös ja toimintakertomus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen pöytäkirja 7/2015, Kj Kh Kunnanhallitus merkitsee saapuneet asiakirjat tietoonsa saatetuksi ja sovel tu vin osin noudatettavaksi. Hyväksyttiin

24 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ MUUTOKSENHAKUKIELLOT EET MUUTOKSENHAKUOHJ Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 120 HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Pykälät OIKAISUVAATIMUSOHJEET Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Ruokolahden kunnanhallitus Virastotie 3, RUOKOLAHTI Sähköposti: kirjaamo@ruokolahti.fi Faksi: (05) Pykälät 120 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 1744, Kuopio Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, Kuopio sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi Faksi: Kunnallisvalitus, Pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, Pykälät Valitusaika 30 päivää

25 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 10/ Valitusviranomainen ja valitusaika Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika 14 päivää Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan kuitenkin tulleen asianosaisten tietoon silloin kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Vaikutuksiltaan vähäisenä pidettävästä asemakaavan muutoksesta valituksen voivat tehdä ne, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa valitusoikeus. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoite tulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia. Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan on myös valitusoikeus. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, toimielin on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella valitusoikeutta ei ole silloin, kun kyse on vaikutuksiltaan vähäisenä pidettävästä asemakaavan muutoksesta (MRL mom.). Hankinta-asiaa koskevan päätöksen tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa viranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä päivänä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa oikaisuvaatimusviranomaiselle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen tai omalla vastuulla lähetin välityksellä tai postitse. Oikaisuvaatimuksen voi toi mittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa. Käsittelymaksuja ei kuitenkaan peritä mm. sosiaaliasioita, julkisoikeudellista palvelussuhdetta, vaaleja, verotusta, kunnallisverosta vapauttamista, valtion avustusta tai julkisia maksuja koskevissa asioissa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjan otteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle