Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja tarkkaavaisuusprosessien eroavuuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja tarkkaavaisuusprosessien eroavuuksista"

Transkriptio

1 /10 Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja tarkkaavaisuusprosessien eroavuuksista 1. Väitöstutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelmat ja ensimmäisiä tutkimustuloksia tutkimusvaihe: Konsekutiivitulkin työmuistitutkimukset tutkimusvaihe: Vieraiden kielten ammattilaisten työmuisti-, tarkkaavaisuus- ja temperamenttitutkimukset Kolmas tutkimusvaihe: Konsekutiivi- ja simultaanitulkkien EEG-tutkimukset Tutkimuksen aikataulu, toteutuspaikka ja yhteistyötahot...6 Lähteet: Väitöstutkimuksen tavoitteet Tämän väitöstutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on selvittää, millä tavoin simultaanitulkkien ja konsekutiivitulkkien muisti- ja tarkkaavaisuusprosessit poikkeavat toisistaan. Väitöstutkimuksen toivotaan tuottavan uutta tietoa perustutkimukseen (aivojen sisäiset muisti- ja tarkkaavaisuusprosessit), minkä lisäksi siitä koitunee hyötyä simultaani- ja konsekutiivitulkkien koulutuksessa. Empiiristen kokeiden tulosten perusteella voidaan mahdollisesti myös tarkentaa ja uudistaa simultaanitulkkien ja konsekutiivitulkkien olemassa olevia muistimalleja (mm. Mizuno, 2005; Cowan, 2000; Gile, 1997) tai ehkä jopa kehittää uusia, toimivampia malleja. Väitöstutkimus koostuu kolmesta vaiheesta. Kaksi ensimmäistä vaihetta käsittävät lähinnä kokeellisia behavioraalisia muisti- ja tarkkaavaisuustestejä ja kolmas vaihe aivokuvantatutkimukset (EEG). Näistä ensimmäinen vaihe on valmis ja toisen vaiheen tuloksia ollaan juuri purkamassa ja analysoimassa. Ensimmäisen vaiheen tuloksia on esitelty kognitiotieteen pro gradu -työssä (Hiltunen, 2008) ja kotimaisessa artikkelissa (Hiltunen, 2010). Lisäksi kansainvälinen tieteellinen artikkeli on lähetysvaiheessa (Hiltunen ja Krause, 2012). Myös toisesta vaiheesta on joitakin alustavia tuloksia saatavilla (Hiltunen, 2012a, 2012b). Ensimmäiset kaksi tutkimusvaihetta on toteutettu kokonaan ilman ulkopuolista rahoitusta, mikä on hidastanut tutkimuksen valmistumista merkittävästi. Nyt anotaan rahoitusta ennen kaikkea kolmannen, kaikkein vaativimman ja työläimmän tutkimusvaiheen toteutukseen. 2. Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen teoreettisena perustana käytetään muun muassa eksperttiystutkimusta. Määritelmän mukaan ekspertti pystyy jatkuvaan huipputasoiseen suoritukseen tietylle erikoisalalle tyypillisissä tehtävissä (Ericsson ja Smith, 1991). Oman erikois-

2 /10 alansa tehtävissä ekspertit suoriutuvat poikkeuksellisen hyvin: he ovat nopeampia kuin muut ja pystyvät lähes virheettömään suoritukseen. Heillä on myös kyky tehdä nopeita havaintoja ja huomata pieniäkin vihjeitä, minkä lisäksi heillä on noviiseihin eli aloittelijoihin verrattuna syvälliset ja selkeät sisäiset representaatiot eli muistiedustukset. (Ericsson ja Lehmann, 1996; van Gog ym., 2005). Usein myös eksperttien muisti on jollakin tavalla poikkeuksellinen, mutta se tulee esiin vain oman erikoisalan tehtävissä. Sen sijaan tavanomaisissa, satunnaistetuissa muistijännekokeissa (memory span) heidän suorituksensa ei juuri poikkea keskimääräisestä (Ericsson ja Delaney, 1999; Ericsson ja Williams, 2007; Cavallini ym. 2009; Kalakoski ja Saariluoma, 2001 sekä Liu ym., 2004, simultaanitulkkien osalta). Eksperteillä on enemmän tietämystä omalta alaltaan kuin noviiseilla ja se on paremmin järjestäytynyttä. Tällaisten hyvin järjestäytyneiden tietorakenteiden muodostaminen ja niiden täydentäminen vaatii kuitenkin useita vuosia kestävää, määrätietoista harjoittelua: miniminä pidetään 10 v (Ericsson and Lehman, 1996, Ericsson ym., 1993). Tietorakenteiden syntyä tai niihin vaikuttavia mekanismeja ei kuitenkaan tunneta kovin tarkasti. Esimerkiksi Ericsson ja Williams (2007) ovat kritisoineet sitä, että eksperttien muistintutkimus on tähän saakka perustunut kokeisiin, joihin osanottajat on valittu satunnaisesti muiden kuin eksperttien joukosta ja joissa tietoisen harjoittelun määrä on pidetty alhaisena. Tutkijat kehottavatkin tutkimaan eksperttejä laboratorio-oloissa ja antamaan heille heidän omaa erikoisalansa vastaavia tehtäviä. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on aloittaa tällainen muistintutkimus käyttämällä koehenkilöinä muun muassa konsekutiivi- ja simultaanitulkkeja, joiden muistin voisi pelkästään heidän ammattinsa vuoksi olettaa olevan muista poikkeavaa. Konsekutiivitulkkauksessa eli peräkkäistulkkauksessa kuultu lähdeteksti tulkataan kohdekieleen sen jälkeen, kun puhuja on päättänyt oman puhejaksonsa ja pitää tauon (Colin ja Morris, 1996). Sen sijaan simultaanitulkkauksessa puhejaksot tulkataan lähes samanaikaisesti lähdekielisen puheen kanssa: viive kuullun puheen ja tulkkeen välillä on vain 2-3 s (3-4 sanaa) (Anderson, 1994; Barik, 1973). Kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä ja voimistuessa (esimerkkeinä EU sekä YK ja sen alajärjestöt) simultaanitulkkauksen merkitys on suuresti voimistunut ja kasvanut, minkä vuoksi sitä on myös tutkittu enemmän kuin konsekutiivitulkkausta. Simultaanitulkkien muistia on tutkittu sekä empiirisiä behavioraalisia kokeita (Köpke ja Nespoulous, 2006; Christoffels, 2006; Christoffels ym., 2006, Liu ym., 2004) että aivokuvantamenetelmiä hyödyntäen (Rinne ym., 2000; Tommola ym., 2000). Simultaanitulkkien työmuisti näyttäisi olevan parempi kuin noviiseilla tai verrokkeina käytetyillä koehenkilöryhmillä. Esimerkiksi Christoffelsin ym. (2006) kokeissa simultaanitulkit selvisivät paremmin kuin vieraiden kielten opettajat ja tulkkiopiskelijat kolmessa työmuistia testaavassa testissä (lukemisjänne, sanajänne ja puhejänne). Köpken ja Nespoulouksen (2006) mukaan taas simultaanitulkit pystyivät palauttamaan muististaan enemmän sanoja kuulemassaan järjestyksessä kuin kaksikieliset verrokit tai opiskelijat, vaikka he olivat toistaneet bla-tavua koko ajan niitä kuunnellessaan. Lisäksi simultaanitulkit selvisivät noviiseja paremmin kuuntelujännetehtävässä sekä tehtävässä, jossa sanoja piti palauttaa muistista semanttisen vihjeen avulla. Sen sijaan lähinnä lyhytkestoista muistia testaavissa numero- ja sanajännetehtävissä (vrt. Unsworth ja Engle, 2006) simultaanitulkit eivät eronneet vertailuryhmistä mitenkään, mikä vastaa hyvin eksperttien muistijännetutkimusten tuloksia (Ericsson ja Delaney, 1999; Ericsson ja Williams, 2007; Cavallini ym., 2009).

3 /10 Konsekutiivitulkkien muistista ei kansainvälisestä kirjallisuudesta löydy varteenotettavaa tutkimusta, vaikka myös konsekutiivista tulkkaustapaa käytetään yhä paljon. Tämä on ilmeinen puute, koska aivoprosessien kannalta nämä kaksi tulkkaustapaa poikkeavat ratkaisevasti toisistaan. Simultaanitulkilta vaaditaan ennen kaikkea TARKKAAVAI SUUDEN JAKAMISTA usean eri prosessin kesken. Tulkin tulee kuunnella ja sisäistää (ymmärtää) lähdekielistä puhetta samanaikaisesti, kun hän tuottaa kohdekielistä puhetta sekä tarkkailee lähdetekstin ja kohdetekstin vastaavuutta ja mahdollisia virheitä. Hänen pitää myös jatkuvasti PÄIVITTÄÄ tarkkaavaisuuden kohteena olevaa tietoa. (esim. Pöchhacker, 2009.) Konsekutiivitulkin taas ei tarvitse jakaa tarkkaavaisuuttaan läheskään samassa määrin: hänen tehtävänään on kuunnella puhetta, poimia siitä olennaiset seikat ja tehdä niistä tarvittaessa muistiinpanoja ja vasta sen jälkeen tuottaa kohdekielinen käännös (tulke). Koska konsekutiivitulkkausta käytetään nykyisin eniten neuvotteluissa, keskusteluissa sekä asioimistulkkauksessa, josta on kyse esimerkiksi silloin, kun maahanmuuttajat asioivat sosiaali- ym. viranomaisten kanssa (Phelan, 2001), tulkattavat puhejaksot ovat yleensä vain muutaman minuutin mittaisia, ja kokenut tulkki saattaa tutulla aihealueella selvitä myös ilman muistiinpanoja. Oleellista kuitenkin on, että viestin keskeisin sanoma, viestin merkitys (sens, Seleskovitch ja Lederer, 1989), välitetään kuulijalle mahdollisimman hyvin (Phelan, 2001; Gile, 1997). Kuunteluvaiheessa konsekutiivitulkilta vaaditaan siis ennen kaikkea kykyä EROTELLA OLENNAINEN tieto epäolennaisesta ja PAINAA MIELEENSÄ olennainen tieto assosiaatioiden avulla aktivoituneeseen muistiin (vrt. Cowanin muistimalli, 2001). Palautusvaiheessa hän PALAUTTAA koko puhejakson sisällön TIIVISTETTYNÄ aktivoituneesta muistista erilaisten muistivihjeiden avulla. Eri tutkijat ovat tulleet hieman toisistaan poikkeaviin johtopäätöksiin siitä, millaisissa työmuisti- ja tarkkaavaisuusprosesseissa yksilöt eroavat toisistaan. Unsworthin ja Englen (2007) mukaan parempimuistiset eroavat heikompimuistisista kyvyssään ylläpitää tietoa tarkkaavaisuuden kohteena sekä kyvyssään valikoida oleellista tietoa ja ehkäistä epäolennaista tietoa nousemasta esiin aktivoituneesta muistista (vrt. Cowanin malli, 2001). Näistä prosesseista nimenomaan kaksi jälkimmäistä näyttäisivät olevan konsekutiivitulkilta kuunteluvaiheessa vaadittavia taitoja. Redick ym. (2011) taas ovat havainneet yksilöllisiä eroavuuksia ainakin seuraavissa prosesseissa: tiedon ylläpito aktiivisena (tarkkaavaisuuden kohteena), tiedon palauttaminen aktivoituneesta muistista ja tiedon tehokas päivitys. Kaikki nämä taidot ovat erityisen tarpeen simultaanitulkkauksessa, mutta myös konsekutiivitulkki tarvitsee kykyä palauttaa tietoa aktivoituneesta muistista. Tutkimusten mukaan simultaanitulkkien työmuisti siis näyttäisi olevan tavallista parempi, mutta siitä, millaiset aivojen sisäiset prosessit tukevat tällaista erilaisuutta, ei ole empiiristä tietoa. Vastaavasti konsekutiivitulkin työmuisti näyttäisi joutuvan työtilanteissa äärimmäisen kovalle koetukselle (Moser-Mercer, 2000; Gile, 1997), mutta empiirinen näyttö muistin kuormituksesta tai muistiprosesseista puuttuu lähes kokonaan. Myöskään tarkkaavaisuuden roolia ja sen erilaisia ilmenemismuotoja ei ole tutkittu tulkeilla vielä lainkaan. Juuri näihin tarpeisiin tällä väitöstutkimuksella pyritään vastaamaan.

4 /10 3. Tutkimusongelmat ja ensimmäisiä tutkimustuloksia Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavia tutkimusongelmia: 1. Poikkeavatko konsekutiivitulkkien muistitoiminnot muiden vieraiden kielten eksperttien, kuten kielten opettajien tai simultaanitulkkien, muistitoiminnoista? 2. Mikä on tarkkaavaisuuden merkitys tulkkien muistiprosesseissa ja millaiset tekijät (esimerkiksi kielellinen lahjakkuus tai temperamenttipiirteet) voisivat selittää mahdollisia poikkeavia muisti- ja tarkkaavaisuusprosesseja? 3. Voidaanko aivokuvantamenetelmillä, erityisesti EEG:llä, saada näkyviin mahdollisia eroja eri tulkkaustapoja käyttävien tulkkien muistiprosesseista ja mitä mahdolliset eroavuudet ehkä kertovat ihmisen sisäisistä muistiprosesseista yleensä? Vastauksia tutkimusongelmiin haetaan hyödyntäen erilaisia behavioraalisia ja aivokuvantamenetelmiä ja soveltaen tuloksia jo olemassa oleviin työmuistimalleihin, etenkin Englen tutkimusryhmän tarkkaavaisuutta korostavaan malliin (Kane ym., 2007, Unsworth ja Engle, 2007; Unsworth ym. 2009) sekä Ericssonin pitkäkestoisen työmuistin malliin (Ericsson ja Kintsch, 1995; Ericsson ja Delaney, 1999). 1. tutkimusvaihe: Konsekutiivitulkin työmuistitutkimukset Ensimmäisen tutkimusvaiheen tavoitteena oli selvittää, millä tavalla konsekutiivitulkkien muistitoiminnot poikkeavat vieraiden kielten opettajien muistitoiminnoista. Tehtyihin kokeisiin osallistui 15 konsekutiivitulkkia ja 15 kielten opettajaa. Kokeissa saatiin seuraavia, osin yllättäviäkin, tuloksia (Hiltunen ja Krause, 2012, Hiltunen, 2010, Hiltunen, 2008): 1. Konsekutiivitulkkien työmuistijänne mitattuna tarkkaavaisuutta korostavilla sanajännetestillä (Lehto, 1996; Unsworth ja Engle, 2007) ei poikkea vieraiden kielten opettajien muistijänteestä. Aikaisemmissa, simultaanitulkkien ja opettajien muistijännetesteissä (esim. Christoffels ym., 2006) on eroja kuitenkin havaittu. Tämä saattaa viitata siihen, että simultaanitulkkien ja konsekutiivitulkkien muistitoiminnoissa ja etenkin tarkkaavaisuudessa saattaisi olla eroavuuksia työn asettamien erilaisten vaatimusten vuoksi. 2. Sanojen konkreettisuus ei vaikuta konsekutiivitulkkien ja vieraiden kielten opettajien työmuistijänteen suuruuteen. Aikaisemmissa, tavanomaisilla koehenkilöryhmillä tehdyissä kokeissa (Bourassa ja Besner, 1994; Walker ja Hulme, 1999) on kuitenkin todettu, että abstrakteja sanoja muistetaan vähemmän kuin konkreettisia sanoja. Mahdollisesti vieraiden kielten eksperttien sanatason muistiprosessit ovat jotenkin tavanomaisesta poikkeavia. Tällaisen erilaisuuden voidaan olettaa liittyvän kielelliseen lahjakkuuteen (esim. Gardner, 1993, 1999), mikä taas voisi olla osittain synnynnäistä (Ericsson ja Williams, 2007). Kuvauksia tulkkien synnynnäisestä lahjakkuudesta on useita, esimerkiksi Valdés, Synnynnäisyys on hyvin monitahoinen käsite (Mameli ja Bateson, 2006), joten jatkotutkimuksissa keskitytään vain yhteen sen aspektiin, temperamentteihin (Keltikangas-Järvinen, 2008). 3. Konsekutiivitulkkien työmuistitoiminnot poikkeavat vieraiden kielten opettajien muistitoiminnoista, kun testausmenetelmänä käytetään proosamuotoisen tekstin muistiinpalautusta mitattuna merkityksellisillä yksiköillä (idea unit, Mills ym., 1993). Konsekutiivitulkit pystyivät palauttamaan muistista kuultua puhetta paremmin kuin kielten opettajat. Erityisen selvästi ryhmien välinen ero tuli esiin palautettaessa muistista abstraktia puhuttua tekstiä. Tämä viitannee siihen, että tekstin abst-

5 /10 raktiutta ei voida mitata yksinomaan tekstissä esiintyvien sanojen abstraktiudella, vaan asiaan vaikuttanevat myös tekstin juonellinen selkeys ja looginen eteneminen. Tekstin (puhejakson) olennaisten seikkojen (juonen) hoksaamisen taas voi olettaa olevan yksi nimenomaan konsekutiivitulkkien vahvuuksista (vrt. kohta 2). 2. tutkimusvaihe: Vieraiden kielten ammattilaisten työmuisti-, tarkkaavaisuus- ja temperamenttitutkimukset Toisen tutkimusvaiheen tavoitteena oli täydentää ja tarkentaa ensimmäisessä tutkimusvaiheessa saatuja tuloksia sekä tutkia lisäksi tarkkaavaisuutta ja temperamenttejä. Yhteensä tähän vaiheeseen osallistui 93 koehenkilöä: 22 konsekutiivi- ja 22 simultaanitulkkia, 26 vieraiden kielten opettajaa ja 24 henkeä muita kuin vieraiden kielten ammattilaista (esimerkiksi tekniikan ja kaupan alojen sekä humanististen ja kulttuurialojen asiantuntijoita). Tutkimuksessa käytettiin kolmea erilaista muisti- ja tarkkaavaisuustestiä sekä tehtiin temperamenttikysely: 1. Tarkkaavaisuutta korostava sanajännetesti konkreettisilla ja abstrakteilla ärsykkeillä (Lehto, 1996; vrt. myös Hiltunen, 2008). 2. Kuullun, proosamuotoisen abstraktin tekstin muististapalautuskoe (vrt. Hiltunen ja Krause, 2012, Hiltunen 2010, Hiltunen, 2008) 3. Tarkkaavaisuustesti (dikoottinen kuuntelu, Conway ym., 2001) 4. Seuraavien temperamenttipiirteiden kartoitus (Cloninger, 1994): sinnikkyys (Persistence) elämyshakuisuus (Novelty Seeking) turvallisuushakuisuus (Harm Avoidance) kiitoksenkaipuu (Reward Dependency) seurallisuus (Sociability) häirittävyys (Distractability) Kohdassa 1 mainituista sanajännekokeista on saatavissa alustavia tuloksia (Hiltunen 2012a, 2012b). Niiden mukaan, sanojen konkreettisuusasteesta riippumatta, molempien tulkkiryhmien ja vieraiden kielten opettajien sanajänne oli suurempi kuin eikieli-eksperttien sanajänne. Käytetty sanajänne (suurin oikein muististapalautettu sanasarja) mittaa lähinnä lyhyiden sanasarjojen (keskimäärin 4-6 sanaa) muistamista ja ne voidaan palauttaa tarkkaavaisuuden kohteena olevista sanoista (Cowan, 2001) fonologisten prosessien avulla. Tällöin sanojen merkitys ja siten konkreettisuus jää ehkä havaitsematta. Myös kokonaisjänteellä mitattaessa (kaikkien sanasarjojen oikein palautettujen sanojen lukumäärä yhteensä) ryhmien välillä oli havaittavissa tilastollisesti merkitsevä ero: molempien tulkkiryhmien ja kielten opettajien suhteellinen kokonaisjänne oli suurempi kuin ei-kieli-eksperttien vastaava. Tällä mittarilla myös sanojen konkreettisuusvaikutus on selkeä. Kokonaisjänteessä ovat mukana myös pitkät sanasarjat (7-10 sanaa). Pitkän sanasarjan loppuosa palautetaan tarkkaavaisuuden kohteena olevasta muistista, kuten lyhyetkin sarjat. Mutta pitkän sarjan alkupään sanat joudutaan palauttamaan nk. aktivoituneesta muistin osasta, koska ne eivät enää mahdu olemaan tarkkaavaisuuden kohteena. Tällöin käytetään apuna merkitykseen liittyviä ja muita assosiaatioita. (Cowan, 2001.) Tulosten mukaan vaikuttaa siltä, että kaikki tutkitut ryhmät osaavat palauttaa konkreettisia, merkityksellisiä sanoja aktivoituneesta muistista tehokkaammin kuin abstrakteja sanoja. Simultaanitulkkien sanajänne oli suurin molemmilla mittareilla mitattuna ja sanojen konkreettisuudesta riippumatta.

6 /10 4. Kolmas tutkimusvaihe: Konsekutiivi- ja simultaanitulkkien EEGtutkimukset Väitöstutkimuksen kolmannessa vaiheessa tutkimusmenetelmänä käytetään elektroenkefalografiaa (EEG), joka pystyy mittaamaan aivoprosessien eroja muutamien kymmenien millisekuntien tarkkuudella. Kokeet valitaan toisen vaiheen tulosten perusteella mutta päätavoitteena on kohdentaa testit nimenomaan sellaisiin aivoprosesseihin, jotka kuvastavat parhaiten mahdollisia muisti- ja tarkkaavaisuusprosessien eroavuuksia konsekutiivi- ja simultaanitulkkien välillä. Toisen vaiheen tutkimustulosten perusteella (Hiltunen 2012b) on alustavasti pääteltävissä, että simultaanitulkit hyödyntäisivät myös irrallisia sanoja mieleenpainaessaan työssä oppimiaan semanttisia ja kontekstisidonnaisia prosesseja ja olisivat tehokkaita työmuistitiedon päivittäjiä (vrt. Redick ym., 2011). Tämä näkyy muun muassa siinä, että simultaanitulkit tekivät muita ryhmiä vähemmän transpositio- ja intruusiovirheitä, ts. palauttivat muistista edellisten sanaryhmien sanoja väärän sanaryhmän kohdalla tai sanoivat sanoja, joita ei oltu esitetty (vrt. Unsworth ja Engle, 2006; 2007). Konsekutiivitulkit taas nojannevat enemmän fonologisiin ja siten automaattisiin prosesseihin (vrt. Hiltunen 2012a). Konsekutiivit tekivät myös, sanojen konkreettisuudesta riippumatta, kaikkia virheitä enemmän kuin simultaanitulkit, mikä näyttäisi todistavan työmuistin päivitysprosessien heikkoudesta (Redick ym., 2001). Näillä näkymin EEG-vaiheen muistitestit lienee hyvä valita niin, että ne erottelevat hyvin toisistaan automaattisia fonologisia prosesseja (konsekutiivit) ja aivojen sisäisiä merkitys- ja päivitystason prosesseja (simultaanit) (Camos ym., 2009; Redick ym., 2011). Aikaisemmista EEG-tutkimuksista tiedetään esimerkiksi, että aivoaaltojen synkronisaatio kasvoi etuotsalohkon alueiden (tarkkaavaisuuden ohjaus) ja taempien aivoalueiden (merkityksen aktivoituneet representaatiot) välillä, kun koehenkilöille esitettiin merkityksellisiä lauseita verrattuna ei-merkityksellisiin (Haarman ja Cameron, 2005). Grossin ym. (2004) tutkimusten mukaan taas otsa-, päälaen- ja ohimolohkon alueiden välillä oli havaittavissa laajaa beta-aktivaatiota (13 30 Hz), jota oletettavasti käytettiin tarkkaavaisuuden ohjaukseen. Tällaisia tarkkaavaisuuden ohjaukseen sekä työmuistin päivitykseen liittyviä ilmiöitä saatettaisiin havaita erityisen voimakkaina simultaanitulkeilla, jos annettu muistitehtävä vastaisi mahdollisimman hyvin simultaanitulkkauksen eri on-line-prosesseja (kuuntelu, ymmärtäminen ja eri prosessien samanaikainen tarkkailu). Lisäksi kolmannessa vaiheessa otetaan huomioon tarkkaavaisuustestien ja ennen kaikkea tekstikokeen tulokset niiden valmistuttua. Hypoteettisesti voitanee olettaa jo tässä vaiheessa, että konsekutiivitulkkien erityisvahvuudet ovat tekstitason prosesseissa, toisin sanoen juonen semanttis-syntaktisessa prosessoinnissa, mikä merkitsee viestin kannalta oleellisten seikkojen huomaamista ja mieleenpainamista. Juonen tärkeyteen viittaa myös ensimmäisen tutkimusvaiheen tulokset (Hiltunen ja Krause, 2012; Hiltunen, 2010). Juonen havaitsemista voisivat kuvata esimerkiksi eritasoisilla relatiivilauseilla tehdyt tutkimukset (Isham 1994, 2000). Aivokuvantatutkimuksista esimerkiksi Weissin ym. (2005) tutkimukset osoittavat, että gammataajuudet (30 48 Hz) heijastivat tarkkaavaisuutta, etenkin vaikeampien relatiivilauseiden prosessoinnin aikana, kun taas theta- ja beta-aktivaatio ilmeni vasta relatiivilauseiden jälkeen. Monissa tutkimuksissa (esim. Karrasch ym. 2004; Pesonen ym., 2006) on havaittu myös alfataajuuksien (7 12 Hz) ERS/ERD-vaihtelua muistitehtävän kulloisenkin ti-

7 /10 lanteen mukaan. Kielen ymmärtämisessä alfa-desynkronaatio näyttäisi liittyvän dynaamisiin tarkkaavaisuusprosesseihin silloin, kun tehtävänä on useampia samanaikaisia tehtäviä (Bastiaansen ja Hagoort, 2006). Hsiehin ym. (2011) mukaan taas parempimuistisilla alfa-aktivaatio olisi heikompimuistisiin verrattuna suurempaa taemman päälaenlohkon ja lateraalisen takaraivonlohkon alueella ylläpitoprosessien aikana. Jos taas jonkin tehtävän aikana vaaditaan pidättymistä vastauksen antamisesta (vrt. tiedon valikointi ja tarpeettoman tiedon ehkäisy), se näkyy Klimeschin mukaan (2007) alfa-ers-aktivaation voimistumisena kyseisellä aivoalueella. Sittemmin (Sauseng ym., 2010) myös theta-taajuuksia (4 7 Hz) on ehdotettu työmuistin toiminnanohjauksen välittäjäksi ja laajojen aivoalueiden integraation toteuttajaksi, tosin ehkä pikemminkin episodisen eli tapahtumamuistin kohdalla (Klimesch ym. 2010). Tämänkaltaista aktivaatiota voitaisiin odottaa etenkin konsekutiivitulkeilta kuunteluvaiheessa: tärkeän tiedon erottelu, juonen havaitseminen ja tiivistäminen sekä tiivistetyn kokonaisuuden ylläpidon aikana. 5. Tutkimuksen aikataulu, toteutuspaikka ja yhteistyötahot Tutkimus -vaihe Tutkimuksen aihe Konsekutiivitulkkien muistikapasiteetin mittaus sekä proosamuotoisen tekstin muististapalautus, konkr. ja abstraktit ärsykkeet Ammattitulkkien, opettajien ja muiden kuin kielten ammattilaisten muisti- ja tarkkaavaisuustestit sekä temperamenttikysely Konsekutiivi- ja simultaanitulkkien EEG-tutkimus ja väitös Aineiston keräys, purku ja analyysi Tulosten raportointi - kognitiotieteen pro gradu 2008 (toinen tutkinto) - Hiltunen ja Krause, Hiltunen, 2010 Artikkelit: - sana- ja tarkkaavaisuustestit, kevät temperamentit, syksy proosamuotoinen teksti, syksy 2012 tieteellinen artikkeli 2014 syksy väitös 2015, kevät Tutkimuksen toteutuspaikka: Tutkimus tehdään Helsingin yliopiston psykologian laitoksen kognitiotieteen yksikössä ja etätyönä kotona (Akaa). Behavioraaliset kokeet on tehty pääsääntöisesti koehenkilöiden kotipaikkakunnilla: Tampere, Helsinki, Turku, Vaasa, Oulu (tulkit), Tampere, Hämeenlinna, Akaa, Iisalmi, Naantali, Salo (opettajat) sekä Tampere, Hämeenlinna ja Hyvinkää (ei-kieli-ekspertit). EEG-mittaukset tehdään CBRU:n tutkimusyksikön tiloissa (psykologian laitos, Yhteistyötahot: Tutkimuksen ohjaajina toimivat kognitiotieteen professori Christina Krause (Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos, Kognitiotiede) ja yliopistonlehtori Gun- Viol Vik-Tuovinen (Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Pohjoismaiset kielet). Kokeet on toteutettu yhteistyössä asioimistulkkauskeskusten, käännöstoimistojen, Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton (SKTL), lukioiden ja kesäyliopistojen sekä eri teollisuudenalojen ammattiyhdistysten kanssa. Tämän väitöstutkimuksen kanssa samanaikaisesti väitöstutkimuksen tekijä osallistuu tamperelaiseen psykofysiologiseen tutkimusprojektiin, jossa tutkitaan omaelämäkerrallisten mielikuvien visuaalis-spatiaalisen rakenteen vaikutusta tunnekokemuksen

8 /10 voimakkuuteen (Hiltunen, ym. 2007, Kiviaho ym., 2008). Projektiin osallistuu useita psykologian ja kognitiotieteen tutkijoita ja se toteutetaan Finnmedin laboratoriossa Tampereella. Tämän tutkimuksen ensimmäinen tieteellinen artikkeli tullee julkaisuun vuoden 2012 aikana ja hakija on sen ensimmäinen kirjoittaja. Visuaalisspatiaalisella koodauksella on merkitystä myös muistitoiminnoissa (Engelkamp ja Zimmer, 1994), joten tältä osin tutkimukset tukevat toisiaan. Lähteet: Anderson, L., 1994: Simultaneous interpretation: Contextual and translation aspects. Teoksessa S. Lambert, B. Moser-Mercer (toim.), Bridging the gap: Empirical research in simultaneous interpretation, , Amsterdam: John Benjamins. Barik, H. C. (1973). Simultaneous interpretation: Temporal and quantitative data. Language and speech, 16, Bastiaansen, M., Hagoort, P., 2006: Oscillatory neuronal dynamics during language comprehension, Progress in Brain Research, 159, Bourassa D.C., & Besner D., 1994: Beyond the articulatory loop: A semantic contribution to serial order recall of subspan lists, Psychonomic Bulletin & Review, 1:1, Camos, V., Lagner, P., & Barrouillet, P., 2009: Two maintenance mechanisms of verbal information, Journal of Memory and Language, 61, Cavallini, E., Cornoldi, C., & Vecchi, T., 2009: The effects of age and professional expertise on working memory performance, Applied Cognitive Psychology, 23, Christoffels I.K., 2006: Listening while talking: The retention of prose under articulatory suppression in relation to simultaneous interpreting, European journal of cognitive psychology, 18:2, Christoffels I.K., de Groot A.M.B., & Kroll J.F., 2006: Memory and language in simultaneous interpreters: The role of expertise and language proficiency, Journal of Memory and Language, 54, Cloninger C.R., Przybeck T.R., Svrakic D.M., & Wetzel R.D., 1994: The temperament and character inventory (TCI): a guide to its development and use, Washington University, Center for psychobiology of Personality, St Louis. Colin J., & Morris R., 1996: Interpreters and the Legal Process, Winchester: Waterside Press. Conway A.R.A., Cowan N., & Bunting M.F., 2001: The cocktail party phenomenon revisited: The importance of working memory capacity, Psychonomic Bulletin & Review, 8:2, Cowan, N., 2000: Processing Limits of Selective Attention and Working Memory, Interpreting, 5:2, Cowan, N., The magical number 4 in short-term memory: A reconsideration of mental storage capacity, Behavioral and Brain Sciences, 24(1), Engelkamp J., & Zimmer H.D., 1994: The Human Memory, A Multi-Modal Approach, Seattle: Hogrefe & Huber. Ericsson K.A., & Delaney P.F., 1999: Long-term Working Memory As an Alternative to Capacity Models of Working Memory in Everyday Skilled Performance, Teoksessa A.Miyake ja P.Shah (toim.), Models of Working Memory. Mechanisms of Active Maintenance and Executive Control, , Cambridge: University Press Ericsson K. A., & Kintsch, W., 1995: Long-term working memory, Psychological Review, 102:2, Ericsson K. A., & Krampe R. Th., Tesch-Römer C., 1993: The role of deliberate practice in acquisition of expert performance. Psychological Review, 100, Ericsson, K. A., Lehmann, A.C., 1996: Expert and exceptional performance: Evidence of maximal adaptation to task constraints, Annual Revue of Psychology, 47, Ericsson K.A., & Smith J., 1991: Prospects and limits in the empirical study of expertise, Teoksessa K.A. Ericsson, J. Smith (toim.), Toward a General Theory of Expertise: Prospects and Limits, Cambridge: Cambridge University Press, 1 38.

9 /10 Ericsson K.A., & Williams A.M., 2007: Capturing naturally occurring superior performance in the laboratory: Translational research on expert performance, Journal of Experimental Psychology: Applied, 13:3, Gardner, H., 1993: Multiple Intelligences: The theory in practice. New York: Basic Books. Gardner, H., 1999: Intelligence Reframed. Multiple intelligences for the 21st century, New York: Basic Books. Gile D., 1997: Conference Interpreting as a Cognitive Management Problem, Teoksessa J. H. Danks, G. M. Shreve, S. B. Fountain, M. K. McBeath, Cognitive Processes in Translation and Interpreting, Thousand Oaks, CA: Sage Publications. van Gog T., Ericsson K.A., Remy M., Rikers P., Paas F., 2005: Instructional design for advanced learners: Establishing connection between the theoretical frameworks of cognitive load and deliberate practice, Educational Technology Research & Development, 53:3, Gross J., Schmitz F., Schnitzler I., Kessler K., Shapiro K., Hommel B, Schnitzler A., 2004: Modulation of long-rage neural synchrony reflects temporal limitations of visual attention in humans, Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 101, Haarmann H.J., Cameron K.A., 2005: Active maintenance of sentence meaning in working memory: Evidence from EEG coherences, International Journal of Psychophysiology, 57, Hiltunen S., 2008: Tarkkaavaisuuden merkitys konsekutiivitulkin muistitoiminnoissa. Kognitiotieteen pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Psykologian laitos. Hiltunen, S., 2010: Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen, kokeellinen tutkimus, MikaEl, Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu, 4/2010, Hiltunen, S., Juujärvi, P., Kiviaho, M., Vikeväinen-Tervonen, L., & Hietanen, J., 2007: Autobiografisten mielikuvien rakenteen muutoksen vaikutus tunnekokemuksen voimakkuuteen, Julkaisematon tutkimussuunnitelma, Tampere. Hiltunen, S., 2012a: Muistitestin tuloksia, sanajänteet, Hiltunen, S. 2012b: Muistitestin tuloksia, sanakokeen virheet, Hiltunen, S. & Krause, Ch., 2012: Consecutive interpreters Experts in effective construction of situation models? Memory span and prose recall of consecutive interpreters, Journal of Memory and Language lähetetty julkaistavaksi. Hsieh, L.-T., Ekstrom, A.D., Ranganath, Ch., 2011: Neural oscillations associated with item and temporal order maintenance in working memory, The Journal of Neuroscience, 31(30), Isham, W.P., 1994: Memory for sentence form after simultaneous interpretation: Evidence both for and against deverbalization, Teoksessa S. Lambert, B. Moser-Mercer (toim.), Bridging the gap: Empirical research in simultaneous interpretation, , Amsterdam: John Benjamins. Isham, W.P., 2000: Phonological interference in interpreters of spoken-languages: An issue of storage or process?, Teoksessa B.E. Dimitrova, K. Hyltenstam, Language processing and simultaneous interpreting, , Amsterdam: John Benjamins Kane, M.J., Conway A.R.A., Hambrick D.Z., Engle R.W., 2007: Variation in working memory capacity as variation in executive attention and control, Teoksessa A.R.A. Conway, C.Jarrold, M.J. Kane, A. Miyake, J.N. Towse (toim.), Variation in Working Memory, 21 48, NY: Oxford University Press. Karrasch M., Laine M., Rapinoja P., Krause C.M., Effects of normal aging on event-related desynchronization/synchronization during a memory task in humans, Neuroscience Letters, 366, Kalakoski, V., & Saariluoma, P. (2001). Taxi drivers' exceptional memory of street names. Memory & Cognition, 29 (4), Keltikangas-Järvinen Liisa, 2008: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta, Helsinki: WSOY, 2008 Kiviaho, Vikeväinen-Tervonen, & Hiltunen, 2008: Mielikuvat vaikuttamisen välineinä, tutkimuksen ja käytännön kosketuskohtia, Teoksessa R.-L. Punamäki, P. Nieminen, M. Kiviaho (toim.), Mieli ja terveys: ilon ja muutoksen psykologiaa, Tampere: Tampereen yliopistopaino

10 /10 Klimesch, W., Freunberger, R., & Sauseng, P., 2010: Oscillatory mechanisms of process binding in memory, Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 34, Klimesch W., Sauseng P., & Hanslmayr S., 2007: EEG alpha oscillations: The inhibition-timing hypothesis, Brain research reviews, 53:1, Köpke B., & Nespoulous J., 2006: Working memory in expert and novice interpreters, Interpreting, 8:1, Lehto J., 1996: Are Executive Function Tests Dependent On Working Memory Capacity? The Quarterly Journal Of Experimental Psychology, 49A:1, Liu M., Challert D.L., & Carrloll P.J., 2004: Working memory and expertise in simultaneous interpreting, Interpreting, 6:1, Mameli M., Bateson P., 2006: Innateness and the sciences, Biology and Philosophy, 21, Mills C.B., Diehl V.A., Birkmire D.P., & Mou L., 1993: Procedural text: Predictions of importance ratings and recall by models of reading comprehension, Discourse Processes, 16, Mizuno A., 2005: Process Model For Simultaneous Interpreting And Working Memory, Meta, 50:2, Moser-Mercer, B. (2000): Simultaneous interpreting. Cognitive potential and limitations, Interpreting, 5:2, Pesonen M., Haarala-Björnberg C., Hämäläinen H., & Krause C.M., 2006: Brain oscillatory 1 30 Hz EEG ERD/ERS responses during the different stages of an auditory memory search task, Neuroscience Letters, 399, Phelan, M., 2001: The interpreter s resource. Clevedon: Multilingual Matters. Pöchhacker, F., 2009: Introducing interpreting studies, London: Taylor & Francis. Redick, T.S., Calvo, A., Gay, C.E, Engle R.E., 2011: Working memory capacity and go/no-go task performance: Selective effects of updating, maintenance, and inhibition, Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory, and Cognition, 37:2, Rinne J.O, Tommola J., Laine M., Krause B.J., Schmidt D., Kaasinen V., Teräs M., Sipilä H., & Sunnari M., 2000: The Translating Brain: Cerebral Activation Patterns During Simultaneous Interpreting, Neuroscience Letters, 294:2, Seleskovitch D., & Lederer M., 1989: Pédagogie raisonnée de l interprétation, Bruxelles. Sauseng, P., Griesmayr, B., Freunberger, R., & Klimesch, W, 2010: Control mechanisms in working memory: A possible function of EEG theta oscillations, Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 34, Tommola J., Laine M., Sunnari M., & Rinne J.O., 2000: Images of shadowing and interpreting, Interpreting, 5:2, Unsworth, N., & Engle, R.W., Simple and complex memory spans and their relation to fluid abilities: Evidence from list-length effects, Journal of Memory and Language, 54, Unsworth N., & Engle R.W., 2007: The nature of individual differences in working memory capacity: Active maintenance in primary memory and controlled search from secondary memory, Psychological Review, 14:1, Unsworth, N., Redick, T.S., Heitz, R.P., Broadway, J.M., & Engle, R.W. (2009). Complex working memory span tasks and higher-order cognition: A latent-variable analysis of the relationship between processing and storage, Memory, 17 (6), Valdés, Guadalupe (2003). Expanding Definitions of Giftedness: The Case of Young Interpreters from Immigrant Communities. Mahwah, N.J.: Lawrence Erlbaum. Walker I., & Hulme C., 1999: Concrete words are easier to recall than abstract words: evidence for a semantic contribution to short-term serial recall, Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory, and Cognition, 25:5, Weiss S., Mueller H.M., Schack B., King J.W., & Kutas M., Rappelsberger P., 2005: Increased neuronal communication accompanying sentence comprehension, International Journal of Psychophysiology, 57,

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Muisti-kollovio, 8..3 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK käännöstiede 992 FM kognitiotiede 8 tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 975

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina KäTu-2015-symposium, 10.4.2015 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO KÄYTTÄYTYMISTIETEIDEN LAITOS KOGNITIOTIEDE www.muistikuisti.net Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Lisätiedot

Muistin ihmeellisyydestä

Muistin ihmeellisyydestä Muistin ihmeellisyydestä SKTL, paikallisosasto, 17.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija - Helsingin

Lisätiedot

Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen Laadullista analyysia KäTu2010-symposium,

Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen Laadullista analyysia KäTu2010-symposium, Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen Laadullista analyysia KäTu2010-symposium, 23.4.2010 Sinikka Hiltunen Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Kognitiotieteen yksikkö www.muistikuisti.net

Lisätiedot

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari

Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari 8.10.2010 Silmänliiketutkimuksen historia silmänliikkeitä tutkittu jo 1800-luvun lopusta lähtien (Wade 2007) sakkadi ja fiksaatio alusta

Lisätiedot

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Katja Leiviskä, Harri Oinas-Kukkonen, Teppo Räisänen Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos katja.leiviska@oulu.fi, harri.oinas-kukkonen@oulu.fi, teppo.raisanen@oulu.fi

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely)

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Riikka Siljander 8.9.2014 Ohjaaja: DI Tuomas Lahtinen Valvoja: prof. Raimo Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittyminen oppisopimuskoulutuksessa

Ammatillisen osaamisen kehittyminen oppisopimuskoulutuksessa Ammatillisen osaamisen kehittyminen oppisopimuskoulutuksessa Nemo-seminaari, 26.9.2016 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Laura Pylväs, Tampereen yliopisto (laura.pylvas@staff.uta.fi) Petri

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa

IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa Mervi Eerola Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) Toimintaperiaatteita Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) perustettiin 5-vuotiskaudeksi

Lisätiedot

Muistista ja tulkin muistista

Muistista ja tulkin muistista Muistista ja tulkin muistista Tulkkauksen tutkimus ja teoria Vaasa, 18.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila

Lisätiedot

AMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA

AMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA 1 AMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA Oppilashuolto ja vuorovaikutus seminaari 28.1.2016 Oulun yliopisto, Psykologian tutkimusyksikkö KM, KTM Tarja Leinonen tarja.leinonen@oulu.fi

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 2 Ajattelutapaa (Mindsets) Carol Dweck, 2006. Mindset. 1. Muuttumaton ajattelutapa

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä 30.1.2013, klo 10.00 16.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön

Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön Mixed Methods -tutkimushanke Leila Hurmerinta & Niina Nummela Turun yliopiston

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Elina Mainela-Arnold. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia

PROFESSORILUENTO. Professori Elina Mainela-Arnold. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia PROFESSORILUENTO Professori Elina Mainela-Arnold Logopedia Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Elina Mainela-Arnold pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28.

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

(Core) & (Test Manager). Sertifikaattikoe klo

(Core) & (Test Manager). Sertifikaattikoe klo KOULUTUSTIEDOTE 1(6) ISTQB ADVANCED TEST MANAGER Kuvaus ja tavoite ISTQB Advanced level -sertifikaattiin valmentava koulutus (5 pv) ja sertifikaattikoe (3 h 45 min). Koulutus sisältää kahden päivän Core-osuuden

Lisätiedot

KEMIANTEKNIIKAN DI-OHJELMA MASTER S DEGREE PROGRAMMES IN CHEMICAL ENGINEERING 2014-

KEMIANTEKNIIKAN DI-OHJELMA MASTER S DEGREE PROGRAMMES IN CHEMICAL ENGINEERING 2014- KEMIANTEKNIIKAN DI-OHJELMA 2014- MASTER S DEGREE PROGRAMMES IN CHEMICAL ENGINEERING 2014- Tuomo Sainio Head of Degree Programmes Room: 2117D Tel.: 040-3578683 E-mail: tuomo.sainio@lut.fi THESIS 30 cr 120

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita risto.lehtonen@helsinki.fi OHC Survey Tilastollinen analyysi Kysymys: Millä

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Temperamentit tutkimuskohteena

Temperamentit tutkimuskohteena Hän oli ihan sairaana huolesta: Temperamentit ja sairastumisalttius Hyvinkää ään n opisto, 26.3.2014 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Yhteistyötä yli tiedekuntarajojen. Krista Lagus Helsingin yliopisto Kynä & Kone,

Yhteistyötä yli tiedekuntarajojen. Krista Lagus Helsingin yliopisto Kynä & Kone, Yhteistyötä yli tiedekuntarajojen Krista Lagus Helsingin yliopisto Kynä & Kone, 13.10.2016 1 MITEN TIEDETTÄ TEHDÄÄN? CITIZEN MINDSCAPES @HelsinkiChallenge Monialaisen, itseohjautuvan yhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Käsiteanalyysi. Käännös? Käännettävyys? Vastaavuus? Universaali käsite? Minkälainen käsite? Huono käännös = käännös?

Käsiteanalyysi. Käännös? Käännettävyys? Vastaavuus? Universaali käsite? Minkälainen käsite? Huono käännös = käännös? Käännöstutkimus Tutkimustyypit Käsiteanalyysi Kielitieteellinen tutkimus Kulttuuritutkimus Kääntämisen sosiologia Kognitiivinen tutkimus (Tulkkauksen tutkimus) Soveltava tutkimus Käsiteanalyysi Käännös?

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa TkT Marjatta Huhta, Metropolia 1 Esityksen sisältö Master s in Industrial Management ohjelman kokonaisuus, tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot