Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja tarkkaavaisuusprosessien eroavuuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja tarkkaavaisuusprosessien eroavuuksista"

Transkriptio

1 /10 Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja tarkkaavaisuusprosessien eroavuuksista 1. Väitöstutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelmat ja ensimmäisiä tutkimustuloksia tutkimusvaihe: Konsekutiivitulkin työmuistitutkimukset tutkimusvaihe: Vieraiden kielten ammattilaisten työmuisti-, tarkkaavaisuus- ja temperamenttitutkimukset Kolmas tutkimusvaihe: Konsekutiivi- ja simultaanitulkkien EEG-tutkimukset Tutkimuksen aikataulu, toteutuspaikka ja yhteistyötahot...6 Lähteet: Väitöstutkimuksen tavoitteet Tämän väitöstutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on selvittää, millä tavoin simultaanitulkkien ja konsekutiivitulkkien muisti- ja tarkkaavaisuusprosessit poikkeavat toisistaan. Väitöstutkimuksen toivotaan tuottavan uutta tietoa perustutkimukseen (aivojen sisäiset muisti- ja tarkkaavaisuusprosessit), minkä lisäksi siitä koitunee hyötyä simultaani- ja konsekutiivitulkkien koulutuksessa. Empiiristen kokeiden tulosten perusteella voidaan mahdollisesti myös tarkentaa ja uudistaa simultaanitulkkien ja konsekutiivitulkkien olemassa olevia muistimalleja (mm. Mizuno, 2005; Cowan, 2000; Gile, 1997) tai ehkä jopa kehittää uusia, toimivampia malleja. Väitöstutkimus koostuu kolmesta vaiheesta. Kaksi ensimmäistä vaihetta käsittävät lähinnä kokeellisia behavioraalisia muisti- ja tarkkaavaisuustestejä ja kolmas vaihe aivokuvantatutkimukset (EEG). Näistä ensimmäinen vaihe on valmis ja toisen vaiheen tuloksia ollaan juuri purkamassa ja analysoimassa. Ensimmäisen vaiheen tuloksia on esitelty kognitiotieteen pro gradu -työssä (Hiltunen, 2008) ja kotimaisessa artikkelissa (Hiltunen, 2010). Lisäksi kansainvälinen tieteellinen artikkeli on lähetysvaiheessa (Hiltunen ja Krause, 2012). Myös toisesta vaiheesta on joitakin alustavia tuloksia saatavilla (Hiltunen, 2012a, 2012b). Ensimmäiset kaksi tutkimusvaihetta on toteutettu kokonaan ilman ulkopuolista rahoitusta, mikä on hidastanut tutkimuksen valmistumista merkittävästi. Nyt anotaan rahoitusta ennen kaikkea kolmannen, kaikkein vaativimman ja työläimmän tutkimusvaiheen toteutukseen. 2. Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen teoreettisena perustana käytetään muun muassa eksperttiystutkimusta. Määritelmän mukaan ekspertti pystyy jatkuvaan huipputasoiseen suoritukseen tietylle erikoisalalle tyypillisissä tehtävissä (Ericsson ja Smith, 1991). Oman erikois-

2 /10 alansa tehtävissä ekspertit suoriutuvat poikkeuksellisen hyvin: he ovat nopeampia kuin muut ja pystyvät lähes virheettömään suoritukseen. Heillä on myös kyky tehdä nopeita havaintoja ja huomata pieniäkin vihjeitä, minkä lisäksi heillä on noviiseihin eli aloittelijoihin verrattuna syvälliset ja selkeät sisäiset representaatiot eli muistiedustukset. (Ericsson ja Lehmann, 1996; van Gog ym., 2005). Usein myös eksperttien muisti on jollakin tavalla poikkeuksellinen, mutta se tulee esiin vain oman erikoisalan tehtävissä. Sen sijaan tavanomaisissa, satunnaistetuissa muistijännekokeissa (memory span) heidän suorituksensa ei juuri poikkea keskimääräisestä (Ericsson ja Delaney, 1999; Ericsson ja Williams, 2007; Cavallini ym. 2009; Kalakoski ja Saariluoma, 2001 sekä Liu ym., 2004, simultaanitulkkien osalta). Eksperteillä on enemmän tietämystä omalta alaltaan kuin noviiseilla ja se on paremmin järjestäytynyttä. Tällaisten hyvin järjestäytyneiden tietorakenteiden muodostaminen ja niiden täydentäminen vaatii kuitenkin useita vuosia kestävää, määrätietoista harjoittelua: miniminä pidetään 10 v (Ericsson and Lehman, 1996, Ericsson ym., 1993). Tietorakenteiden syntyä tai niihin vaikuttavia mekanismeja ei kuitenkaan tunneta kovin tarkasti. Esimerkiksi Ericsson ja Williams (2007) ovat kritisoineet sitä, että eksperttien muistintutkimus on tähän saakka perustunut kokeisiin, joihin osanottajat on valittu satunnaisesti muiden kuin eksperttien joukosta ja joissa tietoisen harjoittelun määrä on pidetty alhaisena. Tutkijat kehottavatkin tutkimaan eksperttejä laboratorio-oloissa ja antamaan heille heidän omaa erikoisalansa vastaavia tehtäviä. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on aloittaa tällainen muistintutkimus käyttämällä koehenkilöinä muun muassa konsekutiivi- ja simultaanitulkkeja, joiden muistin voisi pelkästään heidän ammattinsa vuoksi olettaa olevan muista poikkeavaa. Konsekutiivitulkkauksessa eli peräkkäistulkkauksessa kuultu lähdeteksti tulkataan kohdekieleen sen jälkeen, kun puhuja on päättänyt oman puhejaksonsa ja pitää tauon (Colin ja Morris, 1996). Sen sijaan simultaanitulkkauksessa puhejaksot tulkataan lähes samanaikaisesti lähdekielisen puheen kanssa: viive kuullun puheen ja tulkkeen välillä on vain 2-3 s (3-4 sanaa) (Anderson, 1994; Barik, 1973). Kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä ja voimistuessa (esimerkkeinä EU sekä YK ja sen alajärjestöt) simultaanitulkkauksen merkitys on suuresti voimistunut ja kasvanut, minkä vuoksi sitä on myös tutkittu enemmän kuin konsekutiivitulkkausta. Simultaanitulkkien muistia on tutkittu sekä empiirisiä behavioraalisia kokeita (Köpke ja Nespoulous, 2006; Christoffels, 2006; Christoffels ym., 2006, Liu ym., 2004) että aivokuvantamenetelmiä hyödyntäen (Rinne ym., 2000; Tommola ym., 2000). Simultaanitulkkien työmuisti näyttäisi olevan parempi kuin noviiseilla tai verrokkeina käytetyillä koehenkilöryhmillä. Esimerkiksi Christoffelsin ym. (2006) kokeissa simultaanitulkit selvisivät paremmin kuin vieraiden kielten opettajat ja tulkkiopiskelijat kolmessa työmuistia testaavassa testissä (lukemisjänne, sanajänne ja puhejänne). Köpken ja Nespoulouksen (2006) mukaan taas simultaanitulkit pystyivät palauttamaan muististaan enemmän sanoja kuulemassaan järjestyksessä kuin kaksikieliset verrokit tai opiskelijat, vaikka he olivat toistaneet bla-tavua koko ajan niitä kuunnellessaan. Lisäksi simultaanitulkit selvisivät noviiseja paremmin kuuntelujännetehtävässä sekä tehtävässä, jossa sanoja piti palauttaa muistista semanttisen vihjeen avulla. Sen sijaan lähinnä lyhytkestoista muistia testaavissa numero- ja sanajännetehtävissä (vrt. Unsworth ja Engle, 2006) simultaanitulkit eivät eronneet vertailuryhmistä mitenkään, mikä vastaa hyvin eksperttien muistijännetutkimusten tuloksia (Ericsson ja Delaney, 1999; Ericsson ja Williams, 2007; Cavallini ym., 2009).

3 /10 Konsekutiivitulkkien muistista ei kansainvälisestä kirjallisuudesta löydy varteenotettavaa tutkimusta, vaikka myös konsekutiivista tulkkaustapaa käytetään yhä paljon. Tämä on ilmeinen puute, koska aivoprosessien kannalta nämä kaksi tulkkaustapaa poikkeavat ratkaisevasti toisistaan. Simultaanitulkilta vaaditaan ennen kaikkea TARKKAAVAI SUUDEN JAKAMISTA usean eri prosessin kesken. Tulkin tulee kuunnella ja sisäistää (ymmärtää) lähdekielistä puhetta samanaikaisesti, kun hän tuottaa kohdekielistä puhetta sekä tarkkailee lähdetekstin ja kohdetekstin vastaavuutta ja mahdollisia virheitä. Hänen pitää myös jatkuvasti PÄIVITTÄÄ tarkkaavaisuuden kohteena olevaa tietoa. (esim. Pöchhacker, 2009.) Konsekutiivitulkin taas ei tarvitse jakaa tarkkaavaisuuttaan läheskään samassa määrin: hänen tehtävänään on kuunnella puhetta, poimia siitä olennaiset seikat ja tehdä niistä tarvittaessa muistiinpanoja ja vasta sen jälkeen tuottaa kohdekielinen käännös (tulke). Koska konsekutiivitulkkausta käytetään nykyisin eniten neuvotteluissa, keskusteluissa sekä asioimistulkkauksessa, josta on kyse esimerkiksi silloin, kun maahanmuuttajat asioivat sosiaali- ym. viranomaisten kanssa (Phelan, 2001), tulkattavat puhejaksot ovat yleensä vain muutaman minuutin mittaisia, ja kokenut tulkki saattaa tutulla aihealueella selvitä myös ilman muistiinpanoja. Oleellista kuitenkin on, että viestin keskeisin sanoma, viestin merkitys (sens, Seleskovitch ja Lederer, 1989), välitetään kuulijalle mahdollisimman hyvin (Phelan, 2001; Gile, 1997). Kuunteluvaiheessa konsekutiivitulkilta vaaditaan siis ennen kaikkea kykyä EROTELLA OLENNAINEN tieto epäolennaisesta ja PAINAA MIELEENSÄ olennainen tieto assosiaatioiden avulla aktivoituneeseen muistiin (vrt. Cowanin muistimalli, 2001). Palautusvaiheessa hän PALAUTTAA koko puhejakson sisällön TIIVISTETTYNÄ aktivoituneesta muistista erilaisten muistivihjeiden avulla. Eri tutkijat ovat tulleet hieman toisistaan poikkeaviin johtopäätöksiin siitä, millaisissa työmuisti- ja tarkkaavaisuusprosesseissa yksilöt eroavat toisistaan. Unsworthin ja Englen (2007) mukaan parempimuistiset eroavat heikompimuistisista kyvyssään ylläpitää tietoa tarkkaavaisuuden kohteena sekä kyvyssään valikoida oleellista tietoa ja ehkäistä epäolennaista tietoa nousemasta esiin aktivoituneesta muistista (vrt. Cowanin malli, 2001). Näistä prosesseista nimenomaan kaksi jälkimmäistä näyttäisivät olevan konsekutiivitulkilta kuunteluvaiheessa vaadittavia taitoja. Redick ym. (2011) taas ovat havainneet yksilöllisiä eroavuuksia ainakin seuraavissa prosesseissa: tiedon ylläpito aktiivisena (tarkkaavaisuuden kohteena), tiedon palauttaminen aktivoituneesta muistista ja tiedon tehokas päivitys. Kaikki nämä taidot ovat erityisen tarpeen simultaanitulkkauksessa, mutta myös konsekutiivitulkki tarvitsee kykyä palauttaa tietoa aktivoituneesta muistista. Tutkimusten mukaan simultaanitulkkien työmuisti siis näyttäisi olevan tavallista parempi, mutta siitä, millaiset aivojen sisäiset prosessit tukevat tällaista erilaisuutta, ei ole empiiristä tietoa. Vastaavasti konsekutiivitulkin työmuisti näyttäisi joutuvan työtilanteissa äärimmäisen kovalle koetukselle (Moser-Mercer, 2000; Gile, 1997), mutta empiirinen näyttö muistin kuormituksesta tai muistiprosesseista puuttuu lähes kokonaan. Myöskään tarkkaavaisuuden roolia ja sen erilaisia ilmenemismuotoja ei ole tutkittu tulkeilla vielä lainkaan. Juuri näihin tarpeisiin tällä väitöstutkimuksella pyritään vastaamaan.

4 /10 3. Tutkimusongelmat ja ensimmäisiä tutkimustuloksia Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavia tutkimusongelmia: 1. Poikkeavatko konsekutiivitulkkien muistitoiminnot muiden vieraiden kielten eksperttien, kuten kielten opettajien tai simultaanitulkkien, muistitoiminnoista? 2. Mikä on tarkkaavaisuuden merkitys tulkkien muistiprosesseissa ja millaiset tekijät (esimerkiksi kielellinen lahjakkuus tai temperamenttipiirteet) voisivat selittää mahdollisia poikkeavia muisti- ja tarkkaavaisuusprosesseja? 3. Voidaanko aivokuvantamenetelmillä, erityisesti EEG:llä, saada näkyviin mahdollisia eroja eri tulkkaustapoja käyttävien tulkkien muistiprosesseista ja mitä mahdolliset eroavuudet ehkä kertovat ihmisen sisäisistä muistiprosesseista yleensä? Vastauksia tutkimusongelmiin haetaan hyödyntäen erilaisia behavioraalisia ja aivokuvantamenetelmiä ja soveltaen tuloksia jo olemassa oleviin työmuistimalleihin, etenkin Englen tutkimusryhmän tarkkaavaisuutta korostavaan malliin (Kane ym., 2007, Unsworth ja Engle, 2007; Unsworth ym. 2009) sekä Ericssonin pitkäkestoisen työmuistin malliin (Ericsson ja Kintsch, 1995; Ericsson ja Delaney, 1999). 1. tutkimusvaihe: Konsekutiivitulkin työmuistitutkimukset Ensimmäisen tutkimusvaiheen tavoitteena oli selvittää, millä tavalla konsekutiivitulkkien muistitoiminnot poikkeavat vieraiden kielten opettajien muistitoiminnoista. Tehtyihin kokeisiin osallistui 15 konsekutiivitulkkia ja 15 kielten opettajaa. Kokeissa saatiin seuraavia, osin yllättäviäkin, tuloksia (Hiltunen ja Krause, 2012, Hiltunen, 2010, Hiltunen, 2008): 1. Konsekutiivitulkkien työmuistijänne mitattuna tarkkaavaisuutta korostavilla sanajännetestillä (Lehto, 1996; Unsworth ja Engle, 2007) ei poikkea vieraiden kielten opettajien muistijänteestä. Aikaisemmissa, simultaanitulkkien ja opettajien muistijännetesteissä (esim. Christoffels ym., 2006) on eroja kuitenkin havaittu. Tämä saattaa viitata siihen, että simultaanitulkkien ja konsekutiivitulkkien muistitoiminnoissa ja etenkin tarkkaavaisuudessa saattaisi olla eroavuuksia työn asettamien erilaisten vaatimusten vuoksi. 2. Sanojen konkreettisuus ei vaikuta konsekutiivitulkkien ja vieraiden kielten opettajien työmuistijänteen suuruuteen. Aikaisemmissa, tavanomaisilla koehenkilöryhmillä tehdyissä kokeissa (Bourassa ja Besner, 1994; Walker ja Hulme, 1999) on kuitenkin todettu, että abstrakteja sanoja muistetaan vähemmän kuin konkreettisia sanoja. Mahdollisesti vieraiden kielten eksperttien sanatason muistiprosessit ovat jotenkin tavanomaisesta poikkeavia. Tällaisen erilaisuuden voidaan olettaa liittyvän kielelliseen lahjakkuuteen (esim. Gardner, 1993, 1999), mikä taas voisi olla osittain synnynnäistä (Ericsson ja Williams, 2007). Kuvauksia tulkkien synnynnäisestä lahjakkuudesta on useita, esimerkiksi Valdés, Synnynnäisyys on hyvin monitahoinen käsite (Mameli ja Bateson, 2006), joten jatkotutkimuksissa keskitytään vain yhteen sen aspektiin, temperamentteihin (Keltikangas-Järvinen, 2008). 3. Konsekutiivitulkkien työmuistitoiminnot poikkeavat vieraiden kielten opettajien muistitoiminnoista, kun testausmenetelmänä käytetään proosamuotoisen tekstin muistiinpalautusta mitattuna merkityksellisillä yksiköillä (idea unit, Mills ym., 1993). Konsekutiivitulkit pystyivät palauttamaan muistista kuultua puhetta paremmin kuin kielten opettajat. Erityisen selvästi ryhmien välinen ero tuli esiin palautettaessa muistista abstraktia puhuttua tekstiä. Tämä viitannee siihen, että tekstin abst-

5 /10 raktiutta ei voida mitata yksinomaan tekstissä esiintyvien sanojen abstraktiudella, vaan asiaan vaikuttanevat myös tekstin juonellinen selkeys ja looginen eteneminen. Tekstin (puhejakson) olennaisten seikkojen (juonen) hoksaamisen taas voi olettaa olevan yksi nimenomaan konsekutiivitulkkien vahvuuksista (vrt. kohta 2). 2. tutkimusvaihe: Vieraiden kielten ammattilaisten työmuisti-, tarkkaavaisuus- ja temperamenttitutkimukset Toisen tutkimusvaiheen tavoitteena oli täydentää ja tarkentaa ensimmäisessä tutkimusvaiheessa saatuja tuloksia sekä tutkia lisäksi tarkkaavaisuutta ja temperamenttejä. Yhteensä tähän vaiheeseen osallistui 93 koehenkilöä: 22 konsekutiivi- ja 22 simultaanitulkkia, 26 vieraiden kielten opettajaa ja 24 henkeä muita kuin vieraiden kielten ammattilaista (esimerkiksi tekniikan ja kaupan alojen sekä humanististen ja kulttuurialojen asiantuntijoita). Tutkimuksessa käytettiin kolmea erilaista muisti- ja tarkkaavaisuustestiä sekä tehtiin temperamenttikysely: 1. Tarkkaavaisuutta korostava sanajännetesti konkreettisilla ja abstrakteilla ärsykkeillä (Lehto, 1996; vrt. myös Hiltunen, 2008). 2. Kuullun, proosamuotoisen abstraktin tekstin muististapalautuskoe (vrt. Hiltunen ja Krause, 2012, Hiltunen 2010, Hiltunen, 2008) 3. Tarkkaavaisuustesti (dikoottinen kuuntelu, Conway ym., 2001) 4. Seuraavien temperamenttipiirteiden kartoitus (Cloninger, 1994): sinnikkyys (Persistence) elämyshakuisuus (Novelty Seeking) turvallisuushakuisuus (Harm Avoidance) kiitoksenkaipuu (Reward Dependency) seurallisuus (Sociability) häirittävyys (Distractability) Kohdassa 1 mainituista sanajännekokeista on saatavissa alustavia tuloksia (Hiltunen 2012a, 2012b). Niiden mukaan, sanojen konkreettisuusasteesta riippumatta, molempien tulkkiryhmien ja vieraiden kielten opettajien sanajänne oli suurempi kuin eikieli-eksperttien sanajänne. Käytetty sanajänne (suurin oikein muististapalautettu sanasarja) mittaa lähinnä lyhyiden sanasarjojen (keskimäärin 4-6 sanaa) muistamista ja ne voidaan palauttaa tarkkaavaisuuden kohteena olevista sanoista (Cowan, 2001) fonologisten prosessien avulla. Tällöin sanojen merkitys ja siten konkreettisuus jää ehkä havaitsematta. Myös kokonaisjänteellä mitattaessa (kaikkien sanasarjojen oikein palautettujen sanojen lukumäärä yhteensä) ryhmien välillä oli havaittavissa tilastollisesti merkitsevä ero: molempien tulkkiryhmien ja kielten opettajien suhteellinen kokonaisjänne oli suurempi kuin ei-kieli-eksperttien vastaava. Tällä mittarilla myös sanojen konkreettisuusvaikutus on selkeä. Kokonaisjänteessä ovat mukana myös pitkät sanasarjat (7-10 sanaa). Pitkän sanasarjan loppuosa palautetaan tarkkaavaisuuden kohteena olevasta muistista, kuten lyhyetkin sarjat. Mutta pitkän sarjan alkupään sanat joudutaan palauttamaan nk. aktivoituneesta muistin osasta, koska ne eivät enää mahdu olemaan tarkkaavaisuuden kohteena. Tällöin käytetään apuna merkitykseen liittyviä ja muita assosiaatioita. (Cowan, 2001.) Tulosten mukaan vaikuttaa siltä, että kaikki tutkitut ryhmät osaavat palauttaa konkreettisia, merkityksellisiä sanoja aktivoituneesta muistista tehokkaammin kuin abstrakteja sanoja. Simultaanitulkkien sanajänne oli suurin molemmilla mittareilla mitattuna ja sanojen konkreettisuudesta riippumatta.

6 /10 4. Kolmas tutkimusvaihe: Konsekutiivi- ja simultaanitulkkien EEGtutkimukset Väitöstutkimuksen kolmannessa vaiheessa tutkimusmenetelmänä käytetään elektroenkefalografiaa (EEG), joka pystyy mittaamaan aivoprosessien eroja muutamien kymmenien millisekuntien tarkkuudella. Kokeet valitaan toisen vaiheen tulosten perusteella mutta päätavoitteena on kohdentaa testit nimenomaan sellaisiin aivoprosesseihin, jotka kuvastavat parhaiten mahdollisia muisti- ja tarkkaavaisuusprosessien eroavuuksia konsekutiivi- ja simultaanitulkkien välillä. Toisen vaiheen tutkimustulosten perusteella (Hiltunen 2012b) on alustavasti pääteltävissä, että simultaanitulkit hyödyntäisivät myös irrallisia sanoja mieleenpainaessaan työssä oppimiaan semanttisia ja kontekstisidonnaisia prosesseja ja olisivat tehokkaita työmuistitiedon päivittäjiä (vrt. Redick ym., 2011). Tämä näkyy muun muassa siinä, että simultaanitulkit tekivät muita ryhmiä vähemmän transpositio- ja intruusiovirheitä, ts. palauttivat muistista edellisten sanaryhmien sanoja väärän sanaryhmän kohdalla tai sanoivat sanoja, joita ei oltu esitetty (vrt. Unsworth ja Engle, 2006; 2007). Konsekutiivitulkit taas nojannevat enemmän fonologisiin ja siten automaattisiin prosesseihin (vrt. Hiltunen 2012a). Konsekutiivit tekivät myös, sanojen konkreettisuudesta riippumatta, kaikkia virheitä enemmän kuin simultaanitulkit, mikä näyttäisi todistavan työmuistin päivitysprosessien heikkoudesta (Redick ym., 2001). Näillä näkymin EEG-vaiheen muistitestit lienee hyvä valita niin, että ne erottelevat hyvin toisistaan automaattisia fonologisia prosesseja (konsekutiivit) ja aivojen sisäisiä merkitys- ja päivitystason prosesseja (simultaanit) (Camos ym., 2009; Redick ym., 2011). Aikaisemmista EEG-tutkimuksista tiedetään esimerkiksi, että aivoaaltojen synkronisaatio kasvoi etuotsalohkon alueiden (tarkkaavaisuuden ohjaus) ja taempien aivoalueiden (merkityksen aktivoituneet representaatiot) välillä, kun koehenkilöille esitettiin merkityksellisiä lauseita verrattuna ei-merkityksellisiin (Haarman ja Cameron, 2005). Grossin ym. (2004) tutkimusten mukaan taas otsa-, päälaen- ja ohimolohkon alueiden välillä oli havaittavissa laajaa beta-aktivaatiota (13 30 Hz), jota oletettavasti käytettiin tarkkaavaisuuden ohjaukseen. Tällaisia tarkkaavaisuuden ohjaukseen sekä työmuistin päivitykseen liittyviä ilmiöitä saatettaisiin havaita erityisen voimakkaina simultaanitulkeilla, jos annettu muistitehtävä vastaisi mahdollisimman hyvin simultaanitulkkauksen eri on-line-prosesseja (kuuntelu, ymmärtäminen ja eri prosessien samanaikainen tarkkailu). Lisäksi kolmannessa vaiheessa otetaan huomioon tarkkaavaisuustestien ja ennen kaikkea tekstikokeen tulokset niiden valmistuttua. Hypoteettisesti voitanee olettaa jo tässä vaiheessa, että konsekutiivitulkkien erityisvahvuudet ovat tekstitason prosesseissa, toisin sanoen juonen semanttis-syntaktisessa prosessoinnissa, mikä merkitsee viestin kannalta oleellisten seikkojen huomaamista ja mieleenpainamista. Juonen tärkeyteen viittaa myös ensimmäisen tutkimusvaiheen tulokset (Hiltunen ja Krause, 2012; Hiltunen, 2010). Juonen havaitsemista voisivat kuvata esimerkiksi eritasoisilla relatiivilauseilla tehdyt tutkimukset (Isham 1994, 2000). Aivokuvantatutkimuksista esimerkiksi Weissin ym. (2005) tutkimukset osoittavat, että gammataajuudet (30 48 Hz) heijastivat tarkkaavaisuutta, etenkin vaikeampien relatiivilauseiden prosessoinnin aikana, kun taas theta- ja beta-aktivaatio ilmeni vasta relatiivilauseiden jälkeen. Monissa tutkimuksissa (esim. Karrasch ym. 2004; Pesonen ym., 2006) on havaittu myös alfataajuuksien (7 12 Hz) ERS/ERD-vaihtelua muistitehtävän kulloisenkin ti-

7 /10 lanteen mukaan. Kielen ymmärtämisessä alfa-desynkronaatio näyttäisi liittyvän dynaamisiin tarkkaavaisuusprosesseihin silloin, kun tehtävänä on useampia samanaikaisia tehtäviä (Bastiaansen ja Hagoort, 2006). Hsiehin ym. (2011) mukaan taas parempimuistisilla alfa-aktivaatio olisi heikompimuistisiin verrattuna suurempaa taemman päälaenlohkon ja lateraalisen takaraivonlohkon alueella ylläpitoprosessien aikana. Jos taas jonkin tehtävän aikana vaaditaan pidättymistä vastauksen antamisesta (vrt. tiedon valikointi ja tarpeettoman tiedon ehkäisy), se näkyy Klimeschin mukaan (2007) alfa-ers-aktivaation voimistumisena kyseisellä aivoalueella. Sittemmin (Sauseng ym., 2010) myös theta-taajuuksia (4 7 Hz) on ehdotettu työmuistin toiminnanohjauksen välittäjäksi ja laajojen aivoalueiden integraation toteuttajaksi, tosin ehkä pikemminkin episodisen eli tapahtumamuistin kohdalla (Klimesch ym. 2010). Tämänkaltaista aktivaatiota voitaisiin odottaa etenkin konsekutiivitulkeilta kuunteluvaiheessa: tärkeän tiedon erottelu, juonen havaitseminen ja tiivistäminen sekä tiivistetyn kokonaisuuden ylläpidon aikana. 5. Tutkimuksen aikataulu, toteutuspaikka ja yhteistyötahot Tutkimus -vaihe Tutkimuksen aihe Konsekutiivitulkkien muistikapasiteetin mittaus sekä proosamuotoisen tekstin muististapalautus, konkr. ja abstraktit ärsykkeet Ammattitulkkien, opettajien ja muiden kuin kielten ammattilaisten muisti- ja tarkkaavaisuustestit sekä temperamenttikysely Konsekutiivi- ja simultaanitulkkien EEG-tutkimus ja väitös Aineiston keräys, purku ja analyysi Tulosten raportointi - kognitiotieteen pro gradu 2008 (toinen tutkinto) - Hiltunen ja Krause, Hiltunen, 2010 Artikkelit: - sana- ja tarkkaavaisuustestit, kevät temperamentit, syksy proosamuotoinen teksti, syksy 2012 tieteellinen artikkeli 2014 syksy väitös 2015, kevät Tutkimuksen toteutuspaikka: Tutkimus tehdään Helsingin yliopiston psykologian laitoksen kognitiotieteen yksikössä ja etätyönä kotona (Akaa). Behavioraaliset kokeet on tehty pääsääntöisesti koehenkilöiden kotipaikkakunnilla: Tampere, Helsinki, Turku, Vaasa, Oulu (tulkit), Tampere, Hämeenlinna, Akaa, Iisalmi, Naantali, Salo (opettajat) sekä Tampere, Hämeenlinna ja Hyvinkää (ei-kieli-ekspertit). EEG-mittaukset tehdään CBRU:n tutkimusyksikön tiloissa (psykologian laitos, Yhteistyötahot: Tutkimuksen ohjaajina toimivat kognitiotieteen professori Christina Krause (Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos, Kognitiotiede) ja yliopistonlehtori Gun- Viol Vik-Tuovinen (Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Pohjoismaiset kielet). Kokeet on toteutettu yhteistyössä asioimistulkkauskeskusten, käännöstoimistojen, Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton (SKTL), lukioiden ja kesäyliopistojen sekä eri teollisuudenalojen ammattiyhdistysten kanssa. Tämän väitöstutkimuksen kanssa samanaikaisesti väitöstutkimuksen tekijä osallistuu tamperelaiseen psykofysiologiseen tutkimusprojektiin, jossa tutkitaan omaelämäkerrallisten mielikuvien visuaalis-spatiaalisen rakenteen vaikutusta tunnekokemuksen

8 /10 voimakkuuteen (Hiltunen, ym. 2007, Kiviaho ym., 2008). Projektiin osallistuu useita psykologian ja kognitiotieteen tutkijoita ja se toteutetaan Finnmedin laboratoriossa Tampereella. Tämän tutkimuksen ensimmäinen tieteellinen artikkeli tullee julkaisuun vuoden 2012 aikana ja hakija on sen ensimmäinen kirjoittaja. Visuaalisspatiaalisella koodauksella on merkitystä myös muistitoiminnoissa (Engelkamp ja Zimmer, 1994), joten tältä osin tutkimukset tukevat toisiaan. Lähteet: Anderson, L., 1994: Simultaneous interpretation: Contextual and translation aspects. Teoksessa S. Lambert, B. Moser-Mercer (toim.), Bridging the gap: Empirical research in simultaneous interpretation, , Amsterdam: John Benjamins. Barik, H. C. (1973). Simultaneous interpretation: Temporal and quantitative data. Language and speech, 16, Bastiaansen, M., Hagoort, P., 2006: Oscillatory neuronal dynamics during language comprehension, Progress in Brain Research, 159, Bourassa D.C., & Besner D., 1994: Beyond the articulatory loop: A semantic contribution to serial order recall of subspan lists, Psychonomic Bulletin & Review, 1:1, Camos, V., Lagner, P., & Barrouillet, P., 2009: Two maintenance mechanisms of verbal information, Journal of Memory and Language, 61, Cavallini, E., Cornoldi, C., & Vecchi, T., 2009: The effects of age and professional expertise on working memory performance, Applied Cognitive Psychology, 23, Christoffels I.K., 2006: Listening while talking: The retention of prose under articulatory suppression in relation to simultaneous interpreting, European journal of cognitive psychology, 18:2, Christoffels I.K., de Groot A.M.B., & Kroll J.F., 2006: Memory and language in simultaneous interpreters: The role of expertise and language proficiency, Journal of Memory and Language, 54, Cloninger C.R., Przybeck T.R., Svrakic D.M., & Wetzel R.D., 1994: The temperament and character inventory (TCI): a guide to its development and use, Washington University, Center for psychobiology of Personality, St Louis. Colin J., & Morris R., 1996: Interpreters and the Legal Process, Winchester: Waterside Press. Conway A.R.A., Cowan N., & Bunting M.F., 2001: The cocktail party phenomenon revisited: The importance of working memory capacity, Psychonomic Bulletin & Review, 8:2, Cowan, N., 2000: Processing Limits of Selective Attention and Working Memory, Interpreting, 5:2, Cowan, N., The magical number 4 in short-term memory: A reconsideration of mental storage capacity, Behavioral and Brain Sciences, 24(1), Engelkamp J., & Zimmer H.D., 1994: The Human Memory, A Multi-Modal Approach, Seattle: Hogrefe & Huber. Ericsson K.A., & Delaney P.F., 1999: Long-term Working Memory As an Alternative to Capacity Models of Working Memory in Everyday Skilled Performance, Teoksessa A.Miyake ja P.Shah (toim.), Models of Working Memory. Mechanisms of Active Maintenance and Executive Control, , Cambridge: University Press Ericsson K. A., & Kintsch, W., 1995: Long-term working memory, Psychological Review, 102:2, Ericsson K. A., & Krampe R. Th., Tesch-Römer C., 1993: The role of deliberate practice in acquisition of expert performance. Psychological Review, 100, Ericsson, K. A., Lehmann, A.C., 1996: Expert and exceptional performance: Evidence of maximal adaptation to task constraints, Annual Revue of Psychology, 47, Ericsson K.A., & Smith J., 1991: Prospects and limits in the empirical study of expertise, Teoksessa K.A. Ericsson, J. Smith (toim.), Toward a General Theory of Expertise: Prospects and Limits, Cambridge: Cambridge University Press, 1 38.

9 /10 Ericsson K.A., & Williams A.M., 2007: Capturing naturally occurring superior performance in the laboratory: Translational research on expert performance, Journal of Experimental Psychology: Applied, 13:3, Gardner, H., 1993: Multiple Intelligences: The theory in practice. New York: Basic Books. Gardner, H., 1999: Intelligence Reframed. Multiple intelligences for the 21st century, New York: Basic Books. Gile D., 1997: Conference Interpreting as a Cognitive Management Problem, Teoksessa J. H. Danks, G. M. Shreve, S. B. Fountain, M. K. McBeath, Cognitive Processes in Translation and Interpreting, Thousand Oaks, CA: Sage Publications. van Gog T., Ericsson K.A., Remy M., Rikers P., Paas F., 2005: Instructional design for advanced learners: Establishing connection between the theoretical frameworks of cognitive load and deliberate practice, Educational Technology Research & Development, 53:3, Gross J., Schmitz F., Schnitzler I., Kessler K., Shapiro K., Hommel B, Schnitzler A., 2004: Modulation of long-rage neural synchrony reflects temporal limitations of visual attention in humans, Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 101, Haarmann H.J., Cameron K.A., 2005: Active maintenance of sentence meaning in working memory: Evidence from EEG coherences, International Journal of Psychophysiology, 57, Hiltunen S., 2008: Tarkkaavaisuuden merkitys konsekutiivitulkin muistitoiminnoissa. Kognitiotieteen pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Psykologian laitos. Hiltunen, S., 2010: Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen, kokeellinen tutkimus, MikaEl, Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu, 4/2010, Hiltunen, S., Juujärvi, P., Kiviaho, M., Vikeväinen-Tervonen, L., & Hietanen, J., 2007: Autobiografisten mielikuvien rakenteen muutoksen vaikutus tunnekokemuksen voimakkuuteen, Julkaisematon tutkimussuunnitelma, Tampere. Hiltunen, S., 2012a: Muistitestin tuloksia, sanajänteet, Hiltunen, S. 2012b: Muistitestin tuloksia, sanakokeen virheet, Hiltunen, S. & Krause, Ch., 2012: Consecutive interpreters Experts in effective construction of situation models? Memory span and prose recall of consecutive interpreters, Journal of Memory and Language lähetetty julkaistavaksi. Hsieh, L.-T., Ekstrom, A.D., Ranganath, Ch., 2011: Neural oscillations associated with item and temporal order maintenance in working memory, The Journal of Neuroscience, 31(30), Isham, W.P., 1994: Memory for sentence form after simultaneous interpretation: Evidence both for and against deverbalization, Teoksessa S. Lambert, B. Moser-Mercer (toim.), Bridging the gap: Empirical research in simultaneous interpretation, , Amsterdam: John Benjamins. Isham, W.P., 2000: Phonological interference in interpreters of spoken-languages: An issue of storage or process?, Teoksessa B.E. Dimitrova, K. Hyltenstam, Language processing and simultaneous interpreting, , Amsterdam: John Benjamins Kane, M.J., Conway A.R.A., Hambrick D.Z., Engle R.W., 2007: Variation in working memory capacity as variation in executive attention and control, Teoksessa A.R.A. Conway, C.Jarrold, M.J. Kane, A. Miyake, J.N. Towse (toim.), Variation in Working Memory, 21 48, NY: Oxford University Press. Karrasch M., Laine M., Rapinoja P., Krause C.M., Effects of normal aging on event-related desynchronization/synchronization during a memory task in humans, Neuroscience Letters, 366, Kalakoski, V., & Saariluoma, P. (2001). Taxi drivers' exceptional memory of street names. Memory & Cognition, 29 (4), Keltikangas-Järvinen Liisa, 2008: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta, Helsinki: WSOY, 2008 Kiviaho, Vikeväinen-Tervonen, & Hiltunen, 2008: Mielikuvat vaikuttamisen välineinä, tutkimuksen ja käytännön kosketuskohtia, Teoksessa R.-L. Punamäki, P. Nieminen, M. Kiviaho (toim.), Mieli ja terveys: ilon ja muutoksen psykologiaa, Tampere: Tampereen yliopistopaino

10 /10 Klimesch, W., Freunberger, R., & Sauseng, P., 2010: Oscillatory mechanisms of process binding in memory, Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 34, Klimesch W., Sauseng P., & Hanslmayr S., 2007: EEG alpha oscillations: The inhibition-timing hypothesis, Brain research reviews, 53:1, Köpke B., & Nespoulous J., 2006: Working memory in expert and novice interpreters, Interpreting, 8:1, Lehto J., 1996: Are Executive Function Tests Dependent On Working Memory Capacity? The Quarterly Journal Of Experimental Psychology, 49A:1, Liu M., Challert D.L., & Carrloll P.J., 2004: Working memory and expertise in simultaneous interpreting, Interpreting, 6:1, Mameli M., Bateson P., 2006: Innateness and the sciences, Biology and Philosophy, 21, Mills C.B., Diehl V.A., Birkmire D.P., & Mou L., 1993: Procedural text: Predictions of importance ratings and recall by models of reading comprehension, Discourse Processes, 16, Mizuno A., 2005: Process Model For Simultaneous Interpreting And Working Memory, Meta, 50:2, Moser-Mercer, B. (2000): Simultaneous interpreting. Cognitive potential and limitations, Interpreting, 5:2, Pesonen M., Haarala-Björnberg C., Hämäläinen H., & Krause C.M., 2006: Brain oscillatory 1 30 Hz EEG ERD/ERS responses during the different stages of an auditory memory search task, Neuroscience Letters, 399, Phelan, M., 2001: The interpreter s resource. Clevedon: Multilingual Matters. Pöchhacker, F., 2009: Introducing interpreting studies, London: Taylor & Francis. Redick, T.S., Calvo, A., Gay, C.E, Engle R.E., 2011: Working memory capacity and go/no-go task performance: Selective effects of updating, maintenance, and inhibition, Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory, and Cognition, 37:2, Rinne J.O, Tommola J., Laine M., Krause B.J., Schmidt D., Kaasinen V., Teräs M., Sipilä H., & Sunnari M., 2000: The Translating Brain: Cerebral Activation Patterns During Simultaneous Interpreting, Neuroscience Letters, 294:2, Seleskovitch D., & Lederer M., 1989: Pédagogie raisonnée de l interprétation, Bruxelles. Sauseng, P., Griesmayr, B., Freunberger, R., & Klimesch, W, 2010: Control mechanisms in working memory: A possible function of EEG theta oscillations, Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 34, Tommola J., Laine M., Sunnari M., & Rinne J.O., 2000: Images of shadowing and interpreting, Interpreting, 5:2, Unsworth, N., & Engle, R.W., Simple and complex memory spans and their relation to fluid abilities: Evidence from list-length effects, Journal of Memory and Language, 54, Unsworth N., & Engle R.W., 2007: The nature of individual differences in working memory capacity: Active maintenance in primary memory and controlled search from secondary memory, Psychological Review, 14:1, Unsworth, N., Redick, T.S., Heitz, R.P., Broadway, J.M., & Engle, R.W. (2009). Complex working memory span tasks and higher-order cognition: A latent-variable analysis of the relationship between processing and storage, Memory, 17 (6), Valdés, Guadalupe (2003). Expanding Definitions of Giftedness: The Case of Young Interpreters from Immigrant Communities. Mahwah, N.J.: Lawrence Erlbaum. Walker I., & Hulme C., 1999: Concrete words are easier to recall than abstract words: evidence for a semantic contribution to short-term serial recall, Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory, and Cognition, 25:5, Weiss S., Mueller H.M., Schack B., King J.W., & Kutas M., Rappelsberger P., 2005: Increased neuronal communication accompanying sentence comprehension, International Journal of Psychophysiology, 57,

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Muisti-kollovio, 8..3 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK käännöstiede 992 FM kognitiotiede 8 tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 975

Lisätiedot

Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen kokeellinen tutkimus

Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen kokeellinen tutkimus Sinikka Hiltunen Helsingin yliopisto Psykologian laitos Kognitiotiede Abstract The experiments described in this paper were conducted some years ago with consecutive interpreters and foreign language teachers.

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Tulkkien muistikokeet, alustavia tuloksia

Tulkkien muistikokeet, alustavia tuloksia Sinikka Hiltunen 30.5.2017 1/5 Tulkkien muistikokeet, alustavia tuloksia Ryhmäjaosta Yhteensä tutkimukseen osallistui 45 tulkkia. Näin kumpaankin tulkkiryhmään saatiin vähintään 20 osanottajaa, mitä pidetään

Lisätiedot

Muistin ihmeellisyydestä

Muistin ihmeellisyydestä Muistin ihmeellisyydestä SKTL, paikallisosasto, 17.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija - Helsingin

Lisätiedot

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina KäTu-2015-symposium, 10.4.2015 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO KÄYTTÄYTYMISTIETEIDEN LAITOS KOGNITIOTIEDE www.muistikuisti.net Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Lisätiedot

Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen Laadullista analyysia KäTu2010-symposium,

Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen Laadullista analyysia KäTu2010-symposium, Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen Laadullista analyysia KäTu2010-symposium, 23.4.2010 Sinikka Hiltunen Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Kognitiotieteen yksikkö www.muistikuisti.net

Lisätiedot

Tarkkaavaisuuden merkitys konsekutiivitulkin muistitoiminnoissa

Tarkkaavaisuuden merkitys konsekutiivitulkin muistitoiminnoissa Tarkkaavaisuuden merkitys konsekutiivitulkin muistitoiminnoissa Kognitiotieteen pro gradu -tutkielma (53 + 16 ls) Ohjaaja: Christina M. Krause Huhtikuu 2008 Pirkko Sinikka Irmeli Hiltunen i HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Tulkkien toiminnanohjauskokeet, alustavia tuloksia

Tulkkien toiminnanohjauskokeet, alustavia tuloksia sinikka.hiltunen@muistikuisti.net 14.6.2017 1/5 Tulkkien toiminnanohjauskokeet, alustavia tuloksia Käytin tulkkien toiminnanohjauskyvyn mittaamiseen kahta erilaista testiä, työmuistin päivityskoetta (Updating)

Lisätiedot

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla

Lisätiedot

Selittääkö tarkkaavaisuuden ohjauskyky myös kielellistä lahjakkuutta?

Selittääkö tarkkaavaisuuden ohjauskyky myös kielellistä lahjakkuutta? 1/12 Selittääkö tarkkaavaisuuden ohjauskyky myös kielellistä lahjakkuutta? Randall Englen ja hänen työryhmänsä työmuistimallin ja tarkkaavaisuuden ohjaushypoteesin mukaan tarkkaavaisuuden ohjauskyky on

Lisätiedot

Temperamenttitutkimuksen alustavia tuloksia: TCI-mittari ja häirittävyys

Temperamenttitutkimuksen alustavia tuloksia: TCI-mittari ja häirittävyys Sinikka Hiltunen 1/6 Temperamenttitutkimuksen alustavia tuloksia: TCI-mittari ja häirittävyys 1. Taustaa Kaikkien temperamenttikyselyn henkilökohtaisten tulosten kohdalla on hyvä muistaa, että mitä enemmän

Lisätiedot

MUISTIA NIIN MONENMOISTA: lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen työmuisti kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta

MUISTIA NIIN MONENMOISTA: lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen työmuisti kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta 1/7 Sinikka Hiltunen: MUISTIA NIIN MONENMOISTA: lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen työmuisti kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta Kääntäjä Översättaren, SKTL:n jäsenlehti, huhtikuu 2006 Tässä artikkelissa

Lisätiedot

Baddeleyn työmuistimalli - yhä ajankohtainen?

Baddeleyn työmuistimalli - yhä ajankohtainen? Sinikka Hiltunen 3.12.2007 1/18 Baddeleyn työmuistimalli - yhä ajankohtainen? Työmuistin varastomallin arviointia uusimman muistintutkimuksen valossa 1. Baddeleyn työmuistimallin syntytausta... 2 2. Baddeleyn

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA: OPPIMISPELI TYÖMUISTILLE

TUTKIMUSSUUNNITELMA: OPPIMISPELI TYÖMUISTILLE Matti Katila ja Asko Soukka TUTKIMUSSUUNNITELMA: OPPIMISPELI TYÖMUISTILLE Tietojärjestelmätieteen tutkimussuunnitelma 7.11.2012 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä 1 TUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Miten oppimista voi tehostaa?

Miten oppimista voi tehostaa? Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Ajattele aivojasi mieti muistiasi Pirkanmaan tulkkikeskus, 10.12.2013, 14.15-15.45 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992,

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

ProQuest Dissertations & Thesis: The Humanities and Social Sciences Collection

ProQuest Dissertations & Thesis: The Humanities and Social Sciences Collection Kuukauden tietokanta tammikuu 2013 ProQuest databases ARTBibliographies Modern (ABM) Modern and contemporary art journal articles and books British Humanities Index (BHI) Humanities - journals, weekly

Lisätiedot

Muistista ja tulkin muistista

Muistista ja tulkin muistista Muistista ja tulkin muistista Tulkkauksen tutkimus ja teoria Vaasa, 18.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari

Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari 8.10.2010 Silmänliiketutkimuksen historia silmänliikkeitä tutkittu jo 1800-luvun lopusta lähtien (Wade 2007) sakkadi ja fiksaatio alusta

Lisätiedot

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos airi.salminen@jyu.fi http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria

Lisätiedot

Johnson, A Theoretician's Guide to the Experimental Analysis of Algorithms.

Johnson, A Theoretician's Guide to the Experimental Analysis of Algorithms. Kokeellinen algoritmiikka (3 ov) syventäviä opintoja edeltävät opinnot: ainakin Tietorakenteet hyödyllisiä opintoja: ASA, Algoritmiohjelmointi suoritus harjoitustyöllä (ei tenttiä) Kirjallisuutta: Johnson,

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

Tulkin muisti Turun seudun tulkkikeskus, risteily, 13.9.2013, 9.30-13.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Ekspertit, temperamentti ja dementiat. TJS/V-S S piirin koulutusrinki 25.10.2008

Ekspertit, temperamentti ja dementiat. TJS/V-S S piirin koulutusrinki 25.10.2008 Ekspertit, temperamentti ja dementiat TJS/V-S S piirin koulutusrinki 25.10.2008 Sinikka Hiltunen FK (kää äännöstiede), FM (kognitiotiede) tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittyminen oppisopimuskoulutuksessa

Ammatillisen osaamisen kehittyminen oppisopimuskoulutuksessa Ammatillisen osaamisen kehittyminen oppisopimuskoulutuksessa Nemo-seminaari, 26.9.2016 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Laura Pylväs, Tampereen yliopisto (laura.pylvas@staff.uta.fi) Petri

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ

Lisätiedot

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Katja Leiviskä, Harri Oinas-Kukkonen, Teppo Räisänen Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos katja.leiviska@oulu.fi, harri.oinas-kukkonen@oulu.fi, teppo.raisanen@oulu.fi

Lisätiedot

Milloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta

Milloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta Milloin kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus Turun perustustenvahvistuksesta Jouko Lehtonen 26.1.2012 Perustustenvahvistushanke; rakennuttajan näkökulmia tekniikkaan, talouteen ja projektinhallintaan Underpinning

Lisätiedot

Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Temperamentti ja vuorovaikutus

Temperamentti ja vuorovaikutus Temperamentit oppimisen taustalla Päijät-Hämeen kesäyliopisto, 1.10.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen Asiantuntijuus yliopistoopetuksen tavoitteena? Anneli Eteläpelto Aikuiskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen laitos e-mail: anneli.etelapelto@cc.jyu.fi (Aikuis)kasvatuksen asiantuntijuuden

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Temperamentit tutkimuskohteena

Temperamentit tutkimuskohteena Hän oli ihan sairaana huolesta: Temperamentit ja sairastumisalttius Hyvinkää ään n opisto, 26.3.2014 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä

Lisätiedot

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1. Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

10 000 tunnin myytti. Sami Kalaja

10 000 tunnin myytti. Sami Kalaja 10 000 tunnin myytti Sami Kalaja Ericssonin tutkimukset Anders K. Ericsson julkaisi 1993 Psychological Review-lehdessä artikkelin The Role of Deliberate Practice in the Acquisition of Expert Performance

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Tarinakontekstin vaikutus sanojen muistamiseen kompleksisessa työmuistitehtävässä

Tarinakontekstin vaikutus sanojen muistamiseen kompleksisessa työmuistitehtävässä Tarinakontekstin vaikutus sanojen muistamiseen kompleksisessa työmuistitehtävässä Psykologian pro gradu -tutkielma (74 s + 5 ls) Ohjaajat: Elisabet Service ja Sini Maury Tammikuu 2010 Anni Elisa Simula

Lisätiedot

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

Kielitieteellisten aineistojen käsittely Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä

Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Eläinten hyvinvointifoorumi 8.12.2015, Helsinki Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä FT Miiamaaria Kujala miiamaaria.kujala@helsinki.fi Neurotieteen

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen

Lisätiedot

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely)

Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Polkuriippuvuus trade-off-painotuksessa (valmiin työn esittely) Riikka Siljander 8.9.2014 Ohjaaja: DI Tuomas Lahtinen Valvoja: prof. Raimo Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla

Lisätiedot

Temperamentit ihmissuhteissa

Temperamentit ihmissuhteissa Temperamentit ihmissuhteissa Tampereen seudun työväenopisto 1.12.2012 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials H2020-SC5-teeman yksivaiheiset haut (2014 työohjelma) 13.10.2014 Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä 30.1.2013, klo 10.00 16.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila

Lisätiedot

Temperamentti ja vuorovaikutus

Temperamentti ja vuorovaikutus Temperamentit oppimisen taustalla Kouvolan perheterapeutit, Vierumäki, 1.11.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Elina Mainela-Arnold. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia

PROFESSORILUENTO. Professori Elina Mainela-Arnold. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia PROFESSORILUENTO Professori Elina Mainela-Arnold Logopedia Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Elina Mainela-Arnold pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28.

Lisätiedot

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 2 Ajattelutapaa (Mindsets) Carol Dweck, 2006. Mindset. 1. Muuttumaton ajattelutapa

Lisätiedot

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö

Lisätiedot

IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa

IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa IHME tutkimusmetodologisen osaamisen edistäjänä Jyväskylän yliopistossa Mervi Eerola Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) Toimintaperiaatteita Ihmistieteiden metodikeskus (IHME) perustettiin 5-vuotiskaudeksi

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot