Ekspertit, temperamentti ja dementiat. TJS/V-S S piirin koulutusrinki

Transkriptio

1 Ekspertit, temperamentti ja dementiat TJS/V-S S piirin koulutusrinki Sinikka Hiltunen FK (kää äännöstiede), FM (kognitiotiede) tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen jatko-opiskelija, opiskelija, 1. vuosi väitösteema: Konsekutiivitulkit vieraiden kielten ammattilaisina Muistikouluttaja v:sta PÄIVÄN N TEEMOJA 1. Eksperttiys ja eksperttien muisti miten ekspertti eroaa noviisista? eksperttien muistintutkimusta 2. Muistitoimintojen synnynnäisyys - temperamentit mikä ihmeen temperamentti? temperamenttien suhde persoonallisuuteen temperamenttien synnynnäisyys tarkkaavaisuuteen vaikuttavat temperamenttipiirteet stressaantumiseen vaikuttavat temperamentit 3. Muisti ja dementiat eri dementiatyypit ja mistä ne johtuvat mikä on dementiaa ja mikä ei - yhteenvetoa 1

2 Eksperttiys, johdattelua aiheeseen Miten ekspertti eroaa taviksesta? Miten ekspertti eroaa noviisista? Eksperttiyden jaottelua Chi, 2003, 22 Novice noviisi Initiater aloittelija (käynyt läpi l initiaatioriitit) Apprentice oppipoika Journeyman ammattilainen, asiantuntija Expert - ekspertti, huippu-,, eliitti- Master mestari, opettaja S.Hiltunen/

3 Ekspertti vs. asiantuntija Asiantuntijuus taito, jonka kuka tahansa oppia hyvin, esim. lukutaito perusmatematiikka laulu piirtäminen Noviisi aloittelija jollakin erikoisalalla Esim.: KääK äännöstieteen opiskelija vs. kaksikielinen henkilö vs. kääk ääntäjä/tulkki S.Hiltunen/ Ekspertin määrittelyä Ericsson ja Smith, 1991: eksperttiys pysyvä huipputasoinen suoritus tietylle erikoisalalle tyypillisissä tehtäviss vissä Eksperttiys vaatii vähintv hintään n 10 v:n paneutumista johonkin erikoisalaan S.Hiltunen/

4 Eksperttiys ei synnynnäinen Ericsson K.A. ym., 1993: ÄO ei korreloi poikkeuksellisten taitojen kanssa: kyvykkyystestit korreloivat vain työuran alkuvaiheessa, 5 kokemusvuoden jälkeen j eroa ei enää ole Kyvykkyys (talent( talent) = varhain aloitettua harjoittelua: Schlaug ym., 1995: absoluuttinen sävelkorva: s saavutetaan vasta 6-vuotiaana: 6 altistus ja harjoittelu opittu taito ei synnynnäinen Määrätietoinen harjoittelu (deliberate practise) S.Hiltunen/ Määrätietoinen harjoittelu intensiivistä harjoittelua n. 4 t/pv, pv/vko motivaatio harjoitteluun ja parantamiseen tavoitetietoisuus tietoisuus palaute omasta edistymisestä S.Hiltunen/

5 Määrätietoinen harjoittelu Tehtävien toistuminen (kokemus) ei yksinää ään riitä tietoa on uudelleenorganisoitava: tarkkuuden nopeutuminen virheistä oppiminen uusia vaihtoehtoisia menetelmiä harjoittelua on ohjattava tietoisesti (treenaus, valmennus) ohjeet auttavat heikompia eniten epäonnistumisten sieto tasannevaiheesta ylipää ääseminen voi vaatia poisoppimista automatisoitumista varottava tietoisesti! tietoinen ponnistelu (uudet tavoitteet) Määrätietoinen harjoittelu eksperttiys vaatii: kv-tason tutkijaksi pääp ääsy vaatii: 80 t/vko kun huipulla: menestyneet kirjailijat ja tutkijat: 4 t/pv kirjoittamiseen yleensä aamupäiv ivällä ja joka arkipäiv ivä tällöin vaaditaan: alan parhaiden tason saavuttamista alan huippujen tason ylittämist mistä uusia innovaatioita esim. urheilijoiden ja muusikoiden tason nousu on koulutuksen ansiota S.Hiltunen/

6 Ekspertti vs. tavis Ekspertti vain omalla alallaan, ei siirry muille aloille: työmuistiteht muistitehtävissä parempia vain omaa alaa edustavissa tehtäviss vissä,, ei yleisesti: Chase ja Simon (1973), shakki: ekspertit muistivat paremmin pelitilanteen kannalta olennaisia asetelmia mutta eivät satunnaisia Automatisoituneet perustoiminnot noviisien ongelma tiedonhaussa (vihjeiden avulla hekin pääp ääsevät t käsiksi k tarvittavaan tietoon) Tarvittavan tiedon valikointi Metakognitiiviset taidot (itsereflektointi( itsereflektointi) S.Hiltunen/ Ekspertti ymmärt rtää ja integroi tietoa eri Tarkkaavaisuuden suuntaaminen erilaista: esim. lääl ääketieteen opiskelijat muistavat yksityiskohtia ja ekspertit yleisempää olennaista informaatiota Havainnot: suuremmat yksiköt syvällist llistä tietämyst mystä järjestellään n malleiksi, jotka automatisoituvat Nykyisen tilanteen analyysi ja tulevan ennakointi Ekspertti vs. tavis laadullinen (ei määm äärällinen) ongelmanratkaisu pienet vihjeet riittävät t ratkaisuun nopea palaute edistää kehitystä Keskeytykset eivät vaikuta suoritukseen Fysiologinen sopeutuminen (sormien pituus ja näppn ppäryys muusikoilla, urheilulajit etc.) S.Hiltunen/

7 Temperamentit Johdatusta aiheeseen Joskus on hyvin vaikeaa ymmärt rtää,, miksi joku ihminen käyttk yttäytyy ytyy (tai reagoi) siten kuin käyttk yttäytyyytyy Esimerkkinä henkilökultit kultit S.Hiltunen/ Johdatusta aiheeseen Esimerkkinä suhtautuminen ilmastonmuutokseen: ei ilmasto muutu (sekin tutkimus todistaa...) ei koske minua (ei tule mun elämän n aikana, mulla ei oo lapsia...) miksi meidän n pitäis is tehdä mitää ään n (tehköö ööt muut, isommat, USA, Kiina, Intia...) ei sillä ole mitää ään n vaikutusta mitä me tehdää ään... S.Hiltunen/

8 Temperamentti - mitä se on? joukko synnynnäisi isiä taipumuksia tai valmiuksia: tapa reagoida toistuvasti samalla tavalla samankaltaisessa tilanteessa ulkoisiin ärsykkeisiin ja/tai sisäisiin isiin ärsykkeisiin temperamentit noudattavat normaalijakaumaa: poikkeavat havainnot (outliers( outliers) oleellisia: korkea tai matala temperamenttipiirre: sijoittuu jakauman äärip ripäihinihin ihmisten erilaisuus (= yksilöllisyys) llisyys) johtuu temperamentista: kun kuvailemme toisiamme, käytk ytämme yleensä temperamenttipiirteitä S.Hiltunen/ Temperamentti - mitä se ei ole? temperamentti = tapa reagoida samalla tavalla EI tarkoita käyttäytymistä reaktion seurauksena: käyttk yttäytymistapansa ytymistapansa ihminen valitsee myöhästely voi johtua helposta häiritth irittävyydestä,, mutta on silti huonoa käytk ytöstä Ei tarkoita taitoja,, ne opitaan S.Hiltunen/

9 Temperamentin tunnistaminen itsessä samalla kun esittelen temperamenttityylejä,, merkitse itsellesi muistiin, kuinka vahva sinun kohdallasi kyseinen piirre on: Elämyshakuisuus Stressitilanteiden tulkinta: Temperamentti: Cloninger (novelty seeking, NS) kiihtyy uusista ärsykkeistä, jotka vihjaavat palkintoon tai rangaistuksen välttv lttämiseen: innostuu uusista asioista ja muutoksista näkee erilaiset asiat miten asian voisi tehdä toisin kyllästyy rutiineihin, inhoaa sääntöjä utelias innokas oppimaan/ tekemää ään uutta ei stressaannu helposti, vaikka muutoksia paljon ja jatkuvasti MUTTA: : voi jättj ttää asioita kesken (sinnikkyys?) S.Hiltunen/ Turvallisuushakuisuus (harm avoidance, HA) reagoi intensiivisesti kielteisiin ärsykkeisiin tai niiden mahdollisuuteen: välttää riskejä pitää rutiineista, ohjeista tehdään n kuten ennenkin suhtautuu varovaisesti kaikkeen uuteen oppijana pääp ääsee varmasti tuloksiin JOS ei muutoksia muutokset: stressi: tarvitsee sopeutumisaikaa suorituskyky laskee helposti: esim. oppimisympärist ristö: uusi luokkahuone tentissä stressi ) 9

10 Temperamentti: Cloninger Kiitoksenkaipuu (reward dependency, RD) reagoi intensiivisesti etenkin sosiaaliseen palautteeseen: riippuvainen ulkopuolisesta myönteisest nteisestä palautteesta oppijana sitkeä,, JOS saa hyviä tuloksia ja kiitosta voi stressaantua: sydäntautiriski (etenkin miehillä Suomessa), JOS yhdistyy matalaan turvallisuushakuisuute en ja korkeaan sinnikkyyteen S.Hiltunen/ Seurallisuus (sosiaalisuus) (socialability) mieluummin seurassa kuin yksin Lapsena: lähestyy muita ihmisiä pelotta Aikuisena: hakeutuu toisten ihmisten seuraan pitää ihmisiä kiinnostavina sosiaaliset taidot voivat silti olla huonot! liittyy usein kiitoksenkaipuuseen: vaikea sanoa ei,, koska pelkää jäävänsä yksin stressi: : jos muilla yhtaikaa, helpompi selviytyä yhdessä Temperamenttipiirteitä S.Hiltunen/ Sinnikkyys (persistence) pitäytyy palkinnon mahdollisuutta lisää äävässä käyttäytymisessä (Cloninger ym., 1994, TCI) ei helposti häiritth irittävissä, palaa nopeasti tehtävän pariin keskeytyksen jälkeen osaa hyvin keskittyä,, jatkaa sinnikkää äästi loppuun lapsena hyvä koulutyöhön keskittyminen mutta jankkaa helposti joskus liika sinnikkyyskin voi olla ärsyttävääää Häirittävyys (distractability) havaitsee herkästi kaikki uudet ärsykkeet unohtaa asioita, kun lähtee l uuden ärsykkeen perää ään lapsena helppo: voi johdattaa huomion muualle mutta unohtelee helposti aikuisena voi oppia tekemää ään monta asiaa yhtaikaa tarttuu heti toimeen, nopea motivoitumaan, herkkä toisten pyynnöille ja vihjeillekin niistä, etenkin, jos on samalla sosiaalinen tai kiitosta kaipaava MUTTA: asiat jääj äävät t helposti kesken (JOS( ei sinnikäs) s) 10

11 Temperamentti - synnynnäisyys = synnynnäinen (ilmaantuu varhain) = biologinen pohja (välitt littäjäaineet) ilmenee lapsen hermojärjestelm rjestelmän kypsymisen myötä ympärist ristö,, hoito, kasvatus vaikuttavat myös välittäjäaineiden transkription (geenien lukemisen) kautta (suhteellisen) pysyvä: ihmisten välinen v järjestys ei muutu: = jos ystävykset lapsina: Pekka aktiivinen, Liisa ei aikuisina: Pekka aktiivisempi kuin Liisa S.Hiltunen/ Temperamentti ja ympärist ristö Tilanne määm äärittelee temperamenttipiirteen merkityksen Goodness of fit yhteensopivuus korkea temperamenttipiirre ei ole ristiriidassa ympärist ristön n vaatimusten kanssa Poorness of fit yhteensopivuus matala = stressi: yksilön n ja ympärist ristön n välinen v ristiriita S.Hiltunen/ ihminen voi huonosti 11

12 Temperamentti ja ympärist ristö Aikasidonnaisuus Ennen: elämyshakuiset löysivl ysivät t Amerikan Nyt: riskihakuinen käytk ytös s (ekstreem-lajit; huumeet, alkoholi; jopa rikollisuus) Kulttuurisidonnaisuus ujous länsimaissa l ja etenkin USA:ssa - sairaus Kiinassa toivottavaa: osoitus hyväst stä kasvatuksesta ja muiden ihmisten kunnioituksesta S.Hiltunen/ Temperamentti ja ympärist ristö Sukupuolisidonnaisuus: tietyt asiat sallitumpia tytöille kuin pojille (naisille kuin miehille) ja päin p vastoin Ikäsidonnaisuus: säännöllisyys: vauvalla myönteinen ominaisuus aikuisella häiritsevh iritsevä,, jos puolison sääs äännöllisyys on matala aikuisen temperamentti voi hävith vitä vaaditun hyvän n käytk ytöksen alle voi vahvistua myöhemmin, kun ympärist ristön vaatimukset heikentyvät t (lapset muuttavat pois kotoa yms.) S.Hiltunen/

13 Temperamentit ilmenevät t uskomuksina käytk ytöksen ja puheiden tasolla: esimerkkinä suhtautuminen ilmastonmuutokseen (kärjistetysti ) Temperamentti Elämyshakuisuus Turvallisuushakuisuus Kiitoksenkaipuu Sinnikyys Häiriintyvyys Kumpi ääripää Tekniikka/raha ratkaisee Kaikkihan me kuollaan joskus Puhe, jolla ilmentää Jännää: ihmiskunnan suurin käytännön koe Kun teen kaikkeni, muut kiittävät, esim. EU edelläkävijänä Pakko tehdä jotain, en saa muuten rauhaa, muut tekevät, jos tekevät (John Webster) Teen kaikkeni, vaikka muut ovat vastaan (Schwarzenegger) Ei meidän tekemisillä ole väliä hyttysen paskan vertaa (Kiina, USA tehkööt) Huomaa kaikki merkit sairastuu niistä (Pasi Toiviainen) Ei koske minua: Ei se mun elämän aikana tule. Muisti ja stressi 13

14 Alzheimerin tauti, oireita Yleisin (60%) Esiintyvyys nousee voimakkaasti iän i n myötä: 2% 65-vuotiailla, 25% yli 85-vuotiailla Etenee yleensä hitaasti ja tasaisesti: kesto keskimää äärin 10 vuotta Erityisesti uuden oppiminen ja lähimuisti l heikentyvät Ensin ajantajun, sitten paikantajun katoamista Ei tunnista olevansa sairas Alzheimerin tauti Lähde: Alzheimer's disease, From Wikipedia, the free encyclopedia 14

15 Vaskulaariset dementiat Aivoverenkierron häirih iriötiloja Toiseksi yleisin dementian aiheuttaja (20-30%) Taudin kesto keskimää äärin 8 vuotta, etenee usein portaittain Oireet riippuvat siitä,, missä vauriot sijaitsevat Masennus, unihäiri iriöt, ahdistus Toiminnan hidastuminen Toispuolihalvaukset ja sekavuustilat Muisti ja sairaudentunto usein paremmin säilyneitä kuin Alzheimerin taudissa Lewyn kappale -dementia = LBD Kolmanneksi yleisin dementian aiheuttaja Alkaa usein vuotiaana, harvoin perinnöllinen Johtuu aivojen hermosolujen muutoksista, Lewyn kappaleista solukuolema Lähde: nature.com Sairautta saattaa edeltää selittämätt ttömät kaatumiset, pyörtymiset ja tajuttomuuskohtaukset Alkuvaiheessa muisti paremmin säilynyts 15

16 Lewyn kappale -dementia, oireita Konkreettiset näköharhatn harhat, harvemmin kuuloharhat Voimakkaat vireystilan vaihtelut Oireet vaihtelevat päivp ivästä ja viikosta toiseen Paranoidisuutta ja aggressiivisuutta voi esiintyä Kävellessä taipumus kallistua eteenpäin Lähde:netterimages.com Frontaaliset dementiat 2% kaikista dementiatapauksista Alkaa usein ennen 70 vuotta (45-60 v) Syynä aivojen otsa- ja ohimolohkoja vaurioittavat sairaudet = frontaali- ja temporaalilohko otsalohko sääs äätelee sosiaalista käytk ytöstä,, ohjaa toimintoja ohimolohkossa sijaitsee mm. kielen ymmärt rtämisen alue (Wernicken alue) S.Hiltunen/ Lähde:softpedia.com 16

17 Frontaaliset dementiat Muistioireet kohtuullisen lieviä (vrt. Alzheimer) Kiinnostuksen puute, henkinen jäykkyys, j sosiaalinen vetäytyminen Sosiaalisesti sopimaton käytk ytös, ei estoja, impulsiivisuus, häiriintyvyysh Henkilön persoonallisuus voi muuttua Estottomuus ja sopimaton käyttk yttäytyminen ytyminen lisää ääntyvät Toiminta voi olla impulsiivista, suunnittelematonta ja ärsykesidonnaista Toisaalta henkilö voi olla apaattinen Frontaaliset dementiat: Semanttinen dementia Semanttisen dementian oireet (ohimolohko): Huomattava ja aikainen kielitaidon huononeminen Stereotypiat, puheen jatkuva väheneminenv Puheen tuottamisessa saattaa ilmetä vaikeuksia Käytännön n taidot ja avaruudelliset taidot säilyvs ilyvät kohtuullisina 17

18 Alkoholiperäinen inen dementia Kroonikkoalkoholisteista 50%:lla kognitiivisia häirih iriöitä 10%:lla on muistihäiri iriöitä tai dementiaa Syynä: pään n alueen vammat puutostilat aivoverenkierron häirih iriöt kirroosi keskushermoston infektiot jne. Alkoholiperäinen inen dementia sairastumisen jälkeisten j tapahtumien häviäminen muistista, jopa vuosien mittaiselta ajalta ennen sairastumista ja sen jälkeenj mieleenpainamiskyvyn heikkeneminen ahdistusta, jota paikataan satuilemalla vähitellen satuilu loppuu ja tilalle tulee masennus työmuisti voi olla hyvin säilynyts raitistuneella oireet voivat hävith vitä 18

19 Huono muisti vs. dementia Hyvämuistisenkin muisti pätkiip Kielen kärjellk rjellä -ilmiöt: nuoret krt/vko iäkkäämmät t krt/vko Hyvä muisti on olennaisen havaitsemista Tunnereaktiot hyväss ssä ja pahassa motivaatio, kiinnostus pelko, stressi, jännittj nnittäminen Jätä rauhaan! Keskity! Jos muisti pätkiip Liian paljon erilaisia asioita yhtaikaa mielessä Keskity! Lepo, uni, rentoutus Pitkäaikainen stressi Kertaus on opintojen äiti Muistijälki ei kiinnity PKM:ää ään Kielen kärjellk rjellä Liikunta Pitkäkestoinen kestoinen muistijälki rappeutuu??? 19

20 Jos muisti pätkiip Masennus Estrogeenin puute (keski-ik ikäiset iset naiset) Luontaistuotteet? Luontaishoidot? Liikunta Korvaushoito? / Sinikka Hiltunen Glukokortikoidit Lääkityksen vähennys? Korkea verenpaine (140/90) Uniapnea Hoito Huono vatsa Lähteitä: : Eksperttiys Chi M.T.H., 2003: Two Approaches to the Study of Expert's Characteristics, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, 21-30, Cambridge:Cambridge University Press. Ericsson K.A., Smith J., 1991: Prospects and limits in the empirical study of expertise, Teoksessa K.A. Ericsson, J. Smith (toim.), Toward a General Theory of Expertise: Prospects and Limits, Cambridge: Cambridge Univeristy Press, Ericsson K.A., Delaney P.F., 1999: Long-term Working Memory As an Alternative to Capacity Models of Working Memory in Everyday Skilled Performance, Teoksessa A.Miyake ja P.Shah (toim.), Models of Working Memory. Mechanisms of Active Maintenance and Executive Control, , Cambridge: University Press Ericsson K. A., Kintsch, W., 1995: Long-term working memory, Psychological Review, 102:2, Ericsson K.A., Krampe R. Th., Tesch-Römer C., 1993: The role of deliberate practice in the acquisition of expert performance, Psychological Review, 100:3, van Gog T., Ericsson K.A., Remy M., Rikers P., Paas F., 2005: Instructional design for advanced learners: Establishing connection between the theoretical frameworks of cognitive load and deliberate practice, 53:3, Feltovich P.J., Prietula M.J., Ericsson K.A., 2006: Studies of expertise from psychological perspectives, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, 41-67, Cambridge:Cambridge University Press Horn J. & Masunaga H., 2006: A merging theory of expertise and intelligence, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, , Cambridge:Cambridge University Press. Gobet F., Lane P.C.R, Croker S., Cheng P.C-H., Jones G., Oliver I., Pine J.M., 2001: Chunking mechanisms in human learning, Trends in Cognitive Sciences, 5:6,

21 Lähteitä: : Temperamentit Keltikangas-Järvinen Liisa,, 2008: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta Keltikangas-Järvinen Liisa, 2006: Temperamentti ja koulumenestys, WSOY Keltikangas-Järvinen Liisa, 2004: Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys, llisyys, WSOY Lähteitä: : Muisti ja dementiat Hancock J., 2001: Muistimestari Hietanen M. ym. (toim.), 2005: Tunne muistisi: käytk ytä,, kehitä,, kohenna Kalakoski V., 2007: Muistikirja Kohonen A., 1998: Nerokas nolla Lurija, 1996: Suurmuistaja Sacks O., 1988: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi 21