Ekspertit, temperamentti ja dementiat. TJS/V-S S piirin koulutusrinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekspertit, temperamentti ja dementiat. TJS/V-S S piirin koulutusrinki 25.10.2008"

Transkriptio

1 Ekspertit, temperamentti ja dementiat TJS/V-S S piirin koulutusrinki Sinikka Hiltunen FK (kää äännöstiede), FM (kognitiotiede) tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen jatko-opiskelija, opiskelija, 1. vuosi väitösteema: Konsekutiivitulkit vieraiden kielten ammattilaisina Muistikouluttaja v:sta PÄIVÄN N TEEMOJA 1. Eksperttiys ja eksperttien muisti miten ekspertti eroaa noviisista? eksperttien muistintutkimusta 2. Muistitoimintojen synnynnäisyys - temperamentit mikä ihmeen temperamentti? temperamenttien suhde persoonallisuuteen temperamenttien synnynnäisyys tarkkaavaisuuteen vaikuttavat temperamenttipiirteet stressaantumiseen vaikuttavat temperamentit 3. Muisti ja dementiat eri dementiatyypit ja mistä ne johtuvat mikä on dementiaa ja mikä ei - yhteenvetoa 1

2 Eksperttiys, johdattelua aiheeseen Miten ekspertti eroaa taviksesta? Miten ekspertti eroaa noviisista? Eksperttiyden jaottelua Chi, 2003, 22 Novice noviisi Initiater aloittelija (käynyt läpi l initiaatioriitit) Apprentice oppipoika Journeyman ammattilainen, asiantuntija Expert - ekspertti, huippu-,, eliitti- Master mestari, opettaja S.Hiltunen/

3 Ekspertti vs. asiantuntija Asiantuntijuus taito, jonka kuka tahansa oppia hyvin, esim. lukutaito perusmatematiikka laulu piirtäminen Noviisi aloittelija jollakin erikoisalalla Esim.: KääK äännöstieteen opiskelija vs. kaksikielinen henkilö vs. kääk ääntäjä/tulkki S.Hiltunen/ Ekspertin määrittelyä Ericsson ja Smith, 1991: eksperttiys pysyvä huipputasoinen suoritus tietylle erikoisalalle tyypillisissä tehtäviss vissä Eksperttiys vaatii vähintv hintään n 10 v:n paneutumista johonkin erikoisalaan S.Hiltunen/

4 Eksperttiys ei synnynnäinen Ericsson K.A. ym., 1993: ÄO ei korreloi poikkeuksellisten taitojen kanssa: kyvykkyystestit korreloivat vain työuran alkuvaiheessa, 5 kokemusvuoden jälkeen j eroa ei enää ole Kyvykkyys (talent( talent) = varhain aloitettua harjoittelua: Schlaug ym., 1995: absoluuttinen sävelkorva: s saavutetaan vasta 6-vuotiaana: 6 altistus ja harjoittelu opittu taito ei synnynnäinen Määrätietoinen harjoittelu (deliberate practise) S.Hiltunen/ Määrätietoinen harjoittelu intensiivistä harjoittelua n. 4 t/pv, pv/vko motivaatio harjoitteluun ja parantamiseen tavoitetietoisuus tietoisuus palaute omasta edistymisestä S.Hiltunen/

5 Määrätietoinen harjoittelu Tehtävien toistuminen (kokemus) ei yksinää ään riitä tietoa on uudelleenorganisoitava: tarkkuuden nopeutuminen virheistä oppiminen uusia vaihtoehtoisia menetelmiä harjoittelua on ohjattava tietoisesti (treenaus, valmennus) ohjeet auttavat heikompia eniten epäonnistumisten sieto tasannevaiheesta ylipää ääseminen voi vaatia poisoppimista automatisoitumista varottava tietoisesti! tietoinen ponnistelu (uudet tavoitteet) Määrätietoinen harjoittelu eksperttiys vaatii: kv-tason tutkijaksi pääp ääsy vaatii: 80 t/vko kun huipulla: menestyneet kirjailijat ja tutkijat: 4 t/pv kirjoittamiseen yleensä aamupäiv ivällä ja joka arkipäiv ivä tällöin vaaditaan: alan parhaiden tason saavuttamista alan huippujen tason ylittämist mistä uusia innovaatioita esim. urheilijoiden ja muusikoiden tason nousu on koulutuksen ansiota S.Hiltunen/

6 Ekspertti vs. tavis Ekspertti vain omalla alallaan, ei siirry muille aloille: työmuistiteht muistitehtävissä parempia vain omaa alaa edustavissa tehtäviss vissä,, ei yleisesti: Chase ja Simon (1973), shakki: ekspertit muistivat paremmin pelitilanteen kannalta olennaisia asetelmia mutta eivät satunnaisia Automatisoituneet perustoiminnot noviisien ongelma tiedonhaussa (vihjeiden avulla hekin pääp ääsevät t käsiksi k tarvittavaan tietoon) Tarvittavan tiedon valikointi Metakognitiiviset taidot (itsereflektointi( itsereflektointi) S.Hiltunen/ Ekspertti ymmärt rtää ja integroi tietoa eri Tarkkaavaisuuden suuntaaminen erilaista: esim. lääl ääketieteen opiskelijat muistavat yksityiskohtia ja ekspertit yleisempää olennaista informaatiota Havainnot: suuremmat yksiköt syvällist llistä tietämyst mystä järjestellään n malleiksi, jotka automatisoituvat Nykyisen tilanteen analyysi ja tulevan ennakointi Ekspertti vs. tavis laadullinen (ei määm äärällinen) ongelmanratkaisu pienet vihjeet riittävät t ratkaisuun nopea palaute edistää kehitystä Keskeytykset eivät vaikuta suoritukseen Fysiologinen sopeutuminen (sormien pituus ja näppn ppäryys muusikoilla, urheilulajit etc.) S.Hiltunen/

7 Temperamentit Johdatusta aiheeseen Joskus on hyvin vaikeaa ymmärt rtää,, miksi joku ihminen käyttk yttäytyy ytyy (tai reagoi) siten kuin käyttk yttäytyyytyy Esimerkkinä henkilökultit kultit S.Hiltunen/ Johdatusta aiheeseen Esimerkkinä suhtautuminen ilmastonmuutokseen: ei ilmasto muutu (sekin tutkimus todistaa...) ei koske minua (ei tule mun elämän n aikana, mulla ei oo lapsia...) miksi meidän n pitäis is tehdä mitää ään n (tehköö ööt muut, isommat, USA, Kiina, Intia...) ei sillä ole mitää ään n vaikutusta mitä me tehdää ään... S.Hiltunen/

8 Temperamentti - mitä se on? joukko synnynnäisi isiä taipumuksia tai valmiuksia: tapa reagoida toistuvasti samalla tavalla samankaltaisessa tilanteessa ulkoisiin ärsykkeisiin ja/tai sisäisiin isiin ärsykkeisiin temperamentit noudattavat normaalijakaumaa: poikkeavat havainnot (outliers( outliers) oleellisia: korkea tai matala temperamenttipiirre: sijoittuu jakauman äärip ripäihinihin ihmisten erilaisuus (= yksilöllisyys) llisyys) johtuu temperamentista: kun kuvailemme toisiamme, käytk ytämme yleensä temperamenttipiirteitä S.Hiltunen/ Temperamentti - mitä se ei ole? temperamentti = tapa reagoida samalla tavalla EI tarkoita käyttäytymistä reaktion seurauksena: käyttk yttäytymistapansa ytymistapansa ihminen valitsee myöhästely voi johtua helposta häiritth irittävyydestä,, mutta on silti huonoa käytk ytöstä Ei tarkoita taitoja,, ne opitaan S.Hiltunen/

9 Temperamentin tunnistaminen itsessä samalla kun esittelen temperamenttityylejä,, merkitse itsellesi muistiin, kuinka vahva sinun kohdallasi kyseinen piirre on: Elämyshakuisuus Stressitilanteiden tulkinta: Temperamentti: Cloninger (novelty seeking, NS) kiihtyy uusista ärsykkeistä, jotka vihjaavat palkintoon tai rangaistuksen välttv lttämiseen: innostuu uusista asioista ja muutoksista näkee erilaiset asiat miten asian voisi tehdä toisin kyllästyy rutiineihin, inhoaa sääntöjä utelias innokas oppimaan/ tekemää ään uutta ei stressaannu helposti, vaikka muutoksia paljon ja jatkuvasti MUTTA: : voi jättj ttää asioita kesken (sinnikkyys?) S.Hiltunen/ Turvallisuushakuisuus (harm avoidance, HA) reagoi intensiivisesti kielteisiin ärsykkeisiin tai niiden mahdollisuuteen: välttää riskejä pitää rutiineista, ohjeista tehdään n kuten ennenkin suhtautuu varovaisesti kaikkeen uuteen oppijana pääp ääsee varmasti tuloksiin JOS ei muutoksia muutokset: stressi: tarvitsee sopeutumisaikaa suorituskyky laskee helposti: esim. oppimisympärist ristö: uusi luokkahuone tentissä stressi ) 9

10 Temperamentti: Cloninger Kiitoksenkaipuu (reward dependency, RD) reagoi intensiivisesti etenkin sosiaaliseen palautteeseen: riippuvainen ulkopuolisesta myönteisest nteisestä palautteesta oppijana sitkeä,, JOS saa hyviä tuloksia ja kiitosta voi stressaantua: sydäntautiriski (etenkin miehillä Suomessa), JOS yhdistyy matalaan turvallisuushakuisuute en ja korkeaan sinnikkyyteen S.Hiltunen/ Seurallisuus (sosiaalisuus) (socialability) mieluummin seurassa kuin yksin Lapsena: lähestyy muita ihmisiä pelotta Aikuisena: hakeutuu toisten ihmisten seuraan pitää ihmisiä kiinnostavina sosiaaliset taidot voivat silti olla huonot! liittyy usein kiitoksenkaipuuseen: vaikea sanoa ei,, koska pelkää jäävänsä yksin stressi: : jos muilla yhtaikaa, helpompi selviytyä yhdessä Temperamenttipiirteitä S.Hiltunen/ Sinnikkyys (persistence) pitäytyy palkinnon mahdollisuutta lisää äävässä käyttäytymisessä (Cloninger ym., 1994, TCI) ei helposti häiritth irittävissä, palaa nopeasti tehtävän pariin keskeytyksen jälkeen osaa hyvin keskittyä,, jatkaa sinnikkää äästi loppuun lapsena hyvä koulutyöhön keskittyminen mutta jankkaa helposti joskus liika sinnikkyyskin voi olla ärsyttävääää Häirittävyys (distractability) havaitsee herkästi kaikki uudet ärsykkeet unohtaa asioita, kun lähtee l uuden ärsykkeen perää ään lapsena helppo: voi johdattaa huomion muualle mutta unohtelee helposti aikuisena voi oppia tekemää ään monta asiaa yhtaikaa tarttuu heti toimeen, nopea motivoitumaan, herkkä toisten pyynnöille ja vihjeillekin niistä, etenkin, jos on samalla sosiaalinen tai kiitosta kaipaava MUTTA: asiat jääj äävät t helposti kesken (JOS( ei sinnikäs) s) 10

11 Temperamentti - synnynnäisyys = synnynnäinen (ilmaantuu varhain) = biologinen pohja (välitt littäjäaineet) ilmenee lapsen hermojärjestelm rjestelmän kypsymisen myötä ympärist ristö,, hoito, kasvatus vaikuttavat myös välittäjäaineiden transkription (geenien lukemisen) kautta (suhteellisen) pysyvä: ihmisten välinen v järjestys ei muutu: = jos ystävykset lapsina: Pekka aktiivinen, Liisa ei aikuisina: Pekka aktiivisempi kuin Liisa S.Hiltunen/ Temperamentti ja ympärist ristö Tilanne määm äärittelee temperamenttipiirteen merkityksen Goodness of fit yhteensopivuus korkea temperamenttipiirre ei ole ristiriidassa ympärist ristön n vaatimusten kanssa Poorness of fit yhteensopivuus matala = stressi: yksilön n ja ympärist ristön n välinen v ristiriita S.Hiltunen/ ihminen voi huonosti 11

12 Temperamentti ja ympärist ristö Aikasidonnaisuus Ennen: elämyshakuiset löysivl ysivät t Amerikan Nyt: riskihakuinen käytk ytös s (ekstreem-lajit; huumeet, alkoholi; jopa rikollisuus) Kulttuurisidonnaisuus ujous länsimaissa l ja etenkin USA:ssa - sairaus Kiinassa toivottavaa: osoitus hyväst stä kasvatuksesta ja muiden ihmisten kunnioituksesta S.Hiltunen/ Temperamentti ja ympärist ristö Sukupuolisidonnaisuus: tietyt asiat sallitumpia tytöille kuin pojille (naisille kuin miehille) ja päin p vastoin Ikäsidonnaisuus: säännöllisyys: vauvalla myönteinen ominaisuus aikuisella häiritsevh iritsevä,, jos puolison sääs äännöllisyys on matala aikuisen temperamentti voi hävith vitä vaaditun hyvän n käytk ytöksen alle voi vahvistua myöhemmin, kun ympärist ristön vaatimukset heikentyvät t (lapset muuttavat pois kotoa yms.) S.Hiltunen/

13 Temperamentit ilmenevät t uskomuksina käytk ytöksen ja puheiden tasolla: esimerkkinä suhtautuminen ilmastonmuutokseen (kärjistetysti ) Temperamentti Elämyshakuisuus Turvallisuushakuisuus Kiitoksenkaipuu Sinnikyys Häiriintyvyys Kumpi ääripää Tekniikka/raha ratkaisee Kaikkihan me kuollaan joskus Puhe, jolla ilmentää Jännää: ihmiskunnan suurin käytännön koe Kun teen kaikkeni, muut kiittävät, esim. EU edelläkävijänä Pakko tehdä jotain, en saa muuten rauhaa, muut tekevät, jos tekevät (John Webster) Teen kaikkeni, vaikka muut ovat vastaan (Schwarzenegger) Ei meidän tekemisillä ole väliä hyttysen paskan vertaa (Kiina, USA tehkööt) Huomaa kaikki merkit sairastuu niistä (Pasi Toiviainen) Ei koske minua: Ei se mun elämän aikana tule. Muisti ja stressi 13

14 Alzheimerin tauti, oireita Yleisin (60%) Esiintyvyys nousee voimakkaasti iän i n myötä: 2% 65-vuotiailla, 25% yli 85-vuotiailla Etenee yleensä hitaasti ja tasaisesti: kesto keskimää äärin 10 vuotta Erityisesti uuden oppiminen ja lähimuisti l heikentyvät Ensin ajantajun, sitten paikantajun katoamista Ei tunnista olevansa sairas Alzheimerin tauti Lähde: Alzheimer's disease, From Wikipedia, the free encyclopedia 14

15 Vaskulaariset dementiat Aivoverenkierron häirih iriötiloja Toiseksi yleisin dementian aiheuttaja (20-30%) Taudin kesto keskimää äärin 8 vuotta, etenee usein portaittain Oireet riippuvat siitä,, missä vauriot sijaitsevat Masennus, unihäiri iriöt, ahdistus Toiminnan hidastuminen Toispuolihalvaukset ja sekavuustilat Muisti ja sairaudentunto usein paremmin säilyneitä kuin Alzheimerin taudissa Lewyn kappale -dementia = LBD Kolmanneksi yleisin dementian aiheuttaja Alkaa usein vuotiaana, harvoin perinnöllinen Johtuu aivojen hermosolujen muutoksista, Lewyn kappaleista solukuolema Lähde: nature.com Sairautta saattaa edeltää selittämätt ttömät kaatumiset, pyörtymiset ja tajuttomuuskohtaukset Alkuvaiheessa muisti paremmin säilynyts 15

16 Lewyn kappale -dementia, oireita Konkreettiset näköharhatn harhat, harvemmin kuuloharhat Voimakkaat vireystilan vaihtelut Oireet vaihtelevat päivp ivästä ja viikosta toiseen Paranoidisuutta ja aggressiivisuutta voi esiintyä Kävellessä taipumus kallistua eteenpäin Lähde:netterimages.com Frontaaliset dementiat 2% kaikista dementiatapauksista Alkaa usein ennen 70 vuotta (45-60 v) Syynä aivojen otsa- ja ohimolohkoja vaurioittavat sairaudet = frontaali- ja temporaalilohko otsalohko sääs äätelee sosiaalista käytk ytöstä,, ohjaa toimintoja ohimolohkossa sijaitsee mm. kielen ymmärt rtämisen alue (Wernicken alue) S.Hiltunen/ Lähde:softpedia.com 16

17 Frontaaliset dementiat Muistioireet kohtuullisen lieviä (vrt. Alzheimer) Kiinnostuksen puute, henkinen jäykkyys, j sosiaalinen vetäytyminen Sosiaalisesti sopimaton käytk ytös, ei estoja, impulsiivisuus, häiriintyvyysh Henkilön persoonallisuus voi muuttua Estottomuus ja sopimaton käyttk yttäytyminen ytyminen lisää ääntyvät Toiminta voi olla impulsiivista, suunnittelematonta ja ärsykesidonnaista Toisaalta henkilö voi olla apaattinen Frontaaliset dementiat: Semanttinen dementia Semanttisen dementian oireet (ohimolohko): Huomattava ja aikainen kielitaidon huononeminen Stereotypiat, puheen jatkuva väheneminenv Puheen tuottamisessa saattaa ilmetä vaikeuksia Käytännön n taidot ja avaruudelliset taidot säilyvs ilyvät kohtuullisina 17

18 Alkoholiperäinen inen dementia Kroonikkoalkoholisteista 50%:lla kognitiivisia häirih iriöitä 10%:lla on muistihäiri iriöitä tai dementiaa Syynä: pään n alueen vammat puutostilat aivoverenkierron häirih iriöt kirroosi keskushermoston infektiot jne. Alkoholiperäinen inen dementia sairastumisen jälkeisten j tapahtumien häviäminen muistista, jopa vuosien mittaiselta ajalta ennen sairastumista ja sen jälkeenj mieleenpainamiskyvyn heikkeneminen ahdistusta, jota paikataan satuilemalla vähitellen satuilu loppuu ja tilalle tulee masennus työmuisti voi olla hyvin säilynyts raitistuneella oireet voivat hävith vitä 18

19 Huono muisti vs. dementia Hyvämuistisenkin muisti pätkiip Kielen kärjellk rjellä -ilmiöt: nuoret krt/vko iäkkäämmät t krt/vko Hyvä muisti on olennaisen havaitsemista Tunnereaktiot hyväss ssä ja pahassa motivaatio, kiinnostus pelko, stressi, jännittj nnittäminen Jätä rauhaan! Keskity! Jos muisti pätkiip Liian paljon erilaisia asioita yhtaikaa mielessä Keskity! Lepo, uni, rentoutus Pitkäaikainen stressi Kertaus on opintojen äiti Muistijälki ei kiinnity PKM:ää ään Kielen kärjellk rjellä Liikunta Pitkäkestoinen kestoinen muistijälki rappeutuu??? 19

20 Jos muisti pätkiip Masennus Estrogeenin puute (keski-ik ikäiset iset naiset) Luontaistuotteet? Luontaishoidot? Liikunta Korvaushoito? / Sinikka Hiltunen Glukokortikoidit Lääkityksen vähennys? Korkea verenpaine (140/90) Uniapnea Hoito Huono vatsa Lähteitä: : Eksperttiys Chi M.T.H., 2003: Two Approaches to the Study of Expert's Characteristics, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, 21-30, Cambridge:Cambridge University Press. Ericsson K.A., Smith J., 1991: Prospects and limits in the empirical study of expertise, Teoksessa K.A. Ericsson, J. Smith (toim.), Toward a General Theory of Expertise: Prospects and Limits, Cambridge: Cambridge Univeristy Press, Ericsson K.A., Delaney P.F., 1999: Long-term Working Memory As an Alternative to Capacity Models of Working Memory in Everyday Skilled Performance, Teoksessa A.Miyake ja P.Shah (toim.), Models of Working Memory. Mechanisms of Active Maintenance and Executive Control, , Cambridge: University Press Ericsson K. A., Kintsch, W., 1995: Long-term working memory, Psychological Review, 102:2, Ericsson K.A., Krampe R. Th., Tesch-Römer C., 1993: The role of deliberate practice in the acquisition of expert performance, Psychological Review, 100:3, van Gog T., Ericsson K.A., Remy M., Rikers P., Paas F., 2005: Instructional design for advanced learners: Establishing connection between the theoretical frameworks of cognitive load and deliberate practice, 53:3, Feltovich P.J., Prietula M.J., Ericsson K.A., 2006: Studies of expertise from psychological perspectives, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, 41-67, Cambridge:Cambridge University Press Horn J. & Masunaga H., 2006: A merging theory of expertise and intelligence, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, , Cambridge:Cambridge University Press. Gobet F., Lane P.C.R, Croker S., Cheng P.C-H., Jones G., Oliver I., Pine J.M., 2001: Chunking mechanisms in human learning, Trends in Cognitive Sciences, 5:6,

21 Lähteitä: : Temperamentit Keltikangas-Järvinen Liisa,, 2008: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta Keltikangas-Järvinen Liisa, 2006: Temperamentti ja koulumenestys, WSOY Keltikangas-Järvinen Liisa, 2004: Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys, llisyys, WSOY Lähteitä: : Muisti ja dementiat Hancock J., 2001: Muistimestari Hietanen M. ym. (toim.), 2005: Tunne muistisi: käytk ytä,, kehitä,, kohenna Kalakoski V., 2007: Muistikirja Kohonen A., 1998: Nerokas nolla Lurija, 1996: Suurmuistaja Sacks O., 1988: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi 21

Temperamentit tutkimuskohteena

Temperamentit tutkimuskohteena Hän oli ihan sairaana huolesta: Temperamentit ja sairastumisalttius Hyvinkää ään n opisto, 26.3.2014 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä

Lisätiedot

Temperamentit ihmissuhteissa

Temperamentit ihmissuhteissa Temperamentit ihmissuhteissa Tampereen seudun työväenopisto 1.12.2012 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975

Lisätiedot

Temperamentti ja vuorovaikutus

Temperamentti ja vuorovaikutus Temperamentit oppimisen taustalla Päijät-Hämeen kesäyliopisto, 1.10.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Temperamentti ja vuorovaikutus

Temperamentti ja vuorovaikutus Temperamentit oppimisen taustalla Kouvolan perheterapeutit, Vierumäki, 1.11.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Tutustutaan erityisherkkyyteen

Tutustutaan erityisherkkyyteen Tutustutaan erityisherkkyyteen Vanajaveden opisto, 10.10.2015 10-16 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede), FM (kognitiotiede) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Temperamentit tutkimuskohteena

Temperamentit tutkimuskohteena Temperamentit ja kokemukset - persoonallisuus Opettajien koulutuspäiv ivä,, Seinäjoki 5.10.2013 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä

Lisätiedot

Ilo antaa ja saada palautetta

Ilo antaa ja saada palautetta Ilo antaa ja saada palautetta Sinikka Hiltunen Helsingin kesäyliopisto 15.8.2013 FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992,

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Kaukajärven martat, 18.00-19.30 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000)

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Muisto vai tieto, totta vai tarua? Hyvinkään opisto, 23.10.2013, 18.00-19.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP

Lisätiedot

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan kesäyliopisto, 15.11.2013,.2013, 9 159 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,,

Lisätiedot

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti. Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Tavoitteista totta NLP avuksi

Tavoitteista totta NLP avuksi Tavoitteista totta NLP avuksi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 9.5.10.5.2014 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK, käännöstiede, 1992 tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Muistin ihmeellisyydestä

Muistin ihmeellisyydestä Muistin ihmeellisyydestä SKTL, paikallisosasto, 17.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija - Helsingin

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Ajattele aivojasi mieti muistiasi Pirkanmaan tulkkikeskus, 10.12.2013, 14.15-15.45 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992,

Lisätiedot

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen

Lisätiedot

Temperamentit tutkimuskohteena

Temperamentit tutkimuskohteena Temperamentit tutkimuskohteena Hyvinkään opisto 4.4.2012 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Temperamenttitutkimuksen alustavia tuloksia: TCI-mittari ja häirittävyys

Temperamenttitutkimuksen alustavia tuloksia: TCI-mittari ja häirittävyys Sinikka Hiltunen 1/6 Temperamenttitutkimuksen alustavia tuloksia: TCI-mittari ja häirittävyys 1. Taustaa Kaikkien temperamenttikyselyn henkilökohtaisten tulosten kohdalla on hyvä muistaa, että mitä enemmän

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Kieli ja aivot. Kieli ja aivot

Kieli ja aivot. Kieli ja aivot Kieli ja aivot Hyvinkään opisto, 4.10.2012 19.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Muistelupäivä. Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16

Muistelupäivä. Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16 Muistelupäivä Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Osastonsihteerin muistikoulu

Osastonsihteerin muistikoulu Osastonsihteerin muistikoulu FCG, Naantali, 22.5.2014, 11.4512.45 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi Vanajaveden opisto 22.11.2014 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri,

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk

Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk Esitetään, että kyse on synnynnäisistä kyvyistä esim. pallotuntuma, peliäly, lumituntuma Toisaalta, että kyse on yksilön potentiaalista oppia uusia asioita

Lisätiedot

Ajattele aivojasi Sinikka Hiltunen TAMK, 11.2.2013, 14.30-16.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina KäTu-2015-symposium, 10.4.2015 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO KÄYTTÄYTYMISTIETEIDEN LAITOS KOGNITIOTIEDE www.muistikuisti.net Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

10 000 tunnin myytti. Sami Kalaja

10 000 tunnin myytti. Sami Kalaja 10 000 tunnin myytti Sami Kalaja Ericssonin tutkimukset Anders K. Ericsson julkaisi 1993 Psychological Review-lehdessä artikkelin The Role of Deliberate Practice in the Acquisition of Expert Performance

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen kokeellinen tutkimus

Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen kokeellinen tutkimus Sinikka Hiltunen Helsingin yliopisto Psykologian laitos Kognitiotiede Abstract The experiments described in this paper were conducted some years ago with consecutive interpreters and foreign language teachers.

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

IKÄ,, MASENNUS JA MUISTAMATTOMUUS - isyyksiä

IKÄ,, MASENNUS JA MUISTAMATTOMUUS - isyyksiä IKÄ,, MASENNUS JA MUISTAMATTOMUUS - eroja ja yhtäläisyyksi isyyksiä Vaasassa 8.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa-hanke hanke Minkälaiseksi ikää ääntynyt väestö (65-84v) kokee oman terveytensä

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Minäkäsitykset ja itsetunto. Vanajaveden opisto 7.3.2014 ja 21.3.2014

Minäkäsitykset ja itsetunto. Vanajaveden opisto 7.3.2014 ja 21.3.2014 Minäkäsitykset ja itsetunto Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

MONENLAISET OPPIJAT KOULUTUSPÄIV IVÄ 24.9.2009

MONENLAISET OPPIJAT KOULUTUSPÄIV IVÄ 24.9.2009 MONENLAISET OPPIJAT KOULUTUSPÄIV IVÄ 24.9.2009 Fil. tri Marko Kielinen Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala sähköposti: marko.kielinen@oulu.fi

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Ajattelutavat uusiksi

Ajattelutavat uusiksi Ajattelutavat uusiksi Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Miten oppimista voi tehostaa?

Miten oppimista voi tehostaa? Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä

Lisätiedot

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

LUENTO 3. Toiminnan kehä

LUENTO 3. Toiminnan kehä LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot