Ekspertit, temperamentti ja dementiat. TJS/V-S S piirin koulutusrinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekspertit, temperamentti ja dementiat. TJS/V-S S piirin koulutusrinki 25.10.2008"

Transkriptio

1 Ekspertit, temperamentti ja dementiat TJS/V-S S piirin koulutusrinki Sinikka Hiltunen FK (kää äännöstiede), FM (kognitiotiede) tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen jatko-opiskelija, opiskelija, 1. vuosi väitösteema: Konsekutiivitulkit vieraiden kielten ammattilaisina Muistikouluttaja v:sta PÄIVÄN N TEEMOJA 1. Eksperttiys ja eksperttien muisti miten ekspertti eroaa noviisista? eksperttien muistintutkimusta 2. Muistitoimintojen synnynnäisyys - temperamentit mikä ihmeen temperamentti? temperamenttien suhde persoonallisuuteen temperamenttien synnynnäisyys tarkkaavaisuuteen vaikuttavat temperamenttipiirteet stressaantumiseen vaikuttavat temperamentit 3. Muisti ja dementiat eri dementiatyypit ja mistä ne johtuvat mikä on dementiaa ja mikä ei - yhteenvetoa 1

2 Eksperttiys, johdattelua aiheeseen Miten ekspertti eroaa taviksesta? Miten ekspertti eroaa noviisista? Eksperttiyden jaottelua Chi, 2003, 22 Novice noviisi Initiater aloittelija (käynyt läpi l initiaatioriitit) Apprentice oppipoika Journeyman ammattilainen, asiantuntija Expert - ekspertti, huippu-,, eliitti- Master mestari, opettaja S.Hiltunen/

3 Ekspertti vs. asiantuntija Asiantuntijuus taito, jonka kuka tahansa oppia hyvin, esim. lukutaito perusmatematiikka laulu piirtäminen Noviisi aloittelija jollakin erikoisalalla Esim.: KääK äännöstieteen opiskelija vs. kaksikielinen henkilö vs. kääk ääntäjä/tulkki S.Hiltunen/ Ekspertin määrittelyä Ericsson ja Smith, 1991: eksperttiys pysyvä huipputasoinen suoritus tietylle erikoisalalle tyypillisissä tehtäviss vissä Eksperttiys vaatii vähintv hintään n 10 v:n paneutumista johonkin erikoisalaan S.Hiltunen/

4 Eksperttiys ei synnynnäinen Ericsson K.A. ym., 1993: ÄO ei korreloi poikkeuksellisten taitojen kanssa: kyvykkyystestit korreloivat vain työuran alkuvaiheessa, 5 kokemusvuoden jälkeen j eroa ei enää ole Kyvykkyys (talent( talent) = varhain aloitettua harjoittelua: Schlaug ym., 1995: absoluuttinen sävelkorva: s saavutetaan vasta 6-vuotiaana: 6 altistus ja harjoittelu opittu taito ei synnynnäinen Määrätietoinen harjoittelu (deliberate practise) S.Hiltunen/ Määrätietoinen harjoittelu intensiivistä harjoittelua n. 4 t/pv, pv/vko motivaatio harjoitteluun ja parantamiseen tavoitetietoisuus tietoisuus palaute omasta edistymisestä S.Hiltunen/

5 Määrätietoinen harjoittelu Tehtävien toistuminen (kokemus) ei yksinää ään riitä tietoa on uudelleenorganisoitava: tarkkuuden nopeutuminen virheistä oppiminen uusia vaihtoehtoisia menetelmiä harjoittelua on ohjattava tietoisesti (treenaus, valmennus) ohjeet auttavat heikompia eniten epäonnistumisten sieto tasannevaiheesta ylipää ääseminen voi vaatia poisoppimista automatisoitumista varottava tietoisesti! tietoinen ponnistelu (uudet tavoitteet) Määrätietoinen harjoittelu eksperttiys vaatii: kv-tason tutkijaksi pääp ääsy vaatii: 80 t/vko kun huipulla: menestyneet kirjailijat ja tutkijat: 4 t/pv kirjoittamiseen yleensä aamupäiv ivällä ja joka arkipäiv ivä tällöin vaaditaan: alan parhaiden tason saavuttamista alan huippujen tason ylittämist mistä uusia innovaatioita esim. urheilijoiden ja muusikoiden tason nousu on koulutuksen ansiota S.Hiltunen/

6 Ekspertti vs. tavis Ekspertti vain omalla alallaan, ei siirry muille aloille: työmuistiteht muistitehtävissä parempia vain omaa alaa edustavissa tehtäviss vissä,, ei yleisesti: Chase ja Simon (1973), shakki: ekspertit muistivat paremmin pelitilanteen kannalta olennaisia asetelmia mutta eivät satunnaisia Automatisoituneet perustoiminnot noviisien ongelma tiedonhaussa (vihjeiden avulla hekin pääp ääsevät t käsiksi k tarvittavaan tietoon) Tarvittavan tiedon valikointi Metakognitiiviset taidot (itsereflektointi( itsereflektointi) S.Hiltunen/ Ekspertti ymmärt rtää ja integroi tietoa eri Tarkkaavaisuuden suuntaaminen erilaista: esim. lääl ääketieteen opiskelijat muistavat yksityiskohtia ja ekspertit yleisempää olennaista informaatiota Havainnot: suuremmat yksiköt syvällist llistä tietämyst mystä järjestellään n malleiksi, jotka automatisoituvat Nykyisen tilanteen analyysi ja tulevan ennakointi Ekspertti vs. tavis laadullinen (ei määm äärällinen) ongelmanratkaisu pienet vihjeet riittävät t ratkaisuun nopea palaute edistää kehitystä Keskeytykset eivät vaikuta suoritukseen Fysiologinen sopeutuminen (sormien pituus ja näppn ppäryys muusikoilla, urheilulajit etc.) S.Hiltunen/

7 Temperamentit Johdatusta aiheeseen Joskus on hyvin vaikeaa ymmärt rtää,, miksi joku ihminen käyttk yttäytyy ytyy (tai reagoi) siten kuin käyttk yttäytyyytyy Esimerkkinä henkilökultit kultit S.Hiltunen/ Johdatusta aiheeseen Esimerkkinä suhtautuminen ilmastonmuutokseen: ei ilmasto muutu (sekin tutkimus todistaa...) ei koske minua (ei tule mun elämän n aikana, mulla ei oo lapsia...) miksi meidän n pitäis is tehdä mitää ään n (tehköö ööt muut, isommat, USA, Kiina, Intia...) ei sillä ole mitää ään n vaikutusta mitä me tehdää ään... S.Hiltunen/

8 Temperamentti - mitä se on? joukko synnynnäisi isiä taipumuksia tai valmiuksia: tapa reagoida toistuvasti samalla tavalla samankaltaisessa tilanteessa ulkoisiin ärsykkeisiin ja/tai sisäisiin isiin ärsykkeisiin temperamentit noudattavat normaalijakaumaa: poikkeavat havainnot (outliers( outliers) oleellisia: korkea tai matala temperamenttipiirre: sijoittuu jakauman äärip ripäihinihin ihmisten erilaisuus (= yksilöllisyys) llisyys) johtuu temperamentista: kun kuvailemme toisiamme, käytk ytämme yleensä temperamenttipiirteitä S.Hiltunen/ Temperamentti - mitä se ei ole? temperamentti = tapa reagoida samalla tavalla EI tarkoita käyttäytymistä reaktion seurauksena: käyttk yttäytymistapansa ytymistapansa ihminen valitsee myöhästely voi johtua helposta häiritth irittävyydestä,, mutta on silti huonoa käytk ytöstä Ei tarkoita taitoja,, ne opitaan S.Hiltunen/

9 Temperamentin tunnistaminen itsessä samalla kun esittelen temperamenttityylejä,, merkitse itsellesi muistiin, kuinka vahva sinun kohdallasi kyseinen piirre on: Elämyshakuisuus Stressitilanteiden tulkinta: Temperamentti: Cloninger (novelty seeking, NS) kiihtyy uusista ärsykkeistä, jotka vihjaavat palkintoon tai rangaistuksen välttv lttämiseen: innostuu uusista asioista ja muutoksista näkee erilaiset asiat miten asian voisi tehdä toisin kyllästyy rutiineihin, inhoaa sääntöjä utelias innokas oppimaan/ tekemää ään uutta ei stressaannu helposti, vaikka muutoksia paljon ja jatkuvasti MUTTA: : voi jättj ttää asioita kesken (sinnikkyys?) S.Hiltunen/ Turvallisuushakuisuus (harm avoidance, HA) reagoi intensiivisesti kielteisiin ärsykkeisiin tai niiden mahdollisuuteen: välttää riskejä pitää rutiineista, ohjeista tehdään n kuten ennenkin suhtautuu varovaisesti kaikkeen uuteen oppijana pääp ääsee varmasti tuloksiin JOS ei muutoksia muutokset: stressi: tarvitsee sopeutumisaikaa suorituskyky laskee helposti: esim. oppimisympärist ristö: uusi luokkahuone tentissä stressi ) 9

10 Temperamentti: Cloninger Kiitoksenkaipuu (reward dependency, RD) reagoi intensiivisesti etenkin sosiaaliseen palautteeseen: riippuvainen ulkopuolisesta myönteisest nteisestä palautteesta oppijana sitkeä,, JOS saa hyviä tuloksia ja kiitosta voi stressaantua: sydäntautiriski (etenkin miehillä Suomessa), JOS yhdistyy matalaan turvallisuushakuisuute en ja korkeaan sinnikkyyteen S.Hiltunen/ Seurallisuus (sosiaalisuus) (socialability) mieluummin seurassa kuin yksin Lapsena: lähestyy muita ihmisiä pelotta Aikuisena: hakeutuu toisten ihmisten seuraan pitää ihmisiä kiinnostavina sosiaaliset taidot voivat silti olla huonot! liittyy usein kiitoksenkaipuuseen: vaikea sanoa ei,, koska pelkää jäävänsä yksin stressi: : jos muilla yhtaikaa, helpompi selviytyä yhdessä Temperamenttipiirteitä S.Hiltunen/ Sinnikkyys (persistence) pitäytyy palkinnon mahdollisuutta lisää äävässä käyttäytymisessä (Cloninger ym., 1994, TCI) ei helposti häiritth irittävissä, palaa nopeasti tehtävän pariin keskeytyksen jälkeen osaa hyvin keskittyä,, jatkaa sinnikkää äästi loppuun lapsena hyvä koulutyöhön keskittyminen mutta jankkaa helposti joskus liika sinnikkyyskin voi olla ärsyttävääää Häirittävyys (distractability) havaitsee herkästi kaikki uudet ärsykkeet unohtaa asioita, kun lähtee l uuden ärsykkeen perää ään lapsena helppo: voi johdattaa huomion muualle mutta unohtelee helposti aikuisena voi oppia tekemää ään monta asiaa yhtaikaa tarttuu heti toimeen, nopea motivoitumaan, herkkä toisten pyynnöille ja vihjeillekin niistä, etenkin, jos on samalla sosiaalinen tai kiitosta kaipaava MUTTA: asiat jääj äävät t helposti kesken (JOS( ei sinnikäs) s) 10

11 Temperamentti - synnynnäisyys = synnynnäinen (ilmaantuu varhain) = biologinen pohja (välitt littäjäaineet) ilmenee lapsen hermojärjestelm rjestelmän kypsymisen myötä ympärist ristö,, hoito, kasvatus vaikuttavat myös välittäjäaineiden transkription (geenien lukemisen) kautta (suhteellisen) pysyvä: ihmisten välinen v järjestys ei muutu: = jos ystävykset lapsina: Pekka aktiivinen, Liisa ei aikuisina: Pekka aktiivisempi kuin Liisa S.Hiltunen/ Temperamentti ja ympärist ristö Tilanne määm äärittelee temperamenttipiirteen merkityksen Goodness of fit yhteensopivuus korkea temperamenttipiirre ei ole ristiriidassa ympärist ristön n vaatimusten kanssa Poorness of fit yhteensopivuus matala = stressi: yksilön n ja ympärist ristön n välinen v ristiriita S.Hiltunen/ ihminen voi huonosti 11

12 Temperamentti ja ympärist ristö Aikasidonnaisuus Ennen: elämyshakuiset löysivl ysivät t Amerikan Nyt: riskihakuinen käytk ytös s (ekstreem-lajit; huumeet, alkoholi; jopa rikollisuus) Kulttuurisidonnaisuus ujous länsimaissa l ja etenkin USA:ssa - sairaus Kiinassa toivottavaa: osoitus hyväst stä kasvatuksesta ja muiden ihmisten kunnioituksesta S.Hiltunen/ Temperamentti ja ympärist ristö Sukupuolisidonnaisuus: tietyt asiat sallitumpia tytöille kuin pojille (naisille kuin miehille) ja päin p vastoin Ikäsidonnaisuus: säännöllisyys: vauvalla myönteinen ominaisuus aikuisella häiritsevh iritsevä,, jos puolison sääs äännöllisyys on matala aikuisen temperamentti voi hävith vitä vaaditun hyvän n käytk ytöksen alle voi vahvistua myöhemmin, kun ympärist ristön vaatimukset heikentyvät t (lapset muuttavat pois kotoa yms.) S.Hiltunen/

13 Temperamentit ilmenevät t uskomuksina käytk ytöksen ja puheiden tasolla: esimerkkinä suhtautuminen ilmastonmuutokseen (kärjistetysti ) Temperamentti Elämyshakuisuus Turvallisuushakuisuus Kiitoksenkaipuu Sinnikyys Häiriintyvyys Kumpi ääripää Tekniikka/raha ratkaisee Kaikkihan me kuollaan joskus Puhe, jolla ilmentää Jännää: ihmiskunnan suurin käytännön koe Kun teen kaikkeni, muut kiittävät, esim. EU edelläkävijänä Pakko tehdä jotain, en saa muuten rauhaa, muut tekevät, jos tekevät (John Webster) Teen kaikkeni, vaikka muut ovat vastaan (Schwarzenegger) Ei meidän tekemisillä ole väliä hyttysen paskan vertaa (Kiina, USA tehkööt) Huomaa kaikki merkit sairastuu niistä (Pasi Toiviainen) Ei koske minua: Ei se mun elämän aikana tule. Muisti ja stressi 13

14 Alzheimerin tauti, oireita Yleisin (60%) Esiintyvyys nousee voimakkaasti iän i n myötä: 2% 65-vuotiailla, 25% yli 85-vuotiailla Etenee yleensä hitaasti ja tasaisesti: kesto keskimää äärin 10 vuotta Erityisesti uuden oppiminen ja lähimuisti l heikentyvät Ensin ajantajun, sitten paikantajun katoamista Ei tunnista olevansa sairas Alzheimerin tauti Lähde: Alzheimer's disease, From Wikipedia, the free encyclopedia 14

15 Vaskulaariset dementiat Aivoverenkierron häirih iriötiloja Toiseksi yleisin dementian aiheuttaja (20-30%) Taudin kesto keskimää äärin 8 vuotta, etenee usein portaittain Oireet riippuvat siitä,, missä vauriot sijaitsevat Masennus, unihäiri iriöt, ahdistus Toiminnan hidastuminen Toispuolihalvaukset ja sekavuustilat Muisti ja sairaudentunto usein paremmin säilyneitä kuin Alzheimerin taudissa Lewyn kappale -dementia = LBD Kolmanneksi yleisin dementian aiheuttaja Alkaa usein vuotiaana, harvoin perinnöllinen Johtuu aivojen hermosolujen muutoksista, Lewyn kappaleista solukuolema Lähde: nature.com Sairautta saattaa edeltää selittämätt ttömät kaatumiset, pyörtymiset ja tajuttomuuskohtaukset Alkuvaiheessa muisti paremmin säilynyts 15

16 Lewyn kappale -dementia, oireita Konkreettiset näköharhatn harhat, harvemmin kuuloharhat Voimakkaat vireystilan vaihtelut Oireet vaihtelevat päivp ivästä ja viikosta toiseen Paranoidisuutta ja aggressiivisuutta voi esiintyä Kävellessä taipumus kallistua eteenpäin Lähde:netterimages.com Frontaaliset dementiat 2% kaikista dementiatapauksista Alkaa usein ennen 70 vuotta (45-60 v) Syynä aivojen otsa- ja ohimolohkoja vaurioittavat sairaudet = frontaali- ja temporaalilohko otsalohko sääs äätelee sosiaalista käytk ytöstä,, ohjaa toimintoja ohimolohkossa sijaitsee mm. kielen ymmärt rtämisen alue (Wernicken alue) S.Hiltunen/ Lähde:softpedia.com 16

17 Frontaaliset dementiat Muistioireet kohtuullisen lieviä (vrt. Alzheimer) Kiinnostuksen puute, henkinen jäykkyys, j sosiaalinen vetäytyminen Sosiaalisesti sopimaton käytk ytös, ei estoja, impulsiivisuus, häiriintyvyysh Henkilön persoonallisuus voi muuttua Estottomuus ja sopimaton käyttk yttäytyminen ytyminen lisää ääntyvät Toiminta voi olla impulsiivista, suunnittelematonta ja ärsykesidonnaista Toisaalta henkilö voi olla apaattinen Frontaaliset dementiat: Semanttinen dementia Semanttisen dementian oireet (ohimolohko): Huomattava ja aikainen kielitaidon huononeminen Stereotypiat, puheen jatkuva väheneminenv Puheen tuottamisessa saattaa ilmetä vaikeuksia Käytännön n taidot ja avaruudelliset taidot säilyvs ilyvät kohtuullisina 17

18 Alkoholiperäinen inen dementia Kroonikkoalkoholisteista 50%:lla kognitiivisia häirih iriöitä 10%:lla on muistihäiri iriöitä tai dementiaa Syynä: pään n alueen vammat puutostilat aivoverenkierron häirih iriöt kirroosi keskushermoston infektiot jne. Alkoholiperäinen inen dementia sairastumisen jälkeisten j tapahtumien häviäminen muistista, jopa vuosien mittaiselta ajalta ennen sairastumista ja sen jälkeenj mieleenpainamiskyvyn heikkeneminen ahdistusta, jota paikataan satuilemalla vähitellen satuilu loppuu ja tilalle tulee masennus työmuisti voi olla hyvin säilynyts raitistuneella oireet voivat hävith vitä 18

19 Huono muisti vs. dementia Hyvämuistisenkin muisti pätkiip Kielen kärjellk rjellä -ilmiöt: nuoret krt/vko iäkkäämmät t krt/vko Hyvä muisti on olennaisen havaitsemista Tunnereaktiot hyväss ssä ja pahassa motivaatio, kiinnostus pelko, stressi, jännittj nnittäminen Jätä rauhaan! Keskity! Jos muisti pätkiip Liian paljon erilaisia asioita yhtaikaa mielessä Keskity! Lepo, uni, rentoutus Pitkäaikainen stressi Kertaus on opintojen äiti Muistijälki ei kiinnity PKM:ää ään Kielen kärjellk rjellä Liikunta Pitkäkestoinen kestoinen muistijälki rappeutuu??? 19

20 Jos muisti pätkiip Masennus Estrogeenin puute (keski-ik ikäiset iset naiset) Luontaistuotteet? Luontaishoidot? Liikunta Korvaushoito? / Sinikka Hiltunen Glukokortikoidit Lääkityksen vähennys? Korkea verenpaine (140/90) Uniapnea Hoito Huono vatsa Lähteitä: : Eksperttiys Chi M.T.H., 2003: Two Approaches to the Study of Expert's Characteristics, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, 21-30, Cambridge:Cambridge University Press. Ericsson K.A., Smith J., 1991: Prospects and limits in the empirical study of expertise, Teoksessa K.A. Ericsson, J. Smith (toim.), Toward a General Theory of Expertise: Prospects and Limits, Cambridge: Cambridge Univeristy Press, Ericsson K.A., Delaney P.F., 1999: Long-term Working Memory As an Alternative to Capacity Models of Working Memory in Everyday Skilled Performance, Teoksessa A.Miyake ja P.Shah (toim.), Models of Working Memory. Mechanisms of Active Maintenance and Executive Control, , Cambridge: University Press Ericsson K. A., Kintsch, W., 1995: Long-term working memory, Psychological Review, 102:2, Ericsson K.A., Krampe R. Th., Tesch-Römer C., 1993: The role of deliberate practice in the acquisition of expert performance, Psychological Review, 100:3, van Gog T., Ericsson K.A., Remy M., Rikers P., Paas F., 2005: Instructional design for advanced learners: Establishing connection between the theoretical frameworks of cognitive load and deliberate practice, 53:3, Feltovich P.J., Prietula M.J., Ericsson K.A., 2006: Studies of expertise from psychological perspectives, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, 41-67, Cambridge:Cambridge University Press Horn J. & Masunaga H., 2006: A merging theory of expertise and intelligence, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, , Cambridge:Cambridge University Press. Gobet F., Lane P.C.R, Croker S., Cheng P.C-H., Jones G., Oliver I., Pine J.M., 2001: Chunking mechanisms in human learning, Trends in Cognitive Sciences, 5:6,

21 Lähteitä: : Temperamentit Keltikangas-Järvinen Liisa,, 2008: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta Keltikangas-Järvinen Liisa, 2006: Temperamentti ja koulumenestys, WSOY Keltikangas-Järvinen Liisa, 2004: Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys, llisyys, WSOY Lähteitä: : Muisti ja dementiat Hancock J., 2001: Muistimestari Hietanen M. ym. (toim.), 2005: Tunne muistisi: käytk ytä,, kehitä,, kohenna Kalakoski V., 2007: Muistikirja Kohonen A., 1998: Nerokas nolla Lurija, 1996: Suurmuistaja Sacks O., 1988: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi 21

Temperamentit tutkimuskohteena

Temperamentit tutkimuskohteena Hän oli ihan sairaana huolesta: Temperamentit ja sairastumisalttius Hyvinkää ään n opisto, 26.3.2014 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Minä oppijana. Helsingin kesäyliopisto, ,

Minä oppijana. Helsingin kesäyliopisto, , Minä oppijana Helsingin kesäyliopisto, 24.8.2016, 1720.15 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Tohtoriopiskelija,

Lisätiedot

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Muisti-kollovio, 8..3 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK käännöstiede 992 FM kognitiotiede 8 tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 975

Lisätiedot

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Tavoitteista totta NLP avuksi

Tavoitteista totta NLP avuksi Tavoitteista totta NLP avuksi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 9.5.10.5.2014 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK, käännöstiede, 1992 tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Muistin ihmeellisyydestä

Muistin ihmeellisyydestä Muistin ihmeellisyydestä SKTL, paikallisosasto, 17.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija - Helsingin

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Miten lasten ja nuorten minäpystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa? NLP-harjoitus: kielteisen, rajoittavan uskomuksen muuttaminen hyödynnetään kieltä Minäpystyvyyden

Lisätiedot

Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen

Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Yksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta

Yksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta Yksilöt opetuksessa Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä Humanistinen tiedekunta Johdanto Opiskelijat yksilöinä voiko opiskelijoita tyypitellä? Lackner: tyypittelyn

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk

Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk Esitetään, että kyse on synnynnäisistä kyvyistä esim. pallotuntuma, peliäly, lumituntuma Toisaalta, että kyse on yksilön potentiaalista oppia uusia asioita

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina KäTu-2015-symposium, 10.4.2015 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO KÄYTTÄYTYMISTIETEIDEN LAITOS KOGNITIOTIEDE www.muistikuisti.net Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Temperamentit tutkimuskohteena

Temperamentit tutkimuskohteena Temperamentit tutkimuskohteena Hyvinkään opisto 4.4.2012 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Asiakkaiden ajatuksia laadusta ja arvioinnista. kelä

Asiakkaiden ajatuksia laadusta ja arvioinnista. kelä laadusta ja arvioinnista päihdetyössä Kimmo MäkelM kelä Asenne ratkaisee! Tää on työtä sydämell mellä Laadun ominaisuuksien jaottelu (Outinen ym. 1994) Toiminnan edellytysten laatu Toiminnan laatu Toiminnan

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

LUENTO 3. Toiminnan kehä

LUENTO 3. Toiminnan kehä LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Onnistu opiskelussa Ajankäyttö sujumaan! 22.9.2016 Opintopsykologi Minna Nevala Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Miten opiskelu Aallossa eroaa aiemmista opinnoistasi? Mitä taitoja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Riskikäyttäytyminen liikenteessä

Riskikäyttäytyminen liikenteessä Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 5.5.2015, Lappeenranta Riskikäyttäytyminen liikenteessä Sirkku Laapotti Mitä riskikäyttäytyminen on? Mistä johtuu? Miten voidaan vaikuttaa? 1 Riskikäyttäytymistä

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:

Lisätiedot

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani Tarvitsen enemmän apua Diabetes pelottaa minua Minulla on välillä tosi vaikeita hetkiä Diabetes hallitsee

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Melu (buller, noise)

Melu (buller, noise) Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?

Lisätiedot

Kuinka saada kiire hallintaan?

Kuinka saada kiire hallintaan? Kuinka saada kiire hallintaan? Työterveyspsykologi, PsL Tiina Koivisto Alustuksen runko Kiireen vaikutus hyvinvointiin Kiireessä muisti pätkii ja luovuus kärsii Enemmän vähemmällä tilaa suunnittelulle

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Mindfulness-kerho Mielekäs

Mindfulness-kerho Mielekäs Mindfulness-kerho Mielekäs Hyväksyntä 17.03.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot