Sivistystyönantajat kehittää koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen toimintaedellytyksiä tulevaisuuden Suomessa.

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2019 (1/5) TOIMINTASUUNNITELMA YLEISTÄ Sivistystyönantajat kehittää koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen toimintaedellytyksiä tulevaisuuden Suomessa. Sivistystyönantajien visio on olla opetus- ja korkeakoulualan merkittävin työnantajien edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Vuonna 2019 liitto toimii vahvistetun strategiansa mukaisesti. Syksyllä 2018 arvioidun strategian taustalla on tulevaisuuden toimintaympäristön analyysi, missä keskeisimpinä tulevaisuuden muutosvoimina nähdään koulutuksen aseman ja rakenteiden muutos, työelämän muutos, julkisen talouden kehittyminen, digitalisaatio ja kansainvälisyys. Sivistystyönantajien strategiset painopisteet vuonna 2019 ovat: 1. Vahvistamme koulutuksen ja tutkimuksen keskeistä asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen kehittämisessä 2. Uudistamme työehtosopimuksia ja vaikutamme lainsäädäntöön, huomioiden muuttuva työelämä ja toimintaympäristö 3. Vahvistamme tietoisuutta koulutusja tutkimusalan työnantajuudesta ja jäsentemme roolia työnantajina 4. Tuemme yksityisten toimintamuotojen kasvua koulutusja tutkimusalalla 5. Kasvatamme toimintamme vaikuttavuutta ja uudistamme toimintatapojamme palvelemaan yhä tehokkaammin jäsentemme tarpeita Strategiset painopisteet toimivat perustana vuositasoiselle toiminnan suunnittelulle, minkä yhteydessä määritellään tarkemmat tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet sekä aikataulut eri toimenpiteille. Sivistystyönantajien hallituksella on valmistelun apuna työmarkkinavaliokunta ja elinkeinopoliittinen valiokunta. Lisäksi työmarkkina-asioita valmistelevat Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ry (SYTY) ja Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Työnantajayhdistys ry.

2 (2/5) Sivistystyönantajat on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n aktiivinen jäsen. Liitto vaikuttaa EK:n näkemyksiin ja tavoitteisiin sekä työmarkkinapoliittisissa että elinkeinopoliittisissa asioissa. EK:n ja liittoyhteisön kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on hyödyntää EK:n ja liittoyhteisön toimintaa tukevat mahdollisuudet laaja-alaisesti. Vuoden 2019 aikana lisätään liiton edunvalvonnan toimia Euroopan unionin tasolla, erityisesti ennakoivissa toimissa. Sivistystyönantajat on European Federation of Education Employers EFEE:n jäsen. Liitto osallistuu EFEE:n toimintaan, tavoitteena vaikuttaa riittävän ajoissa komission kantoihin opetus- ja korkeakoulusektoria koskevissa asioissa. 2. TYÖMARKKINATOIMINTA Työmarkkinatoiminnan keskeisenä tavoitteena on luoda vakautta työmarkkinoille ja vaikuttaa työelämää koskevan lainsäädännön kehittämiseen sekä turvata jäsentyönantajien toimintaedellytykset kehittämällä aktiivisesti jäsenorganisaatioiden soveltamia työehtoja. Työehtoja kehitettäessä keskeisenä tavoitteena on lisätä joustavuutta ja kilpailukykyä. Jäsenten toimintaa ja työsuhteita koskevan lainsäädännön sisältöön vaikuttaminen huomioidaan entistä voimakkaammin osana työmarkkinatoimintaa. Vaikuttamistyössä pyritään varmistamaan sen oikeaaikaisuus olemalla yhteydessä päättäjiin ja valmisteluun osallistuviin tahoihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Omia tavoitteita nostetaan esiin myös uusin avauksin. Lainsäädännön muutosten vaikutukset työehtosopimuksiin ennakoidaan ja niihin kiinnitetään huomiota jo neuvottelukierrokseen valmistauduttaessa ja tavoitteita asetettaessa. Sivistystyönantajien työehtosopimukset ovat voimassa koko toimintavuoden ajan. Työehtosopimuksissa määritellyt työryhmät työskentelevät sopimuskauden aikana sovitun mukaisesti. Toimintavuoden aikana toimivissa työryhmissä käsitellään mm. määräaikaisia työsuhteita, palkkaus- ja työaikajärjestelmien uudistamista sekä työhyvinvointia ja työsuojelua. Toimintavuoden aikana liittoyhteisössä aloitetaan valmistautuminen seuraavaan neuvottelukierrokseen. Sivistystyönantajien näkemykset ja kannat neuvottelukierrokseen liittyen nostetaan esille aikaisessa vaiheessa. Myös neuvotteluosapuolten välillä pyritään löytämään yhteisiä tavoitteita seuraavaa neuvottelukierrosta silmällä pitäen. Työhyvinvoinnin ja työsuojelun työryhmien työskentelyn ja yhteisesti edistettävien aiheiden avulla luodaan entistä parempia neuvottelusuhteita työmarkkinaosapuolten välille. Työntekijäjärjestöjen kanssa järjestetään myös yhteisiä tilaisuuksia Sivistystyönantajien tavoitteiden edistämiseksi.

3 (3/5) Jäsenistöä osallistetaan työmarkkinatoimintaan ja muutosten valmisteluun työehtosopimusten työryhmien työssä sekä seuraavaan neuvottelukierrokseen valmistauduttaessa. Näin työelämässä ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä jäsenten erilaiset toimintatavat voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon. Neuvotteluosapuolet käyvät tutustumassa jäsenten toimintaan. Tällä edistetään työmarkkinaosapuolten välisiä luottamuksellisia neuvottelusuhteita sekä samalla tuetaan hyvien käytänteiden jakamista jäsenten välillä. Jäsenneuvonnan ja muun jäsenpalvelun korkea laatu säilytetään. Jäsenten roolia työnantajina vahvistetaan koulutusten, jäsenneuvonnan sekä muun jäsenpalvelun kautta. Toimintakauden aikana jäsenistölle kohdennetaan koulutusta mm. työlainsäädännöstä ja työehtosopimusten sisällöstä. Oppilaitos- ja yliopistokohtaisten koulutusten tai ajankohtaispäivien järjestämistä jatketaan. 3. ELINKEINOPOLIITTINEN TOIMINTA Elinkeinopoliittisen toiminnan tavoitteena on edistää jäsenten toimintaedellytyksiä vaikuttamalla koulutusja tutkimuspolitiikkaan sekä tuomalla esille koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä yhteiskunnassa ja työelämässä. Toiminnan vaikuttavuuden kehittämisessä painottuvat yhteistyö eri sidosryhmien kanssa sekä viestintä. Elinkeinopoliittista edunvalvontaa sidotaan aiempaa enemmän suomalaisen työelämän kehittämiseen. Tässä korostuu yhteistyö työmarkkinavastuualueen kanssa. Yhtenä teemana tulee olemaan jatkuvan oppimisen ja työvoimapulan haasteisiin vastaaminen. Liitto edistää jäsentensä roolia ja edellytyksiä mm. jatkuvassa oppimisessa ja työperäisen maahanmuuton tukemisessa. Alkuvuoden ja kevään 2019 merkittävä vaikuttamiskohde on eduskuntavaalit ja tuleva hallitusohjelma. Vaikuttamista tehdään vahvistettujen vaalitavoitteiden ja laaditun suomalaisen koulutusjärjestelmän vision pohjalta. Vaikuttamistyössä nostetaan rohkeasti esille konkreettisia esityksiä ja toimintamalleja, joilla määriteltyjä tavoitteita konkretisoidaan. Liitto on aktiivinen vaikuttaja kansallisessa korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikassa ja toimii aiempaa enemmän myös keskustelunavaajana. Liitto osallistuu aktiivisesti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision toimeenpanotyöhön. Toimintavuonna edistetään edelleen korkeakoulujen työelämäyhteistyötä, hyödyntäen liiton omaa tiedontuotantoa ja järjestämällä elinkeinoelämän ja korkeakoulujohdon välisiä kohtaamisia.

4 (4/5) 4. TALOUSPOLITIIKKA Oppilaitosten edunvalvonnan keskeisiä painopisteitä ovat muun muassa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen uudistusten vaikutusten seuraaminen ja toiminnan kehittäminen. Liitto edistää vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen asemaa ja tunnettuutta osana suomalaista koulutusjärjestelmää, jotta niiden tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään paremmin muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin mm. jatkuvan oppimisen haasteisiin vastaamisessa. Liitto jatkaa vaikuttamistyötä yksityisen toimintamuodon edistämiseksi. Sivistystyönantajat jatkaa vaikuttamistaan sote- ja maakuntauudistukseen jäsenten toimintaedellytysten näkökulmasta. Erityisenä teemana on varmistaa kasvupalvelu-uudistuksen mukanaan tuomien muutosten hyödyntämismahdollisuudet liiton jäsenten osalta. Tiivistä yhteistyötä ja yhdessä tekemistä jatketaan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, sen jäsenliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa uudenlaisia toimintatapoja toteuttaen. Elinkeinopoliittisessa kannanmuodostuksessa osallistetaan jäseniä aktiivisesti, jotta vaikuttamisessa voidaan huomioida kattavasti jäsenten toimintaympäristö ja tarpeet. Talouspolitiikan seurannan ja tilastoinnin keinoin tuetaan liiton strategisten painopisteiden toteutumista. Lisäksi tuotetaan ja viestitään talouspolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa yhdistävää tietoa jäsenille, sidosryhmille sekä julkiseen keskusteluun. Työehtosopimusneuvotteluihin valmistautumisen tueksi tuotetaan luotettavaa vaikutuslaskentaa ja näkemystä toimintaympäristön muutoksista pidemmällä aikavälillä. Samoin elinkeinopoliittista edunvalvontaa tuetaan tilasto- ja tutkimustiedolla sekä vaikutusarvioinnilla. Vuoden 2019 painopisteitä ovat eduskuntavaaliteemojen tukeminen sekä työmarkkinasektorin työryhmätyöskentelyn tukeminen. Liiton näkyvyyden kasvattamiseksi tuotetaan uusia näkökantoja toimialaa koskevasta tilasto- ja tutkimustiedosta, yhdistäen talouspoliittista ja koulutuspoliittista näkökulmaa. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti yleiseen talouspoliittiseen keskusteluun tuoden esiin toimialan näkemyksiä. Keskeisiä teemoja tiedonjalostamisessa ja -jakamisessa ovat osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen merkitys, panostus ja vaikuttavuus. Sivistystyönantajat tuottaa palkkatilastot aiempien vuosien tapaan. Aineistolla tuetaan jäsenten työnantajatoimintaa. Lisäksi vuonna 2019 kootaan koulutusja tutkimusalaa käsittelevä ennakoiva ja tulevaisuussuuntautunut katsaus.

5 (5/5) 5. VIESTINTÄ JA YHTEISKUNTASUHTEET 6. LIITON TALOUS Sivistystyönantajat panostaa kokonaisvaltaiseen ja tavoitteelliseen työhön liiton ja jäsenten tunnettuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Viestintä integroidaan yhä kiinteämmäksi osaksi liiton edunvalvontatoimintaa. Ratkaisukeskeiset viestit kytketään laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Selkokielisyys, oikea-aikaisuus ja systemaattisuus ovat keskeisiä teemoja liiton viesteissä. Viestinnällä tuetaan myös jäsenten tietoisuutta liiton edunvalvontatoiminnasta. Lisäksi painopisteenä vuonna 2019 on sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen erityisesti vaikuttajaviestinnässä. Vuonna 2019 liitto tuo esiin koko toimialaa koskevia teemoja ja jatkaa jäsentarinoiden tuottamista edunvalvonnan tueksi. Yleisten edunvalvontatavoitteiden lisäksi huomioidaan jäsenten yhteisiä viestinnällisiä tarpeita. Asiantuntijat vahvistavat näkyvyyttään ja erityisesti sosiaalisessa mediassa toimitaan aktiivisina keskustelijoina. Näkyvyyden lisäämiseksi kehitetään ja toteutetaan uusia toimintatapoja. Eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen on vahvasti esillä myös viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden vastuualueella. Vuoden 2018 budjetti on toteutumassa pääosin suunnitellun mukaisena. Liiton taloudellinen tilanne on vakaa. Vuodelle 2019 on ennakoitu kohtuullista kustannusten nousua henkilöstömenoissa ja toimitilamenoissa. Vuoden 2019 talousarvio on 149,10 euroa ylijäämäinen. Tuotot Jäsenmaksuperusteet esitetään pidettäväksi ennallaan. Vuoden 2019 jäsenmaksujen tulo on budjetoitu lähestulkoon vuoden 2018 toteuman mukaisena. Vuoden 2019 jäsenmaksut määräytyvät vuoden 2018 tietojen perusteella. Kulut Henkilöstömitoitus on tehty 13 henkilötyövuoden mukaan. Kulujen budjetoinnissa on huomioitu panostaminen liiton valittuihin strategisiin painopisteisiin sekä työehtosopimusten mukaisten työryhmien työskentely ja vaikuttaminen tulevaan hallitusohjelmaan.