Kirkastuuko talous 2018? Johtava ekonomisti Penna Urrila Sähköurakoitsijapäivät 2017

Transkriptio

1 Kirkastuuko talous 2018? Johtava ekonomisti Penna Urrila Sähköurakoitsijapäivät 2017

2 Aiheita Maailmantalous marraskuussa 2017 Suomen taloustilanne: selvä käänne parempaan Työmarkkinoiden tilanne ja kilpailukyky Pitkän aikavälin näkymiä 2

3 UK

4 4

5 5

6 6

7 Globaalin talouden yhteenveto Kasvu noin 3½ % => lähellä viimeisen 50 vuoden keskiarvoa Viime aikoina kasvuennusteita jopa nostettu Aasia ja Kiina vetävät vahvasti EU:n kasvu vahvistunut (Ranska, Italian pankit??) USA:n ennusteita laskettu hieman Odotukset yritysmyönteisistä uudistuksista haipuneet Kasvanut epävarmuus (talous)politiikasta Talouspoliittinen ympäristö yhä epänormaali, keskuspankkien tukitoimet päällä Inflaatio edelleen maltillista 7

8 Globaalin talouden riskejä ja epävarmuuksia Lyhyellä aikavälillä mm. Keskuspankkien kyky palata hallitusti kohti normaalia? Kiinan pankkisektorin tila ja läpinäkymättömyys USA:n sisä- ja talouspolitiikka Brexit Geopolitiikka Pohjois-Korea, Syyria, Itä-Ukraina, Venezuela ja muut öljyntuottajat Pitkällä aikavälillä monta tuntematonta: Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Väestön ikääntymisen talousvaikutukset Digitalisaatio Laaja, sinänsä positiivinen muutosvoima, mutta mikä on eri talouksien sopeutumiskyky? Penna Urrila

9 Suomen taloudessa selvä käänne parempaan

10 Suomen talouskasvu kiihtyy tilastohistoriaa tarkennettu ylös 105 Tuotannon suhdannekuvaajan trendin tarkentuminen Kasvu alkoi jo 2014/ / / / / / / / /01 Tilaston julkistus: 2016/ / / / / / / / / / / / / Penna Urrila Lähde: Tilastokeskus

11 11

12 Suomen suhdannekello: - vakaata kasvua lähikausille Elpyminen Vaaka-akseli: suhdannetilanne, pystyakseli: suhdannenäkymät Huippusuhdanne 30 Lokakuu Taantuma Laskusuhdanne Lähteet: IFO ja EK

13 13

14 3 3½ %

15 2 3 %

16 16

17 17

18 Suomen talouskasvun vetureiksi vienti ja investoinnit BKT = KULUTUS + INVESTOINNIT + (VIENTI TUONTI) 15 %-muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä, kausitas. (kuvio on suuntaa antava) Yksityinen kulutus Tuonti Vienti Muut investoinnit Asuntoinvestoinnit Julkinen kulutus Varastojen muutos ja tilastoero BKT Lähde:OECD 18

19 Suomi Saksa Kasvumoottorit Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Vienti Ruotsi Penna Urrila

20 Suomi Saksa Kasvumoottorit Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Yksityinen kulutus Ruotsi Penna Urrila

21 Kasvumoottorit Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Asunto- ja tuotannolliset investoinnit Suomi 15 Ruotsi 15 Saksa

22 Kasvumoottorit Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Julkinen kulutus Suomi 15 Ruotsi 15 Saksa

23 23

24 Syitä Suomen käänteeseen Euroopan talouden elpyminen yhä vahvemmalla pohjalla Eurooppaan yli ½ Suomen viennistä EU-maiden kasvu nollasta (2013) yli 2 prosenttiin Suomen talouden rakennemuutoksen eteneminen Metsäteollisuus, ICT Uudet investoinnit Kustannuskilpailukyvyn palautuminen KIKY-sopimus Tuottavuuden kasvu Venäjän romahdus päättynyt 24

25 Työmarkkinat ja kilpailukyky

26

27 Suomen vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset eri maihin verrattuna, 2005 = Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni selvästi Palkankorotukset ennen finanssikriisiä, heikko tuottavuuskehitys 2010-luvulla Matalat korotukset 2013 jälkeen pysäyttivät tilanteen heikkenemisen Kasvun käynnistyminen ja KIKY-sopimus parantaneet kilpailukykyä 2017 alusta Kikystä isoin vaikutus 2017 alusta, lisää maksunalennuksia /1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1 2014/1 2015/1 2016/1 2017/1 Suhteessa Saksaan Suhteessa euroalueeseen Suhteessa Ruotsiin 27 Lähteet: Eurostat ja Tilastokeskus

28 Suomen vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset eri maihin verrattuna, 2005 = Kausitasoitus ja työpäiväkorjaus /1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1 2014/1 2015/1 2016/1 2017/1 Suhteessa Saksaan Suhteessa euroalueeseen Suhteessa Ruotsiin Suhteessa Ruotsiin SEK ->EUR 28 Lähteet: Eurostat ja Tilastokeskus

29 Pitkän aikavälin ongelmat ennallaan

30 Huoltosuhde heikkenee voimakkaasti Hyvinvointivaltio rakennettiin poikkeuksellisen edullisen huoltosuhteen aikana 0 Lapsia / 100 työikäistä Vanhuksia / 100 työikäistä 30

31 31

32 Työllisyysaste vaihtelee Suomessa paljon alueittain Työllisyysaste (15 64 v., %) vuonna 2016 Ahvenanmaa - Åland Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Koko maa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Kymenlaakso Pohjois-Karjala Hallituksen tavoite, koko maa v Ruotsi v Lähde: Tilastokeskus 2017

33 Väestö vanhenee Suomi 2016 Suomi Työikäiset (-0,1 %) Yli 65-vuotiaat (+ 35 %) Yli 85-vuotiaat (+ 141 %)

34 Väestö vanhenee Suomi 2016 ja Ruotsi 2016 Suomi 2040 ja Ruotsi Työikäiset (-0,1 %) Yli 65-vuotiaat (+ 35 %) Yli 85-vuotiaat (+ 141 %) Työikäiset (+ 14 %) Yli 65-vuotiaat (+ 36 %) Yli 85-vuotiaat (+ 94 %)

35 Talouskäänne helpottaa julkista taloutta - mutta Velkasuhde kääntyy loivaan laskuun Suhdannekäänne ja säästöt auttavat lyhyellä aikavälillä Julkinen talous on edelleen alijäämäinen Talouden nykyiset kasvunäkymät eivät riitä ongelmien korjaamiseen Velkaantuminen alkaa uudelleen 2020-luvulla Ikääntymismenot kasvavat voimakkaasti SOTE-uudistuksen tuomat säästöt? Julkinen velka / BKT Ennuste 2015 Arvio nyt

36 Suomen ja muiden Pohjoismaiden sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailujen osa-alueilla v Domestic Economy Education Health and Environment 1 11 International Trade International Investment Suomi Scientific Infrastructure Employment Ruotsi, Norja, Tanska keskiarvo Technological Infrastructure 41 Prices 51 Basic Infrastructure 61 Public Finance Attitudes & Values Fiscal Policy Management Practices Institutional Framework Finance Business Legislation Labour Market Societal Framework Productivity & Efficiency 36 IMD 2017 / Penna Urrila

37 Kiitos! ek.fi Twitter: peurrila