Työttömyysturvaa yrittäjälle, kevytyrittäjälle, osakkaalle ja yrittäjän perheenjäsenelle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työttömyysturvaa yrittäjälle, kevytyrittäjälle, osakkaalle ja yrittäjän perheenjäsenelle."

Transkriptio

1 SYT-fakta 2018 Työttömyysturvaa yrittäjälle, kevytyrittäjälle, osakkaalle ja yrittäjän perheenjäsenelle. Pidä yhteystietosi ajan tasalla! Täytä tietojenpäivityslomake sivulla 21 tai päivitä kotisivujemme easioinnissa jäsentietoihisi puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitte, joista varmasti tavoitamme sinut. 4 tim sparv Urheilijan perikuva 8 Vuosi yksinyrittäjänä Mari Wileniuksen vinkit aloitteleville yrittäjille 12 työttömäksi jääneen yrittäjän askelmerkit Milloin yrittäjä voi saada päivärahaa? Tietoa yrittäjän työttömyysturvasta Suomen yrittäjäin työttömyyskassa 2018

2 Sisällys 4 tim sparv urheilijan perikuva Työttömyysturvaa yrittäjälle vuodesta 1995 lähtien... 3 Tim Sparv Urheilijan perikuva... 4 SYT- kassan jäsenyys kannattaa jo vähimmäistasollakin... 6 Miksi kannattaa kuulua SYT-kassaan?... 7 Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa... 7 Mari Wilenius: Vuosi yksinyrittäjänä... 8 Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?... 9 Vaikuta itse ansiopäivärahasi tasoon Miten valitsen kassan vakuutustason? Kuinka paljon jäsenyys maksaa ja mitä sillä saa Huojennettu jäsenmaksu Työttömäksi jääneen yrittäjän askelmerkit Milloin yrittäjä voi saada päivärahaa? Osaomistajan työskentelyn päättyminen yrityksessä Yrittäjän perheenjäsenen oikeus työttömyysturvaan Työttömyysturvan aktiivimalli Työttömäksi jääneen yrittäjän askelmerkit 16 Miten yrittäjän ansiopäiväraha lasketaan? Yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehto Miten yrittäjän ansiopäiväraha lasketaan? Ansiopäivärahan kesto Omavastuuaika ja myyntivoiton jaksotus Sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan Oikeus soviteltuun päivärahaan Liikkuvuusavustus Sivutoiminen yritystoiminta Ansiopäivärahaa yrittäjyyden alkukuukausina Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa Valitus SYT-kassan päätöksestä Mitä päivärahan jälkeen? Henkilötietojen suoja Tietojenpäivityslomake syt-kassaan SYT Rohkeutta yrittää päivärahan jälkeen Julkaisija: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Päätoimittaja: Merja Jokinen Toimitusneuvosto: Merja Jokinen, Pekka Salokoski Taitto: Staart Oy / Annika Tenho Kannen kuva: Painopaikka: Grano Vaasa Painosmäärä: kpl Jakelu: SYT-kassa. Postitetaan kassan jäsenille ja sidosryhmille. Lehti julkaistaan myös verkkoversiona osoitteessa: Palaute ja juttuideat: toimitus@syt.fi Verkkosivut: ISSN: X (Painettu) (Verkkojulkaisu) Yhteystiedot SYT-kassa, PL 999, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) toimitus@syt.fi 2 Rohkeutta yrittää

3 Työttömyysturvaa yrittäjälle vuodesta 1995 lähtien Muutaman viime vuoden aikana SYT:n rooli jäsenten toimeentulon turvaajana on noussut isoon merkitykseen. Olemme vuosien välisenä aikana maksaneet etuuksia lähes euroa. Etuuksia on maksettu tänä aikana vuosittain yli SYT:n jäsenelle. SYT-kassa perustettiin vuonna 1995 dramaattisten lamavuosien jälkimainingeissa, kun vihdoin tunnustettiin yrittäjien lähes lainsuojaton asema. Kassan jäsenmäärän kasvu oli alkuvuosina hidasta, mutta nyt olemme jo vuosia panostaneet jäsenhankintaan ja tämä aktiivisuus on tuonut tulosta. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli jäsentä. Luku on kuitenkin vaatimaton siihen nähden, että Suomessa on yli sellaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää, yrityksen osa-omistajaa tai perheenjäsentä, jotka voisivat kuulua SYT-kassaan. Kassan olemassaolo on edelleen isolle joukolle yrittäjistä tuntematonta, ja tämän tunnettavuuden lisäämiseksi teemme systemaattista tiedotus- ja markkinointityötä niin kentällä kuin eri medioissa. 23-vuotisen historiamme aikana yrittäjän työttömyysturvan saamisehdot ovat kehittyneet oleellisesti, vaikka järjestelmässä on edelleenkin eroja yrittäjien ja palkansaajien välillä. Myös työttömyysturvan rahoituksessa on merkittäviä eroja. Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (32,40 euroa v. 2018) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työttömyysvakuutusrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Tästä syystä yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun. SYT-kassa on tehnyt vuosia väsymätöntä työtä kehittääkseen yrittäjän työttömyysturvan saamisehtoja. Viime vuosina olemme onnistuneet mm. siinä, että yrittäjän perheenjäsen voidaan lomauttaa, yrittäjän työssäoloehto on lyhentynyt 15 kuukauteen aiemmasta 18 kuukaudesta ja yritystoiminnan loppumiseen liittyvän myyntivoiton tasetarkastelun alarajan on noussut eurosta euroon. Tämä opus on SYT:n vuosijulkaisu, johon on koottu fakta-asiaa yrittäjän työttömyysturvasta. Tietopaketti on hyvä jättää piirongin laatikkoon koko vuodeksi säilytettäväksi. Päivitämme aktiivisesti nettisivujemme sisältöjä, ja kaikki kassan jäsenyyteen, etuuksiin ja niiden hakemiseen liittyvät asiat löytyvät parhaiten sieltä. Tähän julkaisuun on kerätty kompaktisti näitä yrittäjän työttömyysturvan pääasioita. Lähetämme julkaisun jokaiselle jäsenellemme sekä sidosryhmille, jotka tapaavat yrittäjiä erilaisilla foorumeilla. SYT-kassan toimistossa työskentelee 13 asiantuntijaa, ja olemme Teitä varten kaikissa työttömyysturvaan liittyvissä, välillä hyvinkin kimuranteissa, kysymyksissä. Ja toisaalta Te olette meidän parhaita markkinoijiamme kentällä ja tiedon välittäjiä tuttava-yrittäjillenne. Mukavia lukuhetkiä tämän tietopaketin parissa. Lukuterveisin, Merja Jokinen kassanjohtaja Rohkeutta yrittää 3

4 TIM SPARV Oravaisista lähtöisin oleva jalkapalloilija, sivutoiminen yrittäjä ja kolumnisti, joka pelaa ammatikseen Tanskassa. Tim Sparv: urheilijan perikuva Sparv lähti 16-vuotiaana Englantiin Southamptoniin, jossa hän pelasi vuoteen 2006 asti juniori- ja reservijoukkueissa. Sparv on pelannut jalkapalloa ammatikseen Hollannissa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Valittiin vuoden jalkapalloilijaksi Kirjoittanut kolumnia sanomalehti Pohjalaiseen vuodesta 2014 lähtien. Timiä voi seurata Instagramissa nimellä timsparv ja sekä kotisivuilla timsparv.com Vuonna 2011 julkaistun Auli Pekkalan Mestaruus pääomana -väitöskirjan mukaan urheilijoita ja yrittäjiä yhdistää usein muutama tyypillinen piirre: aktiivisuus, kilpailuhenkisyys, omistautuneisuus, into himo sekä sinnikkyys. Yrittäjän ja urheilijan pitää joka päivä antaa kaikkensa, loukkaantumisriskin tai sairastumisen uhalla, jotta myös tulevaisuudessa on töitä tiedossa. Heille itsensä ylittäminen on lähestulkoon päivittäistä. Kun jokin homma tulee hoidettavaksi, niin sehän myös tehdään ja aina annetaan vähän enemmän mitä vaaditaan. Sekä huippu-urheilijana että yrittäjänä tarvitaan sitkeyttä ja kykyä oppia virheistään. Urheilijoille kertyy kuin varkain arvokkaita ominaisuuksia, joita tarvitaan tässä ja nyt sekä urheilu-uran jälkeisessä elämässä huippuurheilijaksi ei synnytä vaan kasvetaan. Urheilussa kehittymiseen vaikuttavat harjoittelun, unen ja ravinnon lisäksi monet muutkin tekijät. Esimerkiksi kokeet, testit, matkustelu, sairastelu tai ylipäätään liian kiireinen ja stressaava elämäntilanne voivat haitata kehittymistä. Urheilijan elämään kuuluu myös ideointia, markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelmien laatimista, julkisia esiintymisiä, sosiaalisen median hallintaa, sponsori- ja mediayhteistyötä ja taloudenhallintaa huippu-urheilijoilla onkin kaikki eväät lähteä yrittäjiksi urheilu-uransa jälkeen. Oravaislähtöinen Tim Sparv on pelannut jalkapalloa ammatikseen kohta 15 vuotta. Hän tiedostaa, että nykyistä uraa ei ole enää montaa vuotta jäljellä. Miten hän valmistautuu urheilu-uran jälkeiseen elämään? Rohkea päätös 16-vuotiaana maailmalle Vuonna vuotias jalkapalloilijan alku Tim Sparv teki suuren ja rohkean päätöksen, hän päätti lähteä heti peruskoulun jälkeen kokeilemaan siipiensä kantavuutta perinteikkääseen englantilaisen jalkapalloseura Southamptonin kivikovaan junioriakatemiaan. 15 vuotta myöhemmin Tim pelaa edelleen jalkapalloa hänestä kasvoi ja kehittyi jalkapalloammattilainen. Sparv on edennyt huipulle kovalla työllä, yrittäjämäisellä luonteellaan ja huippu-urheilijan elämäntavoilla. Intohimoisesti lajiin suhtautuva Sparv on kuvaillut itseään jalkapallonörtiksi. Hän on aina ymmärtänyt työnteon merkityksen; myöhemmin rajallisuutensa jalkapalloilijana ja jalostanut vahvimmat ominaisuutensa äärimmilleen. Jo nuorena päätin, että minusta tulee isona ammattijalkapalloilija. Olin tosi motivoitunut ja päämäärätietoinen, ja kun kaverit lähtivät ulos viikonloppuisin, minä lähdin metsään lenkille. Kesäisin harrastin futiksen lisäksi yleisurheilua ja talvisin salibandya. Olen varma, että olen päässyt näin pitkälle, koska harjoittelin enemmän kuin muut. 4 Rohkeutta yrittää

5 Sivutoimisten yrittäjien määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Nykyisin Suomessa toimii kymmeniä tuhansia sivutoimisia yrittäjiä. Sivutoiminen yrittäjyys sopii moniin elämäntilanteisiin. Osa-aikaisen tai kausiluonteisen toiminnan kautta voi hyödyntää omaa osaamistaan, hankkia lisäansioita ja kokeilla yrittäjyyttä. Osalle sivutoiminen yrittäjyys voi olla väylä päätoimiseksi yrittäjäksi. Työttömyyskassa kannattaa aina valita päätoimen mukaan. Jos toimit sekä yrittäjänä, että palkansaajana voit valita kuulutko yrittäjä- vai palkansaajakassaan. Tällöin vain toinen työ kerryttää oikeutta ansiosidon naiseen päivärahaan. Päätoiminen yrittäjä voi olla palkansaajakassan jäsen vain jälkisuoja-ajan eli 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta lähtien. Jos aloittava yrittäjä siirtyy SYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturvaan ei tule katkosta. Southamptonin junioriakatemiaan pääseminen oli iso juttu nuorelle pojalle. Samassa akatemiassa pelasivat silloin mm. nykyisin Real Madridissa pelaava Gareth Bale, Evertonin Theo Walcott ja Liverpoolin Adam Lallana. He ovat kaikki maailmanluokan tähtiä esim. Real Madrid maksoi Balesta yli 100 miljoonaa euroa. Southamptonin akatemiassa merkittävä asia mitä vaalitaan, on nuorten pelaajien kasvattaminen myös ihmisinä Southampton ei pyri kehittämään pelkästään jalkapallotaitoja. Akatemiassa oppi myös nöyryyttä ja arvostamaan jalkapalloammattilaisia. Pelaamisen ja harjoittelun lisäksi teimme muunlaista työtä, esimerkiksi kiillotimme edustusjoukkueen pelaajien ja valmentajien kenkiä, siivosimme pukukoppeja ja vessoja. Sparvin mukaan tie huipulle ei ole suora ja helppo, vaan täynnä vastoinkäymisiä. Tämä pitää sisäistää ja ymmärtää kun tähtää ammattilaiseksi. Pitää olla nöyrä, mutta itsevarma ja uskoa tulevaisuuteen. Jos haluat päästä pidemmälle kuin muut, sinun pitää treenata enemmän kuin muut. Mielestäni on tärkeää keskittyä jokapäiväiseen tekemiseen. Keskity siihen, mitä haluat tehdä, minun tapauksessani jalkapalloon. Sparv ei 3,5 Southamptonissa vietetyn vuoden aikana lunastanut paikkaa Englannin valioliigasta, mutta on tehnyt sittemmin hienon uran maajoukkueen lisäksi Ruotsissa, Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa. Esimerkillinen johtaja Sparv on ollut viime vuosina yksi Suomen jalkapallon A-maajoukkueen ehdottomasti tärkeimmistä pelaajista ja suurimmista onnistujista. Sparvin luotettavuus ja peräänantamattomuus ovat tuoneet myös kapteeninnauhan miehen käsivarteen kaikissa ikäkausimaajoukkueissa. Suomen Palloliitto valitsi Sparvin nuorten maajoukkueen parhaaksi pelaajaksi vuonna 2007 ja Vuoden jalkapalloilijaksi vuonna Hänet valittiin myös tanskalaisen FC Midtjyllandin parhaaksi pelaajaksi kaudella Sparv nauttii pelikavereidensa kunnioitusta ja on ansainnut sen seka pelillisillä, että kentän ulkopuolisilla asioilla. Olen saanut kunnian toimia kapteenina kaikkien ikäluokkien maajoukkueissa. Kapteenina oleminen on minulle iso juttu ja suuri kunnia. Minun roolini on kommunikoida, ohjata ja johtaa peliä kentällä. Haluan uskoa, että meidän pelissä näkyy se, olenko kentällä vai en. Asennekysymys on aina ollut minulle tärkein. En ole maailman teknisin pelaaja tai maalinsylkijä. Vahvuuteni ovat eri osa-alueilla. Minulle tärkeintä on se, että kaikki tekee parhaansa, kaikilla on asenne kohdallaan ja kaikki pelaa aina joukkueen eteen. Jokainen pelaaja ja yksilö on tärkeä joukkueen kannalta. Tämä pitäisi sisäistää ja tiedostaa myös yritysmaailmassa. Mitä sitten kun ura päättyy? Uusi ura yrittäjänä? Sparv jätti nuorena poikana opintien peruskoulun jälkeen. Nyt hän on kuitenkin alkanut miettiä myös elämää futiksen jälkeen. Hän suoritti juuri lukion etäopintoina ja tulevaisuudessa tähtäimessä on päästä opiskelemaan johtamista yliopistoon. Hän on myös lähtenyt osakkaaksi vaasalaiseen yritykseen, jonka suunnitelmissa on rakennuttaa Vaasan sisäsatamaan kelluva terassiravintola. Tällä hetkellä pelkkä jalkapallo ei enää riitä minulle. Olen elänyt ja hengittänyt jalkapalloa koko elämäni. Olen viime vuosien aikana alkanut miettiä ja suunnitella mitä tekisin uran jälkeen ja yritän nyt valmistautua siihen. Pienin askelin kohti jotain kiinnostavaa. Yrityksen osakkaaksi päädyin, kun vaasalainen yrittäjä Christoffer Wiik soitti kesällä 2016 ja kysyi että lähtisinkö mukaan Bryggannimiseen hankkeeseen. Rakennutamme Vaasan sisäsatamaan kelluvan terassiravintolan, jonne tulee myös muutama premium-tason sauna, joista on näkymä suoraan merelle. Tarkoituksenamme on saada Bryggan avattua tämän kesän aikana. Minun ja Wiikin lisäkseni hankkeessa ovat mukana vaasalaiset yrittäjät Mats Carlsson ja Manu Korkman. Sparvin elämää jalkapalloilijana voi seurata hänen Instagram-tilinsä välityksellä. Hän on myös ahkera twiittaaja ja kolumnien kirjoittaja. Vuodesta 2014 lähtien olen kirjoittanut kolumnia sanomalehti Pohjalaiseen. Lisäksi minulla on oma kotisivu jossa jaan ajatuksiani ja mielipiteitä lukijoilleni. Kirjoittaminen on ollut minulle erittäin mielekästä puuhaa. Sparvin on kuitenkin vaikea kuvitella, että hän jättäisi jalkapallomaailman kokonaan heti uran päättymisen jälkeen. Tulevaisuudessa hän haluaa keskittyä opiskeluun ja yrittämiseen, mutta sen jälkeen myös nuorten valmentamien kiinnostaa. Rakastan jalkapalloa yli kaiken, ja tiedän olevani onnekas, kun sain harrastuksesta itselleni maailman parhaan ammatin. Peliuraani on jäljellä vielä muutamia vuosia. Nykyinen sopimukseni Midtjyllandin kanssa päättyy kesällä Tässä vaiheessa en vielä osaa sanoa peliurani jatkosta. Olen todella tyytyväinen elämääni Tanskassa. Kaikki vaihtoehdot ovat vielä olemassa ja toivottavasti saamme Brygganin avatuksi Vaasaan tämän kesän aikana. Aika myös näyttää tuleeko minusta joskus päätoiminen yrittäjä ja sitä kautta kenties myös SYT:n jäsen. Rohkeutta yrittää 5

6 SYT:n jäsenenä turvaat tulevaisuutesi Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työttömyyskassan jäsenyys on yksi tapa hallita yrittäjyyden riskejä ja turvata toimeentulo työttömyyden sattuessa omalle kohdalla. Jos sinulla ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Taloyhtiöstä tuli ilmoitus julkisivuremontista, ja koko talo huputettiin. Pikkukahvilani sijaitsi kivijalassa ja asiakasvirta lopahti saman tien ja minun oli pakko lopettaa kahvilatoiminta. Onneksi olin SYT:n jäsen, niin pääsin ansiosidonnaiselle päivärahalle ennen kuin käynnistin toiminnan uudelleen remontin jälkeen. Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, mitä hyötyä SYT-kassan jäsenyydestä voi olla. Vaikka nyt elämme talouden nousukautta, niin kaiken kaikkiaan yhteiskunnalliset muutokset ovat nopeita ja yritystoiminta entistä epävarmempaa. Työttömyyskassan jäsenyys on helppo ja yksinkertainen tapa varmistaa oma ja perheensä talous, mikäli yritystoiminta pitää syystä tai toisesta lopettaa. Yritystoimintaan kannustetaan entistä enemmän. Ja koska yritystoimintaan aina liittyy riskinsä, niin kassajäsenyys on hyvä varmistuskeino ja rohkaisu, että vaikka yritystoiminta ei lähtisikään kunnolla kannattamaan, niin ei ainakaan putoa tyhjän päälle. Kun päivärahaa maksetaan 400 päivältä eli noin 1,5 vuotta, niin sinä aikana ehtii hyvin pohtia uusia suuntia elämälleen ja oma talous on ainakin kohtuullisesti turvattuna. Vaikka yrittäjä olisi kuinka hyvä ja pätevä omalla toimialallaan, niin välillä ulkoiset muutokset asettavat toiminnalle kohtuuttomia vaatimuksia. Lakimuutokset, kilpailun sääntely tai vapauttaminen, markkinatilanne, kansainvälisyys, digitalisaatio tai verkkokauppa nämä vain muutamana esimerkkinä yritystoimintaan kohdistuvista paineista. Kaiken lisäksi yrittäjä on yksilö ja ihminen, jonka jaksaminen on tärkeää. Jaksamisesta pitää huolehtia, ja jos yritystoiminta muuttuukin liian raskaaksi, SYT:n jäsenyys mahdollistaa lopettamisen. Vuoden 2017 lopussa SYT-kassan kuului jäsentä, joista miehiä oli ja naisia Maaliskuussa 2018 ansiosidonnaista päivärahaa maksettiin 713 SYT:n jäsenelle. Vuoden 2017 aikana SYT maksoi päivärahaa noin , yhteensä kassan jäsenelle. Keskimääräinen päiväraha oli noin 59,65. 6 Rohkeutta yrittää

7 Miksi kannattaa kuulua SYT-kassaan? Yritystoiminta on aina riskialtista ja yrittäjäkin kannattaa vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta. Työttömyyskassan mahdollistama työttömyysvakuutus on edullista ja simppeliä riskien hallintaa. Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyvälle mahdollisuus katkeamattomaan työttömyysturvaan, jos hän siirtyy palkansaajakassasta SYT-kassaan kolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta lukien. SYT:n jäsenmaksu alkaen 12,71 kuukaudessa. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa SYT:n jäsenyys kannattaa jo vähimmäistasolla (vuosityötulo ). Päiväraha on vähimmäistasolla 157,60 /kk enemmän kuin Kelan maksama työttömyyskorvaus eli noin 854,20 /kk. SYT mahdollistaa jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lapsikorotuksineen Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä SYT-kassan jäsenenä voit saada työttömäksi jäätyäsi ansiosidonnaista päivärahaa valitsemasi vakuutustason mukaan pääsääntöisesti enintään 400 päivän ajalta. Työttömyyden ajalta maksetaan huojennettua jäsenmaksua 5 /kk. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta voi korotettua päivä rahaa saada enintään 200 päivän ajan. Tältä ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi verotonta kulukorvausta, jonka suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä. Voit saada liikkuvuusavustusta n. 700 /kk, jos vastaanotat työttömänä ollessasi kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Osa-aikatyöhön liikkuvuusavustusta maksetaan tehdyiltä työpäiviltä. Liikkuvuusavustusta voit saada jo ennen varsinaisen työn alkua, jos aloitat vähintään kaksi kuukautta kestävään työsuhteeseen liittyvän koulutuksen. Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa Työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla joko ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kansaneläkelaitos huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta. Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana. Pääsääntöisesti palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat ja yrittäjäkassat vakuuttavat yrittäjät. Kahden kassan jäsen ei voi olla samanaikaisesti. Työttömyyskassa kannattaa valita aina päätoimen mukaan. Jos henkilö toimii sekä yrittäjänä että palkansaajana voi hän valita kumpaan kassaan kuuluu. Tällöin vain toinen työ kerryttää oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Päätoiminen yrittäjä voi olla palkansaajakassan jäsen vain jälkisuoja-ajan eli 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta lähtien. Jos aloittava yrittäjä siirtyy SYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturvaan ei tule katkosta. Lue lisää Jäseneksi Palkansaajasta yrittäjäksi mahdollisuus katkottomaan työttömyysturvaan. Työttömyysturvassa yrittäjäksi luetaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ eli ns. kevytyrittäjät). Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL -vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät TyELvakuutetut osaomistajat sekä yrittäjän perheenjäsenet. Huom. pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää. Testaa katsotaanko sinut yrittäjäksi työttömyysturvassa Jäseneksi Testaa oletko työttömyysturvassa yrittäjä. Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen (YEL-,MYEL-vakuutettu yrittäjä tai TyELvakuutettu yrittäjän perheenjäsen/yrityksen osaomistaja) perusteena oleva työtulonsa on vähintään euroa vuodessa. Työttömyysturvaa sääntelee vuonna 2002 annettu työttömyysturvalaki. Laki sisältää säännökset Suomessa asuvan työttömän työnhakijan työnhaun taloudellisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn ja paluun edellytysten parantamisen turvaamiseksi, korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Rohkeutta yrittää 7

8 Jutun kirjoittaja Mari Wilenius Taidearviointi kultainen Valööri Vuosi yksinyrittäjänä Toissa vuoden syksyllä viimeistelin liiketoimintasuunnitelmaani. Siinä konkretisoitui kirjallisessa muodossa, kuinka itseni tulevaisuudessa elätän. Oli perhosia vatsassa, kuten yritykseni uudessa logossakin. Päivät olivat kuluneet tutustuessani laskutusohjelmiin, kirjanpitoyrityksiin, web-hotelleihin ja domain-tarjoajiin. Valmennuskeskuksen järjestämän yrittäjäkurssin vertaisryhmän ja siellä solmittujen suhteiden avulla sparrasimme toinen toisiamme. Yksin yrittäminen tulisi olemaan yksinäistä puuhaa, joten verkostoituminen kannattaa. Verkostoitumisen voimaa ei korosteta koskaan liikaa. Verkostoon kuuluvat paitsi oman ammattialan piiriin kuuluvat tahot, myös lähiverkosto eli oma perhe ja ystävät. Olin tuskaisen tietoinen siitä, että minua tullaan ensimmäisenä lähestymään lähinnä laskujen merkeissä. Vakuutusyhtiö; YEL ja vastuu vakuutukset. Markkinointiin upposi oma siivunsa, verkkosivut ja käyntikortit tosin saivat tässä vaiheessa riittää. Käännätin sivuni myös ruotsiksi ja suppeammin englanniksi, sillä alallani on hyvä pystyä palvelemaan vähintään myös toisella kotimaisella. Useista pienehköistä kuluista kertyy helposti sievoinen summa aloituskustannuksia, joihin pitää olla varautunut. Erilaiset markkinointitahot alkavat soittelemaan ja tarjoamaan palveluitaan näistä on löydettävä jyvät akanoista. Enimmäkseen on valitettavasti niitä akanoita, joten kannattaa pitää pää kylmänä ja muotoilla ystävällisen jämäkkä ei kiitos -fraasi jo valmiiksi. Viranomais- ym. tahot ohjaavat asiakaskontaktit mielellään verkkoon, mikä on luonnollista. Surffaaminen netissä tietoja etsiessä oli välillä hieman sekavaa ja aikaa vievää, mutta tarvittaessa olen aina löytänyt myös puhelinnumeron, josta olen saanut henkilökohtaista palvelua. NewCo Helsingin konsultaatiota ja sparrausta kiitän. Arvostan suuresti, kuinka mahtavaa palvelua Helsingin kaupunki tarjoaa yrittäjilleen. NewCo:ssa on jatkuvasti tarjolla erilaisia verkostoitumisja koulutustilaisuuksia. Vuoden varrella toimeksiantoni ovat olleet hyvin vaihtelevia. Liiketoimintasuunnitelma on elänyt valtavasti. Jotkut todennäköisiksi ajattelemani asiakasryhmät eivät olekaan osoittautuneet omikseni. Olen todennut, ettei kannata jumiutua liikaa siihen, mitä on suunnitellut. On jatkuvasti oltava avoinna uusille mahdollisuuksille. Uusi asiakassuhde on saattanut löytyä yllättävältä taholta, joka etukäteen ei ollut käynyt edes mielessä. Silti suunnitelmallisuus on hyvä, suorastaan ehdoton edellytys yrittäjänä toimimiselle. Löydä hyvä kirjanpitäjä Kaikki tuntemani yrittäjät korostivat etukäteen hyvän kirjanpitäjän merkitystä. Tämä siis niille, jotka haluavat käyttää työaikansa omaan osaamisalueeseensa ja jättää kirjanpidon sen ammattiosaajalle. Kävin etukäteen tutustumassa pariin tilitoimistoon kirjanpidon merkeissä. Tunsin jo etukäteen kokeneen kirjanpitäjän, joka myös on yksityisyrittäjä ja jonka kanssa olimme alun perin keskustelleet yhteistyöstä. Onneksi päädyin tähän tuttavaani, alansa ammattilaiseen, joka itsekin yksityisyrittäjänä pystyi samaistumaan tilanteeseeni ja lisäksi oli todellakin kilpailukykyinen hinnoitellultaan. Olen tämän vuoden varrella tullut läheiseksi kirjanpitäjäni kanssa ja saanut rahanarvoisia neuvoja, myös jämäköitä ohjeita erilaisissa itselleni hankalissa tilanteissa. Saamani neuvon Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän parhaita ystäviä allekirjoitan painavalla musteella. Pidä arkirytmisi normaalina Yksinyrittäjänä olen tullut huomaamaan, kuinka yksin olen arjen keskellä. On hyvä pitää arkirytmi mahdollisimman normaalina ja säännöllisenä. Työni luonteen vuoksi saattaa usein olla töitä, kun muut ovat jo kotona. Arki olisi silti hyvä saada rytmittymään muun maailman menon mukaiseksi. Omasta kunnosta, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Liikunta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit ystäviin sekä vanhoihin että uusiin ovat itselleni olleet henkireikiä. On myös suuri etuoikeus tehdä töitä erilaisissa paikoissa ja poikkeaviin aikoihin. Kahviloissa kirjoittaminen on inspiroivaa, yhteistyökumppanin tapaaminen lounaan tai aamiaisen merkeissä, ulkoilu keskellä päivää ja suuntaaminen asiakkaan luo, kun normityöaika päättyy ovat yrittäjyyden parhaita puolia. Kohta taakse jäävä vuosi yrittäjänä on antanut paljon ja opettanut itsestäni. Parhaimmillaan, yrityksen ja erehdyksen kautta, ehkä myös muutaman huonosti nukutun yön jälkeen, saattaa löytää itsenä unelmatyössään, jossa huomaakin tekevänsä juuri sitä, minkä parhaiten osaa ja pystyvänsä keskittymään sellaisiin työtehtäviin, jotka itselle ovat erityisen mielekkäitä. Toivotan kaikille rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta ottaa askeleet kohti yrittäjyyttä! 8 Rohkeutta yrittää

9 Olethan oikean kassan jäsen? Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esimerkiksi freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ eli ns. kevytyrittäjät). Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää. Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysturva yleensä järjestää palkansaajakassan kautta. Lisätietoja palkansaajakassoista Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen (YEL-,MYEL-vakuutettu yrittäjä tai TyELvakuutettu yrittäjän perheenjäsen/yrityksen osaomistaja) perusteena oleva työtulonsa on vähintään euroa vuodessa. Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja) Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen) yhtiössä josta hän itse omistaa vähintään 15 %, tai josta hänen perheensä (tai hän yhdessä perheensä kanssa) omistaa vähintään 30 % (tai jossa hänellä/heillä on muutoin vastaava määräysvalta). työskentelee ilman johtavaa asemaa yhtiössä josta hän itse, hänen perheensä (tai hän yhdessä perheensä kanssa) omistaa vähintään 50 % (tai jossa hänellä/heillä on muutoin vastaava määräysvalta). Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat. Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %. Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous. Tiesitkö, että myös perheyrityksessä työskentelevät yrittäjän perheenjäsenet sekä yrityksen osaomistajat ovat työttömyysturvassa usein yrittäjiä? Tarkista, missä kassassa sinä voit vakuuttaa itsesi. Eläkevakuutus vähintään /v TyEL-vakuutettu osaomistaja, yrittäjän perheenjäsen YEL- tai MYEL vakuutettu yrittäjä Työntekijä omistus: 50 % oma tai perheen kanssa Johtava asema (Tj, tai hallituksen jäsen) omistus: 15 % oma, 30 % perheen kanssa Huom! Myös yrittäjän puoliso omistus 0 %, jos puoliso omistaa vähintää 50% yrityksestä, jossa perheenjäsen työskentelee Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä. Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3 6). Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä. Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi. Välillinen omistus Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %. Rohkeutta yrittää 9

10 Vaikuta itse ansiopäivärahasi tasoon Määrittelet itse kassaan sen vakuutustason, jota käytämme jäsenmaksulaskutuksen ja työttömyyspäivärahan perusteena. Vakuutustason tulee olla tänä vuonna vähintään euroa vuodessa ja se voi olla korkeintaan yhtä suuri kuin oman eläkevakuutuksesi vuosityötulo SYT:n jäsenyys kannattaa jo vähimmäistasolla. Päiväraha on vähimmäistasolla 157,60 /kk enemmän kuin Kelan maksama työttömyyskorvaus. Yli 20 prosentin korotus vakuutustasoon vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Työttömyysvakuutusta ei voi ottaa suurempana kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-työtulo on. SYT-kassa ei saa automaattisesti muuttuneita vuosityötulotietoja, joten jokaisen kassan jäsenen on itse huolehdittava oman työtulonsa muuttamisesta. Vakuutustasoa voi muuttaa esim. nettisivujemme lomakkeella. Jäsenten vakuutustasot on tarkistettu vuosittain lähtien palkkakertoimella (YEL-/MYEL vakuutettujen osalta). Halutessasi voit kieltää tasosi päivittämisen vapaamuotoisella ilmoituksella esim. sähköpostilla Miten valitsen kassan vakuutustason? 1. YEL- ja MYEL-vakuutettu yrittäjä YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulo on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. YEL- ja MYELvakuutetulla ratkaisevaa on vakuutusyhtiön kanssa sovittu laskennallinen työtulo. YEL-ja MYEL-työtulot ja yrittäjäasemassa tehty TyEL-palkka voidaan laskea yhteen työttömyyskassan vakuutustasoa valittaessa. Huomioithan, että työtuloon eivät vaikuta osingot tai yksityisotot, eikä myöskään verotuksessa vahvistettu ansiotulo. 2. TyEL-vakuutettu yrityksen osaomistaja tai yrittäjän perheenjäsen TyEL-vuosipalkka on enimmäismäärä, jonka mukaan osaomistaja tai yrittäjän perheenjäsen voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. TyELvakuutetulla tämä tarkoittaa todellisuudessa maksettuja eläkevakuutuksen alaisia palkkoja. Jos sinulla on lisäksi YEL- tai MYEL-työtuloja, voit laskea ne yhteen, kun valitset kassan vakuutustason. Jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuudesta SYT-kassan jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia henkilökohtaisessa verotuksessasi. SYT lähettää tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle. Vuotuisen jäsenmaksun voit maksaa joko yhdessä, neljässä tai kahdessatoista erässä. SYT-kassa lähettää valmiit pankkisiirrot postitse. Halutessasi voit vaihtaa paperisen laskun e-laskuksi, joka lähetetään suoraan verkkopankkiisi. Ilmoitathan kassaan, mikäli teet e-laskusopimuksen kesken laskutuskauden, jotta tiedämme lähettää sinulle e-laskut uusintalaskuina. Jäsenyyden ja jäsentietojen luottamuksellisuuden turvaamiseksi toimitamme e-laskut ainoastaan henkilökohtaiseen verkkopankkiisi, emme esimerkiksi yrityksesi verkkopankkiin. Lisätietoa e-laskusta saat pankistasi. Kuinka paljon jäsenyys maksaa ja mitä sillä saa Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenmaksu on noin 1,4 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon euron ylittävästä osasta. Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL, MYEL, TyEL) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää euroa. Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta Työtulo /v Jäsenmaksu /kk Jäsenmaksu /v Pväraha /arkipvä Pväraha /kk Ansiosidonnianen pväraha vs. peruspväraha kk /kk ,71 152,46 39,73 854,20 157, ,25 207,00 43,98 945,57 248, ,88 274,50 49, ,23 361, ,63 319,50 52, ,05 436, ,00 432,00 61, ,53 623, ,88 454,50 63, ,16 661, ,38 544,50 70, ,23 811, ,75 657,00 78, ,71 999, ,13 769,50 84, , , ,50 882,00 88, , , ,88 994,50 92, , , , ,50 100, , , , ,50 107, , , , ,50 115, , , , ,50 123, , ,07 Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18-vuotias lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9, Rohkeutta yrittää

11 Päiväraha on vähimmäistasollakin 157,60 /kk enemmän kuin Kelan maksama työttömyyskorvaus. SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansioosasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2018 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä Huojennettu jäsenmaksu Onko YEL-/MYEL-työtulosi tai TyEL-palkkasi alle euroa vuodessa? Saatko sairaus-, osasairaus-, tai äitiyspäivärahaa? Hae huojennettua jäsenmaksua. Jos eläkevakuutuksen perusteena oleva vuosityötulosi on jälkeen alle työttömyysturvalain mukaisen vähimmäistason /v tai eläkevakuutuksesi on kokonaan päättynyt tai loppunut, voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua. Voit hakea huojennettua jäsenmaksua myös yli kuukauden kestävän sairausloman, vanhempainloman, hoitovapaan tai päätoimisen opiskelun ajalta. Toimita tällöin kassaan päätös Kelan tai vakuutusyhtiön maksamasta päivärahasta tai todistus oppilaitokselta kouluun hyväksymisestä ja opintojen arvioidusta kestosta. Huojennetun jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 5 kuukaudessa eli 60 vuodessa. Huojennettu jäsenmaksu voidaan myöntää kerrallaan kalenterivuoden ajaksi. Jos tilanteessasi tapahtuu muutoksia (nostat eläkevakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon tai sen yli), ilmoita siitä välittömästi kassaan. Yrittäjästä palkansaajaksi Työttömyyskassa kannattaa aina valita päätoimen mukaan. Jos siirryt yrittäjätyöstä palkkatyöhön, sinun kannattaa liittyä palkansaajan työttömyyskassaan, koska SYT-kassassa ei voi kerryttää palkansaajan päivärahaoikeutta. Palkansaajan työssäolo- ja vakuutusehto on nykyisin 26 viikkoa (6 kk). Jos siirryt palkansaajakassaan niin varmista, että jäsenmaksusi meillä on kunnossa eropäivään saakka. Maksut ovat kunnossa, kun olet maksanut jäsenmaksulaskusi eropäivään asti. Jotta kerryttämäsi ansioturva säilyy voimassa kassasta toiseen siirtyessäsi, kassajäsenyyksien väliin ei saa jäädä yli kuukauden vakuuttamatonta jaksoa. Yrittäjäkassassa kerrytetty päivärahaoikeus säilyy myös palkansaajakassassa. Lisätietoja palkansaajakassoista Oletko siirtynyt eläkkeelle? Jos sinulle on myönnetty täysi työeläke, SYT-kassan jäsenyys ei enää ole sinulle ajankohtainen. Tällaisessa tilanteessa sinun kannattaa erota kassasta kirjallisella ilmoituksella. Työeläkkeellä sinulle ei voida enää maksaa työttömyyspäivärahaa kassasta. Rohkeutta yrittää 11

12 Työttömäksi jääneen yrittäjän askelmerkit Milloin yrittäjä voi saada päivärahaa? Voiko yrittäjä olla työtön? Tähän on yksinkertainen vastaus: kyllä. Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon ja on lopettanut yritystoimintansa todisteellisesti. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun yritys on myyty, asetettu konkurssiin, selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yhtiön purkamisesta. Pääsääntöisesti yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksestaan, jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakko- ja työnantajarekisteristä ja jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä. Yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Päivärahaa maksetaan ilman yritystoiminnan lopettamista, jos henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti, jos yritystoiminta on luonnonolosuhteista johtuen kausiluontoista tai jos yrittäjä on palkansaajaan rinnastettava, harvalukuisille toimeksiantajille työskentelevä henkilö, jolla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten. Yrittäjä ei voi lomauttaa itseään töiden vähyyden takia, mutta perheenjäsenen lomautus on mahdollista, mikäli yrityksestä on lomautettu perheenjäsenen lisäksi yksi ulkopuolinen työntekijä. TE-toimisto selvittää työttömyyspäivärahan maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset, ts. onko yritystoiminta lopetettu ja yrittäjä työtön ja antaa asiasta työttömyyskassalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminnan päättyminen 1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja 2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalous yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. jos jäät työttömäksi: Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon Ei työttömyyskassan jäsen Hae peruspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta Esimerkki: YEL: (2 083,33 / kk) Jäsenmaksu: 0 / kk. Työttömyyspäiväraha: 696,60 / kk. Enintään 400 päivää. Työttömyyskassan jäsen Hae ansiopäivärahaa työttömyyskassasta Esimerkki: YEL: (2 083,33 / kk) Jäsenmaksu: 36,00 / kk (jäsenmaksu verovähennyskelpoinen) Työttömyyspäiväraha: 1 320,53 / kk. Enintään 400 päivää. 12 Rohkeutta yrittää

13 Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Paikallinen työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon yrittäjän työttömyydestä. Kassa ei voi tehdä TE-toimiston lausunnosta poikkeavaa päätöstä. Osaomistajan työskentelyn päättyminen yrityksessä Jos olet työskennellyt yrityksessä, josta olet omistanut osuuksia, voit saada päivärahaa, kun yritystoiminta on kokonaan päättynyt tai olet luopunut osuuksista tai asemasta yrityksessä, etkä näin ollen enää täytä työttömyysturvalain mukaista yrittäjämääritelmää. Päivärahaa voit saada esimerkiksi tilanteessa, jossa olet myynyt omistamasi osakkeet tai omistusosuutesi on alle 50 % ja joudut eroamaan toimitusjohtajan tehtävistä, edellyttäen, että et myöskään ole yrityksen hallituksen varsinainen jäsen. Yrittäjän perheenjäsenen oikeus työttömyysturvaan Yrittäjällä on oikeus työttömyysetuuteen, kun hän on todisteellisesti lopettanut yritystoimintansa. Yrittäjän perheenjäsenen osalta lähtökohta on sama, kuin varsinaisella yrittäjällä eli työttömyysturvan saamiseksi tulisi lähtökohtaisesti koko yritystoiminta lopettaa. Pelkkä yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn lopettaminen ei siis riitä. Yritystoiminnan lopettamista ei yrittäjän perheenjäsenen osalta kuitenkaan edellytetä, jos 1. henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti (saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa, hänen katsotaan edelleen olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä yrityksessä ja hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty); 2. yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena (yritystoiminta, jota luonnonolosuhteista johtuen on mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa) ja toimintakausi on päättynyt; 3. henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja hän on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan kahden vuoden tarkastelujakson aikana; 4. henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta; 5. henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta; 6. henkilö on lomautettu kokoaikaisesti (yhdenjaksoisesti vähintään yhdeksi kalenteriviikoksi ma su, tai tätä pidempään) ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen; 7. henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan työsopimuslain 2 luvun 12 :n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta syystä (työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi) ja yrityksessä on myös vähintään yksi muu työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen ja jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä; 8. henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin työttömyysturvalaissa tarkoitettu yritystoiminnan olennaisuutta osoittava työtulon määrä (v /kk,) eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. Edellä mainittuja poikkeuksia 3 8 sovelletaan perheenjäseneen, jolla itsellään ei ole eikä kahden edellisen vuoden aikana ole ollut vähintään 15 prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta eikä muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Edellä mainittujen poikkeusten 6 ja 7 soveltaminen edellyttää lisäksi, että perheenjäsen on vakuutettu muun lain kuin yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Kehotamme tiedustelemaan TE-toimiston tarvitsemista selvityksistä TE toimistosta! Rohkeutta yrittää 13

14 Työttömyysturvan aktiivimalli Työttömyyskassat alkavat lähtien seurata päivärahanhakijan aktiivisuutta 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuutta tarkastellaan takautuvasti, jolloin ensimmäisen kerran aktiivisuutta tarkastellaan huhtikuun alussa. Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömyyspäivärahan hakijan täytyy osoittaa olevansa aktiivinen olemalla työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai harjoittamalla yritystoimintaa. Jos hakija ei ole ollut laissa säädetyllä tavalla aktiivinen, päivärahan tasoa alennetaan 4,65 %. Alennus tehdään täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan. Päivärahaa alennetaan vain kerran, jolloin maksun suuruus seuraavan 65 päivän maksujakson jälkeen joko palautuu täysimääräiseksi tai jatkuu samansuuruisena. Alenema ei siis lisäänny, vaikka aktiivisutta ei olisikaan, vaan päiväraha pysyy samana, kunnes aktiivisuusedellytys seuraavalla 65 päivän jaksolla täyttyy. Yhdenjaksoisena aikana 65 päivää vastaa noin kolmea kuukautta. Olet tarkoitetulla tavalla aktiivinen, kun: olet tarkastelujakson aikana työssä yhteensä vähintään 18 tuntia eli niin paljon, että työ yhden kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. Opetus - alalla 8 tunnin työskentelyä tarkastelujaksolla olet tarkastelujakson aikana ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (1 048 x 0,23 = 241,04 ) olet viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa olet viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa olet viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta sinulle maksetaan päivärahaa. Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että. Alennettuna maksettu päiväraha palautuu täysimääräiseksi, kun täytät työssäoloehdon sinulla on yli kaksi viikkoa kestävää yritystoimintaa sinulla on yli kaksi viikkoa kestävää palkkatyötä päivärahasi hylätään joko työajan ylittymisen tai työajan valvonnan puuttumisen vuoksi päivärahasi hylätään tulojen perusteella sinulle määrätään korvaukseton määräaika (ns. karenssi) tai työssäolovelvoite Tietyissä tilanteissa etuutta saavan aktiivisuutta ei seurata eikä etuuden tasoa myöskään alenneta. Aktiivisuusedellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos sinulla on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus työskentelet omais- tai perhehoitajana saat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä sosiaalietuutta yhdenjaksoinen päivärahan saanti kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää. 14 Rohkeutta yrittää

15 Päivärahan saamisen ehdot: SYT-kassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työ- ja elinkeinotoimistonlausunnon perusteella. Päivärahaa saadaksesi sinun on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon, jossa tutkitaan yritystoimintasi tai työllistymisesi päättyminen. Vakuutusehtona on, että olet ollut SYT-kassan jäsenenä sekä toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta ja eläkevakuutuksesi (YEL, MYEL tai TyEL) on ollut voimassa vähintään minimitasolla euroa/vuosi. Ehto täyttyy, jos sinulle on kertynyt 15 yrittäjyyskuukautta ja kassan jäsenyyttä edellisten 48 kuukauden kuluessa. Tämä on ns. yrittäjän työssäoloehto. Huom! Mm. sairaus- äitiys- ja isyyspäiväraha-aika ei kerrytä yrittäjän työssäoloehtoa. Sairauspäivärahan maksaa Kela tai vakuutusyhtiö. Uudella yrittäjällä voi olla päivärahaoikeusjälkisuojan perusteella. Jälkisuoja on voimassa korkeintaan 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta lähtien. Mahdollinen myyntivoiton jaksottaminen voi siirtää päivärahan maksamisen aloittamisajankohtaa. Ansiopäivärahaa tulee hakea kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada korkeintaan 65-vuotiaaksi saakka. Jos saat työttömänä ollessasi muita sosiaalietuuksia, etuuksilla voi olla vaikutusta ansiopäivärahaan. Osa etuuksista estää ansiopäivärahan saamisen, osa vähentää täysimääräisesti ansiopäivärahan määrää ja osalla ei ole vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin. Jos jäät työttömäksi: Päivärahan maksaminen edellyttää myönteistä TE-toimiston lausuntoa sekä työssäoloehdon täyttymistä. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa pääsääntöisesti enintään 400 päivän ajan. Omavastuuaika on viisi arkipäivää. Päiväraha muodostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta, jonka suuruus on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavanaan alle 18 vuotta nuorempia lapsia, maksetaan lapsikorotuksia. Lapsikorotukset ovat 5,23 euroa yhdestä, 7,68 euroa kahdesta ja 9,90 euroa kolmesta tai useammasta alle 18-vuotiaasta huollettavasta. Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta työtulosta. Työttömyysajalta maksetaan huojennettua jäsenmaksua 5 /kk. Työtön voi tehdä osa-aika- tai kokopäivätyötä. Osa-aikatyötä tekevälle maksetaan nk. soviteltua päivärahaa. Sovitellussa päivärahassa on 300 suojaosuus. Tehty työ säästää työttömyyspäiviä. Mahdollista saada liikkuvuusavustusta lapsikorotuksineen, jos vastaanotat työttömänä ollessasi kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Osa-aikatyöhön liikkuvuusavustusta maksetaan tehdyiltä työpäiviltä. Yrittäjät eivät pääse ns. eläkeputkeen. Jos päivärahaa on jo maksettu enimmäisaika, ei ns. lisäpäiviä ennen vanhuuseläkettä makseta. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Puolison tulot eivät vaikuta päivärahaan. Kela maksaa sairauspäivärahaa Jos sairastut, hae Kelasta sairauspäivärahaa. SYT-kassa ei maksa sairauspäivärahaa. Työkyvytön yrittäjä voi saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa YEL-työtulojensa perusteella, kun hänellä on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen eläkevakuutus. Yrittäjän sairauspäiväraha alkaa toisena päivänä sairastumisesta. Päivärahan perusteena on tavallisimmin viimeksi vahvistetun verotuksen YEL-työtulo, jonka määrän Kela saa verottajalta suoraan. Vuonna 2018 käytetään siis vuoden 2016 verotietoja. Jos yrittäjä on korottanut verotuksen jälkeen YEL-työtuloaan, hän voi esittää kuuden kuukauden tulona korotetun työtulonsa. YEL-vakuutetulla sairauspäivärahan omavastuuaika on yksi päivä. Sairauspäivärahan enimmäismaksuaika on 300 arkipäivää. SYT-kassan jäsenillä on mahdollisuus hakea huojennettua jäsenmaksua yli kuukauden pituisilta sairausjaksoilta. Oikeus huojennettuun jäsenmaksuun alkaa seuraavasta täydestä kalenterikuukaudesta. Huojennettuun jäsenmaksuun oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa. Lisätietoja sairauspäivärahasta Kelan verkkosivuilta Yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehto Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä on työskennellyt SYTkassan jäsenyysaikana päätoimisena yrittäjänä vähintään 15 kuukautta siten, että lakisääteisen eläkevakuutuksen vuosityötulo on ollut vähintään euroa. Jos yrittäjä ei ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa jäädessään työttömäksi ja yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukaut ta, kassa selvittää, onko yrittäjän oikeus palkkaperusteiseen päivärahaan (ns. jälkisuojaoikeus) vielä voimassa. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Kukin työskentelyjakso voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota olet tehnyt osasairauspäivärahaa saadessasi eikä työssäoloehto kerry lähtökohtaisesti sairauspäivärahan, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan, alle 3- vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen opiskelun ajalta. Näiltä ajoilta voit hakea huojennettua jäsenmaksua. Neljän vuoden tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella. Pidennys tehdään, mikäli syy työmarkkinoilta poissaololle on jokin seuraavista: sairaus, laitoshoito tai kuntoutus asevelvollisuus tai siviilipalvelus päätoimiset opinnot lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito apurahakausi muu näihin verrattava hyväksyttävä syy Jos olet työskennellyt osasairauspäivärahaa saadessasi tai ollut työllistymistä edistävässä palvelussa, tarkastelujaksoa pidennetään vastaavasti. Tarkastelujaksoa pidentäviltä ajoilta voit hakea huojennettua jäsenmaksua. Rohkeutta yrittää 15

16 Pääsääntöisesti yrittäjänä työskentelevä henkilö voi kerryttää työssäoloehtoa, mikäli hänellä on voimassaoleva YEL-, MyEL- tai TyELvakuutus. Selvitä siis kassasta mahdollisuutesi kerryttää työssäoloehtoa osatyökyvyttömyyseläkkeen, osakuntoutustuen, kotihoidontuen, opintotuen tai apurahan saamisen ajalta ja omais- tai perhehoidon ajalta. Osasairauspäivärahan saamisen ajalta ei voi kerryttää työssäoloehtoa. Työssäoloehdon voimassaolo Voit säilyttää kerryttämäsi työssäoloehdon maksamalla kassan vakuutustasoon/työtuloon perustuvan jäsenmaksun tai hakemalla huojennettua jäsenmaksua. Työmarkkinoilta voi olla poissa ilman laissa mainittua hyväksyttävää syytä enintään kuusi kuukautta menettämättä oikeuttaan työttömyyspäivärahaan. Oikeus koskee kertynyttä työssäoloehtoa tai jäljellä olevia työttömyyspäivärahapäiviä. Sinun katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos olet ollut: työssäoloehtoon luettavassa työssä tai työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai työttömänä työnhakijana Työ- ja elinkeinotoimistossa Sinulla katsotaan olleen hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaololle: sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen asevelvollisuuden, siviilipalveluksen päätoimisten opintojen apurahakauden lapsen syntymän / enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan syyn johdosta. Miten yrittäjän ansiopäiväraha lasketaan? Yrittäjän ansiosidonnainenpäiväraha koostuu perusosasta, ansioosasta ja mahdollisesta lapsi-korotuksesta. Ansiopäiväraha lasketaan siitä eläkevakuutustasosta tai niiden tasojen keskiarvosta, mistä olet itsesi vakuuttanut viimeisten 15 kuukauden aikana ennen yrittäjyyden lopettamista, viimeksi kuluneen 48 kuukauden jakson kuluessa. Kun päiväraha määritellään, verrataan SYT-kassan vakuutustasoa ja eläkeyhtiön vakuutustasoa samalta ajalta. Päiväraha määritellään alemmasta tasosta. Pienin eläketulon määrä, josta päiväraha voidaan määrittää, on /vuosi. Mikäli eläkevakuutustulo ja/tai SYTkassaan ilmoitettu tulo ovat vaihdelleet, päivärahaa maksetaan työttömyyttä edeltäneen 15 kk:n työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella. Työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 % korotus. Jos kassan vakuutustasoa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää vähintään 15 kuukautta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan ansiopäivärahan perusteeksi. Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päivä rahan perusteena olevasta työtulosta. Ansiopäivärahan kesto Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa ja pääsääntöisesti enintään 400 työttömyyspäivältä. Kun ansiopäivärahaa maksetaan 5 päivältä viikossa, 400 päivää täyttyy aikaisintaan noin 18 kuukaudessa. Jos työttömäksi jääneellä on työhistoriaa alle 3 vuotta, päivärahan enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää. Yrittäjillä ei ole lisäpäiväoikeutta kuten palkansaajilla. Enimmäisajan täytyttyä yrittäjänä toimineet voivat hakea Kelasta työmarkkinatukea. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada korkeintaan 65-vuotiaaksi saakka. Enimmäisajan täytyttyä yrittäjänä toimineet voivat hakea Kelasta työmarkkinatukea. Omavastuuaika ja myyntivoiton jaksotus Omavastuuaika on aina viisi (5) arkipäivää. Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan. Yrityksen käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään yrityksen lopettamiseen liittyvänä myös silloin, kun se on saatu kuuden kuukauden aikana ennen yrityksen lopettamista. Myyntivoittoa voi syntyä esimerkiksi osakkuuden, yhtiöosuuden, liiketoiminnan tai yritysomaisuuden myynnistä. Huomionarvoista on, että myös myymättä jääneestä tai omaan käyttöön otetusta yritysomaisuudesta voi syntyä myyntivoittoa. 16 Rohkeutta yrittää

17 Yritystoiminnan päätyttyä sinun tulee toimittaa kassalle selvitys mahdollisesta myyntivoitosta, vaikka yritystä ei olisikaan myyty. Jos yrityksen viimeisen täyden tilikauden tase veloilla vähennettynä on ollut yli euroa, tutkitaan, onko yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä jäänyt ns. myyntivoittoa. Mahdollisesti jäänyt myyntivoitto jaksotetaan siten, että katsotaan kuinka pitkän ajan työtuloa myyntivoitto vastaa. Jaksotus saattaa siirtää päivärahan maksamisen alkamispäivämäärää eteenpäin. Lue lisää: Yrittäjän työttömyysturva Päivärahan määrittely ja maksaminen Tasetarkastelu ja myyntivoiton jaksotus Myyntivoittoa ei jaksoteta seuraavissa tilanteissa: Yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta Yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään euroa. Yritystoiminta on päättynyt konkurssiin Hakija on yrityksessä työskennellyt TyEL-vakuutettu perheenjäsen eikä hän omista yrityksestä mitään Myyntivoitto jaksotetaan ansiopäivärahan perusteena olevan työtulon perusteella Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle. Jaksotus lykkää ansiopäivärahan enimmäiskauden alkamisajankohtaa. Sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan Työttömyysturvan tarkoituksena on korvata työttömyydestä johtuvaa ansiotulojen menetystä. Jos saat työttömänä ollessasi muita sosiaalietuuksia, etuuksilla voi olla vaikutusta ansiopäivärahaan. Osa etuuksista estää ansiopäivärahan saamisen, osa vähentää täysimääräisesti ansiopäivärahan määrää ja osalla ei ole vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin. Ansiopäivärahan saamisen estäviä etuuksia ovat muun muassa useat eläkkeet, sairaus- tai osasairauspäiväraha, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha taikka kuntoutusraha. Ansiopäivärahaa vähentäviä etuuksia ovat muun muassa osatyökyvyttömyyseläke tai valtion eläkelain mukaiset eläkkeet, joita maksetaan normaalia alemman eläkeiän perusteella. Osittainen vanhuuseläke ei estä työttömyysturvan saamista, eikä se vähennä työttömyyspäivärahan määrää. Lasten kotihoidontuki alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta on vähentävä etuus, joka huomioidaan perhekohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että myös puolison saama kotihoidontuki vähennetään ansiopäivärahasta, ellei puoliso itse hoida lasta ja ole tämän vuoksi poissa työmarkkinoilta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä työttömyyspäivärahan maksamista eikä pienennä sen suuruutta. Voit tarkistaa nettisivuiltamme, kuinka eri sosiaalietuudet vaikuttavat päivärahan maksamiseen: Yrittajan työttömyysturva Ansiotulojen ja sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan Sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan. Korvaukseton määräaika TE-toimisto voi asettaa työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä henkilölle korvauksettoman määräajan (karenssi). Työttömyyspäivärahaa ei makseta karenssiajalta. Työvoimapoliittisesti moitittavia menettelyjä ovat esimerkiksi työstä eroaminen tai tarjotusta työstä kieltäytyminen työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen tai palvelun keskeyttäminen työllistymissuunnitelman laatimisesta tai toteuttamisesta kieltäytyminen. Ei oikeutta työttömyyspäivärahaan Jos työttömyyspäivärahaoikeuden edellytykset eivät täyty, henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Nämä etuudet ovat samansuuruisia (32,40 /päivä vuonna 2018) ja niiden hakemisesta voi tiedustella Kelasta osoitteesta Oikeus soviteltuun päivärahaan Työttömyyden aikana voit tehdä työtä siten, että SYT maksaa samanaikaisesti soviteltua päivärahaa. Soviteltua päivärahaa saadaksesi sinun on oltava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana. Liikkuvuusavustus Liikkuvuusavustus korvaa työn vastaanottamisesta aiheutuvia työmatka- ja muuttokuluja. Liikkuvuusavustusta voidaan alkaen maksaa myös työhön liittyvän koulutuksen perusteella. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa, jos otat vastaan vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteisen työn tai osa-aikatyön, jossa päivittäinen työmatka kestää yli 3 tuntia (osa-aikatyössä 2 tuntia). Avustuksen saa vain toteutuneilta eli tehdyiltä työpäiviltä. Osa-aikatyöksi katsotaan työ, jossa työaika on enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Jos enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa, työ on vielä osa-aikainen 30 viikkotunnin työajalla. Liikkuvuusavusta voi myös saada työhön liittyvään koulutukseen, jos koulutus liittyy vähintään kaksi kuukautta kestävään työhön. Koulutuksen täytyy olla työnantajan järjestämä tai työnantajan muualta hankkima koulutus. Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan juuri ennen työn tai työhön liittyvän koulutuksen aloittamista työmatkasi tai työhön liittyvä koulutusmatkasi on kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä Työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta Työmatka-ajaksi ja koulutusmatka-ajaksi lasketaan asuinpaikasta työpaikalle kuluva aika yleisiä liikenneväyliä pitkin. Matka- ajassa huomioidaan mahdolliset kulkuvälineiden vaihdot odotusaikoineen. Matka-aika lasketaan nopeimman käytettävissä olevan kulkuvälineen mukaan. Jos sinulla on käytössäsi auto, työmatkan pituus tarkastellaan automatkan kilometrimäärästä. Voit myös muuttaa lähemmäs työpaikkaa ja saada liikkuvuusavusta, jos työmatkan pituutta koskevat edellytykset täyttyvät muuttoa edeltäneestä tosiasiallisesta asuinpaikasta laskettuna. Työn kesto vähintään Avustuksen kesto 2 kk 30 päivää 3 kk 45 päivää 4 kk 60 päivää Liikkuvuusavustusta maksetaan peruspäivärahan (32,40 ) verran päivää kohti. Liikkuvuusavustukseen maksetaan myös lapsikorotusta alle 18-vuotiaista huollettavista lapsista. Lapsikorotus on 5,23 euroa yhdestä, 7,68 euroa kahdesta ja 9,90 euroa kolmesta tai useammasta huollettavasta lapsesta. Liikkuvuusavusta maksetaan 4,74 eurolla korotettuna, jos työ- tai koulutuspaikka sijaitsee yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta. Kokoaikatyöhön sekä työhön liittyvän koulutuksen ajalta liikkuvuusavustusta maksetaan viideltä päivältä viikossa. Sen sijaan osa-aikatyössä avustusta maksetaan vain työpäiviltä. Liikkuvuusavustuksen maksujakso on kiinteä, joten avustusaikaa ei voida pidentää, vaikka avustusta maksettaisiin vain yksittäisiltä päiviltä tai avustusajalle sisältyisi aika, jolta avustusta ei makseta. Liikkuvuusavustusta ei tarvitse lähtien hakea etukäteen, vaan sitä voi hakea kolmen kuukauden määräajan sisällä, samoin kuin työttömyyspäivärahaakin. Liikkuvuusavustus maksetaan maksukausittain jälkikäteen Jos luulet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, ota yhteyttä kassaan. Liikkuvuusavustusta haetaan erillisellä lomakkeella. Lomake löytyy esim. kotisivuiltamme Tietoa jäsenille Julkaisut ja ohjeet Rohkeutta yrittää 17

18 Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, jos olet työllistynyt osittain. Tämä tarkoittaa, että täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet siitä työtulosta, joka ylittää kuukaudessa 300 euron suojaosan. Sovitellun päivärahan maksaminen osa-aikatyön, enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, että työtä tehdään enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Jos teet osa-aikatyötä tai enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä, työaikaa tarkastellaan joko neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksolla. Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Maksujakson työttömyyspäiviltä maksetaan tällöin täyttä ansiopäivärahaa, ellei maksamiselle ole muita esteitä. Jos aloitat yritystoiminnan työttömänä ollessasi, voit saada ansiopäivärahaa neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yritystoiminnasta kertyy tuloa, ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna. Jos yritystoiminta jatkuu ja katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa. Jos yritystoimintasi kestää enintään kaksi viikkoa, yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita. Sivutoiminen yritystoiminta Sivutoimista yritystoimintaa harjoittavalla yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jonka määrässä huomioidaan yritystoiminnasta saatavat tulot. Yrittäjä voi osoittaa, ettei yritystoiminta tai oma työ ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle tekemällä yritystoimintaa, tai omaan työhön liittymätöntä kokoaikatyötä vähintään kuusi kuukautta edellyttäen, ettei yritystoiminnan laajuudessa tapahdu muutoksia. Yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi myös toiminnan vähäisyydestä kertovalla muulla selvityksellä. Soviteltavaa ansiosidonnaista päivärahaa voi saada kassan jäsen, joka on täyttänyt työssäoloja vakuutusehdon. Lisäksi hakijan tulee olla työttömänä työnhakijana, työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Kehotamme tiedustelemaan asiaa TE-toimistosta Ansiopäivärahaa yrittäjyyden alkukuukausina Työttömänä aloitetun uuden yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei vuoden 2018 alusta lukien arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Työtön voi näin ollen jatkossa saada ansiopäivärahaa ainakin neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloitettuaan. Yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahan määrää sovittelua koskevien säännösten mukaisesti. Jos yritystoiminta katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa. Uusi neljän kuukauden päivärahamahdollisuus koskee työttömänä aloitettua yritystoimintaa, joka alkaa aikaisintaan tai sen jälkeen. Starttirahaa ja ansiopäivärahaa/soviteltua päivärahaa ei myönnetä samanaikaisesti, jolloin jatkossa hakija käytännössä valitsee kumpaa etuutta hakee. Lisätietoja voi kysyä Te-toimistoista. Päiväraha työllistymistä edistävien palveluiden ajalta = korotettu päiväraha TE-toimisto voi ohjata työnhakijan työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden ajalta maksetaan työttömyyspäivärahaa. Päivärahaa saavalla henkilöllä voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan työllistymistä edistävän palvelun aikana. Työttömyysetuutta voidaan maksaa korotettuna työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jos palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Korotettu ansio-osa on 55 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuositulo ylittää taitekohdan ( vuonna 2018), ansio-osa on ylimenevältä osalta 25 %. Korotettua ansio-osaa maksettaessa ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Ansiopäiväraha on tällöinkin kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Korotettua ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivän ajalta. Työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta karenssiajasta huolimatta. Myös omavastuuaika kuluu työllistymistä edistävien palvelujen aikana, eli etuutta maksetaan omavastuuajasta huolimatta. Päivärahaa voidaan myöntää myös työttömyysuhan alaiselle yrittäjälle, vaikka yritystoimintaa ei olisi lopetettu. Silloin tuki maksetaan peruspäivärahan suuruisena. Useimpien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi verotonta kulukorvausta. Kulukorvauksen suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavat päivärahat vähentävät työttömyyskorvauksen enimmäisaikaa. 18 Rohkeutta yrittää

19 Työllistymistä edistäviä palveluita ovat esimerkiksi: Työnhakuvalmennus Uravalmennus Kokeilu: koulutuskokeilu ja työkokeilu Työvoimakoulutus Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu Kotoutumisen edistämisestä annetun lain :ssä tarkoitettu omaehtoinen opiskelu Kuntouttava työtoiminta Rekrytointikokeilu, joka on käytössä v , ei ole työllistymistä edistävä palvelu. Siitä ei makseta korotusosaa eikä kulukorvausta. Lisätietoja saat TE-toimistoista Jos siirryt kokoaikatyöhön Työttömyyspäivärahalla oleva kassan jäsen voi tehdä kokoaikaista työtä menettämättä oikeutta työttömyyspäivärahaan. Vaihtoa SYT-kassasta palkansaajakassaan kannattaa tällöin selvittää. Jos kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, ei päivärahaa makseta työskentelyajalta. TE-toimistoon ilmoitetaan työsuhteen alkamisesta ja ilmoittaudutaan uudestaan työnhakijaksi, kun palkkatyö loppuu. Jos kokoaikatyö on vakituinen työ tai pidempi määräaikainen, voi kassanvaihto SYT:stä palkansaajakassaan olla ajankohtainen. Yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siirtyvällä on myös jälkisuojaoikeus. Jälkisuoja-aika on kassanvaihdosta käytännössä siihen saakka kunnes palkansaajan työssäoloehto (26 viikkoa) on kertynyt. Jos palkkatyö loppuisi ennen kuin palkansaajakassan jäsenyysaika täyttyisi ja uusi päivärahaoikeus olisi syntynyt, voi palkansaajakassa maksaa päivärahaa jälkisuojan perusteella. Päivärahahakemus toimitetaan siihen palkansaajakassaan, jossa on jäsenenä. Päiväraha maksetaan tällöin yrittäjäsäännösten mukaan. Maksava kassa pyytää tarvittavat tiedot SYT-kassasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa SYT-kassan maksamat etuudet ovat veronalaista tuloa. Saamme palkkaa varten lasketut ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, joten sinun ei tarvitse toimittaa automaattisesti kotiin saamaasi verokorttia kassaan. Verottajan automaattisesti kotiin postittamaa palkkaverokorttia ei tarvitse toimittaa SYT-kassaan, koska työttömyyskassat saavat nämä samat tiedot suoraan verottajalta. Jos ansiosidonnaisen päivä rahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos toimitat SYT-kassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti. Muutosverokortin tiedot eivät välity SYT-kassaan automaattisesti, joten muutosverokortti täytyy lähettää tai postittaa SYT-kassaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä esim. easioinnin kautta. Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua osoitteesta Verkkopalvelussa voit, joko tulostaa verokortin itse tai tilata verokortin suoraan SYT-kassaan. Jos tilaat verokortin suoraan SYT-kassaan, se ei ole kassassa saman tien, koska se lähetetään postitse. Tämä kannattaa ottaa huomioon, sillä postinkulku voi kestää pari päivää. Lisätietoja verohallinnon sivuilta Valitus SYT-kassan päätöksestä Kaikki kassan antamat myöntö- ja epäämispäätökset ovat valituskelpoisia. SYT-kassan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan, jonka antamasta päätöksestä voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen. Valitus tulee kuitenkin aina toimittaa kassaan, joka toimittaa sen eteenpäin valitusasteen käsiteltäväksi. Valitus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava alkuperäisenä asiakirjana valitusajan kuluessa kassalle. Jos valituksenalainen päätös perustuu työ- ja elinkeinotoimiston työttömyyskassaa sitovaan työvoimapoliittiseen lausuntoon, työttömyyskassa toimittaa valitusasiakirjat aina työ- ja elinkeinotoimistoon vastinekierrokselle ennen kassan oman lausunnon kirjoittamista ja asiakirjojen toimittamista valitusasteeseen. Rohkeutta yrittää 19

20 Mitä päivärahan jälkeen? tulleen lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaa maksetaan enintään 400 päivän ajalta. Jos henkilöllä on enintään kolme vuotta työhistoriaa, enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet ansiopäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäiväraha enintään 500 päivän ajalta. Enimmäismaksuajan lyhentäminen koskee niitä henkilöitä, joiden enimmäismaksuajan maksaminen alkaa tai sen jälkeen. Maksamisella tarkoitetaan tässä tosiasiallista päivärahan maksamisajankohtaa esim. omavastuuajan tai taloudellisen kertakorvauksen jälkeen. Kun ansiopäivärahaa maksetaan 5 päivältä viikossa, 400 päivää täyttyy aikaisintaan noin puolessatoista vuodessa (400 päivää / 5 = 80 viikkoa). Yrittäjäpäivärahaa saavalla hakijalla ei ole oikeutta enimmäisajan jälkeen ns. lisäpäiviin ennen vanhuuseläkettä. Jos päivärahan enimmäismaksuaikasi täyttyy ja työttömyys kuitenkin vielä jatkuu, voit hakea työmarkkinatukea Kelasta. Jos aloitat palkkatyön, sinun kannattaa liittyä heti palkansaajakassaan. SYT-kassan jäsenenä ei voi kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Lisätietoa palkansaajakassoista löydät Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta. Kun päivärahaoikeutesi päättyy, SYT-kassa lähettää päätöksen asiasta. Toimita päätös työ- ja elinkeinotoimistoon. TE-toimisto antaa asiasta lausunnon Kelalle ja voit hakea Kelasta työmarkkinatukea. Päivärahaoikeutesi enimmäisajan jälkeen, voit säilyttää jäsenyyden maksamalla huojennettua jäsenmaksua. Huomioithan, että kassan jäsenyyden säilyttäminen ei kerrytä uutta työssäoloehtoa. Jos et halua säilyttää SYT-kassan jäsenyyttä, voit ilmoittaa erosta esim. nettilomakkeella. Nettilomakkeilla voit ilmoittaa myös tiedot jäsenrekisteriä varten, mikäli aloitat uudelleen yrittäjänä. Jos aloitat uuden yritystoiminnan, alkaa yrittäjän työssäoloehto (15 kk) kertyä uudelleen SYT -kassassa. Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan tänä vuonna sellaiset kuukaudet, joina henkilön YEL- tai MYELtyötulo on vähintään euroa vuodessa tai TyEL-vakuutetun yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen palkka on vähintään euroa kuukaudessa. henkilötietojen suoja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) hoitaa työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja siihen liittyvien korvauksen järjestämisen jäsenilleen. Tämän tehtävän hoitamiseksi SYT-kassa ylläpitää ja käsittelee henkilötietoja jäsenistä ja etuudensaajista. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on työttömyyskassalle työttömyyskassalaissa (603/1984) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) määrättyjen tehtävien hoitaminen. SYT-kassa kerää henkilötietoja jäsenyyden hakijoilta, jäseniltä ja etuudenhakijoilta sekä työnantajilta, toimeksiantajilta tai muilta työn teettäjiltä, työllistymistä edistävien palveluiden tuottajilta, muilta viranomaisilta ja julkista tehtävää hoitavilta yhteisöiltä. Lisäksi tietoja kerätään sellaisista viranomaisrekistereistä, joihin SYT-kassalla on laillinen käyttöoikeus. SYT-kassa kerää henkilötietoja vain edellä mainittuihin tarkoituksiin ja vain siinä laajuudessa kuin se on tarpeen. SYT-kassa pyrkii varmistamaan tietojen oikeellisuuden, täydellisyyden ja ajantasaisuuden. SYT-kassa käyttää tunnisteena henkilötunnusta tai jäsennumeroa. Etuuksia myönnettäessä voidaan käsitellä myös arkaluonteisia kuten esimerkiksi terveydentilaa koskevia tietoja. Henkilötietojen käsittely perustuu henkilötietolain (523/1999) 2 luvun 8 :n momentin 4 kohtaan ja 3 luvun 12 :n 1 momentin 5 kohtaan sekä 13 :ään tulee voimaan Eu:n tietosuoja-asetus 2016/679, joka korvaa henkilötietolain. Henkilötietojen käsittelystä säädetään työttömyysturvalaissa. SYT-kassan rekisterissä olevia henkilötietoja voidaan luovuttaa esimerkiksi työvoimahallinnolle (TE-toimistot) Eläketurvakeskukselle, Kansaneläkelaitokselle, Finanssivalvonnalle, Verohallinnolle, Työttömyysvakuutusrahastolle ja muille viranomaisille, joilla on lain mukaan oikeus saada kassalta tietoja. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille eikä käytetä suoramarkkinointiin. SYT-kassa voi palvelutoiminnassaan käyttää alihankkijoita, joille esimerkiksi postitusta varten luovutetaan tietoja. Alihankkijoilta edellytetään vaitiolositoumuksen antamista. SYT-kassa ei siirrä tietoja EU:n tai ETA:n ulkopuolelle, mikäli voimassaolevasta laista tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta ei muuta johdu. SYT-kassan henkilökuntaa koskee vaitiolovelvollisuus lain nojalla. Lisäksi SYT-kassan työntekijät allekirjoittavat työsuhteen alkaessa vaitiolositoumuksen. SYT-kassan sisäisessä tietoverkossa on korkeatasoinen tietoturva. Henkilötietojen siirtämiseen yleisessä tietoverkossa käytetään riittävän turvallista salaustekniikkaa. Digitaalinen jäsen- ja etuusrekisteri on suojattu työttömyyskassan käyttämien ICT-toimittajien järjestämällä vahvalla suojauksella ja palomuurilla. Manuaalinen aineisto säilytetään turvalukitussa ja hälytysjärjestelmällä varustetussa tilassa. Kaikilla rekisteröidyillä jäsenillä on oikeus henkilötietolain mukaisesti tarkistaa itseään koskevat tiedot ja pyytää mahdolliset virheet korjattaviksi. Tarkastusoikeus perustuu henkilötietolain 6 luvun 26 :ään. Tarkastusoikeus on maksuton. Tietosuoja -ja rekisteriselosteeseen voi tutustua osoitteessa Tietoa jäsenille Henkilötietojen suoja 20 Rohkeutta yrittää

21 tietojenpäivityslomake syt-kassaan Lomakkeen voi myös täyttää netissä: Nimi: Henkilötunnus: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Yrityksen nimi ja/tai Y-tunnus: Oma yrittäjyys alkanut vuonna (uudet yrittäjät myös kk ja pvä): Omistusosuus ja äänivalta: Ei omistusosuutta Oma omistusosuus % Muiden perheenjäsenten omistusosuus yhteensä % Äänivalta jos eri kuin omistusosuus % Oma äänivalta % Perheenjäsenten yhteensä % Lisätietoja: Yhtiömuoto: Toiminim Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Kevytyrittäjä Työskentelen yrityksessä: En johtavassa asemassa Ky:n äänetön yhtiömies Toimitusjohtaja Avoimen yhtiön yhtiömies Osakeyhtiö Ammatin- tai liikkeenharjoittaja Osuuskunta Hallituksen jäsen Osuuskunnan jäsen Ky:n vastuunalainen yhtiömies Eläkevakuutukseni: YEL TyEL MYEL Eläkeyhtiöni: Eläkevakuutukseni perustana oleva vuositulo /v: Vakuutustason valinta ja jäsenmaksu Valitsen SYT:n vakuutustasoksi /v (minimi /v, maksimi eläkevakuutuksen perustana oleva vuosityötulo): Haluan maksaa SYT:n jäsenmaksun: Yhdessä erässä Neljässä erässä 12 erässä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi. Päivämäärä ja allekirjoitus: Lisätietoja: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Puh , fax SYT-kassa hoitaa työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja siihen liittyvien korvauksen järjestämisen jäsenilleen. Tämän tehtävän hoitamiseksi SYT ylläpitää ja käsittelee henkilötietoja jäsenistä ja etuudensaajista. Henkilötietojen käsittelystä säädetään työttömyys turvalaissa. Tutustu rekisteriselosteeseen syt.fi-sivuilla.

22 Taita lomake tästä ja nido kiinni. Port Payé Finlande Posti Oy Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Tunnus Vastauslähetys

23 Anna ilmi suomen uhkarohkein yrittäjä! Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa. Kerro mennessä, kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin!

24 SYT Rohkeutta yrittää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT-kassa) toiminta alkoi vuonna 1995, kun lainsäädäntö mahdollisti yrittäjille suunnatun työttömyyskassan perustamisen. SYT-kassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetun ansiotuen sekä muiden kassan toimialaan kuuluvien etuuksien maksaminen jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. SYT-kassaa hallinnoivat kassan jäsenet. SYT:n ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous, johon jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua. Kassan hallitus vastaa siitä, että kassan asioita hoidetaan lakien, kassan sääntöjen ja kassan kokouksen päätösten mukaisesti. Kassan säännöt voi ladata nettisivuiltamme SYT-kassa on tarkoitettu yrittäjille, kevytyrittäjille, maatalousyrittäjille, yrittäjän puolisoille, yrityksen osaomistajille ja ammatinharjoittajille toimialasta ja yritysmuodosta riippumatta. SYT-kassassa on tällä hetkellä yli jäsentä. SYT-kassa on aatteellisesti ja poliittisesti sitoutumaton yrittäjien oma työttömyyskassa, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Yrittäjän onkin viisasta kuulua tähän Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan, koska yrittäjä voi menettää osan yrityksensä liikevaihdosta itsestään riippumattomista syistä esimerkiksi kilpailutilanteen muuttuessa. Tapaturma, sairaus tai elämän muut muutokset voivat myös viedä pohjan yrittäjän toimeentulolta. Yrittäjä voi myös luopua vapaaehtoisesti yritystoiminnastaan. Yrittäjän ansiosidonnainen työttömyysturva perustuu vapaaehtoiseen työttömyysvakuutukseen. Sen avulla yrittäjä voi yritystoiminnan päätyttyä rauhallisin mielin harkita, mihin jatkossa ryhtyy. Yrittäjän on työttömyysturvansa kannalta tärkeää hahmottaa, katsotaanko hänet yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa voi olla palkansaajakassan jäsenenä vain 18 kuukauden ajan päätoimisen yrittäjyyden alkamisesta lähtien. Kassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaissa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta. SYT-kassan asiantuntijat palvelevat ja neuvovat yrittäjän ja yrittäjän perheen työttömyys turvaan liittyvissä asioissa. Puhelimitse (09) ma to klo 9 12 ja ti klo Toimistossa arkisin klo 9 14 Mannerheimintie 76 A, 4.krs Helsinki Internetissä: neuvonta@syt.fi Postiosoite: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Puh. (09) fax (09) neuvonta@syt.fi

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OTTY ry 7.6.2017 TAUSTAA Suomessa 26 palkansaajakassaa ja kaksi vuonna 1995 perustettua yrittäjäkassaa työttömyyskassojen määrä vähentynyt 42lla vuoden 1992 jälkeen työttömyyskassojen

Lisätiedot

Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille

Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.fi 2017 Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Uskalla yrittää,

Lisätiedot

Työttömyysturvaa yrittäjille, kevytyrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille

Työttömyysturvaa yrittäjille, kevytyrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Työttömyysturvaa yrittäjille, kevytyrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.fi 2018 Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille

Lisätiedot

Työttömyysturvaa yrittäjille, kevytyrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille

Työttömyysturvaa yrittäjille, kevytyrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Työttömyysturvaa yrittäjille, kevytyrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.fi 2019 Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille

Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Muutoksia 2018 työttömyysturva, liikkuvuusavustus, aktiivimalli Helena Koskela Alkava yritystoiminta ja työllistyminen omassa työssä Työttömyysturvalaki 2 luku,

Lisätiedot

Yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Työttömyysturvalaki (1290/2002) Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (TEM/2390/03.01.04/2017)

Lisätiedot

Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa

Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa Kuinka lakia luetaan seminaari 31.10.2018 Tampere Juristi Eeva Vartio Kela Esityksen sisältö Kenelle maksetaan työttömyysetuutta? Kuka päättää työttömyysturvasta?

Lisätiedot

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan -kassa www.syt.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 2015 Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei vielä takaa yrittäjälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Siihen tarvitaan

Lisätiedot

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Uskalla yrittää, me tarjoamme turvan. Monen

Lisätiedot

Kevytyrittäjän sosiaaliturva

Kevytyrittäjän sosiaaliturva Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2017 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Sairauspäiväraha

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Kevytyrittäjän sosiaaliturva

Kevytyrittäjän sosiaaliturva Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2018 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Sairauspäiväraha

Lisätiedot

kevytyrittäjän työttömyysturvaopas

kevytyrittäjän työttömyysturvaopas 2018 kevytyrittäjän työttömyysturvaopas Kun olet työtön tai työskentelet osa-aikaisesti, voit hakea työttömyysetuutta toimeentulosi tueksi. Etuuden maksamisen edellytykset ja rajoitukset riippuvat siitä,

Lisätiedot

1) Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol.

1) Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol. ANSIOPÄIVÄRAHAN HAKUOHJE Tietoa yrittäjille 2015 1. Yhteydenotto työ- ja elinkeinotoimistoon (TE toimisto) Jos lopetat yritystoimintasi, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa

Lisätiedot

TYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSOIMINTA. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSOIMINTA. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSOIMINTA Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 4 kk ajan ei vielä tutkita pää- tai sivutoimisuutta Kun aloittaa

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 2018 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA YRITTÄJIEN KASSAJÄSENYYS KANNATTAA Yrittäjäksi lähtemisen tarkoitus on yleensä toimeentulon ja riippumattomuuden saavuttaminen. Muuttuvassa ja epävarmassa

Lisätiedot

Kevytyrittäjän sosiaaliturva

Kevytyrittäjän sosiaaliturva Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2019 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Työttömyyskassat

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Laki työttömyysturvan aktiivimallista

Laki työttömyysturvan aktiivimallista Laki työttömyysturvan aktiivimallista voimaan 1.1.2018 työttömän on 65 päivän tarkastelujakson aikana täytettävä aktiivisuusedellytys tarkastelujakso on 65 työttömyysetuuden maksupäivää eli noin kolme

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman

Aloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman Aloittavan yrittäjän palvelut Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman Palvelut Aloittavat yrittäjät yritysneuvonta starttiraha koulutus työkokeilu (työtön työnhakija) Työnantajat työpaikkailmoitukset

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva Selkoesite Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömyysturva Tämä esite kertoo, mitä palveluja ja tukia työtön saa. Esite kertoo myös, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työttömällä työnhakijalla

Lisätiedot

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 2014 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYT-kassa taloutesi turvaverkko KASSAJÄSENYYS KANNATTAA Yrittäjäksi lähtemisen tarkoitus on

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014 YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014 Sisältää liittymislomakkeen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2014 JÄSENMAKSU: 2,7 % 5 800 /v ylittävästä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013. Sisältää liittymislomakkeen

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013. Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013 Sisältää liittymislomakkeen 2. AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2013 JÄSENMAKSU: 1,9 % 5.800 /v ylittävästä työtulon osasta 25.000 /v työtuloon saakka

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi

esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi Mihin tarvitset Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan jäsenyyttä? Yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä hallitset

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2015

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2015 YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2015 Sisältää liittymislomakkeen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2015 JÄSENMAKSU: 2,7 % 5 800 /v ylittävästä

Lisätiedot

asiantunteva ystävällinen tehokas esite 2011

asiantunteva ystävällinen tehokas esite 2011 ayt asiantunteva ystävällinen tehokas esite 2011 Mikä on AYT? mmatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyys AYT on suomalaisten yrittäjien perus Akassa tama palveluorganisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 2 luvun 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että yrityksessä työllistynyt

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Omavastuuaika Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

Omavastuuaika Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Omavastuuaika 1.1.2018 Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa OMAVASTUUAIKA Päivärahan maksaminen alkaa omavastuuajan jälkeen. Omavastuuajalta

Lisätiedot

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti.

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti. Kela Hakemus Työttömyysturva Peruspäiväraha/työmarkkinatuki TT 1 Voit tehdä tämän hakemuksen myös verkossa ja lähettää sen liitteet Kelaan asiointipalvelussa Viestit-toiminnolla, /asiointi Lisätietoja

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Jenni Korkeaoja , Tampere

Työttömyysturvan muutokset. Jenni Korkeaoja , Tampere Työttömyysturvan muutokset Jenni Korkeaoja 21.10.2017, Tampere Työttömyys tänään Työttömyyden trendi laskussa koko Suomessa Suomi pääsemässä kiinni maailmantalouden ja Euroopan talouden kasvuun 202 000

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 222/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sovitellun

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 2 4 ja 10 luvun 2 :n 4 momentti,

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 2 4 ja 10 luvun 2 :n 4 momentti, Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 1001/2012 1001/2012 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 154/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain. muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 154/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain. muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 154/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 2017 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA KASSAJÄSENYYS KANNATTAA Yrittäjäksi lähtemisen tarkoitus on yleensä toimeentulon ja riippumattomuuden

Lisätiedot

LIIKKUVUUSAVUSTUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

LIIKKUVUUSAVUSTUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa LIIKKUVUUSAVUSTUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa LIIKKUVUUSAVUSTUS uudet säännökset Voidaan myöntää 1.1.2018 alkaen myös sellaiseen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Valitse joko 3b tai 3c. Ks. ohje. b) Yritystoiminta lopetettu. Kyllä, pvm: / / Ei

Valitse joko 3b tai 3c. Ks. ohje. b) Yritystoiminta lopetettu. Kyllä, pvm: / / Ei MYYNTIVOITTOLASKELMA (Yritystoiminnan taloudellinen tilanne yrittäjyyden lopettamishetkellä) Toimita tämä lomake täytettynä ensimmäisen päivärahahakemuksesi mukana omaan työttömyyskassaasi tai Kelan toimistoon

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3, 4 :n 4 momentti ja 12 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

Työttömyysajan tuet LYHYESTI JA SELKEÄSTI

Työttömyysajan tuet LYHYESTI JA SELKEÄSTI Työttömyysajan tuet LYHYESTI JA SELKEÄSTI Sisällys Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Työtulot työttömyysaikana 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Selkoesite Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa tarkoittaa, että työntekijä jää pois työstä määräajaksi ja työnantaja palkkaa hänen tilalleen työttömän työnhakijan. Työntekijä

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

Liikkuvuusavustus

Liikkuvuusavustus Liikkuvuusavustus 16.01.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Liikkuvuusavustus... 1 1.2 Oikeus liikkuvuusavustukseen... 1 1.3 Liikkuvuusavustuksen määrä ja kesto... 4 1.4 Liikkuvuusavustuksen rajoitukset...

Lisätiedot

Liikkuvuusavustus

Liikkuvuusavustus Liikkuvuusavustus 30.12.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Liikkuvuusavustus... 1 1.2 Oikeus liikkuvuusavustukseen... 1 1.3 Liikkuvuusavustuksen määrä ja kesto... 3 1.4 Työttömyysturvalain poikkeava

Lisätiedot

Työttömyysturvakoulutus. Jenni Korkeaoja

Työttömyysturvakoulutus. Jenni Korkeaoja Työttömyysturvakoulutus Jenni Korkeaoja 19.10.2019 Sisältö Työttömyysturva ja palvelut muutoksessa Lakimuutokset 2019 Maksuperusteinen sovittelu Opiskelu ja työttömyys Aktiivimalli Yrittäjän perheenjäsenen

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työttömyysturva 2018 Aktiivimalli ja sen vaikutukset asiakastyöhön

Työttömyysturva 2018 Aktiivimalli ja sen vaikutukset asiakastyöhön Työttömyysturva 2018 Aktiivimalli ja sen vaikutukset asiakastyöhön Aktiivimalli Aktiivimalli Tavoitteena lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työttömyyden

Lisätiedot

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 2015 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYT-kassa taloutesi turvaverkko KASSAJÄSENYYS KANNATTAA Yrittäjäksi lähtemisen tarkoitus on

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehityssuuntia. TOIMI-hanke Mauri Kotamäki Follow me at

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehityssuuntia. TOIMI-hanke Mauri Kotamäki Follow me at Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehityssuuntia TOIMI-hanke 5.12.2018 Mauri Kotamäki (mauri.kotamaki@chamber.fi) Follow me at Twitter: @Mau_and Esityksen sisältö 1. Valinnat nykyjärjestelmän puitteissa

Lisätiedot

Työttömyyden perusturvan menot vuonna 2018 ensimmäistä kertaa ansioturvan menoja suuremmat

Työttömyyden perusturvan menot vuonna 2018 ensimmäistä kertaa ansioturvan menoja suuremmat TILASTOKATSAUS 5/219 Lisätietoja: 11.3.219 Sami Tuori, puh. 2 634 1887, etunimi.sukunimi@kela.fi Työttömyyden perusturvan menot vuonna 218 ensimmäistä kertaa ansioturvan menoja suuremmat Työttömyysturvan

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Työttömyysturvaan valmisteilla olevat muutokset. TVY ry syysseminaari Tiina Korhonen

Työttömyysturvaan valmisteilla olevat muutokset. TVY ry syysseminaari Tiina Korhonen Työttömyysturvaan valmisteilla olevat muutokset TVY ry syysseminaari 16.11.2017 Tiina Korhonen Muutokset työttömyysturvaan 1.1.2018 Yritystoiminnan aloittaminen työttömänä helpottuu HE 121/2017 vp; StVM

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 % vuonna 2017

Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 % vuonna 2017 Tilastokatsaus Lisätietoja: 7.3.218 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 1 % vuonna 217 Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

HE 236/2018 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 236/2018 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta yrittäjien ei omistavien perheenjäsenten työttömyysturvan kehittämiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Virkamiesten lomauttaminen

Virkamiesten lomauttaminen Virkamiesten lomauttaminen Päivitetty 11/2016 Valtion virkamieslaki 8 luku 36 39 Jos viranomainen voisi 27 :n 1 momentin nojalla irtisanoa virkamiehen, virkamies voidaan 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen

Lisätiedot

60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin

60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin 1990 vp. - HE n:o 153 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi työttömien

Lisätiedot

Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Luonnos 30.10.2018 kuulemistilaisuus ja käännös Hallituksen esitys eduskunnalle yrittäjän ei omistavan perheenjäsenen työttömyysturvan parantamisesta työttömyysturvalakia muuttamalla Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Työttömyysajan tuet LYHYESTI JA SELKEÄSTI

Työttömyysajan tuet LYHYESTI JA SELKEÄSTI Työttömyysajan tuet LYHYESTI JA SELKEÄSTI Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan yhteen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1001/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

Elämän riskit hallintaan

Elämän riskit hallintaan Elämän riskit hallintaan 1 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 2008 1. Kuka voi liittyä SYT-kassaan ja miksi?... 3 2. Jäsenyysaika ja maksut... 5 3. Milloin kassasta voi saada päivärahoja?... 7 4. Kun yrittäjä

Lisätiedot

Eläkkeelle. Olemme koonneet tähän esitykseen olennaiset osat ja miten ne vaikuttaa eri-ikäluokissa sekä ohjeita ja linkkejä aiheeseen.

Eläkkeelle. Olemme koonneet tähän esitykseen olennaiset osat ja miten ne vaikuttaa eri-ikäluokissa sekä ohjeita ja linkkejä aiheeseen. Eläkkeelle Eläkejärjestelmään tuli muutoksia 2017 alusta mm. osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE). Kentällä on kiinnostusta ja epäselvyyttä ns. työttömyysputkijärjestelmästä sekä uudesta (OVE) eläkkeestä.

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

Työttömyysetuuden saamisen vastikkeellisuus ja PL 19.2

Työttömyysetuuden saamisen vastikkeellisuus ja PL 19.2 Asiantuntijalausunto perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 124/2017 vp eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Yleistä Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot