Suomen Broileryhdistys - Finlands Broilerförening ry. VUOSIKERTOMUS TOIMINTAVUOSI

Transkriptio

1 Suomen Broileryhdistys - Finlands Broilerförening ry. VUOSIKERTOMUS TOIMINTAVUOSI

2 2

3 3 SISÄLTÖ: Puheenjohtajan katsaus...4 Vuosi 2012 tilastoina...5 Vuosikokous- ja siipikarjan terveyspäivä Ikaalisissa Vuosikokousseminaari Ikaalisissa..7 Kansallinen sopeutuminen broilereiden hyvinvointidirektiiviin -hankkeessa perehdyttiin WQ -menetelmään ja järjestettiin koulutusta kasvattajille 8 Muut hankkeet...10 Kannanotot rakentamisen vaatimuksiin, elävän IB-rokotteen erityislupaan ja hyvinvointituen perusteisiin...11 Kesäpäivätkin vietettiin...13 Broileryhdistys messuilla ja näyttelyissä...15 ETU-työ...16 Siipikarja-lehti, kotisivu...17 Broileryhdistyksen johtokunta ja työryhmät...18 Jäsenistö...19 Tilinpäätös Toiminnantarkastuskertomus...22

4 4 Puheenjohtajan katsaus Suomen Broileryhdistyksen toimintavuoden 2012 tärkeimmät tekemiset koskettivat sidosryhmävaikuttamista. Yhdistys piti aktiivisesti yhteyttä valtiovaltaan eli maa- ja metsätalousministeriöön ja Eviraan. Hyvinvointidirektiivin valvonta alkoi maassamme ja kuten yhdistys ennusti jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa, ilman ongelmia ei selvitty. Ikäväkseni saatiin todeta valvontaviranomaisten ohjeistuksen mahdollistavan erittäin suuren tulkintaerimielisyyden. Ilmeisesti kävi niin, että yhdistys ei puheenjohtajansa johdolla onnistunut vakuuttamaan keskushallinnon viranomaisia yksityiskohtaisen valvontaohjeen välttämättömyydestä. Työtä siis on edelleen tiedossa, jotta asia saataisiin säälliselle tolalle. Hyvinvointidirektiiviin sopeutuminen -hankkeessa aloitettiin Welfare Quality -ohjelman pilotointi broilerilla, Euroopan ensimmäisten maiden joukossa. Eläimen havainnointiin perustuvat indikaattorit tulevat olemaan tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä ja siksi on hyvä, että maamme broileriala on kehityksessä mukana. Vaikka varsinainen Welfare Quality - ohjelma ei broilerille ole edes valmis, saadaan kuitenkin hyvää tietoa mittausten tekemisestä ja tätä kautta on myös mahdollista antaa ohjelman suunnittelijoille palautetta siitä, mikä kertoo jotain broilerin hyvinvoinnista ja mikä ei. Kertomusvuonna aloitettiin siipikarjan hyvinvoinnin tuen valmistelu. Työ oli vuoden lopussa vielä aika lailla alkutekijöissään. Yhdistys pyrki kuitenkin kaikin keinoin tuomaan alan näkemyksiä esiin ja siten turvaamaan broilerintuotannon edut. Broilerin lihan kulutus jatkoi kasvuaan, mikä on kaikille alan toimijoille myönteinen asia. Luvut lähestyvät jo EU:n keskiarvoa, joten jää nähtäväksi, koska kulutuksen rajat tulevat vastaan. Vastaansanomaton fakta kuitenkin on, että broilerin lihan tuottamiseen vaadittava ympäristökuormitus on lihalajien alhaisin. Tämä tulee edelleen tukemaan kasvupotentiaalia. Miinuspuolelle on kuitenkin vuodelta 2012 laskettava se, että tietyissä tuoteryhmissä kauppaliikkeiden oma merkki oli markkinajohtaja. On kin hyvin mahdollista, että alan kasvu saattaa koitua ensisijaisesti private labelien hyödyksi. Näissä tuotteissa katteet ovat merkkituotteita matalammat, mikä ei tue teurastamojen tilityskykyä. Lisäksi osa private labeleista on ulkomaista alkuperää, mikä entisestään huonontaa alan mahdollisuuksia. Kertomusvuoden jälkeen jään itse pois yhdistyksen puheenjohtajan paikalta palveltuani täyden kolmivuotiskauden kuten punaarmeijassa. Puheenjohtajaksi ryhtyminen ei ollut aikanaan minulle aivan kivutonta, muun muassa siksi, että arvelin joutuvani avaamaan kanalani ovet A-studiolle. Näin ei aivan käynyt. Yleisradio meni oikein, mutta kanava oli YLE Fem ja ohjelmakin oli eri. Broilerintuotannosta ollaan kuitenkin kiinnostuneita ja avoimuusvaade lisääntyy. Tämä on se hinta, minkä kohonneesta lihan kulutuksesta on alan maksettava. Näin ollen kannattaa olla tiedottamisessa etunojassa, jolloin mediassa on suurempi mahdollisuus saada läpi viesti joka perustuu tosiasioihin eikä ennakkoluuloihin. Petri Yli-Soini

5 5 Vuosi 2012 tilastoina Broilerimarkkinat Vuonna 2012 broileria tuotettiin 99 miljoonaa kiloa (+ 6 %). Broilerin kulutus kasvoi 4 %. Keskiteuraspaino oli samansuuruinen kuin edellisvuonna, 1,64 kg. Tuonti oli hieman suurempi kuin vuonna 2011 ja edusti 13 % kulutuksesta. Vienti oli noin 16 % suurempaa kuin vuosi sitten. Broileria vietiin pääasiassa Viroon (32 %), Venäjälle (28 %) ja Latviaan (13 %). Vienti oli pääasiassa luullista lihaa, useimmiten puolikkaita, neljänneksiä, koipireisipaloja ja siipiä. Aiempaa suurempi osuus broilerin tuonnista oli valmisteita, pääosin kypsennettynä (osuus 73 %). Broilerinlihaa tuotiin eniten Brasiliasta (30 %), Alankomaista (20 %) ja Tanskasta (10 %), kun taas valmisteita tuotiin varsinkin Thaimaasta (39 %), Tanskasta (18 %) ja Saksasta (15 %). Broilerin kulutus henkeä kohti oli 16,9 kg. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

6 Vuosikokous- ja siipikarjan terveyspäivä Ikaalisissa Ikaalisten Kylpylässä maaliskuussa pidettyyn vuosikokoustilaisuuteen liittyi Siipikarjaliiton ja Eläintautien torjuntayhdistyksen yhdessä järjestämä Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä. Ajankohtaisista aiheista esillä oli mm. IB-tauti, antibioottiresistenssiuhka, luomutuotannon terveysriskit ja terveydenhuolto. Myös ruokinta-asioista ja siipikarjatutkimuksen koetoiminnan järjestämisongelmista kuultiin. Kuvat Ulla Holma Ajankohtaista siipikarjan terveydestä HK Agri Oy:n terveydenhuoltoeläinlääkäri Eija Kaukonen kertoi kanojen tarttuvan keuhkoputkentulehduksen eli IB:n aiheuttajaviruksesta, leviämisestä, oireista ja näytteenotosta. Tuolloin maaliskuun loppupuolella tartunta oli todettu 30 tilalla Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, ja keskustelua elävän rokotteen käyttöönoton puolesta ja vastaan käytiin niin Ikaalisissa kuin muissakin siipikarjaväen kokouksissa. ETT:n terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholzin aiheena oli antibioottien väärinkäyttö siipikarjatuotannon uhkana. Antibioottien laajaa käyttöä broilerituotannossa oli ilmennyt varsinkin Saksassa, jossa siipikarjanlihanäytteistä oli löytynyt moniresistentti MRSA/ESBL-bakteeria. ESBL on monien tavallisten suolistobakteerienkin kantama entsyymi, joka pilkkoo tiettyjä antibiootteja ja aiheuttaa näin resistenssiä. ESBL-ominaisuutta tavataan esim. E. coli -bakteerilla ja salmonelloilla. Broilereilla ESBL-bakteerit ovat Pohjoismaissa erittäin harvinaisia, ja ihmisten suurin ESBL-riski tulee matkailun ja tuontielintarvikkeiden kautta. EU:ssa lasketaan n ihmisen kuolevan vuosittain resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin, ja moninkertaisen määrän saavan tartunnan terveydenhoidossa. Tartunta uhkaa myös eläinten kanssa työskenteleviä. Eläinlääkäri Nauholz korostikin vastuullisen toiminnan tärkeyttä tuotantoeläinketjussa ja eläinlääkäri- ja lääkärikunnassa. Hannele Nauholzin tilaisuudessa esittelemiä eurooppalaisia antibioottien käyttömäärätilastoja tuotantoeläimille johtivat Alankomaat ja Ranska, Pohjoismaat erottuivat vähäisen käytön ansiosta. Suomessa ETT:n keräämän käyttötilaston mukaan broilerinkasvatuksessa ei ole viime vuosina ( ) käytetty lainkaan antibiootteja. Hannele Nauholz tähdensi tartuntojen ennaltaehkäisyn ja terveystarkkailun tärkeyttä, virustautien torjumista tarvittaessa rokotuksilla, mutta myös eläinten lääkitsemistä silloin kun se on tarpeen. Antibiootteja käytettäessä oikea lääke valitaan ko. bakteerin herkkyysmäärityksen avulla, ensisijaisesti käytetään penisilliiniä ja vältetään ihmisille elintärkeiden lääkkeiden määräämistä eläinten hoitoon. Luomutuotantoon tautiriskien hallintaa Eläintautien torjuntayhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi totesi luomun säädöksiin ja käytäntöihin liittyvän osittain suurempia tautiriskejä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tulevaisuudessa eläinaineksen pitäisi olla luomualkuperää ja lihasiipikarjan mielellään hidaskasvuista ainesta; todennäköisesti se tuotaisiin ulkomailta, mikä on aina tautiriski, ja vielä suurempi jos joudutaan tuo-

7 7 maan suoraan tuotantopolvea. Valkuaisrehujen tuonti merkitsee etenkin salmonellariskiä. Karkearehun mukana tai ulkotarhasta voi levitä sikaruusua. Ulos pääsevällä siipikarjalla on suurempi riski saada myös esim. kampylo-, salmonella- tai jopa lintuinfluenssa- tai Newcastlen-tartunta. Kokkidioosi ja suolinkaiset voivat tulla ongelmaksi kasvatusajan pidentyessä. Lääkitysrajoitusten Kortesniemi katsoi vaarantavan lintujen hyvinvointia, jos hoito jätetään antamatta; tuhoeläintorjuntamenetelmien niukkuus rajoittaa puolestaan tautisuojausta. ETT:ssä kaivataankin luomusääntöihin ohjeita tautien ennalta ehkäisyyn. Ennen tuotannon aloittamista on syytä laatia terveydenhuoltosuunnitelma. Sinänsä tautisuojauksessa samat periaatteet pätevät Kortesniemen mukaan kaikille olosuhteisiin soveltaen, ETT:n ohjeet siis myös luomutiloille. Terveydenhuolto toimii broilerituotannossa, mutta lisääkin panostusta tarvitaan Terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Atria Suomi Oy:stä (kuvassa) alusti vuosikokousterveyspäivän seminaarissa terveydenhuollon kehittämisestä broilerituotannossa. Teurastamojen sopimustuotannossa terveydenhuolto toimii käytännössä esimerkillisesti, vaikka säännöllisiä terveydenhuoltokäyntejä ei tuotantopolven tiloille olekaan tehty. Mahdollinen hyvinvointituen ulottaminen broileriin edellyttää tilakäyntien lisäämistä, ja siihen tarvitaan broilerituotantoon perehdytettyjä eläinlääkäreitä. Tiloille olisi laadittava terveydenhuoltosuunnitelmat, joiden tavoitteiden toteutumista käynneillä seurataan. Teurastamot tuottaisivat terveydenhuoltokäynnin tekevälle eläinlääkärille tarpeelliset taustatiedot. Tarvitaan myös valtakunnallista tietojen keräämistä ja rekisterin pitoa terveydenhuoltokäyntien havainnoista ja muista hyvinvoinnin tunnusluvuista. Yli-Soini piti tärkeänä selvittää vapaaehtoisen, keskitetyn, kaikelle tuotantosiipikarjalle yhteisen rekisterin perustamista. Ruokinta-asioista Tutkija Erja Koivunen MTT:stä esitteli soijarouheen vaihtoehtoja siipikarjan ruokintaan: rypsirouhe ja palkokasvit. Yhteistä näille vaihtoehtoraaka-aineille on kuitenkin käyttömääriä rajoittavat haitta-aineet ja siipikarjalle tärkeiden aminohappojen alhainen pitoisuus, vm. voidaan teollisissa rehuissa korjata aminohappolisäyksin. Rypsi kuluu nautojen ruokintaan eikä sitä juuri riitä siipikarjalle. Hernettä voidaan käyttää broilereiden ruokinnassa jopa 45 %, kun tärkeimpien aminohappojen ja kivennäisten lisäyksestä rehuun huolehditaan. Ulkomaisten koetulosten mukaan broilereilla härkäpavun käyttömäärä voisi olla jopa 25 %, jos haitta-ainepitoisuudet ovat pienet ja aminohappotäydennyksestä huolehditaan. MTT:n kokeessa kotimaisista valkuaisista koostuvilla kasvatusrehuilla (hernettä %, rypsirouhetta 6-10 % ja härkäpapua 6-11%) saatiin lähes yhtä hyvät tuotantotulokset kuin soijaa ainoana valkuaisrehuna sisältävillä rehuilla. Tutkija Petra Tuunainen kertoi tutkimuskeskuksen tarvitsevan lisää siipikarjatiloja yhteistyökumppaneiksi, koska MTT:n johtokunta oli säästösyistä päättänyt lakkauttaa omat koekanalat vuoden 2012 aikana. Siipikarjaliitto ja Broileryhdistys olivat osaltaan pyrkineet estämään siipikarjatutkimusresurssien alasajoa tähdentämällä asian merkitystä mm. maa- ja metsätalousministerille, mutta tuloksetta. Kehityspäällikkö Marja Hongisto Raisioagrosta valotti broilerikasvatuksen näkymä hollantilaisen eläinlääkärin Johanna van der Stroomin (Elanco) suomalaisista broilereista tekemien havaintojen pohjalta; kyseinen asiantuntija vierailee Suomessa vuosittain seuratakseen kokkidiostaattien tehon säilymistä, mutta hänen tutkimuksissaan selviää muitakin huomionarvoisia asioita. Maaliskuun alkupuolella avatuista neljän tilan päivän ikäisistä broilereista näkyi viitteitä ihoraapamien lisääntymisestä aikaisempiin tuloksiin verrattuna (epäiltiin valaistuksen kirkastamisen vaikutusta; vaarana on selluliitin muodostus), hieman ärsytystä ilmapusseissa, joku vesipöhöinen, jalkapohjat eivät aivan yhtä täydellisiä kuin aikaisemmin, lihasmahasta saattoi löytyä rikkaruohonsiemeniä. Kokkidioosia tai kuolioista suolistotulehdusta ei tälläkään kertaa löytynyt, joten rehun ravintoaineet tulevat hyvin hyväksikäytetyiksi, mitä todisti myös jalkojen luuston hyvä kunto. Kaikki vuosikokoustilaisuudessa pidetyt esitykset on koottu siipi.net -sivuston Ajankohtaista-osioon.

8 8 Kansallinen sopeutuminen broilereiden hyvinvointidirektiiviin -hankkeessa perehdyttiin WQ -hyvinvoinnin arviointimenetelmään ja järjestettiin koulutusta kasvattajille Welfare Quality: hyvinvoinnin eläinperustainen mittausmenetelmä Siipikarjaliiton ja MTT:n 2010 alkanut hanke Kansallinen sopeutuminen broilereiden hyvinvointidirektiiviin (rahoitus Makeran sika- ja siipikarjatalouden rakenteen kehittämiseen ohjatuista varoista) sai jatkoaikaa vuoden 2013 puoliväliin. MTT:ssä jatketaan broilereiden hyvinvointimittariston kehittelyä aikaisemmassa hankkeessa luodun hyvinvointi-indeksin pohjalta ja integroiden yhteiseurooppalaiseen Welfare Quality -järjestelmään. WQ -hyvinvoinnin arviointimenetelmästä järjestettiin kaksipäiväinen koulutustilaisuus Seinäjoella; brittiläisen eläinten hyvinvointiprofessori Andy Butterworthin opastuksella arviointia harjoiteltiin kasvattamossa, jossa linnut olivat 36 vuorokauden ikäisiä. Koulutukseen osallistui lihatalojen, MTT:n, Helsingin yliopiston ja Siipikarjaliiton edustajia. (Lisää asiasta Siipikarja-lehdessä 4/2012) WQ-arvioinnin kävelytestiä varten lintuja suljettiin ensin aitaukseen ja päästettiin sitten yksitellen tepastelemaan. Hankkeen puitteissa WQ-pilotointi jatkuu tutkija Petra Tuunaisen (MTT) ja aiheesta pro gradu -työtä tekevän Helsingin yliopiston kotieläintieteen opiskelijan yhteistyönä. Yhteensä noin 45 parven arvioinnin ja teurastamolla tehtyjen mittausten perusteella pyritään saamaan tietoa suomalaisten broileriparvien hyvinvoinnista ja mahdollistamaan vertailu muiden maiden vastaaviin tuloksiin. Hankkeen tavoitteeksi asetettua eläinten hyvinvointitukeen liittyvää terveydenhuoltokäynnin sisältöä ja dokumentointia kehitellään ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmässä.

9 9 Broilerinkasvattajien pätevyyskoulutus Eläinsuojelulain muutos (L 321/2011) edellyttää broilereiden pitäjältä (lintujen hoidosta vastuussa olevilta) vähintään Opetushallituksen vahvistamaa tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon siipikarjanlihan ja/tai munien tuottamisen tutkinnon osaa vastaavaa osaamista ja koulutuksen järjestäjän antamaa todistusta siitä. Siirtymävaiheessa aluehallintovirasto myönsi kuitenkin pätevyystodistuksen vähintään kolmen vuoden käytännön kokemuksen mennessä hankkineille, todistusta piti hakea mennessä. Yli 90 prosentilla nykyisistä kasvattajista onkin avi:n antama pätevyystodistus. Uusitut ammattitutkinnon perusteet, jotka sisältävät eri tutkinnonosien ammattitaitovaatimukset ja niiden tasokriteerit, tulivat voimaan , minkä jälkeen maatalousalan oppilaitokset saattoivat hakea koulutuksen järjestämislupaa. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin tutkintokoulutusta monimuoto-opetuksena tarjoavat ainakin Ahlman-instituutti Tampereella ja Sedu Aikuiskoulutus Ilmajoella. Tutkintosuoritukseen kuuluu kirjallisen osuuden lisäksi toiminnallinen osa eli näyttötutkinto, jossa ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä, yleensä omassa kanalassa. Näyttötutkintojärjestelmä perustuu työelämän ja opetusalan yhteistyölle ja sitä valvovat opetushallitus ja tutkintotoimikunnat, joissa on sekä työntekijöiden, työnantajien että opetusalan edustajia. Useimmat tutkinnon suorittajat osallistuvat valmistavaan koulutukseen, mutta se ei ole ehdoton vaatimus. Koulutus räätälöidään kullekin osallistujalle yksilöllisesti eli laaditaan kirjallinen henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot, työkokemus ym. Tutkintosuorituksissa on aina kolme arvioijaa: työntekijän, työnantajan ja opetuksen edustajat. Hankkeen puitteissa järjestettiin Broileryhdistyksen ja lihatalojen yhteistyönä Ahlman-instituutissa Tampereella Broilerinkasvattajien koulutuspäivät, jotka oli suunnattu erityisesti pätevyystodistuksen tutkinnon kautta tarvitseville. Koulutukseen osallistui 12 henkilöä. Koulutustilaisuuden aluksi Ahlmanin opinto-ohjaaja Anne Huotari selvitti näyttötutkintojärjestelmää, ja päivien aikana hän myös haastatteli osallistujat alustavasti jatkosuunnitelmia ja henkilökohtaistamista varten. Asiantuntijaesitykset painottuivat hyvinvointidirektiivin koulutuksen sisällöstä antamiin määräyksiin sekä siipikarjanlihan tuottamisen tutkinnonosan arviointikohteisiin: suojelusäädökset ja niiden valvonta eläinten käyttäytyminen ja eläinfysiologia tuotantoketju kasvatusolosuhteet rehustus ja ruokintasuunnitelman toteuttaminen eläinten hyvinvoinnista, tuotantohygieniasta ja tautien ehkäisystä huolehtiminen broileritilan kirjanpito ja tuotannonseuranta broilerinkasvattajan hyvinvointi ja työturvallisuus Kouluttajina toimivat Helena Hepola Evirasta, Ville Paulaniemi MELA:sta, Elina Santavuori HKAgrista, Mari Korkeaoja- Nurmo Satarehu Oy:stä, Petri Yli-Soini Atrialta ja maatalousyrittäjä Hanna Hamina. Esitykset on tallennettu Broileryhdistyksen kotisivulle (siipi.net) -> Ajankohtaista broilerista.

10 10 Siipikarjaliitto tuotti vuonna 2012 suomenkielisen painoksen kehutusta hollantilaisesta siipikarjaoppaasta nimeltä Poultry Signals. Muut hankkeet Broileryhdistys tukee Satafood Kehittämisyhdistyksen Elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen -hanketta pyydetyn 2000 euron verran kahtena vuotena. Hankkeen tavoitteena on selvittää mm. korkeaenergisen siipikarjanlannan kuivamädätystä biokaasulaitoksessa. Broileryhdistyksen puheenjohtaja kuuluu hankkeen ohjausryhmään. Maatalousviraston maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen tuesta haettiin euron avustusta Broileria.fi- internetsivuston tuottamiseksi broilerin tuotannosta tiin euron avustusta Broileria.fi- internetsivuston tuottamiseksi broilerin tuotannosta ja tuotteesta. Tarkoitus oli menekin edistämiseksi suunnitella ja rakentaa viestintätoimiston avulla nettisivusto Possupedian ja kalkkunaa.fi malliin: Kerrottaisiin broilerin kasvatusoloista, tuotannon historiasta, ympäristövaikutuksista, lihan ravintoarvosta sekä annettaisiin ruuanvalmistusohjeita. Sivuille päivitettäisiin myös tutkimustuloksia, hyvinvoinnista kertovia tunnuslukuja, uutisia ym. Myös lehdistössä oli tarkoitus kampanjoida. Avustusta ei kuitenkaan myönnetty.

11 Kannanotot rakentamisen vaatimuksiin, elävän IB-rokotteen erityislupaan ja hyvinvointituen perusteisiin Tuettavaa rakentamista koskevat rakennustekniset ja toiminnalliset vaatimukset Broileryhdistys antoi alkuvuonna yhdessä Siipikarjaliiton kanssa lausunnon maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnokseen tuetun rakentamisen vaatimuksista. Monet luonnoksen sisältämät puutteet ja ristiriidat muuhun lainsäädäntöön nähden tulivatkin suurimmaksi osaksi korjatuiksi lopulliseen asetukseen (MMMas. 533/2012), mm. asetuksen ulkopuolelle jäävien peruskorjausten ja pienehköjen laajennusten määrittely ja oviaukkojen kokovaatimus. Avokanaloissa yhteispesien tilavaatimukseksi tuli eläinsuojelumääräysten mukainen väh. 1m 2 /120 kanaa tai emoa. Luonnoksessa esitetty 20 broilerin enimmäistiheys neliöllä muuttui tiheyden määräämiseksi yleisten eläinsuojelumääräysten mukaisesti. Myös luonnoksessa esitetty ilmanvaihdon aiheuttaman ilmanvirtauksen yläraja 0,25 m/s poistettiin (mahdollistamaan lintujen viilennys kesällä). Lantavarastomääräykset poistettiin lopullisesta asetuksesta (määritelty ympäristöluvissa), samoin siipikarjarakennukseen vaadittavien muiden tilojen määräykset. Kanojen tarttuva keuhkoputkentulehdus (IB) Talvella 2011/2012 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa todettiin D274-tyypin rokoteviruksen kaltaisen IB-viruksen levinneen sekä broileri- että kananmunantuotantotiloilla, aiheuttaen hengitystieoireita ja muninnanlaskua. Varsinkin broileriemotiloilla tuotantotappiot saattoivat olla suuria. Elävän rokotteen käyttöön saamisesta virisi keskustelu, kananmuna-ala kuitenkin vastusti tätä katsoen emojen rokotuksen tapetulla valmisteella nuorikkokasvattamosta siirron yhteydessä riittävän. Fimea pyysi broileripuolelta tulleesta erityislupahakemuksesta elävälle rokotteelle lausuntoa siipikarja-alan toimijoilta. Broileryhdistyksen lausunnossa puollettiin erityisluvan myön-. 11 tämistä elävälle IB-rokotteelle, mutta korostettiin, että se ei saa johtaa rokotusten välittömään aloittamiseen. Yhdenkään toimijan ei tule saada rokotteen käyttölupaa ilman broilerialan yhteistä hyväksyntää. Koska pelkästään meillä todettua virusta sisältävää rokotetta ei ole, maahan tuotava rokote sisältäisi toisenkin viruskannan ja sen leviämisen riskin. Rokotteita tulisi käyttää tarkan etukäteissuunnitelman mukaan ja rajatusti. Kananmuna-alan lausunnossa erityisluvan myöntämistä vastustettiin jyrkästi. Taudin vastustussuunnitelmien tarkentamiseksi toivottua munapuolen IB-tilanteen kartoitusta ei suunnitelmista huolimatta saatu toteutettua. Kesällä Suomesta ei löytynyt uusia tartuntatapauksia, mutta syksyn mittaan tartuntoja jälleen ilmeni. Hyvinvointituen valmisteluun osallistuminen Eläinten hyvinvoinnin tuen ulottamista siipikarjalle Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 alkavalla kaudella on valmisteltu vuoden aikana. Tuen laajennusta valmisteleva työryhmä koostuu maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, Maaseutuviraston, Helsingin yliopiston, MTT:n, MTK:n, ETT:n, ProAgrian sekä eläinsuojelujärjestöjen (Animalia, SEY) edustajista. Asiantuntijoina kokouksiin ovat osallistuneet mm. Lea Lastikka ja Petri Yli-Soini. Tuella korvattaisiin hyvinvoinnin parantamiseen käytettävää ylimääräistä työkustannusta, ei investointeja. Korvausten yleiset ehdot sisältävät terveydenhuoltoon, ruokintaan ja pito-olosuhteisiin liittyviä toimenpiteitä ja koskevat laajemmin siipikarjaa, valinnaiset lisäehdot olisivat eri siipikarjaryhmille kohdennettuja hyvinvointitoimenpiteitä. Korvausten suuruudesta ei ole esitetty tarkempia arvioita. Siipikarja-alan edustajat ovat voineet kommentoida työryhmän alustavia, päivittyviä ehdotuksia.

12 12 Broileryhdistyksen antamassa lausunnossa työryhmän ensimmäisiin ehdotuksiin korostetaan, että tuen ehtojen tulee olla realistisia ja toteutettavissa olevia (sellainen ei ole esimerkiksi broilerille ehdotettu 15 kg/m2 eläintiheys). Virikkeiden käytön tukemista lausunnossa pidetään hyvänä asiana, kunhan virikkeillä voidaan osoittaa olevan oikeasti positiivisia vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Perustoimenpiteistä: Broileritiloilla terveydenhuolto käytännössä toimii jo teurastamon tuotantosopimuksen kautta. Terveydenhuollon menettelyt tulee suunnitella Eläintautien torjuntayhdistyksen ETU-työryhmässä. Tuotannonseurantavaatimuksiin yhdistyksellä ei ollut huomauttamista. Lisätoimenpiteiksi lausunnossa ehdotetaan untuvikkojen paperiruokintaa, mikä edistää kasvuun lähtöä, kostutuslaitteistoja ilman lämpötilan alentamiseen sekä maksimiilmanvaihdon vähimmäistasoa. Kokonaisten jyvien käyttöä virikerehuna tehdasrehun seassa pidettiin hyvänä ja perusteltuna. Muut kasvit ja niiden osat katsottiin terveysriskiksi. Myös jyvien heittely pehkun sekaan on hygieeninen riski broilereille ja häiritsee teurastusta edeltävää paastotusta. Broileriala hyväksyy lisäksi esityksen jalkapohjatulehdusten pistemäärän alle 40 tuen lisätoimenpiteeksi. Työryhmän kanssa on jatkettu keskustelua hyvinvointitoimenpiteistä. Mm. uuden eläintiheysehdotuksen 33 kg/m2 on laskettu merkitsevän n. 20 prosentin tulonmenetystä, mitä hyvinvointikorvaus ei voi kattaa.

13 Kesäpäivätkin vietettiin 13 Joka toinen vuosi kutsutaan Broileryhdistyksen jäsenistö yhteen viettämään Kesäpäiviä, joille eri alueiden tuottajakerhot pyrkivät vuorollaan kehittelemään entistä vetovoimaisemman ohjelman. Saarioisten tuottajakunnan järjestämään tapahtumaan Sappeen Matkailukeskuksessa heinäkuun lopussa kokoontui lähes sadan osallistujan joukko, siitäkin huolimatta että ajankohta osui kesän harvoihin hellepäiviin. Ohjelmassa oli sopivasti asiaa ja viihdykettä, leikkimielisiä joukkuekilpailuja, rentoa yhdessä oloa ja paljon hyvää ruokaa. (Kuva Lea Lastikka) Saarioisilla Sahalahdella kasvattajakunnan puheenjohtaja Erkki Mäkijärvi toivotti broileriväen tervetulleeksi ja pohjusti maittavan lounaan yhteydessä kuultuja alustuksia. Saarioislaiset tuottajat ovat ylpeitä edelläkävijän roolistaan markkinointiin osallistumisessa: he halusivat vastata kuluttajien vaatimuksiin tietää ostamiensa tuotteiden alkuperästä ja antoivat nimensä ja kuvansa lihapakkauksiin. Kannattavuusasiat huolettavat tuottajia, nousevien rehu- ja energiakustannusten lisäksi myös eläintenpitosäädösten mahdollisesti tuomat muutokset. Saarioisilla tutustuttiin valmisruokateollisuuden historiaan ja nykypäivään Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä kertoi elintarvikkeiden teollisen valmistuksen alkaneen Saarioisten kartanossa 1950-luvulla alkoi maksalaatikon, lihapullien ja vispipuuron valmistus kaikki nämä ovat yhä tuotannossa ja suomalaisten suosikkeja. Yritys kuuluu Artekno- Saarioinen konserniin, ja omistajina ovat alusta lähtien olleet Avotien ja Dieckmannin perheet. Myös broilerintuotanto alkoi Saarioisilla 1950-luvun lopussa. Saarioisten broilerituotteiden jäljitettävyyttä konkretisoivat pakkauksissa näkyvät kasvattajatiedot, yhtiön kotisivulla on laajemmat esittelyt. Jyväbroilerin hiilijalanjälki on selvitetty ja merkitty pakkauksiin, ja sitä pyritään edelleen pienentämään. Mäkelä vakuutti lihan kotimaisuuden olevan tärkeä asia, ja karppausinnostuskin lienee edistänyt kulutuksen kasvua. Lihan hintarakenteeseen vaikuttavista asioista Mäkelä totesi rehunhintojen nousun jatkuvan sääolojen vaihdellessa päätuotantoalueilla, ja toisaalta lihankulutuksen kasvun nostaessa myös rehun kysyntää esim. Aasiassa. Tuotehintojen nostaminen sitten onkin kovan takana; hinnat tulee kaupalle antaa jo

14 14 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen vieraili Sappeella Kesäpäivien iltatilaisuudessa (kuvassa Petri Yli- Soinin kanssa). Hän kiitteli broilerituottajia yhtenäisestä esiintymisestä esim. ministeriövierailuilla. Ministeri oli myös tyytyväinen broilerituotteiden uuteen pakkausstrategiaan, joka johdattaa tuotantotilalle; lähiruoka- ja tuotantotapakeskustelussa tämä on tärkeä asia, varsinkin kun EU:sta ei ole lähiaikoina tulossa alkuperämerkintään velvoittavaa lainsäädäntöä. - Myös ravintolan ruokalistaan voi merkitä alkuperän! ministeri huomautti. Kotimaisen tuotteen valitseminen pyörittää joka tapauksessa euroja kotimaassa. Elintarvikevientimme osuus on vain kolmanneksen verran tuonnin arvosta, ja vaihtotaseen korjaaminen edellyttää panostusta myös kotimaiseen energiaan, Koskinen sanoi. Broilerituotannolle ministeri ennusti hyvää tulevaisuutta, kunhan energian ja rehujen hinnat eivät karkaa käsistä. Kuluttajat ainakin luottavat kotimaiseen ruokaan. syksyllä seuraavaa kevättä varten ja HoRe- Ca sektorilla vieläkin pidemmälle. Kilpailukyvyn parantaminen onkin Saarioisten toimitusjohtajan mukaan haasteena sekä alkutuotannolle että teollisuudelle. Saarioisilla on panostettu tuotekehittelyyn keväällä 2012 valmistuneen, myös asiakasja koulutustiloja sisältävän uudisrakennuksen muodossa. Kesäpäivävieraat pääsivät tutustumaan Innolaan, jonka maksalaatikkoa muistuttava ulkomuoto sekä valoisat ja värikkäät tilat herättivät kovasti ihastusta. Rakennekehitystä tarvitaan edelleen Kilpailukyvystä puhui myös Hankkija- Maatalous Oy:n toimitusjohtaja Ensio Hytönen. Hän korosti rakenteiden uusimistarvetta maataloudessa ja elintarviketuotannossa. Elintarvikealalla Hytönen totesi kuitenkin kotimaisuuden keskimäärin säilyneen korkeana. Maataloutemme omavaraisuusas- teeksi hän ilmoitti kaikkineen 65 %. Arvoketjujen (maatalous teollisuus kauppa) keskinäinen tasapaino on Hytösenkin mukaan muuttunut kaupan hyväksi muuallakin Pohjois-Euroopassa, ja EU:n kilpailulainsäädännön kautta asetelmaan yritetään puuttua. Toimitusjohtaja Hytönen katsoi maatilojen rakennekehityksen olevan meillä hitaampaa kuin kilpailijamaissa. Nousevien kustannusten kattaminen edellyttää kasvua, muuten edessä on taantuminen, oli sitten kyseessä maatila tai teollisuuden tai kaupan yritys. Kasvu edellyttää kansainvälistymistä, Hytönen sanoi, markkinaosuustaistelu hinnoilla kotimaassa merkitsee sitä, että tuottajat voivat huonosti. Elintarviketuotannon kasvattaminen merkittävämmille markkina-alueille onkin iso haaste suomalaisille yrityksille, mutta vaihtoehtona on joutuminen yritysostojen ja -järjestelyjen kohteeksi, Ensio Hytönen varoitti.

15 15 Broileryhdistys messuilla ja näyttelyissä Okra-maatalousnäyttely Oripäässä Okra-näyttelyssä Broileryhdistys oli Siipikarjaliiton Kananmunatiedotuksen ja Kalkkunajaoston kanssa yhteisellä telttaosastolla. Broilerituotannon esittelyvastuu oli paikallisilla, varsinaissuomalaisilla broilerituottajilla. (Kuva Lea Lastikka) ELMA-maaseutumessut Helsingissä (Kuva Sirpa Perkkiö) Broileryhdistys on ollut kaikilla ELMA-messuilla niiden alusta lähtien. Vuosi sitten osaston sisustus uudistettiin; untuvikkojen pienoishalli on vanhempaa perua ja edelleen tärkein messukaluste. Esittelytyö jaettiin aikaisempaan tapaan kunkin lihatalon tuottajille vuoropäivin.

16 16 ETU-työ (Eläinten terveydenhuolto) Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry koordinoi kansallista tuotantoeläinten terveydenhuoltoa yhteistyössä tuottajien, viranomaisten ja elintarviketeollisuuden kesken. Toiminnan painopisteenä on sairauksien ennaltaehkäisy ja tuottavuuden nosto. ETU-Kansallisen terveydenhuollon lihasiipikarja-asiantuntijatyöryhmä (elinkeinon edustajina Eija Kaukonen pj, Hanna Hamina, Mari Korkeaoja-Nurmo, Reijo Jokela, Anita Mäkelä, Petri Yli-Soini, Pekka Wiro, Sirkka Karikko, Lea Lastikka sekä Saija Kalenius, Niina Tammiranta, Teija Kokkonen, Päivikki Perko- Mäkelä ja Laila Rossow Evirasta, Matti Nyberg ja Taina-Riitta Seppälä (avi), Pirjo Kortesniemi ja Hannele Nauholz, ETT) on käsitellyt kokouksissaan ajankohtaisia siipikarjan terveysasioita, päivittänyt terveydenhuollon kansalliset tasot ja tavoitteet, päivittänyt siipikarjatautien vastustussuunnitelmaa, kerännyt sairastuvuustietoa ja laatinut ohjeita ennaltaehkäisyyn, kehittänyt terveydenhuoltoa sekä kerännyt vuosittain tiedot mikrobilääkkeiden käytöstä lihasiipikarjatuotannossa. ETU-työstä ja -sivuilla. ETU- lihasiipikarja-asiantuntijaryhmä Kansallinen taso broilerintuotannossa Tiloilla on käytössään tuotantoseuranta, joka kattaa vähintään: munintatulokset, rehun kulutuksen eräkohtaisesti ja veden kulutuksen päivittäin, kuolleisuuden, hylkäykset, lihantarkastustulokset ja painonseurannan. 2. Isovanhempaispolven nuorikkokasvattamot ja munittamot kuuluvat terveystarkkailuun ja vanhempaispolvesta osa niin, että terveystilanne voidaan luotettavasti arvioida. 3. Isovanhempais- ja vanhempaispolven rokotuksissa noudatetaan siipikarjatautiasiantuntijatyöryhmän suosittelemaa rokotusohjelmaa. 4. Broileritilalla: toimitaan osastoittain kertatäyttöperiaatteella (johon kuuluu eläimetön tauko) hallit pestään, annetaan kuivua ja desinfioidaan erien välillä käytetään kuivikkeita, jotka vaihdetaan erien välillä 5. Nuorikkokasvattamoissa otetaan käyttöön kertakäyttöisiä tai helposti pestäviä orsia tai ritilätasoja ennen neljän viikon ikää, jotta linnut oppisivat hahmottamaan kolmiulotteisuutta ja käyttämään orsia/ritilöitä. 6. Eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti virkaeläinlääkäri käy tilalla salmonellavalvontaohjelman mukaisesti eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti kerran vuodessa eläinlääkärin käynti pitää sisällään dokumentoidun tuotantohygieenisen katselmuksen salmonellavalvontakäyntilomaketta käyttäen, josta lähetetään kopio teurastamolle tiloille, joille luovutetaan rokotteita, tehdään vuodessa vähintään kaksi terveydenhuoltokäyntiä, joiden yhteydessä päivitetään tilan terveydenhuoltosuunnitelma (sisältää rokotusohjelman) 7. Tilalla noudatetaan ETT ry:n ohjeita eläinten ja rehujen tuonnissa. 8. Tiloilla on käytössä tautisulku. Kaikki tuotantotiloissa kävijät vaihtavat vaatteet ja jalkineet sitä varten rajatulla alueella. 9. Kuivikkeiden ja rehujen käsittelyssä ja varastoinnissa huomioidaan tuhoeläinten ja villilintujen aiheuttamat tartuntariskit. Tilalla on käytössä siilonumerointi. 10. Mikäli tilalla käytetään viljaa, se säilytetään katetussa siilossa ja ko. erästä säilytetään näytepussi mahdollista analyysia varten.

17 17 Suomen Siipikarja on Siipikarjaliiton ja Broileryhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2012 broileriosioissa käsiteltiin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin mittareita ja muiden maiden laatujärjestelmiä, esiteltiin käytännön broileritiloja ja mm. kotimaisen energian hyödyntämistä, kerrottiin ruokintakokeiden tuloksista ja rehunvalmistuksesta, mutta seurattiin myös tuotemarkkinoita ja esiteltiin ulkomaiden opintomatkoilla ja konferensseissa nähtyä ja kuultua. Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa suomalaisia broilerialan edustajia osallistuu vuosittain järjestettäville Pohjoismaisille Siipikarjapäiville (Nordic Poultry Conference), jotka 2012 olivat Tukholmassa Myös vuosittain järjestettävä pohjoismaisten siipikarjaliittojen kokous oli kesäkuussa 2012 Helsingissä, ja siihen osallistuivat Lea Lastikka ja Petri Yli-Soini. (Tilaisuudesta kerrotaan Suomen Siipikarjassa 3/2012). Suomen Siipikarjan artikkeleja voi lukea myös Siipikarjaliiton/Broileryhdistyksen kotisivulta: Broileryhdistyksen kotisivulla: Yhdistyksen esittely Organisaatio Tuotantorakenne Näin kasvatetaan broileri Hyvä tuotantotapa Broilerin tarina Laatujärjestelmä Ajankohtaista broilerista Historia Tilastoa Usein kysyttyä Uskomuksia broilerista

18 Broileryhdistyksen johtokunta ja työryhmät Johtokunta v (vuosikokouksessa valittu, suluissa varajäsenet) Puheenjohtaja Petri Yli-Soini 18 Ryhmä 1. Eeva Korimäki Suvi Rantala-Sarjeant Satu Hampaala Mari Korkeaoja-Nurmo Matti Kangas Ryhmä 2. Reijo Jokela Antti Pirilä (varapj.) Ryhmä 3. Eija Talvio Jarmo Seikola Harri Rosenberg Pekka Wiro Ryhmät 4 ja 5. Petri Yli-Soini Juhani Ruohonen Marja Hongisto Jarkko Jokinen Lea Lastikka (Tiina Varho-Lankinen) (Juha Kiviniemi) (Pertti Hakulinen) (Hanna Hamina) (Riku-Sippo Uotila) (Vesa Jokela) (Kari Knuuttila) (Essi Tuomola) (Anu Leino) (Juha-Petri Jussila) (Tuija Lilja) (Eija Kaukonen) (Eija Valkonen) (Veli-Matti Reunasalo) (Ari Mahlamäki) (Päivi Heikkilä) Johtokunta kokoontui neljä kertaa vuonna Saarioisten toimitalo Tampereella on johtokunnan mieluinen kokouspaikka. Aulaan kokoontuneina vasemmalta alarivissä Pekka Wiro, Lea Lastikka, Marja Hongisto, Reijo Jokela ja Petri Yli-Soini, keskellä Satu Hampaala, Tiina Varho-Lankinen, Antti Pirilä ja Eeva Korimäki, ylempänä portailla Eija Talvio, Juhani Ruohonen, Jarmo Seikola, Matti Kangas ja Harri Rosenberg.

19 19 Tiedotustoimikunta Tiedotustoimikunta hoitaa yhdistyksen messuosallistumisiin liittyvät järjestelyt ja esim. värvää esittelijät. Toimikunnan pitkäaikaisia messukonkareita ovat Mari Anttila Pertti Hakulinen ja Eija Knuuttila. Lisävahvistuksena toimikunnassa ovat Suvi Rantala-Sarjeant ja Satu Hampaala. Edunvalvonta-asioista yhdistyksessä huolehtii johtokunta, yhteistyössä MTK:n siipikarjanlihajaoston kanssa, ja tarvittaessa voidaan nimetä työryhmiä. Broileryhdistyksen puheenjohtaja osallistuu siipikarjanlihajaoston kokouksiin asiantuntijana. Viestintävastuu on yhdistyksen puheenjohtajalla, verkostona MTK ja ETT sekä lihatalot ja Lihatiedotus. Muihin viestintätehtäviin voidaan nimetä yhdistyksestä työryhmä. Broileryhdistyksen jäsenistö sääntöjen mukaan ryhmiteltynä: Jäsenmäärä Ryhmä 1. (kasvattajat) Ryhmä 2. (jalostajat, munan tuottajat, nuorikkokasvattajat) Ryhmä 3. (teurastamot) Ryhmä 4. (rehutehtaat) Ryhmä 5 (tutkijat, neuvojat ym.) Yhteensä

20 20 Jokioisten Tilitoimisto Oy SA

21 21 Jokioisten Tilitoimisto Oy - SA

22 22

23 23

24 24 Suomen Broileryhdistys - Finlands Broilerförening ry Keskuskatu Jokioinen puh. (03) fax (03)