Suomen Broileryhdistys - Finlands Broilerförening ry. VUOSIKERTOMUS TOIMINTAVUOSI

Transkriptio

1 Suomen Broileryhdistys - Finlands Broilerförening ry. VUOSIKERTOMUS TOIMINTAVUOSI

2 2

3 3 SISÄLTÖ: Puheenjohtajan katsaus...4 Vuosi 2013 tilastoina...5 Yhtenäisten ohjeiden puute hankaloitti hyvinvointidirektiivin valvontaa... 6 WQ -hyvinvoinnin mittausmenetelmää testattiin tiloilla Jalat kuntoon hanke käynnissä.8 Energian tuottamiseen ja käyttöön liittyviä hankkeita..9 Hyvinvointituen valmistelu jatkui...10 Muut hankkeet...10 Lantamäärien selvittäminen varastotilamitoituksen perustaksi...11 Kaksi kansainvälistä siipikarjakonferenssia Suomessa Broileryhdistys messuilla ja näyttelyissä...13 ETU-työ (Eläinten terveydenhuolto)...14 Terve suomalainen lihasiipikarja ei antibiootteja tarvitse Siipikarja-lehti, kotisivu...17 Broileryhdistyksen johtokunta ja työryhmät...18 Jäsenistö...19 Tilinpäätös Toiminnantarkastuskertomus...22

4 4 Puheenjohtajan katsaus Suomalaisella broilerialalla vuosi 2013 oli monessa mielessä erittäin mielenkiintoinen, ja siitä varmasti kirjoitetaan aivan oma lukunsa seuraavassa historiikissa. Kuitenkin Suomen Broileryhdistyksen toiminta on pysynyt ennallaan: pääpaino on ollut turvata ja kehittää alan tuotantoedellytyksiä ja kerätä ja jakaa tietoja sekä jäsenille että muille tiedonhaluisille. Kotimaassa vuonna 2013 jatkui moni hanke ja teema. Edelleen broilerien hyvinvointidirektiivin toimeenpano ja tarkastukset vaativat valvontaamme. Tavoitteena viranomaisilla oli saattaa loppuun broileritilojen hyvinvointitarkastukset, mutta tämä ei aivan toteutunut. Keväällä Evira julkisti tilastoja otantaan perustuvien eläinsuojelutarkastusten tuloksista, jossa yhteenvetona todettiin, että vuonna 2012 tarkastetuista broileritiloista laiminlyöntejä esiintyi yli kolmanneksella. Havaitut laiminlyönnit koskivat lähinnä riittämätöntä valaistusta ja puutteellista tuotantojärjestelmän kuvausta. Vaikka yhdistys teki tarkastusten tuloksista oman vastineensa, ala sai silti osakseen ikävää julkisuutta. Viranomaisten kanssa on jatkettu vuonna 2013 siipikarjan hyvinvointitukiehtojen sorvaamista. Työ jatkuu edelleen kiivaana, sillä pyrkimyksenä on saattaa siipikarja hyvinvointituen piiriin vuonna Broileryhdistys on ollut tiiviisti Siipikarjaliiton ja ETT:n mukana neuvottelemassa tukiehtoja sellaisiksi, että tuottaja voisi niihin sitoutua. Valmistelu etenee hitaasti ja perin yksityiskohtaisesti, mutta lihasiipikarjan osalta uskoisin löytyvän muutamia sopivia tukiehtoja. Hyvinvointituki on merkittävä tukimuoto tämän päivän maataloustukiviidakossa, sillä sen budjettia ollaan koko ajan kasvattamassa, kun muista tukimuodoista leikataan. Siipikarjan soisi olevan mukana jo pelkän alan imagonkin kannalta, mutta kuten todettua, niin alamme näkemyksiä ja asiantuntijuutta tukivalmistelussa kaivataan edelleen. ETT koordinoi tuotantoeläinten terveydenhuoltotyötä ja sen puitteissa toimii ETUlihasiipikarja-asiantuntijaryhmä. Suomalainen broilerituotanto sai laajasti näkyvyyttä ja gloriaa, kun ryhmän vuosia keräämistä lihasiipikar jan lääkitystiedoista tehtiin tieteellinen julkaisu. Sen tiimoilta esimerkiksi Helsingin Sanomat laati lokakuussa monisivuisen artikkelin mikrobilääkkeiden käytöstä kotieläintuotannossa ja kertoi suurelle yleisölle suomalaisten broilerien hyvästä terveydestä ja tuotannon korkeasta hygieniatasosta. Vuosi 2013 oli myös maamme broilerituotannon historiassa siksi merkittävä, että Suomen Broiler toi huhtikuussa maahan ensimmäiset Hubbardin isovanhempaispolven untuvikot. Suomen Broiler toimi yli 25 vuotta yhteistyössä Aviagenin kanssa toimittaen Ross-broilerijalosteen vanhempaispolvea suomalaiseen broileriketjuun sekä Baltiaan ja Venäjälle. Ensimmäiset Hubbard H1 -jalosteen vanhempaispolven toimitukset alkoivat loppuvuodesta 2013 ja Suomen Broilerilla onkin ranskalaisen jalosteen yksinmyyntioikeus koko Skandinaviassa. Suomen Broileryhdistys oli toimintavuonna mukana myös monessa tutkimushankkeessa, joita esitellään tarkemmin tässä vuosikertomuksessa. Hanna Hamina

5 Vuosi 2013 tilastoina 5 Broilerimarkkinat Vuonna 2013 broileria tuotettiin yli 103 ja kulutettiin lähes 97 miljoonaa kiloa. Kulutus kasvoi 5 % edellisvuoteen verrattuna, tuotanto 4 %. Keskiteuraspaino oli samansuuruinen kuin edellisvuonna, 1,65 kg. Tuonti kasvoi 11 % ja oli yli 13 % kulutuksesta. Vienti oli noin 6 % suurempaa kuin vuosi sitten. Broileria vietiin pääasiassa Viroon (27 %), Venäjälle (26 %) ja Latviaan (19 %). Vienti oli pääasiassa luullista lihaa, useimmiten puolikkaita, neljänneksiä, koipireisipaloja ja siipiä. Pääosa broilerin tuonnista oli valmisteita (osuus 77 %). Broilerinlihaa tuotiin eniten Alankomaista (22 %), Brasiliasta (16 %) ja Thaimaasta (14 %). Valmisteita tuotiin varsinkin Thaimaasta (40 %), Saksasta (17 %) ja Tanskasta (14 %). Broilerin kulutus henkeä kohti oli 17,8 kg luulliseksi lihaksi laskettuna (luullisesta lihasta luutonta on 80%, lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10-30% tuotteesta riippuen). Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

6 Yhtenäisten ohjeiden puute hankaloitti hyvinvointidirektiivin valvontaa 6 Broilerien hyvinvointidirektiivi saatettiin Suomessa voimaan eläinsuojelulain muutoksella (321/2011) ja valtioneuvoston asetuksella broilereiden suojelusta (375/2011). Valvontaa sälytettiin aluehallintovirastoille, joille tuottajien piti ilmoittaa kasvatustiheydestä ja tuotantojärjestelmään liittyvistä keskeisistä tiedoista, jatkossa on ilmoitettava niissä tapahtuvista muutoksista. Eviran tarkastuseläinlääkäri arvioi broileriparvien hyvinvointia kasvatusaikaisen kuolleisuuden ja teurastamolla tarkastettujen jalkapohjien kunnon perusteella. Rajaarvojen ylityksistä on ilmoitettava avi:lle. Läänineläinlääkäri voi määrätä kasvatustiheyttä alennettavaksi, jos tehty arvio osoittaa broilereiden hyvinvoinnin heikentyneen tilalla, mutta ratkaisua varten huomioidaan myös tuottajan osoittamat hänestä riippumattomat tai poikkeukselliset syyt korkeaan kuolleisuuteen tai jalkapohjien huonoon kuntoon. Eläinsuojelutarkastuksista Aluehallintovirastojen oli tehtävä ns. EUeläinsuojelutarkastus kaikkiin kasvattamoihin v loppuun mennessä. Jäsenmaat raportoivat tarkastuksista komissiolle. Lea Lastikka esitti vuosikokousseminaarissa Nokialla maaliskuussa keräämänsä yhteenvetotiedot v tehdyistä tarkastuksista (57 tilaa). Kuolleisuudesta määrättyjä eläintiheyden alennuksia ei ilmennyt, jalkapohjista johtuva yhdellä tilalla. Tuotantorakennuksesta ja laitteista kasvatusosastoittain vaadittava kirjallinen kuvaus puuttui muutamalta tilalta. Kohta, josta alalla keskusteltiin jo lainsäädännön muutosvaiheessa, on valaistusvaatimus: kaikissa rakennuksissa tulee olla valaistus, jonka teho on vähintään 20 luksia valoisina jaksoina mitattuna linnun silmän tasolta ja joka peittää 80 % lattiapinta-alasta. Himmeämpää valaistusta pidetään Suomessa yleisesti parempana lintujen hyvinvoinnille, ja riittämättömästä valaistustehosta tulikin monelle tilalle korjauskehotus. Asia oli yleensä kuitenkin suhteellisen helposti hoidettavissa. Petri Yli-Soini kertoi vuosikokousseminaarissa hyvinvointitarkastuksesta tuottajan näkökulmasta omakohtaisesti. Hänen esityksensä sisälsi mallin tuotantojärjestelmän kirjallisen kuvauksen laatimiseen ja siihen liittyen laitteiden testaus/kalibrointipöytäkirjaksi. Yli-Soini katsoi, että valvonnan tasapuolisuuden toteutumiseksi kaikissa tarkastuksissa olisi noudatettava samoja vaatimuksia ja käytäntöjä, jolloin tarvittaisiin Eviran tarkempaa ohjausta. Vaatimuksia olisi voitava tulkita järkevästi (esimerkkinä tiukat ehdot valaistuksen himmentämisestä). Hän esitti myös riskiperusteisuutta valvonnalle. avin_tarkastukset-_tuottajan_nakokulma_pys.pdf Vuosikousseminaarin muutkin esitykset Suomen Siipikarja 2/2013 ja kotisivulla: siipikarjan-terveys-ja-hyvinvointipaivan-esityksetnokian-edenissa

7 7 Eläinsuojeluvalvonnan raportissa broileritilat nostettiin esille Eviran edellisvuoden eläinsuojeluvalvonnasta julkistaman raportin otsakkeessa kerrottiin tuotantoeläinten laiminlyöntejä havaitun aikaisempaa vähemmän, mutta korostettiin eniten epäkohtia ilmenneen turkiseläimillä ja broilereilla. Laiminlyöntejä havaittiin 57 tarkastetusta tilasta 21:llä (37 %). Raportin eläinkohtaisessa osuudessa kerrotaan noin 40 %:n kaikista laiminlyönneistä koskeneen juuri riittämätöntä valaistusta ja 20 %:n puutteellista tuotantojärjestelmän kuvausta. Jokunen tila sai huomautuksen pehkun kunnosta. bid=3485 Siipi.net -sivustolla julkaistussa alan omassa tiedotteessa korostetaan, ettei tarkastuksissa havaittu minkäänlaista lisääntynyttä lintujen kuolleisuutta, ja myös lintujen jalkapohjat ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Jalkapohjien kunto kertoo paljon hallin olosuhteista, ilman laadusta ja kosteudesta. Todettiin myös, ettei direktiivi kaikilta osin ole soveliain suomalaiselle broilerin kasvatukselle, sillä se ei ota huomioon lintujen terveyden eteen tehtävää työtä, mm. hallien kertatäyttöä ja erittäin tehokasta eläintautien torjuntaa. Suomessa ei myöskään käytetä lääkkeitä ennalta ehkäisevästi, kuten monissa muissa maissa. broileritilojen-hyvinvointitarkastuksissa-havaittupuutteita-ei-niinkaeaen-epaekohtia WQ -hyvinvoinnin mittausmenetelmää testattiin tiloilla Siipikarjaliiton ja MTT:n 2010 alkanut hanke Kansallinen sopeutuminen broilereiden hyvinvointidirektiiviin (rahoitus Makeran sika- ja siipikarjatalouden rakenteen kehittämiseen ohjatuista varoista) sai jatkoaikaa vuoden 2013 puoliväliin. Alkuvuonna toteutettiin yhteiseurooppalaisen Welfare Quality -järjestelmään pilotointi suomalaistiloilla. Myös siipikarjan terveydenhuollon sisällön suunnittelua jatkettiin terveydenhuoltoeläinlääkäreiden työryhmässä. Vertailukelpoista tietoa broilerien hyvinvoinnista uudella eläinkeskeisellä WQ-menetelmällä haettiin 45 broileritilalla tehtyjen mittausten ja arviointien avulla. Tutkija Petra Tuunainen (MTT) ja aiheesta pro gradu -työtä tekevä Helsingin yliopiston kotieläintieteen opiskelija Anna-Kaisa Myllyniemi tekivät tilakäynnit välisenä aikana. Mittauksien tulokset yhdistettiin teurastamoilta saatuihin saman parven teurastustietoihin ja tästä aineistosta pyrittiin löytämään mahdollisia yhdysvaikutuksia terveyden, hyvinvoinnin, kasvatuksen ja teurastuksen välillä. Tilakäyntien tulokset jokaisesta arvioiduista parvista toimitettiin arviointeihin osallistuneille tuottajille ja tuloksista on koottu loppuraportti, joka on toimitettu kaikille hankkeen ohjausryhmän jäsenille. Loppupäätelmäksi tuli, että Welfare Quality - mittausjärjestelmä soveltui osittain myös suomalaiseen tuotantoon. Tilakäynnit onnistuivat suunnitelmien mukaisesti ja lintujen hyvinvoinnin taso oli tiloilla normaali. Tilakäynneillä työläimpiä menetelmiä olivat kävelytesti ja lintujen kiinniottamista ja nostelua vaatineet puhtauden, jalkapohjien ja kintereiden arvioinnit. Petra Tuunainen painottaa mittausmenetelmistä erityisesti pehkun laadun ja kinnerten kunnon arvioinnin antaneen hyvin paljon tietoja. Teurastamolla määritettyjen jalkapohjapisteiden tulokset olivat Tuunaisen mukaan suoraan verrannollisia tilakäynneillä tehtyjen jalkapohja-arviointien kanssa, joten jalkapohjien tarkkailu on tehokkainta tehdä teurastamolla. Mittausten ongelmana on kuitenkin, että kasvattajalla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointiin mittauksen jälkeen, koska mittaukset tehdään niin lähellä teurastusta. Kuitenkin jo pelkästään pehkun laatua seuraamalla voidaan lintujen terveyttä ja hyvinvointia seurata koko kasvatusaikana melko kattavasti.

8 8 Petra Tuunainen on kirjoittanut WQ-aiheesta seuraavat artikkelit: Welfare Quality -mittausjärjestelmä soveltuu osittain myös suomalaiseen tuotantoon. Suomen Siipikarja 3/13 Broilerien hyvinvointia pystytään mittaamaan jo tilalla. Maaseudun Tiede 3/2013 Laura Rantanen: Katse kintereisiin (Petra Tuunaisen haastattelu). MTT ELO 2/2013 Tuunainen piti myös aiheesta esitelmän Pohjoismaisilla Siipikarjapäivillä Helsingissä WQ-mittauksessa kasvatuksen loppuvaiheessa noin 150 lintua joka parvesta kävelytettiin: linturyhmä suljettiin verkkoaitaukseen, josta yksi kerrallaan päästettiin ulos ja kävelyä arvioitiin asteikolla 0 (kävelee täysin virheettömästi ) - 5 (ei pysty kävelemään omin avuin). 40 % arvioiduista linnuista sijoittui kakkos- ja puolet kolmosluokkaan, nelos- tai viitoslintuja oli yhteensä 0,6 %, nehän karsitaan pois. Normaalisti kehittyneiden broilerien isot rintalihakset aiheuttavat kävelyn vaappumista, ja alalla onkin keskusteltu kyseisen ns. Kestinin asteikon soveltuvuudesta lihalinnuille. Kuva: Hanna Hamina Jalat kuntoon -hanke käynnissä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan nelivuotinen tutkimushanke 'Jalat kuntoon: kuivikemateriaalin, tilaolosuhteiden ja orsien vaikutus broilereiden jalkaterveyteen ja hyvinvointiin alkoi v alussa. MMM:n Makera-rahoituksen ajalle saanutta hanketta johtaa prof. Anna Valros ja pääasiallisena tutkijana on ELL Eija Kaukonen. Projekti toteutetaan yhteistyönä kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston ja HK Ruokatalo Oy:n välillä. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa lisätietoa kotimaisten broilerien ja broileriemojen jalkapohjien kunnosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hankkeessa selvitetään myös, miten orret tai ritilätasot soveltuvat suomalaiseen broilerikasvatukseen ja miten nämä vaikuttavat broilereiden jalkojen kuntoon. Tässä osatutkimuksessa saadaan myös tietoa sääriluun kasvuruston luutumishäiriön, TD:n, esiintyvyydestä suomalaisella broilerilla. Hanke toteutetaan käytännön tilaolosuhteissa, jotta tulokset ovat mahdollisimman suoraan tuotantoketjun hyödynnettävissä. Broileriosiossa selvitetään, vaikuttaako kuivikemateriaali broilerien jalkapohjatulehdusten ja kinnerpalamien esiintymiseen ja lintujen likaisuuteen. Tulokset selvittäisivät myös mahdollisen Welfare Quality -arvioinnin toimivuutta broilerituotannossa. Broilerikasvattamoissa verrataan kahden kuivikemateriaalin, turpeen ja kutterin, vaikutuksia lintujen jalkapohjiin. Tutkimus ajoitetaan loka-huhtikuulle. Seurattavia parametreja tilalla ovat pehkukerroksen paksuus, kunto, kosteus, ph ja ammoniakki. Jalkapohjavauriot arvioidaan teurastamolla broilerin hyvinvointiasetuksen ja WQ:n menetelmillä, kinnerpalamat ja lintujen likaisuus WQ-mittaristolla.

9 9 Kuva: Hanna Hamina Toisessa broileriosiossa selvitetään, miten broilerit käyttävät kasvattamoon asennettuja orsia tai ritilätasoja sekä näiden vaikutusta pehkun kuntoon, jalkapohjien kuntoon ja jalkaterveyteen. Tutkimus tehdään vuoden tuotantokierroilla. Tutkimuksessa seurataan pehkukerroksen paksuutta, kuntoa, kosteutta, ph:ta ja ammoniakkia. Videoimalla tutkitaan orsien ja tasojen käyttöä ja kävelyarvostelulla lintujen jalkaterveyttä. Teurastamolla arvioidaan jalkapohjavauriot sekä asetuksen että WQ:n menetelmillä, kinnerpalamat ja likaisuus WQ-menetelmällä sekä TD. Broileriemojen tilatason seurannassa tavoitteena on kartoittaa jalkapohja- ja kinnerpalamien sekä rintalimakon esiintymistä ja yleisyyttä suomalaisissa broileriemoparvissa. Emotiloilla selvitetään pehkumateriaali, ritilän osuus lattia-alasta, pehkun hoitotoimenpiteet, kunto, kosteus, ph ja ammoniakki. Emoparvien jalkapohjatulehdusten arviointi tehdään sekä tuotantokaudella että teurastuksen yhteydessä, jolloin katsotaan myös kinnervaurioiden ja rintalimakon esiintyminen. Energian tuottamiseen ja käyttöön liittyviä hankkeita Broileryhdistys osallistui Satafoodin v alkaneeseen Elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen -hankkeeseen 2 x 2000 euron tukisummalla. Hanke jatkuu vuoden 2014 elokuuhun, Petri Yli-Soini kuuluu sen ohjausryhmään. Syksyllä 2013 hanke järjesti opintomatkan Saksaan tutustumaan maatilojen biokaasulaitoksiin, matkaraportti osoitteessa tiedostot/hankkeet/950%20sivutuote% 20Pirkanmaa/Matkaraportti% 20biokaasumatka% % 20netti.pdf MTT:n ja VTT:n hanke Broilerikanalan ilman vaihdon hienosäätö päättyi ja tulokset julkaistiin MTT:n Raportti-sarjassa, nro Toiminnalliseen osaan kuului web-kysely tuottajille, olosuhdemittauksia kasvattamoissa ja ilmanvaihdon simulaatiolaskentaa vuoden jaksolle. Tutkijat kehittivät laskennallisia malleja ilmanvaihdon energiankulutuksesta vuoden kierrossa ja totesivat ilmanvaihdon määrällä ja tarkoituksenmukaisella säädöllä olevan suuren vaikutuksen lämmitysenergian kulutukseen. Petri Yli-Soini kuului hankkeen ohjausryhmään.

10 10 Energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen broilerintuotannossa Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitos, Seinäjoen ammattikorkeakoulun SeAMK Elintarvike ja maatalous sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö ovat saaneet Maaseudun energia-akatemia -nimiselle hankkeelle rahoituksen EU:n maaseuturahastosta. Tavoitteena on maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen sekä tilojen omien uusiutuvien energialähteiden tehokas käyttöönotto. Hankkeessa on tuotettu kattava maatalouden energiainformaatioaineisto, ml. raportti Energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen broilerintuotannossa, kirjoittanut Mari Rajaniemi (HY) Broiler- yhdistyksen puheenjohtaja on kommentoinut raporttia ennen sen julkaisua Hankkeen kotisivulla on katsauksia kotieläintalouden eri sektorien energiankäytöstä, broilerin osalta tiedot perustuvat yhdellä eteläsuomalaisella tilalla tehtyihin mittauksiin. Sivustolla on myös ilmanvaihto- ja lämmitysenergialaskureita ilmanvaihdon arvioimiseen ja mitoittamiseen sekä rakennuksen (osaston) lämmityskustannusten arviontiin ja jakautumiseen eri tekijöiden kesken. Hyvinvointituen valmistelu jatkui Hyvinvointitukityöryhmä vieraili tammikuussa Mari Korkeaoja-Nurmon broileritilalla Kokemäellä tutustumassa käytännön kasvattamoon. Kuvassa Marin kanssa Tiina Malm ja Leena Anttila MMM:stä. Kuva: Lea Lastikka Eläinten hyvinvoinnin tuen perusteiden valmistelua siipikarjalle jatkettiin vuonna Tuen laajennusta valmisteleva työryhmä koostuu maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, Maaseutuviraston, Helsingin yliopiston, MTT:n, MTK:n, ETT:n, ProAgrian sekä eläinsuojelujärjestöjen (Animalia, SEY) edustajista. Puheenjohtajana toimii Tiina Malm MMM:stä. Asiantuntijoina kokouksiin ovat osallistuneet mm. Hanna Hamina, Mari Korkeaoja-Nurmo, Lea Lastikka ja Petri Yli-Soini. Siipikarja tulisi tuen piiriin aikaisintaan vuonna Toimenpiteet on jaettu yleisiin ehtoihin ja valinnaisiin lisäehtoihin. Tuottaja sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemansa eläinlajin osalta, sitoumus tehdään vuodeksi kerrallaan muun tukihaun yhteydessä. Yleisiin ehtoihin kuuluu ruokintaan ja olosuhteisiin liittyviä vaatimuksia. Valinnaisiin lisäehtoihin on ehdotettu 1) pito-olosuhteiden parantamista, mittarina teurastamon tarkastuseläinlääkärin antamat eräkohtaiset jalkapohjatulehdus-arvioinnin tulokset, 2) erilaisia virike-esineitä tai -aineksia ja 3) orsia, tasoja, ritilöitä, ramppeja. Tuella korvattaisiin hyvinvoinnin parantamiseen käytettävää ylimääräistä työkustannusta, ei investointeja. Korvausten suuruudesta ei ole esitetty tarkempia arvioita. Siipikarja-alan edustajat ovat voineet kommentoida työryhmän päivittyviä ehdotuksia.

11 11 Lantamäärien selvittäminen varastotilamitoituksen perustaksi Kuva: Hanna Hamina Eläinsuojien lantavarastojen tilavaatimukset uhkaavat nousta huomattavasti. Loppukesällä lausunnolla olleessa asetusluonnoksessa (VNa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, liite 1) broilerien lantavarasto-ohjeistus oli kaksinkertaistunut: nykyisestä 0,015 kuutiosta 0,03 kuutioon/eläinpaikka/vuosi uusilla kasvattamoilla ja laajennuksissa. Perusteena oli käytetty eläinten laskennallista lannantuottoa, joka oli saatu rehuannoksen koostumuksen, rehunkulutuksen ja ruokintakokeissa tutkittujen lantanäytteiden avulla. Siipikarja-alalta käytiin jo kevään ja kesän aikana vuoropuhelua laskelmista vastaavien MTT:n tutkijoiden kanssa tiloilla käytännössä todetuista lantamääristä ja muutoksista varastoinnin aikana, mutta maatalousja ympäristöministeriöiden varastotilaesityksiin niillä ei ollut vaikutusta. Lausunto ja keskustelut lantavarastojen mitoitusohjeesta Lausunto lantavarastojen mitoitusehdotuksesta Broileryhdistys antoi yhdessä Siipikarjaliiton kanssa asetusluonnoksesta lausunnon, jossa perusteltiin lantavarastojen ohjetilavuuden nykyisen tason riittävyyttä mm. eläinaineksen rehunkäyttökyvyn sekä rehujen optimoinnin ja hyväksikäyttöä parantavien rehuteknisten menetelmien jatkuvalla kehityksellä ja hoito-olojen muutoksella, kun uudet eläinsuojelusäännök- set ovat pienentäneet eläintiheyttä ja rakennusten ilmastointi tehostunut; lanta on näin entistä kuivempaa, ja varastoinnin aikana se painuu kasaan edelleen kuivuessaan ja kompostoituessaan. Keskustelutilaisuus ministeriössä Maa- ja metsätalousministeriössä järjestettiin Broileryhdistyksen puheenjohtajan aloitteesta 15. lokakuuta kokous, johon yhdistyksen puheenjohtaja osallistui yhdessä Siipikarjaliiton sekä Kananmunayhdistyksen ja Kalkkunajaoston edustajien kanssa. Lantalamitoitusasiasta keskustelemassa olivat MMM:stä mm. Esko Juvonen, Kjell Brännäs ja Antero Nikander sekä tutkija Maarit Hellstedt MTT:stä. MTT:n laskemat varastotilavuuksista pohjautuvat ruokintakokeista saatuihin lannantuottoihin ja ohjeellisiin kuivikemääriin. Juvonen piti tärkeänä todellisen nykytilanteen selvittämistä ja lupasi Makera-rahoituksen käytännön tiloilla tehtävät mittaukset ja ravinneanalyysit sisältävälle hankkeelle. MMM:ssä suhtauduttiin positiivisesti myös ehdotukseen lantalainvestointien tukemisesta lantaa vastaanottaville kasvinviljelytiloille. Kokouksessa keskusteltiin lisäksi investointitukien tärkeydestä broileritiloille niin uus- kuin korjausinvestointien muodossa. Lantavarastojen kattamispakkoa esitettiin myös poistettavaksi.

12 12 Hanke erilaisissa siipikarjan pitopaikoissa syntyvän lantamäärän ja ravinnepitoisuuksien selvittämiseksi käytännön tiloilla MTT laati hankesuunnitelman ja toteuttaa selvityksen. Viideltä broileritilalta eri tuotantoalueilta tutkimusmestari käy ottamassa näytteet hallin tyhjennyksen yhteydessä: kuivikepohjasta mitataan paksuus satunnaisista kohdista neliön aloilta, joilta lanta myös kerätään astiaan ja punnitaan sekä otetaan näyte laboratorioanalyysejä varten. Ainakin osasta kasvattamoja kerätään tieto lannan kokonaismäärästä myös kuormattujen kuutioiden perusteella. Taustatiedoksi kerätään ruokinta- ja olosuhdetietoa (rehujen koostumus, ilmankosteus) sekä ko. kasvattamoihin levitetyn kuivikkeen kokonaismäärä ja otetaan kuivikenäyte analysoitavaksi. Samoilta tiloilta käydään vuodenaikaisvaihtelun selvittämiseksi ottamassa näytteet kaksi kertaa. Myös yksi emokanala ja nuorikkokasvattamo tulevat selvitykseen. Emokanalassa käynti olisi tyhjennyksen yhteydessä ja toinen uusien nuorikkojen tullessa. Hankkeeseen etsittiin tiloja lihatalojen alkutuotantovastaavien avustuksella. Selvityksen tulosten pitäisi olla valmiina kesällä Nettikysely lanta-asioista MTT ja Suomen ympäristökeskus olivat myös laatineet kotieläintiloille suunnatun nettikyselyn lannantuotannosta ja -käsittelystä, johon vastaamiseen yhdistys kannusti tuottajia. Puheenjohtaja laati kyselyn täyttämistä helpottamaan yhteenvedon kuivike- ja lanta-asioista siipi.net -sivuston jäsenosioon yhdistyksen jäseniltä aiemmin kerättyjen tietojen pohjalta. Ohjeistuksesta tiedotettiin lihatalojen kautta sähköpostitse. Kaksi kansainvälistä siipikarjakonfrenssia Suomessa 2013 Helsingissä järjestettiin vuonna 2013 sekä Baltia-konferenssi että Pohjoismaiset Siipikarjapäivät, joiden järjestelyistä Siipikarjaliitto vastasi. Finnish & Baltic WPSA Poultry Conference keräsi yhteensä 66 osallistujaa Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Ohjelmassa painottuivat eläinten terveys- ja ruokinta -asiat: Arginiini-kreatiinimetabolismi ja merkitys broilereilla (Evonik-yhtiön edustaja), suolistoterveyden parantaminen (Daniscon edustaja), lisäksi Erja Koivunen MTT:stä tarkasteli härkäpapua ja muita kotimaisia valkuaislähteitämme. Hannele Nauholz ETT ry:stä kertoi antibioottien vastuullisesta käytöstä siipikarjatuotannossa. Risto Uusitalo esitteli Uudenkaupungin soijatehdasta. Maailman Siipikarjatiedejärjestön johtaja Roel Mulder (Hollannista) pohti kestävää siipikarjatuotantoa maailman kasvavan väestön ruokkimisessa, Nan- Dirk Mulder Rabobankista esitti katsauksen maailman siipikarjanlihan ja munien tuotannosta. Suomen Broiler ja Hubbard S.A.S. esittelivät uutta broileriainesvaihtoehtoa ja Risto Timonen sekä Railo Puumala ET Naturalia Bedding -yrityksestä kertoivat olkipuristekuivikevaihtoehdosta. (Suomen Siipikarja 3/2013) Pohjoismaisille siipikarjapäiville (Nordic Poultry Conference) marraskuuta. Tuli yhteensä 112 osallistujaa, kaikista Pohjoismaista, joskin suurin ryhmä luonnollisesti Suomesta. Luennoitsijoita ja yritysten edustajia oli myös Itävallasta, Belgiasta, Englannista, Alankomaista ja Ranskasta. Liki 30 esityksessä käsiteltiin monipuolisesti eläinten hyvinvoinnin parantamista tutkimuksen, terveydenhoidon ja ruokinnan avulla, luodattiin markkinoita pitkälle tulevaisuuteen ja pohdittiin ajankohtaista geenitekniikan käyttöä kasvintuotannossa. Pohjoismaisista Siipikarjapäivistä on artikkeli Suomen Siipikarjassa 4/13. Broileryhdistyksen puheenjohtaja Hanna Hamina osallistui kesäkuussa pidettyyn Pohjoismaisten siipikarjaliittojen edustajien kokoukseen Reykjavikissa. Siipikarjaliitosta kokoukseen osallistuivat toiminnanjohtaja Lea Lastikka ja hallituksen puheenjohtaja Jukka Nikula. Lintujen hyvinvointiin liittyvät asiat, kilpailu markkinoista tuonnin kanssa ja maiden tuotantostrategioiden erilaisuus painottuivat keskusteluissa. Suomen Siipikarjassa kokouksesta 3/13 otsakkeella Pohjoismaissa siipikarjasektorilla pitkälti yhteiset arvot.

13 13 Broileryhdistys messuilla ja näyttelyissä Farmarimaatalousnäyttely Seinäjoella Farmari-näyttelyssä Atrian broilerituottajat hoitivat työt Broileryhdistyksen osastolla. Esittelijävuorossa näyttelyn ensimmäisenä päivänä olivat vas. Tiina Kivimäki, Suvi Rantala-Sarjeant ja Jussi Haapoja. (Kuva: Sirpa Perkkiö) ELMA-maaseutumessut Helsingissä (Kuva: Lea Lastikka) Lauantaipäivän kuhinaa Broileryhdistyksen osastolla. Kolmipäiväisillä messuilla esittelytyö oli aikaisempaan tapaan jaettu kunkin lihatalon tuottajille.

14 14 ETU-työ (Eläinten terveydenhuolto) Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry koordinoi kansallista tuotantoeläinten terveydenhuoltoa yhteistyössä tuottajien, viranomaisten ja elintarviketeollisuuden kesken. Toiminnan painopisteenä on sairauksien ennaltaehkäisy ja tuottavuuden nosto. ETU-Kansallisen terveydenhuollon lihasiipikarja-asiantuntijatyöryhmä (elinkeinon edustajina Eija Kaukonen pj, Hanna Hamina, Reijo Jokela, Petri Yli-Soini, Pekka Wiro, Sirkka Karikko, Lea Lastikka sekä Saija Kalenius, Päivikki Perko-Mäkelä ja Laila Rossow Evirasta, Taina-Riitta Seppälä (avi), Pirjo Kortesniemi ja Hannele Nauholz, ETT) on käsitellyt kokouksissaan ajankohtaisia siipikarjan terveysasioita, päivittänyt terveydenhuollon kansalliset tasot ja tavoitteet, kerännyt sairastuvuustietoa ja laatinut ohjeita ennaltaehkäisyyn, kehittänyt terveydenhuoltoa sekä kerännyt vuosittain tiedot mikrobilääkkeiden käytöstä lihasiipikarjatuotannossa. Alkuvuonna 2013 julkaistiin päivitetty vastustussuunnitelma muiden kuin lakisääteisesti vastustettavien siipikarjatautien varalta: 2C%20p%C3%A4ivitys% %2C%20printtiversio.pdf ETT:n ETU-terveydenhuoltosivuilla myös Lihasiipikarjatilan hyvän hygienian opas (2012) : 20hygienian%20opas% pdf

15 ETU -lihasiipikarja-asiantuntijaryhmä Kansallinen taso broilerintuotannossa Tiloilla on käytössään tuotantoseuranta, joka kattaa vähintään: munintatulokset, rehun kulutuksen eräkohtaisesti ja veden kulutuksen päivittäin, kuolleisuuden, hylkäykset, lihantarkastustulokset ja painonseurannan. 2. Isovanhempaispolven nuorikkokasvattamot ja munittamot kuuluvat terveystarkkailuun ja vanhempaispolvesta osa niin, että terveystilanne voidaan luotettavasti arvioida. Niiden linnut ovat peräisin tuotantoketjusta, jonka eläinaines on tuotu maahan ETT:n ohjeiden mukaisesti. 3. Broilerikasvattamo ottaa vastaan ainoastaan untuvikkoja, jotka ovat peräisin terveystarkkailuun kuuluvasta tuotantoketjusta, jonka eläinaines on tuotu maahan ETT:n ohjeiden mukaisesti. 4. Isovanhempais- ja vanhempaispolven rokotuksissa noudatetaan siipikarjatautiasiantuntijatyöryhmän suosittelemaa rokotusohjelmaa. 5. Broileritilalla: toimitaan osastoittain kertatäyttöperiaatteella (johon kuuluu eläimetön tauko) hallit pestään, annetaan kuivua ja desinfioidaan erien välillä käytetään kuivikkeita, jotka vaihdetaan erien välillä 6. Nuorikkokasvattamoissa on käytössä kertakäyttöisiä tai helposti pestäviä orsia tai ritilätasoja ennen neljän viikon ikää, jotta linnut oppisivat hahmottamaan kolmiulotteisuutta ja käyttämään orsia/ritilöitä. 7. Eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti virkaeläinlääkäri käy tilalla salmonellavalvontaohjelman mukaisesti, ja käynti pitää sisällään dokumentoidun tuotantohygieenisen katselmuksen salmonellavalvontakäyntilomaketta käyttäen, josta lähetetään kopio teurastamolle. Terveydenhuolto-ohjelmaan liittyneelle tilalle eläinlääkäri tekee terveydenhuoltokäynnin säännöllisesti sopimuksessa määritellyin väliajoin ja käynnillä tehdyt havainnot kirjataan terveydenhuoltosuunnitelmaan. tiloille, joille luovutetaan rokotteita, tehdään vuodessa vähintään kaksi terveydenhuoltokäyntiä joiden yhteydessä päivitetään tilan terveydenhuoltosuunnitelma (sisältää rokotusohjelman) 8. Jos parvessa todetaan lisääntynyttä poistumaa (kuolleet ja karsitut), kasvun heikkenemistä, muninnan laskua tai taudin oireita, tilanne selvitetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ottamalla yhteyttä eläinlääkäriin, jonka ohjeiden mukaan selvitys tehdään. Samalla ryhdytään tilanteen normalisoimiseksi pikaisiin toimenpiteisiin, jotka täsmentyvät selvityksen perusteella sen mukaan, onko kyseessä tarttuva tauti, tuotantosairaus vai muu häiriö (esim. olosuhteisiin tai hoitoon liittyvä). 9. Tilalla noudatetaan ETT ry:n ohjeita eläinten ja rehujen tuonnissa. 10. Tiloilla on käytössä osastokohtainen tautisulku. Kaikki tuotantotiloissa kävijät vaihtavat vaatteet ja jalkineet sitä varten rajatulla alueella. 11. Kuivikkeiden ja rehujen käsittelyssä ja varastoinnissa huomioidaan tuhoeläinten ja villilintujen aiheuttamat tartuntariskit. Tilalla on käytössä siilonumerointi. 12. Mikäli tilalla käytetään viljaa, se säilytetään katetussa siilossa ja ko. erästä säilytetään näytepussi mahdollista analyysia varten broilerierän teurastulosten valmistumiseen asti.

16 16 Tiedote Terve suomalainen lihasiipikarja ei antibiootteja tarvitse Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu paljon lihantuotannossa käytettävistä antibiooteista. Vallitseva käsitys maailmalla on, ettei lihasiipikarjaa voida kasvattaa ilman antibiootteja. Suomalainen tuotanto osoittaa sen, mikä muualla maailmassa koetaan mahdottomaksi: siipikarjanlihantuotantomme perustuu tilojen korkeaan hygieniatasoon ja tehokkaaseen tartuntojen ennaltaehkäisyyn. Voimme tutkitusti todeta, että esimerkiksi suomalaiset broilerit ovat niin terveitä, että niitä ei ole ollut tarpeen lääkitä antibiooteilla moneen vuoteen. Vaikka EU:ssa on tiettyjen mikrobilääkkeiden käyttö kielletty kasvunedistäjinä, ei antibioottien kokonaiskäyttö ole olennaisesti vähentynyt. Monissa maissa eläinlääkärit määräävät kasvatuskaudella siipikarjalle säännönmukaisesti ja ennaltaehkäisevästi terapiakäyttöön tarkoitettuja antibiootteja. Esimerkiksi Saksassa Nordrhein-Westfalenin alueella vuosina tehdyssä seurantatutkimuksessa jopa 91,6-96,4 % kasvatetuista broilereista oli saanut elämänsä aikana mikrobilääkityksen, ja monesti oli käytetty jopa useita eri antibiootteja. Maailmalla onkin nyt havahduttu kiinnittämään huomiota antibioottien holtittomaan käyttöön ja sen aiheuttamiin vaaroihin, kuten antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymiseen. Suomessa tuotetaan siipikarjan lihaa runsaat 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Kasvatuksessa lääkitystä käytetään vain silloin, kun siihen on tutkitusti tarvetta. Lääkevalinta perustuu lintujen sairastumisen aiheuttaneen bakteerin ja sen antibioottiherkkyyden määritykseen. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n kuuden vuoden ajan keräämistä tiedoista voidaan todeta, että broilereita on jouduttu lääkitsemään antibiootein vain yksittäistapauksissa, eikä viimeisten kolmen vuoden aikana ollenkaan. Kalkkunoiden osalta lääkitystä on tarvittu jonkin verran mm. suolistotulehduksen vuoksi, mutta antibioottien käyttö on myös kalkkunoilla harvinaista. Sairaita eläimiä ei koskaan jätetä lääkitsemättä, jottei niiden hyvinvointi vaarannu. Kuluttajaturvallisuus varmistetaan valmistekohtaisia varoaikoja noudattamalla. Suomalainen hyvä tilanne johtuu useasta eri seikasta. Merkittävin on se, että Suomessa ei esiinny monia muualla yleisiä siipikarjan tarttuvia virustauteja, jotka altistavat lintuja bakteeritartunnoille. Tehokkaalla ja kattavalla tilatason tautisuojauksella ennaltaehkäistään tarttuvien tautien leviämistä. Suomi on yksi harvoja maita, jossa on kansallisesti sovittu broilerien ns. all in - all out - kasvatuskäytäntö, jossa kaikki saman kasvatuserän broilerit teurastetaan kerralla, eikä useassa erässä, kuten monissa muissa maissa on tapana. Näin toimien suomalaisilla broileritiloilla tuotantorakennukset ovat aina tyhjinä erien välillä, mikä mahdollistaa korkean hygieniatason ylläpitämisen. Kasvatuserän jälkeen kanalat tyhjennetään kuivikelannasta, pestään kuumalla vedellä, kuivatetaan ja desinfioidaan huolellisesti. Lisäksi Suomessa niin broileri- kuin kalkkunauntuvikoille levitetään kasvattamoihin aina uusi kuivikemateriaali, kun taas monissa maissa jopa EU-alueella käytetään samaa kuiviketta usean kasvatuserän ajan. Lihasiipikarjan ennaltaehkäisevään lääkitykseen ei Suomessa ole minkäänlaista tarvetta. Maamme siipikarjan hyvää terveystilannetta ja lääkkeetöntä lihantuotantoa esiteltiin tänä kesänä myös maailman siipikarjaeläinlääkäreiden kongressissa Ranskassa. Voimme olla ylpeitä kotimaisesta lihasiipikarjasta, jonka terveyden ja hyvinvoinnin eteen koko tuotantoketju on tehnyt vuosikymmeniä ansiokasta työtä suomalaisten kuluttajien eduksi. Suomen Siipikarjaliitto ry. Lisätietoja: Hanna Hamina: Broileryhdistys puheenjohtaja, broilerinkasvattaja Hannele Nauholz: ETT ry. asiantuntijaeläinlääkäri Lea Lastikka: Siipikarjaliitto toiminnanjohtaja

17 17 Suomen Siipikarja on Siipikarjaliiton ja Broileryhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2013 broileriosioissa käsiteltiin eläinterveyttä Suomessa ja muualla Euroopassa, hyvinvoinnin mittaamista ja -tarkastusta broileritilalla sekä tarkastuseläinlääkärin työssä teurastamolla, esiteltiin uutta hoitotekniikkaa Suomesta ja muualta, kerrottiin kansainvälisten konferenssien annista ja esiteltiin myös alan uusia yrityksiä. Suomen Siipikarjan artikkeleja voi lukea myös Siipikarjaliiton/Broileryhdistyksen kotisivulta: Broileryhdistyksen kotisivulla: Yhdistyksen esittely Organisaatio Tuotantorakenne Näin kasvatetaan broileri Hyvä tuotantotapa Broilerin tarina Laatujärjestelmä Ajankohtaista broilerista Historia Tilastoa Usein kysyttyä Uskomuksia broilerista

18 Broileryhdistyksen johtokunta ja työryhmät 18 Johtokunta v (vuosikokouksessa valittu, suluissa varajäsenet) Puheenjohtaja Hanna Hamina Ryhmä 1. Hanna Hamina, pj. Satu Hampaala Eeva Korimäki Suvi Rantala-Sarjeant (varapj.) Riku-Sippo Uotila Ryhmä 2. Reijo Jokela Antti Pirilä Ryhmä 3. Jarmo Seikola Eija Talvio Harri Rosenberg Pekka Wiro Ryhmät 4 ja 5. Marja Hongisto Jarkko Jokinen Juhani Ruohonen Petri Yli-Soini Lea Lastikka (Ari Mahlamäki) (Pertti Hakulinen) (Tiina Varho-Lankinen) (Juha Kiviniemi) (Ari Mahlamäki) (Vesa Jokela) (Kari Knuuttila) (Anu Leino) (Essi Tuomola) (Juha-Petri Jussila) (Matti Tähtinen) (Tapio Luhtala) (Mari Korkeaoja-Nurmo) (Eija Valkonen) (Eija Kaukonen) (Päivi Heikkilä) Johtokunta tutustui kesäkokouksessaan Satarehun tehtaaseen Huittisissa. Toimitusjohtaja Jarkko Jokinen (edessä istumassa) esitteli laitosta.

19 19 Tiedotustoimikunta Tiedotustoimikunta hoitaa yhdistyksen messuosallistumisiin liittyvät järjestelyt ja esim. värvää esittelijät. Toimikunnan pitkäaikaisia messukonkareita ovat Mari Anttila Pertti Hakulinen ja Eija Knuuttila. Lisävahvistuksena toimikunnassa ovat Suvi Rantala-Sarjeant ja Satu Hampaala. Edunvalvonta-asioista yhdistyksessä huolehtii johtokunta, yhteistyössä MTK:n siipikarjanlihajaoston kanssa, ja tarvittaessa voidaan nimetä työryhmiä. Broileryhdistyksen puheenjohtaja osallistuu siipikarjanlihajaoston kokouksiin asiantuntijana. Viestintävastuu on yhdistyksen puheenjohtajalla sekä Siipikarjaliiton toiminnanjohtajalla, verkostona MTK ja ETT sekä lihatalot ja Lihatiedotus. Muihin viestintätehtäviin voidaan nimetä yhdistyksestä työryhmä. Broileryhdistyksen jäsenistö sääntöjen mukaan ryhmiteltynä: Jäsenmäärä Ryhmä 1. (kasvattajat) Ryhmä 2. (jalostajat, munan tuottajat, nuorikkokasvattajat) Ryhmä 3. (teurastamot) Ryhmä 4. (rehutehtaat) Ryhmä 5 (tutkijat, neuvojat ym.) Yhteensä

20 20 SUOMEN BROILERYHDISTYS TASE VASTAAVAA Kaudelta VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET MYYNTISAAMISET 60,00 0,00 MUUT SAAMISET 786, ,90 SAAMISET yhteensä 846, ,90 RAHOITUSARVOPAPERIT OSAKKEET JA OSUUDET , ,73 RAHOITUSARVOPAPERIT yhteensä , ,73 RAHAT JA PANKKISAAMISET 26569, ,71 RAHAT JA PANKKISAAMISET yhteensä 26569, ,71 VAIHTUVAT VASTAAVAT yhteensä , ,34 TASE VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,34 SUOMEN BROILERYHDISTYS TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA EDELL.TILIKAUSIEN VOITTO (TAPPIO) , ,22 EDELL.TILIKAUSIEN VOITTO (TAPPIO) yhteensä , ,22 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 15491, ,81 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) yhteensä 15491, ,81 OMA PÄÄOMA yhteensä , ,03 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN SIIRTOVELAT 3261, ,31 LYHYTAIKAINEN yhteensä 3261, ,31 VIERAS PÄÄOMA yhteensä 3261, ,31 TASE VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,34 Jokioisten Tilitoimisto Oy SA

21 21 SUOMEN BROILERIYHDISTYS TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA TILAISUUKSIEN TUOTOT 463, ,34 TILAISUUKSIEN TUOTOT yhteensä 463, ,34 TILAISUUKSIEN KULUT , ,54 TILAISUUKSIEN KULUT yhteensä , ,54 MUUT TUOTOT 81,82 175,98 MUUT TUOTOT yhteensä 81,82 175,98 MUUT KULUT -2000,00 0,00 MUUT KULUT yhteensä -2000,00 0,00 VARSINAINEN TOIMINTA yhteensä , ,22 YLEISTOIMINTA HALLINTOKULUT PALKKIOT , ,64 MATKAKULUT -4038, ,09 MUUT HALLINTOKULUT -2231, ,04 HALLINTOKULUT yhteensä , ,77 MUUT TOIMINNAN KULUT MUUT TOIMINNAN KULUT , ,43 MUUT TOIMINNAN KULUT yhteensä , ,43 YLEISTOIMINTA yhteensä , ,20 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,42 VARAINHANKINTA TUOTOT 82333, ,11 TUOTOT yhteensä 82333, ,11 VARAINHANKINTA yhteensä 82333, ,11 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 10741, ,69 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT 7931, ,14 RAHOITUSTOIMINNAN TUOTOT 3284,84 150,74 TUOTOT yhteensä 11216, ,88 KULUT MUUT RAHOITUSKULUT -3783,19-46,76 KULUT yhteensä -3783,19-46,76 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA yhteensä 7433, ,12 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 18174, ,81 TILIKAUDEN TULOS 18174, ,81 TILINPÄÄTÖSSIIRROT JA VEROT VEROT -2683,03 0,00 VEROT yhteensä -2683,03 0,00 TILINPÄÄTÖSSIIRROT JA VEROT yhteensä -2683,03 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 15491, ,81

22 22

23 23

24 24 Suomen Broileryhdistys - Finlands Broilerförening ry Keskuskatu Jokioinen puh. (03) fax (03)