Kiteen kaupungin osavuosiraportti 2 / 2018

Transkriptio

1 Kiteen kaupungin osavuosiraportti 2 / Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2

3 3 (57) Sisällys Kaupunginjohtajan katsaus... 4 Tuloslaskelma... 6 Henkilöstö... 7 Kiteen kaupungin työllisyysohjelma... 9 Kiteen kaupungin hankintaohjelma Kiteen kaupungin elinvoimaohjelma Konserniyhteisöt Kiteen Lämpö Oy Kiteen Kotitalot Oy Kiinteistö Oy Kesälahden Vuokratalot Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Yleishallinto Elinvoima ja omistajaohjaus (tulosalue) Siun Sote (tulosalue) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto Varhaiskasvatus Peruskoulutus Toisen asteen koulutus Vapaa-aikapalvelut Joukkoliikenne Ympäristölautakunta Rakentaminen ja ympäristön valvonta Tekninen lautakunta Hallinto Siivous- ja ruokapalvelut Toimitilat Kuntatekniikka Toimintakate toimielimittäin Tuloslaskelmaosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen... 52

4 4 (57) Kaupunginjohtajan katsaus Elokuun lopussa Kiteen väkiluku oli , 104 henkilöä vähemmän kuin vuodenvaihteessa. Lapsia syntyi alkuvuodesta 33 ja kuntalaisia kuoli 104. Kiteelle muutti Suomen muista kunnista 242 henkilöä ja pois muutti 298. Ulkomailta Kiteelle muutti 28 henkilöä ja ulkomaille muutti 5 henkilöä. Keski-Karjalan kaikkien toimialojen yritysten liikevaihto kasvoi kesäkuun loppuun mennessä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan tarkasteluajankohtaan. Elinkeinopäällikkö aloitti tehtävässään Kaupungin palveluksessa ei ollut kokoaikaista elinkeinotyötä tekevää työntekijää yli 25 vuoteen. Elinkeinoelämässä Kiteellä on kovia tavoitteita ja monella alalla myönteisiä näkymiä. Kaupunki pyrkii omassa roolissaan aktiivisesti edistämään tätä kehitystä vahvistunein resurssein. Työttömyysaste Kiteellä oli elokuun lopussa 12,9 prosenttia (2017 elokuu 14,8 %). Vuodenvaihteessa työttömyysaste oli 16,4 %. Suunta on hyvä ja edellyttää yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Huolestuttavaa on se, että nuoria on enemmän työttöminä kuin vuosi sitten ja pitkään työttöminä olleiden työmarkkinatukea saavien henkilöiden määrä ja siten myös kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuus on edelleen kasvanut edellisestä vuodesta. Kiteellä on myös rakenteellista työttömyyttä, sillä osalla yrityksiä on vaikeuksia työvoiman saannissa. Kaupungin toiminnassa keskeisinä tehtävinä kuluvana vuonna muiden tavanomaisten kehittämis- ja palvelutehtävien lisäksi ovat olleet mm. kaupunkistrategian ja elinvoimaohjelman toteuttaminen, varhaiskasvatuksen muuttuvaan kysyntään vastaaminen ja uuden henkilöstön rekrytointi. Kumppanuuspöytämallin mukainen kuntalaisten vaikuttamiskanava otettiin käyttöön. Ensimmäiset tilaisuudet pidettiin elokuussa Puhoksen kartanon kunnostetulla navetalla ja Puruvesisalissa Kesälahdella. Tilaisuudet jatkuivat syyskuussa. Kaupunginvaltuuston elokuussa hyväksymä Meijerinranta osa 1, yritysalue, asemakaavan muutos sai lainvoiman lokakuussa. Henkilöstön määrä oli elokuun lopussa 377, josta vakinaisten osuus 269. Tänä vuonna on tehty rekrytointeja edellisen vuoden tapaan runsaasti. Tekninen johtaja aloitti tammikuussa, lukion rehtori aloitti virassa keväällä, kuntatekniikan päällikkö ja kulttuuriohjaaja aloittivat elokuun alussa vakinaisessa virassa. Myös varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa on virkoja täytetty. Talous- ja hallintojohtajan viransijaisuus jatkuu vuoden 2019 elokuun loppuun asti. Avainpaikoille ja vakinaisiin vakansseihin on ollut hyvin hakijoita. Maankäyttöpäällikön virka on valitettavasti ollut vailla viranhaltijaa vuoden alusta lähtien. Tämä on vaikeuttanut maankäytön tehtävien täysipainoista hoitamista ja viranhaltijan toimialueelle kuuluvien tavoitteiden toteutumista. Virka pyritään täyttämään vuoden aikana. Siun soten ja kaupungin välinen yhteistyö on ollut tiivistä monella tasolla ja sujunut hyvin. Kaupunginjohtaja kuuluu Siun soten kuntien omistajaohjauksen valmisteluryhmään. Sivistystoimi sivistysjohtajan johdolla toimii Siun soten yhdyspintatyössä. Kaupunki rekrytoi ja antaa noin 10 työllisyysmäärärahoin palkatun henkilön työpanoksen Siun soten Kiteen yksiköihin vastaten kustannuksista. Lisäksi tänä vuonna on valmisteltu laitoshuollon palvelusopimus Siun soten kanssa ja laadittu Kiteen terveysaseman akuuttivastaanoton sopimus arki-illoille ja lauantaille. Kaupunginjohtaja kuuluu maakuntauudistusta valmistelevaan Pohjois-Karjalan VATE-työryhmään. Kaupungin tuloslaskelma on toteutunut kokonaisuutena hyvin kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Tämä johtuu pääosin toimintakatteen arvioitua paremmasta toteutumisesta. Verotulot (tot. 23,3 miljoonaa euroa) toteutuvat vuonna alkuperäistä talousarviota heikommin, vaikka verotulot arvioitiin varovasti talousarvioon. Vuonna 2017 kunnille tilitettiin liikaa veroja ja maksuunpanotilityksen yhteydessä niitä peritään pois. Kiteen osalta takaisinperintä on 3,35 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi veronsaajien jako-osuudet muuttuvat ja kuntien, myös Kiteen, jako-osuus pienenee. Pienempää jako-osuutta noudatetaan loppuvuoden tilityksissä. Nämä seikat pienentävät loppuvuoden verotilityksiä. Valtionosuuksia (tot. 24,8 miljoonaa euroa) ei kerry budjetoitua määrää. Toimintakate eli nettomenot, 41,5 miljoonaa euroa, ovat toteutuneet 63,5 % ja ovat 1,2 miljoonaa euroa eli 2,8 % suuremmat kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Tarkempi analyysi sisältyy tulosaluekohtaisiin selvityksiin tässä raportissa. Kaikki kaupungin toimialat ovat toteuttaneet hyvin sekä kaupunkistrategian ja muiden ohjelmien tavoitteita että talousarviota. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 1,9 miljoonaa ja toteutuvat suunnitellusti koko vuoden osalta.

5 5 (57) Tilikauden tulos oli elokuun lopussa 4,8 miljoonaa euroa. Tämän hetken arvion mukaan koko vuoden tulos toteutuu keväällä muutettua talousarviota jonkin verran heikommin, jos elinkeinotoimeen varattu 1 miljoonan euron kehittämisraha käytetään kokonaan ja paremmin, jos kyseistä rahaa jää käyttämättä. Talousarvioon nähden tiedossa olevat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset tuodaan valtuustolle käsiteltäväksi samassa kokouksessa tämän osavuosiraportin kanssa. Muutoksia tehdään toimintakatteeseen, verotuloihin, valtionosuuksiin ja rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Nettoinvestointien toteutuma elokuun lopussa oli 1,6 miljoonaa euroa. Suurin investointi, uuden paloaseman rakentaminen, toteutuu suunnitellusti. Monia lykkääntyneitä investointeja on toteutettu ripeästi tänä vuonna ja investointisuunnitelma toteutuu hyvin. Pitkäaikaista uutta velkaa ei ole otettu tänä vuonna ja ei otettane loppuvuoden aikana. Lainojen suunnitelman mukaiset lyhennykset elokuun loppuun mennessä, 2,5 miljoonaa euroa, on katettu tuloksesta. Kaupungin korollinen pitkäaikainen velka tämän vuoden lopussa on 4,8 miljoonaa euroa.

6 6 (57) Tuloslaskelma Tuloslaskelma / ulkoiset Tammikuu-Elokuu 250 Kiteen kaupunki 8/2017 Ta Tamuutos Ta + muutos 8/ Tot % (tas.tot. 66,7 %) Muutos v Muutos % v Toimintatuotot , ,6 Myyntituotot , ,1 Maksutuotot , ,7 Tuet ja avustukset , ,3 Muut toimintatuotot , ,8 Toimintakulut , ,1 Henkilöstökulut , ,8 Palkat ja palkkiot , ,3 Henkilösivukulut , ,3 Eläkekulut , ,8 Muut henkilösivukulut , ,9 Palvelujen ostot , ,5 Aineet, tarvikkeet ja tav , ,4 Avustukset , ,0 Muut toimintakulut , ,5 Toimintakate , ,8 Verotulot , ,3 Valtionosuudet , ,9 Rahoitustuotot ja -kulut , ,0 Korkotuotot ,7 0 0,0 Muut rahoitustuotot , ,0 Korkokulut , ,8 Muut rahoituskulut ,7 0 0,0 Vuosikate , ,0 Poistot ja arvonalent , ,3 Suunnit. muk. poistot , ,3 Tilikauden tulos , ,4 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,4 Palvelujen ostoihin lisätty Kiteen akuuttivastaanoton Siun soten laskuttamattomat kustannukset yhteensä ,00 euroa ajalta Rahoitustuotot- ja kulut jaksotettu talousarvion mukaisesti 8/12 elokuulle.

7 7 (57) Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys 1 8 / Muutos edell. kk Kaupunginhallitus vakituiset määräaikaiset sijaiset työllistetyt Sotelle työllistetyt oppisopimussuhteinen oppilas, harjoittelija Kaupunginhallitus yhteensä Sivistyslautakunta vakituiset määräaikaiset sijaiset työllistetyt oppisopimussuhteinen oppilas, harjoittelija Sivistyslautakunta yhteensä Ympäristölautakunta vakituiset määräaikaiset 0 1 sijaiset työllistetyt 1 1 oppisopimussuhteinen oppilas, harjoittelija Ympäristölautakunta yhteensä Tekninen lautakunta vakituiset määräaikaiset sijaiset työllistetyt oppisopimussuhteinen oppilas, harjoittelija Tekninen lautakunta yhteensä vakituiset määräaikaiset sijaiset työllistetyt Sotelle työllistetyt oppisopimussuhteinen oppilasharjoittelija, kesätyö Kaikki toimielimet yhteensä Muutos

8 8 (57) Sairauspoissaolojen kehitys 1 8 / Tammi-elokuu 2017 Tammi-elokuu Muutos edelliseen vuoteen Toimielin Kalenteri pv Työ pv Kalenteri pv Työ pv Kalenteri pv % Työ pv % Kaupunginhallitus , ,6 Sivistys , ,4 Tekninen , ,0 Yhteensä ,2 24 1,2 Joustovapaiden toteuma 1 8 / Toimiala Tot. pv 1-8/2017 Tavoite Tot. pv 1-8/ Tot. säästö Tot. säästö % Yleishallinto Sivistyskeskus Tekninen keskus Yhteensä Tasainen toteuma 66,7 %

9 9 (57) Kiteen kaupungin työllisyysohjelma Vuonna 2015 laadittu Kiteen kaupungin työllisyysohjelma uusittiin keväällä ja kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman kokouksessaan Ohjelmassa sovittiin uusista toimenpiteistä työllisyyden hoidolle ja seurattavista mittareista. Vuoden alussa otettiin käyttöön maakunnallinen kuntalisä, joka voidaan myöntää yritykselle, yhdistykselle, säätiölle tai yksityishenkilölle, joka työllistää kiteeläisen ehdot täyttävän pitkäaikaistyöttömän. Elokuun loppuun mennessä kuntalisäpäätöksiä on myönnetty 10 kappaletta. Palkkatuella on Kiteen kaupungilla ollut tammi-elokuussa työssä yhteensä 76 eri henkilöä, vuonna 2017 vastaavana aikana luku oli 75 eri henkilöä. Kiteen kaupungilla oli kesällä kesätyössä yhteensä 34 nuorta, joka on 7 nuorta enemmän kuin kesällä Kesätyöntekijöistä neljä (4) oli n. 2,5 kk:n ja loput 1 kk:n pituisessa työsuhteessa. Kesätyösetelillä on ollut mahdollista palkata vuotias ( syntynyt) kiteeläinen nuori vähintään 10 työpäiväksi. Talousarviossa kesätyöseteleitä on varattu 200 nuorelle ja niitä on palautettu n. 160 kpl. Kiteellä käynnistyneen Ohjaamo-toiminnan perusajatuksena on tiivis yhteistyöverkoston toiminta, jossa verkoston jäsenet omalla tahollaan kartoittavat nuoren tilanteen ja ohjaavat nuoren oikean palvelun piiriin. Tarvittaessa nuoren ympärille luodaan verkosto, jonka kanssa lähdetään yhdessä työskentelemään nuoren tilanteen parantamiseksi. Työmarkkinatuen kuntaosuusmaksun euron toteuma elokuun lopussa on 78,4 % ( euroa ed. vuosi). Elokuu Elokuu 2017 Muutos ed. vuoteen Työttömyysaste 12,9 % 14,8 % -2,1 % yks. Työttömät työnhakijat joista - miehiä naisia nuoria (alle 25-vuotiaat yht.) v yli 50 v pitkäaikaistyöttömät Avoimet työpaikat Työmarkkinatuen saajat Kiteellä Kelasta-työmarkkinatukiseurannan mukaan Elokuu Elokuu 2017 Muutos ed. vuoteen pv pv pv tai yli Yhteensä

10 10 (57) Kiteen kaupungin hankintaohjelma Kiteen kaupunginvaltuusto hyväksyi hankintaohjelman vuosille , joka ohjaa kaupungin hankintatoimintaa. Hankintatoiminnalla tarkoitetaan tässä ohjelmassa Kiteen kaupungin kaikkia hankintojen, ostojen ja tilaamisen suunnitteluun, kilpailuttamiseen sekä toteuttamiseen liittyviä toimintoja, sekä hankintasopimuksia ja niiden hallintaa. Hankintaohjelman tavoite: 1. Paikallisen elinvoimaisuuden edistäminen, 2. Sosiaalisten, innovatiivisten, ympäristö- ja yritysvaikutusten huomioiminen, 3. Hankintaosaamisen kehittäminen sekä 4. Hankintojen laadun ja kustannustehokkuuden vahvistaminen Kaupunkistrategian pääteemoille ja elinvoimaohjelman painopisteille on asetettu hankintaohjelmassa tavoitteet, toimenpiteet, vastuutaho ja aikataulu. Hankintaohjelmaan asetetut tavoitteet ja toimenpiteet viedään vuosittain johtoryhmän toimesta kaupungin talousarvioon ja käyttösuunnitelmaan ja tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosiraporteissa ja tilinpäätöksessä. Hankintoja on toteutettu hankintaohjelman tavoitteiden mukaisesti ja pääsääntöisesti ohjelman asettamat toimenpiteet on pystytty toteuttamaan suunnitellusti. Elinvoimaan liittyvät tavoitteet on pääsääntöisesti toteutettu ja elinvoimaisuuden edistämiseen keskitytty. Yhteistyötä ja avoimuutta yrittäjien kanssa on lisätty markkinavuoropuhelujen, hankintafoorumin ja koulutusten muodossa. Hankintaohjeeseen liittyvien toimenpiteiden toteutus siirtyy vuodelle Hyvinvoinnin osalta tavoitteet kohti hiilineutraalia kuntaa ja sosiaalisten, innovatiivisten, ympäristö- ja yritysvaikutusten huomioiminen on jatkuvaa tekemistä. Elinympäristöön liittyvistä toimenpiteistä on otettu käyttöön sähköinen kilpailutus ja järjestetty kattavasti koulutusta, joihin on voinut osallistua kaupunkikonsernin lisäksi myös yrityksien ja yhteisöjen edustajat. Avoimuutta on lisätty mm. julkaisemalla toimialueiden hankintakalenterit päivitetyillä hankinnan verkkosivuilla. Hankintakalenterit on päivitetty osavuosiraportoinnin yhteydessä. Yhdessä tekemisen osalta ohjelman toimenpiteet on tehty mm. painopisteen siirtämisen, markkinavuoropuhelun hyödyntämisen ja sopimuksenhallinnan organisoinnin osalta. Mallipohjien toteutus siirtyy vuodelle Kiteen kaupungin elinvoimaohjelma Kiteen kaupungin Elinvoimaohjelman viiden (5) eri painopistealueen asettamia tavoitteita on toteutettu jokaisella toimialueella. Mikäli tavoite on kohdennettu selkeästi tietylle tulosalueelle, on sen toteutuminen raportoitu ko. tulosalueen raportissa. Muutoin ohjelman tavoitteiden toteutuminen on raportoitu elinvoima- ja omistajaohjauksen alla.

11 11 (57) Konserniyhteisöt Kiteen Lämpö Oy Kiteen Lämpö Oy on Kiteen kaupunkikeskustan alueella lämpöenergiaa tuottava ja jakava osakeyhtiö. Yhtiön osakkeista omistaa Kiteen kaupunki 90 % ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 10 %. Kiteen Lämpö Oy on kaupungin strategista omistamista, jonka tehtävänä ei ole tuottaa ensisijaisesti voittoa omistajalleen, vaan tavoitteena on turvata energiahuollon toimintavarmuus, hinnan kilpailukyky sekä energiatoimialan paikallinen kehittäminen. Kiteen kaupungin tärkeä kilpailutekijä on panostukset uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan. Toiminnallinen tavoite Energiaa mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti asiakkaille. Mittari e/mwh,(valtakunnallinen keskiarvo, energia + tehomaksu 87,60 e/mwh sis. alv, 7/2017) Mittarin tunnusluku Kaukolämmön hinta, energia + tehomaksu 75,86 e/mwh sis. alv 1-8/ Kaukolämmön energia + tehomaksu 72,66 e/mwh sis. alv Kaukolämmön toimintavarmuus. Ennakoimattomat keskeytykset Ennakoimattomia keskeytyksiä 0 kpl Keskeytyksiä 0 kpl. Energiantuotannossa öljyn osuus mahdollisimman pieni. Osuus - % alle 3 % 1 %

12 12 (57) Kiteen Kotitalot Oy Kaupunki vastaa alueen asunto-olojen kehittämisestä. Kaupungin omistuksessa oleva riittävä ja monipuolinen asuntokanta on asuntomarkkinoita tasapainottava ja kaupungin kehityksen kannalta tärkeä tekijä. Kaupungin asuntopolitiikka, maapolitiikka ja maankäytön suunnittelu on asuntorakentamisen kokonaisuus, jonka tulee tukea kaupungin kehittymistä ottaen huomioon asukkaiden hyvinvointi ja elinkeinoelämän tarpeet. Kiteen Kotitalot Oy:n hallitus laati Kiteen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen edellyttämän talouden tasapainottamissuunnitelman. Se on saatettu kaupunginhallitukselle tiedoksi. Suunnitelmaa on noudatettu pääosin. PTS-suunnitelmat on laadittu Rantapihaa lukuun ottamatta kaikista kohteista. Kiteen Kotitalot Oy:n käyttöaste on viime vuosina alentunut. Käyttöasteen nostaminen on yhtiön taloudellisen tilanteen kannalta tärkeää. Vuoden 2016 lopussa käyttöaste koko asuntokannasta oli 87,07 %. Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin 1-8/ tunnusluku Talouden tasapainossa pitäminen/ tyhjien asuntojen määrän vähentäminen Tyhjät asunnot (6 kk), kpl 20 kpl 61 kpl Kohtuullinen vuokrataso Asuntojen tehokas vuokraus koko asuntokannasta Vuokra pyritään pitämään vuoden 2016 tasolla Keskineliövuokra 8,37 /jm2/kk 8,48 /jm²/kk alin: 7,13 ylin: 9,44 Käyttöaste, % 90 % 83,6 % Toteutuminen Vuokra-asuntojen tarve on vähentynyt kaiken aikaa. Isompiin asuntoihin on vähän asunnonhakijoita ja kolmen (3) kolmion käyttötarkoitus on muutettu kaupunginhallituksen päätöksellä varhaiskasvatuksen ryhmätiloiksi. Vähintään 6 kk tyhjänä olleista asunnoista 43,3 % on kaksioita ja 42,6 % kolmioita. Myös koko huoneiston korjaamista edellyttävät kaksi (2) yksiötä ovat olleet pitkään tyhjänä. Tyhjien asuntojen määrästä johtuen kokonaiskäyttöaste alitti tavoitteen. Vuokranmääritysyksiköiden käyttöasteet vaihtelivat 61,0 100,0 prosenttiin. Seitsemässä (7) vuokranmääritysyksikössä (15 kpl) jäätiin alle kokonaiskäyttöasteen, muutamassa yksikössä käyttöaste on vuoden aikana parantunut. Vuokria nostettiin maaliskuun alusta lukien 0,10 0,11 euroa/jm²/kk vuoden 2017 tasosta korjauskustannusten nousuun varautuen. Rantapihan vuokraa ei ole huomioitu keskineliövuokrassa. Taloyhtiön kustannukset ovat pysyneet budjetissa ja yhtiö on pystynyt hoitamaan velvoitteensa. Vuokranmääritysyksiköiden taloudellinen tilanne on verrannollinen yksiköiden käyttöasteeseen. Korjausvelkaa on kertynyt odottamassa olevista isoista korjauksista sekä tyhjistä asunnoista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet, joista ensimmäisenä käynnistyy Hutsissa sijaitsevien kolmen (3) kerrostalon peruskorjaus vuosien aikana. Lisäksi hyväksyttiin Kuikantie 3 ABC-talon tyhjentäminen ja purkaminen vuoden 2019 aikana, jonka purkukustannuksiin haetaan ARA:lta purkuavustusta.

13 13 (57) Kiinteistö Oy Kesälahden Vuokratalot Kiinteistöosakeyhtiö Kesälahden Vuokratalojen taloudellinen tilanne on vaikea. Yhtiö on pyytänyt virallista omistajaohjausta Kiteen kaupungilta, ja kaupunginhallitus on esittänyt omistajaohjauksena yhtiön hallitukselle, että yhtiö puretaan vuoden 2017 aikana ja yhtiön toiminta ja tase yhdistetään Kiteen kaupunkiin. Yhtiön fuusioituminen kaupunkiin ei toteutunut vuoden 2017 loppuun mennessä. Tavoitteena on fuusioida yhtiö vuoden kuluessa Kiteen kaupunkiin. Yhtiön fuusioiminen on suunniteltu toteutettavan käyttäen ulkopuolista ostopalveluna apuna. Toiminnallinen tavoite Hyvät ja turvalliset asuinolot Talouden tasapainottaminen. Kohtuullinen vuokrataso Asuntojen tehokas vuokraus käytössä olevassa asuntokannassa Asuntojen tehokas vuokraus kaikista asunnoista Mittari Asiakaskysely (asteikko 1-5) Jatkuva seuranta sekä hallituksen kokoukset Keskineliövuokra /jm2/kk. Mittarin tunnusluku 4,46 (06/2014) Ei tehty Jatkuva seuranta Yhtiön taloutta ei ole saatu tasapainoon. Hoitokate on kääntynyt negatiiviseksi ja oma pääoman riittävyyttä sekä taseen rakennusten arvostusta tulee arvioida kriittisesti. 4 rakennusta tyhjänä (56 asuntoa) koko asuntokannasta (159 asuntoa) tyhjänä 102 kpl Lainoja rahoituslaitoksille 2,6 milj. Lainojen lyhennykset (n euroa /vuosi), maksuun alk. Korkomenot n euroa/vuosi Vain pakolliset menot maksettu ja välttämättömät korjaukset tehty Avustus kaupungilta v lainan lyhennyksiin ja korkoihin sekä lyhennyksiin. Vuokrataso alle Kelan hyväksymän vuokran keskiarvon Käyttöaste, %. 84 % 51,08 % Käyttöaste, % 35,65 % 36,47 % 9,72 euroa/jm 2 /kk ylin 10,66 euroa alin 7,56 euroa Toteutuminen Asiakaskyselyä ei ole tehty. Asuntojen kysyntä on edelleen heikkoa ja käyttöaste on ollut edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa huonompi. Käyttökustannukset ovat hieman laskeneet kesällä 2017 tyhjennetyn talon (Myllytie 18) ansiosta, mutta asukasmäärä on laskenut vielä tätä nopeammin, vaikkakin käyttöaste on kesällä hieman kohentunut. Yhtiön kassatilanne on heikentynyt edelleen em. syystä. Yhtiön purkaminen on valmisteilla ja tarvittavat päätökset siitä sekä yhtiön lyhyen aikavälin rahoitustarpeesta tuodaan kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi mennessä.

14 14 (57) Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI on Keski-Karjalan kuntien omistama elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on Keski-Karjalan elinkeinopolitiikan edistäminen, kehittäminen ja toteuttaminen sekä elinkeinoasioiden hoidon ja yhteistoiminnan järjestäminen ja organisoiminen. KETIn toiminta painottuu erityisesti yritysneuvontaan, kehittämishankkeiden toteutukseen sekä seutumarkkinointiin. Perusneuvonta on yrityksille ilmaista. Kehittämishankkeet palvelevat oman toimialansa yrityksiä. Keski-Karjalan kunnat rahoittavat kehitysyhtiön toimintaa. KETI:n osakassopimuksen mukainen Kiteen maksuosuus vuonna on euroa. Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Uusien yritysten määrä Uudet perustetut yritykset Keski- Karjalassa Toteutunut 1-8/ 40 41/14 Kaupparekisterin mukaan/ke- TIn asiakkaana Uudet perustetut yritykset Kiteellä 25 28/10 Kaupparekisterin mukaan/ke- TIn asiakkaana Teollisten työpaikkojen lisääminen Teollisten työpaikkojen määrän kasvu 40 (KETIn yhtiökokous tavoite muutettu 25->40) Teolliset työpaikat selvitetään kalenterivuosittain tilanteen mukaisesti Uudet työpaikat Uudet työpaikat ,5, joista Kiteelle 22 Asiakkaiden tyytyväisyys yhtiön toimintaan Kokonaisarvosana asteikolla 1-5 4,0 4,6 vastausprosentti 32 Talous. Tilikauden tulos Positiivinen tai nolla euroa Poikkeamat KETI:n taloustilanne on haasteellinen. Kuluja ja ulkopuolisen hankerahoituksen kertymää seurataan. Toiminnassa panostetaan keskeisten tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin. KETI:n uudet toiminnalliset kokeilut ja pilotoinnit sitovat ostopalvelubudjettia. Tavoitetulokseen pääsemiseksi on mm. sovittu henkilöstön kanssa, että lomarahat voidaan pitää osittain vapaana tilanteessa suunnitelluista asiantuntijapalveluista kulut todentuvat vuoden viimeisellä raportointikaudella. ATK laite- ja ohjelmistokulut tulevat muodostumaan suunniteltua suuremmiksi. KETI:n loppuvuoden toimenpiteet ja budjetointi tarkistetaan kustannuspaikoittain lokakuun alussa.

15 15 (57) Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tilivelvolliset: Tarkastuslautakunnan jäsenet Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on: 1) Valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) Arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) Arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) Huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) Valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) Valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kunnanhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi ja talousarvioksi kunnan hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Tarkastuslautakunnan v alkaneella toimikaudella Siun soten aloittaessa muuttui kaupungin organisaatio tältä osin. Sosiaali- ja terveystoimen toiminta ja henkilöstö siirtyi maakunnallisen sote-alueen palvelukseen muuttaen tarkastuslautakunnan tehtävää sote-palveluiden arvioinnin osalta kaupunginhallituksen toiminnan ja omistajaohjauksen arvioinnin suuntaan. TALOUSSUUNNITELMA Vuonna 2017 valitun tarkastuslautakunnan tehtävät muuttuivat em. kohdassa mainituista syistä. Siun soten arvioinnin osalta tarkastuslautakunnan työ kohdentuu kaupunginhallituksen alaisen toiminnan ja omistajaohjauksen suuntaan. Talousarvioon on varattu euroa lisäresursseja tarkastuslautakunnan koulutukseen ja kokouksiin. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Sitovat toiminnalliset tavoitteet: Tavoitteena on toteuttaa kuntalain lautakunnalle asetetut tehtävät tehokkaasti ja taloudellisesti. Arviointikertomuksen kehittäminen Arviointikriteeri (tunnusluku) Tavoitetaso Lain tarkoittamien Kaikki Toteutunut määrä-aikojen noudattaminen ja pysyminen määrärahojen puitteissa Itsearviointi - Arviointikertomuksen kehittäminen toteutettiin keväällä

16 16 (57) Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan arviointi Kirjallisten selvitysten pitäminen korkealla tasolla viranhaltijoiden kuulemisissa Kaupungin investointien suunnittelun ja toteutuksen seuranta TALOUS Asian käsittelymäärä. Kirjallisten kuulemisten osuus kuulemisissa Talousarvion noudattaminen 3 kokouksessa. Kesken, työ jatkuu syksyllä viranhaltijoiden kuulemisissa. Vähintään puolet Kesken, työ jatkuu syksyllä viranhaltijoiden kuulemisissa. kuulemisista myös kirjallisena - Kesken, työ jatkuu syksyllä viranhaltijoiden kuulemisissa. Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 100 Tarkastustoimi Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintakulut , Toimintakate ,

17 17 (57) Kaupunginhallitus Yleishallinto Tilivelvolliset: kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, maaseutupäällikkö Tulosyksiköt: Vaalit Luottamushenkilöhallinto Hallintopalvelut Maaseutupalvelut Henkilöstöpalvelut Työllisyys Rahoituserät Toiminta-ajatus Kaupunkikonsernin johtaminen kaupungin vision ja strategisten tavoitteiden mukaisesti. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Presidentinvaalit järjestetään tammi-helmikuussa ja maakuntavaalit järjestetään todennäköisesti lokakuussa. Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus on tullut voimaan toukokuussa 2016 ja sitä sovelletaan kansallisesti alkaen. Maaseutuhallinto siirtyy maakunnan hoidettavaksi , mikäli maakuntauudistus toteutuu suunnitellusti. Kiteen kaupungin työterveyshuollon palvelut tuottaa 1.1. lukien koko kaupungin henkilöstölle Siun soten Työterveys. Kesälahden aluejohtokunnan toiminta päättyi TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Presidentinvaalit toteutuivat yhdellä kierroksella Maakuntavaalien ajankohta siirtyy maakuntauudistuksen lain käsittelyn viivästymisestä johtuen vuodelta vuodelle Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan maakuntavaalit toteutuvat sillä olettamuksella, että hallituksen vastineen mukainen maakuntavaalien aikataulu tulee toteutumaan. Asiakaspalveluosaamisen kehittäminen toteutetaan strategian mukaisesti koko konsernin henkilöstölle Sairauspoissaolojen kehitys on tasaantunut alkuvuodesta ja on vuoden 2017 tasolla. Sairauspoissaolojen kasvu on merkittävää sivistyskeskuksessa ja taustalla on useat pitkäkestoiset virkavapaat ja työlomat, joiden osuus sivistystoimen sairauspoissaoloista on 48 %. Pitkään palveluksessa ollutta henkilöstöä eläköityy merkittävistä tehtävistä kaikilta toimialoilta. Perehdyttämiseen ja tiedonsiirtoon on kiinnitetty huomiota aiempia vuosia enemmän. Toukokuussa Kiteen työttömyysaste oli 12,9 %, kesäkuussa 14,4 %, heinäkuussa 14,8 % ja elokuussa 12,9 %.

18 18 (57) Toimintakulujen toteuma yleishallinnon tulosalueella on 59,3 %. Yleishallinnon tulosalueelle esitetään tehtäväksi osa-vuosiraportin yhteydessä määrärahamuutos yhteensä euroa. Tuloja on tullut euroa talousarviota enemmän, vaikka kunnallisten vaalien korvauksia jää saamatta euroa, mutta pakolaisten laskennallisia korvauksia saadaan euroa talousarviota enemmän. Kuluja jää toteutumatta yhteensä euroa johtuen maakuntavaalien siirtymisestä vuodelle 2019 ja ICT ja verotuskustannusten ja projektikustannusten talousarviota pienemmästä toteumasta. Työllisyyden tulosyksikössä jää kuluja toteutumatta yhteensä euroa. Palkkakuluja jää toteutumatta työllisyyskoordinaattorin toimen täyttämättä olemisesta johtuen euroa, kesätyöntekijöille varatusta määrärahasta jää käyttämättä euroa ja muita työllistämistoimia jää toteutumatta euroa. Mutta työmarkkinatuen kuntaosuusmaksun euron toteuma on 78,0 % talousarviosta euroa ( euroa ed. vuosi). Työmarkkinatuen kuntaosuuden lisämäärärahan esitys loppuvuodelle on euroa. Sitovat toiminnalliset tavoitteet: Strateginen tavoite: Vastuullinen taloudenhoito Elinvoima Tuloveroprosenttia ei nosteta vuonna Kaupungin omavaraisuusaste on hyvällä tasolla Arviointikriteeri (tunnusluku) Tavoitetaso Tuloveroprosentti Enintään 21,50 % Päätös marraskuussa % Vähintään 70 % Tarkastelu tp. Konsernin lainakanta e/asukas Enintään 2450 e/asukas Konsernin kertynyt ylijäämä e/asukas Vähintään e/asukas Strateginen tavoite: Työpaikkojen määrän kasvattaminen Tarkastelu tp. Tarkastelu tp. Arviointikriteeri (tunnusluku) Tavoitetaso Työpaikkojen määrä Vuosittain kasvava Työpaikkojen määrä enemmän kuin Työpaikkamäärät selvitetään kalenterivuosittain tilanteen mukaisesti. Strateginen tavoite: Asiantuntijuutta ja ammatillista osaamista omaava hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja tuottaa onnistumisia Yhdessä tekeminen Hyvinvoiva henkilöstö Arviointikriteeri (tunnusluku) Henkilöstön keskimääräinen sairaspoissaolojen määrä Tavoitetaso Enintään 13 kalenteripäivää/hlö/v Elokuun lopussa toteuma on 7,13 kalenteripäivää/hlö. on vuoden 2017 tasolla ja ennusteen mukaan tavoite toteutuu. Henkilöstö osallistuu riittävästi tarjolla oleviin koulutuksiin. Henkilöstön koulutuspäivien määrä Vähintään 4 päivää/hlö/v Elokuun lopussa toteuma on 2,04 koulutuspäivää/hlö koko henkilöstön keskiarvolla laskettuna.

19 19 (57) Yhdessä tekeminen Strateginen tavoite: Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Asioiden tuominen kuntalaisten tietoisuuteen jo valmisteluvaiheessa Arviointikriteeri (tunnusluku) Hankintafoorumin järjestäminen kuntalaisille Strateginen tavoite: Asiakas- ja asukaslähtöinen palvelu Sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden laadukas palvelu Henkilöstön asiakaspalveluosaamisen kehittäminen Arviointikriteeri (tunnusluku) Asiakaspalvelutyytyväisyyskysely kuntalaisille (1-5) Järjestetään asiakaspalvelukoulutus koko konsernin henkilöstölle. Tavoitetaso Tammikuussa Tavoitetaso Kyselyn tavoitetaso vähintään 4 Koulutus järjestetään vuonna Hankintafoorumi järjestetty Asiakaspalvelutyytyväisyyskyselyn pohja valmistellaan ja kysely toteutetaan tulosaluekohtaisesti marraskuussa ja muuten v alkaen teknisestä keskuksesta. Asiakaspalveluosaamisen kehittämisen koulutus järjestetään TALOUS Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 200 Yleishallinto Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

20 20 (57) Elinvoima ja omistajaohjaus (tulosalue) Tilivelvolliset: kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginjohtaja Tulosyksiköt: Elinvoima ja omistajaohjaus Asunto- ja isännöintipalvelut Kaavoitus- ja maankäyttö Toiminta-ajatus Kunnan tärkeimmät tehtävät ovat alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäminen. Elinvoiman edistämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä elinkeinojen edistämistä ja kehittämistä, jota toteutetaan maankäytön suunnittelusta yksittäisiin yritystoimintaa helpottaviin toimenpiteisiin. Näillä toimenpiteillä pyritään verotulopohjan kasvattamiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien säilyttämiseen. Tavoitteena kaupungilla on, että Kiteellä on hyvä asua, elää, yrittää ja tehdä työtä. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Elinvoimatyötä tehdään yhdessä Keti Oy:n, paikallisten yrittäjäjärjestöjen, yritysten ja muiden tahojen kanssa. Keski-Karjalan elinkeinostrategia hyväksyttiin Kiteen kaupunginvaltuustossa Kiteen kaupungin päivitetty elinvoimaohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Elinvoimaohjelman työsuunnitelma eli työkirja jakautuu viiteen painopistealueeseen: 1. Yritysten toimintaympäristö on hyvä Kiteellä 2. Nuoret osaajat Kiteetä kehittämässä 3. Kaupungin palveluprosessit ovat kunnossa 4. Verkostoituminen on näkyvää ja positiivista ja 5. Seudullista elinkeinostrategiaa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Elinvoimaohjelmassa on määritelty konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut ja vastuutahot. Elinvoimaohjelmaa toteuttavat kaupungin lisäksi Keti Oy ja yrittäjäyhdistykset. Elinvoimaohjelmassa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet ovat Kiteen kaupungin talousarviotavoitteita vuosina Toimenpiteiden edellyttämät määrärahat on varattu talousarvioon. Elinvoimaohjelman ohjaa valmisteluryhmä, joka vastaa myös ohjelman kehittämisestä. Vuosittain ennen talousarvion hyväksymistä käsitellään tavoitteiden toteutumista yhdessä vastuutahojen kanssa ja tarvittaessa tarkennetaan tavoitteita. Koollekutsujana on kaupunki. Kiteen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maapoliittisen ohjelman ja maankäytön tavoitteet. Maapolitiikalla ohjataan maanhankintaa ja luovutusta ja koko kunnan suunnitelmallista kehittämistä. Maapolittiikalla edistetään myös kunnan asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikan toteutumista. Maapoliittinen ohjelma ja maankäytön tavoitteet päivitetään vuoden aikana. Kiteen kaupungin konserniin kuuluvan tytäryhtiön Koy Kesälahden Vuokratalojen taloudellinen tilanne on vaikea. Kaupunginhallitus on esittänyt omistajaohjauksena yhtiön hallitukselle, että yhtiö puretaan vuoden 2017 aikana ja yhtiön toiminta ja tase yhdistetään Kiteen kaupunkiin. Yhtiön purkaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet tehdään konsernijohdon ohjauksessa. Yhtiön purkamista ja sen toiminnan ja taseen yhdistäminen Kiteen kaupunkiin ei tule toteutumaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että yhtiö puretaan vuonna ja yhtiön toiminta ja tase sulautetaan Kiteen kaupunkiin. Paikallisten toimijoiden kanssa tehdään markkinointiviestintäkumppanuuksia vahvistamaan alueen mainetta ja tunnettavuutta. Kiteen kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Uusi kaupunkistrategia tulee jalkauttaa kuntalaisille, yhteisöille ja henkilökunnalle.

21 21 (57) TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Elinkeinopäällikkö valittiin ja valittu aloitti tehtävässä Elinkeinoseminaari on järjestetty Kuntalaisten, yritysten ja yhdistysten vaikuttamismahdollisuuksia lisäävä strategian mukainen kumppanuuspöytämalli on käynnistetty. Puhoksen alueen kumppanuuspöytä oli 15.8., Kesälahden taajaman ja Kiteen taajaman 6.9. Alueille valittiin puheenjohtajat ja pöytäkirjat ovat nähtävillä internetsivuilla. Kotisivujen uudistamistyötä on tehty eri hallintokunnissa ja johtoryhmä on hyväksynyt uusien kotisivujen projektisuunnitelman, uudistetun ulkoasun ja rakenteen. Viime vuoden ja kuluvan vuoden aikana on laadittu kaupungin 100 % omistaman Kiteen Kotitalot Oy:n toiminnan ja talouden pitkän aikavälin suunnitelmat ja lähiajan toimenpiteet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet, joista ensimmäisenä käynnistyy Hutsissa sijaitsevien kolmen (3) kerrostalon peruskorjaus vuosien aikana. Kiinteistö Oy Kesälahden Vuokratalojen purkamisen valmistelu on aloitettu. Meijerinrannan yritysalue osa 1 asemakaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Maankäyttöpäällikön virka on edelleen täyttämättä. Virka auki saakka. Toimintakulujen toteuma elinvoima- ja omistajaohjauksen tulosalueella on 39,9 %. Elinvoima- ja omistajaohjauksen tulosalueella tehdään osa-vuosiraportin yhteydessä esitys määrärahamuutoksesta yhteensä euroa, koska palkkakuluja jää toteutumatta maankäyttöpäällikön viran ja asunto- ja isännöintipalveluissa toimistosihteerin tehtävän täyttämättä olemisesta johtuen euroa, toimisto- ja asiantuntijapalveluja jää toteutumatta, koska asemakaavaan ja yleiskaavaan liittyviä strategisia toimenpiteitä jää toteutumatta euroa, kumppanuusrahaa jää käyttämättä euroa ja luovutustappioita kertyy euroa talousarviota vähemmän. Sitovat toiminnalliset tavoitteet: Elinvoima Strateginen tavoite: Työpaikkojen määrän kasvattaminen : Arviointikriteeri (tunnusluku) Tavoitetaso Työttömyysaste pieneneminen Työttömyysaste % enintään 12,5 % 12,9 % Työpaikkojen määrän lisääminen Työpaikkojen määrän ja asukasluvun lisääminen aktiivisen kaavasuunnittelun ja monipuolisen tonttitarjonnan kautta Työpaikkojen määrä Asemakaavahankkeita käynnistetään yleiskaavoituksen rinnalla Työpaikkojen määrä on enemmän kuin Käynnistettyjä asemakaavahankkeita 2 kpl Työpaikkamäärät selvitetään kalenterivuosittain tilanteen mukaisesti Asemakaavahankkeita ei ole aloitettu v.. Meijerinrannan yritysalue osa 1 asemakaavan muutos on hyväksytty.

22 22 (57) Elinympäristö Strateginen tavoite: Aktiivinen ja ennakoiva maapolitiikka, kaavoitus, monipuoliset tontit asumisja yrityskäyttöön, vapaa-ajan asunnot Ajantasainen maapoliittinen ohjelma Vanhentuneiden yleisja asemakaavojen tarkistaminen sekä monipuolinen tonttitarjonta eripuolilla kaupunki Arviointikriteeri (tunnusluku) Maapoliittinen ohjelma on päivitetty Ajantasainen kaavoitus Tavoitetaso Maapoliittinen ohjelma ja maankäytön tavoitteet on päivitetty vuonna. Keskusta-alueen tonttimäärää on lisätty 10 kpl vuonna. Myydyt asuintontit 5 kpl Myydyt yritystontit 5 kpl Päivitystä ei ole aloitettu Ei ole lisätty 0 kpl 0 kpl Yhdessä tekeminen Strateginen tavoite: Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Kumppanuussopimuksien määrän lisääminen kolmannen sektorin kanssa Arviointikriteeri (tunnusluku) Kumppanuussopimuksien määrä euroina Tavoitetaso Kumppanuussopimuksien määrä euroina suurempi kuin (määräraha varaus euroa) Tavoite toteutunut. Alkuvuoden hakukierroksen jälkeen kumppanuusrahaa myönnettiin 19 hakijalle yhteensä euroa. Toinen haku syyskuussa, jonka hakemusten (3 kpl) käsittely on kesken. Vuonna 2017 tehtiin kumppanuussopimukset 17 toimijan kanssa. Strateginen tavoite: Yhteistyö seutukunnan, maakuntien sekä kansallisten ja kansalinvälisten yhteistyötahojen kanssa Elinvoiman lisääminen aktiivisin, yhteistyöhakuisin toimin yrityksien ja muiden toimijoiden kanssa Arviointikriteeri (tunnusluku) Laaditaan pelisäännöt yritysten tukemiselle elinvoima- ja omistajaohjausjaostossa. Strateginen tavoite: Monipuolinen viestintä Käytetään viestinnän eri kanavia hyödyksi niin, että kaikki väestöryhmät tulevat huomioiduiksi. Arviointikriteeri (tunnusluku) Kotisivut, sosiaalinen media Jalkaudutaan tilaisuuksiin/järjestetään tilaisuuksia Tavoitetaso Pelisäännöt laadittu vuoden aikana Tavoitetaso Mittaus opinnäytetyönä Tilaisuuksia järjestetty vähintään 2 kpl Aloitettu. Pelisäännöt laaditaan v. aikana. Mittauksen järjestäminen siirtyy vuodelle Hankintafoorumi ja Kesälahden messut 19.

23 23 (57) 20.5., jonka järjestelyissä kaupunki oli mukana. Eri tapahtumissa esillä, Puruveden lohikuningas, Perinnepäivät ja Elomarkkinat. TALOUS Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 210 Elinvoima ja omistajaohjaus Kumppanuuspöydät 3 kpl pidetty elo-syyskuussa Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

24 24 (57) Siun Sote (tulosalue) Tilivelvolliset: kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginjohtaja Tulosyksiköt: Siun Sote Toiminta-ajatus Siun Sote kuntayhtymä järjestää 13 kunnalle Pohjois-Karjalassa ja Heinäveden kunnalle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Kiteen kaupunki on Siun Sote kuntayhtymän yksi jäsen. Kuntayhtymä on perustettu turvaamaan kustannustehokkaat sotepalvelut koko kuntayhtymän toimialueella. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntayhtymä järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut jäsenkunnilleen. Jäsenkunnilla on edustajat kuntayhtymän toimielimissä. Perussopimuksen mukaisesti joka syksy käydään omistajaohjausneuvottelu Siun Soten ja omistajakuntien välillä. Kunnat vaikuttavat Siun Soten toimintaan näiden väylien kautta. Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnalle. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Siun soten maksuosuus vuonna on euroa. Talousarvioon on sisällytetty kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti euroa terveysaseman akuuttivastaanottopalvelua varten. Siun soten maksuosuus on elokuun lopussa , toteuma 66,8 % sisältäen akuuttivastaanoton kustannukset ajalla saakka yhteensä euroa. Kiteen terveyskeskuksen akuuttivastaanottopalvelu on ollut toiminnassa valtuuston päätöksen mukaisesti 1.2. lähtien. Ajalla kustannukset ovat olleet euroa. Kiteen akuuttivastaanoton kustannukset ovat ajalla Resetti Oy:n veloitusperusteisen sopimuksen takia enintään euroa. Akuuttivastaanoton kustannukset vuonna ovat yhteensä enintään euroa. Määrärahan euroa lisäysesitys tehdään kaupunginvaltuustolle osavuosiraportin yhteydessä kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Yhteistoimintasopimus akuuttivastaanoton palvelusta vuodelle on allekirjoitettu. Sitovat toiminnalliset tavoitteet: Elinvoima Strateginen tavoite: Tarpeenmukaiset ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut : Tarpeenmukaisten ja kustannustehokkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kiteeläisille Arviointikriteeri (tunnusluku) Palveluiden saatavuus Tavoitetaso Pääterveysaseman vastaanottoaikojen laajentaminen virkaajan ulkopuolelle (ml. viikonloput). Akuuttivastaanotto toiminnassa valtuuston päätöksen mukaisesti. Toteutunut 1.2. lähtien.

25 25 (57) Strateginen tavoite: Kiteeläisten yli 75-vuotiaiden kotona-asuminen jatkuu turvallisesti ja mielekkäästi nykyistä pidempään Elinvoima Kiteeläisten kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuuden kasvattaminen kaikista yli 75- vuotiaista Arviointikriteeri (tunnusluku) Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden osuus kaikista yli 75-vuotiaista (vuonna 2017 osuus 90,0 %) Tavoitetaso Vähintään 90,5 % Raportointi tp yhteydessä Strateginen tavoite: Kiteen kaupungin ja Siun Soten lapsiperheidenpalvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja vaikuttavia Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten osuuden määrä ei kasva. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus ikäluokasta (0-17 v.) pysyy ennallaan tai pienenee (vuonna 2016 osuus 1,1 %). Enintään 1,1 % Raportointi tp yhteydessä TALOUS Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 220 Siun Sote Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Palvelujen ostoihin lisätty Kiteen akuuttivastaanoton Siun soten laskuttamattomat kustannukset yhteensä ,00 euroa ajalta Kaupunginhallitus yhteensä Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 20 Kaupunginhallitus Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

26 26 (57) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja Tulosyksiköt: Sivistystoimen hallinto Toiminta-ajatus Sivistystoimen hallinnonalan toimintaa johdetaan ja kehitetään johdonmukaisesti. Sivistystoimen palvelut järjestetään laadukkaasti ja taloudellisesti yhteistyössä sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Erityishuoltopalveluiden kustannuspaikka on perustettu talousarviovuodelle erityishuoltopalvelujen järjestämisen kustannusten seurantaa varten. Toimintaympäristö muuttuu vuoden aikana merkittävästi muun muassa perhekeskusten ja kohtaamispaikkojen perustamisen myötä. Hyvinvointi- ja terveyspalveluiden merkitys tulee siis korostumaan kokonaisuudessa. Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen hallinto toimii aktiivisesti rahanhakijana Opetushallituksen ja muissa vastaavissa hankehauissa. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Sivistystoimen hallinnon määrärahat sisältävät hallintosihteerin ja sivistysjohtajan henkilöstökulut ja muut normaaliin hallintoon liittyvät kulut. Kokouspalkkioiden toteuma on elokuun lopussa 88,9 %. Tulosalue sisältää erityishuoltopalveluina järjestettävän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan kokonaiskustannukset. Kyseiset kustannukset ja niistä saatavat pienet tulot ohjautuvat omalle kustannuspaikalleen. Talousarviovarauksessa näihin kustannuksiin vuodelle varattiin euroa muutettuun talousarvioon 2017 nähden. Tälle kustannuspaikalle toimintatuottoja on kertynyt vuoden aikana euroa ja toimintakuluja euroa. Toimintatuottoja ei ole sisällytetty vuoden talousarvioon, joten erityishuoltopalveluiden kustannuspaikalle esitetään euron talousarviomuutosta. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Yhdessä tekeminen Strateginen tavoite: Asiantuntijuutta ja ammatillista osaamista omaava hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja onnistumista. Arviointikriteeri (tunnusluku) Henkilöstön osaamista vahvistetaan Koulutuspäivät/henkilö Tavoitetaso 4 päivää/henkilö 2 työpäivää/henkilö. Strateginen tavoite: Yhteistyö seutukunnan, maakuntien sekä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa. Tiivistetään yhteistyötä Keski-Karjalan kuntien ja alueella toimivien muiden yhteistyötahojen kanssa. Arviointikriteeri (tunnusluku) Yhteisten toimintojen laajuus, vuosittainen raportti Tavoitetaso Korkeampi kuin vuonna 2017 Yhteistyö lisääntynyt: Yhteinen koulutuksen tarjoajien arviointi, yhteiset vesot ja tiivistynyt lukioyhteistyö.

27 27 (57) Hyvinvointi Strateginen tavoite: Yhdenvertainen kasvun ja oppimisen mahdollisuus Toimivat erityishuoltopalveluna järjestettävät palvelut niitä tarvitseville. Arviointikriteeri (tunnusluku) Kysely palveluiden laadusta asteikolla 1-5 Tavoitetaso Tavoitetaso 4 Kysely toteutetaan kevään 2019 aikana. TALOUS Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 300 Opetus ja kulttuuritoimen hallinto Ta Tamuutotos Ta + muu- Tot Erotus % Toimintatuotot ***** Toimintakulut , Toimintakate ,

28 28 (57) Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Tilivelvolliset: sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen päällikkö Tulosyksiköt: Varhaiskasvatus Toiminta-ajatus Positiivisen ja ratkaisukeskeisen pedagogiikan mukaisen laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestä minen TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Varhaiskasvatuksen maksulain muutos tuli voimaan Kotihoidontuen jakoperusteissa tapahtuu mahdollisesti muutoksia suunnitelmakauden aikana. Maksulain ja mahdolliset kotihoidontuen maksuperusteissa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa varhaiskasvatuksen kysyntään. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tulosalueen toimintakate on toteutunut 2,1 % (n euroa) tasaista kertymää suurempana. Positiivinen lomapalkkavelka pienentää menoja n tässä vaiheessa vuotta. Maksu- ja myyntituotot kertyvät vuoden loppuun euroa talousarvioita pienempänä. Kellonsoittajantien ryhmien remontti- ja käyttöönottokustannukset, jotka eivät ole sisältyneet talousarvioon ovat loppuvuoden osalta n euroa sekä palkkakustannukset euroa. Vuoden toiminnan painopisteinä ovat yhdenvertaisten kasvun ja oppimisen mahdollisuuksien luominen, kielellisen kehityksen tukeminen ja vanhempien tukimuotojen tehostaminen lasten kasvun tueksi. Pienryhmätoiminnan ja kielikuntoutuksen yhdistelmäprojekti on käynnistynyt 1.8. alkaen 3 5 vuotiaiden päiväkotiryhmissä ja esiopetuksessa. Liikuntaloikka- ja Digiloikka projektit jatkuvat vuoden loppuun. Vanhempien tukiprojektia erillisenä ei käynnistetä vuoden aikana. Päätös valtionosuuden myöntämisestä 5-vuotiaiden maksuttomaan osapäiväiseen varhaiskasvatuskokeiluun tuli huhtikuussa, kokeilu on käynnistynyt 1.8. alkaen. Mukana kokeilussa on 92 % viisivuotiaista. Varhaiskasvatuksen toimialalle esitetään euron lisämäärärahaa vuoden talousarvioon. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Laadukas varhaiskasvatus Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso Hyvinvointi Palvelujen laadun säilyttäminen vuoden 2017 tasoisena Lasten vanhemmille kysely palvelun laadusta, asteikko (1-5) Tavoite 4 Kysely toteutetaan marraskuussa. Lasten kasvun ja oppimisen edistäminen/tukikeinojen lisääminen Käytössä olevat uudet tukikeinot/ryhmä 2 uutta tukimuotoa käytössä/ryhmä Koulutuksen pohjalta käyttöönotettuja tukikeinoja arvioidaan vuoden lopussa.

29 29 (57) Yhdessä tekeminen Strateginen tavoite: Asiantuntijuutta ja ammatillista osaamista omaava hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja tuottaa onnistumisia Henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen koulutussuunnitelman mukaisesti Arviointikriteeri/mittari Koulutuspäivien ja kehittämistyöpajojen määrä Tavoitetaso koulutus: 4 pv/tt kehittäminen: 2 työpajaa/ yksikkö TALOUS koulutus: 6 8 pv/tt kehittäminen: 1 työpajaa/yksikkö. Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 310 Varhaiskasvatus Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

30 30 (57) Peruskoulutus Tilivelvolliset: Tulosyksiköt: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja Peruskoulutus (Kohteet Arppe, Hutsi, Kesälahti ja Puhos) Toiminta-ajatus Järjestetään nykyaikaisen positiivisen pedagogiikan mukaista monipuolisesti oppimisympäristöjä hyödyntävää laadukasta perusopetusta. Opetuksen järjestämisen edellytykset ovat hyvät kaikissa yksiköissä. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Tutkimusten mukaan koulutuksellinen epätaso-arvo on lisääntynyt eri alueiden välillä. Koulutuksen arvostuksen, oppilaiden osaamistulosten ja alueella asuvien perheiden sosioekonomisen statuksen välillä on entistä voimakkaampi riippuvuus. Entistä suurempi osa peruskoulun päättävistä oppilaista ei saavuta perustaitojen ja tietojen minimiosaamistavoitteita. Itä-Suomen alueella koulutuksen tasa-arvohaasteet näyttäytyvät voimakkaina. Oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin kiinnetään huomiota. Oppilaiden hyvinvoinnin yhteys laadukkaisiin oppimistuloksiin tunnistetaan. Strategisen tavoitteen toteutumista tuetaan osallistumalla KiVa-koulu ja liikkuvakoulu toimintaan. Yrittäjyyskasvatusta ja työelämätuntemusta viedään aiempaa systemaattisemmin koulujen toimintakulttuuriin. Valmistavan opetuksen ja joustavan perusopetuksen (JOPO) toimintaa kehitetään pyrkien vähentämään pudokkaiden määrää peruskoulun jälkeen. Digitalisaation hyödyntämistä tukevaa tutoropettajien koulutushanketta jatketaan Opetushallitukselta haetun rahoituksen turvin yhteistyössä Joensuun normaalikoulun ja mediakeskuksen kanssa. Kesälahden yläkoulu säilyy seuraavan valtuustokauden, eli saakka, ja myös siitä eteenpäin ellei oppilasmäärä laske alle 45. Keskustelut valtuustokauden jälkeisestä tulevaisuudesta on jo aloitettu. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien toteutukseen on kiinnitetty huomiota monin tavoin. Opettajille on tarjottu digitalisaation pedagogista hyödyntämistä tukevaa koulutusta Opetushallitukselta saadun rahoituksen avulla yhteistyössä Joensuun normaalikoulun kanssa. Maksutonta opettajien täydennyskoulutusta olemme saaneet muun muassa Itä-Suomen LUMA-keskuksen kautta. Projektirahoitusta on haettu menestyksekkäästi, tasaarvo rahaa Kiteelle myönnettiin euroa, innovatiivisten kokeiluiden toteuttamiseen euroa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen euroa. Lisäksi kerhotoiminnan tukemiseen euroa, liikkuva koulu toimintaan euroa ja kahdelle ERASMUS+ -hankkeelle yhteensä euroa. Vastaanottokeskuksen toiminta lakkautettiin kesäkuussa. Tämän seurauksena Puhoksen yksikön oppilasmäärä laski 49 oppilaaseen ja Puhoksen yksikössä opettajia aloitti elokuussa kaksi (2) vähemmän kuin edellisenä syksynä. Palkkakustannukset eivät ole kuitenkaan juuri laskeneet, sillä Arppen yksikössä aloitti 45 ekaluokkalaista, joten yksi (1) luokanopettaja palkattiin lisää. Lisäksi Arppen kouluun on syksyn aikana muodostunut merkittävä kansainvälisten oppilaiden joukko. Raportointipäivänä valmistavassa opetuksessa (suomen kielen opetusta) oli yhteensä 21 oppilasta. Opetushallituksen ryhmäkokoja ohjaavan ohjeistuksen mukaisesti palkattiin toinen määräaikainen S2-opettaja opettamaan suomen kieltä. Joustavassa perusopetuksessa aloitti kahdeksan (8) oppilasta. Talouden osalta tilanne on tasapainossa. Tasaisesta toteumasta olemme kesän jälkeen hieman jäljessä johtuen kesäajan matalammista kuluista ja merkittävästi etuajassa toteutuneista tuotoista 93,2 %, mitkä tekijät laskevat katteen toteutumista. Elokuun lopussa jaksotettujen palkkojen osuus näkyy ylimääräisenä tulona ( euroa), mikä summa nollautuu vuoden loppuun mennessä. Lisäksi 1.5. voimaantulleet palkankorotukset vaikuttavat osaltaan kuluja nostavasti suhteessa edelliseen tarkastelujaksoon.

31 31 (57) Sitovat toiminnalliset tavoitteet Hyvinvointi Strateginen tavoite: Yhdenvertainen kasvun ja oppimisen mahdollisuus Oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen Taataan perusosaaminen Toimiva perheiden ja koulujen välinen yhteistyö Yrittäjyyskasvatuksen ja työelämävalmiuksien opetusta lisätään maltillisesti ja yhdenmukaistetaan yksiköiden välillä. Arviointikriteeri (tunnusluku) THL:n kyselyn kysymys, pitää koulunkäynnistä Päättötodistuksen saaminen THL:n kyselyn kysymys, vanhemmat pitävät koulunkäyntiä tärkeänä Laaditaan kokonaissuunnitelma asian käytäntöön viemiseksi vuoden aikana. Tavoitetaso Korkeampi kuin maan keskiarvo Kaikilla päättötodistus Korkeampi kuin maan keskiarvo Syksyllä suunnitelmaa on lähdetty toteuttamaan koulutasolla Kiteen kaupungin kouluissa. Seuraava THL:n mittaus keväällä 2019 Kevät 105 opp / 100 % Seuraava THL:n mittaus keväällä 2019 Yrittäjyyskasvatusta on toteutettu Yrittäjyyskylä toiminnassa. Kaikki kuudesluokkalaiset ovat mukana. Yhdessä tekeminen Strateginen tavoite: Asiantuntijuutta ja ammatillista osaamista omaava hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja tuottaa onnistumisia Henkilöstö kouluttautuu ammatillisten kehittymissuunnitelmien mukaisesti. Arviointikriteeri (tunnusluku) Koulutuspäivien määrä Tavoitetaso 3,5 kalenteripäivää/hlö. 2,8 työpäivää/hlö. TALOUS Vähintään 4 päivää/hlö/vuosi Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 320 Peruskoulutus Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

32 32 (57) Toisen asteen koulutus Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja Tulosyksiköt: Lukio Kansalaisopisto Toiminta-ajatus Tarjota ja tuottaa monipuolista ja laadukasta oppivelvollisuuden jäkeistä toisen asteen yleissivistävää sekä vapaan sivistystyön koulutusta Keski-Karjalassa. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Lukiokoulutuksen toimintaympäristö muuttuu monelta osin suunnitelmakauden aikana. Lukion uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön syksyllä 2016 uusille opiskelijoille. Lukiokoulutuksen pedagogiikka on uudistumassa ja vuonna 2016 vaiheittain alkanut ylioppilastutkinnon digitalisointi viedään loppuun keväällä 2019, mikä osaltaan näyttäytyy myös koulutuksen kehittämistarpeena. Syksyllä 2017 on alkanut lukiokoulutusta ohjaavien säädösten uusimisprosessi. Lukiolaki uudistuu, samoin lukioasetus. On mahdollista, että myös lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan suunnitelmakauden aikana. Kiteen lukio on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön tuntijakokokeilussa vuosina Keski-Karjalassa nuorten ikäluokkien koko jatkaa pienenemistään, mikä merkitsee seudullisen yhteistyön tiivistymistä Kiteen ja Tohmajärven lukioiden kesken. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta maakunnille korostaa entisestään kuntien kokonaisvaltaisten hyvinvointipalvelujen järjestäjän roolia. Kansalaisopisto on yksi hyvinvointipalveluja järjestävä taho, joka tarjoaa kuntalaisille monipuolisia hyvinvointia edistäviä harrastuspalveluja. Samoin yhteiskunnan digitalisaatio lisää koulutustarvetta kaikissa aikuisväestöryhmissä. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Lukion perustehtävä on oppimisen edistäminen, minkä vuoksi opetukseen käytetään suurin osa talousarvion menoista. Suurimmat menoerät ovat siten henkilöstökulut (69 %), tilavuokrat (14 %) ja oppilaitosruokailu (6 %). Lukuvuoden aikana Kiteen lukion ja Tohmajärven lukion yhteistyö etenee etäopetusta aiempaa enemmän hyödyntämällä. Alkuvaiheessa uuden opetustavan käyttöönotto sekä laitteiden ja ohjelmistojen hankinta lisää koulutus- ja laitehankintakuluja loppuvuodelle. Nämä kulut saadaan katettua alkuvuoden aikana kertyneillä ennakoitua suuremmilla tuloilla, jotka ovat seurausta lukioiden kevään aikana tiivistyneestä yhteistyöstä ja yhteisistä kursseista. Lisäksi yhteistyöstä Tohmajärven lukion kanssa saadut tulot mahdollistavat esittää euron kertaluonnoista talousarviomuutosta loppuvuodelle. Kiteen lukion tavoitteena on tarjota seutukunnan nuorille hyvät mahdollisuudet päästä korkea-asteen jatko-opintoihin. Aktiiviseen kansalaisuuteen ja yrittäjyyteen nuoria on kasvatettu muun muassa järjestämällä yrittäjyysteemainen projektiviikko kevätlukukaudella. Ilmaiset oppimateriaalit on otettu positiivisesti vastaan. Kansalaisopiston kevätlukukausi on toteutunut suunnitelman mukaisesti talousarvion ja valtionosuustuntien puitteissa. Toimintatuotot ja kulut ovat pienemmät kuin edellisenä vuotena johtuen v päättyneestä laatuja kehittämishankkeesta. Kansalaisopiston toteutunut toimintakate mahdollistaa euron suuruisen talousarviomuutoksen. Kokonaisuutena tulosalueen talous on kehittynyt kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana maltillisesti toimintakatteen toteutumisprosentin ollessa 57,6 %. Tulosalueelle esitetään yhteensä euron talousarviomuutosta.

33 33 (57) Sitovat toiminnalliset tavoitteet Hyvinvointi Strateginen tavoite: Laadukas ja monipuolisia mahdollisuuksia tarjoava, hyvinvointia lisäävä koulutus Vetovoimaninen lukiokoulutus Laadukas vapaa sivistystyö Arviointikriteeri/mittari Omassa lukiossa aloittavien osuus perusopetuksen päättöikäluokasta Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) Tavoitetaso 50 % Päättötodistuksen saaneesta ikäluokasta lukioon haki 45 %. ja Kiteen lukioon 41 %. 3,5 4,0 Kysely toteutettu keväällä. Yleisarvosana 4,4, joten toteutunut hyvin. Yhdessä tekeminen Strateginen tavoite: Yhteistyö ja osaamisen vahvistaminen leimaavat tulosalueen toimintaa Yhteistyö Keski-Karjalan seudun muiden oppilaitosten kanssa Henkilöstön osaamisen varmistaminen Arviointikriteeri/mittari Laadullinen arviointi kahdesti valtuustokaudessa Henkilöstön koulutuspäivien määrä Tavoitetaso Hyvä taso 3 päivää / päätoiminen hlö Yhteistyö on merkittävästi syventynyt mm. yhteisten lukiokurssien ja etäopetuksen suunnittelun myötä. Tällä hetkellä toteuma 2-3 päivää/päätoiminen hlö. Osa koulutuksista kansalaisopiston puolella on toteutettu webinaarina. TALOUS Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 330 Toisen asteen koulutus Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

34 34 (57) Vapaa-aikapalvelut Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Tulosyksiköt: Kirjastotoimi Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Toiminta-ajatus Vapaa-aikapalvelut järjestävät kuntalaisille monipuoliset, laadukkaat ja kustannustehokkaasti tuotetut vapaaajan- sekä kirjastopalvelut, jotka tukevat kuntalaisten sosiaalista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntastrategiassa esitettyjä vapaa-aikapalveluiden kehittämiskohteita on aloitettu viemään eteenpäin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Elokuun alusta lähtien Kesälahden kirjaston tiloissa toimiva asiointipiste on noudattanut kirjaston aukioloaikoja. Yleishallinnon työntekijän, Kesälahden asiointipisteen palveluneuvojan työpanos jakautuu asiointipisteen (70 %) ja kirjaston (30 %) kesken. Kesälahden yhden kirjastovirkailijan työajasta on osoitettu 20 prosenttia asiointipisteen hoitoon. Kulttuuritoimeen palkattiin 9.4. alkaen kulttuurisuunnittelija, jonka nimike muuttui 1.8. kulttuuriohjaajaksi nykyisen kulttuuriohjaajan jäädessä eläkkeelle. Kiteen kaupunki liittyi maakunnalliseen lasten kulttuuriverkostoon vuoden alusta. Elokuusta alkaen nuorisotoimeen palkattiin määräaikaiseen työsuhteeseen nuorisotyöntekijä Kesälahden toimintoihin. Lisääntyneen työntekijäresurssin myötä mm. Kesälahden nuorisotilan aukioloajat laajennettiin kahdesta päivästä neljään päivään viikossa ja Kesälahden koulunuorisotyötä lisättiin 2,5 tunnilla viikossa. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ensimmäisen osavuosikatsauksen perusteella vapaa-aikapalveluiden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle näyttävät toteutuvan, toimintakatteen ollessa 63,8 %. Ajankohtaan nähden hieman matalan toimintakatteen toteutumisprosentti selittyy sillä, että osa toiminnoista on käynnistynyt vasta elokuussa, mm. Kesälahden nuorisotyöntekijän palkkaus ja Kesälahden nuorisotilan aukioloaikojen laajentaminen. Lisäksi kirjaston saama hankerahoitus ei ollut tiedossa talousarvion tuloja arvioidessa, mutta hankkeisiin saaduista avustuksista osa siirtyy käytettäväksi vuoden 2019 puolella, ja tämä tulee pienentämään tilinpäätökseen mennessä vuoden toimintatuottoja. Loppuvuoden aikana vapaa-aikapalveluiden toimintakuluja toteutuu hieman alkuvuotta enemmän, joten talouden toteuma vuodelle arvioidaan toteutuvan kokonaisuudessaan lähes suunnitellusti lukuun ottamatta nuorisotoimen tulosyksikköä. Nuorisotoimeen kohdennettujen hankerahoitusten ja testamenttivarojen vuoksi vapaaaikapalvelut ehdottaa euron talousarviomuutosta vapaa-aikapalveluiden tulosalueen vuoden toimintakatteeseen. Vapaa-aikapalvelut ovat hakeneet ja saaneet alkuvuodesta ulkopuolista hankerahoitusta mm. kirjastotoimen ja nuorisotoimen toimintoihin.

35 35 (57) Sitovat toiminnalliset tavoitteet Hyvinvointi Strateginen tavoite: Kirjasto- ja kulttuuripalveluissa huomioidaan eri kohderyhmät Vapaa-aikapalvelut järjestävät ympäri vuoden monipuolisia tilaisuuksia ja tapahtumia eri kohderyhmille yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Arviointikriteeri/mittari Vapaa-aikapalveluiden järjestämien tapahtumien ja tilaisuuksien määrä Tavoitetaso 101 tilaisuutta tai tapahtumaa Yhdessä tekeminen Strateginen tavoite: Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Vapaa-aikapalvelut tuotetaan yhdessä eri kumppaneiden kanssa. 125 tilaisuutta tai tapahtumaa Arviointikriteeri/mittari Kumppanuussopimusten lukumäärä Tavoitetaso kumppanuussopimusta Strateginen tavoite: Asiantuntijuutta ja ammatillisuutta omaava hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja tuottaa onnistumisia. Vapaa-aikapalveluiden henkilöstön kehittymistä tuetaan. Arviointikriteeri/mittari Koulutuspäivien ja kehittämistyöpajojen määrä/työntekijä Tavoitetaso Koulutuspäivät: 2 kpl/tt Kehittäminen: 2 työpajaa/vuosi/tulosyksikkö Keskimäärin pidetty 1 työpaja/tulosyksikkö TALOUS Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 360 Vapaa aikapalvelut Ta Keskimäärin 2,2 koulutuspv/tt Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

36 36 (57) Joukkoliikenne Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja Tulosyksiköt: Joukkoliikenne Toiminta-ajatus Palvelu- ja asiointiliikenteen järjestäminen Kiteen alueella. Joukkoliikenne sisältää Waltti-liikenteen. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Palveluliikenne on järjestetty siten, että kaupungin eri alueilta on mahdollisuus päästä kerran viikossa asioimaan joko Kesälahden tai Kiteen keskustaan. Lisäksi on järjestetty kerran viikossa Kesälahden ja Kiteen taajaman välinen liikenne. Kiteen keskustan ja rautatieaseman välisen liikenneyhteyden avaamisen selvittämiseen on vuoden talousarvioon varattu lisäresursseja euroa. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Palvelu- ja asiointiliikenne on toiminut suunnitellusti. Liikenneyhteyden avaaminen Kiteen keskustan ja rautatieaseman välille ei ole toteutunut. Liikennöitsijöiden kanssa pidetty palaveri ei tuottanut tulosta. Itä-Suomen taksi teki tarjouksen liikenteen avaamisesta, mutta 1.7. voimaan astunut taksiliikenneluvan muutos osaltaan sekavoitti taksiliikenteen toimivuutta ja samalla vaikeutti ratkaisun löytämistä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Kiteen kaupungin välillä solmittu yhteistyösopimus henkilökuljetusten järjestämisestä on tarkistettu kaupungin maksuosuuden osalta kaudelle Kaupungin maksuosuus on noussut 10 %:sta 20 %:iin. Tämä aiheuttaa euron lisämäärärahan tarpeen joukkoliikenteen tulosalueessa. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Elinvoima Strateginen tavoite: Kitee on vetovoimainen ja vireä kaupunki Taloudellisten kuljetusmahdollisuuksien tarjoaminen haja-asutusalueen autottomille asukkaille Liikenneyhteyden suunnittelu Kiteen rautatieaseman ja keskustan välille Arviointikriteeri (tunnusluku) Asiakasmäärä/reitti Eri mahdollisuudet toteuttaa yhteys selvitetään kevään aikana Tavoitetaso keskimäärin 4 asiakasta/reitti Selvitystyö on valmis syksyllä ja mahdollinen yhteys avattu. keskimäärin 5,9 asiakasta/reitti, joten toteutunut hyvin. Itä-Suomen taksilta saimme tarjouksen kokonaisuuden toteuttamisesta saatu muutos taksiliikenne lakiin muutti tilanteen.

37 37 (57) TALOUS Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 390 Joukkoliikenne Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 30 Sivistys ja vapaa-aikalautakunta Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

38 38 (57) Ympäristölautakunta Rakentaminen ja ympäristön valvonta Tilivelvolliset: Ympäristölautakunnan jäsenet, tekninen johtaja, ympäristöpäällikkö Tulosyksiköt: Ympäristötoimi ja rakennusvalvonta Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan tehtävänä on huolehtia maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristölainsäädännön kunnalle kuuluvista tehtävistä. Tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Ympäristönsuojelua ja rakentamista koskeva lainsäädäntö täydentyy ja muuttuu jatkuvasti. Ympäristönsuojelulain uudistaminen jatkuu. Erityisesti selvitetään ja tutkitaan edellytyksiä luoda uusi, ympäristölupamenettelyn korvaava yksinkertaisempi ilmoitusmenettely ja siirtää eläinsuojia laajasti ilmoitusmenettelyn piiriin. Uuden ilmoitusmenettelyn suunnitellaan tulevan voimaan aikaisintaan Rakentamista koskevien asetusten uudistaminen on vireillä ja ne on tarkoitus saattaa voimaan vuoteen mennessä. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää rakentamista koskevaa sääntelyä ja yhtenäistää sen soveltamista ja ennakoitavuutta. Valtion alueuudistusohjelma etenee ja se voi vaikuttaa suunnitelmakauden loppupuolella ympäristölautakunnan alaiseen toimintaan. Maakuntalakiesitys mahdollistaa mm. rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun tehtävien siirron kunnista maakunnalle alkaen. Siirron on koskettava koko maakunnan aluetta ja kuntien olisi rahoitettava tehtävien hoitaminen. Rakentamiseen liittyvien lupien määrän arvioidaan pysyvän vuosien tasossa ja suunnitelmakauden alkupuoliskolla on odotettavissa ruuhkautumista jätevesijärjestelmien lupien käsittelyssä. Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys päivitetään vuoden aikana. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ympäristönsuojelua ja rakentamista koskeva lainsäädännön uudistamistyö etenee. Ympäristönsuojelulain uudistuksen III vaihe on jatkunut selvittelyllä luoda uusi ympäristölupamenettelyn korvaava kevyempi ja yksinkertaisempi ilmoitusmenettely sekä tutkimalla edellytyksiä siirtää eläinsuojia laajasti ilmoitusmenettelyn piiriin. Uuden ilmoitusmenettelyn suunnitellaan tulevan voimaan aikaisintaan Eräiden jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia maarakentamisessa laajennettiin lisäämällä 1.1. voimaan tulleeseen asetukseen uusia käyttökohteita ja jätemateriaaleja. Lakiesitys hevosen lannan poltosta hyväksyttiin valtioneuvostossa ja lakiesitys ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta on ollut lausunnolla. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on alkanut ja sen tavoitteena on mm. kehittää rakentamista koskevaa ohjausjärjestelmää ja selkeyttää valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtäviä. Kokonaisuudistus on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2021 loppuun mennessä. Rakentamista koskevat asetukset (11 kpl) muuttuivat vuoden alussa. Valtion alueuudistusohjelma etenee ja se voi vaikuttaa suunnitelmakauden loppupuolella myös ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan alaiseen toimintaan, mikäli ko. tehtävät siirretään maakuntaan alkaen. Tämä edellyttää, että siirron on koskettava koko maakunnan aluetta ja kuntien olisi rahoitettava tehtävien hoitaminen. Rakentamiseen liittyvien lupien ja ilmoitusten määrä elokuun loppuun mennessä on ollut noin 23 % vähemmän kuin vuonna 2017 ja noin 10 % vähemmän kuin vuosina 2015 ja Jätevesijärjestelmien toimenpidelupahakemuksia on tullut 31 kpl, joka on noin 35 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna Suurin osa ympäristölautakunnan määrärahoista (71,0 %) on kulunut henkilöstömenoihin. Ostopalvelujen osuus (sisäiset ja ulkoiset) kokonaismenoista on ollut 23,3 %. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa on päivitetty helmikuussa jätelain mukaisten valvontamaksujen osalta ja muut taksat ovat pysyneet samana kuin vuonna Vakinaista henkilöstöä oli 4 henkilöä (htv 3,5).

39 39 (57) Ympäristölautakunnan ensimmäisen vuosikolmanneksen toimintatuottojen toteuma on 22,3 % alle laskennallisen kahdeksan kuukauden toteuman, toimintakulut 6,8 % alle laskennallisen kahdeksan kuukauden toteutuman ja toimintakate 4,2 % yli kahdeksan kuukauden laskennallisen toteutuman. Toimintatuottojen alitus johtuu arvioitua pienemmistä lupa- ja ilmoitusmääristä. Rakennusvalvonnan tuottojen määrä on euroa vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2017, ollen euroa vähemmän kuin vuonna 2016 ja euroa vähemmän kuin vuonna Ympäristötoimen suurin tulokertymä maa-aineslupien valvontamaksut painottuvat vuosikolmanneksen kolmannelle kaudelle. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Tulosalueen strateginen tavoite: Vastuullinen taloudenhoito Tulosyksikön tavoite Arviointikriteeri/ mittari Tavoitetaso Rakentamisen ja ympäristön valvonnan kustannustehokkuus Nettomenot/asukas 14,42 10,34 euroa Tulosalueen strateginen tavoite: Kitee on vetovoimainen ja vireä kaupunki Elinvoima Tulosyksikön tavoite Lupahakemusten sujuva, laadukas ja tasapuolinen käsittely Arviointikriteeri/ mittari Varsinaisten rakennuslupien käsittelyaika kun kaikki liitteet valmiina Tavoitetaso 30 vrk 36,6 pv. Tavoitteeseen ei ole aivan päästy johtuen rakennustarkastajan alkuvuoden koulutustilaisuuksien määrästä, poikkeuslupien valmistelusta, kesälomakaudesta sekä enemmän aikaa vaativasta uudistuneisiin rakennusmääräyksiin perehtymisestä. Elinympäristö Tulosalueen strateginen tavoite: Kitee on yleisilmeeltään houkutteleva Tulosyksikön tavoite Arviointikriteeri/mittari Viihtyisä ja siisti ympäristö Ympäristökatselmusten määrä Tavoitetaso 1 katselmus/vuosi 0 kpl (roskaamisilmoituksia 3 kpl) Yhdessä tekeminen Tulosalueen strateginen tavoite: Asiantuntijuutta ja ammatillista osaamista omaava ja motivoitunut henkilöstö vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja tuottaa onnistumista Tulosyksikön tavoite Erityiskoulutuksiin osallistuminen Arviointikriteeri/ mittari Koulutuspäivien lukumäärä Tavoitetaso 12 kpl 10,1 kpl

40 40 (57) TALOUS Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 70 Ympäristölautakunta Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

41 41 (57) Tekninen lautakunta Hallinto Tilivelvolliset: Teknisen lautakunnan jäsenet, tekninen johtaja Tulosyksiköt: Teknisen toimen hallinto Maa- ja metsäkiinteistöt Toiminta-ajatus Tuottaa palvelut laadukkaasti, neuvonnan, ohjauksen, sähköisten palvelujen kehittämisen ja hyvän asiakaspalvelujen avulla. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Rakennusinsinöörin palkkakulut siirtyvät toimitiloihin. Palkkatuettavien palkat ja tuet siirtyvät muille teknisen lautakunnan tulosalueille. Maa- ja metsäkiinteistöjen tulosyksikköön varataan palkkatukityöllistämiseen määrärahat kolmen henkilön työllistämiseksi kuudeksi kuukaudeksi. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Pohjois-Karjalan pelastustoimen maksuosuutta on maksettu euroa. Talousmetsien hoidosta on voimassa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan kanssa tehty metsäpalvelusopimus vuoteen 2019 saakka. Metsänmyyntituloja on saatu euroa. Taajamametsien hakkuilla kohennetaan taajaman viihtyisyyttä. Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Asiantuntijuutta ja ammatillista osaamista omaava hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja tuottaa onnistumisia Asiakas- ja asukaslähtöinen palvelu Yhdessä tekeminen Arviointikriteeri/mittari Asiakaspalvelukoulutus henkilöstölle Tavoitetaso Koulutus Ei vielä toteutunut Tulosalueen strateginen tavoite: Kitee on yleisilmeeltään houkutteleva Tulosyksikön tavoite Tavoitetaso Taajamametsien hoitaminen ha/v 10 ha 22 ha TALOUS Elinympäristö Arviointikriteeri/mittari Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 800 Hallinto Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

42 42 (57) Siivous- ja ruokapalvelut Tilivelvolliset: Tekninen lautakunta, tekninen johtaja, siivous-ja ruokapalvelupäällikkö Toiminta-ajatus Siivous- ja ruokapalvelut tuottaa kaupungin ja Siun soten tarvitsemia ateriapalveluita erityisruokavaliot huomioiden, hoitaa ateriakuljetukset sekä tuottaa ylläpito- ja perussiivouspalveluita tehokkaasti ja taloudellisesti. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Tulevan vuoden haasteena on palveluiden myynti Siun sotelle. Siivous-ja ruokapalveluiden palvelusopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Siun sote ei ole vielä hyväksynyt vuoden ateriahintoja asiakasmaksuissa. Palvelusopimusten sisällöt voivat tuoda haasteita, kun ne yhtenäistetään alueella. Siivoustyönmitoitus Kiteen alueella Siun soten kohteissa tehdään vasta vuonna. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Uutena toimintana on alkanut varhaiskasvatuksen toiminta Kellonsoittajantiellä, jonne toimitetaan ateriat sekä siivouspalvelua. Elintarvikkeiden hintoihin on tulossa korotukset syksyn aikana. Siun soten siivoustyönmitoitus on valmistunut. Uusi sopimus astuu voimaan vuoden 2019 alusta alkaen. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Elinvoima Strateginen tavoite: Vastuullinen taloudenhoito : Arviointikriteeri (tunnusluku) Tavoitetaso Koululounaan hinta /oppilas 4,49 4,22 euroa Siivouskustannukset /siivousm ,00 euroa Elinympäristö Strateginen tavoite: Kitee toimii ympäristöystävällisesti Lähiruuan lisääminen ruokapalveluissa Arviointikriteeri (tunnusluku) Järjestetään lähiruokapäiviä Tavoitetaso 2 kertaa vuodessa Lähiruokapäivä ja syksystä alkaen 6 viikon ruokalistalla 1 lähiruokapäivä

43 43 (57) Yhdessä tekeminen Strateginen tavoite: Asiantuntijuutta ja ammatillista osaamista omaava hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja tuottaa onnistumisia Omaaminen pidetään ajan tasalla. Arviointikriteeri/mittari Henkilöstön koulutuspäivien määrä Strateginen tavoite: Asiakas ja asukaslähtöinen palvelut Asiakas tai asukaslähtöinen palvelut Arviointikriteeri/mittari Asiakastyytyväisyys kysely 1-5 Tavoitetaso 2 päivää/hlö 0,8 päivää/hlö Tavoitetaso 3,5 Toteutetaan syksyllä TALOUS Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 830 Siivous ja ruokapalvelut Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

44 44 (57) Toimitilat Tilivelvolliset: Tekninen lautakunta, tekninen johtaja, kiinteistöpäällikkö Tulosyksiköt: Toimitilat Tulosyksiköt: 8400 Toimitilat Toiminta-ajatus Tulosalue rakennuttaa, rakentaa ja ylläpitää tehokkaasti ja taloudellisesti rakennuksia kaupungin omien toimintojen ja Siun soten käyttöön sekä liiketiloiksi. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Siun sote -kuntayhtymä on vuokrannut tarvitsemansa toimitilat kaupungilta. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisia säästöjä on haettu. Kaupunki on laatinut suunnitelman tyhjille ja tuottamattomille rakennuksille. Tarpeettomiksi käyneistä rakennuksista pyritään luopumaan ennalta sovitun suunnitelman mukaan joko purkamalla rakennus tai myymällä. Ulkoalueiden kunnossapitoon panostetaan ja jatketaan työtä sisäilman parantamiseksi kiinteistöissä. Palkkatukityöllistämisen määräraha on siirtynyt teknisen hallinnon kustannuspaikalta toimitiloille. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tulosalueeseen sisältyy ainoastaan kustannuspaikka 8400 Rakennukset. Toimitilojen tulokertymä muodostuu pääosin Siun sote-kuntayhtymälle vuokrattavista tiloista, asuntojen, yritystilojen ja hallintokuntien vuokrista. Toimitilan tulosalueen tulot koostuvat pääosin vuokratuloista. Sisäiset vuokratulot ja Siun soten vuokrakertymä on toteutunut ennakoidun mukaisesti. Asuntojen vuokratuloja on kertynyt selvästi ennakoitua enemmän: käyttöaste on parantunut etenkin Kesälahtitalon ja Rantapihan osalta. Puhoksen teollisuustilan keväällä edistynyt vuokraus lähti kesän aikana laskuun: m² poistui käytöstä. Muutamia muitakin tiloja on irtisanottu. Tosin Kesälahden nuorisotalolle sekä Teollisuustalon varastolle (Metsolantiellä) on saatu uudet vuokralaiset sekä myös kolmeen muuhun pienempään tilaan. Vuokrien kertymän lasku ei ole vielä merkittävää. Rakenteiden tiivistyksiä ja ilmanvaihdon parannustöitä on tehty Hutsin koululla. Vesivahinko on korjattu samoin yhdessä kiinteistössä. Ruori-talolle on hankittu merkittävä määrä ilmanpuhdistimia sisäilman parantamista varten. Talo on tyhjentynyt kevään aikana lähes kokonaan. Juurikan koulu on myyty. Kesälahden vanhan paloasema on purettu. Kiteen uuden paloaseman rakentaminen on aloitettu maaliskuussa. Palkkatuella työllistettävien kymmenen (10) henkilön á 6 kk:n määrästä on työllistetty kahdeksan (8) henkilöä. Pääosin toimitilojen kunnossapidon toteutumat olivat normaalit. Menot eivät jakaudu tasaisesti kuukausittain (esim. auraukset, lämmitys). Runsaslumisesta talvesta johtuen alueiden kunnossapitokustannukset kasvoivat 42,5 % vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lämmitysmenoista on toteutunut 60,3 % elokuun loppuun mennessä.

45 45 (57) Sitovat toiminnalliset tavoitteet Elinvoima Strateginen tavoite: Vastuullinen taloudenhoito Toimitilojen tehokas käyttö Arviointikriteeri/mittari käytössä olevat toimitilat/ toimitilojen määrä yhteensä, h-m² Kiinteistönhoito /h-m²/kk bruttomenot /h-m² Tavoitetaso 87 % 80,1 % 4,96 3,40 (68 %) Elinympäristö Strateginen tavoite: Kitee toimii ympäristöystävällisesti Energian käyttö vähenee vuosittain Arviointikriteeri/mittari Sähkö ja lämmitys kwh/m³/v (2016: 52,82) Energiakatselmukset kpl/a Tavoitetaso 51 1 kpl/ - 1 kpl Strateginen tavoite: Asiantuntijuutta ja ammatillista osaamista omaava hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja tuottaa onnistumisia Yhdessä tekeminen Arviointikriteeri/mittari Tavoitetaso 2 pv/henkilö 1,1 pv/henkilö TALOUS Henkilöstön osaamisen vahvistaminen koulutuspäivät/henkilö Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 840 Toimitilat Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

46 46 (57) Kuntatekniikka Tilivelvolliset: Tekninen lautakunta, tekninen johtaja, kuntatekniikan päällikkö Tulosyksiköt: Liikenneväylät Jätehuolto Konekeskus Maa- ja vesialueet KIT Vesi- ja viemärilaitos KES Vesi- ja viemärilaitos Toiminta-ajatus Tulosalue ylläpitää turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Maa- ja vesialueisiin kuuluvalla AIMO-alueella varaudutaan Ampumaradantien ympärivuotiseen kunnossapitoon ampumaratahankkeen käynnistyttyä. Palkkatukityöllistämisen määräraha on varattu 9 henkilölle 6 kuukaudeksi yleisten alueiden kustannuspaikalle, nettomenoksi on arvioitu noin euroa. Yleisiä alueita, kuten puistoja ja toreja hoidetaan tavoitteena viihtyisyys ja edustava kuntakuva. Pienvenesatamia ja Pyhäjärven veneilyväylää ylläpidetään kumppanuusperiaatteella Pursiseura Ilmarisen kanssa. AIMO-aluetta kehitetään, lentokenttää ylläpidetään kumppanuusperiaatteella Keski-Karjalan Ilmailukerhon kanssa Kiteen vesihuoltolaitos on vuokrattu Kiteen Vesikunnalle. Toiminta-aluemuutoksia vahvistetaan tarvittaessa. Kesälahden vesi- ja viemärilaitosta hoidetaan omana toimintana. Laitos myy talousveden Keski-Karjalan Läntiselle vesiosuuskunnalle ja Kereli-Poroniemen vesiosuuskunnalle sekä ottaa vastaan jäteveden Kereli-Poroniemen vesiosuuskunnalta. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Katuja on neljässä taajamassa yhteensä m. Katuverkostoa on hoidettu määrärahojen puitteissa. Talvikunnossapidon tasoa on nostettu, katuvalaistuksen palamisaikoja on lisätty kohdennetusti ja katuvalaistusta on laajennettu Tolosenmäen alueella. Yksityisteiden kunnossapitoavustuksia korotettiin 20 %:lla edellisvuoden tasosta. Katujen aurausurakkasopimusten optio on käytössä ja ne ovat voimassa saakka. Runsaslumisesta talvesta johtuen aurauskertoja oli selvästi enemmän vuonna 2017 vastaavana ajankohtana. Tämä lisäsi alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalveluiden kustannusten kasvua 83,2 % ( euroa). Päällysteiden uusimiseen on varattu määrärahaa euroa. Katuvalojen elohopeahöyrylamppujen uusimista energiaa säästäviksi lampuiksi jatketaan Kiteen keskustan alueella sekä Tolosenmäessä Asema- ja Oikotiellä. Yhdyskuntajätteet on luovutettu Sopensuon jätteenkäsittelypaikalla Fortum Waste Solutions Oy:lle, joka käsittelee ne Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa energiahyötykäyttöön. Biojätteet on toimitettu BioKymppi Oy:n biokaasulaitokselle. Kaatopaikkakaasu on mennyt lämpöenergiaksi. Jätemaksutuotot on tuloutettu 3 kuukauden jaksoissa, kauden tuottojen määrä on 12,1 % parempi, kuin edellisenä vuotena. Yhdyskuntajätteiden määrä on vähentynyt lajittelun ansiosta. Jätemaksutaksaa on tarkistettu kustannuksia vastaavasti. Uusia Kiteen kaupungin jätehuoltomääräyksiä on valmisteltu ja pyritään ottamaan käyttöön vuoden aikana. Sopensuon jätekeskukselle on välivarastoitu puuteollisuuden jätekasa, jonka varastointilupaa on ELY-keskus jatkanut saakka. Kasan asianmukainen loppusijoitus toteutetaan AIMO-alueen ampumaratahankkeessa vuoden aikana. Vuoden aikana kilpailutetaan jätehuollon kuljetukset. Konekeskuksen kaluston tuotot ja kulut kohdennetaan käytön mukaan oikein. Kalustoa uusitaan sitä mukaa, kun taloudellinen käyttöikä edellyttää.

47 47 (57) Yleisiä alueita hoidetaan tavoitteena viihtyisyys ja edustava ilme. AIMO-alueella aloitettiin tien rakentaminen viime vuoden puolella ampumarataa varten, mutta huonon routatilanteen vuoksi hanke lykkääntyi joulukuulle ja jatkui tämän vuoden puolelle. Vesihuoltolaitosten riskinä on ikääntyvän verkoston korjaustarve. Puhoksen betoniviemäreitä peruskorjataan. Vesimittareiden uusimiseen varataan euroa vuodelle. Kesälahden vesi- ja viemäri-laitoksen vanhat himaniittiset vesijohtoputket ja betoniviemärit ovat riski, niiden uusimiseen varaudutaan suunnitelmavuosina. Tälle vuodelle on varattu suunnittelua varten määräraha. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Elinympäristö Tulosalueen strateginen tavoite: Kitee on yleisilmeeltään houkutteleva Tulosyksikön tavoite Liikenneväylien turvallisuuden parantaminen Arviointikriteeri (tunnusluku) Katuvalojen paloaikaa lisätään Tavoitetaso Keskimäärin 1 tunti/vrk Lisätty Tulosalueen strateginen tavoite: Kitee toimii ympäristöystävällisesti Elinympäristö Tulosyksikön tavoite Katuvalaisinten elohopeahöyrylamppujen vaihtaminen energiatehokkaiksi Arviointikriteeri (tunnusluku) Sähkötehon keskiarvo W/valaisin Tavoitetaso Tehon alenema 20 % vuodesta 2016 vuoteen 2021 Valaisimien vaihtoa jatkettu Strateginen tavoite: Tulosyksikön tavoite Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Henkilöstön koulutuspäivien määrä Tavoitetaso 2 päivää/hlö Ei vielä toteutunut TALOUS Yhdessä tekeminen Arviointikriteeri/mittari Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 850 Kuntatekniikka Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

48 48 (57) TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 80 Tekninen lautakunta Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate ,

49 49 (57) Toimintakate toimielimittäin Toimintakate Tammikuu-Elokuu Toimielin: 10, 20, 30, 70, 80 Summatasot: Toimielin Muutettu Ta Tot % Tasainen toteuma 10 Tarkastuslautakunta , Kaupunginhallitus , Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta , Ympäristölautakunta , Tekninen lautakunta , RAPORTTI YHTEENSÄ , * huomioitu kirjanpidon mukaiset kustannukset, ei jaksotuksia

50 50 (57) Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 250 Kiteen kaupunki Ta Tamuutos Ta + muutos Tot % 2017 Erotus Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Palvelujen ostoihin lisätty Kiteen akuuttivastaanoton Siun soten laskuttamattomat kustannukset yhteensä ,00 euroa ajalta Rahoitustuotot- ja kulut jaksotettu talousarvion mukaisesti 8/12 elokuulle.

51 51 (57) Rahoitusosan toteutuminen TOIMINNAN RAHAVIRTA Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA + muutokset Poikkeama Tot-% Vuosikate ,6% Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta ,9% Investointimenot ,35% Rahoitusosuudet investointimenoihin ,0% Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,94% ,12% TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ,0% RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS ,8% * huomioitu kirjanpidon mukaiset kustannukset, ei jaksotuksia eikä palvelujen ostoihin lisättyjä akuuttivastaanoton kustannuksia ,27 euroa.

52 52 (57) Investointiosan toteutuminen 90 VALTUUSTOTASO (YLI 1 MILJ) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten j. Toteutuma 1-8 / Poikkeama Tot-% Ed. vuosi vast. ajank. 901 Valtuusto 9429 Paloasema ,54% Menot ,96% Tulot ,0% 0 Rahoitusosuudet ,0% 0 Valmiusaste 50 %. 901 Valtuusto yhteensä ,54% Menot ,96% Tulot ,0% 0 Rahoitusosuudet ,0% 0 Pysyvien vastaavien myynnit VALTUUSTOTASO (YLI 1 MILJ) yhteensä ,54% Menot ,96% Tulot ,0% 0 Rahoitusosuudet ,0% 0 Pysyvien vastaavien myynnit HALLITUSTASO ( ) 902 Hallitus 9280 Maa- ja vesialueet Menot ,0% Tulot ,94% Pysyvien vastaavien myynnit ,94% Tehty maaperätutkimuksia.

53 53 (57) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Ed. vuosi Poikkeama Tot-% talousarvio muutokset muutosten j. 1-8 / vast. ajank Kalusto/hallitus ,0% Menot ,0% Tulot Aloitettu. Valmistuu loppuvuonna Koulukeskuksen ympäristö ,42% Menot ,42% Tulot Hallitus yhteensä ,29% Menot ,52% Tulot ,94% Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynnit ,94% HALLITUSTASO ( ) yhteensä ,29% Menot ,52% Tulot ,94% Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynnit ,94% LAUTAKUNTATASO (ALLE ) 905 Sivistys- ja vapaa-aikaltk 9382 Kalusto/sivistys ja vap.aika ,64% Menot ,64% Tulot Hutsin koulun kalustus on hankittu. Arppen tvt-tekniikka investoinnit valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Vespelin jakoseinät ja lyöntiverkot on uusittu.

54 54 (57) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Ed. vuosi Poikkeama Tot-% talousarvio muutokset muutosten j. 1-8 / vast. ajank Latupohjat/pururadat ,03% Menot ,03% Tulot Toteutuu vuoden loppuun mennessä Rantakentän katetun katsomon rakent ,0% 0 Menot ,0% 0 Tulot Suunnittelu on aloitettu Uimapaikka Sortolammelle ,53% 0 Menot ,53% 0 Tulot Aloitettu ja toteutuu vuoden loppuun mennessä. 905 Sivistys- ja vapaa-aikaltk yhteensä ,01% Menot ,01% Tulot Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynnit Tekninen lautakunta 9400 Kohdentamaton määräraha ,0% 0 Menot ,0% 0 Tulot Varavoiman suunnittelu käynnissä Kadut ,0% Menot ,0% Tulot Määrärahasta tullaan käyttämään n Asfaltointi alkanut 3.9..

55 55 (57) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Ed. vuosi Poikkeama Tot-% talousarvio muutokset muutosten j. 1-8 / vast. ajank Meijerinrannan katuverkosto ,91% 0 Menot ,91% 0 Tulot Odottaa uutta asemakaavaa Katuvalojen uusiminen/kitee ,75% 0 Menot ,75% 0 Tulot Kohteet valmiina Uudet asemakaavat/kaavojen rak ,0% 0 Menot ,0% 0 Tulot Ei suunniteltu vielä Kalusto/tekninen ,0% 0 Menot ,0% 0 Tulot Ei hankintoja vielä Postinrannan alue ,0% 0 Menot ,0% 0 Tulot Odottaa Meijerinrannan uutta asemakaavaa Vanhan Puhoksen kävelysilta ,99% Menot ,99% Tulot Valmistunut kesäkuun lopussa.

56 56 (57) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Ed. vuosi Poikkeama Tot-% talousarvio muutokset muutosten j. 1-8 / vast. ajank Kaupunkikuvan parantaminen ,0% 0 Menot ,0% 0 Tulot Ei vielä käynnistynyt Aimon tiehanke ,2% 0 Menot ,2% 0 Tulot Vesi- ja viemärilinjat ,0% 0 Menot ,0% 0 Tulot Käytetään jos tulee uusia liittyjiä Puhoksen viemärin saneeraus ,0% 0 Menot ,0% 0 Tulot Siirtyy vuodelle Himaniittijohtojen ja betonivi ,0% 0 Menot ,0% 0 Tulot Kuvaukset käynnissä. 908 Tekninen lautakunta yhteensä ,36% Menot ,36% Tulot Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynnit

57 57 (57) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten j. Toteutuma 1-8 / Poikkeama Tot-% Ed. vuosi vast. ajank. 92 LAUTAKUNTATASO (ALLE ) yhteensä ,43% Menot ,43% Tulot Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynnit RAPORTTI YHTEENSÄ ,12% Menot ,35% Tulot ,91% Rahoitusosuudet ,0% 0 Pysyvien vastaavien myynnit ,94%