VELVOITETARKKAILUJEN TULOKSET 2016

Transkriptio

1 KOSTONJOEN LOHI KY, LYLYJOEN LOHI KY, MONIKALA OY, OUTOJOKI OY, TAIVALKOSKEN KALA VELVOITETARKKAILUJEN TULOKSET 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10519

2 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 KOSTONJOEN LOHI KY, LYLYJOEN LOHI KY, MONIKALA OY, OUTOJOKI OY, TAIVAL- KOSKEN KALA VELVOITETARKKAILUJEN TULOKSET Heikki Laitala, FM Jouni Köngäs, ympäristösuun. opisk. (AMK) i Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO VESISTÖN JA LAITOSTEN KUVAUS VESISTÖALUE MONIKALA OY KOSTONJOEN LOHI KY TAIVALKOSKEN KALA OUTOJOKI OY LYLYJOEN LOHI KY AINEISTO JA MENETELMÄT PÄÄSTÖTARKKAILUT VAIKUTUSTARKKAILUT Veden laadun tarkkailut Biologiset tarkkailut Kalataloustarkkailu TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU PÄÄSTÖTARKKAILUT Monikala Oy Kostonjoen Lohi Ky Taivalkosken Kala Outojoki Oy Lylyjoen Lohi Ky VAIKUTUSTARKKAILUT Veden laadun tarkkailut Monikala Oy Kostonjoen Lohi Ky ja Taivalkosken Kala Outojoki Oy Lylyjoen Lohi Ky BIOLOGINEN TARKKAILU Perifytonin piileväyhteisöanalyysit Havaintopaikat Näytteiden käsittely ja analysointi Tulokset Laitoskohtainen tarkastelu Yhteenveto VIITTEET... 22

3 ii LIITTEET Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Monikala Oy:n tarkkailutulokset ja kuormitusarvio Kostonjoen Lohi Ky:n tarkkailutulokset ja kuormitusarvio Taivalkosken Kalan tarkkailutulokset ja kuormitusarvio Lylyjoen Lohi Ky:n tarkkailutulokset ja kuormitusarvio Outojoki Oy:n vaikutustarkkailun tulokset Kalankasvatuslaitosten, vesistötarkkailupisteiden ja ohjeellisten piilevätarkkailupaikkojen sijainnit Piilevätarkkailun tulokset Mittausepävarmuudet Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu OULU p Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 03/2016

4 1 YHTEENVETO Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Kaikki tarkkailussa mukana olevat kalankasvatuslaitoksen pysyivät jokseenkin lupamääräyksissään annetuissa kuormitusrajoissa. Lylyjoen Lohi Ky: n osalta ainetaselaskelman mukainen typpikuormitus ylitti luparajan, mutta laitoksen lupapäätöksen mukaan myös lietteenpoisto ja päästötarkkailutulokset voidaan ottaa tarkastelussa huomioon ja näiden perusteella voitiin arvioida myös typpikuormituksen pysyneen luparajan tuntumassa. Tarkkailussa mukana olleiden kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu rehunkäyttömäärä vuonna 2016 oli noin kg ja lisäkasvu noin kg. Rehukertoimeksi muodostui n. 1,02. Kokonaislisäkasvu pieneni edelleen ollen vajaat 27 tn edellisvuotta pienempi. Kasvatukseen käytetyn rehun määrä väheni reilut 31 tn. Rehunkäytön väheneminen johtui pääsiassa Kostonjoen lohen pienemmästä rehunkäyttö- ja kasvatusmäärästä. Käytettyä rehua kului hieman vähemmän tuotettua kalakiloa kohden, jonka seurauksena keskimääräinen rehukerroin hieman parani (1,05 1,02). Vuonna 2016 vaikutustarkkailua toteutettiin vain yhdellä näytekierroksella piilevätarkkailun yhteydessä. Supistetun vaikutustarkkailun perusteella laitosten alapuolella ei ollut havaittavissa merkittäviä kuormitusvaikutuksia. Vuonna 2016 tehdyn piilevätarkkailun perusteella Iijoen yläosan tarkkailualueiden ekologinen tila on erinomainen, eikä merkkejä rehevyyden lisääntymisestä ja orgaanisesta kuormituksesta juuri ollut todettavissa.

5 2 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset JOHDANTO Kostonjoen Lohi Ky:n, Lylyjoen Lohi Ky:n, Monikala Oy:n, Outojoki Oy:n ja Taivalkosken Kalan kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailuja on vuodesta 2007 lähtien toteutettu yhteisen tarkkailuohjelman puitteissa. Kostonjoen Lohi Ky:n, Monikala Oy:n ja Taivalkosken Kalan lupamääräysten tarkistamishakemukset oli lupapäätöksissä määrätty jätettäviksi vuoden 2012 loppuun mennessä ja lupakäsittelyjen aikana päivitettiin myös laitosten tarkkailuohjelma. Vuoden 2013 tarkkailut toteutettiin vielä vanhan tarkkailuohjelman tarkkailusyklin ja menetelmien mukaan, mutta vuodesta 2014 alkaen tarkkailuja toteutetaan päivitetyn tarkkailuohjelman (Salo & Ojala, 2013) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen ohjelmasta antaman päätöksen (POPELY/243/ 07.00/2010) mukaisesti Aiemmin tarkkailuohjelmassa mukana olleen Lapin ELY- keskuksen toiminta-alueella sijaitsevan Suvannon Lohi Oy:n toiminta on toistaiseksi päättynyt, eikä laitoksen tarkkailutuloksia siten enää raportoida tämän raportin yhteydessä. 2. VESISTÖN JA LAITOSTEN KUVAUS 2.1 Vesistöalue Iijoki alkaa idästä läheltä Venäjän rajaa ja laskee mereen vajaat 40 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 5,7 %. Järvet sijaitsevat pääasiassa pääuoman sekä Korpijoen ja Kostonjoen latvoilla noin 250 metriä merenpinnan yläpuolella. Pääuoma, joka on järvilaaksot mukaan lukien 340 km pitkä, saa alkunsa itärajan läheltä Naamankajärvestä, Tyräjärvestä, Irnijärvestä ja Iijärvestä. Iijokeen laskevat suurimmat sivujoet Kostonjoen ja Korpijoen lisäksi ovat Livojoki ja Siuruanjoki. Kurkijoki ja Korpuanjoki sijaitsevat Kostonjoen latvoilla. Oudonjoki laskee suoraan Iijokeen Taivalkosken eteläpuolella ja Lylyjoki on Korpijoen latvajokia. Keskimääräinen vuosisadanta Iijoen vesistöalueella on ollut noin mm. Kokonaissademäärästä haihtuu noin kolmannes. Termisen talven (keskilämpötila alle 0 C) pituus on lähes puoli vuotta, minkä vuoksi sateista noin % tulee lumena. Vesistöalueen keskimääräinen valunta on noin 11,8 l/s km 2, mikä on korkeimpia arvoja Suomessa. Keskivirtaama jokisuulla on ollut 174 m 3 /s. Kostonjoen keskivirtaama alimmalla mittauspisteellä on vastaavasti ollut noin 22 m 3 /s ja Korpijoen 35 m 3 /s. Kuusamon havaintoaseman keskimääräinen sademäärä on vuosina ollut 615 mm vuodessa. Vuoden 2016 keskimääräinen sadanta (624 mm) oli vain hieman pitkän ajan keskiarvoa suurempi, mutta sadanta painottui voimakkaasti heinä-elokuulle. Heinä- ja elokuun sadanta olikin yli kaksinkertainen pitkän ajan keskiarvoon nähden. Sen sijaan maaliskuu, toukokuu sekä syys-, loka- ja marraskuu olivat keskimääräistä vähäsateisempia. Vuoden keskilämpötila Kuusamon havaintoasemalla vuosina on ollut 0,1 C. Vuoden 2016 keskilämpötila oli noin 0,5 C, joka oli hieman keskimääräistä lämpimämpi. Tammikuu oli hieman keskimääräistä kylmempi, mutta helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuu olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä. Vuoden 2016 lämpötila- ja sadantatietoja Kuusamon havaintoasemalta on esitetty kuvassa 2-1. Iijoen Väätäjänsuvannon virtaamamittauspaikalla kevään tulvahuippu oli hieman keskimääräistä aiemmin jo toukokuun alussa, jolloin mitattiin vuoden 2016 korkeimmat virtaamat. Loppukesän runsaat sateet näkyivät myös Väätäjänsuvannon virtaamissa. (kuva 2-2.).

6 3 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Kuva 2-1. Kuusamon havaintoasemalla mitatut lämpötilat ja sademäärät vuonna 2016 ja vertailujaksolla (lähde: Ilmatieteen laitos, 2017)

7 4 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Kuva 2-2. Iijoen Väätäjäsuvannon kuukausittaiset virtaamat vuonna (lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 2015 laatimassa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa Iijoen keski- ja yläosat (Irnijärvi-Kipinä) on luokiteltu ekologiselta tilaltaan pääosin hyväksi. Joidenkin sivuhaarojen kuten Korpijoen osalta luokitus on paikoin jopa erinomainen. Alueen kalasto, pohjaeläimistö ja piilevät ilmentävät osin jopa erinomaista tilaa, mutta tila on arvioitu laajaa aineistoa painottaen hyväksi. Kemialliselta tilaltaan em. alue on luokiteltu niin ikään hyväksi. Muista tarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten lähivesistä luokittelu on tehty Kostonjärvelle ja Kostonjoelle, jotka ovat molemmat ekologiselta tilaltaan hyviä. Näljänkäjoki on luokiteltu kuuluvan vähintään hyvään ekologiseen tilaan ja Lylyjoen ekologinen tila on myös hyvä. (Torvinen & Laine 2015, Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta.) Entisten uittojokien kunnostaminen on aloitettu Iijoella heti uiton loppumisen jälkeen vuonna Kunnostusten jälkeen Iijoen koskiala on kasvanut noin 90 %:iin ennen perkauksia olleesta koskialasta (Yrjänä, 1995). Kostonjoella lähes kaikkia koski- ja niva-alueita koskevat kunnostustyöt on aloitettu 2005 ja ne on saatettu päätökseen vuonna 2010 (Aronsuu & Isid, 2010). Iijoella toteutettiin vuosina myös Iijoen kalatiet hanke ja Kostonjärvelle Kostonjoen suulle on vuoden 2012 lopussa valmistunut oma kalatiensä. Teollista kuormitusta ei Iijoen vesistöalueella juuri ole Taivalkoskella sijainneen Rautaruukki Oy:n Mustavaaran kaivoksen lopetettua toimintansa vuonna Nykyään kuormitus muodostuu lähinnä maa- ja metsätalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. Typen osalta Suurimpia pistekuormittajia ovat taajamat, kalankasvatuslaitokset ja turvetuotanto. Kalankasvatuksen vaikutukset eivät juuri näy Iijoen pääuomassa, mutta latvavesille sijoittuneiden laitosten kuormitus voi näkyä laitoksen lähivesistössä. Laitosten tarkkailuiden perustana ovat taulukon 2-3 mukaiset lupapäätökset, joissa toimijoille on asetettu tarkkailuvelvoitteet ja osin annettu myös tarkkailuohjelmat. Kostonjoen Lohi Ky:n ja Taivalkosken Kalan lupamääräysten tarkistamishakemus on tätä kirjoitettaessa vireillä.

8 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Taulukko 2-3. Yhteistarkkailuohjelmassa mukana olevien kalankasvatuslaitosten lupatilanne maaliskuussa Kalankasvatuslaitos Kostonjoen Lohi Ky Lupatilanne PSAVI/31/04.08/2012 Lylyjoen Lohi Ky PSAVI 64/11/1, Monikala Oy Outojoki Oy Taivalkosken Kala PSAVI/32/04.08/2012 PSY 64/08/1, uusi hakemus vireillä PSY 20/04/1, VHO 05/0098/ , uusi hakemus vireillä 5 Tarkkailuohjelmassa mukana olevien laitosten sijainneista (kuva 2-4) ja määrästä johtuen ohjelmaa ei voida pitää varsinaisena yhteistarkkailuohjelmana, vaan pikemminkin kunkin kuormittajan omat ohjelmat ja tarkkailutulokset on koottu samoihin kansiin. Alueella sijaitsee myös muita, tähän tarkkailuun kuulumattomia kalankasvatuslaitoksia. Esimerkiksi Kainuun ELY- keskuksen alueella sijaitsevat Kalankasvatus Vääräniemen Kiehtäjän laitos ja Hyrynsalmen Kala Oy:n Välijoen laitos, joista jälkimmäisellä ei tosin ole ollut kasvatusta viime vuosina. Myös Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY- keskusten puolilla harjoitetaan tähän tarkkailuun kuulumatonta kalankasvatustoimintaa.

9 6 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Kuva 2-4. Tarkkailuohjelmassa mukana olevien kalankasvatuslaitosten sijainnit. 2.2 Monikala Oy Monikala Oy:n tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen 37/2016/1. Luvan mukaan vettä kasvatukseen saa Tervajärvestä johtaa 300 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet Tervajärvestä purkautuvasta virtaamasta. Kalojen ruokintaan saa käyttää kuivarehua enintään kg/a. Laskennallinen kokonaisfosforikuormitus saa olla enintään 180 kg/a ja kasvatuskaudella 1,6 kg/d. Käytetyn rehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 0,85 % ja typpipitoisuus enintään 6,4 %.

10 2.3 Kostonjoen Lohi Ky 7 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Kostonjoen Lohi Ky:n tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen 36/2016/1. Lupaehtojen mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 250 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 2,1 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 0,8 % ja typpipitoisuus enintään 6,0 %. Laitokselle saadaan johtaa vettä Kostonjoesta enintään 1000 l/s ja muulloin enintään 900 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet joen kokonaisvirtaamasta. Pohjavettä saadaan laitokselle johtaa enintään 500 m 3 /d. 2.4 Taivalkosken Kala Taivalkosken Kalan tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 20/04/1 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen 05/0098/3. Lupaehdoissa kalojen ruokintaan sallitaan käytettävän kg kuivarehua vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enimmillään 320 kg/a ja kasvatuskaudella enintään 2,6 kg/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Laitokselle saadaan johtaa vettä Koitijärvestä ja enintään 800 l/s, enintään 1000 l/s ja muulloin enintään 500 l/s. Laitoksen lupaehtojen tarkistamishakemus on tätä kirjoitettaessa vireillä. 2.5 Outojoki Oy Outojoki Oy:n Outojoen kalankasvatuslaitoksen tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 64/08/1. Lupaehdoissa kalojen ruokintaan sallitaan käytettävän kg kuivarehua vuodessa. Outojoesta saadaan johtaa vettä laitokselle välisenä aikana enintään 100 l/s ja muuna aikana enintään 60 l/s. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 26 kg vuodessa. Laitoksen lupaehtojen tarkistamishakemus on tätä kirjoitettaessa vireillä. 2.6 Lylyjoen Lohi Ky Lylyjoen Lohi Ky:n tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupapäätökseen 64/11/1. Luvan mukaan vettä kasvatukseen saa käyttää välisenä aikana 500 l/s ja muuna aikana 400 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet Lylyjoen kokonaisvirtaamasta. Laitokselta vesistöön johdettava fosforipäästö saa olla enintään 260 kg vuodessa ja enintään 1,9 kg/vrk kasvukauden keskiarvona laskettuna sekä typpipäästö enintään kg vuodessa. Lietteeseen sitoutuneet ravinnemäärät ja laitoksen päästötarkkailutulokset voidaan ottaa huomioon päästömäärien laskennassa. Käytettävän rehun määrää ei ole uudessa luvassa erikseen rajoitettu.

11 8 3. AINEISTO JA MENETELMÄT Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset Päästötarkkailut Ohjelmassa mukana olevien kalankasvatuslaitosten päästötarkkailuohjelmat on pääosin annettu laitosten voimassa olevissa ympäristö- ja vesitalousluvissa. Päästötarkkailunäytteet otetaan laitoksilta taulukon 3-1 aikataulun mukaisesti. Taulukko 3-1. Ohjelmassa mukana olevien kalankasvatuslaitosten päästötarkkailun näytteenottajankohdat. Laitos I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Kostonjoen Lohi Ky* Lylyjoen Lohi Ky Monikala Oy* Outojoki Oy Taivalkosken Kala *Uuden luvan mukainen päästötarkkailuaikataulu. Koska Outojoki Oy:n tuotanto on vain muutama tonni vuodessa, toteutetaan päästötarkkailu vain joka kolmas vuosi. Välivuosina kuormitus lasketaan rehunkulutuksen ja aiemmasta tarkkailusta saadun ominaiskuormituksen perusteella. Outojoki Oy:n laitoksella päästötarkkailua toteutetaan ohjelmakaudella vuosina 2014, 2017 ja Laitoksille tulevan ja sieltä lähtevän veden näytteistä määritetään: lämpötila kokonaisfosforipitoisuus, kok. P kokonaistyppipitoisuus, kok. N Kostonjoen lohi Oy:n ja Mnnikala Oy:n päästötarkkailun näytteenottoa on tihennetty uusissa ympäristöluvissa. Aiemmin näytteitä otettiin kuusi kertaa vuodessa, kun uusien lupien mukaan näytteenottoa on tehtävä yhdeksän kertaa vuodessa. Kostonjoen lohi ja Monikala Oy:n vuoden 2016 päästötarkkailua toteutettiin epähuomiossa vielä vanhan tarkkailuohjelman mukaisesti (6 krt/a). Vesistötarkkailunäytteiden kanssa samanaikaisesti otettavista laitokselle tulevan veden päästötarkkailunäytteistä määritetään lisäksi epäorgaanisten ravinneyhdisteiden (NO 3+2 N, NH 4 N ja PO 4 P) pitoisuudet. Tulevan veden näytteeksi riittää kullakin laitoksella kertanäyte, mutta lähtevän veden näytteenä käytetään automaattisella näytteenottimella otettua vuorokauden kokoomanäytettä. Kuitenkin alle 30 tonnin laitoksilla (Outojoki Oy) kokoomanäyte voidaan kerätä käsin otettavilla osanäytteillä, joita tulee ottaa vähintään kuusi kappaletta noin kahden tunnin välein päivän aikana. Osanäytteet on säilytettävä auringolta suojassa, viileässä paikassa. Laitos voi ottaa päästötarkkailunäytteet itse ja säilöä sen pakastamalla odottamaan analysointia. Pakastettujen näytteiden tulokset toimitetaan poikkeuksellisesti kauden päätyttyä. Näytteenoton yhteydessä tulee aina selvittää laitoksen käyttämä vesimäärä (virtaama). Monikala Oy:n osalta virtaamatietoja ei ollut saatavissa vuoden 2016 näytteenottokerroilta, kuten ei myöskään Kostonjoen Lohi Ky:n huhtikuun näytteenottokerralta. Niiden osalta laskelmissa käytettiin luvan mukaisia maksimivirtaamia.

12 9 3.2 Vaikutustarkkailut Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset Veden laadun tarkkailut Jokaisella Iijoen yläosien kalankasvatuslaitoksella on vaikutustarkkailussaan kaksi alapuolista vesistötarkkailunäytepistettä ja yläpuolisena vertailupisteenä käytetään päästötarkkailun laitokselle tulevan veden näytettä. Vesistötarkkailua suoritetaan ohjelmakaudella vuosina 2014, 2015, 2017, 2018, 2020 ja Lisäksi vuosina 2016 ja 2019 vesistötarkkailua toteutetaan maaliskuussa ja piilevätarkkailun yhteydessä heinä-elokuussa vain lähinnä kalankasvatuslaitoksia olevilla alapuolisilla tarkkailupisteillä. Outojoki Oy:n vähäinen tuotanto huomioiden laitoksen vesistötarkkailua toteutetaan vain vuosina 2014, 2017 ja Lisäksi vuosina 2016 ja 2019 otetaan vesinäytteet näytepisteeltä p1 piilevätarkkailun yhteydessä. Kostonjoen näytepiste Ko13 on mukana Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueen seurantaohjelmassa, josta syystä pisteeltä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa myös vuosina 2016 ja 2019 (taulukko 3-2). Näytepistettä Ko13 lukuun ottamatta vuoden 2016 vesistötarkkailunäytteiden maaliskuun näytekierros jäi epähuomiossa ottamatta. Taulukko 3-2. Vesistötarkkailunäytteiden näytepisteet ja näytteenottoajankohdat. Yläp. Näyte- Tunnus laitos piste ETRS-TM35FIN III IV V VI VII VIII IX yht. Kostonjoen Lohi Ky Kostonjoki Ko Kostonjoen Lohi Ky Koitijärvi Koi Lylyjoen Lohi Ky Lylyjoki Ly Lylyjoen Lohi Ky Näljänkäjoki Nä Lylyjoen Lohi Ky Näljänkäjoki Nä Monikala Oy Kauhamojärvi Kau Monikala Oy Kalliojärvi Kal Outojoki Oy Oudonjoki p Outojoki Oy Oudonjoki p Taivalkosken Kala Taivalkosken Kala Kostonjoki kalal. ap. Kostonjoki Sudenniska Ko Ko Näytteistä määritetään: lämpötila happipitoisuus ja hapen kyllästysaste sähkönjohtavuus kiintoaine (joet) ph väri kokonaistyppipitoisuus, N kokonaisfosforipitoisuus, P epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet, NO 3+2 N ja NH 4 N epäorgaanisen fosfaattifosforin pitoisuus, PO 4 P

13 10 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Heinäkuun näytteistä lisäksi: fekaalisten koliformisten bakteerien määrät Järvinäytteistä lisäksi: sameus a-klorofylli (0-2 m kokoomanäytteestä) Biologiset tarkkailut Tarkkailuohjelman mukainen piilevätarkkailu toteutettiin vuonna 2016, ja seuraavan kerran se toteutetaan vuonna Kullakin kalankasvatuslaitoksella on kolme tarkkailukohdetta, joista yksi sijoitetaan virtausolosuhteista riippuen metriä laitoksen vesien purkupaikan yläpuolelle, ja kaksi alapuolelle metrin ja metrin etäisyyksille. Ainoastaan Monikala Oy:n laitoksella ei toteuteta piilevätarkkailua, koska välittömästi laitoksen alapuolella sijaitsee Kauhamojärvi. Tarkempi menetelmäkuvaus ja tulokset esitetään ensimmäistä tarkkailun toteutusvuotta koskevassa raportissa keväällä Kalataloustarkkailu Kostonjoen lohi Oy:n ja Monikala Oy:n laitokset on velvoitettu uusissa ympäristöluvissa toteuttamaan kalataloustarkkailua laitosten vaikutusalueilla. Kalataloustarkkailua ei toteutettu vielä vuonna TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Päästötarkkailut Monikala Oy Vuonna 2016 laitoksella käytettiin rehua kg. Kalojen lisäkasvu oli niin ikään noin kg ja rehukerroin siten noin 1,0. Ainetaselaskelman mukainen vuotuinen kuormitus oli fosforin osalta 92 kg (0,25 kg P/d) ja typen osalta 838 kg (2,30 kg N/d). Laitoksen Laskelmassa on käytetty rehun keskimääräisinä ravinnepitoisuuksina P 0,8 % ja N 6,4 %). Vuoteen 2011 saakka rehujen ravinnepitoisuuksina on käytetty fosforin osalta 1 % ja typen osalta 7,5 %, jotka ovat merkittävästi nykyrehujen ravinnesisältöjä suurempia. Laskelmassa kalan lisäkasvuun on arvioitu sitoutuvan 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. Lietteenpoiston vaikutusta ei ole otettu huomioon laskelmassa (taulukko 4-1). Koska päästötarkkailun näytteitä otettiin vain kesällä (+ huhtikuu), on vuosikuormitus arvioitu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuneen kesäkaudelle (122 d) ja 20 % talvikaudelle (243 d). Näin ollen vuosikuormitus on n. 0,42 kesäkuormitus. Laskelman virtaamatietona käytettiin laitoksen lupamääräyksen mukaista maksimivirtaamaa 300 l/s. Kesäaikainen kokonaisfosforikuormitus oli näin laskien 0,07 kg P/d ja vuositasolla 11 kg/a. Vastaavat arviot typpikuormitukselle olivat 1,21 kg N/d ja 184 kg N/a. (Liite 1.) Laitos pysyi ainetaselaskelman ja päästötarkkailunäytteiden mukaisen kuormituksen osalta lupaehdoissa asetetussa fosforin kuormitusrajassa (180 kg/a). Laitoksella käytetyt rehumäärät ja siten myös lasketut kuormitusmäärät olivat edellisvuoden tapaan koko tarkkailuhistorian pienimpiä. Aiempina vuosina ainetaselaskelmissa on käytetty huomattavasti todellista korkeampia rehun ravinnepitoisuuksia, mikä on nostanut myös laskelman mukaiset kuormitukset luparajaa korkeammiksi. Näyttei-

14 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 den analyysituloksiin perustuvaa laskelmaa voidaan pitää luotettavampana, koska se ottaa huomioon laitoksen vedenkäsittelymekanismien ravinteita poistavan vaikutuksen. Toisaalta laskelma perustuu kuitenkin yksittäisiin näytteisiin, eikä näytteenottojen väliseltä ajalta siten ole tietoa kuormituksen tasosta. 11 Taulukko 4-1. Monikala Oy:n kalankasvatuslaitoksen tuotanto- ja kuormitustiedot vuosilta (Vuosina rehun P % 1,0 ja N % 7,5). Fosforikuormitus Typpikuormitus Rehun- Kalan- Rehu- Näytteet Arvio Ainetase Arvio Näytteet Arvio Ainetase Arvio kulutus tuotanto kerroin kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 37 0, , , , , , , , , , , , , , ,1 37 0, , , , , , , , , , , , , , ,02 8 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , Kostonjoen Lohi Ky Vuonna 2016 laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna noin kg ja kasvatukseen käytettiin kuivarehua noin kg (rehukerroin 1,0). Ainetaseen perusteella saadaan Kostonjoen Lohi Ky:n kokonaisfosforikuormitukseksi 48 kg/a (0,13 kg/d) ja kokonaistyppikuormitukseksi 438 kg/a (1,20 kg/d). Laskennassa käytettiin laitoksen ilmoittamia rehun ravinnepitoisuuksia, muut laskentaoletukset olivat samat kuin Monikala Oy:n vastaavassa laskelmassa (taulukko 4-2). Koska päästötarkkailun näytteitä otettiin vain kesällä (+ huhtikuu), on vuosikuormitus arvioitu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuneen kesäkaudelle (122 d) ja 20 % talvikaudelle (243 d). Näin ollen vuosikuormitus on n. 0,42 kesäkuormitus. Vuoden 2016 otettujen päästötarkkailunäytteiden perusteella laitokselta lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat usein tulevan veden pitoisuuksia pienempiä. Näin laskien kesäaikainen kokonaisfosforikuormitus oli 0,02 kg/d (3 kg P/a) ja vastaavasti typpikuormitus 1,11 kg N/d (168 kg N/a). (Liite 2.) Laitos pysyi selvästi ainetaselaskelman mukaisen kuormituksen osalta lupaehdoissa asetetussa fosforin kuormitusrajassa (250 kg/a). Edellisvuoteen verrattuna ainetaselaskelman mukaiset kuormitukset ovat niin fosforin, kuin typenkin osalta vain noin kolmanneksen edellisvuoden kuormituksista. Kostonjoen laitosta saneerattiin vuonna 2016 ja sen johdosta kasvatusmäärät ja kuormitus olivat huomattavasti edellisvuosia pienempiä. Vuoteen 2011 saakka ainetaselaskelmissa on käytetty huomattavasti todellista korkeampia rehun ravinnepitoisuuksia, mikä on nostanut myös laskelman mukaiset kuormitukset ajoittain luparajaa korkeammiksi. On kuitenkin huomioitava, että laskelma perustuu yksittäisiin näytteisiin ja pitoisuudet voivat heilahdella näytteiden välillä.

15 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Taulukko 4-2. Kostonjoen Lohi Ky:n kalankasvatuslaitoksen tuotanto- ja kuormitustiedot vuosilta Fosforikuormitus Typpikuormitus Rehun- Kalan- Rehu- Näytteet Arvio Ainetase Arvio Näytteet Arvio Ainetase Arvio kulutus tuotanto kerroin kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,01 3 0, , , Taivalkosken Kala Vuonna 2016 laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna noin kg. Kasvatuksen käytetty rehumäärä oli kg (rehukerroin 1,30). Ainetaseen perusteella saadaan Taivalkosken Kalan kokonaisfosforikuormitukseksi 103 kg/a (0,28 kg/d) ja kokonaistyppikuormitukseksi 924 kg/a (2,53 kg/d). Laitoksella käytetyt rehulaadut sisälsivät fosforia yhteensä 174,55 kg ja typpeä yhteensä 1414 kg. Laskelmassa käytettiin laitoksen ilmoittamia ravinnepitoisuuksia (0,75 % P ja 6,10 % N). Muut laskentaperusteet olivat samankaltaiset edellä käsiteltyjen laitosten laskentaperusteiden kanssa (taulukko 4-3). Koska päästötarkkailun näytteitä otettiin vain kesällä (+ huhtikuu), on vuosikuormitus arvioitu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuneen kesäkaudelle (122 d) ja 20 % talvikaudelle (243 d). Näin ollen vuosikuormitus on n. 0,42 kesäkuormitus. Kesäaikainen kokonaisfosforikuormitus oli näin laskien 0,21 kg P/d ja vuositasolla 32 kg/a. Vastaavat arviot typpikuormitukselle olivat 3,72 kg N/d ja 565 kg N/a. (Liite 3.) Laskelmien perusteella lupaehtojen mukaista kokonaisfosforikuormituksen vuosirajaa 320 kg/a ei ylitetty.

16 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Taulukko 4-3. Taivalkosken Kalan kalankasvatuslaitoksen tuotanto- ja kuormitustiedot vuosilta Fosforikuormitus Typpikuormitus Rehun- Kalan- Rehu- Näytteet Arvio Ainetase Arvio Näytteet Arvio Ainetase Arvio kulutus tuotanto kerroin kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 74 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 71 0, , , , , , , , , ,02 6 0, , , , ,12 42,3 0, , , , , , , , , Outojoki Oy Vuonna 2016 laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna kg. Kasvatuksen käytetty rehumäärä oli kg (rehukerroin 0,90). Ainetaseen perusteella saadaan Outojoki Oy:n kokonaisfosforikuormitukseksi 26 kg/a (0,07 kg/d) ja kokonaistyppikuormitukseksi 187 kg/a (0,51 kg/d). Laskennassa käytettyjen rehujen ravinnepitoisuudet olivat laitoksen ilmoittamat P 1,04 % ja N 7,40 %, muut laskentaperusteet olivat samankaltaiset edellä käsiteltyjen laitosten laskentaperusteiden kanssa. Ainetaselaskelman mukainen kuormitus oli luparajan (26 kg/a) tuntumassa (taulukko 4-4). Outojoen kalankasvatuslaitoksen pienet tuotantomäärät huomioiden laitoksella toteutetaan päästötarkkailua ohjelman voimassaoloaikana vain vuosina 2014, 2017 ja Vuoden 2016 kuormitusta arvioidaan käytetyn rehumäärän ja vuoden 2014 päästötarkkailun ominaiskuormituksen perusteella. Vuoden 2014 päästötarkkailutulosten perusteella lasketut ominaiskuormitukset rehukiloa kohden olivat 2,6 g/kg fosforille ja 49,2 g/kg typelle. Ominaiskuormitusten ja käytetyn rehumäärän perusteella (4315 kg) vuoden kokonaisfosforikuormitus oli 11,2 kg/a (0,03 kg/d) ja typpikuormitus vastaavasti 212,3 kg/a (0,58 kg/d). Seuraavan kerran päästötarkkailua tehdään vuonna 2017.

17 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Taulukko 4-4. Outojoki Oy:n kalankasvatuslaitoksen tuotanto- ja kuormitustiedot vuosilta Fosforikuormitus Typpikuormitus Rehun- Kalan- Rehu- Näytteet Arvio Ainetase Arvio Näytteet Arvio Ainetase Arvio kulutus tuotanto kerroin kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 2015* 0, , , , ,1 2016* 0, , , , ,9 * Vuodesta 2015 alkaen päästö- ja vaikutustarkkailun välivuosien kuormitusta on arvioitu edellisen päästötarkkailun ominaiskuormituksen perusteella Lylyjoen Lohi Ky Vuonna 2016 laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna kg ja tuotanto oli tarkkailuhistorian toistaiseksi suurin. Kasvatukseen käytetty rehumäärä oli kg ja rehukerroin siten noin 0,97. Laitoksen ilmoittama rehun keskimääräinen typpipitoisuus oli n. 6,09 % ja fosforipitoisuus noin 0,74 %. Ainetaseen perusteella saadaan Lylyjoen Lohi Ky:n kokonaisfosforikuormitukseksi noin 234 kg/a (0,64 kg/d) ja kokonaistyppikuormitukseksi kg/a (6,43 kg/d). Muut laskentaperusteet olivat samankaltaiset edellä käsiteltyjen laitosten laskentaperusteiden kanssa. Vuoteen 2006 saakka ainetaselaskelmissa on rehun typpipitoisuutena käytetty 7,5 % ja fosforipitoisuutena 1 % tarkempien tietojen puuttuessa (taulukko 4-5). Koska päästötarkkailun näytteitä otettiin vain kesällä (+ huhtikuu), on vuosikuormitus arvioitu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuneen kesäkaudelle (122 d) ja 20 % talvikaudelle (243 d). Näin ollen vuosikuormitus on n. 0,42 kesäkuormitus. Kesäaikainen kokonaisfosforikuormitus oli näin laskien 0,67 kg P/d ja vuositasolla 101 kg/a. Vastaavat arviot typpikuormitukselle olivat 7,95 kg N/d ja kg N/a. (Liite 5.) Laskelmien mukaan laitos alitti lupaehdoissa asetetun fosforikuormitusrajan (260 kg/a), mutta ainetaseen perusteella laskettuna kg/a typpikuormitusraja ylittyi jonkin verran. Laitoksen uuden lupapäätöksen mukaan päästömäärien laskennassa voidaan kuitenkin ottaa huomioon myös lietteeseen sitoutuneet ravinnemäärät (lietteenpoiston vaikutus) ja päästötarkkailutulokset. Vuonna 2016 laitokselta poistettiin 700 m 3 lietettä. Lietemäärän ja vuoden 2014 lietteenpoiston yhteydessä otettujen lietenäytteiden keskimääräisten ravinnepitoisuuksien (190 mg N/l ja 96 mg P/l) perusteella voidaan arvioida, että lietteenpoiston mukana poistettiin noin 133 kg typpeä ja noin 67 kg fosforia. Jos ainetaseen mukaisesta typpikuormituksesta vähennetään arvioitu lietteenpoistolla talteen saatu typpimäärä, ylittyy luparaja vain parilla sadalla kilogrammalla. Kun otetaan lisäksi huomioon päästötarkkailunäytteiden mukainen huomattavasti pienempi typpikuormitusarvio, voidaan olettaa todellisen typpikuormituksenkin pysyneen jokseenkin luparajan tuntumassa. Vuoden 2016 heinäkuun rankat sateet heikensivät vedenlaatua, joka osaltaan heikensi kalojen syöntiaktiivisuutta. Vedenlaadun heikkeneminen näkyi muun muassa ph:n laskuna, ja vähentyneenä rehun kulutuksena. Tarkkailutulosten perusteella laitoksen keskimääräinen kuormitusvaikutus oli hieman edellisvuotta pienempi. 14

18 15 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Taulukko 4-5. Lylyjoen Lohi Ky:n kalankasvatuslaitoksen tuotanto- ja kuormitustiedot vuosilta Fosforikuormitus Typpikuormitus Rehun- Kalan- Rehu- Näytteet Arvio Ainetase Arvio Näytteet Arvio Ainetase Arvio kulutus tuotanto kerroin kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Vaikutustarkkailut Veden laadun tarkkailut Vuonna 2016 Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten vaikutustarkkailu muodostui ohjelman rytmityksen mukaisesti perifytonin piilevätarkkailusta, eikä normaalia vesistötarkkailua siten toteutettu. Vesinäytteet otettiin kuitenkin piilevänäytteiden yhteydessä pisteiltä Kauhamojärvi (Kau), joka on Monikala Oy:n alapuolinen piste, kahdelta Kostonjoen pisteiltä (Ko19 ja Kol3), jotka ovat Kostonjoen Lohen ja Taivalkosken kalan alapuolisia pisteitä, ja elokuussa Lylyjoen pisteeltä (Ly3), joka on Lylyjoen Lohi Ky:n alapuolinen piste. Vaikutustarkkailua toteutettiin kolmatta kertaa uuden, päivitetyn tarkkailuohjelman mukaan (Salo & Ojala, 2013). Outojoen laitoksella ei toteutettu vaikutustarkkailua vuonna 2016, sillä se toteutetaan seuraavan kerran vuonna Analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteissä 1-5 ja laitoskohtaiset näytteenottopaikat taulukossa 3-2 ja liitteessä 6. Kalankasvatuslaitokset sijaitsevat niin erillään toisistaan, että myös niiden vaikutustarkkailuja on syytä tarkastella pääsääntöisesti omina, yksittäisinä tarkkailuinaan. Toki joiltakin osin voidaan tehdä vertailuja vesistön eri osien välillä Monikala Oy Monikala Oy:n kalankasvatuslaitos laskee vetensä Korpuanjoen kautta Kostonjokeen ja edelleen Iijokeen. Laitoksen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat alapuolisissa Kauhamojärvessä (Kau) ja Kalliojärvessä (Ka1), joita Korpuanjoki yhdistää. Vuonna 2016 vesinäyte otettiin vain Kauhamojärven näytepisteeltä (Kau), jonka analyysitulokset ovat raportin liitteenä. Kauhamojärven näytepisteen veden ph-arvo oli vuoden 2016 heinäkuussa lievästi happaman puolella. Happitilanne oli näytepisteellä hyvä, ja väriarvo ilmensi humuspitoista vedenlaatua. Sähkönjohtavuuden arvo oli sisävesille tyypillisen alhainen. Kokonaistyppipitoisuuden perusteella vesi voitiin luokitella karuksi, ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi. Epäorgaanisten ravinteiden sekä fosfaattifosforin pitoisuudet olivat varsin pieniä. Laitoksen kasvatuskauden aikaiset tulevan veden kokonaisravinnepitoisuudet ilmensivät karua lievästi rehevää vedenlaatua.

19 4.2.3 Kostonjoen Lohi Ky ja Taivalkosken Kala 16 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Kostonjoen Lohi Ky:n Kostonjoen kalankasvatuslaitos sijaitsee Kostonjoen rannalla Koitijärven pohjoispuolella Taivalkosken kuntakeskuksesta pohjoiseen. Virtaussuunnassa Koitijärven alapuolella vain noin 6 km Kostonjoen Lohi Ky:n laitokselta sijaitsee Taivalkosken Kalan laitos. Näiden laitosten vesistövaikutuksia voidaankin ainakin osin tarkastella yhdessä. Vuonna 2016 vesinäyte otettiin vain Kostonjoen näytepisteiltä Kol3 ja Ko19 joiden analyysitulokset ovat raportin liitteenä. Taivalkosken Kalan alapuolisen näytepisteen vesi oli vuoden 2016 maalis- ja huhtikuun näytekierroksilla lievästi hapanta, ja heinä- syyskuun kierroksilla neutraalin tuntumassa lievästi emäksistä. Veden happitilanne oli erinomainen koko tarkkailukauden, ja veden sähkönjohtavuuden arvot olivat koko tarkkailukauden humusvesille tyypillisen alhaisia. Kiintoaineen määrä oli koko tarkkailukauden jokivesille normaalitasolla. Kokonaistyppipitoisuuksien perusteella vesi voitiin luokitella karuksi, lukuun ottamatta maaliskuussa otettua näytettä, jolloin vesi oli luokiteltavissa lievästi reheväksi. Niin ikään kokonaisfosforipitoisuus ilmensi karua vedenlaatua, lukuun ottamatta huhtikuun lopun näytekierrosta, jolloin kokonaisfosforipitoisuus viittasi lievästi rehevään. Maalis- ja huhtikuussa vedessä oli perustuotantokauden ulkopuoliselle ajalle tyypillisesti vapaana epäorgaanisia ravinteita. Kostonjoen lohi Ky:n kalankasvatuslaitoksen alapuolisen pisteen (Ko19) vedenlaatu oli vuoden 2016 heinäkuussa kokonaisravinteiden perusteella karua. Niin ikään fosfaattifosforin, ja epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia. Näytepisteen happitilanne oli erinomainen. Kiintoaineen määrä oli vähäinen ja veden ph-arvo viittasi lievästi emäksiseen. Väriarvoon perustuen vesi oli lievästi humuspitoista. Sähkönjohtavuuden arvo oli sisävesille tyypillisen alhainen. Laitokselle tuleva vesi oli kasvatuskaudella kokonaistyppipitoisuuden perusteella pääasiassa karua ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää Outojoki Oy Outojoki Oy:n kalankasvatuslaitos laskee vetensä Oudonjokeen, joka laskee suoraan Iijokeen noin 12 km laitokselta alavirtaan. Laitoksen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat alapuolisessa Oudonjoessa noin 2 km (p1) ja noin 10 km (p2) laitokselta. Outojoen vaikutustarkkailu suoritettiin vuonna 2016 laitoksen alapuolisella pisteellä perifytonin piilevätarkkailuna, jonka yhteydessä otettiin myös vesistötarkkailunäyte näytepisteeltä p1. Heinäkuun näytekierroksella näytepisteen (p1) veden ph oli neutraalin tuntumassa ja väriarvon perusteella vesi oli humuspitoista. Näytepisteen happitilanne oli erinomainen ja sähkönjohtavuuden arvo oli sisävesille tyypillisen alhainen. Kiintoaineen määrä oli lievästi koholla. Kokonaistyppipitoisuus viittasi karuun ja kokonaisfosforipitoisuus lievästi rehevään vedenlaatuun. Epäorgaanisia ravinteita oli jonkin verran vapaana. Veden hygieeninen laatu oli hyvä Lylyjoen Lohi Ky Lylyjoen Lohi Ky:n kalankasvatuslaitos sijaitsee muista yhteistarkkailun laitoksista erillään Puolangan kunnan puolella Joukokylässä Lylyjoen varrella. Lylyjoki laskee veteensä edelleen useampien järvialtaiden ja jokien kautta Iijokeen muutamia kilometrejä Pudasjärven kuntakeskuksen yläpuolelle. Laitoksen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat n. 800 metriä (Ly3) ja noin 2,5 kilometriä (Nä 8) laitoksen alapuolella Lylyjoessa ja Näljänkäjoessa, sekä Näljänkäjoessa heti Lylyjokisuun yläpuolella (Nä15). Vuonna 2016 vesinäyte otettiin vain Lylyjoen näytepisteeltä (Ly3), jonka analyysitulokset ovat raportin liitteenä. Lylyjoen lohi Ky:n näytepisteen (Ly3) vesi oli vuoden 2016 elokuussa neutraalia (ph-arvo 7,01). Happitilanne oli erinomainen ja sähkönjohtavuuden arvo alhainen. Väriarvoon perustuen vesi oli erittäin humuspitoista ja kiintoaineen määrä oli lievästi koholla. Kokonaistyppipitoisuuden perusteella vesi voitiin luokitella lievästi reheväksi, ja kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevää ja rehevää veden-

20 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 laatua ilmentävien pitoisuustasojen vaiheilla. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuus olivat hieman koholla. Laitokselle tulevan veden kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat kasvatuskaudella pääasiassa lievästi rehevään. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat koholla laitokselle tulevassa vedessä ja näiltä osin merkittäviä eroja ei ollut havaittavissa. Todennäköisesti kesän 2016 runsaat sateet vaikuttivat osaltaan Lylyjoen vedenlaatuun. 4.3 Biologinen tarkkailu Perifytonin piileväyhteisöanalyysit Perifytonin piilevätarkkailun näytteenottoa toteutettiin kesällä 2016 neljän kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella Ahma ympäristön toimesta. Piilevänäytteenoton yhteydessä kaikilta ohjeellisilta näytteenottopaikoilta ei löytynyt vertailukelpoista näytepaikkaa. Osa ohjeellisista näytepaikoista oli kelvottomia joko virtaamaolosuhteen tai pohjan koostumuksen osalta. Näiltä osin sopivat näytteenottopaikat etsittiin maastossa mahdollisimman läheltä ohjelmassa esitettyjä piilevänäytteenottopaikkoja. Vaikutustarkkailun perifytonin piileväyhteisöraportoinnista vastasi emeritusprofessori FT Pertti Eloranta. Piilevätarkkailu on raportoitu kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä. Seuraavassa on esitetty lainausta hänen laatimastaan raportista (Eloranta 2017) Havaintopaikat Piilevätutkimus tehtiin kesällä 2016 neljän kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella Kostonjoella, Outojoella (kartassa Oudonjoki) sekä Lylyjoella siten, että kullakin seuranta-alueella näytteenottopaikat sijoitettiin virtausolosuhteista riippuen m jätevesien purkupaikan yläpuolelle (yp) sekä m (ap 1) ja m (ap 2) purkupaikan alapuolelle. Näytelomakkeen mukaan Taivalkosken kalan alimmainen näyte olisi Kutinkoskesta, mutta koordinaattien mukaan se on ylempää Hammaskoskesta. Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN (2005) sekä julkaisussa Piileväyhteisöt jokivesien tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet (Eloranta, Karjalainen & Vuori 2007). Piilevänäytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kiviltä heinäkuun lopussa ja elokuun alussa 2016 (taulukko 1). 17

21 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Taulukko 1. Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailun piilevänäytteiden ottoajat ja - paikat. Virtausnopeusluokka II = cm s-1: PVM Uoman lev. M P-koord I-koord. Näytesyv. Cm (ETRS-TM35FIN) Virtausnop. Lk Pohjan laatu Taivalkosken kala Kostonjoki Koitikoski II hiekkaa, kiviä Koitikoski II hiekkaa, kiviä Hammaskoski II hiekkaa, kiviä Kostonjoen Lohi Oy Naapankoski II hiekkaa, kiviä Rääpänkoski II hiekkaa, kiviä Rääpänkoski II hiekkaa, kiviä Outojoki Oy Outojoki yp II hiekkaa, kiviä Outojoki ap II hiekkaa, kiviä Outojoki ap II hiekkaa, kiviä Lylyjoen Lohi ky Lylyjoki yp II hiekkaa, kiviä Lylyjoki ap II hiekkaa, kiviä Lylyjoki ap II hiekkaa, kiviä 18 Kostonjoen havaintopaikoilla näytekivillä oli hieman (+) orgaanista tai saviainesta sekä myös vähän (+) vesiammalia, lukuun ottamatta Rääpänkoskea, missä sammalia ei esiintynyt. Outojoen laitoksen yläpuolisella näytepaikalla kivet olivat puhtaat. Alemmilla paikoilla näytekivillä esiintyi vähän rihmaleviä (+) sekä orgaanista tai saviainesta (+). Samalla alueella esiintyi myös isompaa vesikasvillisuutta (+ ja ++). Lylyjoessa esiintyi näytteenottoalueella kaikilla paikoilla rihmaleviä sekä laitoksen alapuolisilla alueilla myös vesisammalia (++ ja +++). Näytekivillä oli kaikilla paikoilla vähän (+) orgaanista tai saviainesta sekä kahdella alemmalla näytepaikalla näytekivillä oli myös vähän (+) vesisammalia.

22 19 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Kuva 1. Piilevänäytteiden ottopaikkojen sijainti tarkkailualueilla Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäyte puhdistettiin hapettamalla se väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteestä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmiit preparaatit mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen (Olympus BX50) ja näytteistä laskettiin noin kuorta lajilleen määrittäen. Tulokset käsiteltiin päivitetyn Omnidia 5.3- tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet. Tulosten arvioinnissa käytettiin veden Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja Tulokset Jokien ekologista tilaa kuvaavat TT40- ja PMA-arvot havaintopaikoilla Jokien päällyslevien tilan luokittelu perustuu kahteen piileväyhteisön rakenteesta laskettuun muuttujaan, jokityypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT40) ja lajiston prosenttiseen mallinkaltaisuuteen (PMA).

23 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 TT40- ja PMA-arvojen antama kuva havaintopaikkojen tilasta on jokseenkin vastaavat IPSindeksin antamien tulosten kanssa. Kostonjoen Kutinkoskessa mallinkaltaisuus jää hieman erinomaisen luokkarajan alapuolelle. Lylyjoessa alimmalla havaintopaikalla (ap 2) TT40-arvo on erinomaisen ja hyvän rajalla ja mallinkaltaisuus jää luokkaan hyvä. Taulukko 2. Jokien ekologista tilaa kuvaavat TT40 ja PMA-arvot havaintopaikoilla. VA/ VA/ Taksoni Havaintopaikka Jokityyppi TT40 TT40 Laatu lk PMA PMA Laatu lk luku Kattavuus Taivalkosken kala Kostonjoki, Koitikoski 1 Sk/Ek - P 20 21,6 E 0,553 0,557 E /451 Kostonjoki, Koitikoski 2 Sk/Ek - P 22 21,6 E 0,525 0,557 E /444 Kostonjoki Kutinkkoski Sk/Ek - P 20 21,6 E 0,493 0,557 H /433 Kostonjoen lohi Naapankoski Sk/Ek - P 21 21,6 E 0,585 0,557 E /414 Rääpänkoski 1 Sk/Ek - P 18 21,6 E 0,602 0,557 E /423 Rääpänkoski 2 Sk/Ek - P 17 21,6 H 0,573 0,557 E /403 Outojoki Oy Oudonjoki yp Kk - P E 0,481 0,456 E /406 Oudonjoki ap 1 Kk - P E/H 0,353 0,456 E /448 Oudonjoki ap 2 Kk - P E 0,371 0,456 E /406 Lylyjoen lohi ky Lylyjoki yp Kk - P E 0,537 0,456 E /420 Lylyjoki ap 1 Kk - P E 0,457 0,456 E /408 Lylyjoki ap 2 Kk - P E/H 0,32 0,456 H / Laitoskohtainen tarkastelu Taivalkosken Kala Kostonjoen Koitikoski ja Hammaskoski Kostonjoen varrella sijaitsevan Taivalkosken Kalan ylemmät seurantapaikat sijaitsivat Koitikoskessa, kosken pohjoisrannalla. Laitokselta vedet tulevat kuitenkin etelärannan puolelle. Siten laitoksen alapuolisen ylemmän havaintopaikan (ap 1) parempi sijainti olisi ollut etelärannalla, sillä laitokselta purkautuvat vedet eivät ole vielä kunnolla sekoittuneet käytetyn havaintopaikan kohdalla. Alempi (ap 2) seurantapaikka oli toisaalta lähes 2,5 km laitoksen alapuolella Hammaskoskessa (ei Kutinkoskessa), mikä on tosin seuraava koskipaikka alavirtaan tultaessa, mutta tarkkailua ajatellen jo tarpeettoman kaukana. Laitoksen yläpuolisen seurantapaikan tuloksiin saattaa vaikuttaa myös Koitilan maatiloilta tuleva kuormitus, joten sekin puoltaa seurantapaikkojen sijoittamista Kostonjoen etelärannan puolelle. Tuloksissa ei ollut nähtävissä merkkejä kuormituksen vaikutuksista ja veden ekologinen tila oli jokseenkin erinomainen Kostonjoen Lohi Oy Kostonjoen Naapankoski ja Rääpänkoski Kostonjoessa Naapankosken pohjoisrannalla sijaitsevan laitoksen vedet johdetaan karttakuvan perusteella joen reunassa kulkevaa erillistä uomaa pitkin noin 400 m alemmaksi joen länsirannan puolelle. Alemmat

24 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 seurantapaikat (ap 1 ja ap 2) ovat joen itärannalla Rääpänkoskessa noin 600 ja 750 m laitokselta ja noin 200 ja 350 m purku-uoman suulta (kuva 1). Kyseiset havaintopaikat ovat turhan lähellä toisiaan ja toisaalta, ainakin ap 1, liian kaukana laitoksen vesien purkupaikkaa sekä väärällä puolella jokea. Parempi paikka olisi Rääpysojan suun ja purkukanavan välissä. Tulokset osoittivat kaikkien seurantapaikkojen vesien olevan erinomaisessa ekologisessa kunnossa ja keskenään varsin samankaltaisia. Siten tarkkailtavan laitoksen vaikutuksia joen tilaan ei ollut nähtävissä Outojoki Oy Oudonjoen Mutkakoski ja Murtokoski Kartan perusteella laitokselta tulevat vedet johdetaan Myllykoskien ja Suolasuvannon ohi Mutkakosken yläpuolelle, joten alempien havaintopaikkojen sijoittaminen Mutkakoskeen ja noin 300 m alempana olevaan Murtokoskeen on perusteltua. Oudonjoki lähtee laitoksen läheisyydessä olevasta Kortejärvestä, jonka valuma-alue ja siten myös virtaama on melko pieni. Laitoksen yläpuolisen näytteen mukaan joen tila on erinomainen, mutta aleni laitoksen jälkeen siten, että alin näyte edusti hyvää ekologista tilaa Lylyjoen Lohi ky Lylyjoki, Taivalkoski Laitos sijaitsee Lylyjoen yhtenäisen koskijakson varressa ja joki yhtyy noin 1 km alempana Näljänkäjokeen. Laitoksen alapuoliset näytepaikat sijaitsevat noin 500 ja 700 m laitoksen alapuolella. Näytteiden antamat tulokset ovat hyvin samanlaisia ja niiden mukaan joen tila on sekä laitoksen ylä- että alapuolella erinomainen. Lylyjoen olosuhteet ovat tutkituista alueista oligotrofisimmat, eikä kuormituksen merkkejä ollut todettavissa Yhteenveto Piileväanalyysin perusteella Iijoen yläosan tarkkailualueiden ekologinen tila on erinomainen, eikä merkkejä rehevyyden lisääntymisestä ja orgaanisesta kuormituksesta juuri ollut todettavissa.

25 22 5. VIITTEET Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2016 Aronsuu, K. & Isid, D Pohjois-Pohjanmaan jokien hydrologis-morfologiset muutokset sekä mahdolliset hydrologiaan ja morfologiaan vaikuttavia toimenpiteet jokien ekologisen tilan parantamiseksi (päivitys ). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. 109 s. Drebs, A., Nordlund, A., Karlsson, P., Helminen, J. & Rissanen, P. 2002: Ilmastotilastoja Suomesta 2002:1 Tilastoja Suomen ilmastosta Ilmatieteen laitos. Helsinki. 99 s. Eloranta, P Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailu. Piileväanalyysien tulokset. Laine A., Ekholm-Peltonen M., Heikkinen M., Moilanen E., Kangaskokko J., Nuortimo E., Rintala J., Tertsunen J., Torvinen S., Tuohino J. & Virtanen K Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 235 s. Salo, J. & Ojala, S Monikala Oy, Kostonjoen Lohi Oy, Taivalkosken Kala, Outojoki Oy, Lylyjoen Lohi Ky: Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun ohjelma vuosille Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 13 s + 5 liites. Torvinen, S. & Laine, A Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma Raportteja 128/2015. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 133 s. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta Yrjänä, T. (toim.) Kunnostustöiden toteuttaminen ja työmenetelmät Entisten uittojokien kunnostaminen: esimerkkinä Iijoen vesistöalue. Vesi- ja ympäristöhallitus. Oulun vesija ympäristöpiiri. Helsinki. s

26 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Monikala Oy Kiiskitie TAIVALKOSKI VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 1/2 Monikala Oy, päästötarkkailu, Tervasalmi/Tervajärvi Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 3990 Monikala Oy tuleva t Monikala Oy lähtevä l Analyysit *Typpi *Fosfori Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus :1998 / :2005 / <100: ± 20% <20: ± 35% >100: ± 15% 20-50: ± 20% >50: ± 10% Määritysraja 50 3,0 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. µg/l µg/l C R t R l R t R l R t 0, ,7 R l 0, ,6 R t R l R t R l R t R l R t R l Yleiset huomiot Kommentti Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. R : Virtaama: 400 m3/h Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

27 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 2/2 LAUSUNTO R Laitokselle tulevan veden kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun. Laitokselta lähtevässä vedessä kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia ja viittasivat kokonaisfosforin osalta lievästi rehevään ja kokonaistypen osalta edelleen karuun vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitokselle tulevan veden kokonaistyppipitoisuus viittasi karuun ja kokonaisfosforipitoisuus lievästi rehevään vedenlaatuun. Laitokselta lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli vain hieman tulevan veden pitoisuutta korkeampi ja kokonaisfosforipitoisuus samaa luokkaa tulevan veden kanssa. Lähtevän veden ravinnepitoisuudet viittasivat lievästi rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitokselle tulevan veden kokonaistyppipitoisuus oli karua ja lievästi rehevää vedenlaatua ilmentävien pitoisuustasojen vaiheilla ja kokonaisfosforipitoisuus viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun. Laitokselta lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa, jopa hieman tulevan veden ravinnepitoisuuksia alhaisempia. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitokselle tulevan ja lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa, lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat jopa hieman tulevan veden ravinnepitoisuuksia alhaisempia. Kokonaistyppipitoisuus oli karua ja lievästi rehevää vedenlaatua ilmentävien pitoisuustasojen vaiheilla ja kokonaisfosforipitoisuus viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitokselle tulevan veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat karua ja lievästi rehevää vedenlaatua ilmentävien pitoisuustasojen vaiheilla. Lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat hieman tulevan veden pitoisuuksia korkeampia. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun ja kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevää ja rehevää vedenlaatua ilmentävien pitoisuustasojen vaiheilla. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitoksen tulevan ja lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa. Kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat lievästi rehevään vedenlaatuun molemmilla näytepisteillä. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitoksen tulevan ja lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa, eikä laitoksen kuormitusta ollut havaittavissa. Kokonaisfosforipitoisuus viittasi karuun vedenlaatuun ja kokonaistyppipitoisuuden perusteella vedenlaatu oli karua ja lievästi rehevää vedenlaatua ilmentävien pitoisuustasojen vaiheilla. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM)

28 LIITE 1 KALALAITOKSEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOSLOMAKE KALALAITOS MONIKALA LUPAEHDOT PSAVI/32/04.08/2012 vedenkäyttö 300 l/s enint. puolet kokonaisvirtaamasta Rehunkäyttö 38 t/a, P-kuorm. 180 kg/a, kasvatuskaudella 1,6 kg/d PVM KUORMITUS Työnumero talvi kesä yhteensä Pvm kg/d kg/d kg/d kg/a Q m3/d Q l/s FOSFORI kg/d 0,03 0,00 0,13 0,00 0,00 0,26 0,05 0,07 0,03 11 TYPPI kg/d 0,52 2,07 2,07 0,00 0,00 1,81 1,30 1,21 0, KIINTOAINE kg/d ANALYYSITULOKSET Hav. Pvm t Sy- O2 O2 Sa- Kiinto- Sähk. ph väri COD kok.n NO2+ NH4- kok.p PO4- Fe Fek. Kloro piste vyys meus aine joht. Mn NO3-N N P kolit fylli-a T_ O2_ O2_ TBY_ RE_ CTY_ PH_ CRN_ CODMN_ NTOT_ NO23_N NH4N_ PTOT_ PO4P_ FE_ CB44_ CP_ WM DTP STP SNT SGFC 25L 25L NC NT NA NA N NS NS NST F E C m mg/l % FTU ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/dl µg/l t l t l t l t l t l t l t l

29 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Monikala Oy Kiiskitie TAIVALKOSKI Testausseloste Raporttinumero (2) Monikala Oy vaikutustarkkailu v Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 4744 Kauhamojärvi Kau Kau Analyysit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sameus *Väri *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / 7027:2000 / 7887:2012(C) / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <1: ± 30% >1: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 0,15 FTU Kau 1,00 6,90 2,1 87 7,9 1, <5,0 9,4 20 2,4 1,5 19,8 5 mg Pt/l 50 µg/l 5,0 µg/l 5,0 µg/l 3,0 µg/l 2,0 µg/l m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä Piia Hiltunen Jakelu Pohjois-Pohjanmaa, Kirjaamo Vääräniemi, Pekka Kuusamo, Ympäristö Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

30 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero (2) LAUSUNTO R Kauhamojärven näytepisteen happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi hapanta ja väriarvon perusteella humuspitoista. Sähkönjohtavuuden arvo oli alhainen ja sameuden arvo viittasi lievästi sameaan vedenlaatuun. Näytepisteen kokonaistyppipitoisuus viittasi karuun vedenlaatuun, mutta kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli luokiteltavissa lievästi reheväksi. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat alhaisia. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Heikki Laitala, Suunnittelija, FM

31 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Kostonjoen Lohi Oy Kallioisentie TAIVALKOSKI VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 1/2 Kostonjoen Lohi Ky, päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 3986 Kostonjoen Lohi tuleva t Kostonjoen Lohi lähtevä l Analyysit *Typpi *Nitraatti- ja *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Virtaama nitriittitypen summa Menetelmä Mittausepävarmuus :1998 / <100: ± 20% >100: ± 15% 13395:1997 / <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% 11732:2005 / <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% :2005 / <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% :2005 / <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja 50 5,0 5,0 3,0 2,0 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l l/s R t R l R t 300 <5,0 <5,0 21 3,9 R l R t R l R t R l R t R l R t R l Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

32 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 2/2 LAUSUNTO R Laitokselle tuleva vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella karua ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Laitokselta lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus viittasi edelleen karuun vedenlaatuun, mutta kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi voitiin luokitella reheväksi. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella karua ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat alhaisia. Laitokselta lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa tulevan veden pitoisuuksien kanssa. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus viittasi karuun ja -fosforipitoisuus lievästi rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitokselle tuleva vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella karua ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Laitokselta lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa tulevan veden pitoisuuksien kanssa. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus viittasi karuun vedenlaatuun ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi voitiin luokitella lievästi reheväksi. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista.laitokselle tuleva vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella karua ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Laitokselta lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa tulevan veden pitoisuuksien kanssa. Lähtevän kokonaistyppipitoisuus viittasi karuun vedenlaatuun ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi voitiin luokitella lievästi reheväksi. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella karua ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella rehevää. Laitokselta lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli samaa luokka luokkaa tulevan veden pitoisuuden kanssa ja viittasi karuun vedenlaatuun. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli hieman tulevan veden vastaavaa pienempi ja viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli luokiteltavissa kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella reheväksi. Laitokselta lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat tulevan veden pitoisuuksia pienempiä. Lähtevä vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella lievästi rehevää ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevän ja rehevän vedenlaadun vaiheilla. Laitoksella ei näytteenottohetkellä ollut enää kasvatusta, mikä voi osaltaan selittää lähtevän veden pienempiä ravinnepitoisuuksia. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM)

33 LIITE 1 KALALAITOKSEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOSLOMAKE KALALAITOS KOSTONJOEN LOHI OY LUPAEHDOT PSAVI/31/04.08/2012 rehu kg/a, P-kuorm. 250 kg/a, kasvatuskaudella 2,1 kg/d rehun p-% max. 0,8 %, N-% max. 6,0 % vedenkäyttö Kostonjoesta max. 900 l/s, pohjavettä max. 500 m 3 /d KUORMITUS VESISTÖALUE 61.6 Kostonjoen va. Työnumero talvi kesä yhteensä Pvm kg/d kg/d kg/d kg/a Q m3/d Q l/s FOSFORI kg/d 0,47 0,00 0,10 0,00 0,00 0,00 0,02 0,01 3 TYPPI kg/d 0,00 3,11 0,00 2,42 0,00 0,00 1,11 0, KIINTOAINE kg/d ANALYYSITULOKSET Hav. Pvm t Sy- O2 O2 Sa- Kiinto- Sähk. ph väri COD kok.n NO2+ NH4- kok.p PO4- Fe Fek. Kloro piste vyys meus aine joht. Mn NO3-N N P kolit fylli-a T_ O2_ O2_ TBY_ RE_ CTY_ PH_ CRN_ CODMN_ NTOT_ NO23_N NH4N_ PTOT_ PO4P_ FE_ CB44_ CP_ WM DTP STP SNT SGFC 25L 25L NC NT NA NA N NS NS NST F E C m mg/l % FTU ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/dl µg/l t l t l t l t l t l t l PVM

34 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Kostonjoen Lohi Oy Kallioisentie TAIVALKOSKI Testausseloste Raporttinumero (2) Kostonjoen Lohi Ky, vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 4925 Kostonjoki Ko19 Ko Kostonjoki 8631-tien silta Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / 7887:2012(C) / SFS-EN 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l Ko19 1,00 7 7,16 2,6 98 9,0 48 1, ,2 <5,0 12 <2,0 19,8 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 50 µg/l 5,0 µg/l 5,0 µg/l 3,0 µg/l 2,0 µg/l C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä Piia Hiltunen Jakelu Pohjois-Pohjanmaa, Kirjaamo Karjalainen, Reijo Kuusamo, Ympäristö Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

35 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero (2) LAUSUNTO R Näytepisteen happitilanne oli erinomainen ja vesi oli lievästi emäksistä. Kiintoaineen määrä oli vähäinen ja sähkönjohtavuuden arvo alhainen. Vesi oli värin perusteella humuspitoista ja veden hygieeninen laatu oli hyvä. Kokonaistyppi ja -fosforipitoisuus viittasivat karuun vedenlaatuun ja epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat alhaisia. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Heikki Laitala, Suunnittelija, FM

36 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Taivalkosken Kala Rinteläntie TAIVALKOSKI 1 (2) Taivalkosken kala, päästötarkkailu 2016 Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 3992 Taivalkosken kalanviljely tuleva t Taivalkosken kalanviljely lähtevä l Analyysit *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Virtaama Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) 50 µg/l 5,0 µg/l t 270 <5,0 7,9 13 2,6 19, t 320 <5, ,2 18, t , t , t , t , l , l , l , l , l , l ,0 5,0 µg/l 3,0 µg/l 2,0 µg/l l/s C Yleiset huomiot Yhteyshenkilöt Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Mittaustulokset: Yhteystiedot: Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

37 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste 2(2) LAUSUNTO R R R R R R Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli molempien kokonaisravinteiden perusteella karua. Tulevan veden epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman tulevan veden pitoisuuksia korkeampia. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus ilmensi edelleen karua vedenlaatua ja kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevän ja rehevän vedenlaadun vaiheilla. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella karua ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli hieman tulevan veden pitoisuutta korkeampi, mutta viittasi edelleen karuun vedenlaatuun. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli hieman tulevan veden pitoisuutta pienempi, mutta viittasi edelleen lievästi rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella lievästi rehevää ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella karua. Lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa tulevan veden pitoisuuksien kanssa. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus viittasi lievästi rehevään ja kokonaisfosforipitoisuus karuun vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella karua ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Laitokselta lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat vain hieman tulevan veden pitoisuuksia suurempia. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli karua ja lievää rehevyyttä ilmentävien pitoisuustasojen vaiheilla ja kokonaisfosforipitoisuus viittasi edelleen lievästi rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella karua ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella karua ja lievästi rehevää vedenlaatua ilmentävien pitoisuustasojen vaiheilla. Laitokselta lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat samaa luokkaa tulevan veden kanssa. Lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Syyskuuss aotetut pakastenäytteet jotka otettiin analysointiin tammikuussa Vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitoksen aiheuttama ravinnekuormitus oli 0,14 kgn/d ja 1,38 kgp/d. (Kari Kaikkonen)

38 LIITE 1 KALALAITOKSEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOSLOMAKE KALALAITOS TAIVALKOSKEN KALA LUPAEHDOT PSAVI 20/04/1 vedenkäyttö ja max 800 l/s max 100 l/s, muulloin 500 l/s P-kuorm. 320 kg/a, kasvatuskaudella 2,6 kg/d PVM KUORMITUS Työnumero talvi kesä yhteensä Pvm kg/d kg/d kg/d kg/a Q m3/d Q l/s FOSFORI kg/d 0,76 0,00 0,35 0,00 0,00 0,14 0,21 0,09 32 TYPPI kg/d 4,84 4,84 3,46 3,46 4,32 1,38 3,72 1, KIINTOAINE kg/d ANALYYSITULOKSET Hav. Pvm t Sy- O2 O2 Sa- Kiinto- Sähk. ph väri COD kok.n NO2+ NH4- kok.p PO4- Fe Fek. Kloro piste vyys meus aine joht. Mn NO3-N N P kolit fylli-a T_ O2_ O2_ TBY_ RE_ CTY_ PH_ CRN_ CODMN_ NTOT_ NO23_N NH4N_ PTOT_ PO4P_ FE_ CB44_ CP_ WM DTP STP SNT SGFC 25L 25L NC NT NA NA N NS NS NST F E C m mg/l % FTU ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/dl µg/l t l t l t l t l t l t l

39 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste 1 (2) Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Taivalkosken Kala Rinteläntie TAIVALKOSKI Taivalkosken kala, vesistötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 4506 Kostonjoki kalal ap. Kol Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / 7887:2012(C) / SFS-EN 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l Kol3 1,00 2 6,92 3, , ,7 0, Kol3 0,70 6,53 2, , <5,0 21 3,2 2, Kol3 1,00 1 7,12 2,6 96 8,8 56 1,6 300 <5,0 <5,0 13 <2,0 19, Kol3 0,75 7,07 2,8 91 9,9 75 3,2 320 <5,0 8,1 14 2,7 11,4 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 50 µg/l 5,0 µg/l 5,0 µg/l 3,0 µg/l 2,0 µg/l C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

40 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste 2 (2) LAUSUNTO R R R R Näytepisteen vesi oli lievästi hapanta ja melko humuksista. Kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat karuun tai lievästi rehevään vedenlaatuun. Epäorgaanisista ravinteista nitraattinitriittityppeä oli perustuotantokauden ulkopuolelle tyypillisesti hieman vapaana. Veden happipitoisuus oli hyvä ja sähkönjohtavuuden arvo alhainen sekä koliformisten bakteerien määrä vähäinen. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Näytepisteen vesi oli lievästi hapanta ja väriltään tummaa. Näytepisteen veden happipitoisuus oli hyvä ja sähkönjohtavuuden arvot sekä kiintoaineen määrä olivat alhaisia. Kokonaisravinteiden osalta vesi voitiin luokitella typpipitoisuuden perusteella karuksi ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi. Kokonaisravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa eroja laitokselle tulevan ja laitoksen alapuolisen pisteen välillä. Epäorgaanisista ravinteista nitraatti-nitriittityppeä oli jonkin verran vapaana, mikä on tyypillistä perustuotantokauden ulkopuolella. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Näytepisteen vesi oli lievästi emäksistä ja happitilanne oli erinomainen. Sähkönjohtavuuden arvo oli alhainen ja kiintoaineen määrä vähäinen. Vesi oli värin perusteella humuksista. Näytteen kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun ja epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Näytepisteen vesi oli lievästi emäksistä ja veden happitilanne oli erinomainen. Sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia ja kiintoaineen määrä vähäinen. Vesi oli väriarvon perusteella melko humuksista. Kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun ja epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat alhaisia. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM)

41 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Lylyjoen Lohi Pesiöntie JOUKOKYLÄ VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 1/2 Lylyjoen Lohi Ky, päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite Lylyjoen Lohi tuleva Lylyjoen Lohi lähtevä t l Analyysit *Typpi *Nitraatti- ja *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Virtaama Lämpötila nitriittitypen summa (näytteenottajan mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus :1998 / <100: ± 20% >100: ± 15% 13395:1997 / <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% 11732:2005 / <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% :2005 / <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% :2005 / <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja 50 5,0 5,0 3,0 2,0 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l l/s C R t ,0 R l ,0 R t ,3 22 7,0 20,0 R l ,0 R t ,0 R l ,0 R t ,5 R l ,5 R t ,0 R l ,0 Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

42 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 2/2 LAUSUNTO R Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tulevan veden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet viittasivat lievästi rehevään vedenlaatuun. Lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat tulevan veden pitoisuuksia korkeampia ja ne viittasivat rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Tulevan veden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus viittasivat lievästi rehevään vedenlaatuun. Tulevan veden epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat lievästi koholla. Lähtevän veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman tulevan veden pitoisuuksia korkeampia ja ne viittasivat rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli molempien kokonaisravinteiden perusteella lievästi rehevää. Laitokselta lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeammat. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli lievästi rehevän ja rehevän vedenlaadun vaiheilla. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus viittasi rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli molempien kokonaisravinteiden perusteella lievästi rehevää. Laitokselta lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeammat. Lähtevän veden kokonaistyppi- ja fosforipitoisuus viittasivat rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) R Laitoksen vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi oli molempien kokonaisravinteiden perusteella lievästi rehevää. Laitokselta lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeammat. Lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli lievästi rehevän ja rehevän vedenlaadun vaiheilla. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus viittasi rehevään vedenlaatuun. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM)

43 LIITE 1 KALALAITOKSEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOSLOMAKE KALALAITOS LYLYJOEN LOHI KY LUPAEHDOT PSAVI 64/11/1 vedenkäyttö l/s, muulloin 400 l/s P-kuorm. 260 kg/a, kasvatuskaudella 1,9 kg/d, N-kuorm kg/a PVM KUORMITUS Työnumero talvi kesä yhteensä Pvm kg/d kg/d kg/d kg/a Q m3/d Q l/s FOSFORI kg/d 1,21 0,35 0,69 0,39 0,69 0,67 0, TYPPI kg/d 10,37 9,50 7,78 5,18 6,91 7,95 3, KIINTOAINE kg/d ANALYYSITULOKSET Hav. Pvm t Sy- O2 O2 Sa- Kiinto- Sähk. ph väri COD kok.n NO2+ NH4- kok.p PO4- Fe Fek. Kloro piste vyys meus aine joht. Mn NO3-N N P kolit fylli-a T_ O2_ O2_ TBY_ RE_ CTY_ PH_ CRN_ CODMN_ NTOT_ NO23_N NH4N_ PTOT_ PO4P_ FE_ CB44_ CP_ WM DTP STP SNT SGFC 25L 25L NC NT NA NA N NS NS NST F E C m mg/l % FTU ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/dl µg/l t l t l t l t l t l

44 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Lylyjoen Lohi Pesiöntie JOUKOKYLÄ Testausseloste Raporttinumero (2) Lylyjoen Lohi Ky, vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 8122 Lylyjoki 3 Ly Näljänkäjoesta n. 100m Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Kokonaissyvyy s Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / 7887:2012(C) / SFS-EN 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 5 mg Pt/l Ly3 0, ,01 2,9 90 8, , ,6 0,80 19,9 0,50 mg/l 50 µg/l 5,0 µg/l 5,0 µg/l 3,0 µg/l 2,0 µg/l m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä Piia Hiltunen Jakelu A & P Holappa Määttä, Jouko Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

45 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero (2) LAUSUNTO R Lylyjoen näytepisteen happitilanne oli erinomainen. Veden ph oli neutraalin tuntumassa ja vesi oli väriarvon perusteella runsashumuksista. Sähkönjohtavuuden arvo oli alhainen ja kiintoaineen määrä avovesikaudelle tyypillinen. Kokonaistyppipitoisuus viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun, mutta kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli rehevää. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Heikki Laitala, Suunnittelija, FM

46 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Kalankasvatus Vääräniemi Oy Kiiskitie TAIVALKOSKI Testausseloste Raporttinumero (2) Outojoen kalanviljelylaitos, vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 4934 Oudonjoki p1 p Oudonjoki alapuoli Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN / / 27888:1994 / SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / 7887:2012(C) / SFS-EN 872:2005 / :1998 / 13395:1997 / 11732:2005 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 10% <25: ± 35% >25: ± 20% <10: ± 25% >10: ± 15% <100: ± 20% >100: ± 15% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l p1 0, ,01 2,7 88 7,8 44 3, ,1 20,8 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 50 µg/l 5,0 µg/l 5,0 µg/l 3,0 µg/l 2,0 µg/l C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä Piia Hiltunen Jakelu Pohjois-Pohjanmaa, Kirjaamo Kuusamo, Ympäristö Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

47 VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero (2) LAUSUNTO R Näytepisteen happitilanne oli erinomainen. Veden ph oli neutraalin tuntumassa ja variarvon perusteella vesi oli humuspitoista. Sähkönjohtavuuden arvo oli normaali, mutta kiintoaineen määrä lievästi koholla. Näytepisteen kokonaistyppipitoisuus viittasi karuun ja kokonaisfosforipitoisuus lievästi rehevään vedenlaatuun. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. (Heikki Laitala, Suunnittelija, FM) Heikki Laitala, Suunnittelija, FM

48 Kalankasvatuslaitosten, vesistötarkkailupisteiden ja ohjeellisten piilevätarkkailupaikkojen sijainnit LIITE 6

49

50

51

52

53 Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailu Kostonjoen Lohi Oy Outojoki Oy Lylyjoen Lohi Ky Taivalkosken Kala Piileväanalyysien tulokset 2016 Pertti Eloranta, emer.prof.

54 Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailu 2016 Biologinen tarkkailu Piileväanalyysien tulokset Havaintopaikat Piilevätutkimus tehtiin kesällä 2016 neljän kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella Kostonjoella, Outojoella (kartassa Oudonjoki) sekä Lylyjoella siten, että kullakin seurantaalueella näytteenottopaikat sijoitettiin virtausolosuhteista riippuen m jätevesien purkupaikan yläpuolelle (yp) sekä m (ap 1) ja m (ap 2) purkupaikan alapuolelle. Näytelomakkeen mukaan Taivalkosken kalan alimmainen näyte olisi Kutinkoskesta, mutta koordinaattien mukaan se on ylempää Hammaskoskesta. Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN (2005) sekä julkaisussa Piileväyhteisöt jokivesien tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet (Eloranta, Karjalainen & Vuori 2007). Piilevänäytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kiviltä heinäkuun lopussa ja elokuun alussa 2016 (taulukko 1). Taulukko 1. Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailun piilevänäytteiden ottoajat ja -paikat. Virtausnopeusluokka II = cm s -1 : Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtaus- Pohjan laatu m (ETRS-TM35FIN) cm nop.lk Taivalkosken kala Kostonjoki Koitikoski II hiekkaa, kiviä Koitikoski II hiekkaa, kiviä Hammaskoski II hiekkaa, kiviä Kostonjoen Lohi Oy Naapankoski II hiekkaa, kiviä Rääpänkoski II hiekkaa, kiviä Rääpänkoski II hiekkaa, kiviä Outojoki Oy Outojoki yp II hiekkaa, kiviä Outojoki ap II hiekkaa, kiviä Outojoki ap II hiekkaa, kiviä Lylyjoen Lohi ky Lylyjoki, yp II hiekkaa, kiviä Lylyjoki ap II hiekkaa, kiviä Lylyjoki ap II hiekkaa, kiviä Kostonjoen havaintopaikoilla näytekivillä oli hieman (+) orgaanista tai saviainesta sekä myös vähän (+) vesiammalia, lukuun ottamatta Rääpänkoskea, missä sammalia ei esiintynyt. Outojoen laitoksen yläpuolisella näytepaikalla kivet olivat puhtaat. Alemmilla paikoilla näytekivillä esiintyi vähän rihmaleviä (+) sekä orgaanista tai saviainesta (+). Samalla alueella esiintyi myös isompaa vesikasvillisuutta (+ ja ++). Lylyjoessa esiintyi näytteenottoalueella kaikilla paikoilla rihmaleviä sekä laitoksen alapuolisilla alueilla myös vesisammalia (++ ja +++). Näytekivillä oli kaikilla paikoilla vähän (+) orgaanista tai saviainesta sekä kahdella alemmalla näytepaikalla näytekivillä oli myös vähän (+) vesisammalia.

55 Kuva 1. Piilevänäytteiden ottopaikkojen sijainti tarkkailualueilla. Kostonjoki, Koitikoski kvl yp Kostonjoki, Koitikoski kvl ap 1 Kostonjoki, Hammaskoski kvl ap 2 Kostonjoki, Naapankoski, kvl yp

56 Kostonjoki, Rääpänkoski, kvl ap 1 Kostonjoki, Rääpänkoski, kvl ap 2 Lylyjoki, kvl yp Lylyjoki, kvl ap 1 Lylyjoki, kvl ap 2 Outojoki, Myllykoski kvl yp Outojoki, Mutkakoski, kvl ap 1 Outojoki, Murtokoski, kvl ap 2 [kuvat Ari Oinonen] Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäyte puhdistettiin hapettamalla se väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteestä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmiit preparaatit mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen (Olympus BX50) ja näytteistä laskettiin noin kuorta lajilleen määrittäen. Tulokset käsiteltiin päivitetyn Omnidia 5.3- tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet. Tulosten arvioinnissa käytettiin veden Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja.

57 Tulokset Havaintopaikkojen piileväyhteisöt olivat melko monipuolisia ja diversiteetit sekä tasaisuudet kuvastivat suhteellisen tasapainoisia olosuhteita (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimusalueiden näytteissä todetut taksonimäärät, diversiteetit ja yhteisöjen tasaisuudet sekä laskennalliset happamuudet (Renberg & Hellberg (9-lk)). Hav.paikka Laskettu solumäärä Taksoniluku Diversiteetti Tasaisuus Laskennall. ph Taivalkosken kala Kostonjoki Koitikoski yp ,28 0,67 7,09 Koitikoski ap ,86 0,74 7,08 Hammaskoski ap ,72 0,59 7,24 Kostonjoen Lohi Oy Naapankoski yp ,47 0,72 6,92 Rääpänkoski ap ,50 0,74 6,83 Rääpänkoski ap ,22 0,69 6,96 Outojoki Oy Outojoki yp ,67 0,79 6,20 Outojoki ap ,04 0,70 6,77 Outojoki ap ,42 0,78 6,51 Lylyjoen Lohi ky Lylyjoki, yp ,15 0,72 6,47 Lylyjoki ap ,35 0,74 6,04 Lylyjoki ap ,24 0,75 6,08 Veden laatua kuvaavat piileväindeksien (IPS, GDI) arvot olivat melko tasaiset kaikilla seuranta-alueilla (taulukko 3, kuva 2). Taulukko 3. Veden ekologista tilaa (IPS, GDI) sekä rehevyyttä (TDI/100) ja orgaanista kuormitusta (%PT) kuvastavien piileväindeksien arvot vuonna Hav. paikka IPS GDI TDI/100 %PT Taivalkosken kala Kostonjoki Koitikoski 1 17,8 16,0 35,6 2,4 Koitikoski 2 16,8 15,7 36,1 2,7 Hammaskoski 17,5 16,6 31,9 2,3 Kostonjoen Lohi Oy Naapankoski 16,9 16,0 35,0 1,7 Rääpänkoski 1 17,6 16,3 27,9 0,7 Rääpänkoski 2 17,5 16,4 29,4 1,7 Outojoki Oy Outojoki yp 18,5 16,6 24,5 2,2 Outojoki ap 1 17,6 15,5 31,2 13,8 Outojoki ap 2 16,4 15,2 33,2 10,8 Lylyjoen Lohi ky Lylyjoki yp 18,9 16,6 24,0 3,6 Lylyjoki ap 1 18,9 17,5 20,1 2,5 Lylyjoki ap 2 18,5 17,0 18,6 4,0

58 Kuva 2. Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten tarkkailunäytteiden antama kuva tarkkailuvesien ekologisesta tilasta IPS- ja GDI-indeksien perusteella. Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi indikoi lähes kaikissa paikoissa erinomaista veden laatua (taulukko 3) (raja >17) tai jäi vain vähän rajan alapuolelle (taulukko 3, kuva 2). Vain Outojoessa näkyi selvä veden laadun aleneva trendi. Sukujen suhteellisiin osuuksiin perustuva indeksiarvot (GDI) kuvastivat nekin kaikilla aluella hyvää veden laatua. TDI/100 -indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa tulokset kuvastivat melko niukkaa ravinteisuutta (oligotrofiaa; useimmmat arvot <32), eikä %PTarvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ollut osoitettavissa (arvot selvästi <20), mutta Outojoessa laitoksen alapuolisten näytteiden arvot olivat kohonneet vertailunäytteeseen verrattuna. Ekologiset ryhmät Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin ph-ryhmien, typen sidonnan muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat jokien veden olevan neutraaleja (Kostonjoki) tai lievästi happamia (kuva 5; laskennalliset piileviin perustuvat pharvot 6,0 7,2, taulukko 2) ja orgaanisen kuormituksen olevan lievää (taulukko 4). Happamuutta suosivien lajien (acb+acf) osuus oli Kostonjoessa %, Outojoessa % ja Lylyjoessa %. Alkalifiilien lajien osuus oli vastaavasti Kostonjoessa %, Outojoessa % ja Lylyjoessa vain 6 11 % (taulukko 4). Kuva 3. Iijoen yläosan havaintopaikkojen piileväyhteisöjen jakautuminen ph-luokkiin.

59 Taulukko 4. Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailun piilevänäytteiden piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa ja saprobiaa kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994). Taivalkosken Kala Kostonjoen Lohi ph-luokat Koitikoski Koitikoski Hammaskoski Naapankoski Rääpänkoski Rääpänkoski yp ap 1 ap 2 yp ap 1 ap 2 asidobiontit 0,2 0,2 0,0 0,2 0,5 0,0 asidofiilit 8,9 14,2 6,7 16,4 18,4 17,6 neutrofiilit 59,9 42,3 61,2 40,8 47,8 51,9 alkalifiilit 26,4 39,6 27,5 39,9 30,0 26,6 alkalibiontit 0,4 0,9 0,7 0,2 0,0 0,5 Typen sidontaryhmät N-autotrofit 35,3 39,2 21,2 37,9 33,1 33,7 N-aut-tolerantit 55,0 48,9 68,6 49,3 50,4 53,6 fak.n-aut/n-heterotrofit 1,3 0,5 0,7 0,2 0,2 0,5 obl.n-heterotrofit 0,4 0,9 0,9 0,2 0,0 0,2 Trofiaryhmät oligotrofit 8,6 9,0 5,1 4,8 7,1 6,7 ol-mesotrofit 10,6 9,2 2,8 8,2 11,6 8,9 mesotrofit 4,7 5,6 4,4 11,1 8,0 8,9 meso-eutrofit 17,7 29,3 18,9 23,9 11,8 15,6 eutrofit 10,2 10,1 13,2 11,4 13,0 10,2 hypertrofit 0,2 0,7 0,7 0,2 0,0 0,2 ol-eu 41,9 27,7 47,6 32,4 32,6 40,4 Saprobiaryhmät oligosaprobit 19,3 18,5 8,3 14,3 24,3 18,9 b-mesosaprobit 67,8 65,5 79,7 66,9 54,6 66,5 a-mesosapribit 2,7 5,2 3,0 7,2 8,5 5,7 a-meso-polysaprobit 3,8 3,2 1,8 4,6 2,8 2,7 polysaprobit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Outojoki Oy Lylyjoen Lohi ky ph-luokat kvl yp kvl ap 1 kvl ap 2 kvl yp kvl ap 1 kvl ap 2 asidobiontit 0,7 0,2 0,7 1,2 1,2 0,5 asidofiilit 37,2 21,4 25,9 32,6 51,5 52,8 neutrofiilit 41,1 35,5 38,4 53,8 32,8 30,1 alkalifiilit 11,3 36,6 25,4 8,1 6,4 10,9 alkalibiontit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Typen sidontaryhmät N-autotrofit 49,3 13,6 19,7 37,1 46,6 43,5 N-aut-tolerantit 21,9 48,4 31,3 40,2 23,5 17,3 fak.n-aut/n-heterotrofit 1,2 3,8 9,6 1,4 1,2 2,2 obl.n-heterotrofit 0,2 0,2 0,7 0,5 0,2 0,5 Trofiaryhmät oligotrofit 24,1 4,5 7,1 16,2 19,4 16,5 ol-mesotrofit 6,7 1,8 5,9 11,0 6,4 2,5 mesotrofit 16,5 14,1 8,6 13,1 22,1 22,5 meso-eutrofit 4,7 4,2 5,4 2,1 0,5 2,0 eutrofit 7,1 30,8 25,9 5,2 3,2 5,7 hypertrofit 0,0 0,2 0,7 0,0 0,2 0,5 ol-eu 14,5 20,5 13,5 35,0 21,3 14,3 Saprobiaryhmät oligosaprobit 40,6 23,2 32,5 32,1 39,2 42,5 b-mesosaprobit 35,7 54,5 35,7 49,3 39,2 28,1 a-mesosaprobit 4,9 5,1 3,0 2,6 3,2 2,5 a-meso-polysaprobit 2,7 6,9 13,1 2,9 3,4 7,4 polysaprobit 0,0 0,2 0,7 0,0 0,2 0,5

60 Kaikilla tarkkailualueilla vallitsevina olivat typpiautotorofit sekä typpiautotrofit tolerantit lajit kuvastaen orgaanisen kuormituksen vähyyttä ja hyviä hapellisia olosuhteita (taulukko 4, kuva 4). Orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja on kaikkien havaintopaikkojen yhteisössä hyvin vähän. Outojoen tarkkailualueen näytteissä näkyi orgaanista kuormitusta indikoivien fakultatiivisesti typpiautotrofien/ typpiheterotrofien lajien osuuden kasvu, mikä näkyi myös veden ekologisen laadun heikkenemisenä IPS-indeksin arvoissa. Kuva 4. Iijoen yläosan tarkkailualueiden piileväyhteisöjen jakautuminen typenkäyttöluokkiin. Kuva 5. Iijoen yläosan tarkkailualueiden piileväyhteisöjen jakautuminen rehevyyttä ilmaiseviin trofialuokkiin. Rehevyysluokkajakautumien perusteella yhteisöt olivat, Outojokea lukuun ottamatta, melko tasaiset laitosten ylä- ja alapuolella. Lylyjoen näytteet kuvastivat selvintä oligotrofiaa. Outojoessa meso-eutrofien ja eutrofien lajien osuus kasvoi selvästi yläpuoliseen näytteeseen verrattuna, mikä kuvastaa kuormituksen vaikutuksia. Ravinteisuutta kuvaavan TDI/100-indeksin arvot eivät kuitenkaan täälläkään olleet merkittävästi korkeampia. Orgaanisen kuormituksen vaikutus näkyi hyvin heikosti beta-mesosaprobien lajien suhteellisen osuuden kasvuna etenkin Outojoessa alfa-mesosaprobien osuuden kasvuna laitoksen alapuolella (kuva 6).

61 Kuva 6. Iijoen yläosan tarkkailualueiden piileväyhteisöjen jakautuminen orgaanista kuormitusta ilmaiseviin saprobialuokkiin. Jokien ekologista tilaa kuvaavat TT40- ja PMA-arvot havaintopaikoilla Jokien päällyslevien tilan luokittelu perustuu kahteen piileväyhteisön rakenteesta laskettuun muuttujaan, jokityypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT 40 ) ja lajiston prosenttiseen mallinkaltaisuuteen (PMA). TT 40 - ja PMA-arvojen antama kuva havaintopaikkojen tilasta on jokseenkin vastaavat IPSindeksin antamien tulosten kanssa. Kostonjoen Kutinkoskessa mallinkaltaisuus jää hieman erinomaisen luokkarajan alapuolelle. Lylyjoessa alimmalla havaintopaikalla (ap 2) TT 40 -arvo on erinomaisen ja hyvän rajalla ja mallinkaltaisuus jää luokkaan hyvä. Havaintopaikka Jokityyppi TT 40 VA/ TT 40 Laatulk PMA VA/ PMA Laatulk Taksoniluku Kattavuus Taivalkosken kala Kostonjoki, Koitikoski 1 Sk/Ek P 20 21,6 E 0,553 0,557 E /451 Kostonjoki, Koitikoski 2 Sk/Ek P 22 21,6 E 0,525 0,557 E /444 Kostonjoki, Kutinkoski Sk/Ek P 20 21,6 E 0,493 0,557 H /433 Kostonjoen Lohi Oy Naapankoski Sk/Ek P 21 21,6 E 0,585 0,557 E /414 Rääpänkoski 1 Sk/Ek P 18 21,6 E 0,602 0,557 E /423 Rääpänkoski 2 Sk/Ek P 17 21,6 H 0,573 0,557 E /403 Outojoki Oy Oudonjoki yp Kk -P E 0,481 0,456 E /406 Oudonjoki ap 1 Kk -P E/H 0,353 0,456 E /448 Oudonjoki ap 2 Kk -P E 0,371 0,456 E /406 Lylyjoen Lohi ky Lylyjki yp Kk -P E 0,537 0,456 E /420 Lylyjoki ap 1 Kk -P E 0,457 0,456 E /408 Lylyjoki ap 2 Kk -P E/H 0,320 0,456 H /405

62 Laitoskohtainen tarkastelu Taivalkosken Kala Kostonjoen Koitikoski ja Hammaskoski Kostonjoen varrella sijaitsevan Taivalkosken Kalan ylemmät seurantapaikat sijaitsivat Koitikoskessa, kosken pohjoisrannalla. Laitokselta vedet tulevat kuitenkin etelärannan puolelle. Siten laitoksen alapuolisen ylemmän havaintopaikan (ap 1) parempi sijainti olisi ollut etelärannalla, sillä laitokselta purkautuvat vedet eivät ole vielä kunnolla sekoittuneet käytetyn havaintopaikan kohdalla. Alempi (ap 2) seurantapaikka oli toisaalta lähes 2,5 km laitoksen alapuolella Hammaskoskessa (ei Kutinkoskessa), mikä on tosin seuraava koskipaikka alavirtaan tultaessa, mutta tarkkailua ajatellen jo tarpeettoman kaukana. Laitoksen yläpuolisen seurantapaikan tuloksiin saattaa vaikuttaa myös Koitilan maatiloilta tuleva kuormitus, joten sekin puoltaa seurantapaikkojen sijoittamista Kostonjoen etelärannan puolelle. Tuloksissa ei ollut nähtävissä merkkejä kuormituksen vaikutuksista ja veden ekologinen tila oli jokseenkin erinomainen. Kostonjoen Lohi Oy Kostonjoen Naapankoski ja Rääpänkoski Kostonjoessa Naapankosken pohjoisrannalla sijaitsevan laitoksen vedet johdetaan karttakuvan perusteella joen reunassa kulkevaa erillistä uomaa pitkin noin 400 m alemmaksi joen länsirannan puolelle. Alemmat seurantapaikat (ap 1 ja ap 2) ovat joen itärannalla Rääpänkoskessa noin 600 ja 750 m laitokselta ja noin 200 ja 350 m purku-uoman suulta (kuva 1). Kyseiset havaintopaikat ovat turhan lähellä toisiaan ja toisaalta, ainakin ap 1, liian kaukana laitoksen vesien purkupaikkaa sekä väärällä puolella jokea. Parempi paikka olisi Rääpysojan suun ja purkukanavan välissä. Tulokset osoittivat kaikkien seurantapaikkojen vesien olevan erinomaisessa ekologisessa kunnossa ja keskenään varsin samankaltaisia. Siten tarkkailtavan laitoksen vaikutuksia joen tilaan ei ollut nähtävissä. Outojoki Oy Oudonjoen Mutkakoski ja Murtokoski Kartan perusteella laitokselta tulevat vedet johdetaan Myllykoskien ja Suolasuvannon ohi Mutkakosken yläpuolelle, joten alempien havaintopaikkojen sijoittaminen Mutkakoskeen ja noin 300 m alempana olevaan Murtokoskeen on perusteltua. Oudonjoki lähtee laitoksen läheisyydessä olevasta Kortejärvestä, jonka valuma-alue ja siten myös virtaama on melko pieni. Laitoksen yläpuolisen näytteen mukaan joen tila on erinomainen, mutta aleni laitoksen jälkeen siten, että alin näyte edusti hyvää ekologista tilaa. Lylyjoen Lohi ky Lylyjoki, Taivalkoski Laitos sijaitsee Lylyjoen yhtenäisen koskijakson varressa ja joki yhtyy noin 1 km alempana Näljänkäjokeen. Laitoksen alapuoliset näytepaikat sijaitsevat noin 500 ja 700 m laitoksen alapuolella. Näytteiden antamat tulokset ovat hyvin samanlaisia ja niiden mukaan joen tila on sekä laitoksen ylä- että alapuolella erinomainen. Lylyjoen olosuhteet ovat tutkituista alueista oligotrofisimmat, eikä kuormituksen merkkejä ollut todettavissa. Yhteenveto Piileväanalyysin perusteella Iijoen yläosan tarkkailualueiden ekologinen tila on erinomainen, eikä merkkejä rehevyyden lisääntymisestä ja orgaanisesta kuormituksesta juuri ollut todettavissa. Piileväanalyysien tulostiedosto (.prn) on lähetetty SYKE/ Ouluun Satu Maaria Karjalaiselle, jolle on myös toimitettu luettelo analyyseissä käytetystä kirjallisuudesta. Liite: Piileväanalyysien Omnidia-tuloslomakkeet

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87 Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet, Rovaniemi Päivitetty: (TO) Määritys Menetelmä Akkr. Matriisit Yksikkö Määritysraja Pit.alue1 U1, % Pit.alue2 U2, % Pit.alue3 U3, % Arvio tehty Alkaliniteetti Sisäinen menetelmä, titraus ph4.5/4.2 K Talousvesi ja luonnonvesi mmol/l 0,01 <0,1 15 >0, / IV NH4-N SFS-3032:1976 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi µg/l 3 3, > 33 7 Tarkistettu IV NH4-N 11732:2005, FIA K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi µg/l 5 5, > Valid.raportti IV BOD7, BOD7ATU SFS-EN :1998 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 3 <10 30 > / IV Chla, klorofylli SFS-5772:1993 K Luonnovesi µg/l 1 <2 30 > IV CODMn SFS-3036:1981 K Talousvesi, uima-allasvesi ja luonnonvesi mgo2/l 0,5 <3 20 > / IV CODcr ISO 15705:2002 K Luonnonvesi ja jätevesi mgo2/l 30 <50 30 > / IV Fluoridi 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <0,5 20 >0, / IV PO4-P 6878:2004 K Luonnonvesi, jätevesi µg/l 2 2, > 26 5 Tarkistettu IV PO4-P :2005, CFA K Luonnonvesi, jätevesi ja talousvesi µg/l 2 2, > TO / IV Happi SFS-EN 25813:1993 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <2 20 > / IV Kiintoaine SFS-EN 872:2005 K Luonnonvesi ja jätevesi mg/l * <10 25 > / IV Kloridi, Cl 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,1 <1 20 > / IV Kokonaisfosfori, P 6878:2004 K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 2 2, > 24 8 Tarkistettu IV Kokonaisfosfori, P :2005, CFA K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 3 3, > TO / IV Kokonaiskovuus SFS-3003:1987 K Talousvesi ja luonnonvesi mmol/l 0,05 <0,2 15 >0, / IV Kokonaistyppi, N :1998 K Luonnonvesi ja jätevesi µg/l 50 < > / IV NO3-N 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 10 > > Tarkistettu IV NO3-N :1997, CFA K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 5 5, > TO / IV NO2-N 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 5 > 5, > Tarkistettu IV NO2-N :1997, CFA K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l 2 2,0-5,0 35 5, > TO / IV NO23-N 10304:2007 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi µg/l > Tarkistettu IV NO23-N :1997, CFA K Luonnonvesi, jätevesi, talousvesi µg/l 5 5, > TO / IV ph SFS-3021:1979 K Talousvesi, luonnonvesi, jätevesi ja uima-allasvesi ,2 ph yks / IV Sameus :2016 K Talousvesi, luonnonvesi ja uima-allasvesi FTU 0,15 <1 30 > / IV Sulfaatti, SO :2007 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi mg/l 0,2 <2 15 > / IV Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 K Talousvesi, luonnonvesi ja jätevesi ms/m 1 <2 10 > 2, / IV Urea Koroleff-menetelmä K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,2 20 >0, / IV Kokonaiskloori :2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 15 >0, / IV Vapaa kloori :2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 20 >0, / IV Sitoutunut kloori :2000 K Uima-allasvesi mg/l 0,1 <0,5 25 >0, / IV Väri 7887:2012 ( C) K Talousvesi ja luonnonvesi mgpt/l > / IV