Ryhmät 1 & 2 Henriikka Salminen & Sanna Varanka
|
|
- Vilho Jokinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ryhmät 1 & 2 Henriikka Salminen & Sanna Varanka
2
3 Lukupiiri 1 op Lukupiiriin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta erittäin suotavaa tentissä menestymisen kannalta! Mikäli osallistut aktiivisesti (ennakkotyö ja tuntityöskentely) kaikkiin neljään lukupiirikertaan, saat 1 opintopisteen. Lukupiirien ilmoittautumista jatkettu ja se päättyy 5.2. Lukupiireissä käsitellään tenttilukemiston aiheita! Strahler A (2013) Introducing Physical Geography
4 Lukupiiri ENNEN JOKAISTA LUKUPIIRIÄ LUE KÄSITELTÄVÄT SISÄLLÖT JA TEE SÄHKÖPOSTITSE ANNETTU ENNAKKOTYÖ Sähköpostilla lähetetään ohjeet ennakkotyöhön ja linkki johon ennakkotyön vastaukset kirjoitetaan vastaukset edellisenä päivänä klo mennessä! Jokainen ennakkotyö sisältää pari kysymystä liittyen lukupiirin teemoihin ja kohdat joihin voit kirjata hankalat asiat joita haluat lukupiireissä käsiteltävän loistava tilaisuus oppia myös hankalat asiat! Lukupiireissä käydään läpi vaikeimpia teemoja ja termejä yhdessä opiskelijat selvittävät yhdessä ongelmakohtia opettajan avustuksella
5 Lukupiirien aikataulu ja sisältö Kaikki lukupiirikerrat salissa MA337 Lukupiiri /9.2 klo Johdanto 8. Biogeografiset prosessit 9. Globaali biogeografia Lukupiiri /15.2 klo Maa ja laattatektoniikka 12. Tektoniset ja vulkaaniset muodostumat 17. Glasiaaliset ja periglasiaaliset muodostumat Lukupiiri /20.2 klo Rapautuminen ja massaliikunnot 15. Virtaavan veden aiheuttamat muodostumat 16. Aallokon ja tuulen aiheuttamat muodostumat Lukupiiri klo /klo Ilman lämpötila 4. Ilmakehän kosteus ja sadanta 14. Makea vesi mantereilla Kertaus
6 Lyhyesti Muista lukea kappaleet ja vastata ennakkotehtäviin edellisenä päivänä klo mennessä! Huom! Ennakkotehtävä pitää täyttää omalla nimellä, mutta vastauksesi eivät vaikuta kurssin arvosanaan, vaan näin seurataan että jokainen suorittaa ennakkotehtävät ja on oikeutettu 1 opintopisteeseen.
7
8 Harjoitusten sisällöt Harkat aikavälillä klo ja klo (Huom. poikkeukset) Itsenäistä työskentelyä joka päivä vähintään 2 x 45 min Kaikki harkat pakollisia! Poissaolojen korvaamisesta sovitaan erikseen Harkkojen tentti torstaina uusinta pe , 2.uusinta tarvittaessa Harjoitustyö eli valuma-alueraportti tulee palauttaa s- postilla pdf-muodossa viim. ke klo mennessä Palautus oman harjoitusryhmän opettajalle
9 Opettajien sähköpostiosoitteet Ryhmä 1 Sanna: sanna.varanka@oulu.fi Ryhmä 2 Henriikka: henriikka.salminen@gmail.com
10 Aikataulu
11 Sisältö: 1. Valuma-alueet Tutustutaan valuma-alueteemaan kirjallisen kurssityön eli raportin avulla tutkitaan valuma-alueen virtaamaan vaikuttavia tekijöitä Raportti tehdään pareittain tai kolmestaan pareittain noin 15 sivua kolmen hengen ryhmässä noin 20 sivua Käytetään Excel ja ArcMap -ohjelmia.
12 Sisältö: 2. Geomorfologia Opetellaan tunnistamaan ja löytämään geomorfologisia muodostumia ilmakuvilta, peruskarttalehdiltä ja korkeusmalleista. Geomorfologian töistä tehdään harjoitusten yhteydessä kurssipäiväkirja (jokainen tekee omansa). Geomorfologian harjoituksista on tentti.
13 Sisältö: 2.Geomorfologia A. Mannerjäätikön aiheuttamat glasigeeniset muodot B. Jäätikköjokien (jäätikön sulamisvesien) aiheuttamat glasifluviaaliset muodot C. Tuulen aiheuttamat eoliset muodot (dyynit ym.) D. Rantavoimien aiheuttamat litoraaliset muodot (rantavallit) E. Biogeeniset eli eloperäiset muodot F. Polygeneettinen korkokuva (peruskartoilta näkyvät suurrakenteet maisemassa)
14 Vaadittavat tuotokset 1. Valuma-aluetyö eli kirjallinen raportti valitsemastanne valuma-alueesta (numeroarviointi) 2. Kurssipäiväkirja geomorfologiasta (hyväksytty/hylätty) 3. Geomorfologian tentti (numeroarviointi), jossa: teoriakysymyksiä harjoituksissa käydyistä asioista ja termeistä geomorfologisten muotojen tunnistamista ilmakuvista ja peruskartoilta
15 Arvosanan määräytyminen Koko kurssi Luennot 40 % Harjoitukset 60 % Harjoitukset Valuma-alueraportti 50 % Geomorfologian tentti 50 %
16 Huom, sisältää tärkeää teoriaa raporttiin!
17 Mikä valuma-alue on? Hydrologinen pääkäsite Engl. drainage basin, catchment area, river basin, watershed jne. Vedenjakajien (watershed) rajaama alue, jolta joki tai puro saa kaiken sateen kautta tulevan vetensä, joka ei ole haihtunut alueelta Aluekokonaisuus, jossa ilmastotekijät, maantieteelliset aluetekijät ja ihmisen aiheuttamat muutokset vaikuttavat valuma-alueen hydrologiseen kiertoon Luonnonmaantieteellinen aluekokonaisuus; topografisesti rajattavissa vedenjakajien mukaan Mikä valuma-alue on? 1/3
18 Valuma-alue on avoin luonnonsysteemi PANOKSET: auringon energia, sadanta, endogeeninen energia TUOTOKSET: takaisinsäteily, haihdunta, alueelta poisvirtaavat vedet ja sedimentit Mikä valuma-alue on? 2/3
19 Animaatio: Mikä valuma-alue on? 3/3
20 Suomen valuma-aluejärjestelmä Päävedenjakajat: Maanselkä Suomenselkä Päävesistöalueet (river basin) suuret (> 200 km 2 ) valuma-alueet, Suomessa 74 kpl Suurimmat Vuoksi (nro 4), Kemijoki (65), Kymijoki (14) Pienvesistöalueet < 200 km 2, Suomessa 177 kpl Uudistuksen alla FI/Tutkimus kehittaminen/vesi/tietoaineistot_ja_jarje stelmat/valumaaluejarjestelma/uusi_valumaaluejako Suomen valuma-aluejärjestelmä 1/2
21 Vesistöaluehierarkia Päävesistöalueen jakaminen osa-alueisiin ja osa-alueiden numerointi va = vesistöalue a = alue Suomen valuma-aluejärjestelmä 2/2
22 Valunta (runoff, R) = Se osa sadannasta, joka virtaa valuma-alueen suuta kohti maa- tai kallioperässä tai maan pinnalla Syntyy valuma-alueelle sataneesta vedestä, jään ja lumen sulamisvesistä ja pohjavesivarastojen luovuttamasta vedestä Tarkoitetaan myös aikayksikössä virtaavan veden määrää (esim. mm/s, mm/v) sekä itse ilmiötä Voidaan laskea vesitaseyhtälön avulla: R = P - E - V P= sadanta E= haihdunta V= vesivaraston muutos Valunta 1/3
23 Valuntatyypit PINTAVALUNTA (surface runoff, overland flow) Maan pinnalla valuma-alueen suulle kulkeutuva vesi POHJAVALUNTA Maaperässä kulkeutuva vesi Voidaan jakaa kahteen osaan: Pintakerrosvalunta eli lähellä maan pintaa kulkeutuva vesi (subsurface runoff) Pohjakerrosvalunta eli pohjavesivarastoista purkautuva vesi (groundwater flow) VÄLITÖN VALUNTA (effective rainfall) valunnan ryöppy, joka johtuu esimerkiksi sateista tai lumien sulamisesta keväällä Valunnan ja sen synnyn tarkka selvittäminen vaikeaa, sillä kyseessä hyvin monimuotoinen prosessi! Valunta 2/3
24 Valuma (q) Laajan alueyksikön valuntaa (l/ s km 2 ) Vuosivaluma = virtaama (Q) jaettuna valuma-alueen pintaalalla (F) q= Q / F Alivaluma: kuukausitasolla pienin valuma-arvo Ylivaluma: kuukausitasolla suurin valuma-arvo Virtaama (discharge, Q) vesimäärä, joka aikayksikössä kulkee uoman, esim. joen, poikkileikkauksen ohi (m 3 /s tai l/s) Q= F x q Valunta 3/3
25 Valuntaan vaikuttavat tekijät Valunnassa on runsaasti ajallisia ja paikallisia vaihteluita, joihin vaikuttavat useat eri tekijät 1. Maantieteelliset tekijät a) Valuma-alueen koko mitä suurempi valuma-alue, sitä suuremmat absoluuttiset virtaama-arvot pienellä valuma-alueella virtaaman vaihtelut suuria ja nopeita Miten sateet, esim. kuurosateet vaikuttavat eri kokoisilla valuma-alueilla? Miten koko vaikuttaa vesien kertymiseen pääuomaan? Valuntaan vaikuttavat tekijät: maantieteelliset tekijät 1/10
26 b) Valuma-alueen järvisyys Järvet toimivat vesivarastoina, tasoittavat tulvia ja vuodenaikaisia valunnan vaihteluita Reittivesistöt c) Valuma-alueen muoto Vaikuttaa siihen, miten nopeasti vesi purkautuu ulos valuma-alueelta ja miten huipukas virtaama on Valumavesien kerääntyminen nopeinta pyöreällä, hitainta kapealla ja pitkänomaisella valuma-alueella Valuntaan vaikuttavat tekijät: maantieteelliset tekijät 2/10
27 Valuntaan vaikuttavat tekijät: maantieteelliset tekijät 3/10 Virtaama Virtaama Virtaama Virtaama Virtaama A B C Aika Aika Aika D E Aika Aika Erimuotoisia valuma-alueita tyypillisine virtaamakäyrineen (hydrografit)
28 d) Valuma-alueen kallio- ja maaperä Vaikuttavat etenkin veden imeytymiskykyyn Karkeat maalajit kuten sora & hiekka läpäisevät vettä hyvin vesi imeytyy hyvin Muun muassa savikoilla, tiiviillä pohjamoreenialueilla,sekä routaisilla & jäätyneillä alueilla vesi imeytyy huonosti Vaikuttavat myös suodantaan sekä valuma-alueen maaja pohjavesivarastojen kokoon Valuntaan vaikuttavat tekijät: maantieteelliset tekijät 4/10
29 e) Topografia - eli korkokuvatekijät Vaikuttavat valunnan kerääntymisaikaan Korkeussuhteet Vesi kerääntyy nopeasti jyrkiltä rinteiltä, etenkin pintavalunta suurta Jos jokiuoman kaltevuus l (m/km) suuri lyhyt kerääntymisaika ja ylivalumien mahdollisuus Allasreliefi r (m) kuvaa valuma-alueen korkeimman H max ja alimman z( m ) kohdan välistä suhdetta Ekspositio etelärinteet lämpimämpiä sulavan lumen aiheuttama valunta runsaampaa kuin pohjoisrinteillä Valuntaan vaikuttavat tekijät: maantieteelliset tekijät 5/10
30 f) Valuma-alueen kasvillisuus Runsas kasvillisuus pidättää hyvin vettä pintavalunta pienenee, keräytyminen hidastuu myös epäsuorasti: juuristo ilmavoittaa maata imeytyminen lisääntyy Metsät tasoittavat valunnan vaihteluita: perusvirtaus korkea, virtaamahuiput matalat ja viive pitkä Suot pienentävät pintavaluntaa Kasvillisuuden vaikutukset korostuvat usein ääritilanteissa (vähän / paljon sadetta) Osaatko sanoa, miten soiden ja metsien ojitus vaikuttaa valuntaan? Valuntaan vaikuttavat tekijät: maantieteelliset tekijät 6/10
31 g) Uomaston rakenne Riippuu sekä kallio- että maaperästä Paljon uomia pintavedet kerääntyvät nopeasti uomiin helposti ylivaluntoja uoman vedenjohtavuus (uoman koko) ja sijainti jyrkällä alustalla edesauttavat Vähän uomia sadantaa imeytyy maaperään Jokiverkoston haarautuneisuus bifurkaatiosuhde Rb korreloi usein valuma-alueen muodon kanssa Pitkänomaisilla alueilla verkosto usein sulkamainen Pyöreillä alueilla pensasmainen Valuntaan vaikuttavat tekijät: maantieteelliset tekijät 7/10
32
33 h) Maankohoaminen Lisää Suomen pinta-alaa tuhat neliökilometriä sadassa vuodessa keskimääräinen virtaama lisääntyy 0,5 0,7 m 3 / vuosi Etenkin Pohjanlahden piiriin kuuluvien valumaalueiden kaltevuus loivenee Järvien kaltevuus muuttuu osa järvistä tyhjenee Suomenselän vedenjakaja siirtyy hitaasti luodetta kohden Aiheuttaa vesien purkaussuuntien muutoksia Valuntaan vaikuttavat tekijät: maantieteelliset tekijät 8/10
34 2. Ilmastolliset tekijät Sadanta ja haihdunta saderintaman liikesuunta sadannan alueellinen ja ajallinen jakauma sateen intensiteetti sateen kesto Valuntakerroin eli vuosivalunnan ja vuosisadannan suhde kasvaa pohjoiseen päin mentäessä (haihdunta pienenee) Pölyhiukkaset, paikallisilmastolliset tekijät (esim. kaupunkien lämpö) Valuntaan vaikuttavat tekijät: ilmastolliset tekijät 9/10
35 3. Ihmistoiminta Vaikuttaa valuntaprosessiin usein laajasti Pellonraivaus, maanviljelys, metsien hakkuut, järvien kuivatus, metsien ja soiden ojitus, soran ja turpeen otto, jokien patoaminen Lisäävät pintavaluntaa ja lyhentää valuma-aikaa Esim. kaupungeissa maanpinnan päällystäminen ja viemäröinti + haihdunnan pieneneminen pintavalunta ja valuntahuiput kasvavat Ilmastonmuutos Vuosisadanta ja -valunta kasvavat etenkin talvella Valuntaan vaikuttavat tekijät: ihmistoiminta 10/10
36 Valuma-aluetyö - Valitaan joku seuraavista valuma-alueista: Aurajoki Porvoonjoki Simojoki Kalajoki Siikajoki Vantaanjoki - Tutkitaan kyseisen valuma-alueen virtaamaan vaikuttavia tekijöitä - Teoriaan perehtymistä - Jaettu materiaali ja kirjastosta & internetistä etsityt lähteet - Excel-työskentelyä - Kartta ArcMapilla - Tuotoksena kirjallinen raportti: n s - Neuvoja voi kysyä aina harjoituksissa ja sähköpostitse opettajilta
37 Aiheiden jako Kahden (tai kolmen) hengen ryhmiä Valitaan joku seuraavista valuma-alueista: Aurajoki Kalajoki Porvoonjoki Siikajoki Simojoki Vantaanjoki
38
39 Mitä tehdään? Noin 15 sivun mittainen (20 s/3 henkilöä) työselostus eli raportti Tehdään kartta ja diagrammeja Diagrammit ja kartat liitetään tekstin yhteyteen Tavoitteena on, että ymmärretään valuma-alueen hydrologista toimintaa ja tekijöitä, jotka vaikuttavat valuma-alueen virtaamaan Tärkeää on, että saadut tulokset ja väittämät perustellaan hyvin, syitä ja seurauksia pohditaan mielekkäästi
40 Saatavissa tilastot virtaamasta, sadannasta ja lumen vesiarvosta valuma-alueen alajuoksulta Vuodelta 2015 ja vertailukaudelta Osa kuukausiarvoina, osa vuorokausiarvoina Teemme näistä tiedoista viisi diagrammia Excelillä Teemoja tarkastellaan raportissa teoriapohjalta raportin alussa JA tulosten tarkastelussa sekä pohdinnassa raportin loppuosassa
41
42 Valuma-alueen rakenteen vaikutus virtaamaan Miten valuma-alueen muoto ja aluetta kuvaavat morfometriset suureet (ks. moniste s. 5) vaikuttavat tarkastelemasi valuma-alueen virtaamaan? Laaditaan Excelillä virtaamakäyrä eli hydrografi vuodelta 2015 sekä vertailukaudelta. (1. diagrammi) Tuotettuja hydrografeja verrataan valuma-alueen morfometrisiin suureisiin. Pohditaan erityisesti koon, järvisyyden ja pääouman kaltevuuden suhdetta virtaamaan.
43 Ilmaston vaikutus virtaamaan Millainen oli sadannan ja virtaaman suhde vuonna 2015 (2. diagrammi) sekä vertailukaudella (3. diagrammi) keskimäärin? Entä millainen oli virtaaman ja lumen vesiarvon suhde vuonna 2015 (4. diagrammi) ja vertailukaudella (5. diagrammi)? Laaditaan Excelillä diagrammi em. suhteista. Huom! Sadannat kuvataan pylväinä ja virtaamat käyrinä.
44 Maa- ja kallioperän vaikutus virtaamaan Miten alueen maa- ja kallioperä vaikuttavat? Apuna kartat, esim. Suomen kartastot
45 Maankäytön ja ihmistoiminnan vaikutus virtaamaan Laaditaan ArcMapilla kartta maankäytöstä valumaalueella. Pohditaan, miten maankäyttö ja ihmistoiminta vaikuttavat virtaamaan.
46
47 Käy läpi SYKE:n ja Ilmatieteen laitoksen sivuja
ENNEN JOKAISTA LUKUPIIRIÄ LUE KÄSITELTÄVÄT SISÄLLÖT JA TEE SÄHKÖPOSTITSE ANNETTU ENNAKKOTYÖ
Lukupiiri 1 op Lukupiiriin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta erittäin suotavaa tentissä menestymisen kannalta! Mikäli osallistut aktiivisesti (ennakkotyö ja tuntityöskentely) kaikkiin neljään lukupiirikertaan,
LisätiedotJohdatus systemaattiseen luonnonmaantieteeseen P -harjoitukset 2018
Johdatus systemaattiseen luonnonmaantieteeseen 79012P Johdatus systemaattiseen luonnonmaantieteeseen 790102P -harjoitukset 2018 Harjoitukset ovat aikavälillä 5.-22.2.2018 klo 10.15 14.00 ja 27.2.2018 klo
LisätiedotHydrologia. L10 Valunta. Valunta: määrittely
Hydrologia L10 Valunta Valunta: määrittely..se osa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (Int. Glossary of Hydrology, 1974) keskeisenä vaikuttavana voimana
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotHydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo
Kysymykset Miten hydrologinen kierto muodostuu ja miten/miksi se vaihtelee eri aikajaksoilla? Miten haihdunta riippuu energiataseesta, mistä tulee haihduntaan tarvittava energia ja mikä on niiden vaihtelu?
Lisätiedot29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.
29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotIlmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola
Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen
LisätiedotIGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola
IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-
LisätiedotPintavesien hydrologia
Pintavesien hydrologia Käsittää pintavesien virtaukset ja niihin liittyvät ilmiöt, joissa, järvissä sekä maan pinnalla. Veden lämpötila Vedenkorkeus Valunta-virtaama ja niiden mittaaminen Sataneen veden
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotHannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä
Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo
LisätiedotMetsänkäsittely ja soidensuojelu
Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
LisätiedotMaija Taka Pienvesitapaaminen
Maija Taka Pienvesitapaaminen 19.6.2017 Tavoitteet Tavoitteena siirtyä kuvailusta tilastolliseen mallintamiseen 1. Tärkeimmät vedenlaatua säätelevät valumaaluetekijät 2. Bioottisille vasteille tärkeimmät
LisätiedotItämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä
27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotHulevesien laadun hallinta
Hulevesien laadun hallinta kaupunkipurojen suojelun edellytys Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Rakennetun ympäristön laitos Aalto-yliopisto Tausta Tarpeet Hulevedet kaupunkialueiden ongelma, ei
Lisätiedot16X JANAKKALAN KUNTA. Myllyojan hulevesimitoitus
16X188095 31.10.2011 JANAKKALAN KUNTA Myllyojan hulevesimitoitus 1 Yhteystiedot PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26600
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotPeltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012
Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,
LisätiedotHarjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu
Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu 14.10.015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 1-14 R00/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 3.9 klo 1-14 R00/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotVantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotHANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE
Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin
LisätiedotHulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan
LisätiedotPäijänrannan asemakaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo
LisätiedotKortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079
Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotHULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)
Liite 6 TYÖNUMERO: 20602005 KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN (VAIHE I) SWECO YMPÄRISTÖ OY Turku Muutoslista VALMIS FIANRY FIANRY FIJSUH LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotHYDROLOGINEN KIERTO Pertti Vakkilainen, vesitalouden emeritusprofessori
HYDROLOGINEN KIERTO Pertti Vakkilainen, vesitalouden emeritusprofessori Luonnossa tapahtuu jatkuvaa veden kiertokulkua, joka käsittää joukon veden varastoitumisvaiheita ja niiden välisiä siirtymisvaiheita.
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotKatsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotPekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta
Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotTekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa
Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotYhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotSisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi
Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi Purojen veden laadun tutkimus 35 puroa, joista vesinäytteitä haetaan nykyisin kerran vuodessa, keväällä Alkanut
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER
16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotVeden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna
Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna Pekka M. Rossi*, Elina Isokangas, Heini Postila, Hannu Marttila Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö,
LisätiedotValuma-alueen karttatutkimus. Valuma-alueen rajaus. Valuma-alueen korkeussuhteet
Valuma-alue - vesi valuu ja virtaa Kun sadepisara tipahtaa maan pinnalle, se joko haihtuu, imeytyy maahan tai jatkaa matkaansa valumalla alamäkeen. Jos matkalla tulee kuoppa vastaan, pisaroita kertyy siihen
LisätiedotIlmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotBiopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2
1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotCorine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain
Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta
LisätiedotISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA
Vastaanottaja Mänttä-Vilppulan kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä Joulukuu 2015 ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMA ISONNIEMEN TEOLLISUUSALUE,
LisätiedotMiten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019
LisätiedotMitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta? Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 12.-14.6.2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Meseret Menberu,
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotTOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotTuntisuunnitelma: Teema 3
Tuntisuunnitelma: Teema 3 Aika: Oppimiskokonaisuuden 3. oppitunti Mobiililaboratorio-oppimiskokonaisuus, 7.-9. lk Aihe: Tulkitaan mittaustuloksia paikkatiedon avulla Oppitunnin tavoitteet: Oppilaat tutustuvat
LisätiedotAsuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012
Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotSuomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus
Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden
LisätiedotKVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ
KVANTITATIIVISET TUTKIMUSMENETELMÄT MAANTIETEESSÄ Syksy 2018 Kurssi-info 29.10.2018 OSAAMISTAVOITTEET Kurssin jälkeen opiskelija osaa tulkita ja arvioida numeeristen aineistojen tarjoamat mahdollisuudet
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotVYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu
VYYHTI II Paikallisen kunnostajan karttapalvelu Matti Joukola & Ismo Lahtinen Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu 12.6.2018 Kuva: Saara Pönkkö VESISTÖN KUNNOSTUS - TUUMASTA
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotHuleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1
Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotTyöpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen
Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen VERTI - Vesihuoltoverkostojen tila ja riskienhallinta Outi Raudaskoski, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo Rakennetun ympäristön laitos Vesi-
LisätiedotValuma-alueet vaivatta VALUE-työkalulla. Matti Joukola Minna Kallio Suomen ympäristökeskus SYKE LifeDatan loppuseminaari Bank, Helsinki
Valuma-alueet vaivatta VALUE-työkalulla Matti Joukola Minna Kallio Suomen ympäristökeskus SYKE LifeDatan loppuseminaari 1.12. 2015 Bank, Helsinki Valuma-alue on alue, jolta kaikki pintavalunta kulkeutuu
Lisätiedoteer,: :.. ;,,,,,-,., Fil.lis. Juho Hyyppa Geologian tutkimuskeskus Helsinki MITEN SORANOTTO VAIKUTTAA POHJAVEDEN LAATUUN
;, Fil.lis. Juho Hyyppa Geologian tutkimuskeskus Helsinki 26.9.1984 I p......,,,-,>., '.... i :. QS3G eer,: :.. ;,,,,,-,., *. 1 '. ' 2 :.,-'t,a,.,,..-.., rr-n, ; y.; i!.,,!:,.,,~,.,~',.~aj< [;//5k}:-.i,;;..;i;'(
LisätiedotVAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT
... -... C GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. RAPORTTI ANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT Espoo 1997 Ql8/27/97/1 R. Puranen M. Mäkilä H. Saävuori GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Maaperäosasto
LisätiedotTulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h. 1. Johdatus aiheeseen
Tuuli Rissanen Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus 2018 Tulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h Työn motivointi - Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti lisäämään sateiden määrää ja intensiteettiä
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotUimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä
Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
Lisätiedot