MT130 Virtakadun liittymän liittymäselvitys

Transkriptio

1 Raporttiluonnos 1/ MT130 Virtakadun liittymän liittymäselvitys

2 2/11 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN TAVOITTEET MAANKÄYTTÖHANKKEEN KUVAUS NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE Nykyinen liikenne Liikenne-ennuste UUDEN LIITTYMÄN SIJAINTI UUDEN LIITTYMÄN LIITTYMÄTYYPPI LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Simulointimalli Simulointitulokset JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Virtakadun pinnantasaussuunnitelma

3 3/11 1 Selvityksen tavoitteet Riihimäen kaupungin tavoitteena oli tutkia Arolammin tulevan maankäyttöalueen pääkaduksi rakennettavan Virtakadun ja alueen länsipuolella kulkevan maantien 130 välisen, asemakaavan mukaisen katuliittymän toteuttamisen edellytykset. Näitä ovat mm. Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti vaadittavien liittymisnäkemien toteutuminen, liittymän sijoittumisen edellytykset nykyisen maantien 130 tasaukseen suunnitellussa kohdassa sekä oikea liittymätyyppi tulevan maankäytön tarpeisiin. 2 Maankäyttöhankkeen kuvaus Arolammin tulevan maankäyttöalueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Arolammin tuleva maankäyttöalue koostuu toimistorakentamisesta ( kem2) ja varasto- ja logistiikkarakentamisesta (min kem2). Kuva 1. Arolammin tulevan maankäyttöalueen (punainen ympyrä) sijainti Riihimäen etelä- ja Hyvinkään pohjoispuolella valtatien 3 / maantien 130 varrella (kuva: Google Maps, 2018).

4 4/11 3 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennuste 3.1 Nykyinen liikenne Maantien 130 keskivuorokausiliikenne (KVL) oli ennen Arolammin eritasoliittymän avautumista Liikenneviraston ilmoittamien vuoden 2016 liikennetietojen mukaan tulevan liittymän kohdalla 4300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2017 julkaistussa maantien 130 liikenneselvityksessä välille Linnatuuli-Hyvinkää (Trafix 2017) liikennemääräksi arvioitiin 6300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Arvio perustui marraskuussa 2016 Arolammin eritasoliittymän avautumisen jälkeen tehtyihin arkipäivän iltahuipputunnin liikennelaskentoihin mm. viereisessä Kouluntien liittymässä. Laajennus keskivuorokausiliikenteeksi on tehty oletuksella, että iltahuipputunnin osuus on 10 % vuorokausiliikenteestä. Tämä arvio kuvaa täten keskimääräistä arkivuorokauden liikennemäärää (KAVL). Raskaan liikenteen osuus on Hyvinkään rajalla maantien 143 ramppiliittymän kohdalla ruuhka-aikoina 4 % ja pohjoispäässä Tervakoskella 3 %. Virtakadun liittymän läpi kulkeva joukkoliikenne on määrältään hyvin vähäistä. Maantiellä 130 on useita katu-, tontti- ja maatalousliittymiä. Katu- ja yksityisliittymistä vilkkaimpia ovat Mattilantie ja Meijerintie. Kantatien 54, maantien 143, Tervakoskentien ja valtatien 3 liittymät maantielle 130 ovat eritasoliittymiä. Muut liittymät ovat valo-ohjaamattomia tasoliittymiä. Vilkkaimmissa tie- ja katuliittymissä on useimmiten pääsuunnan vasemmalle kääntyvät ryhmittymiskaistat tai väistötilat. Maantien 130 varrella ei ole uuden suunnitellun liittymän kohdalla jalankulku- ja pyöräily- (jkpp) väylää eikä linja-autopysäkkejä. Tulevalle maankäyttöalueelle on mahdollista johtaa yhteys myös pohjoisen kautta (Meijeritie, Würthintie, Hyvinkääntie), jonka varrella on jkppväylä. Tulevaa maankäyttöaluetta lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat tällä hetkellä valtatien 3 Arolammin uuden eritasoliittymän yhteydessä sekä Kouluntien liittymässä. Maantien 130 linja-autopysäkeille ei ole jalankulku- tai pyöräilyväyliä eikä suojateitä ja kulku Kouluntien pysäkeille tapahtuu maantien pientareella. Maantiellä 130 ei ole tarkasteltavassa kohdassa tai sen lähialueilla tapahtunut liikenneonnettomuuksia viimeisten viiden vuoden aikana. Lähin yksittäinen liikenneonnettomuus on tapahtunut etelään päin Kouluntien liittymässä. Kyseessä oli suistumisonnettomuus, mikä ei johtanut henkilövahinkoihin. Tarkasteltavassa kohdassa maantie 130 kuuluu erikoiskuljetusten runkoreitteihin. 3.2 Liikenne-ennuste Liikenne-ennustemalli Vuoden 2035 liikenne-ennuste perustuu maantien 130 liikenteen osalta edellä mainitussa maantien 130 liikenneselvityksessä välille Linnatuuli-Hyvinkää (Trafix 2017) esitettyyn liikennemääräennusteeseen sekä raskaan liikenteen osuuksiin. Arolammin uuden maankäyttöalueen liikennetuotoksen arvioinnissa on hyödynnetty ohjejulkaisua Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Ympäristöministeriö 2008), jotta saatiin muodostettua arvio Virtakadun keskivuorokausiliikenteestä (KVL) ja mitoittavien huipputuntien liikenteestä sisäl-

5 5/11 täen raskaan liikenteen osuudet. Liikennemäärien muodostamisessa käytettiin toimistomaisten työpaikkojen ja tavaraterminaalien asianmukaisia kertoimia ja lukuarvoja. Ajoneuvoilla tehtyjen käyntien määriksi on arvioitu toimistomaisten työpaikkojen osalta 12 / 100 k- m2 (pelkkää henkilö- ja pakettiautoliikennettä) sekä varasto- ja logistiikkarakentamisen osalta puolestaan 2,2 / 100 k-m2 (raskasta liikennettä 20 %). Yleisesti koko suunnittelualueen (Hyvinkää, Janakkala, Riihimäki) liikenteen ennustetaan kasvavan melko voimakkaasti varsinkin työpaikkojen oletetun voimakkaan kasvun takia. Maantien 130 ja valtatien 3 välinen eritasoliittymä sijaitsee varsin lähellä liittymää pohjoisessa, ja maankäytön määrät lähistöllä ja Riihimäen sijainti pohjoispuolella nostavat pohjoissuunnan houkuttelevuutta. Toisaalta pääkaupunkiseudun sijainti eteläpuolelle sekä eritasoliittymä varsin lähellä liittymää myös sen eteläpuolella tasoittavat suuntautumiseroa. Liikennetuotos 2035 Maantien 130 ennustevuoden 2035 KVL (keskimääräinen vuorokausiliikenne) on Virtakadun liittymän kohdalla 7900 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä ei sisällä Virtakadulle suuntautuvaa liikennettä. Huipputuntien liikennemääräksi on arvioitu 800 ajoneuvoa tunnissa. Raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu 5 % Virtakadun liittymän kohdalla. Valtaosa Virtakadun liikenteestä on työmatkaliikennettä, jonka kohdalla huipputuntien liikenteen osuus vuorokausiliikenteestä on merkittävä, toimistomaisten työpaikkojen osalta noin 25 % saapuvista tai lähtevistä ajoneuvoista (vastakkainen suunta 1 %). Varasto- ja logistiikkarakentamisen (tavaraterminaalit) työmatkaliikenne jakautuu tasaisemmin koko vuorokaudelle, ja sen osalta on arvioitu huipputuntien osuudeksi 15 % (vastakkainen suunta 5 %). Tavaraterminaalien raskas liikenne jakautuu maankäytön liikenteestä tasaisimmin koko vuorokaudelle, iltahuipputunnin osuuden ollessa hieman aamuhuipputunnin osuutta suurempi (osuudet 7 ja 5 % sekä lähtevistä että saapuvista ajoneuvoista). Virtakadun keskivuorokausiliikenteen (KVL) ennuste on 3180 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on 400 ajoneuvoa eli 13 %. Aamuhuipputunnin osuus on 342 ajoneuvoa/tunti (raskasta liikennettä 23 ajoneuvoa eli 7 %) ja Iltahuipputunnin 352 ajoneuvoa/tunti (raskasta liikennettä 27 ajoneuvoa eli 8 %). Arvio Virtakadun liikenteen suuntautumisesta pohjautuu maantien 130 liikenneselvityksen tietoihin sekä Virtakadun sijaintiin suhteessa muuhun liikenneverkkoon ja lähimpiin valtatielle 3 johtaviin eritasoliittymiin. Maantien 130 läpiajavasta liikenteestä arvioitiin 60 % suuntautuvan aamuhuipputunnin aikana pohjoissuuntaan ja iltahuipputunnin aikana eteläsuuntaan. Arolammin maankäyttöalueen liikenteen arvioitiin suuntautuvan molempien huipputuntien aikana pohjois- ja eteläsuuntiin suhteessa 60:40. Virtakadun pohjoispäästäkin on yhteys muuhun liikenneverkkoon, mutta sen vähäiseksi oletetun määrän takia kaikki liikenne asetettiin käyttämään maantien 130 liittymää toimivuustarkasteluissa. 4 Uuden liittymän sijainti Liittymisnäkemävaatimus on Liikenneviraston ohjeiden perusteella 230 metriä suuntaansa. Tällä hetkellä suunnitellun liittymän kohdalla on näkemäesteenä pohjoisen suuntaan kalliota. Kallion lisäksi näkemä pohjoisen suuntaan on maantien kuperasta tasauksesta johtuen vain hieman yli 180 metriä, mikä on nykyisen nopeusrajoituksen sekä ohjeiden mukaan tyy-

6 6/11 dyttävän ja vähimmäisarvon rajamailla. Siirtämällä suunniteltua liittymän paikkaa pohjoisemmaksi, saavutettaisiin maantien 130 tasauksen puolesta ohjearvojen mukainen näkemävaatimus. Tällöin kuitenkin näkemäesteenä olevaa kalliota jouduttaisiin louhimaan enemmän. Etelän suuntaan näkemävaatimus 230 metriä täyttyy (kuva 2). Nopeusrajoituksella 60 km/h näkemä olisi molempiin suuntiin maantien 130 tasauksen puolesta ohjearvon mukainen. Kuva 2. Virtakadun liittymisnäkemät ja näkemäeste. Seututien (80 km/h), jonka KVL on yli 6000 ajoneuvoa, suositeltu pienin liittymäväli on Liikenneviraston ohjeiden mukaan metriä ja poikkeustilanteissa sallitaan 250 metrin liittymäväli. Lähimpään liittymään (Kouluntie) on Virtakadulta noin 350 metrin matka. Tien pituuskaltevuus noin 1,5 %. Arolammin tulevan maankäyttöalueen pinnantasaussuunnitelma on puolestaan esitetty mittakaavassa 1:1000 liitteessä 1. Edellä olevien tietojen perusteella liittymälle suunniteltu sijainti täyttää liittymäpaikkaa koskevat Liikenneviraston ohjeiden vaatimukset lukuun ottamatta pohjoisen suunnan näkemää. 5 Uuden liittymän liittymätyyppi Liittymätyyppi määräytyy liikenteellisen toimivuustarkastelun ja Liikenneviraston ohjeiden perusteella. Toimivuustarkastelu toteutettiin Paramics-mikrosimulointiohjelmalla. Virtakadun ja maantien 130 välisen liittymän liittymätyyppivaihtoehdot on esitetty kuvissa 3 (päätiellä vasemmalle kääntyvien kaista) ja 4 (päätiellä väistötila). Liittymätyyppien valinnassa huomioitiin muun muassa liittymäsuunnittelun suunnittelu- ja mitoitusperusteet (mitoitusajoneuvot ja ajoneuvoryhmät, mitoitusliikenne, mitoitusnopeus, ja välityskyky) sekä pää- ja sivuteiden toiminnalliset luokat. Kääntyvien ajoneuvojen kaistat ja niiden pituudet perustuvat liikenteen toimivuustarkasteluun. Väistötilallinen liittymä ei kuitenkaan ole ennustetussa liikennetilanteessa Liikenneviraston ohjeiden mukaan riittävä Virtakadun ja maantien 130 liittymätyypiksi. Tasoliittymät-ohjeen

7 7/11 mukaan väistötilallinen liittymä tulisi kyseeseen, mikäli päätieltä vasemmalle kääntyvä liikenne olisi enintään noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja lisäksi päätien nopeusrajoitus olisi pudotettu 60 km/h. Koska kääntyvää liikennettä on ennustetilanteessa reilusti enemmän, tarvitaan kanavoitu liittymä. Väistötilallisen liittymätyypin toimivuutta ja mitoitusta ei siksi selvitetty tarkemmin simuloinnilla. Kuva 3. Liittymätyyppi, jossa pää- ja sivuteillä on vasemmalle kääntyvien kaista 50 metrin odotustilalla. Kuva 4. Liittymätyyppi, jossa päätiellä on väistötila ja sivutiellä vasemmalle kääntyvien kaista 50 metrin odotustilalla. On lisäksi huomioitava, että maantie 130 kuuluu erikoiskuljetusten runkoreitteihin. Erikoiskuljetuksissa käytettävät ajoneuvot eivät täytä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista sekä ajoneuvojen käytöstä tiellä annettujen asetusten mukaisia kääntymisvaatimuksia, joten ne jäävät mitoitusajoneuvoluokkien ulkopuolelle. Jos liittymä on erikoiskuljetusreitillä tai sen kautta kulkee muuten säännöllisesti ylipitkiä tai ylileveitä erikoiskuljetuksia, on tämä otettava huomioon liittymän tarkemassa suunnittelussa ja mitoituksessa.

8 8/11 6 Liikenteen toimivuustarkastelut 6.1 Simulointimalli Toimivuustarkastelujen toteutuksessa ja simulointiohjelman asetuksissa huomioitiin Liikenneviraston ohjejulkaisussa Tieliikenteen toimivuuden arviointi (Liikennevirasto 2013) esitetyt asianmukaiset suositukset ja Paramicsin asetukset. Tarkasteltavat mitoitusajankohdat olivat arkivuorokauden aamu- ja iltahuipputunnit ennustevuonna Simulointiajoja tehtiin 4 kpl per huipputunti liikenteen satunnaisvaihtelun aikaansaamiseksi. Kuvassa 5 on esitetty yksinkertaistettu kaavioesitys laaditusta simulointimallista sekä mitoitusajankohtien liikennemäärät (ajoneuvoa tunnissa), arkivuorokausien keskivuorokausiliikenne (KAVL) sekä raskaan liikenteen osuudet (prosenttia). Maantieltä 130 Virtakadulle sekä Virtakadulta vasemmalle maantielle 130 kääntyville ajoneuvoille on varattu vasemmalle kääntyvien kaistat. Liikenteen syöttöalueita oli kolme: Virtakatu sekä maantien 130 etelä- ja pohjoispäät. Nopeusrajoitus maantiellä 130 on 80 km/h liittymäalueellakin, Virtakadulla puolestaan 40 km/h. Puolet simulointimallissa kulkevasta raskaasta liikenteestä oli 16 metrisiä ja puolet 22 metrisiä perävaunullisia kuorma-autoja. Muu liikenne oli henkilö- ja pakettiautoja suhteella 94:6. Kuva 5. Ennustevuoden 2035 liikennemäärät arkivuorokautena (ha=henkilöautot, pa=pakettiautot, ka=kuorma-autot).

9 9/ Simulointitulokset Seuraavassa on esitetty kuvan 3 liittymätyyppivaihtoehdon (päätiellä vasemmalle kääntyvien ajoneuvojen kaista) mukaiselle liikenneverkolle tehtyjen arkivuorokauden huipputuntien simulointien tulokset. Aamuhuipputunnin neljän simulointiajon aikana pääsuunnan vasemmalle kääntyvien kaistan jonot olivat suurimmillaan 50 metriä pitkiä sivusuunnan jonot eivät ylittäneet 50 metrin pituutta; pisimmillään molempien kaistojen jonot olivat 30 metriä pitkiä. ainoat yli 10 sekuntia pitkät keskimääräiset viivytykset syntyivät sivusuunnalta vasemmalle kääntyville ajoneuvoille: simulointiajosta riippuen viivytys oli 5 20 sekuntia. Sivusuunnan vasemmalle kääntyvien ajoneuvojen viivytysten suuri vaihteluväli simulointiajojen kesken johtuu näiden ajoneuvojen pienestä määrästä, tarpeesta väistää päätien molempien suuntien ajoneuvoja, ja kuorma-autojen suuresta suhteellisesta osuudesta, jolloin satunnaisvaihtelun merkitys korostuu. Oikealle kääntyvien ajoneuvojen määrä on myös pieni ja kuorma-autojen suhteellinen osuus suuri, mutta ne joutuvat väistämään vain vasemmalta tulevaa suuntaa päätien liikenteestä liittyessään päätielle. Vain yhden suunnan väistämistarpeen takia kuorma-autojen liittyminen on myös helpompaa. Iltahuipputunnin neljän simulointiajon aikana pääsuunnan vasemmalle kääntyvien kaistan jonot olivat suurimmillaan 30 metriä pitkiä sivusuunnan jonot eivät ylittäneet 50 metrin pituutta; pisimmillään molempien kaistojen jonot olivat 40 metriä pitkiä keskimääräiset viivytykset olivat suurimmillaan vain n. 10 sekuntia ja vain sivusuunnan vasemmalle kääntyvien kaistalla. Vaikka ajoneuvoja liittyy Virtakadulta maantielle 130 huomattavasti enemmän iltahuipputunnin kuin aamuhuipputunnin aikana, henkilö- ja pakettiautojen suuren määrän ja niiden suhteellisen liittymishelppouden takia viivytyskeskiarvo jää matalaksi, vaikka jokunen kuorma-auto joutuisikin odottamaan jopa kymmeniä sekunteja liittymistään. Yhteenvetona ja päätelmänä voidaan todeta, että simuloidun liittymän liikenteellinen toimivuus on hyvä sekä aamu- että iltahuipputunnin aikana. Virtakadulla on jonoja enemmän iltahuipputunnin kuin aamuhuipputunnin aikana, koska iltahuipputunnin liikennemääräkin on suurempi Virtatieltä poistuvien ajoneuvojen kohdalla. Kasvusta ylivoimaisesti suurin osa on kuitenkin henkilö- ja pakettiautoliikennettä, joten maksimijonopituudet pysyvät maltillisina. Vaikeinta liittyminen on pitkille perävaunullisille kuorma-autoille, jotka kiihtyvät hitaasti, väistävät molemmista suunnista päätietä tulevia ajoneuvoja ja edellyttävät pitkät kriittiset aikavälit liittyäkseen liikennevirtaan aiheuttamatta liiallista hidastamistarvetta päätien ajoneuvoille. Näitä ajoneuvoja liittyy päätielle kuitenkin huipputuntien aikana suurimmillaan vain 15, joista vasemmalle alle kymmenen.

10 10/11 Odotustilaltaan 50 metrin pituiselle kaistalle mahtuu käytännössä kaksi peräkkäistä moduulirekkaa yhtä aikaa. Simuloinneissa tällaista tilannetta ei syntynyt eikä tarvetta odotustilaltaan yli 40 metriselle kaistalle esiintynyt. Kuvan 4 liittymätyyppiä (päätiellä väistötila) ei simuloitu, mutta analyyttisen tarkastelun perusteella sen maksimijonot ovat pidempiä kuin simuloidussa ratkaisussa. Osa jonottavista ajoneuvoista on päätietä suoraan ajavia tilanteessa, jossa vasemmalle suuntaava ajoneuvo odottaa kääntymistään, tukkii väistötilaan pääsyn ja aiheuttaa siten konfliktiriskin (peräänajot). Tällaiset tilanteet eivät kuitenkaan toistu usein ja ne purkautuvat nopeasti. 7 Johtopäätökset Selvityksen perusteella uusi Virtakadun liittymä on maantien 130 pituuskaltevuuden puolesta mahdollista sijoittaa maankäyttösuunnitelmassa esitetylle paikalle. Maantien 130 kuperan taitteen takia liittymä kannattaisi sijoittaa hieman pohjoisemmaksi, jotta 230 m näkemävaatimus toteutuisi. Tällöin liittymässä näkemäesteenä olevaa kalliota jouduttaisiin kuitenkin louhimaan hieman enemmän. Uuden maankäytön ja sen pohjalta laaditun liikenne-ennusteen sekä toimivuustarkastelujen ja asiantuntija-arvion perusteella suositeltava vaihtoehto jatkosuunnittelua varten on kuvan 3 liittymätyyppivaihtoehto, jossa sekä pää- että sivutiellä on vasemmalle kääntyvien kaista (kääntyvän kaistan pituus noin 50 m). Lisäksi näkemätarkastelujen perusteella, turvallisuussyistä sekä uuden maankäytön aiheuttaman kääntyvän raskaan liikenteen takia suositellaan harkittavaksi päätien nopeusrajoituksen alentamista nopeusrajoituksesta 80 km/h nopeusrajoitukseen 60 km/h uuden liittymän kohdalla.

11 11/11 Lähteet A-Insinöörit Maantie 130 ja Retkiojantien liittymän parantaminen kiertoliittymäksi, Riihimäki. Aluevaraussuunnitelma. 15 sivua. Liikennevirasto Tieliikenteen toimivuuden arviointi. Liikenneviraston ohjeita 36/ sivua. Tiehallinto Tasoliittymät. Suunnitteluvaiheen ohjaus. 95 sivua. Trafix Mt 130 liikenneselvitys välillä Linnatuuli-Hyvinkää Maankäytön kasvu ja maantien 130 toimenpidetarpeet Janakkalan, Riihimäen ja Hyvinkään alueella. 51 sivua. Ympäristöministeriö Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Suomen Ympäristö 27/ sivua.