Tekla , liite nro 4 LUONNOS. Suunnitteluohje TAE 2019 ja TS

Transkriptio

1 Tekla , liite nro 4 LUONNOS Suunnitteluohje TAE 2019 ja TS

2 Suomen talous BKT:n kasvu (%) 1,6/2016, 2,8/2017, 2,6/2018, 2,2/2019 ja 1,8/2020 (VM) Työttömyys vähenee Työttömyysaste (%) 8,8/2016, 8,6/2017, 8,1/2018, 7,5/2019 ja 7,0/2020 Kuluttajahintojen muutos (%) 0,4/2016, 0,7/2017, 1,2/2018, 1,4/2019 Ansiotason muutos (%) 1,1/2016, 0,2/2017, 1,9/2018, 2,5/2019 ja 2,8/2020 Valtion velka BKT:stä 45,6 % vuonna 2019 (111 mrd. eur) Julkisyhteisöjen velka BKTstä 58,9 %/2019 (143 mrd. eur) Lyhyet korot lähtevät lievään nousuun (-0,3/2018 -> +0,1/2020) Pitkät korot (valtion oblig. 10 v) 1,0/2018 -> 1,7/2020 Julkinen talous vahvistuu, mutta pitkän aikavälin rahoitusvaje ei korjaannu 2

3 TP 2017 ja TA 2018, lähtötilanne Vuoden 2017 TP ylijäämäinen 5,4 meur Sis. HUS-palautuksia 3,7 meur Poistot vielä alkup. talousarviota pienemmät Verorahoitus ylittyi Omaisuuden tuotot yhteensä 6,1 meur Tilikausi oli ylijäämäinen pitkälti HUS-palautusten ja omaisuuden tuottojen ansiosta Nettomenojen kasvu vuodesta 2016 vain 0,4 % Vuoden 2018 TA -2,7 meur alijäämäinen Verotuloarvio alittunee jopa 2 meur (Kl:n ennuste ), mutta tarkentuu vuoden mittaan ylöspäin Poistot jäänevät pienemmiksi (budjetoitu 18,4 meur) ESH:oon budjetoitu 44 meur (tp2016/42,8 ja tp2017/43,8) Omaisuuden tuotot, yht. 6,3 meur toteutunee Erityisesti huomioitava eriä budjetoitaessa vuodelle 2019 Verotulot (pitkälle Kl:n ennusteen mukaisesti) Valtionosuudet (ennakkotieto 29,1 meur) Poistot Maankäyttökorvaukset ja myyntivoitot HUS 3

4 Vuosien taloussuunnitelman laadinta Kytketään palveluverkkotoimikunnan (PAVE) esityksistä tehdyt päätökset sekä palvelutuotantoohjelma (PATU) taloussuunnitelmaan Perlacon Oy:n analyysi kunnan taloudesta sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen on oleellinen osa taloussuunnitelman taustamateriaalia Otetaan huomioon siirtymätasausmenettelyyn sisältyvä kannuste kunnille tasapainottaa talouttaan uudistuksen voimaantuloon mennessä vuosina (nk. Sote-siirron muutosrajoitin) +-0 % kasvulla muutosrajoitin on 1,732 meur (eli vähentää valtionosuutta) +2,0 % kasvulla muutosrajoitin on -3,157 meur Tehdään ratkaisut sote-uudistuksen jälkeisen kunnan hallinnon mitoituksesta ja toteutetaan mitoitus vuosina Tunnistetaan, että investointiohjelman mukaiset investoinnit johtavat huomattavaan poistojen kasvuun, mikä vaikuttaa tilikauden tulokseen Kirjanpidollinen ylijäämä vähentäisi velanottotarvetta Tavoitteena vähintään nollatulos Kunnan talouden tasapainon arvioinnissa otetaan huomioon taseeseen kertyneet ylijäämät sekä taseen omaisuuserät 4

5 Vuosien sitovien tavoitteiden asettaminen Kuntastrategia :aan perustuen Viihtyisä ja turvallinen kunta Sujuva arki Yritysten kunta Osaajien työpaikka Aktiivinen vuoropuhelu Terve talous 5

6 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Toimialojen ja liikelaitosten sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään perusteluteksteissä. Tavoitteina esitetään 1 5 strategisiin linjauksiin liittyvää tavoitetta, jotka esitetään toimialatasolla. Suunnitelmakauden yksi keskeinen tavoite on kunnan toiminnan ja talouden sopeuttaminen sote- ja maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan. Strategian linjaus Strategiaa toteuttava ohjelma tai suunnitelma Tavoite Arviointi-tapa/mittari Tavoitetaso 2019 Tavoitetaso 2021 Valtuusto asettaa tytäryhteisöille omistajapoliittiset tavoitteet ja hyväksyy omistajapoliittiset linjaukset osana talousarviokäsittelyä. Tytäryhteisöt toimittavat aikataulun mukaisesti kunnalle talousarvion ja suunnitelman (tulos- ja rahoituslaskelma, investointisuunnitelma) sekä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuosille Tätä ennen merkittävimpien tytäryhteisöjen kanssa käydään tulosohjausneuvottelut. Tytäryhteisöjen tulee esittää ainakin seuraavat kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut: liikevaihto ja sen muutosprosentti, omavaraisuusaste, investointien tulorahoitusprosentti, lainakanta-arvio vuoden lopussa euroa ja per asukas ja tuotantokustannukset per suorite v Sijoitetun pääoman tuottotavoite Nurmijärven Sähkö Oy:lle on 1,68 milj. euroa/vuosi vuosina Johtoryhmä koordinoi sitovien toiminnallisten tavoitteiden laadintaa. 6

7 Sote- tuotanto kuntayhtymään , sote-uudistus Hyvinvointitoimialalta siirtyy sivistystoimialalle Oppilas- ja opiskelijahuolto (kasvun ja oppimisen tukipalvelut) Liikuntapalvelut Muusta hyvinvoinnista suurin osa siirtyy kuntayhtymään Laskutetaan kunnalta Kuntaan jäävät, Liite 3 HUS-sopimussairaaloiden laskutus jää kuntaan Konsernipalveluiden alle? Nk. teknisessä kehyksessä Hyvinvoinnin alla on sekä kuntayhtymään siirtyvä toiminta, joka siis laskutetaan kunnalta, että kuntaan jäävä toiminta HUS-sopimussairaalat on kehyksessä omana kohtanaan kuntayhtymään siirretty ja kunnalta laskutettava toiminta jää kokonaan pois kunnan talousarviosta alkaen myös pelastustoimi sekä ympäristöterveydenhuolto siirtyvät maakuntaan ja pois kunnan talousarviosta Sote- ja maakuntauudistus ei heikennä kunnan taloutta, vaan tasapainon lasketaan muuttuvan +55 euroa/asukas (mikäli sote-menot eivät juurikaan kasva vv ) 7

8 Sote-uudistuksen vaikutus Valtionosuuksien Sote-siirron muutosrajoitin Uudistuksesta johtuvia taloudellisia vaikutuksia rajoitetaan toistaiseksi pysyvällä valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijällä: Sote-siirron muutosrajoittimella. Siirtymätasausmenettely sisältää kunnille kannusteen tasapainottaa talouttaan uudistuksen voimaantuloon mennessä. Olennaisin asia muutoksissa on lopullinen tasapaino uudistuksen siirtymäkauden päättyessä. Lopulliseen tasapainotilaan voidaan vaikuttaa sekä kustannuksia karsimalla että tuloja lisäämällä. Erityisesti sote-kustannusten alentamisella on oleellinen merkitys, koska se vaikuttaa pysyvään muutosrajoittimeen. Heikko taloudellinen tilanne jää perinnöksi myös uudistuksen voimaantulon jälkeen. VM:n valtionosuussimulaattorissa Nurmijärven muutosrajoitin on -1,73 milj. euroa. Jos kunnan sote-kustannukset kasvavat esim. 2 prosentilla kasvaa muutosrajoitin -3,15 milj. euroon ja tasapainotila heikkenee 56 euroa per asukas 8

9 SUORITTEET JA HINNAT 2018 PAVE KUNNAN STRATEGIA ja strategisten tavoitteiden läpikäynti VÄESTÖEN -NUSTEET Toukokuussa INVES- TOINTI - ohjelma toukokesäkuussa Investointitarve selvitys toimialoilta maaliskuun loppuun PATU Toimialakohtaisten suunnitelmien läpikäynti Talousjohtaja Kunnanjohtaja HALLINTOKUNNAT: SUORITEMÄÄRÄT ENNUSTEINA SEKÄ SUORITEHINNAT SEKÄ PALVELUTARPEIDEN MUUTOKSET SUUNNITTELUKAUSILLE sekä investoinnit. Lainsäädäntömuutokset ja tekijät jotka vaikuttavat tulevien vuosien taloussuunnitteluun. SUUNNITTELUOHJE Hallituksen käsiteltäväksi kesäkuussa Perlacon Talouden tarkastelu Huhtikuu 2017 LAUTAKUNTAKÄSITTELY Jossa väestöennusteet, suoritemäärät, lainsäädäntömuutokset ym. budjetointiperusteet kesäkuun loppuun mennessä 9

10 TAE 2019 laadintaperusteet/käyttötalous Tekninen kehys, jossa huomioitu Sopimuskorotukset 1,3%/2018 ja 2,2%/2019 yhteensä 3,5% Indeksikorotukset Kehys, Liite 2 Yllä olevien lisäksi esityksissä otetaan huomioon Väestöennuste Suoritemäärien kehitys Toteutumat 2017 ja ennusteet 2018 Ennusteet Sisäisten vuokrien korotus? Henkilöstökuluissa otetaan huomioon: Lomarahat -30% vielä vuonna 2019 Sopimuskorotus 2,2% Tammikuussa 2019 maksettava kertaerä 260 euroa kirjataan kuluvalle vuodelle eikä sitä budjetoida vuodelle 2019 Mahdollisista lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat muutokset otetaan huomioon talousarvioesityksiä laadittaessa 10

11 TA 2019 laadintaperusteita/tuotot Verotulot KL:n ennusteen mukaan + omat tiedot Yleinen kiinteistövero 0,93 Vakit. asunnon kiint.vero 0,41 Muut asuinrakennukset 0,93 Rakentamaton rakennuspaikka 3,93 Kiinteistöveroselvityksen vaikutus kiinteistöveron tuottoon v arvioitava Valtionosuudet tässä vaiheessa ennakkolaskelman (Kl) mukaisesti Toimintatuotot Mahdolliset maksujen ja taksojen korotukset Maanmyyntituottojen tarkastelu Maankäyttökorvaukset Myyntivoitot Lisäksi maa-alueiden vuokratuotot 11

12 Suunnitelmavuodet 2020 ja 2021 Uuden kunnan osalta vuodelle 2020 on laadittu nk. tekninen kehys Suunnitelmavuodelle 2020 ei budjetoida maakuntaan siirtyviä sote-palveluita, pelastustoimea eikä ympäristöterveydenhuoltoa Hallintohenkilöstön sopeuttaminen uuden kunnan tarpeisiin Sote-toimialan osuus keskushallinnon vyörytyksistä noin 1,1 meur Sopeuttaminen toteutetaan suunnitelmakauden aikana Suunnitelmavuoden 2021 luvut lasketaan lisäämällä vuoden 2020 lukuihin 1,5% palkkoihin 2,2% palveluiden ostoihin 2,0% aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,0% muut menot Uuden kunnan talouden tasapainoa tarkasteltava Kirjanpidollisen tasapainon näkökulmasta (tuloslaskelma) Rahoituksellisen tasapainon näkökulmasta (rahoituslaskelma) Toiminnan ja investointien rahavirta Taseen näkökulmasta 12

13 Investoinnit ja lainakanta Voimassa oleva investointiohjelma johtaa poistojen kasvamiseen 6 7,5 milj. eurolla seuraavalla suunnitelmakaudella Samalla lainakanta ja korkokulut kasvavat Edellä olevat yhdessä vaikuttavat negatiivisesti sote-uudistuksen jälkeisen kunnan talouden tasapainoon Mutta toisaalta investoinnit lisäävät kunnan vetovoimaa sekä nykyisten asukkaiden hyviä ja laadukkaita palveluja Investointityöryhmä valmistelee investointiohjelman ja toimialojen tarveselvityksen pohjalta toteutettavaksi esitettävät investoinnit Talonrakennushankkeiden käyttötalousvaikutusten arvioinnissa hyödynnetään erillistä laskelmapohjaa Erityisesti käyttötalousmenoja vähentäville hankkeille painoarvo (kuten korvaavissa hankkeissa yksikkökokojen optimointi) Lainakanta Kunta (+LL) 153,8 meur Konserni 232,6 meur 13

14 TA-kirjassa esitettävä Suoritteet ja niiden hinnat Yhteenveto keskeisistä muutoksista verrattuna vuoteen 2018 Yhteenvedossa esitetään kaikki olennaiset muutokset toiminnassa, joilla on vaikutusta määrärahoihin Erityisesti sote-tuotannon siirtyminen ja uusi organisaatio Selvitys miten talousarvioesitys toteuttaa Palveluverkkosuunnitelmaa ja Palvelutuotanto-ohjelmaa 14