Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v. 2016

Transkriptio

1 Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v Liite 5 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 55. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolet ovat tarkkailleet rajavesistöjen jätevesien kuormituksia ja suorittaneet toimenpiteitä rajavesistöjen veden laadun suojelemiseksi likaantumiselta. Suomen alue Vuonna 216 metsäteollisuuden tuotanto on ollut samalla tasolla useita vuosia Vuoksen-Saimaan alueella. Sellua tuotettiin 2,27 milj. tonnia vuodessa (v ,25 2,27 milj. tonnia vuodessa). Paperia ja kartonkia tuotettiin 1,32 milj. tonnia vuodessa (v ,7 1,74 milj. tonnia vuodessa). Hiitolanjoen vesistöalueella kartongin tuotanto oli noussut,266 milj. tonniin vuodessa (v ,14,27 milj. tonnia). Rajavesistöihin kohdistunut jätevesikuorma käy ilmi oheisesta taulukosta ja kuvista 1-7. Jätevesien määrä BOD 7 Kiintoaine Typpi Fosfori Vuoksi-Saimaa m 3 /d t/d t/d ,3 22, , ,7 7, ,8 1, ,1 9, , 9, Hiitolanjoki m 3 /d , , , , ,1 Rakkolanjoki m 3 /d , , , , , ,5 Urpalanjoki m 3 /d ,6 22,9 29,1 1, ,8 14,4 27,7, ,1 8,6 29,6, , 1,5 32,2, ,5 6,6 38,, ,5 9, 33,, , ,,4

2 Vuoksi-Saimaa Imatran kaupungin keskuspuhdistamo ja Joutsenon Oravaharjun puhdistamo sekä Ovako Oy Ab:n Imatran terästehtaan puhdistamo ovat toimineet lupaehtojen mukaisesti ilman merkittäviä ohituksia tai poikkeustilanteita. Stora Enso Oyj Imatran massa-, paperi- ja kartonkitehtaiden tuotanto on noussut vuosina Lupaehtojen ylityksiä ei vuonna 216 ollut. Nykyiset luparajat sekä vuosien 215 ja 216 kuormitukset olivat seuraavat: Stora Enso, Imatran tehtaat Luparajat Kuormitus v. Kuormitus v. kk-keskiarvo Vuosikeskiarvo BOD 7 kg O 2 /d CODCr kg O 2 /d Fosfori Typpi 1 3 (tavoite) AOX Kiintoaine Jätevesimäärä m 3 /d Lisäksi COD Cr tavoitearvo: 24 kg O 2 /d (vuorokausiarvo) Metsä Fibre Oy:n Joutsenon tehtaan tehdasintegraatin tuotanto on ollut samalla tasolla Jätevedenpuhdistamolla ei ollut lupaehtojen ylityksiä vuonna 216. Nykyiset luparajat sekä vuosien 215 ja 216 kuormitukset olivat seuraavat: Metsä-Fibre Oy:n Joutsenon Luparajat Kuormitus v. Kuormitus v. tehdas kk-keskiarvo Vuosikeskiarvo BOD 7 kg O 2 /d COD Cr kg O 2 /d Fosfori Typpi 55 (tavoite) AOX Kiintoaine Jätevesimäärä m 3 /d Lisäksi COD Cr tavoitearvo: 24 kg O 2 /d (vuorokausiarvo) UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden puhdistamo toimi hyvin. Lupaehtojen ylityksiä ei tapahtunut 216. Nykyiset luparajat sekä vuosien 215 ja 216 kuormitukset olivat seuraavat: UPM-Kymmene Oyj:n Luparajat Kuormitus v. Kuormitus Kaukaan tehdas kk-keskiarvo Vuosikeskiarvo 215 v. 216 BOD 7 kg O 2 /d COD Cr kg O 2 /d Fosfori Typpi AOX Kiintoaine Jätevesimäärä m3/d Lisäksi COD Cr tavoitearvo: 12 kgo 2 /d (vuorokausiarvo) Hiitolanjoki 2

3 Metsä Board Oyj:n Simpeleen tehtaalla ei ylitetty lupamääräyksiä vuonna 216. Huhtikuussa sivuttiin kuukausikeskiarvon raja-arvoa, mikä aiheutui jätevedenpuhdistamon fosforiannostelijan toimintahäiriöstä. Jätevesimäärä on ollut nousussa viimeisen kahden vuoden aikana, mutta nousu on saatu pysähtymään. Nykyiset luparajat sekä vuosien 215 ja 216 kuormitukset olivat seuraavat: Metsä Board Oyj:n Simpeleen tehdas Luparajat kk-keskiarvo (vuosikeskiarvo) Kuormitus v. 215 Kuormitus v. 216 BOD 7 kg O 2 /d 2 (15) CODCr kg O 2 /d 2 (15) Fosfori 6 (5) 4,6 4, Typpi 6 (45) Kiintoaine Jätevesimäärä m 3 /d Simpeleen yhdyskuntapuhdistamolla lupaehtojen raja-arvoja ei ylitetty. Urpalanjoki Luumäen kunnan Taavetin puhdistamon puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ilman merkittäviä ohituksia tai poikkeustilanteita. Nykyiset luparajat ja vuosien 215 ja 216 kuormitukset Kirkkojokeen ja sitä kautta Urpalanjokeen olivat seuraavat: Luumäen kunnan Taavetin puhdistamo Luparajat * Kuormitus v. 215 Kuormitus v. 216 mg/l BOD 7 ATU <15 7,5 6,5 COD Cr < Fosfori <1,4,47 Typpi Kiintoaine <35 6,6 9, Jätevesimäärä m 3 /d * puolivuosikeskiarvoina ohitukset ja häiriöt mukaan lukien Urpalanjokeen kohdistuu huomattava maatalouden aiheuttama kuormitus. Kokonaisfosforin kuorma vesistöön on keskimäärin 8,3 tonnia, josta maatalouden osuus on 5 %, luonnonhuuhtouman 26 %, pistekuormituksen 6 % ja haja-asutuksen 9%. Vastaavat luvut kokonaistypelle ovat 175 t/a, 43 %, 36 %, 6 % ja 3 %. Hajakuormitusta pyritään vähentämään mahdollisuuksien mukaan. Rakkolanjoki Lappeenrannan Lämpövoima Oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastoon joulukuussa 214 ympäristölupahakemuksen uudesta jätevedenpuhdistamosta. Purkuvesistöksi hakemuksessa esitettiin edelleen Rakkolanjokea. Aluehallintovirasto antoi lupapäätöksen Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Hakemus jätevesien johtamiseksi Vuokseen on vedetty pois käsittelystä. Toikansuon jätevedenpuhdistamon huonon puhdistustuloksen syitä on selvitelty asiantuntijoiden kesken jo useita vuosia. Puhdistustulos ei ole saavuttanut kaikilla vuosineljänneksillä ympäristöluvan vaatimuksia ainakaan vuosina 215 ja 216. Typelle ei ole määrätty luvassa päästörajaa, mutta huono typenpoistoteho on tunnistettu. Laitokselle tulevan typpikuormituksen on todettu vuonna 216 olevan liian suuri, jotta prosessi toimisi tasaisesti. Laitoksella on vuonna 216 tehty prosessimuutoksia sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Muutokset lietekierrossa ovat tarkoittaneet ylimääräistä kuormitusta 216 loppukesän aikana. Puhdistamolle eniten typpeä johtavan kuormittajan 3

4 kanssa on neuvoteltu vesien esikäsittelystä ennen niiden johtamista puhdistamolle. Jos asia on edennyt suunnitelman mukaan, esikäsittelylaitos on otettu käyttöön 217 loppuun mennessä. Puhdistamon ongelmat eivät näy rajalla otetuissa vedenlaatunäytteissä. Haapajärven kunnostustyöt vuosina ovat osaltaan tasanneet vedenlaatua rajalla. Toikansuon jätevedenpuhdistamolta tuleva kuormitus laski happea kuluttavien aineiden, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta vuoteen 215 verrattuna. Kokonaistyppikuorma kasvoi edelleen. Valtakunnanrajalta otetuissa vesinäytteissä havaittiin myös typpipitoisuuden keskimääräinen nousu vuoteen 215 verrattuna. Nykyiset luparajat sekä vuosien 215 ja 216 kuormitukset olivat seuraavat: Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Toikansuon Luparajat * Kuormitus v. 215 Kuormitus v. 216 jätevedenpuhdistamo mg/l BOD 7 ATU < COD Cr < Fosfori <,5 1 8,5 Typpi Kiintoaine < Jätevesimäärä m 3 /d * neljännesvuosikeskiarvoina ohitukset ja häiriöt mukaan lukien Nordkalk Oyj Abb:n tehtaalla ei ollut lupaehtojen ylityksiä. Nykyiset luparajat sekä vuosien 215 ja 216 kuormitukset olivat seuraavat: Nordkalk Oyj Abb, Lappeenrannan Luparajat Kuormitus v. 215 Kuormitus v. 216 kaivos ja tehtaat BOD 7 ATU <2 3, 8,6 Kiintoaines <1 3,6 16,5 Jätevesimäärä m 3 /d Rakkolanjokeen kohdistuu huomattava maatalouden aiheuttama kuormitus. Kokonaisfosforin kuorma vesistöön Hounijoen vesistöalueen Rakkolanjoen haarassa on keskimäärin 5,7 t/a, josta maatalouden osuus on 35 %, luonnonhuuhtouman 14 %, pistekuormituksen 39 % ja haja-asutuksen 9 %. Vastaavat luvut kokonaistypelle ovat 181 t/a, 2 %, 13 %, 63 % ja 2 %. Hajakuormitusta pyritään vähentämään mahdollisuuksien mukaan. 4

5 Venäjän alue Vuoksen vesistön tärkein vedenkäyttäjä on edelleen ZAO International Paper. Yrityksellä on kaikki vesiluvat: vesistön käyttösopimus, vesistön käyttöoikeutta koskeva päätös, vahvistetut päästönormit ja päästölupa. Ei-malmiaineksia nostavien OOO Lesplitinvest- ja ZAO LSR-Bazovye -yritysten poistovesien määrä on kasvanut. Vuoteen 215 verrattuna käsiteltyjen jätevesien määrä Vuoksessa on hieman kasvanut. Kiintoaineen ja BOD kok määrät ovat hieman vähentyneet, mutta kokonaistypen ja fosfaattien määrä kasvanut. ZAO International Paper käytti vuonna 216 ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ruplaa. Varoja käytettiin etupäässä yrityksen käyttämien vesistöjen seurantaan ja vesiensuojeluvyöhykkeiden kunnossapitoon. OOO Lesplintinvest alkoi rakentaa kattilalaitoksen huuhteluvesien raidanpoistojärjestelmää ja ryhtyi peruskorjaamaan talousjätevesien puhdistamoa. Taulukoissa on esitetty Venäjän puolen pistemäisten päästölähteiden kuormitusdynamiikka vv (jätevesien määrä, kiintoaineet, BOD kok, kokonaistyppi ja -fosfori, keskipitoisuus/d) rajavesistöissä, joiden vesien laatua tarkkaillaan osapuolten välisenä yhteistyönä. Näitä vesistöjä ovat Vuoksi (pohjoinen uoma mukaan lukien), Rakkolanjoki, Urpalanjoki ja Saimaan kanava. Hiitolanjoen Venäjän puoleisella valuma-alueella ei ole pistekuormittajia. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä 1 m 3 /d Haitallisia aineita sisältävät jätevedet 1 m 3 /d BOD t/d Кiintoaines t/d Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Vuoksi ,699 2, ,726 4, ,649 2, ,562 1, ,353 1, ,74 1, ,532 1, ,419 1, ,679 1, ,63 1, ,4 1, ,89 1, ,3 1, ,21, ,9, ,69, ,29, ,22,91 57,5 123 Rakkolanjoen vesistössä jätevesien määrä on hieman vaihdellut vuosina , ja vuonna 215 se nousi vuoden 21 tasolle. Vuonna 216 jätevesien määrä on noussut hieman. Samalla orgaanisen aineen (BOD kok ) ja kokonaistypen päästöt ovat vähentyneet ja kiintoaineen ja fosfaattien määrä on kasvanut, ja ne ovat melko korkeat edelleen. 5

6 Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä 1 m 3 /d Haitallisia aineita sisältävät jätevedet 1 m 3 /d BOD Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Rakkolanjoki ,123 1,123 27,4 27,4 12,3 1,95 2 1,26 1,26 27,4 27,4 13,4, ,342 1,342 52,1 49,3 17,3 3, ,397 1,37 49,3 46,6 18,1 3, ,288 1,288 43,8 38,4 13,7 2, ,288 1,288 43,8 41,1 17,5 3, ,68 1,68 32,9 54,8 16,2 2, ,41 1,41 35,6 35,6 12,1 2,82 27,959,959 3,1 27,4 11, 2,55 28,795,795 21,9 21,9 8,5 1,75 29,85,85 21,9 21,9 9,2 2,19 21,69,69 1,4 33,1 2,6 3,5 211,22,22 22, 28,2 4,8 3,2 212,23,23 63, 24,8 4,7 1,8 213,21,21 45, 26, 4,8 1,9 214,214,214 22,76 23,1 3,15 1,9 215,6,6 7,5 37,1 1 1,9 216,64,64 7,1 41,5 6,3 2,2 Rakkolanjoen vesistössä suurimpia vedenkäyttäjiä ovat edelleen kunnalliset laitokset. Niiden osuus jätevesien kokonaismäärästä on 53 %. Kaikki jätevedet käsitellään puhdistamoilla. Suomenlahden valuma-alueen (joka ulottuu Venäjän ja Suomen rajalta Neva-joen valuma-alueen pohjoisrajalle) joille ja järville tehdyssä kokonaiskäyttö- ja -suojelusuunnitelmassa (SKIOVO) on määritelty vesistöjen tavoitetila. Suunnitelman ensimmäisessä toteutusvaiheessa Seleznevskojen kunta aikoo peruskorjata Seleznovon kylän juomavesijärjestelmän ja kasvattaa sen kapasiteettia tasolle 11 m 3 /d. Saimaan kanavaan johdettavien jätevesien määrä on huomattavasti kasvanut, mikä johtuu eimalmiainesta tuottavien yritysten tuotannon kasvusta. Kuormitus kasvoi ainoastaan kiintoaineksen osalta. OOO Vyborgskie granity, ZAO Gavrilovskoje karjeroupravlenie ja OOO Dorpromgranit -yritysten tekemät toimenpiteet ovat kohdistuneet vesiensuojeluvyöhykkeiden puhdistamiseen ja vesistöseurantaan. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä 1 m 3 /d Haitallisia aineita sisältävät jätevedet 1 m 3 /d BOD 6 Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Saimaan kanava ,2 3,2 54,8 54,8 17, 2,38 2 4,3 4,3 82,2 82,2 17,,9 21 4,1 4,1 147,9 19,6 2, 3,1 22 5, 4,8 11,4 93,2 21,1 2, ,6 3,6 74, 68,5 18,4 1, ,2 2,2 95,9 49,3 15,1 2, ,1 3,1 54,8 52,1 11,8 2, ,8 2,8 6,3 54,8 1,4 2,38

7 27 3, 3, 117,8 15,7 17,3 2, ,5 2,5 38,4 54,8 12,1, ,37 2,37 13,8 71, 18,8 1,2 21 2,2 2,2 95,7 66, 17,5 1, ,67 1,67 81,6 43, 7,7 1, ,74 1,74 97,4 47, 7,3 4, ,73 1,73 97,5 47,4 7,3 4, ,73 1,73 97,5 47,4 7,3 4, ,6 1,6 96,3 43, - 2, ,9 2,22 29,1 93, 4,2,98 Urpalanjoen alueella jätevesien määrä on vuoden 214 tasolla ja niiden laatu on tasaantunut ja palautunut entiselle tasolle. Tärkeimmät vedenkäyttäjät ovat Lokakuun rautatiet ja Venäjän rajainfrastruktuuriviraston käyttö- ja huoltoyksikkö. Yrityksellä on kaikki vesiluvat: maankäyttölupa, vesistön käyttölupaa koskeva päätös, vahvistetut päästönormit ja päästölupa. Seurantavuosi Jätevesien kokonaismäärä 1 m 3 /d Haitallisia aineita sisältävät jätevedet 1 m 3 /d BOD Кiintoaines Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Urpalanjoki 1999,274,274-2,7 2,1,3 2,329,329 2,7 13,7 2,2,5 21,31,31 5,5 24,7 3,3,16 22,31,31 5,5 24,7 3,3,27 23,329,329 5,5 8,2 3,3,33 24,329,329 5,5 8,2 6,8,49 25,329,329 5,5 8,2 8,9,99 26,219,219 5,5 8,2 4,1,38 27,247,247 5,5 11, 2,7,16 28,247,247 5,5 5,5 4,4,74 29,219,219 2,7 8,2 6,3,4 21,22,22 2,6 7,5 5,8, Raporttia ei ole esitetty. 212,5,5 1,2 9, 1,,1 213,4,4 1,1 8,9 1,,1 214,12,12 3,23 2,59,66,41 215,12,12 7,5 1, 1,,5 216,12,12 3,3 2,8 3,1,14 Hiitolanjoen Venäjän puoleisella valuma-alueella ei ole yritysten jätevesipäästöjä. 7

8 Yhteenveto Suomen puolella ei havaittu vuonna 216 yhdyskuntien tai teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla lupaehtojen ylityksiä. Vuoksen-Saimaan alueen ja Hiitolanjoen kuormitus pysyi vuonna 216 samalla tasolla kuin Urpalanjokeen johdettujen jätevesien osuus jokeen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta on ravinteiden osalta vain 6 % ja maatalouden osuus noin puolet. Joen tilaa pyritään parantamaan maatalouteen kohdistuvilla ympäristötoimilla. Rakkolanjokeen kohdistuvan, Lappeenrannan käsitellyn jäteveden happea kuluttavien aineiden, kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet ovat pienentyneet vuoteen 215 verrattuna, mutta typen pitoisuusarvot ovat nousseet edelleen. Puhdistamon ongelmat eivät näy rajalla otetuissa vedenlaatunäytteissä. Myös Rakkolanjokeen kohdistuu huomattava maatalouden aiheuttama kuormitus, mikä on typen osalta noin 2 % ja fosforin osalta noin 35 % kokonaiskuormituksesta. Haapajärven kunnostustyöt vuosina ovat osaltaan tasanneet vedenlaatua rajalla. Venäjän puolella rajavesistöihin kohdistuva jätevesikuormitus kasvoi vuonna 216 vuoteen 215 verrattuna Urpalanjokea lukuun ottamatta. Jätevesien sisältämien haitallisten aineiden määrä kokonaistypen osalta on kasvanut Vuoksessa ja Urpalanjoessa ja pienentynyt Rakkolanjoessa ja Saimaan kanavassa. Seppo Rekolainen Komission Suomen ryhmän vesien laadun tarkastaja Tatjana Levina Komission Venäjän ryhmän vesien laadun asiantuntija 8

9 Liite: Osapuolten kaaviot vesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta Suomen osapuolen kaaviot Vuoksen-Saimaan alue BOD7 t/d Kiintoaine t/d t/d CODCr t/d Tuotanto 1 t/d m 3 /d 2 Jätevesien määrä x1 m3/d Kuva 1. Vuoksen-Saimaan alueelle kohdistunut puhdistamojen aiheuttama BOD 7, COD Cr ja kiintoainekuormitus (t/d), jätevesikuormitus (m 3 /d) sekä paperin, kartongin ja sellun tuotanto (1 t/d) v Suomen osapuolen ilmoitus. 4 4 P Vuoksi-Saimaa P Vuoksi-Saimaa N N Kuva 2. Vuoksen-Saimaan alueelle kohdistunut puhdistamojen aiheuttama ravinnekuormitus () v Suomen osapuolen ilmoitus. 9

10 BOD7 Hiitolanjoki Kiintoaine t/d CODCr m 3 /d 3 Tuotanto t/d 3 Jätevesien määrä x1 m3/d Kuva 3. Hiitolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama BOD 7, COD Cr ja kiintoainekuormitus (t/d), jätevesikuormitus (m 3 /d) sekä paperin, kartongin ja sellun tuotanto (1 t/d) v Suomen osapuolen ilmoitus. 2 P 16 Hiitolanjoki P Hiitolanjoki N 5 N Kuva 4. Hiitolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama ravinnekuormitus () v Suomen osapuolen ilmoitus. 1

11 Rakkolanjoki BOD7 Kiintoaine m 3 /d Jätevesimäärä m3/d Kuva 5. Rakkolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama BOD 7 - ja kiintoainekuormitus () v Suomen osapuolen ilmoitus. 2 P Rakkolanjoki P Rakkolanjoki N 65 N Kuva 6. Rakkolanjokeen kohdistunut puhdistamojen aiheuttama ravinnekuormitus () v Suomen osapuolen ilmoitus. 11

12 BOD7 ATU KIINTOAINE kok. N Kok. P Jätevesien määrä m3/d 1 m 3 /d Kuva 7. Urpalanjokeen kohdistunut asumajätevesikuormitus v Suomen osapuolen ilmoitus. 12

13 Venäjän osapuolen kaaviot р. Вуокса N, Азот общий, кг/сут. Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. P, Фосфор общий, кг/сут. Kuva 8. Vuoksen vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutokset Venäjän osapuolen ilmoitus. 5 р. Вуокса Взвешенные вещества, тонн/сут. БПК, тонн/сут. Kuva 9. Vuoksen vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD 7 -kuormituksen muutos Venäjän osapuolen ilmoitus. 13

14 25 Сайменский канал N, Азот общий, кг/сут. Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. P, Фосфор общий, кг/сут. Kuva 1. Saimaan kanavan vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutos Venäjän osapuolen ilmoitus. Сайменский канал Взвешенные вещества, кг/сут. БПК, кг/сут. Kuva 11. Saimaan kanavan vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD 7 -kuormituksen muutos Venäjän osapuolen ilmoitus. 14

15 река Селезневка Азот общий, кг/сут. Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. Фосфор общий, кг/сут. (фосфаты) Kuva 12. Rakkolanjoen vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutos Venäjän osapuolen ilmoitus. река Селезневка Взвешенные вещества, кг/сут. БПК, кг/сут. Kuva 13. Rakkolanjoen vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD-kuormituksen muutos Venäjän osapuolen ilmoitus. 15

16 12 река Серьга Азот общий, кг/сут. Объем стоков, имеющих загрязняющие вещества, тыс.м3/сут. Фосфор общий, кг/сут. (фосфаты) Kuva 14. Urpalanjoen vesistöalueelle kohdistuneen jätevesi-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormituksen muutos Venäjän osapuolen ilmoitus. 4 река Серьга Взвешенные вещества, кг/сут. БПК, кг/сут. Kuva 15. Urpalanjoen vesistöalueelle kohdistuneen kiintoainekuormituksen ja BOD-kuormituksen muutos Venäjän osapuolen ilmoitus. 16