VERTAISTUTORIN OPAS. Heidi Hujanen

Transkriptio

1 VERTAISTUTORIN OPAS Heidi Hujanen

2 SISÄLTÖ Tutrin ABC... 2 Tutrin tehtävät... 5 Tutrin tiedt ja taidt... 6 Ryhmänhjaus ja ryhmäyttäminen... 8 Tutrinnin vusikell Opiskelijakunta LAMKO Tutrtiminta Lähteet Tärkeitä yhteystietja Leikkipankki Knnut: Heidi Lindström, tutrvastaava, piskelijakunta LAMKO Yhteistyössä: Heidi Hujanen, tutrsihteeri, piskelijakunta LAMKO 2014 Päivitetty 2018

3 TUTORIN ABC FUKSI Ensimmäisen vuden piskelija. Fuksi n se, jka kaipaa tutrin apua ja tukea uudessa kulussa, piskeluun liittyvissä asiissa ja muihin piskelijihin tutustumisessa. FUKSIAISET Bileet erityisesti uusille piskelijille syyskuussa. Fuksit kiertävät eri baareissa levia tutreiden pitämiä rasteja ryhmissä ja saavat rastin surituksesta pisteitä. Tarkituksena n tutustua uusiin piskelukavereihin ja pitää hauskaa. DEGREE TUTOR Degreetutr n yhdistelmä vertais- ja kv-tutria. Degreetutr piskelee tutkintaan englanninkielisessä kulutushjelmassa ja hän tutri siinä kulutushjelmassa piskelevia uusia kansainvälisiä sekä sumalaisia piskelijita. Hän auttaa piskelijaa tutustumaan ja speutumaan uuteen ympäristöön sekä mahdllisesti myös kknaan uuteen kulttuuriin. KV-TUTOR Kansainväliset tutrit eli kv-tutrit timivat tukena LAMKiin saapuville vaiht-piskelijille. Kv-tutr nkin usein ensimmäinen sumalainen kaveri vaihtarille. Tutr auttaa vaihtaria Sumeen ktiutumisessa, pastaa käytännön asiissa, neuv, hjaa ja vastaa kysymyksiin. LAMK Lahden ammattikrkeakulu n mnialainen krkeakulu, jssa piskelee nin 5300 piskelijaa. Henkilöstöä n nin 400, jsta nin 250 n pettajia. Lahden ammattikrkeakulun rehtri n Outi Kalliinen. LAMKissa vi piskella ssiaali- ja terveysalaa, mutilua, tekniikkaa ja liiketalutta. LAMKO Lahden ammattikrkeakulun piskelijakunta LAMKO valv piskelijiden etua, hankkii piskelijaetuja jäsenilleen, järjestää tapahtumia, pyörittää tutrtimintaa, järjestää liikuntamahdllisuuksia ja julkaisee maa Lamkma-lehteään. Kaikki LAMKin piskelijat vivat lla LAMKOn jäseniä. RYHMÄYTTÄMINEN Tutreilla n tärkeä tehtävä tutustuttaa uudet piskelijat tisiinsa ja luda heidän välilleen ryhmähenkeä. SAMOK SAMOK, eli Sumen piskelijakuntien liitt, n ammattikrkeakulupiskelijiden itsenäisesti hallitsema valtakunnallinen, situtumatn ja riippumatn edunvalvnta- ja palvelujärjestö. SAMOK edustaa yhteensä nin piskelijaa.

4 TUTOR KICK OFF Tutr kick ff järjestetään jka elkuu ja se nimensä mukaan ptkaisee tutrintivuden käyntiin. Kick ff n pakllinen kaikille tutreille ja siellä käydään mm. läpi fuksiaisrastit ja kerrataan yhdessä tärkeimmät asiat uusien piskelijiden alitukseen liittyen. TUTOROINNIN ASIANTUNTIJA Tutrinnin asiantuntija n LAMKOn työntekijä, jka yhdessä hallituksen tutr- ja kv-vastaavien kanssa pyörittää tutrtimintaa LAMKissa. TUTOROINTISOPIMUS Jkainen tutr tekee LAMKOn kanssa kirjallisen tutrintispimuksen, jlla tutr situtuu tutrin velvllisuuksiin, vastuisiin, tavitteisiin ja tehtäviin. TUTORPAITA Jkaisen tutrin virka-asu, keltainen ja aina mudikas ilmestys. Tutrpaitaa pidetään päällä aina tutritaessa, uuden piskelijaryhmän ensimmäisen viikn ajan sekä tutrpaitapäivinä. TUTORPÄIVÄKIRJA Tutrpäiväkirjaan kirjataan ylös tilanteet, jissa let timinut tutrina. Merkinnät allekirjittaa jk alan tutrvastaava tai LAMKOn tutrvastaava. Päiväkirjasta löytyy myös hjeet tutrinnin lpussa kirjitettavaan raprttiin. TUTORTAPAAMINEN Tutrvastaavat järjestävät man alansa tutreille tapaamisen kerran kuussa. Tutrin n tärkeää sallistua tapaamisiin, sillä siellä arviidaan mennyttä timintaa ja suunnitellaan tulevaa. TUTORTUNTI/-VARTTI Fukseille ensimmäisen lukuvuden ajan pidettävä tutreiden ma tunti, jssa käsitellään ajankhtaisia aiheita piskeluun liittyen. Jkaisella tapaamisella n ma teema. Tutrtunnin aikana fukseilla n myös mahdllista kysyä tutreilta mieltä askarruttavia asiita. Tutrtuntien tarkitus n tuda tutrit lähelle piskelijita myös rientaativiikkjen jälkeen. Tutrtuntien suunnitteluun n laadittu ma pas, jka löytyy LAMKO tutr Facebk ryhmästä. TUTORVASTAAVA LAMKOn hallituksessa n tutrvastaava, jka yhdessä tutrsihteerin ja kv-vastaavan kanssa pyörittää tutrtimintaa ja kuluttaa uudet tutrit. Sen lisäksi jkaisella alalla n mat tutrvastaavansa, jtka timivat linkkinä tutreiden ja LAMKOn välillä, järjestävät alakhtaiset kulutukset ja tutrtapaamiset. VERTAISTUTOR Vertaistutrit tutrivat sumenkielisiin kulutushjelmiin saapuvia uusia piskelijita alilla. Tutrit vat piskelijan ppaita erityisesti pintjen alussa, jllin usein uudelle piskelijalle kulun lisäksi myös kaupunki n uusi. Tutr tutustuttaa uuden piskelijan kuluun, piskeluympäristöön sekä muihin piskelutvereihin.

5 TUTORIN TEHTÄVÄT Tutrin tärkein tehtävä n lla uusien piskelijiden vertaistukena eli auttaa heitä ktiutumaan uuteen kuluun sekä tutustumaan uusiin piskelijihin. Tutrit edustavat LAMKia ja LAMKOa timiessaan piskelijan vertaistukena. Tutr saa siis vanhempana piskelijana kerta uusille piskelijille LAMKOsta, LAMKista ja piskelijaelämästä. Tutrin ei kuulu jakaa mia mielipiteitään ikeina vaihtehtina, vaan hänen tulee esittää asiat tdenmukaisesti ja antaa jkaisen piskelijan aikanaan mudstaa mat mielipiteet. Mitä piskelijat, LAMKO ja LAMK sitten dttavat tutrilta? MITÄ OPISKELIJAT ODOTTAVAT TUTORILTA (TUTORKYSELY LAMKO- JA TUTORTOURILLA 2014): Hyvä tutr: - järjestää tekemistä tutritavien kanssa myös malla ajalla tapahtumien ulkpulella - antaa selkeää neuvntaa piskeluun liittyen - n kiinnstunut tutrinnista ja tutritavien asiista ja hyvinvinnista - n avin, ulspäinsuuntautunut, reipas ja rhkaiseva, sallistuva - n läsnäleva, auttava, mukana menssa, hitaa hmmat - n aktiivinen, fukseista hultapitävä - n ilinen, reipas, helpsti lähestyttävä, auttaa mielellään, mukaansa tempaava - n aktiivisesti mukana LAMKOn timinnassa, kiinnstunut ja mtivitunut - n valmis heittäytymään - ei vastaa en tiedä, vaan en tiedä itse, mutta tan selvää ja palaan asiaan MITÄ LAMKO ODOTTAA TUTOREILTA? LAMKO vastaa tutreiden kuluttamisesta ja tutrtiminnan pyörittämisestä LAMKOn ja LAMKin välisen yhteistyöspimuksen mukaisesti, jten se dttaa kaikista eniten, että tutrit hitavat tehtävänsä ja auttavat uusia piskelijita speutumaan. Tutrit vat myös yksi LAMKOn tärkeimmistä markkinintikanavista. Vaikka tutreiden ei vaadita levan LAMKOn jäseniä, kuuluu heidän tehtäviinsä silti edustaa LAMKOa. Tutrin tulee siis tietää, mitä LAMKO n ja tekee, missä LAMKOn timist sijaitsee, miten jäseneksi pääsee ja mistä saa haalarit. Tutr tiedttaa LAMKOn tapahtumista ja kannustaa piskelijaa sallistumaan ja tutustumaan muihin piskelijihin. Tutreilta dtetaan aktiivisuutta, ma-alitteisuutta, kannustavaa asennetta, ystävällisyyttä, kiinnstusta timia muiden kanssa ja pastavaa tetta eikä ripaus hulluuttakaan le pahitteeksi. MITÄ LAMK ODOTTAA TUTOREILTA? Kulu dttaa tutreiden edustavan LAMKia ja levan läsnä erityisesti uusien piskelijiden ensimmäisellä viiklla sekä aina tarvittaessa. Tutrit neuvvat piskelijita päivittäisissä käytännön asiissa sekä auttavat uusia piskelijita ryhmäytymään ja lumaan kuluun psitiivisen piskelun ilmapiirin. Tutrinti ja erityisesti uusien piskelijiden ryhmäyttäminen myös situttaa piskelijita kuluun.

6 OPINTOPISTEET JA TUTORPÄIVÄKIRJA Tutrtiminnasta saa 3 pintpistettä. Opintpisteet saadakseen pitää tutrin pitää kirjaa tutrinnistaan. Kulutuksen yhteydessä tutreille jaetaan tutrpäiväkirja, jhn kirjataan mitä n tehty, millin ja paljn siihen meni aikaa. Tutrpäiväkirjan merkinnöille pitää saada kuittaus tutrinnin asiantuntijalta, LAMKOn hallituksen jäseneltä tai man alan tutrvastaavalta. Kuittauksen kulutuksesta antaa vain LAMKOn edustaja. Tutrvastaavan pitää lla tietinen, kuka tutr n llut tutrimassa missäkin ja millin, jtta hän vi laittaa päiväkirjaan kuittauksen. Tutrpäiväkirjaan kirjataan kaikki tutrintiin käytetty aika. Tutrpäiväkirja palautetaan täytettynä LAMKOn timistn yhdessä tutrraprtin kanssa. Ohjeet raprtin kirjittamiseen löytyvät tutrpäiväkirjasta. Opintpisteet saadakseen täytyy timia tutrina vähintään kaksi lukukautta. TUTORTUNNIT/-VARTIT Tutrtuntej/varttejaa pidetään jkaiselle ryhmälle nin kerran kuukaudessa ensimmäisen lukuvuden ajan. Tapaamisia tulee lukuvudessa kahdeksan syyskuusta huhtikuuhun. Syksyllä alittaville ensimmäinen tapaaminen järjestetään syyskuussa ja viimeinen huhtikuussa. Tammikuussa alittaville vastaavasti ensimmäinen tapaaminen tammikuussa ja viimeinen julukuussa. Alan tutrvastaava spii tutrtuntien ajankhdista alittavien ryhmien tutrpettajien kanssa. Tutrien tapaaminen järjestetään sana ammatillisin saamisen kehittyminen -pintjaksn tunteja niin, että piskelijat vat j valmiiksi paikalla tunnilla. Näin llen mitään erillistä paikkaa tai ajankhtaa kulun jälkeen ei tarvitse spia. Tällä pyritään myös varmistamaan se, että mahdllisimman mni piskelija n paikalla tutreiden pitämissä ryhmätapaamisissa. Tutrtuntien sisällöt n suunniteltu alustavasti vusikelln mukaan, mutta ajankhtaisia aiheita vi tulla lyhyelläkin varitusajalla. LAMKO ja tutrvastaava vastaavat sisältöjen suunnittelusta yhdessä tutreiden kanssa. Jkaisen tutrtunnin lppuun varataan aikaa myös kysymyksille ja keskustelulle. Tutrtunneilla vi kerätä palautetta ja kysymyksiä myös paperilla jllin ne vidaan käsitellä annyymisti. Lisätietja tutrtunneista/varteista saat alasi tutrvastaavalta. TUTORIN TIEDOT JA TAIDOT Tutrin tulee sata ja tietää mnenlaisia asiita. Tähän ppaaseen lemme yrittäneet kta kaiken mahdllisen tiedn, mitä tutrin tulee tietää. Taitja petamme kulutuksessa sekä teriaa yritämme pastaa myös tämän ppaan avulla. TUTORIN ETIIKKA Tutreilla n suuri vastuu. Häntä pidetään isveljenä/siskna, jsta vi ttaa mallia. Tutr n myös ensimmäisiä ihmisiä, jihin uusi piskelija ttaa kntaktia ja jhn hän kkee vivansa turvautua ngelmia khdatessaan. Tutr n pettajiin verrattava vaikuttajapersna, jnka sanmiset muistetaan kk pintjen ajan. Siksi tutrin tulee etukäteen miettiä, mitä hän san ja miten käyttäytyy. Kaikki vaikuttaa siihen, minkälaisena uudet piskelijat näkevät tutrin, kulun, pettajat ja piskelun. Tutr ei saa siirtää piskelijille mia mielipiteitään suraan, vaan hänen tulee antaa piskelijiden itse mudstaa mat mielipiteet. Tutr n vaitilvelvllinen ja hänen tulee lla hienvarainen piskelijiden auttamisessa.

7 Tutrin ei kuulu itse keksiä kaikkiin ngelmiin ratkaisuja, vaan hänen tulee sata pastaa piskelija myös eteenpäin. ESIINTYMISTAITO Tutr jutuu lemaan mnessa tilanteessa esillä ja välillä jpa täysin kaikkien humin keskipisteenä. Tässä muutamia neuvja, jilla esiintymiskamminenkin pärjää tilanteessa hengissä. Kun khtaat uuden ryhmän: - Esittele itsesi: kuka let ja mistä tulet - Anna mat yhteystietsi - Ole avin ja rauhallinen - Tutustuta ryhmäläiset tisiinsa - Muista kaverimaisuus ja huumri! - Ertu juksta - Puhu niin, että muutkin kuulevat - Pidä mielessä säännöt ja kerr ne myös piskelijille! - Luta itseesi! Väärää esiintymistapaa ei le! Js sinua jännittää, niin muista, että uusia piskelijita jännittää luultavasti vielä enemmän. Sinä myös tiedät saavasi asiasi ja hätätapauksessa vit palata asiaan myöhemminkin, jten älä mene paniikkiin, js et kerralla saa kaikkea. JOHTAMINEN Jkainen tutr timii man tutritavan piskelijaryhmän vetäjänä. Sillin n hyvä tietää muutamia perusasiita jhtamisesta. Jhtamisen haasteena n aina ryhmän aktiviminen ja mtivinti. Kuinka mtivit piskelijat timimaan ryhmässä, lähtemään tapahtumiin ja näkemään kulun ulkpulellakin? Järjestä tarpeeksi hjattua timintaa ja kannusta sallistumaan! Kun tutr sallistuu itse timintaan, hän situttaa myös piskelijita timintaan. Eli timi itse ja näytä esimerkkiä. Jhda piskelijita ja neuv heitä timimaan itse. Miten sitten mtivida niitä piskelijita, jita ei kiinnsta timia ryhmässä? Suurimmalla salla syy n yksinkertainen; he eivät tiedä asiista riittävästi. Muista siis tiedttaa aktiivisesti, mitä tapahtuu, missä, millin, ketkä ja miksi. Osa piskelijista taas ei timi, kska he eivät pysty. Anna heille siis valmius timia ja anna lisätieta sekä mahdllista sallistuminen; mieti esimerkiksi yhteisten aktiviteettien ajankhtaa kaikille spivammaksi. Opiskelijista n vain pieni sa niitä, jtka eivät halua timia. Kannusta heitä ja ta myös heidät saksi prukkaa. Ota myös selvää mistä vastahakisuus jhtuu. ONGELMATILANTEET JA NIIDEN RATKAISU Tutrille vi tulla mnenlaisia ngelmatilanteita eteen. Osa ngelmista n piskelijiden khtaamia, jihin he hakevat tutreilta ratkaisua, ja sa taas tutreiden khtaamia ngelmia, jihin he tarvitsevat apua. OPISKELIJOIDEN KOHTAAMIA ONGELMIA Opiskelijiden ngelmat uudessa kulussa liittyvät yleensä kuluun ja ilmapiirin kulussa. Opinnt ketaan välillä ngelmaksi; ei esimerkiksi tiedetä, mitä kursseja pitäisi käydä, mistä kursseista vi saada hyväksilukuja tai mitä kieliä kannattaisi valita. Tutrin kannattaa kerta piskelijalle mista kkemuksistaan esimerkiksi, että tämä ja tämä kurssi li tdella hyvä, ja tussa kurssissa keskitytään pääasiassa siihen ja

8 siihen. Älä jaa piskelijille mia negatiiviisia kkemuksia, vaan anna heidän itse mudstaa mielipiteensä. Keskity kertmaan faktja, hjaa piskelija eteenpäin esimerkiksi lisäinfrmaatin saamista varten. Js et tiedä jstain asiasta, niin hjaa piskelija eteenpäin; älä jätä häntä yksin ngelmien kanssa. Js et heti tiedä kenelle piskelijan visi hjata lupaa palata asiaan myöhemmin, ta asiasta selvää ja palaa asiaan myöhemmin. Oppaan lpusta löytyy lista tärkeistä yhteystiedista ja vit myös kysyä neuvja LAMKOn hallituslaisilta ja työntekijöiltä. Hiljaisemmat uudet piskelijat jäävät helpsti syrjään uudessa ympäristössä, js heillä ei le rhkeutta mennä ryhmän mukana. Mieti, miten saisit tällaiset piskelijat mukaan prukkaan. Ole itse aktiivinen ttamaan heihin kntaktia ja varmista, että kukaan ei jää yksin. Mieti myös minkälaisia asiita teette ryhmässä; kaikkia ei kiinnsta juhliminen ja bileet. Yhteistä mukavaa tekemistä n esimerkiksi keilaaminen ja erilaiset pelit. TUTORIN KOHTAAMIA ONGELMIA Jkainen tutr khtaa erilaisia ngelmia. Kaikkia ngelmia ei teta niin vakavasti, mutta usein sellaisista jää piskelijille hun maku suuhun. Vaikka tutr hyvin viisas nkin, ei hänkään aina tiedä ikeaa vastausta kaikkeen. Tutrin tulee silti lla itse aktiivinen ja ttaa asiista selvää. Opettele myös jakamaan ngelmakkemuksesi muille, ja miettikää yhdessä mahdllisia ratkaisuja. Muistakaa kuitenkin sujella piskelijiden yksityisyyttä ja puhukaa asiista hienvaraisesti. Yksi suurimmista tutrinnin haasteista n ryhmähengen luminen. Millä saadaan ne hiljaiset piskelijat mukaan? Millä ryhmä saadaan timimaan yhteen kun ketään ei tunnu kiinnstavan mikään? Tutrin ei pitäisi luvuttaa, näistä yleensä jää sellainen fiilis piskelijille, että ei sitä tutria le näkynyt ikinä missään. Mieti minkälaisia tapaamisia visitte järjestää kulussa, visittek mennä esimerkiksi yhdessä syömään rukatunnilla? Pienilläkin yhteisillä asiilla n suuri merkitys. RYHMÄNOHJAUS JA RYHMÄYTTÄMINEN Uuden piskelijaryhmän ryhmäytyminen n tärkeää, kska hyvin ryhmäytyneessä ryhmässä jkaisen piskelijan n hyvä lla. Tutrit vivat auttaa ryhmää ryhmäytymään. Oppaan lpusta löydät tutrin leikkipankin, jhn n kttu erilaisia leikkejä eri tilanteisiin. MITÄ RYHMÄYTTÄMINEN ON? Ryhmäyttäminen: erilaisiin timinnallisiin menetelmiin perustuva prsessi, jnka avulla ryhmän turvallisuus vaiheittain kasvaa. (Aalt, 39.) Ryhmäyttäminen: prsessi, jssa ryhmän jäsenten välistä keskinäistä tuntemista, luttamusta, turvallisuutta ja viestintäkykyä tietisesti kehitetään. (MLL, 8.) Ryhmäyttäminen n tärkeä sa tutrin timintaa. Uudet piskelijat eivät tunne vielä tisiaan, jten tutrilla n tärkeä rli piskelijiden ryhmäyttämisessä. Nekin piskelijat, jtka helpsti syrjäytyvät ja jäävät sivuun timinnasta pitäisi saada saksi uutta ryhmää.

9 Ryhmäytyminen eli prsessi, jnka tulksena uudet piskelijat alkavat timia ryhmänä ja ryhmässä, kestää aikansa ja vaatii yhdessäla ja tutustumista. Tutr vi edistää uusien piskelijiden ryhmäytymistä helpttamalla ryhmän jäsenten tutustumista tisiinsa ja tuttamalla ryhmälle yhteisiä kkemuksia. Eli ensimmäisten viikkjen tutustumisleikit ja muut tapahtumat vat tärkeässä sassa. On tärkeää, että tutr pettelee tuntemaan sen ryhmän, jnka tutrina timii. Tutrin kannattaa yrittää siis tutustua jkaiseen ryhmänsä jäseneen ja petella ainakin heidän nimensä. Kun tuntee ryhmänsä jäsenet, n helpmpaa ymmärtää myös heidän timintaansa ryhmänä. MIKSI RYHMÄYTETÄÄN? - hyvä yhteishenki mtivi tulemaan kuluun - kiusaaminen vähenee kun ryhmällä n hyvä yhteishenki - piskelija situtuu kuluun ja ryhmään - kaikki uskaltavat tuda äänensä esiin - ehkäisee klikkien syntymistä - lu turvallisuutta ryhmään MISTÄ TUNNISTAA TURVALLISUUTTA RYHMÄSSÄ: - elekieli n avinta (vrt. varautunut) - sijittuminen ryhmässä (asettuuk ihminen lähelle vai kauas muista) - fyysinen läheisyys (n helppa kskea) - nauru ja vapautuneisuus OHJAAJA TURVALLISUUDEN LUOJANA: - lemus ja timinta - spimukset (timintatapa-, vaitil-, luttamus- ) ei le pakk sallistua llaan ajissa paikalla kska pidetään taut - mahdllisuus purkaa tunteet, esim. fiiliskierrksen avulla - myönteinen asenne (ennakkluult sivuun) - myönteinen palaute

10 HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY - Selvitä ryhmän kk ja käytettävissä levat tilat hyvissä ajin - Mikä n timinnan tavite: tutustuminen, yhteishengen kasvattaminen, jku muu? - Suunnittele etukäteen ryhmiinjakmenetelmät, leikit ja miten hjeistat. On hyvä, js n leikkinyt leikkejä itse ennen kuin hjaa niitä. - Valmistaudu siihen, että aika ei riitä tai sitä n liikaa. Mitä jätetään pis js kaikkea ei ehdi? Mitä varalla js aikaa jää? - Varaa kaikki tarvittavat välineet etukäteen. KUN OHJAAT RYHMÄÄ - Ohjaa ryhmä esimerkiksi piiriin, jllin kaikki sallistujat näkevät tisensa. - Aluksi kerr ryhmälle kuka let, mitä teet ja miksi let nyt täällä (ryhmän tavitteet). - Kerr myös hjelma, aikataulut ja yhteiset pelisäännöt. - Js ryhmä ei tunne tisiaan, n hyvä alittaa esittelykierrksella: jkainen saa puheenvurn ja tulee kuulluksi. - Mieti etukäteen, miten jaat ryhmät (js tarvetta) ja miten hjeistat leikit. - Ohjeistuksen tulisi lla selkeä, tarpeeksi lyhyt ja kuuluvalla äänellä esitetty. - Ihannekk ryhmäytettävälle ryhmälle n 8-18 (jaa ist prukat pienryhmiin). RYHMÄN VAIHEET Jkainen ryhmä käy läpi erilaisia vaiheita, ja tutrin rli vaihtelee eri vaiheissa. ALOITUSVAIHE Opiskelun alkuvaiheessa ryhmän timinta n vielä kankeaa ja piskelijat hakevat paikkaansa ryhmässä. Opiskelijat vat varautuneita, mutta kuitenkin uteliaita tisiaan khtaan. Ryhmän jäsenille n tärkeää tuntea lnsa turvalliseksi, ja tässä vaiheessa tutr n se henkilö, jhn turvaudutaan. Alitusvaihe nkin tutrin kannalta kaikista tärkein ryhmän mudstumisen vaihe, sillä ryhmän mututuminen riippuu paljlti tutrin timista ja siitä ilmapiiristä, jnka tutr nnistuu ryhmän keskuuteen lumaan. Tutrin pitää lla hyvin valmistautunut ja alitteellinen ryhmän mudstumisessa. TOIMINTAVAIHE Timintavaiheessa ryhmähenki alkaa mudstua ja ryhmän ilmapiiri vapautuu. Ryhmän jäsenet vat kiinnstuneita timimaan yhdessä ja tutrin kannattaakin hyödyntää tätä massa timinnassaan. Tutrit vivat esimerkiksi järjestää ryhmälle vapaamutisempia tapaamisia myös

11 piskeluajan ulkpulella. Vähitellen tutr vi alkaa delegida vastuuta ryhmän kkntumisista ja timinnasta ryhmän jäsenille, mutta seuraa edelleen ryhmän timintaa sivusta. Ryhmän jäsenet alkavat tuntea ryhmän makseen ja ryhmään mudstuu me- henki. Rlit alkavat myös mudstua, esimerkiksi ryhmän jhtaja alkaa erttua juksta. Tutrin n tässä vaiheessa hyvä hulehtia siitä, että hiljaisemmatkin ryhmän jäsenet saavat äänensä kuuluviin eikä kukaan jää ryhmän ulkpulelle. Valitettavasti ryhmän mudstuminen ja timinta eivät aina kulje tasaisesti. Ryhmä saattaa kkea knfliktivaiheen, jllin ryhmän sisällä n erilaisia liittumia ja valtataistelua. Tällöin tutrin n sattava timia diplmaattina ja yrittää saada sapulet keskustelemaan. Tärkeää n, että tutr jää pulueettmaksi eikä lähde mukaan riitihin! Ryhmä vi khdata myös tasaantumisvaiheen, jllin ryhmältä lppuu innstus timia yhdessä. Tällöin ryhmän jäsenet eivät ke ryhmän antavan mitään. Tällaisessa tilanteessa tutrin n pyrittävä lumaan uudelleen yhteishenkeä, antamaan ryhmälle yhteisiä tehtäviä ja järjestämään tapaaminen tunnelman piristämiseksi. ITSENÄISTYMISVAIHE Tässä vaiheessa ryhmä timii j ilman tutrin apua. Tutrin kannattaa kuitenkin tavata ryhmää vielä muutaman kerran ja spia yhdessä siitä, että tutr jättäytyy taka-alalle. Tutrin n hyvä krstaa sitä, että hän n edelleen tarvittaessa ryhmän käytettävissä. Vaikka pintjen alkuvaiheen tutrinti keskittyy ensimmäisiin piskeluviikkihin, tutrin tulee spia jitakin tapaamisia ryhmän kanssa vielä myöhemmällekin ajankhdalle. Usein alkuvaiheen kaaksen jälkeen piskelijilla nusee mieleen sellaisia kysymyksiä, jita ei alussa tajunnut kysyä.

12 Tutrinnin vusikell Tukkuu alakhtaiset tutrkulutukset uusien ja vanhjen tutreiden tutustumista syksyn suunnittelua tutrkirjeen suunnittelu syksyllä alittaville piskelijille Kesäkuu pääsykkeet alilla lepa ja lmaa Heinäkuu tutrkirjeet lähtevät syksyllä alittaville piskelijille lepa ja lmaa Elkuu tutr kick ff alakhtaiset tutrtapaamiset Fuksiaisrastien suunnittelu sa uusista piskelijista alittaa Syyskuu uudet piskelijat alittavat aljen mat ryhmäytykset, inft ja fuksitapahtumat Fuksiaiset alakhtaiset tutrtapaamiset tutrhaku alkaa Lkakuu alakhtaiset tutrtapaamiset tutrtunnit/-vartit tutrhaku päättyy

13 Marraskuu alakhtaiset tutrtapaamiset tutrtunnit/-vartit pääsykkeet tammikuussa alittaville alille tutrkirjeet tammikuussa alittaville piskelijille uusien tutreiden kulutukset Julukuu alakhtaiset tutrtapaamiset tutrtunnit/-vartit tutreiden pikkujulut Tammikuu LAMKOn hallituksen uudet vastaavat alittavat alakhtaiset tutrtapaamiset tutrtunnit/-vartit uudet piskelijat alittavat alilla Helmikuu tutrhaku alkaa LAMKO/Tutr Tur alilla alakhtaiset tutrtapaamiset tutrtunnit/-vartit Maaliskuu tutrhaku päättyy alakhtaiset tutrtapaamiset tutrtunnit/-vartit Huhtikuu uusien tutreiden kulutukset alakhtaiset tutrtapaamiset tutrtunnit/-vartit

14 TOUKOKUU - Alakhtaiset tutrkulutukset Uudet tutrit n kulutettu ja n aika perehdyttää heidät man alanne timintatapihin. Alakhtaisen kulutuksen lisäksi nyt lisi hyvä tehdä yhdessä tutrintisuunnitelma syksylle. Tukkuun tapaamisessa vi myös rentutua ja virkistäytyä malla prukalla ja vetää kulunut vusi pakettiin. - Tutrkirjeet syksyllä alittaville piskelijille Vitte kirjittaa yhdessä tervetulkirjeen valituille piskelijille j kevään lpussa, heti kun syksyn aikataulut n svittu. Kirjeessä n hyvä kerta jitakin tärkeitä päivämääriä, kuten fuksiaisten ja mahdllisten alan mien fuksitapahtumien. Seuraavalta sivulta löydät esimerkin tutrkirjeestä. - Uusien ja vanhjen tutreiden tutustumista Olette saaneet jukknne uusia tutrinalkuja, ttakaa heidät avsylin vastaan ja tivttakaa tervetulleiksi jengiin. - Syksyn suunnittelua Tukkuun lppuun mennessä lisi hyvä lla tiedssa uusien piskelijiden ensimmäisen viikn hjelma ja tutreiden rli ja tehtävät.

15 Esimerkki tutrkirjeestä KESÄKUU - Pääsykkeet Opiskelijiden ensimmäinen khtaaminen tutreiden kanssa n mnesti pääsykkeissa. Tutrit vivat hjata hakijita ikeisiin tilihin ja neuva esimerkiksi missä vat vessat ja mistä saa rukaa. Hakijita jännittää, jten tutreiden n hyvä kierrellä juttelemassa ja rentuttamassa tunnelmaa. On hyvä js pääsykkeissa n mukana samaa alaa piskelevia tutreita, kska mnesti hakijat haluavat kysellä piskeluun liittyviä asiita.

16 - Lepa ja lmaa Pääsykkeiden jälkeen tutrit saavat parin kuukauden ajan nauttia kesästä ja kerätä vimia syksyä varten. HEINÄKUU - Lepa ja lmaa Syyskuussa n edessä tutreiden vuden tiukin puristus, lepää siis nyt jtta jaksat! ELOKUU - Tutr kickff Vusi plkaistaan käyntiin kaikille tutreille pakllisella kickffilla. Ohjelmassa ainakin syksyn aikatauluja ja fuksiaisrastien testaamista. - Fuksiaisrastien suunnittelu Valitkaa jukstanne tutrit, jtka vat pitämässä fuksiaisrastia. Saatte suunnitteluun hjeet hallituksen huvivastaavalta. - Alakhtaiset tutrtapaamiset Tutreiden n hyvä tavata j ennen uusien piskelijiden alittamista. Kerratkaa syksyn aikataulut: mitä tapahtuu, millin ja missä ja ketä tutreita n tulssa paikalle. - Osa uusista piskelijista alittaa Ainakin ssterkalla meiningit alkavat j elkuun pulella! SYYSKUU - Uudet piskelijat alittavat Olkaa paikalla ensimmäisenä päivänä ja mahdllisuuksien mukaan mahdllisimman paljn kk ensimmäisen viikn aikana. Olkaa ensimmäisenä päivänä ajissa kululla! Mnet uudet piskelijat tulevat hyvin ajissa paikalle, kska eivät halua lla myöhässä ensimmäisenä päivänään. Spikaa siis tutreiden kesken, ketkä vat aamulla ttamassa uusia piskelijita vastaan. Pitäkää tutrpaitaa ja nimilappua, mistä piskelijat tunnistavat teidät. Neuvkaa heidät ensimmäiseen lukkaan ja vastatkaa kysymyksiin. Vitte myös tehdä kylttejä jissa n hjeita. - Aljen mat ryhmäytykset, inft ja fuksitapahtumat Tutrit saattavat lla mukana infissa, ryhmäytyshmmissa, kaupunkikierrksella tai jllakin malla vapaa-ajan hjelmallaan. - Fuksiaiset Kannustakaa uusia piskelijita lähtemään mukaan kiertämään rasteja ja tutustumaan tisiinsa. - Tutrhaku alkaa

17 - Alakhtaiset tutrtapaamiset Keskellä tiukinta rutistusta n hyvä kkntua yhteen ja vielä kerran kerrata mitä tapahtuu uusien piskelijiden ensimmäisten viikkjen aikana. LOKAKUU - Alakhtaiset tutrtapaamiset Kun kulunalkuhässäkästä n selvitty, n hyvä pysähtyä miettimään, mikä tutreiden timinnassa nnistui ja mitä kannattaa vielä kehittää ensi kertaa varten. Jka vusi tulee palautetta, että tutrit katavat ensimmäisen viikn jälkeen. Nyt kannattaa phtia, miten tutrit visivat näkyä piskelijiden arjessa myös lppuvuden aikana. Jillakin alilla n tulssa pääsykkeet marraskuussa, kerratkaa timintahjeet ja ketkä tutreista pääsevät paikalle. - Tutrtunti/-vartti Ensimmäiset kuluviikn vat fukseilla takana ja rientaativiiklla saadut inft j unhtuneet. Nyt n hyvä kerrata perusasiita ja vastata piskelijiden kysymyksiin - Tutrhaku päättyy MARRASKUU - Alakhtaiset tutrtapaamiset Julu lähestyy tänäkin vunna yllättävän npeasti. Visivatk tutrit järjestää kk laitkselle yhteiset pikkujulut tai muuta hjelmaa? Nyt n aika suunnitella! Lisäksi js alallasi alittaa uusia piskelijita tammikuussa, heidän rientaativiikknsa hjelma kannattaa lla selvillä tässä vaiheessa. - Tutrtunti/-vartti Kiinnstaisik tehdä jtain muutakin piskelujen hella? Kiinnstaisik tutrtiminta tai vaikka piskelijakunnan timinta? - Pääsykkeet tammikuussa alittaville alille Pääsykkeet tammikuussa alittaville piskelijille. Alittavien piskelijiden määrä vaihtelee alittain. Kaikkiin kulutushjelmiin ei teta piskelijita talvella. - Tutrkirjeet tammikuussa alittaville piskelijille Mitä lette suunnitelleen uusien piskelijiden päänmenksi? Kerr se heille j etukäteen kirjeellä, niin saavat varata kalenterista tilaa. - Uusien tutreiden kulutukset

18 JOULUKUU - Alakhtaiset tutrtapaamiset Julukuussa vi taas keräillä fiiliksiä syksyltä ja valmistautua jululmaan esimerkiksi tutreiden milla pikkujuluilla. Visik myös fuksien tunneilla käydä pyörähtämässä ja juttelemassa tunnelmista ensimmäisten kuukausien jälkeen? - Tutrtunti/-vartti Miten piskelijilla n hallussa LAMKin järjestelmien käyttö? Olisik paikallaan pikainen kertaus Respasta, Yammerista, lukkakneesta yms TAMMIKUU - LAMKOn hallituksen uudet vastaavat alittavat - Alakhtaiset tutrtapaamiset Alan tutrvastaava järjestää alakhtaiset tutrtapaamiset jka kuukausi. Olethan paikalla, sillä tapaamisissa suunnitellaan tulevia tutrtapahtumia ja esimerkiksi ryhmäytystilaisuuksia. - Tutrtunti/-vartti Js tentti nkin mennyt pieleen, miten sallistun uusintatenttiin? Entä mitä Lahdessa vi tehdä vapaa-ajalla? - Uudet piskelijat alittavat liiketaludella ja ssterkalla Näiden aljen tutreilla riittää taas tekemistä ryhmäytyksissä ja fuksitapahtumien järjestämisessä. HELMIKUU - Tutrhaku alkaa On taas aika rekrytä uusia tutreita! Keväällä haussa vat niin vertais-, kv- kuin degreetutritkin. Kiertäkää lukissa pitämässä infja, nykikää ptentiaalisia tyyppejä hihasta, hyödyntäkää ssiaalista mediaa ja keksikää mia tapja tehstaa hakua. Mielikuvitus n rajana! - Alakhtaiset tutrtapaamiset Helmikuun tapaamisessa aiheina varmasti ainakin pian alkava tutrhaku, mitä kaikkea sitä varten vikaan keksiä? - Tutrtunti/-vartti LAMKOn tutrhaku n täällä taas! Nyt n aika lpettaa jahkaaminen ja hakea tutriksi. Mitä tutrit sitten ikein tekevätkään? MAALISKUU - Tutrhaku päättyy Hakijat haastatellaan ja valituille ilmitetaan kulutuksen ajankhdat.

19 - Alakhtaiset tutrtapaamiset Pitäisikö keväällä järjestää vielä vuden päättäjäistapahtuma fukseille? Nyt n aika alittaa suunnittelu! Maaliskuun tapaamisessa myös valitaan seuraava tutrvastaava. - Tutrtunti/-vartti Visik kesällä tehdä muutakin, kun töitä? Vaihtehdn tarjavat LAMKin kesäpinnt HUHTIKUU - Uusien tutreiden kulutukset Pian lasketaan irti jälleen uusi erä innkkaita uusia tutreita! Kulutukseen kuuluu iltakulutus ja wrkshpit sekä tietenkin ryhmäytymisleiri. - Alakhtaiset tutrtapaamiset Huhtikuussa n hyvä hetki pysähtyä phtimaan mennyttä vutta: mikä nnistui, minkä lisi vinut hitaa paremmin. Nyt n aika alittaa syksyn suunnittelu ja valmistautua lppukevääseen ja pääsykkeisiin. Pitäisikö suunnitella tutreille ma vudenpäättäjäistilaisuus? - Tutrtunti/-vartti Olisik yhteenvedn paikka? Miten ensimmäinen piskeluvusi n sujunut? Olisik palautetta annettavana kululle? Kulun palautekanavien läpikäynti. - LAMKOn kiitstapahtuma tutreille

20 OPISKELIJAKUNTA LAMKO LAMKO kuluttaa kaikki tutrit ja tutrit edustavat LAMKOa. Siksi jkaisen tutrin n hyvä tietää mikä LAMKO n ja mitä se tekee. MIKÄ LAMKO ON? LAMKO n Lahden ammattikrkeakulun piskelijakunta. LAMKO ajaa siis LAMKin piskelijiden etua. LAMKOn tärkein tehtävä n piskelijiden edunvalvnta, mutta sen lisäksi LAMKO edistää piskelijiden hyvinvintia muun muassa erilaisten tapahtumien, liikuntapalveluiden, kulttuuripalveluiden ja bileiden avulla. LAMKO julkaisee myös maa Lamkma -lehteä kerran vudessa. Sen lisäksi LAMKO kuluttaa tutrit, jiden tehtäviin kuuluu LAMKOn edustaminen. LAMKOn hallituksen jäseniä n mukana erilaisissa LAMKin työryhmissä sekä LAMKin hallituksessa. LAMKO edustaa piskelijita myös valtakunnallisesti ja vaikuttaa SAMOKin timintaan, jka ajaa asiita edelleen maan päättäjille asti. LAMKOn vusittaiset timintasuunnitelman hyväksyy edustajist, jnka taas valitsee LAMKOn jäsenet, jtka vat jäsenmaksun maksaneita LAMKin piskelijita. Eli LAMKO tekee sitä mitä te piskelijat haluatte LAMKOn tekevän! LAMKOn timijat kstuvat kaikki piskelijista sihteeriä ja asiantuntijaa lukuun ttamatta. LAMKOn pääsihteeri vastaa timinnan päivittäisestä pyörimisestä, esimerkiksi piskelijakrttien tilaamisesta ja jäsenetujen hankinnasta. Tutrinnin asiantuntija hitaa tutrhaun, -haastattelut ja kulutukset yhdessä hallituksen tutr- ja kv-vastaavien kanssa. Opiskelijita LAMKOssa timii hallituksessa, edustajistssa ja jastissa. EDUSTAJISTO Ylintä päätäntävaltaa piskelijakunnassa käyttävä edustajist pitää sisällään 15 LAMKilaista piskelijaa (+ 10 varajäsentä). Edustajistn timikausi kestää kalenterivuden ja vuden aikana edustajist kkntuu keskimäärin 4-6 kertaa. Edustajistn jäsenten pitää lla LAMKOn jäseniä. Opiskelijat asettuvat itse ehdlle, ja js hakijita vain n tarpeeksi, järjestetään vaalit. Edustajistn vaaleissa saavat äänestää kaikki LAMKOn jäsenet. Edustajistn tehtäviin kuuluu hallituksen jäsenten valitseminen, timintasuunnitelman ja budjetin hyväksyminen sekä kaikki muut isn linjan päätökset. Edustajistn tehtäviin kuuluu myös hallituksen valvminen. Edustajist valitsee vusittain piskelijaedustuksen LAMKin hallitukseen. HALLITUS Hallitus kstuu täysin piskelijista. Hallitukseen timijat valitaan aina kalenterivudeksi kerrallaan. Hallitus n myös se edustus, mikä LAMKOsta usein näkyy ulspäin. Hallitus n niin santtu työjuhta. Hallituksen jäsenet jakautuvat seuraaville vastuualueille: puheenjhtaja, varapuheenjhtaja, ssiaaliplitiikka, kulutusplitiikka, tutrinti, kansainvälisyys, viestintä, liikunta, huvi sekä kulttuuri. Jkaisella hallituksen jäsenellä n mat tehtävänsä maan vastuualueeseensa liittyen. Puheenjhtaja ja varapuheenjhtaja Puheenjhtajist jhtaa, valv ja hjaa hallituksen timintaa. Sen lisäksi se pitää edustajistn ajan tasalla hallituksen timinnasta. Puheenjhtaja timii piskelijaedustajana LAMKin hallituksessa.

21 Ssiaalipliittinen vastaava Ssiaalipliittinen vastaava vastaa piskelijiden hyvinvintiin liittyvistä asiista. Hyvinvintiin vaikuttavia tekijöitä n paljn, jten myös tämä sektri n kvin mninainen. Ssiaaliplitiikkaan liittyy mm. piskelijiden terveydenhult, timeentul (eli esim. pinttuki), yhdenvertaisuus, tasa-arv ja asuminen. Ssiaalipliittisen vastaavan tehtäviin kuuluu lla selvillä asiiden nykytilasta sekä kehittää piskelijiden hyvinvintia eteenpäin. Kulutuspliittinen vastaava Kulutuspliittisen vastaavan tehtäviin LAMKOssa kuuluu esimerkiksi LAMKin petuksen laadunseuranta. Sen takia nkin hyvin tärkeää, että piskelijat antavat meille aktiivisesti palautetta, jtta vimme ajaa kaikkien aljen asiita tasapulisesti eteenpäin. Kulutuspliittinen vastaava n usein jäsenenä työryhmissä, jissa suunnitellaan kulutuksen rakennetta tai, jissa arviidaan nykyisen kulutustilanteen laatua. Liikuntavastaava LAMKOn liikuntavastaava vastaa esimerkiksi liikuntatapahtumien järjestämisestä sekä liikuntavurjen ylläpidsta yhdessä liikuntajastn kanssa. Liikuntavastaavan tehtäviin kuuluu myös liikuntamahdllisuuksien eteenpäin kehittäminen. Liikuntavastaava tekee tiivistä yhteistyötä LAMK Sprtsin kanssa. Tapahtumavastaava Huvivastaava n yksi hallituksen näkyvimpiä timijita LAMKOlla. Huvivastaava vastaa piskelijabileiden järjestämisestä. Apuna tapahtumavastaavalla n huvijast, jnka jäsenet suunnittelevat innlla erilaisia tapahtumia ja tapahtumien hjelmia. Opiskelijabileitä n nin 7-9 kertaa vudessa. Osa tapahtumista tteutetaan piskelijiden mudstamien prjektiryhmien kanssa. Tutrvastaava Tutrvastaava vastaa yhteydenpidsta LAMKOn ja erialjen tutrvastaavien ja vertaistutreiden välillä. Tutrvastaavan tärkein tehtävä n kuluttaa uudet tutrit yhdessä tutrinnin asiantuntijan kanssa ja lla heidän tukena ja apuna ngelmatilanteissa. Tutreita kulutetaan vusittain , jten tutrvastaavalla n is määrä ihmisiä rganisitavana. Sen takia aljen tutrvastaavat vatkin tärkeässä rlissa. Kansainvälisyysvastaava Kansainvälisyysvastaava, eli kv-vastaava vastaa KV- ja degree-tutreiden kulutuksesta yhdessä tutrinnin asiantuntijan kanssa. Kv-vastaavan tehtäviin kuuluu myös kansainvälisille piskelijille järjestettävien tapahtumien rganisinti sekä kansainvälisten piskelijiden edunvalvnta. Kv-sektriin kuuluu tapahtumien lisäksi Husehld bx -palvelu, jta hitaa tutrinnin asiantuntija. Kv-vastaava timii yhteistyössä tutrvastaavan kanssa. Viestintävastaava Viestintävastaava n Lamkma-lehden päätimittaja ja vastaa lehden sisällöstä ja kehittämisestä yhdessä viestintäjastn kanssa. Viestintävastaavan tehtäviin kuuluu myös LAMKOn viestinnän kehittäminen. JAOSTOT LAMKOssa hallituslaisten apuna timii tapahtuma-, liikunta- ja viestintäjast, jiden timinnasta saa lisätieta hallituksen jäseniltä.

22 TUTORTOIMINTA Seuraavilta sivuilta löydät ideita tutrtimintaan ja tilaa kirjata ylös tutreiden timintasuunnitelman. PÄÄSYKOKEET Aika: Paikka: Sisältö: Vastuunjak: UUSIEN OPISKELIJOIDEN ORIENTAATIOVIIKKO Aika: Paikka: Sisältö: Vastuunjak:

23 RYHMÄYTYS Aika: Paikka: Sisältö: Vastuunjak: KOULUKIERROS Esittele ainakin: rukala liikuntatilat mahdllinen LAMKOn timist piskelijiden tauktilat pinttimist auditri tärkeät lukat pettajien työtilat tietkeskus / kirjast vahtimestareiden palvelut atk-lukat miten tilja vi varata Aika: Paikka: Sisältö: Vastuunjak:

24 KAUPUNKIKIERROS Esittele Lahden paikat ja palvelut, jtka vat piskelijille hyödyllisiä/näkemisen arvisia. Varaa aikaa tutritavien kysymyksille. Kierrksen vi päättää esim. menemällä syömään yhdessä, harrastamaan liikuntaa yhdessä tms. Linja-aut- ja juna-asema ja linja-autpysäkit Terveyskeskus Apteekki Kirjast Kela Psti Pankki Yökerht Pliisi Liikuntapaikat jne. Aika: Paikka: Sisältö: Vastuunjak:

25 JÄRJESTELMÄINFO (REPPU, RESSU JNE.) Aika: Paikka: Sisältö: Vastuunjak: OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI Kysele tutritavien pintjen alun tuntemuksia. Pyri löytämään vastauksia mahdllisiin eteen tuleviin ngelmiin. Tämän ei le tarkitus lla kuulustelutilaisuus, vaan renta yhdessäla, jnka lmassa saa ihmiset helpmmin kertmaan mia kuulumisiaan. Mietityttäviä asiita vi ensin phtia pienryhmissä ja lpuksi ismmalla prukalla. Vitte myös mennä esim. harrastamaan jtain. Aika: Paikka: Sisältö: Vastuunjak:

26 TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMINEN Tutrit järjestävät - ja heiltä myös tivtaan jatkuvasti enemmän - erilaisia tapahtumia. Aina tapahtumien ei tarvitse lla suuria ja valtavasti järjestelyjä vaativia. Myös tutreita kannattaa muistuttaa, että tapahtumaksi riittää yhteinen keilausilta, leffassa käynti tai peli-ilta. Tämän tyyppiset tilaisuudet eivät vaadi tutreilta muuta kuin sen, että fuksit kutsutaan mukaan. Jskus tutrit järjestävät kuitenkin myös ismpia tapahtumia, kuten fuksien ryhmäytystapahtumat tai kk alan pikkujulut. Tutreilla n käytettävissään Lamkn Llama Lunge Niemen kampuksella, mutta js tilaa tarvitaan enemmän, kannattaa selvittää erilaisia mahdllisuuksia. Kysy vinkkejä muilta vastaavilta ja Lamkn tutr- ja kv-vastaavilta sekä tutrsihteeriltä. Mnet tilat (esimerkiksi saunatilat) vat maksullisia, selvitä nk kululta mahdllista saada avustusta tilavukraan. Muutaman eurn pääsymaksulla tapahtuman kulut n helpp kattaa. Tilan lisäksi tapahtuman hjelma ja markkininti kannattaa suunnitella hulella. Ota humin ainakin seuraavat asiat: - aikataulut - kenelle tapahtuma n tarkitettu - tapahtuman tavite määrä hjelman laadun ja määrän (vrt. fuksien ryhmäytymistapahtuma / hengailuilta) - tehdäänkö tapahtumasta julisteita / flyereitä, ludaank Facebk-tapahtuma, käydäänkö pitämässä lukissa infja - tapahtuman suunnittelu ja markkininti tulee alittaa mahdllisimman aikaisin - mitä tutrit tekevät, kuinka paljn tutreita tarvitaan paikalle Aika: Paikka: Sisältö: Vastuunjak:

27 UUSIEN TUTOREIDEN REKRYTOINTI Uusien tutreiden rekrytinti n melk paljn vanhjen tutreiden vastuulla. Vitte käydä pitämässä infja lukissa, sallistua LAMKO-turille tai laittaa man ständin pystyyn. Kirjaa tähän ylös suunnitelma rekrytimiseen: Aika: Paikka: Sisältö: Vastuunjak:

28 LÄHTEET Aalt, M Ryppäästä ryhmäksi. Ryttylä: My Generatin. LAMKO Edustajist [viitattu ]. Saatavissa: Leskinen, E Ryhmä timimaan! Vinkkejä tutustumiseen, ppimiseen ja yhteistyöhön. Jyväskylä: PSkustannus. Lähteinen-Kyykkä, Merja Uusien piskelijiden pienryhmätiminnan pas [viitattu ]. Helsinki: Ylippilaiden terveydenhultsäätiö. Saatavissa: Pienryhmahjaajan_pas.pdf Mannerheimin lastensujeluliitt Kuulun! Välineitä ryhmän timinnan tukemiseen [viitattu ]. Saatavissa: 0Kuulun_www.pdf Ryhmäyttämispas. IDEOITA JA VINKKEJÄ SAATU MYÖS: Hakala, S Vertaistutrin pas. Helsinki: Humanistisen ammattikrkeakulun piskelijakunta HUMAKO. Hämeen ammattikrkeakulun piskelijakunta HAMKO Tuutrikirja. Kanniainen, J-P., Lyytikäinen, T Tuutrin käsikirja. Oulu: Oulun ammattikrkeakulun piskelijakunta OSAKO. Mikkelin ammattikrkeakulun piskelijakunta MAMOK. Tuutrin käsikirja. Sal-Juppila, S Pienryhmätiminnan käsikirja. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikrkeakulun piskelijakunta JAMKO. Viljamaa, M., Ishanni, J., Sal, H TUTTI. Tutrin tuki ja turva [päivitetty versi]. Vantaa: Laureaammattikrkeakulun piskelijakunta LAUREAMKO.

29 TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA OPISKELIJAKUNTA LAMKO Timistt: Fellmannia 4. krs Kirkkkatu 27 Niemen kampus, C-siipi 2. krs Niemenkatu 73 Pääsihteeri Puheenjhtaja Tutrvastaava Huvivastaava Liikuntavastaava Viestintävastaava Asiantuntija, hjaus ja viestintä Varapuheenjhtaja Kv-vastaava Ssiaalipliittinen vastaava Kulutuspliittinen vastaava Kulttuurivastaava OPPILAITOSPASTORIT Oppilaitspastrit vat timineet Lahden ammattikrkeakulussa sen perustamisesta lähtien. Keskeinen tavite n piskelijiden ja myös henkilökunnan hyvinvinnin tukeminen elämän mnenlaisissa tilanteissa. Luttamukselliset keskustelut, yhteisöllisyyden rakentaminen ja läsnäl ammattikrkeakulun arjessa ja juhlassa n ppilaitspastreiden keskeistä työtä. Vudet vat tuneet kkemusta ja näkemystä piskelijiden elämän tukemiseen. Aina kannattaa ttaa yhteyttä pastreihin. ( Oppilaitspastri Snja Turunen sähköpsti: snja.turunen@evl.fi

30 OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO Opiskeluterveydenhult n piskelijan työnterveydenhulta ja sen tavitteena n tukea piskelijan terveyttä, hyvinvintia ja piskelukykyä. Terveydenhitaja hjaa terveyteen liittyvissä kysymyksissä, antaa apua sairaustapauksissa ja hjaa tarvittaessa jatkhitn. (Lahden ssiaali- ja terveystimiala Ohjeita piskelijille). Alilla n mat terveydenhitajat, jiden yhteystiedt löytyvät LAMKin sivuilta ( -> Opiskelijalle -> LAMK Supprt). Svinhufvudinkadun timipiste Ajanvaraus ja neuvnta: (ma-t kl 8-11) PSYKOLOGI Opiskeluaikana vastaan saattaa tulla jaksja, jllin tarvitaan lisätukea malle jaksamiselle ja hyvinvinnille. Lahden ammattikrkeakulussa timii ma psyklgi, jnka tehtävänä n tukea ja edistää piskelijiden hyvinvintia ja mielenterveyttä. (Lähde: LAMKin nettisivut.) Psyklgi Sim Ahnen psyklgi@lamk.fi vastaantt: Svinhufvudinkatu 2 A, 2 krs. Palvelu n piskelijille maksutn. ERITYISOPETTAJA Lahden Ammattikrkeakulussa n tarjlla erityispettajan laaja-alaista tukea ppimiseen ja piskeluun liittyvissä asiissa. Opiskelijat vivat lla yhteydessä, js kkevat tarvitsevansa tukea esim. ppimaan ppimisen taitjen kehittämisessä, ppimisstrategiiden tunnistamisessa tai missä vain ppimiseen liittyvässä asiassa, jssa kkevat tarvitsevansa ulkpulista apua, tukea ja näkemystä. Erityispettaja vastaa myös lukitestauksesta ja tuen suunnittelusta. (Lähde: LAMKin nettisivut.) Erityispettaja Juha Tiitta juha.tiitta@lamk.fi Fellmannia, Kirkkkatu 27

31 LEIKKIPANKKI Tutrin leikkipankkiin n kttu erilaisia leikkejä ja kilpailuja, jita vi käyttää uusien piskelijaryhmien kanssa. RYHMIINJAKOMENETELMIÄ Tutrin kannattaa aina miettiä etukäteen, miten jakaa isn prukan pienempiin ryhmiin. Ryhmien jakn n lemassa erilaisia menetelmiä, jista tässä n mainittu pari erilaista, jita vi variida tahtnsa mukaan. JANA Ohjaa sallistujat riviin viivalle ja hjeista heidät järjestäytymään esimerkiksi kengännumern, sukunimen tisen kirjaimen tai pikkurillin pituuden perusteella järjestykseen pistumatta viivan päältä. Haastetta vi lisätä esimerkiksi kieltämällä puhumisen. Kun rivi n valmis, tee jak sen mukaan, kuinka mnta ryhmää tarvitset. POSTIKORTIT Leikkaa etukäteen pstikrtteja palasiksi ja jaa jkaiselle sallistujalle yksi pala. Ne, jilla n palat samasta pstikrtista, mudstavat ryhmän. TUTUSTUMISLEIKKEJÄ Aivan uuden ryhmän kanssa n hyvä alittaa leikeillä, jissa ppii nimiä. Tutustumiseen n lemassa lukematn määrä erilaisia leikkejä, valitse niistä spivimmat juuri malle ryhmällesi. LAMKON LAAMA LÄHTEE FUKSIAISIIN Mudstakaa piiri. Piirin ensimmäinen alittaa sanmalla LAMKOn laama lähtee fuksiaisiin ja ttaa mukaansa (ma nimi). Seuraava san LAMKOn laama lähtee fuksiaisiin ja ttaa mukaansa (ensimmäisen nimi) ja (ma nimi). Näin jatketaan, kunnes viimeinen luettelee kaikkien piirissä levien nimet. LANKAKERÄ Mudstetaan piiri. Ohjaaja pitää kädessään lankakerää, esittelee itsensä (vidaan myös spia, että pitää kerta itsestään x asiaa) ja heittää kerän satunnaisesti valitsemalleen ryhmäläiselle pitäen langan päästä kiinni. Kaikki timivat samalla tavalla, ja lpuksi piirin keskelle mudstuu luttamuksen verkk. VESSAPAPERI Laitetaan vessapaperirulla kiertämään ja hjeistetaan jkaista ttamaan haluamansa määrä paperia. Kun kaikki vat ttaneet, jkainen kert itsestään yhden asian jkaista ttamaansa vessapaperinpalaa khti. NOPPA Heitetään nppaa vurtellen ja jkainen kert npan silmäluvun verran asiita itsestään.

32 NIMIHUOPA Tarvitaan hupa/lakana ja kaksi ihmistä pitämään sitä ylhäällä. Kaksi samankkista jukkuetta asettuu huvan mlemmin pulin siten, etteivät jukkueet näe tisiaan. Mlemmista jukkueista yksi jäsen istuu ryhmänsä eteen huvan lähelle ja hupa pudtetaan, jllin jukkueiden edustajien tulee muistaa tistensa nimet. Se, jka san tisen nimen ensin, vittaa hitaamman maan jukkueeseensa. Leikki jatkuu, kunnes tisella pulella ei le enää ketään. KAVERIN ESITTELY Jaetaan ryhmä pareiksi ja annetaan hetki aikaa keskustella ja tutustua. Lpuksi kknnutaan yhteen ja kaikki esittelevät parinsa. MINÄ TYKKÄÄN / HARRASTAN / OLEN.. HEDELMÄSALAATTI Istutaan tuleilla piirissä. Yksi leikkijä n piirin keskellä ja kert man nimensä ja jnkun asian itsestään, esimerkiksi Olen Matti ja tykkään mansikista/harrastan hiihta/len ktisin Lahdesta. Kaikki, jtka tykkäävät samasta asiasta / jilla n sama harrastus vaihtavat paikkaa, viereiselle paikalle ei saa mennä. Keskellä llut yrittää päästä istumaan, jllin jku muu jää ilman paikkaa ja n seuraavana keskellä. MIKÄ OLISIN JOS OLISIN Jkainen kert vurllaan, mikä lisi js lisi ruka / elkuva / eläin / kasvi... Vastaukset pitää myös perustella. NIMIPALLO Istutaan piirissä. Ohjaaja heittää palln valitsemalleen henkilölle sanen samalla man nimensä. Pall kiertää ringissä, kunnes se n käynyt jkaisella ja sen jälkeen kierrs käydään uudestaan käänteisessä järjestyksessä. Eli pitää muistaa, kuka heitti palln sinulle ja sana tällä kertaa hänen nimensä. KUUTAMOLLA Jkainen keksii itsestään kaksi ttuutta ja yhden valheen. Osallistujat kertvat vurllaan mat väittämänsä ja muut saavat kysyä muutamia kysymyksiä, minkä jälkeen kaikki arvaavat, mikä väittämistä li vale. LÄNNEN NOPEIN Leikkijät seisvat piirissä ja yksi n piirin keskellä. Hän sittaa yhtä sallistujaa sanen samalla hänen nimensä. Se, jta n sitettu, menee kyykkyyn ja hänen vieressään levien pitää sittaa tisiaan ja sana tistensa nimet. Se, jka n hitaampi tai san väärin, menee seuraavaksi piirin keskelle.

33 ERILAISIA KILPALUJA JA YHTEISHENKEÄ NOSTATTAVIA LEIKKEJÄ Leikkimielinen kilpailu kasvattaa ryhmähenkeä, jten ei muuta kuin kisailut pystyyn fuksiryhmälle! Myös erilaiset huumria tai läheisyyttä vaativat leikit vat hauskja, mutta varmista, että ryhmä n tutustunut tisiinsa riittävästi ennen niitä. TUO TUTORILLE Osallistujat jaetaan 4-10 hengen ryhmiin ja jkaisella ryhmällä n ma tutr. Tutreilla n lista asiista, jtka ryhmäläisten pitää tuda. Kaikissa listissa n samat asiat, mutta eri järjestyksessä. Tutr kert yhden asian kerrallaan ja ryhmäläiset hakevat vurtellen tutrin haluamat asiat. Vain yksi ryhmäläinen vi pistua tutrin luta hakemaan asiaa, mutta muut saavat neuva ja auttaa paikaltaan. Listassa vi lla mitä vain, esimerkiksi kivi, kenkä, jtain punaista, pinni, sukka, kasvi jne. Kun kaikki listan asiat n tutu tutrille, ryhmä nstaa kätensä ylös, jtta nähdään suritusjärjestys. 3 JALKAA, 5 KÄTTÄ Osallistujat jaetaan n. 5 hengen ryhmiin. Ryhmille annetaan erilaisia hjeita, kuten 3 jalkaa ja 5 kättä, ja heidän n asetuttava ryhmänä siten, että vain hjeiden mukainen määrä raajja kskee maahan / lattiaan. Leikki kannattaa alittaa helpilla tehtävillä, mutta pikkuhiljaa niitä vi vaikeuttaa ja ttaa mukaan esimerkiksi pään, selän, pepun jne. Muutaman harjituskierrksen jälkeen vidaan aina hitain ryhmä pudttaa pis, jllin lpulta saadaan yksi vittajaryhmä. OLEN KIVI Osallistujat seisvat piirissä, jnka keskellä n tilaa. Ensimmäinen sallistuja menee piirin keskelle lattialle kiveksi ja san: len kivi. Kuka tahansa vi tulla jatkamaan kuvaa haluamallaan tavalla (esimerkiksi asettumalla kiven päälle sanen len sammal kiven päällä ). Kun kuvassa n klme asiaa (esimerkiksi vielä puu kiven vieressä), kuvan ensimmäinen saa päättää kumpi hänen jälkeensä tulleista jää seuraavan kuvan ensimmäiseksi. Näin jatketaan kunnes hjaaja lpettaa leikin. ELEFANTTI, PALMU, GORILLA Osallistujat vat piirissä ja hjaaja seis piirin keskellä. Ohjaaja sittaa valitsemaansa henkilöä piirissä ja san jk elefantti, palmu tai grilla. Elefantti tekee käsillään kärsän ja hänen mlemmilla pulillaan seisvat mudstavat elefantille krvat. Palmu heiluttaa ksiaan (käsiään) tuulessa ja hänen vieressään levat menevät kyykkyyn ja sujaavat päätään kkspähkinöiltä. Grilla hakkaa rintaansa ja hänen vierellään levat nyppivät kirppuja grillan lkapäiltä. Se, jka n hitain tai tekee väärin, menee seuraavaksi piirin keskelle. Leikkiin vi lisätä myös muita vaihtehtja, esimerkiksi leivänpaahdin (se, jta n sitettu pmppii paikallaan leipänä ja leivän vieressä levat mudstavat leivän ympärille käsillään paahtimen). PYRAMIDI Ryhmän pitää tehdä ihmispyramidi. Mielikuvituksellisin ja luvin vittaa. PAPERITORNI Ryhmälle annetaan nippu papereita, jista heidän pitää annetun ajan sisällä rakentaa mahdllisimman krkea trni. Papereita ei saa repiä tai hajttaa muuten, mutta taittelu n sallittua. Krkeimman trnin rakentanut jukkue vittaa, vidaan antaa myös tyyli- tai ryhmähenkipisteitä.

34 KÖYDENVETO Jukkueet asettuvat käyden mlempiin päihin ja yrittävät saada vedettyä tisen jukkueen maahan merkityn viivan yli. PIENENEVÄ ALUE Maahan rajataan reilu alue, jhn ryhmä mahtuu hyvin seismaan. Pikkuhiljaa alueesta tetaan pala pis, jllin ryhmä jutuu tiivistämään yhä pienemmälle alueelle. Ryhmä, jka mahtuu pienimpään tilaan, n vittaja. SOLMU Osallistujat seisvat piirissä pitäen tisiaan käsistä kiinni luukun ttamatta 1-3 slmun avaajaa, jtka vat eri tilassa. Piirissä levat mudstavat itsestään slmun (käsien yli ja ali menemällä) päästämättä irti tistensa käsistä. Kun slmu n valmis, kutsutaan slmun avaajat selvittämään slmu takaisin piiriksi. PRESSUN/LAKANAN/VILTIN KÄÄNTÄMINEN Ryhmä seis pressun/lakanan/viltin päällä ja heidän tehtävänsä n kääntää kangas ympäri siten, että kaikki jäsenet pysyvät kk ajan kankaan päällä. SOLMU KÖYDESSÄ Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään, jtka ttavat kiinni käyden mlemmista päistä. Ryhmien tehtävänä n mudstaa köyteen slmu päästämättä käsiään irti köydestä. RAKASTAN SINUA Osallistujat vat piirissä. Jku alittaa sanmalla vasemmalla pulella levalle henkilölle Rakas, rakastan sinua. Js sinäkin rakastat minua, hymyile minulle. Tähän pitää vastata Rakastan kyllä sinua, mutta en vi juuri nyt hymyillä sinulle. Vastaaja ei saa nauraa tai hymyillä. Js vastaaja nnistuu vastatessa pitämään pkan, hän tunnustaa rakkauttaan seuraavalle. Js vastaaja nauraa tai hymyilee, hän putaa pis. Kaikki keint vat sallittuja, kun yritetään saada muita nauramaan. HULAJONO Jukkue seis jnssa pitäen tisiaan kädestä kiinni, niin että kädet kulkevat jalkjen välistä. Jnn ensimmäisellä n hulavanne, jsta kk jnn tulee päästä läpi irrttamatta käsiä. Vidaan tteuttaa npeuskilpailuna pienempien ryhmien välillä tai vaihtehtisesti islla ryhmällä niin, että ryhmä seis piirissä käsi kädessä ja hulavanne kiertää kk piirin. KINUSKIPEIKKO Osallistujat istuvat lattialla piirissä selät piirin keskustaa khti käsikynkässä. Kaksi sallistujaa yrittää saada muut irti tisistaan, kaikki keint vat sallittuja.