Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Raili Fagerholmin valituksesta koskien kunnanvaltuuston päätöstä "Syytteessä olevien luottamushenkilöiden mahdollinen luottamustoimesta pidättäminen" 47/00.02/2016 Khall (Lisätietoja: Vs. kunnanjohtaja, puh ) Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt hankkimaan Kittilän kun nan val tuus tol ta lausunnon tai, jos se hallituksen johtosäännön mu kaan on mahdollista, antamaan lausunnon Raili Fagerholmin teke män ja lausuntopyynnön liitteenä olevan valituksen johdosta. Vs. kunnanjohtaja: Kittilän kunnanhallitus päättää lausua Pohjois-Suomen hal lin to-oikeu den lausuntopyynnön johdosta seuraavaa: Kittilän kunnanhallitus on toimivaltainen antamaan hal lin to-oi keu del le lausunnon hallintosäännön 24 :n 14. kohdan mukaisesti. Asian taustatietona on huomioitava, että Kittilän kunnanvaltuusto on pää tök sel lään päättänyt pidättää mm. Fagerholmin osal lis tu mas ta asioiden käsittelyyn niiden asioiden osalta, joista hän on syytteessä tai muusta syystä esteellinen, siihen saakka kunnes hän tä vastaan nostettu syyte on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toi mi val tai ses sa tuomioistuimessa. Raili Fagerholm on vaatinut valtuuston päätöksen ku moa mis ta viitaten asiassa tapahtuneisiin kuulemis- sekä muihin vir hei siin seuraavasti; 1. Fagerholm tuo esille, että häntä on kuultu kuntalain 85.4 :n mu kaises ta luottamustoimesta pidättämisestä ja hänen mielestään hänen pi dät tä mi sen sä ei voi tapahtua ko. kuntalain kohdan perusteella, kos ka hänen syytteenalainen tekonsa eli kunnanjohtajan luot ta mukses ta äänestäminen on tapahtunut hänen edellisessä ja päättyneessä luottamustoimessaan. Vaalien jälkeen on ta pah tu nut uusi eri luottamustoimi ja hän ei ole tässä toimessaan teh nyt mitään tekoa, josta olisi syytteessä. Taannehtivuuteen on otettu kantaa sekä VM:n selvitysryhmän arvioin ti ra por tis sa sivulla 15(23) seuraavasti: Kittilän kunnan luottamustoimissa toimii tällä valtuustokaudella

2 ( ) 20 henkilöä, jotka kaikki ovat saaneet syytteen törkeästä vir ka-ase man väärinkäyttämisestä sekä useat myös muista ri kok sista. Rikokset, joista heitä syytetään, ovat tapahtuneet edellisellä valtuus to kau del la. Kuntalain 85 :n 4 momentti on tullut voimaan Professori Pekka Viljanen on Eduskunnan hallintovaliokunnalle ja pe rus tus la ki va lio kun nal le antamissaan lausunnoissa todennut mm. seu raa vaa: Luottamustoimesta pidättäminen on tur vaa mis toi men pide, ei rangaistus. Siihen ei sisälly kannanottoa asianomaisen syyl lisyy teen eikä kyse ole tuomiovallan käyttämisestä. Toimenpide tehdään päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden tur vaa mi sek si. Ne, jotka ovat virkarikoksesta epäiltyjä tai syytteessä , ovat sitä tietysti myös Epäilys päätöksenteon us kot ta vuut ta ja luotettavuutta kohtaan jatkuu siitä eteenkinpäin, jos asian omai set jatkavat luottamustehtävissään. Asianomaiset voitaisiin ennen pidättää luottamustoimestaan voimassa olevan lain mu kaises ti. Uuden lain mukaisesti pidättämispäätös tulee tietyin edel ly tyksin valtuuston velvollisuudeksi ja jollei valtuusto sitä tee, val tion varain mi nis te riö voi laissa säädetyin edellytyksin tehdä päätöksen. Kunnanvaltuuston pöytäkirjasta ilmenee myös, että pro fes so rit Tuomas Hupli ja Sakari Melander ovat sähköpostilla toden neet seuraavaa: Taannehtivuuskysymyksestä olemme tällä hetkellä sitä mieltä, että Kun tal:n nyt sovellettavana oleva uudistus on säädetty sitä varten, et tä sillä päästään arvioimaan ja ratkaisemaan tekoja ja tapahtumia, jot ka ovat ennen uudistuksen voimaantuloa. Siirtymäsäännöksen mu kaan VM:n interventiomahdollisuuskin on käytettävissä al kaen ja tästä seuraa yleisten laintulkintaperiaatteiden mukaan, että kun nal li sen itsehallinnon kannalta ensisijainen menettely- ja pää töksen te ko ta pa on laillisesti sovellettavissa jo alkaen ja myös si tä edeltäviin tekoihin ja tapahtumiin. "Selvitysryhmä katsoo, että Kuntalain 85 :n 4 momenttia voidaan so vel taa myös ennen uuden lain voimaantuloa tapahtuneisiin te koihin ja tapahtumiin. Vaaleilla ei ole merkitystä lain soveltamisen kannal ta ja erityisesti on korostettava, että syytteessä olevat rikokset on teh ty kuntaa vastaan. Kittilän kunta lausuu mm. VM:n selvitysryhmän kantaan sekä Huplin ja Melanderin asiantuntijalausuntoon viitaten, että Fagerholmia on voi tu kuulla hallintolain mukaisesti kuntalain 85.4 :n mukaisesta luot ta mus toi mes ta pidättämisestä, koska kuntalain 85 :n 4 mo menttia voidaan soveltaa myös ennen uuden lain voimaantuloa ta pah tunei siin tekoihin ja tapahtumiin eikä vaaleilla ole merkitystä lain so velta mi sen kannalta.

3 2. Fagerholm viittaa kuulemismenettelyssä tapahtuneeseen vir hee seen myös siltä osin, että kuulemiskirjeen viimeinen lunastuspäivä oli , mutta kirjeessä ilmoitettu viimeinen lausuman an to päi vä oli jo Aiemmassa kuulemismenettelyssä on havaittu Fagerholmin ku vaama muotovirhe ja luottamusmiesten kuulemista on täydennetty lä hettä mäl lä kuulemiskirje uudelleen mm. Fagerholmille. Uudes sa kuulemismenettelyssä vastausaika on päättynyt Kuu le mis me net te lyn täydentämisen myötä hallintolain 34 :ssä edelly tet ty asianosaisen kuulemisvelvoite on täyttynyt. Asiaa on siten voitu käsitellä kunnanhallituksessa :ssä 103, Kun nan valtuus ton päätöksen "Syytteessä olevien luot ta mushen ki löi den mahdollinen luottamustoimesta pidättäminen" täy täntöön pa no ja laillisuusvalvonta. Fagerholmin vaatimuksen 2. osalta on huomioitava, että Fagerholm on jättänyt vastineensa myös ensimmäiseen kuulemiskirjeeseen vaik ka kin hän on viitannut em. kirjeen lunastuspäivämäärän ja lau suman antamista koskevan määräpäivän välillä olevaan ris ti rii tai suuteen ja tämän osalta ensimmäisessä kuulemismenettelyssä ol leeseen muotovirheeseen. Vastaamalla ensimmäiseen kuu le mis kir jeeseen Fagerholm on tullut myös ensimmäisessä kuu le mis vai hees sa kuul luk si siten kuin hallintolain 34 :ssä edellytetään. 3. Fagerholm on tuonut valituksessaan myös esille, että hänellä ei ole ol lut tiedossa lausuntoa antaessaan, että häntä tullaan syyttämään tör keäs tä virka-aseman väärinkäytöstä. Hän ei kertomansa mukaan ole myöskään tuolloin tiennyt, että hänen katsotaan tehneen vir ka rikok sen Kittilän kuntaa kohtaan. Fagerholmilla ei ollut kertomansa mu kaan aiemmin saamastaan tunnustamistarjouksesta johtuen mitään syytä uskoa, että häntä tullaan syyttämään törkeästä vir ka-aseman väärinkäytöstä tai että hänen väitettäisiin tehneen virkarikoksen kun taa kohtaan. Kuntalain 85.4 :n sanamuodon mukaan Valtuuston on luot ta mushen ki lön tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeu den käyn nin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan, jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaa mi sek si välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen va kavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. Fagerholmia on kuultu ensimmäisessä kuulemismenettelyssä esi tutkin tal 3:6 :n mukaisesta poliisilta saadusta ilmoituksesta, jonka mu-

4 kaan muiden muassa Fagerholmia kohtaan on aloitettu esi tut kin ta virka-aseman väärinkäyttämisestä. Kuulemiskirjeessä on viitattu kuule mi sen perustuvan kuntalain 85.3 ja 85.4 :iin, joten kuulemisen osal ta Fagerholmilla on ollut tiedossa, että kuuleminen toteutetaan kun nan toimesta ja kuulemismenettelyssä halutaan selvittää luot tamus mie hen oma näkemys esitutkinnassa olevan rikoksen mer ki tykses tä hänen toimimiselleen kunnan luottamustehtävässä sekä sen vai ku tuk ses ta kunnan päätöksenteon uskottavuuteen ja luo tet ta vuuteen. Fagerholmia on voitu kuulla edellä mainitut perustelut huo mioiden ensimmäisessä kuulemismenettelyssä nimenomaisesti kun ta lain 85.3 ja 85.4 :n perusteella tapahtuvasta luottamustoimesta pi dät tämis tä koskevasta asiasta, eikä Fagerholmin kuulemisessa ole täl tä osin tapahtunut virhettä sen perusteella, ettei Fagerholmin tie dos sa ole vielä tuolloin ollut, että häntä tullaan myöhemmin syyt tä mään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. 4. Fagerholmin tuo esille valituksensa perusteluissa, että asian esittely ja käsittely kunnanhallituksessa sekä vastaesitys ja asian käsittely val tuus tos sa ovat perustuneet pitkälti asiantuntijalausuntoon ja siinä eri tyi ses ti virkarikosten törkeyteen. Fagerholm kirjoittaa, ettei ole saa nut nähtäväkseen tätä lausuntoa eikä controllerin valmistelemaa ja vs. hallintojohtajan tekemää päätösesitystä. Fagerholm kirjoittaa, ett ei ole saanut lausua mitään, eikä häntä ole kuultu hänen saa mastaan syytteestä, asiantuntijalausunnosta, kunnan asian omis ta ja-asemas ta tai päätösesityksistä. Fagerholm kirjoittaa, että häntä on kuultu ainoastaan kahdeksan kunnanvaltuutetun tekemästä aloit tees ta ja lähetetty tuo aloite kuulemiskirjeen liitteenä. Fagerholm tuo esille, että jos hän olisi tiennyt, että tulee saamaan syytteen törkeäs tä virka-aseman väärinkäytöstä ja että juuri tuo syytteen törkeys on niin olennaisessa asemassa hänen pidättämistään harkittaessa, hän kirjoittaa, että olisi lausunut asiasta toisin. Hallintomenettelyssä asianosaisen kuuleminen korostaa en na kol lista oikeussuojaa. Perustuslain 21 :n mukaan asianosaisen kuu le minen on hyvän hallinnon keskeinen tae. Viranomainen ei saa puuttua yk si puo li ses ti ja yllättäen yksityisen oikeusasemaan. Me net te lyl li ses ti kuuleminen on ensisijaisesti oikeussuojan tae, ja sillä on kiinteä yhteys asianosaisjulkisuuteen. Kuulemistilanteessa asianosainen voi vi ran omai sel ta saamiensa tietojen valossa asettaa kyseenalaiseksi toi men pi teen perusteet ja lainmukaisuuden. Toissijaisesti kuu le minen on viranomaisen keino hankkia selvitystä. Juuri kuultavalla asian osai sel la on usein tietoja asian käsittelyyn vaikuttavista to si seikois ta. Tätä kautta eli esittämällä niin sanottuja disponointitietoja hän voi myös vaikuttaa viranomaisen ratkaisun sisältöön. (Heikki Kulla: Hal lin to me net te lyn perusteet s ) Luottamusmiesten pidättämistä koskevassa asiassa asian val mis te-

5 lu toi men pi tee nä on kuultu esitutkinnassa olleita luottamushenkilöitä hal lin to lain mukaisesti ja toteuttamalla mm. edellä mainittua pe rustus lail lis ta oikeutta tulla kuulluksi itseään koskevassa asiassa. Profes so ri Huplilta ja Melanderilta tilattu asiantuntijalausunto ei ole sellai nen asiakirja, josta asianosaisia olisi tullut erikseen kuulla vaan kysees sä on ollut asiantuntijatiedon hankkiminen päätöksenteon tueksi, jotta valmistelija ja esittelijä ovat voineet tehdä pää tös esi tyk sen, joka pohjautuu perusteelliseen arvioon kuntalain 85 :n so vel tu mises ta Kittilän kunnan luottamusmiesten tilanteeseen ja luot ta mus toimes ta pidättämiseen luottamustoimistaan. Hallintolain 28 :stä seuraa van asian osais jää vin vuoksi asianosaisen nähtäväksi ei en nakkoon voida myös kään antaa häntä koskevaa päätösesitystä eikä asian osai nen voi osal lis tua asian käsittelyyn millään lailla muu toinkaan. Asiassa ei edel lä mainitut perustelut huomioiden ole ta pah tunut tältä osin vir het tä sen vuoksi, ettei Fagerholmia olisi kuultu asianmu kai ses ti. 5. Fagerholm tuo valituksessaan myös esille, että hänen asiaansa on kä si tel ty samassa pykälässä 21 muun luottamushenkilön kanssa, vaik ka heitä syytetään eri luottamustehtävissä ja eri tilanteissa tehdyis tä virkarikoksista. Kunnanvaltuuston pöytäkirjaan kirjatun mukaisesti ky sy myk ses tä on konsultoitu Kuntaliittoa ja ohjeistuksen mukaan kos ka kaikkia syytteessä olevia luottamusmiehiä vastaan on nos tet tu syytteet samasta rikosnimikkeestä eli törkeästä virka-aseman vää rinkäyt tä mi ses tä, luottamusmiesten oikeusaseman kannalta asian käsittely ei edellytä, että jokaista luottamusmiestä käsiteltäisiin eril lisis sä pykälissä. Edellä mainitun perusteella asian käsittely kun nanval tuus ton kokouksessa :ssä 80 eli samassa py kä läs sä on ollut mahdollista. 6. Fagerholm on viitannut valituksessaan myös siihen, että valtuutetut ovat saaneet kaiken asiaan liittyvän materiaalin sekä pää tös esi tyksen nähtäväkseen ensimmäisen kerran vasta valtuuston ko kouk sessa. Fagerholm viittaa päätettävän asian olleen niin merkittävä, että täl lais ta menettelyä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tästä kertoo Fager hol min mukaan myös se, että valtuutetuista yhdeksän äänesti tyh jää. Edellä mainittu Fagerholmin kirjoitus ei pidä siltä osin paikkansa, et tä kaikki asiaan liittyvä materiaali olisi tuotu valtuutetuille vasta kun nanval tuus ton kokoukseen Professori Huplin ja Me lan de rin asiantuntijalausunto on lähetetty valtuutetuille luettavaksi eli kokousta edeltävänä päivänä. Asian tun ti ja lau sun nos sa on leipätekstiä noin 15 sivua ja kunnanhallituksen pää tös esi tyk seen,

6 joka on viety edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi, on poi mit tu asiantuntijalausunnosta oleelliset kohdat. Asian esittely ja val mis te lu on ollut riittävää ja tasapuolista ja on ollut kohtuullista edel lyt tää, että asia voidaan käsitellä kunnanvaltuustossa em. asian tun ti ja lau sun non ja kunnanhallituksen kokoukseen sekä samana päi vä nä pidettyyn valtuuston kokoukseen tuodun päätösesityksen poh jal ta. Päätös: Esteellisyyksiä käsitelty Khall kohdalla seuraavasti: "= = = 1. varapuheenjohtaja Tarmo Salonen ilmoitti olevansa esteellinen Oy Levi Ski Resort Ltd:n hallituksen puheenjohtajana tämän asian ja esi tys lis tan asian nro 10 ( 125) kohdalla sekä asianosaisena es teelli nen esityslistan asioiden nro 11 ja 14 ( :t 126 ja 129) kohdalla ja poistui kokouksesta näiden asioiden käsittelyn ajaksi. Varajäsenenä näiden asioiden osalta oli Antti Pekkala. = = =" Hallintojohtaja Esa Mäkinen poistui esteellisenä esityslistan asioiden 11, 14 ja 13 ( :t 126, 129 ja 128) käsittelyn ajaksi viitaten hallintolain 28 1 mom. 7 kohtaan ( Puolueettomuus muusta erityisestä syystä vaa ran tuu ) ja meneillään olevaan tutkintaan liittyen työsyrjintään ja työ tur val li suus asi aan. Hallintojohtaja Mäkisen poissa ollessa controller Tuija Lång toimi pöy tä kir jan pi tä jä nä :ien 126, 129 ja 128 osalta. Jäsen Raili Fagerholm poistui esteellisenä koska asia koskee häntä. Hän poistui kokonaan kokouksesta klo 16:30. Hänen tilalleen tuli Mari ta Toivanen. Jäsen Vuokko Mäntymaa poistui tämän asian ja esityslistan asian nro 14 ( 129) käsittelyn ajaksi koska asia koskee häntä.tilalle ei tullut varajäsentä. Vilho Molkoselkä poistui tämän asian ja esityslistan asian nro 14 ( 129) käsittelyn ajaksi koska asia koskee häntä. Tilalle ei tullut va ra jäsen tä. Vuokko Mäntymaan ollessa esteellinen ja poissa esityslistan asioiden 11 ja 14 ( :t 126 ja 129) käsittelyn ajan pöytäkirjantarkastajaksi hä nen tilalleen näiden asioiden ajaksi valittiin Tuula Mertaniemi. Varajäsen Marita Toivanen esitti, että Kittilän kunnanhallitus päättää lau sua Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyynnön johdosta seu raa vaa: Kittilän kunnanhallitus on toimivaltainen antamaan hal lin to-oi keu del-

7 le lausunnon hallintosäännön 24 :n 14. kohdan mukaisesti. Asian taustatietona on huomioitava, että Kittilän kunnanvaltuusto on pää tök sel lään päättänyt pidättää mm. Fagerholmin osal lis tu mas ta asioiden käsittelyyn niiden asioiden osalta, joista hän on syytteessä tai muusta syystä esteellinen, siihen saakka kunnes hän tä vastaan nostettu syyte on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toi mi val tai ses sa tuomioistuimessa. Raili Fagerholm on vaatinut valtuuston päätöksen ku moa mis ta viitaten asiassa tapahtuneisiin kuulemis- sekä muihin vir hei siin seuraavasti; 1. Fagerholm tuo esille, että häntä on kuultu kuntalain 85.4 :n mu kaises ta luottamustoimesta pidättämisestä ja hänen mielestään hänen pi dät tä mi sen sä ei voi tapahtua ko. kuntalain kohdan perusteella, kos ka hänen syytteenalainen tekonsa eli kunnanjohtajan luot ta mukses ta äänestäminen on tapahtunut hänen edellisessä ja päättyneessä luottamustoimessaan. Vaalien jälkeen on ta pah tu nut uusi eri luottamustoimi ja hän ei ole tässä toimessaan teh nyt mitään tekoa, josta olisi syytteessä. Professori Pekka Viljanen on Eduskunnan hallintovaliokunnalle ja pe rus tus la ki va lio kun nal le antamissaan lausunnoissa todennut mm. seu raa vaa: "Luottamustoimesta pidättäminen on turvaamistoimenpide, ei rangais tus. Siihen ei sisälly kannanottoa asianomaisen syyllisyyteen eikä kyse ole tuomiovallan käyttämisestä. Toimenpide tehdään päätök sen teon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi. Ne, jot ka ovat virkarikoksesta epäiltyjä tai syytteessä , ovat sitä tietys ti myös Epäilys päätöksenteon uskottavuutta ja luo tet tavuut ta kohtaan jatkuu siitä eteenkinpäin, jos asianomaiset jat ka vat luottamustehtävissään. Asianomaiset voitaisiin ennen pidät tää luottamustoimestaan voimassa olevan lain mukaisesti. Uu den lain mukaisesti pidättämispäätös tulee tietyin edellytyksin val tuus ton velvollisuudeksi ja jollei valtuusto sitä tee, val tion va rain mi nis te riö voi laissa säädetyin edellytyksin tehdä päätöksen." Kunnanvaltuuston pöytäkirjasta ilmenee, että profes so rit Tuomas Hupli ja Sakari Melander ovat sähköpostilla to denneet seuraavaa: "Taannehtivuuskysymyksestä olemme tällä hetkellä sitä mieltä, että Kun tal:n nyt sovellettavana oleva uudistus on säädetty sitä varten, et tä sillä päästään arvioimaan ja ratkaisemaan tekoja ja tapahtumia, jot ka ovat ennen uudistuksen voimaantuloa. Siirtymäsäännöksen

8 mu kaan VM:n interventiomahdollisuuskin on käytettävissä al kaen ja tästä seuraa yleisten laintulkintaperiaatteiden mukaan, että kun nal li sen itsehallinnon kannalta ensisijainen menettely- ja pää töksen te ko ta pa on laillisesti sovellettavissa jo alkaen ja myös si tä edeltäviin tekoihin ja tapahtumiin." Lainkirjoittajan oppaassa on todettu, että: Uudessa laissa joudutaan usein säätämään siitä, kuinka ennen sen voi maan tu loa tapahtuneita asioita tai harjoitettua toimintaa koh dellaan siirtymäkautena uuden lain tultua voimaan. Koska lakia läh tökoh tai ses ti aletaan soveltaa sen voimaantulopäivänä ja koska kaikkeen toimintaan lähtökohtaisesti sovelletaan soveltamishetkellä voimas sa olevaa lakia, mitään ylimääräistä ei säädetä, jollei mainituista läh tö koh dis ta haluta poiketa. Siirtymäsäännöksiä ei tarvita, jos lakia ale taan kaikilta osin soveltaa sen voimaantulopäivästä eikä lain vaiku tus ten haluta ulottuvan menneeseen aikaan. Siirtymäkautta voidaan kuitenkin joutua sääntelemään esimerkiksi säännöksin siitä, miten vanhan lain aikana sattuneisiin tapauksiin tai tehtyihin tekoihin so vel le taan vanhaa lakia uuden lain voimaan tultua, miten puo lestaan uutta lakia. Voidaan perustellusti olla myös sitä mieltä, että lakiin olisi pitänyt sää tää erillinen voimaantulosäännös, jos sen olisi haluttu ulottuvan myös ennen lain voimaantuloa epäillyksi tehtyihin tekoihin. Pro fes sori Pekka Viljanen on lausunnossaan eduskunnan pe rus tus la ki va liokun nal le päätellyt, että asiassa on turvauduttava analogiaan ja käyttä nyt esimerkkinä tapausta KKO 2004:68, jonka soveltuvuus luot tamus hen ki löi den luottamustoimesta pidättämiseen on ky seen alais ta. Ainakaan lainsäätäjä ei ole ollut tässä käsityksessä. Edus kun nan lähetekeskustelussa kansanedustaja Eeva-Maria Maijala ni menomai ses ti toteaa, että onneksi laki on laadittu niin, että kit ti lä läi set saavat olla jatkossa rauhassa, koska laki tulee todellakin voi maan vasta seuraavien kunnallisvaalien jälkeen. Koska kuntalain 85.4 :n osalta ei ole vielä oikeuskäytäntöä, kukaan ei voi tässä vaiheessa varmuudella todeta, mikä on lain oikea tul kinta nyt kyseessä olevassa Kittilän tapauksessa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen esityksen osit tais pi dät tämi ses tä, joka on perustunut Marita Toivasen esitykseen. Esityksen mu kai ses ti syytteessä olevien luottamushenkilöiden osittainen pi dättä mi nen luottamustoimestaan on perustunut Kuntalain 86 :ään. 2. Fagerholm viittaa kuulemismenettelyssä tapahtuneeseen vir hee seen myös siltä osin, että kuulemiskirjeen viimeinen lunastuspäivä oli , mutta kirjeessä ilmoitettu viimeinen lausuman an to päi vä oli jo

9 Aiemmassa kuulemismenettelyssä on havaittu Fagerholmin ku vaama muotovirhe ja luottamusmiesten kuulemista on täydennetty lä hettä mäl lä kuulemiskirje uudelleen mm. Fagerholmille. Uu dessa kuulemismenettelyssä vastausaika on päättynyt Kuule mis me net te lyn täydentämisen myötä hallintolain 34 :ssä edel ly tetty asianosaisen kuulemisvelvoite on täyttynyt. Asiaa on siten voi tu käsitellä kunnanhallituksessa :ssä 103, 'Kun nan val tuuston päätöksen "Syytteessä olevien luot ta mus hen kilöi den mahdollinen luottamustoimesta pidättäminen" täy tän töön pa no ja laillisuusvalvonta'. Fagerholmin vaatimuksen 2. osalta on huomioitava, että Fagerholm on jättänyt vastineensa myös ensimmäiseen kuulemiskirjeeseen vaik ka kin hän on viitannut em. kirjeen lunastuspäivämäärän ja lau suman antamista koskevan määräpäivän välillä olevaan ris ti rii tai suuteen ja tämän osalta ensimmäisessä kuulemismenettelyssä ol leeseen muotovirheeseen. Vastaamalla ensimmäiseen kuu le mis kir jeeseen Fagerholm on tullut myös ensimmäisessä kuulemisvaiheessa kuul luk si siten kuin hallintolain 34 :ssä edellytetään. 3. Fagerholm on tuonut valituksessaan myös esille, että hänellä ei ole ol lut tiedossa lausuntoa antaessaan, että häntä tullaan syyttämään tör keäs tä virka-aseman väärinkäytöstä. Hän ei kertomansa mukaan ole myöskään tuolloin tiennyt, että hänen katsotaan tehneen vir ka rikok sen Kittilän kuntaa kohtaan. Fagerholmilla ei ollut kertomansa mu kaan aiemmin saamastaan tunnustamistarjouksesta johtuen mitään syytä uskoa, että häntä tullaan syyttämään törkeästä vir ka-aseman väärinkäytöstä tai että hänen väitettäisiin tehneen virkarikoksen kun taa kohtaan. Kuntalain 85.4 :n sanamuodon mukaan "Valtuuston on luot ta mushen ki lön tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeu den käyn nin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan, jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaa mi sek si välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen va kavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti." Fagerholmia on kuultu ensimmäisessä kuulemismenettelyssä esi tutkin tal 3:6 :n mukaisesta poliisilta saadusta ilmoituksesta, jonka mukaan muiden muassa Fagerholmia kohtaan on aloitettu esi tut kin ta virka-aseman väärinkäyttämisestä. Kuulemiskirjeessä on viitattu kuule mi sen perustuvan kuntalain 85.3 ja 85.4 :iin, joten kuulemisen osal ta Fagerholmilla on ollut tiedossa, että kuuleminen toteutetaan kun nan toimesta ja kuulemismenettelyssä halutaan selvittää luot tamus mie hen oma näkemys esitutkinnassa olevan rikoksen mer ki tyk-

10 ses tä hänen toimimiselleen kunnan luottamustehtävässä sekä sen vai ku tuk ses ta kunnan päätöksenteon uskottavuuteen ja luo tet ta vuuteen. Fagerholmia on voitu kuulla edellä mainitut perustelut huo mioiden ensimmäisessä kuulemismenettelyssä nimenomaisesti kun ta lain 85.3 ja 85.4 :n perusteella tapahtuvasta luottamustoimesta pi dät tämis tä koskevasta asiasta, eikä Fagerholmin kuulemisessa ole täl tä osin tapahtunut virhettä sen perusteella, ettei Fagerholmin tie dos sa ole vielä tuolloin ollut, että häntä tullaan myöhemmin syyt tä mään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. 4. Fagerholmin tuo esille valituksensa perusteluissa, että asian esittely ja käsittely kunnanhallituksessa sekä vastaesitys ja asian käsittely val tuus tos sa ovat perustuneet pitkälti asiantuntijalausuntoon ja siinä eri tyi ses ti virkarikosten törkeyteen. Fagerholm kirjoittaa, ettei ole saa nut nähtäväkseen tätä lausuntoa eikä controllerin valmistelemaa ja vs. hallintojohtajan tekemää päätösesitystä. Fagerholm kirjoittaa, ett ei ole saanut lausua mitään, eikä häntä ole kuultu hänen saa mastaan syytteestä, asiantuntijalausunnosta, kunnan asian omis ta ja-asemas ta tai päätösesityksistä. Fagerholm kirjoittaa, että häntä on kuultu ainoastaan kahdeksan kunnanvaltuutetun tekemästä aloit tees ta ja lähetetty tuo aloite kuulemiskirjeen liitteenä. Fagerholm tuo esille, että jos hän olisi tiennyt, että tulee saamaan syytteen törkeäs tä virka-aseman väärinkäytöstä ja että juuri tuo syytteen törkeys on niin olennaisessa asemassa hänen pidättämistään harkittaessa, hän kirjoittaa, että olisi lausunut asiasta toisin. "Hallintomenettelyssä asianosaisen kuuleminen korostaa en na kol lista oikeussuojaa. Perustuslain 21 :n mukaan asianosaisen kuu le minen on hyvän hallinnon keskeinen tae. Viranomainen ei saa puuttua yk si puo li ses ti ja yllättäen yksityisen oikeusasemaan. Me net te lyl li ses ti kuuleminen on ensisijaisesti oikeussuojan tae, ja sillä on kiinteä yhteys asianosaisjulkisuuteen. Kuulemistilanteessa asianosainen voi vi ran omai sel ta saamiensa tietojen valossa asettaa kyseenalaiseksi toi men pi teen perusteet ja lainmukaisuuden. Toissijaisesti kuu le minen on viranomaisen keino hankkia selvitystä. Juuri kuultavalla asian osai sel la on usein tietoja asian käsittelyyn vaikuttavista to si seikois ta. Tätä kautta eli esittämällä niin sanottuja disponointitietoja hän voi myös vaikuttaa viranomaisen ratkaisun sisältöön." (Heikki Kulla: Hal lin to me net te lyn perusteet s ) Luottamusmiesten pidättämistä koskevassa asiassa asian val mis telu toi men pi tee nä on kuultu esitutkinnassa olleita luottamushenkilöitä hal lin to lain mukaisesti ja toteuttamalla mm. edellä mainittua pe rustus lail lis ta oikeutta tulla kuulluksi itseään koskevassa asiassa. Profes so ri Huplilta ja Melanderilta tilattu asiantuntijalausunto ei ole sellai nen asiakirja, josta asianosaisia olisi tullut erikseen kuulla vaan kysees sä on ollut asiantuntijatiedon hankkiminen päätöksenteon tuek-

11 si, jotta valmistelija ja esittelijä ovat voineet tehdä pää tös esi tyk sen, joka pohjautuu perusteelliseen arvioon kuntalain 85 :n so vel tu mises ta Kittilän kunnan luottamusmiesten tilanteeseen ja luot ta mus toimes ta pidättämiseen luottamustoimistaan. Hallintolain 28 :stä seuraa van asianosaisjäävin vuoksi asianosaisen nähtäväksi ei en nakkoon voida myöskään antaa häntä koskevaa päätösesitystä eikä asian osai nen voi osallistua asian käsittelyyn millään lailla muu toinkaan. Asiassa ei edellä mainitut perustelut huomioiden ole ta pah tunut tältä osin virhettä sen vuoksi, ettei Fagerholmia olisi kuultu asianmu kai ses ti. 5. Fagerholm tuo valituksessaan myös esille, että hänen asiaansa on kä si tel ty samassa pykälässä 21 muun luottamushenkilön kanssa, vaik ka heitä syytetään eri luottamustehtävissä ja eri tilanteissa tehdyis tä virkarikoksista. Kunnanvaltuuston pöytäkirjaan kirjatun mukaisesti ky sy myk ses tä on konsultoitu Kuntaliittoa ja ohjeistuksen mukaan kos ka kaikkia syytteessä olevia luottamusmiehiä vastaan on nos tet tu syytteet samasta rikosnimikkeestä eli törkeästä virka-aseman vää rinkäyt tä mi ses tä, luottamusmiesten oikeusaseman kannalta asian käsittely ei edellytä, että jokaista luottamusmiestä käsiteltäisiin eril lisis sä pykälissä. Edellä mainitun perusteella asian käsittely kun nanval tuus ton kokouksessa :ssä 80 eli samassa py kä läs sä on ollut mahdollista. 6. Fagerholm on viitannut valituksessaan myös siihen, että valtuutetut ovat saaneet kaiken asiaan liittyvän materiaalin sekä pää tös esi tyksen nähtäväkseen ensimmäisen kerran vasta valtuuston ko kouk sessa. Fagerholm viittaa päätettävän asian olleen niin merkittävä, että täl lais ta menettelyä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tästä kertoo Fager hol min mukaan myös se, että valtuutetuista yhdeksän äänesti tyh jää. Edellä mainittu Fagerholmin kirjoitus ei pidä siltä osin paikkansa, et tä kaikki asiaan liittyvä materiaali olisi tuotu valtuutetuille vasta kun nanval tuus ton kokoukseen Professori Huplin ja Me lan de rin asiantuntijalausunto on lähetetty valtuutetuille luettavaksi eli kokousta edeltävänä päivänä. Asian tun ti ja lau sun nos sa on leipätekstiä noin 15 sivua ja kunnanhallituksen pää tös esi tyk seen, joka on viety edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi, on poi mit tu asiantuntijalausunnosta oleelliset kohdat. Asian esittely ja val mis te lu on ollut riittävää ja tasapuolista ja on ollut kohtuullista edel lyt tää, että asia voidaan käsitellä kunnanvaltuustossa em. asian tun ti ja lau sun non ja kunnanhallituksen kokoukseen sekä samana päi vä nä pidettyyn valtuuston kokoukseen tuodun päätösesityksen poh jal ta.

12 Jäsen Sakari Kautto kannatti Marita Toivasen esitystä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala totesi, että on tehty vs. kunnanjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on ää nes tet tä vä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat vs. kunnanjohtajan esitystä äänestävät jaa. Ne, jotka kannattavat Marita Toivasen esitystä, äänestävät ei. Äänestyksessä annettiin kaksi (2) jaa-ääntä ja neljä (4) ei-ääntä, pois sa oli kolme (3). Jaa-ääniä antoivat: Tuula Mertaniemi ja Ahti Ovas kai nen. Ei-ääniä antoivat Sakari Kautto, Pekka Rajala, Antti Pek ka la ja Marita Toivanen. Poissa olivat Merja Korva, Vilho Molkosel kä sekä Vuokko Mäntymaa. Marita Toivasen esitys tuli kokouksen päätökseksi. Vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa ilmoitti eriävän mielipiteen esi tykseen sä perustuen. Ahti Ovaskainen ja Tuula Mertaniemi ilmoittivat eriävän mie li pi teen sä vs. kunnanjohtajan esitykseen perustuen.