Referenssiryhmän kommenttien perusteella Versio 0.7 / Referenssiryhmän kommenttien perusteella Versio 0.75 /

Transkriptio

1 Viite Hänvisning Maankäyttöpäätökset-hanke Asia Ärende TOTEUTUSSUUNNITELMA LUONNOS Lunns referenssiryhmän kmmentitavana tukkuu 2017 Referenssiryhmän kmmenttien perusteella Versi 0.7 / Käsitelty Hanketimistn kkuksessa Referenssiryhmän kmmenttien perusteella Versi 0.75 / Versi 0.80 / Referenssiryhmän kmmenttien perusteella Versi 1.0 / Hyväksytty PTA:n hjausryhmän kkuksessa

2 I Sisällys 1 Tausta Osahankkeen käynnistämisen syyt Osahankkeeseen vaikuttavat ulkiset tekijät Nykyinen lainsäädäntö Alueidenkäyttöön liittyvät prsessit Maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistus Riippuvuudet muuhun kehittämiseen Suunnitelman tteutuksen edellytykset Suunnitelman rajaukset ja letukset Rajaukset Oletukset Osahankkeen tavitteet Tehtävä Osahankkeen tavite Käyttötapaukset Digiperiaatteet timivat hankkeen tulsten arviintikehikkna Kustannus- ja hyötyanalyysi Organisaati Osahankkeen rganisaati ja tteutusmalli Vastuut ja päätöksentekprsessi Osahankkeen tleranssit Osahankkeen vaiheet Osahankkeen tutkset Rahituksen käyttö Maankäyttöpäätöksien käyttö- ja ylläpit Riskien hallinta Viestintä Vaikuttavuus ja asiakashyödyt Liitteet Liite 1 Maankäyttöpäätösten työpaketit Liite 2 Maankäyttöpäätösten nykytilakartitus Liite 3 Maankäyttöpäätösten aikataulu ja kustannukset Liite 4 Maankäyttöpäätösten hyöty-/kustannusanalyysi versi 0.1 (valmistuu marraskuussa 2017) Liite 5 Referenssiryhmätapaamisten muistit ja saadut kmmentit sekä vastineet Liite 1 Maankäyttöpäätösten työpaketit... 1 TP 1 Nykytilakartitus... 1 A sa: Maankäyttöpäätöstietjen nykytilakartitus ja maankäyttöpäätösten määrittely... 2 B sa: INSPIRE-tilannekuva... 5 C sa: Selvitys Sumessa timivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tieta kkavista tietpalvelualustista... 8 D sa: Esiselvitys kuntien digitaalisista maankäyttöpäätöksien kyvykkyyksistä TP 2 Rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuuri... 12

3 II/2 TP 3 Tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä B sa: Tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän tietmalliphjainen asemakaava ja kaavan phjakartta (lähtötietmalli) A sa: Tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietjen kansainväliset vähimmäisvaatimukset B sa: Tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän tietmalliphjainen asemakaava ja kaavan phjakartta D sa: Maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen ja tietmallien elinkaaren hallinta TP 4 Maankäyttöpäätöstietjen vähimmäisvaatimukset Paikkatietalustalle TP 5 Lainsäädäntö TP Tulevaisuuden tietmalliphjaisen yleiskaavan rajapintajulkaisu (OPTIO) TP Tulevaisuuden tietmalliphjaisten rakennuskieltjen ja suunnittelutarvealueiden tietmallien rajapintajulkaisu (OPTIO) TP Tulevaisuuden tietmalliphjaisten maakuntakaavjen rajapintaratkaisu (OPTIO) TP Tteutuneen maankäytön kansallinen aineist (OPTIO) TP Tteutetaan kansallisen palveluarkkitehtuurin si TP Määritellään maankäyttöpäätöstiedille sähköisen arkistinnin periaatteet TP Valtin maankäyttöpäätöksiin liittyvien palveluiden uudistaminen TP Tukipalveluiden rganisinti... 53

4 1 Tausta 1.1 Osahankkeen käynnistämisen syyt Maankäytön päätöstiedilla n keskeinen merkitys mnissa yhteiskunnan prsesseissa, mm. kunnan maankäyttöplitiikassa (käsittäen maaplitiikan ja kaavituksen) sekä rakentamis-, lupa- ja valvntaprsesseissa. Tärkeimmät maankäytön päätöstiedt liittyvät kaavitukseen kaavituksella ludaan yhteiskuntaa ja yksilöä kskevia merkittäviä ikeuksia ja rajitteita. Näillä päätöksillä n merkittävä vaikutus kiinteistön arvn. Maankäyttöpäätökset liittyvät myös ympäristöä ja lunta kskeviin päätöksiin. Lutettava ja avin tiet kaavituksesta ja muista maankäyttöprsesseista n keskeistä yhteiskunnan timivuudelle, kehittämismahdllisuuksille ja ennustettavuudelle. Nykyisin maankäyttöpäätöksissä tutettu tiet, kuten asemakaavatiet, tutetaan ja ylläpidetään kirjavasti mnin eri tavin. Suurin sa kuntien tuttamasta maankäyttöpäätöstiedsta ei le helpsti saatavilla kneluettavassa standardissa mudssa. Maakuntien tuttama maankäyttötiet n sin yhteneväistä ja muissa prsesseissa hyödynnettävissä. Tieta ei vida sujuvasti käyttää muiden tietjen kanssa tai muissa prsesseissa. Tiedn muuntaminen käyttöön vaatii paljn käsityötä. Erityiseen keskiöön aineistjen hallinnan ja yhteensvittamisen nstaa valmisteilla leva maakuntauudistus, jssa valtin, kuntayhtymien eli maakuntaliittjen sekä sin myös kuntien tuttamien tietaineistjen saumatn yhteiskäyttöisyys n tavitteena mahdllisimman pian maakuntauudistuksen tteutumisen jälkeen. Maankäyttöön liittyvä tiet n siilutunut eri timijiden välillä, ja maankäytön prsesseissa tehdään paljn päällekkäistä työtä eri tahilla. Mninkertainen työ hukkaa vervarja, jita visi käyttää tehkkaammin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa n määritelty viranmaisten tiednsaantiikeudesta ja alueiden käytön seurannasta: MRL 205 :ssä säädetty viranmaisten tiednsaantiikeus: Asianmaisella ministeriöllä ja elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla n ikeus saada kunnilta, maakuntien liitilta ja muilta viranmaisilta maksutta näillä levia alueiden käytön ja rakennetun ympäristön seurannan kannalta tarpeellisia tietja sekä tämän lain mukaista valvnta- ja muuta viranmaistehtävää varten tarpeellisia asiakirjja, ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) :ssä 29, 32 a, 93, 94, 95 ja 96 säädetyt velvllisuudet tiedn timittamiseen sekä MRA 2 :ssä säädetty ympäristöministeriön ja muiden timijiden velvllisuus alueiden käytön seurantaan: Ympäristöministeriön n järjestettävä alueiden käytön ja rakennetun ympäristön tilan ja kehityksen seuranta ja sen kannalta tarpeellisten tietjärjestelmien ylläpit. Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää ja hjaa alueiden käytön ja rakennetun ympäristön tilan ja kehityksen seurannan järjestämistä timialueellaan sekä saltaan hulehtii tarpeellisen seurannan järjestämisestä. Maakunnan liitn tulee hulehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja lunnnympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Kunnan tulee hulehtia kaavitus- ja rakennustimen hidn edellyttämästä alueiden käytön, rakentamisen ja rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja lunnnympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Myös SYKE:llä n ikeus saada tieta.

5 2/29 Nykyisiä tiednsaanti- ja seurantakäytäntöjä n tarpeen kehittää tehkkaammiksi ja tuttavammiksi, mikä n mahdllista nykyisen lain puitteissa. Maankäyttöpäätösten paikkatiethanke n sa Julkisen hallinnn yhteinen paikkatiedn palvelualusta -hanketta (Paikkatietalusta-hanke). Osahankkeet ilmenevät kuvasta alla. Paikkatietalusta lu palvelut niin tiedntuttajille kuin niiden hyödyntäjillekin. Paikkatietalusta mahdllistaa laadukkaisiin ja kattaviin paikkatietihin perustuvan analysinnin, päätöksenten ja liiketiminnan. Hankkeissa svitaan ja tehdään yhdessä, helptetaan tiedn tuttamista ja ylläpita, vähennetään päällekkäistä työtä, tudaan avimet, laadukkaat ja yhteenspivat paikkatiedt kaikkien käyttäjien saataville. Digitalisaati n hallitushjelman läpileikkaava teema, jka humiidaan lähes jkaisessa kärkihankkeessa. Paikkatietalusta-hanke n sa Digitalisidaan julkiset palvelut kärkihanketta, jssa julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi timintatapja uudistamalla. Paikkatietalusta-hankeen valmistelua n seurattu valtivarainministeriön JulkICT-sastn jhtamassa digitalisaatihankkeita käsittelevässä työryhmässä, ja timintatapjen uudistamisen ministerityöryhmä pulsi hankkeen jatkvalmistelua kkuksessaan 2. helmikuuta Hankkeen vastuutahksi n sitettu MMM. Kuva 1 Maankäyttöpäätöksien paikkatiethanke sana Paikkatietalusta-hanketta

6 3/29 Kuva 2 Paikkatietalustan yleiset tavitteet Keskeisiä haasteita nykyisin vat seuraavat Tehttmuus - Paljn päällekkäistä tiedntutanta eri sapulten timesta Tiedn ylläpit- ja käyttöjärjestelmät eivät keskustele keskenään ja vat raskaita päivittää Kansallisilla kehityshankkeilla ei le vielä saavutettu riittävää yhteentimivuuden tasa Kansalaiset ja yritykset eivät le päässeet hyödyntämään avimuuden ja avimien datjen hyötyjä täysimittaisesti ptentiaalia n vasta tunnistettu Uusien järjestelmien kilpailutus ja käyttööntt n vaikeaa Kunnat vat sin IT-taljen timittajalukussa esim.: Hallint n paktettu yhteentimivuuden saavuttamiseksi suljettuihin ratkaisuihin tai tteuttamaan yhteentimivuuden sen ulttumattmissa levilla frmaateilla Kuntien tietjärjestelmien kehitys n hidasta ja valmiudet uudistukseen vaihtelevat Verrahja hukataan ja ei mudstu uutta liiketimintaa uuden verkertymän mudstamiseksi Tiet ei le helpsti saatavilla ja käytettävissä, jllin ei synny uusia svelluksia ja palveluita Valtin ja kuntien tietjärjestelmien välinen yhteentimivuustyö n jäänyt pinnalliseksi eikä yhteentimivuuden ptentiaalia le valjastettu Eri hallinnn välinen yhteistyö n llut vajaavaista Nykyisten digitaalisten maankäyttöpäätöstietjen hyödyntäminen suunnittelussa aiheuttaa erityisesti suunnittelutimistille paljn aineistjen valmistelutyötä Knsulttien n ylläpidettävä useita suunnitteluympäristöjä, jtta vivat saavuttaa yhteentimivuuden hallinnn asiakkaidensa järjestelmien kanssa 1.2 Osahankkeeseen vaikuttavat ulkiset tekijät Nykyinen lainsäädäntö Hankkeessa tetaan humin tiethallinta, sähköistä asiintia ja paikkatietjen hallintaa kskeva kansallinen ja EU-lainsäädäntö. INSPIRE-direktiivi edellyttää, että viranmaiset asettavat tiettyihin teemihin liittyvät paikkatietaineistnsa yhtenäisen standardin mukaisesti saataville verkkpalveluihin vuteen 2020 mennessä.

7 4/29 Mikäli hankkeen aikana havaitaan lainsäädäntötarpeita palvelualustan käytön mahdllistamiseksi tai tehstamiseksi, tai esimerkiksi siihen liittyvien työprsessien sujuvittamiseksi, lainsäädäntömuutsten tarpeiden arviinti ja suunnittelu tteutetaan hankkeen puitteissa ja yhteistyössä KIRAdigin säädöstarkastelun kanssa. Yleiset kysymykset käsitellään yhteistyössä kk alustahankkeen sisällä. Oman timialan salta tteutettavat asiat tehdään tarvittaessa ympäristöministeriön timesta. Maankäyttöpäätökset hankkeen pääpain n tiedn rakenteiden uudistamisessa Alueidenkäyttöön liittyvät prsessit Alueiden käyttö ja rakentaminen n laaja prsessien ja päätösten kknaisuus. Keskeisiä päätöksiä vat maakunnan ja kunnan kaavapäätökset sekä kunnan rakennusvalvntaviranmaisen rakennuslupapäätökset, mutta niihin tai niiden tteuttamisen edellytyksenä vi liittyä hyvin mnenlaisia muitakin eri viranmaisten prsesseja sekä lupapäätöksiä. Alueiden käytölle n tyypillistä, että samasta kknaisuudesta vi esittää useita erilaisia prsessikuvauksia ja kehityskulkuja tarkastelukulmasta tai vastuutahsta riippuen. Kknaisuuteen kuuluvat (alla esimerkkinä kunnan tnttitutantketju) saprsessit vivat lla rinnakkaisia tai tisilleen vaihtehtisia. Osaprsesseissa vi lla tisistaan täysin riippumattmia mutta myös tisiinsa kiinteästi linkittyneitä päätöksentekvaiheita, jissa yksi prsessi ei vi edetä ennen tisessa tehtyä päätöstä. Jnkin päätöksen puuttuminen vi myös palauttaa tisen prsessin takaisin lähtöruutuun. Nämä syy- ja seurausketjut sekä prsessien pakkpisteet tulisi lla hyvin selvillä. Osa kunnista n määritellyt ja kuvannut mat alueiden käytön prsessinsa esimerkiksi prsessikaavina, laatujärjestelmänä jne. Kuntakhtaisiin kknaisuuksiin sisältyy kuitenkin paljn muutakin kuin lainsäädännön edellyttämiä vaiheita ja päätöksiä. Alueidenkäytön päätöstietjen kknaisarkkitehtuurin määrittelemiseksi tulisi ensiksi mudstaa pelkistetty kuvaus lain edellyttämien päätöstietjen kknaisuudesta ja ydinprsesseista ilman kaikkia mahdllisia sivujunteita. Kaikkea ei le tarpeenkaan saada haltuun kerralla vaan n tärkeää tunnistaa ne keskeiset päätöstiedt, jtka vat kknaisuuden minimitiminnallisuuden edellytys. Maankäytönpäätöstiedilla n keskeinen merkitys mnissa muissakin yhteiskunnan prsesseissa, mm. lupa- ja valvntaprsesseissa. Nykyisin maankäyttöpäätösten prsessit edellyttävät humattavan määrän asiintia kirjaamjen kanssa. Asianhallintajärjestelmillä n keskeinen rli esimerkiksi viranmaislausuntjen jakamisella ja tallentamisella.

8 5/29 Kuva 3 Esimerkki maankäyttöpliittisesta prsessikknaisuudesta; kunnan tnttitutantketjun kytkeytyneitä, rinnakkaisia ja vaihtehtisia prsesseja päätöksentekpisteineen. Oheisessa esimerkissä n kuvattu kunnan tnttitutantketju maankäyttöplitiikan näkökulmasta lähtien strategisista tavitteista tnttien rakentumiseen saakka. Ketju vi tteutua kunnan maata kaavittamalla (ranssit nulet) tai yksityisen mistamaa maata kaavittamalla (siniset nulet). Asemakaavitus n tästä ketjusta vain yksi sa, jhn liittyy ainastaan yksi lain edellyttämä päätöksentekpiste (asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuust). Sitä ennen, sen jälkeen ja sen rinnalla tarvitaan kuitenkin lukuisia muita eri päätöksiä, ennen kuin tal saadaan nusemaan tntille. Tnttitutantketju ei useinkaan vi edetä ilman rinnalla tehtävää päätöstä kunnallistekniikan rakentamisesta (harmaat nulet). Kaavista vi laatia erilaiset prsessiesitykset kaavituksen, kiinteistötimen tai kunnallistekniikan näkökulmasta. VIRVA hankkeessa n tarkasteltu rakennusvalvnnan, ympäristönsujelun ja ympäristöterveydenhulln uudelleen rganisinnin lähtökhtia. Kysymyksessä n ns. yhden luukun periaatteesta. Hankkeen lppuraprtissa esitetään pääasiallisena ratkaisumallina kuntien seudulliseen yhteistyöhön phjautuvaa mallia. Seudulliselle ratkaisumallille vidaan kuitenkin esittää vaihtehtina muita yhteistyökeinja, js niillä saavutetaan riittävät tavitellut hyödyt. Myös maakunnalliseen ratkaisuun n mahdllista njautua, js yhteistyötä n j tehty maakunnallisessa kehyksessä ja maakunta n kltaan lähellä timinnallista aluetta. (Jarn Parviainen: Rakennusvalvnnan, ympäristönsujelun ja ympäristöterveydenhulln uudelleen rganisinnin lähtökhdat. Valtineuvstn selvitys- ja tutkimustiminnan julkaisusarja 17/2017) Maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistus Ympäristöministeriö n käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistuksen valmistelun. Tällä hallituskaudella, kknaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vahvistetaan tietphjaa ja mudstetaan selkeä näkemys uudistuksen periaatteista. Uudistetun lainsäädännön n tarkitus lla valmis ensi vusikymmenen alussa. Alueidenkäytön ja rakentamisen digitalisaatin hyödyntäminen ja vaikutukset vat keskeisessä sassa tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa.

9 6/29 Maankäyttöpäätöstiedt mudstavat tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän ytimen, jta ilman timivaa järjestelmää ei pystytä lumaan Riippuvuudet muuhun kehittämiseen Maankäyttöpäätökset -hankkeessa edistetään myös muissa hankkeissa tutettujen standardien ja ratkaisujen käyttööntta. Hankkeen keskeiset tulkset eivät le suraan riippuvaisia muiden hankkeiden tulksista. Maakuntauudistus ja sen yhteydessä tehtävät linjaukset tehtävistä ja vastuista kunta-, maakunta- ja valtitimijiden välillä n keskeinen reunaeht ja tavitetasn määrittäjä. Hankkeella n vahva yhtymäpinta ainakin seuraavien digikärkihankkeiden tulksiin: Paikkatietselntek (MMM) MMM n käynnistänyt selvityksen, jnka avulla pyritään vuden 2017 lppuun mennessä lumaan tavitetilan kuvaus Sumen ja julkisensektrin paikkatietalalle hankekknaisuus ja tämä sahanke liittyy selnten tekemiseen ja hyödyntää sen tulksia Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA) ja Sumi-fi-palvelut (VM): KaPAssa tutetaan julkisen hallinnn yhteiset sähköisen asiinnin tukipalvelut eli Sumi.fi palvelut digitalisaati ja entistä parempien palveluiden kehittäminen vaativat entistä parempia mahdllisuuksia käyttää hyväksi kaikkea lemassa levaa tieta kriittistä luda tietjärjestelmien väliset yhteydet paikkatietpalveluihin kustannustehkkaasti ja sisällyttää paikkatiet integraalisti hankkeessa syntyviin palvelututteisiin tärkeä luda yhteys Hallinnn karttapalvelu lemassa levaan kknaisuuteen sana keskitettyä paikkatietjen hyödyntämisen ratkaisua valtihallinnn järjestelmissä tavitetilassa hankekknaisuus liitetään saksi kansallista palveluarkkitehtuuria ja Sumi.fi -palveluita Maakuntauudistus (VM & YM) maakuntien järjestämisvastuulla levien tehtävien tukeminen tarpeen mukaisilla paikkatietpalveluilla Maakuntakaava 2.0 ja HAME hankkeet (YM): Maakuntakaava 2.0 hankkeessa kehitetään uusi digitaalisen kaavaprsessin malli ja HAME-hankkeessa ludaan tietkantaphja maakuntakaava-aineistn tutanta varten ja yhtenäistetään tapaa, jlla maakuntakaavjen merkintöjä esitetään. KIRADIGI (YM): hankkeen vaatimusmäärittelyt vat vielä kesken paikkatietjen hyödyntämisen salta kriittistä luda tietjärjestelmien väliset yhteyden paikkatietpalveluihin kustannustehkkaasti humiida hankkeessa tehtävässä tietmallinnuksen ja standardintityössä paikkatiedn tietvaatimukset luda yhdessä linkitetyn datan ja semanttisen yhteentimivuuden kansallisia parhaita käytäntöjä paikkatietjen hyödyntämiseen kehittää yhdessä rakennetun ympäristön paikkatietratkaisuja KIRADigissä varsinkin seuraavat käynnistetyt kkeiluhankkeet tulee humiida: Slita: Kuntien kaavatiedt (asemakaavat ja yleiskaavat) avimeen käyttöön

10 7/29 tavitteena n luda yhden luukun periaatteella palvelu, jsta vi yli kuntarajjen katsa vimassa levia yleiskaavatasn ja asemakaavatasn suunnitelmia FCG: Digikaavitus: Tiedlla jhtaminen, kaavitusprsessin sujuvittaminen digitalisinti, vurvaikutus ja läpinäkyvyys tutkitaan asemakaavaa hankeen tavitteena n luda ja kehittää ketterillä menetelmillä ja useilla pilteilla, selkeästi kaavitusprsessiin rajatussa ympäristössä, npeassa syklissä määritellä digikaavituksen haasteita, luda ja kehittää käytäntöjä sekä teknisiä ratkaisuja. Helsingin kaupunki: Asemakaava yhteisenä tietvarantna tavitteena n tuttaa käsitteistöltään yhtenäistetty tietkantakuvaus, jnka avulla kaavan kaikki kaavaelementit (mm. maankäyttö- ja kaavamääräysalueet) n mahdlllista ylläpitää yksityiskhtaisesti minaisuustietineen. Tavite n saada aikaan järjestelmäriippumatn ja kneluettava rajapinta, jssa selkeästi hallitaan kaavan eri vaiheet ja revisit ja jsta n mahdllista tuttaa myös raprtinnit ja karttakuvallinen kaavadkumentti. Kkeilun tavitteena n lisätä kaavitustiedn avimuutta, mikä hyödyttää sekä tiedttamista että tiedn hyödyntämistä uusien palvelujen mudstamisessa. Asunt-sakerekisteri ASREK (MMM): luda sakehuneistja kskeville tiedille ja mistajamerkinnöille sähköinen rekisteri, jnka avulla tietjen saatavuus, lutettavuus ja kattavuus paranevat luda edellytykset sähköiseen asiintiin ja sähköisiin palveluihin, kuten esimerkiksi asunt-sakkeiden sähköiseen kaupankäyntiin, vakuuksien hallintaan ja asunt-sakeyhtiön elinkaaren hallintaan. ASREK -järjestelmän tarkituksena n mahdllistaa erilaisten tietjen kkaminen asiakkaan kannalta yhtenäisiksi palvelukknaisuuksiksi Luvat ja valvnta (TEM): kttu kahden asiakasryhmän (tellisuusyritykset ja tapahtuman järjestäjät) luvat ja niitä antavat viranmaiset yhteen, jtta kknaisuutta vidaan kehittää asiakkaasta lähtien työ jatkuu keväällä uusien alueiden kanssa hankkeen vaatimusmäärittelyt vat vielä kesken paikkatietjen hyödyntämisen salta kriittistä luda tietjärjestelmien väliset yhteydet paikkatietpalveluihin kustannustehkkaasti ja sisällyttää paikkatiet integraalisti hankkeessa syntyviin palvelututteisiin Metsätiet ja sähköiset palvelut (MMM) Hanke tehstaa metsävaratiedn hyödyntämistä. Tavitteena n parantaa tiedn laatua ja liikkuvuutta sekä kehittää sähköisiä palveluita. Metsävaratiet n avinta ja se n helpsti saatavilla. Tämän saavuttamiseksi mm. muutetaan Sumen metsäkeskuksen metsätietjärjestelmästä annettua lakia, kehitetään tiedn jakamisen rajapintja, tutetaan tiettutteita metsävaratiedsta, kehitetään ja ylläpidetään tiedn siirrissa käytettäviä metsätietstandardeja sekä kehitetään seuraavan sukuplven palvelualustaa metsätiedn jakeluun. Tteutettavista sähköisistä palveluista maankäytön suunnittelua tukee erityisesti hankkeessa ttutettava laskentapalvelu, jlla VMI tiedn käyttäjät vivat itse tuttaa tarvitsemansa raprtit esilasketuista tiedista sekä maankäytön suunnittelua ja -suunnittelijita palveleva laskentamalli, jka tarjaa kuvauksen metsävarista, niiden käytöstä ja käyttömahdllisuuksista sekä erilaisten maankäyttöä kskevien suunnitelmien vaikutuksista niihin.

11 8/29 DigiOffice (Valtiknttri): paikkatiedn llessa hrisntaalisesti sana jkaista julkisen hallinnn saaluetta, myös digikärkihankkeet vaativat man hjauksensa timialasta syntyvien kustannushyötyjen mahdllistamiseksi. Yhteisen tiedn hallinta (VN): järjestelmällisesti ja tavitteellisesti jhdettu tiedn määrittely ja hallinta tietn perustuvan päätöksenten tuki kansalaisten mien tietjen hyödyntäminen tiedn jakelun parantaminen Keskeisten valmistuneiden digihankkeiden tulsten hyödyntäminen: Tiet käyttöön, parempia päätöksiä (VN-TEAS): perusteltuja ratkaisuvaihtehtja tiedn tutannn sisältöjen, prsessien, yhteistyön, vastuiden sekä yhteisten käytäntöjen järjestämiseen. tilannekuvakkeilu tukee valtineuvstn rakennettuun ympäristöön liittyviä tulevia tilannekuvatyökaluja Muut keskeiset hankkeet: KuntaTietPalvelu 2020 hanke Tavitteena n, että kaikki kunnat julkaisevat keskeiset maankäytön prsessissa tutetut tiedt kneluettavana tietna (KuntaGML-tietpalveluskeemat) yhteiskunnan käyttöön. 1.3 Suunnitelman tteutuksen edellytykset Ministeriön rahituspäätös syyskuussa 2017, jtta hankkeessa vidaan siirtyä tteutus- ja myöhemmin käyttöönttvaiheeseen. Tteutusvaiheessa n tarkitus alittaa mm. sahankkeen piltinnit uudesta asemakaavan tietmallista ja kaavan phjakartasta. 1.4 Suunnitelman rajaukset ja letukset Rajaukset Maankäyttöpäätöksillä tarkitetaan tässä hankkeessa viranmaispäätöksiä, jtka vaikuttavat alueidenkäyttöön tai sen suunnitteluun. Maankäyttöpäätöksiä tehdään pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) njalla, mutta muissakin laeissa esiintyviä päätöksiä n tunnistettu siltä sin kun ne kskevat tai vaikuttavat maankäyttöpäätöstietihin ja -prsesseihin. Palveluilla ymmärretään tässä hankkeessa laajasti eri julkisten ja yksityisten kaupallisten timijiden alueidenkäytön tietn perustuvia palveluita. Hankkeen tarkitus n edistää laajasti nykyisten ja uusien palveluiden käyttöä ja syntymistä Oletukset Suunnitelma lettaa, että yhteistyössä INSPIRE-sahankkeen kanssa kartitetaan syksyllä 2017 tietmallien kansallisia tarpeita. Suunnitelma lettaa, että kaavan phjakarttaknseptia (lähtötietmallia) kartitetaan syksyllä 2017 yhteistyössä Valtakunnallinen maasttietkanta sahankkeen kanssa ja vuden 2018 aikana vidaan alittaa lähtötietmallin piltinnit.

12 9/29 2 Osahankkeen tavitteet 2.1 Tehtävä Hankkeessa ludaan hallinnintiperiaatteet ja kriteerit harmnisiduille maankäyttöpäätöstiedille, sekä kustannustehkas yhteistyömalli tiedn saattamiseksi saksi Sumen kansallista paikkatietkknaisuutta. Tämä tarkittaa mm. että, maankäyttöpäätöstiedt saatetaan tavitetilassa hyödynnettäviksi Sumen kansallisen maasttietkannan kanssa yhteentimivasti, kansallisen Sumidigi-alustan kautta. Maankäyttöpäätöksiin liittyvän tiednhallinnan järjestelmiin lisätään rakenteellisen tiedn, avimen datan ja yhteentimivan tietsisällön vaatimus; kaavjen tietsisällön semanttinen vakiinti ja yhteentimivuus, päätöstiedn avimuuden vaatimukset ja velvllisuudet (kannustus) avata kneluettavat rajapinnat. 2.2 Osahankkeen tavite Tämän hankkeen tavitteena n: Tukea maankäyttöpäätöksiin liittyvien prsessien digitalisaatita Tukea eri timijiden välissä levien tietkatksten pistamista ja rakentaa maankäyttöpäätöksistä yhtenäistä tietvaranta, jssa tiedn elinkaari tunnetaan, hallitaan ja pystytään hyödyntämään rakenteellisessa mudssa alusta lppuun. Määritellä yhdessä timijiden kanssa tiedn mut ja saatavuus Eri timijat vat tisilleen asiakkaita. Kknaisuuden rakentumista hjataan niin, ettei mikään asiakaskunta jää ilman tarvitsemaansa tieta. Tukea INSPIRE velvitteiden timeenpanssa Tukea ja määrittää alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän kknaisuudistusta. Hanke tuttaa tieta ja näkemystä tulevan suunnittelujärjestelmän maankäyttöpäätöstietjen tarpeista. Digitalisaatin vaikutukset ja hyödyntäminen vat keskeinen sa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamista. Tukea kuntien maankäyttöpäätöstietihin liittyvien paikkatietprsessien kehittämistä ja luda kuntien yhteiskäyttöön laajasti sveltuvat kriteerit maankäyttöpäätöstietjen harmnisinnista sekä niiden systemaattiseksi saattamiseksi saksi Sumen paikkatietvaranta. Liittää maankäyttöpäätöstiedt saksi KaPAa (Kansallinen palveluväylä). Hankkeen nnistuessa: Tiet tutetaan kerran ja ikein Tiet liikkuu eri timijiden välillä sujuvasti Tiet n riittävällä taslla standardisitu, jtta sen hyödyntäminen eri prsesseissa ja järjestelmissä n helppa Julkisesti tutettu tiet n maksutta kaikkien käytössä mahdllisimman laajasti Päällekkäisestä työstä päästään ern kun uudet timintatavat n maksuttu ja tettu käyttöön Eri sapulilla n laajasti samat tiedt käytössään ja yhteinen tilannekuva tdellisuudesta

13 10/29 Eri tahjen tekemät julkiset maankäyttöpäätökset sekä tarvittavat selvitykset vat eri tahjen tiedssa ja hyödynnettävissä Julkisen ja yksityisen sektrin yhteistyö kehittyy Yhteentimivuuteen ja verkkpalveluihin njaten hankkeen tutksina syntyvät palvelut vat hyödynnettävissä ja integritavissa läpi julkishallinnn ja sidsryhmien marginaalikustannuksin. Maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun liittyvät prsessit tehstuvat Kaavitus- ja rakennussuunnitteluprsessin npeus ja taludellisuus kasvaa Valtin, maakuntien ja kuntien tiedn tutant, hallinta ja analyysit tehstuvat Avinten tietjen helpp käytettävyys ja saatavuus lu uutta rakennetun ympäristön innvaatiita ja liiketimintaa mahdllistaa uudenlaiset parempaa päätöksenteka tukevat analyysit tehkkaamman maankäytön seurannan ja strategisen jhtamisen vahvistaa kansalaisten sallisuutta vahvistaa demkratiaa ja hallinnn läpinäkyvyyttä Mahdllistaa kiinteistömaisuuden paremman hallinnan kiinteistövertuksen tasa-arvisen tteuttamisen vähentää kiinteistövertukseen liittyviä ikaisupyyntöjä edesauttaa maisuus-, käyttö- ja kulutustietjen saamisen paremmin kiinteistönmistajan käyttöön edesauttaa asuntkauppaa, timitilasuunnittelua ja kiinteistönpita tehstaa lakien valvntaa ja esim. metsänhittimenpiteiden suunnittelua pistaa manuaalisen työn kiinteistötimituksissa sekä kauppahintarekisterin ylläpidssa Lisähyödyt: 1. Rakennetaan rakennetun ympäristön digitaalisten palveluiden kasvuympäristö Puretaan maankäyttötieta hyödyntävien yritysten markkinille tuln esteitä ja mahdllistetaan uusien digitaaliseen tietn perustuvien palveluknseptien tarjnta. Käyttäjien tarpeet humiidaan säätämällä tarpeellisilta sin tiedn saatavuudesta ja helppkäyttöisyydestä. Mahdllistetaan uudet innvaatit ja autmaati. 2. Sujuvitetaan muita prsesseja kuten ympäristöprsesseja. Suunnittelussa ja luvituksessa eri lähteistä kerättävien tietaineistjen pyyntöihin ja käsittelyihin menee humattava määrä henkilötyötä, jka vitaisiin pistaa. Tietjen llessa helpsti käytettävissä ja saatavilla vidaan suunnittelu ja luvitus tteuttaa npeammin ja keskittyä krkeamman lisäarvn työhön. 3. Lisätään rbtiikan hyödyntämistä ja kehitystä Sumessa Paikkatiedn hyödyntäminen n edellytys yhdyskuntien ja rakennusalan rbtisaatin kehitykselle. Js maankäyttö- ja rakentaminen suunnitellaan semanttisesti älykkäällä paikkatiedlla varustetulla tietmallilla, n malli aidsti hyödynnettävissä rakentamis- ja ylläpitprsessien autmatisinnissa. 4. Lisätään suurten tietaineistjen (massadata) hyödyntämistä ja massadataan perustuvaa liiketimintaa Sumessa. Julkisen tiedn yhtenäisyys ja saatavuus lisää sen käyttöä massadata-analyyseissä. Massadata-analyyseillä vidaan löytää uudenlaisia svellutuksia ja ratkaisuja rakennetulle ympäristölle. Esimerkiksi vitaisiin tehdä analyysi kk Sumen asunttutannn tulevaisuusskenaariista vertailemalla kaavavaranta tteutuneeseen tutantn.

14 11/29 5. Edistetään esineiden internetiä Kehitetään digitaalista infrastruktuuria lisäämällä paikkatiedn käyttöä rakennetussa ympäristössä. Paikkatiet n edellytys esineiden internetin timivuuden takaamiseksi. Tulevaisuudessa rakennettu ympäristö mudstuu keinälyverkista, jissa kaikki fyysiset laitteet, kuten ajneuvt, infrastruktuurit, talus- ja kdinkneet sekä kännykät keskustelevat autmaattisesti tistensa kanssa ptimiden yhdyskuntien timivuutta. 2.3 Käyttötapaukset - Kiinteistövertuksen parempi hallinta Hajanaisen ja mnimutisen tiedn yhtäläistämisellä taludellisia vaikutuksia mm. Verhallinnn timiin Verhallinnn kantaman kiinteistövern tteutuminen tasa-arvistuisi siten, että Paikkatietalusta yhdessä Sumi.fi palveluiden kanssa mahdllistaisi yhden luukun periaatteella harmnisidun tietvarannn, jsta eri viranmaistaht (mm. Verhallint) visivat hakea ajantasaiset maankäyttöpäätöstiedt miin järjestelmiinsä mien päätöstensä perusteeksi. Harmnisitu ja laadukas tiet mahdllistaa näin llen myös kiinteistövertuksen tasa-arvisen tteutumisen. Kiinteistövern tasa-arvinen tteutus heijastuu ensisijaisesti kunnallistaluteen, mutta lunnllisesti välillisesti myös kaikkiin kiinteistömaisuutta mistaviin tahihin tasapulistaen vertuksen khdentumista. Olemassa levien lähtötietjen saatavuus parantaa suunnittelujen tehkkuutta Lisäksi n tunnistettu seuraavat käyttötapaukset: - Inspire-velvitteiden timeenpann helpttaminen Velvitteiden timeenpann helpttamisesta hyötyvät ennen kaikkea pienet tiedntuttajat Helptetaan varsinkin kunnan Inspire-velvitteiden timeenpanssa tarjamalla Paikkatietalustasta Inspire-palveluita Kaikkien kuntien ei tarvitse tuttaa itse Inspire-palveluita (esim. katselu- ja muunnspalvelu) - Uusi kaavan phjakartta (lähtötietmalli) Maksutn ja standardimutinen kaavan phjakarttaknsepti Knsulttitimeksiannn tuttamien käyttötapausten lisäksi sahankkeen käyttötapauksiksi n tunnistettu mm.: Standarditu vektriphjainen kaavatiet ja autmaati Vektriphjainen paikkatietmudssa leva standarditu yleis- tai asemakaava mahdllistaa työkhteen suunnittelun ja tteutuksen sittaisen tai täyden autmatisinnin. Esimerkiksi metsäkne vi itsehjautuvasti välttää kaatamasta puita kaava-alueella, jssa n metsänkäyttöä kskevia rajituksia. Liikennevirast uudisti infrasuunnittelunsa tietmalliphjaiseksi yli viisi vutta sitten. Infrasuunnitelmien tietmalliphjaisuus ja standardius n mahdllistanut tehkkaampaa inframaisuuden hallintaa ja infrarakentamista.

15 12/29 Esimerkiksi rbttikaivinkneet vivat itsehjautuvasti tehdä infrarakennuskhteen maansiirttöitä tietmallin perusteella. Tietmalliphjainen standarditu kaavatiet mahdllistaa tehkkaamman sittain- tai täysin autmatisidun rakennussuunnittelun. Esimerkiksi eräs start-up firma n kehittänyt algritmiphjaisen rakennussuunnittelujärjestelmän, jka tulkitsee kaavamerkintöjä ja - määräyksiä, jiden phjalta se laatii vaihtehtisia rakennussuunnittelutteutuksia päätöksentekijöille. 2.4 Digiperiaatteet timivat hankkeen tulsten arviintikehikkna Hallitus n linjannut digitalisinnin periaatteet, jita svelletaan uudistettaessa julkisia palveluita. Nämä periaatteet n svitettu kiinteistö- ja rakentamisalalle KIRA-digi kärkihankkeessa ja hankkeen timijat - kiinteistö- ja rakentamisala, kunnat ja valti - vat hyväksyneet periaatteet alan kehittämisen lähtökhdaksi. Rakennetun ympäristön digitalisaatin periaatteet vat: 1. Kehitämme ratkaisut ja palvelut asiakaslähtöisesti Ratkaisut ja palvelut vat lemassa ennen kaikkea käyttäjää eli asiakasta varten. Kkeilemme, mitä käyttäjät haluavat saada ratkaisulla tai palvelulla aikaiseksi. 2. Pistamme turhat vaiheet Yritysten ja yhteisöjen välistä asiintia suraviivaistetaan ja helptetaan. Lppuasiakkaalla n ensisijaisesti mahdllisuus käyttää sähköistä palvelua. 3. Rakennamme helppkäyttöisiä ja turvallisia palveluita Palveluita vidaan käyttää näppärästi ja tietturvallisesti eri laitteilla. Humiimme yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tarpeet. Tarkentaen maankäyttöpäätöksien kannalta: Myös viranmaisten tarpeet humiidaan. Maankäyttöpäätöstietjen tulee mudstaa rakenteellisesti ja semanttisesti yhtenäinen ja yhteentimiva kknaisuus, mikä edistää tiedn helppkäyttöisyyttä. 4. Tutamme asiakkaalle hyötyä npeasti Selvitämme, mitkä vat asiakkaalle arvkkaimmat minaisuudet ja alitamme kehityksen niistä. Palvelusta saadaan npeasti palautetta. Aikaa ja rahaa säästyy. Tekemällä ja kkeilemalla pimme. 5. Varaudumme häiriö- ja pikkeustilanteisiin Viestimme tällaisesta tilanteesta selkeästi. 6. Käytämme j lemassa levaa tieta ja sähköisiä palveluita Pyydämme uutta tieta vain kerran. Teemme kustannustehkasta palvelukehitystä. Käytämme muun muassa Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPA). Varmistamme, että palvelumme n muiden hyödynnettävissä.

16 13/29 7. Avaamme tiedn ja rajapinnat yrityksille, yhteisöille ja yksilöille Lähtökhtaisesti avaamme tiedn ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta le syytä erikseen rajata. Annamme tiedn hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avimuus kituu kaikkien eduksi! Tarkentaen maankäyttöpäätöksien kannalta: Avaamme kneluettavat ja avimesti käytettävät rakenteellisen tiedn rajapinnat. 8. Nimeämme tiedlle mistajan Rakennetun ympäristön tiedlla n kk sen elinkaaren ajan nimetty mistaja, jka vastaa tiedn ajantasaisuudesta ja mahdllistaa vurpuhelun eri tahjen välillä. Tarkentaen maankäyttöpäätöksien kannalta: Määrittelemme tiedn mistajan ikeudet ja velvllisuudet tiedn avaamisen ja yhteentimivuuden suhteen. 9. Nudatamme kansainvälisiä standardeja Kansainväliset standardit vat kehittämisen perustana. Tarkentaen maankäyttöpäätöksien kannalta: Humiidaan myös kansalliset harmnisinnin tarpeet. 10. Sidmme päätöksen lainvimaisuuden digiin Esimerkiksi kaava tai päätös saa lainviman vasta kun se n julkaistu standardissa mudssa avimessa rajapinnassa. 2.5 Kustannus- ja hyötyanalyysi Kustannus- ja hyötyanalyysi n esitetty liitteessä (liite 4). 3 Organisaati 3.1 Osahankkeen rganisaati ja tteutusmalli Osahankkeen rganisinnista vastaa ympäristöministeriö. Tteutus tehdään ympäristöministeriön malla työllä ja tarvittavilta sin asiantuntijapalveluhankinnilla. Hankittavat palvelut määritellään ympäristöministeriön timesta tarvittaviin sakknaisuuksiin ja vaiheisiin. Tteutus tehdään mahdllisuuksien mukaan yhteistyössä muiden hankkeiden, kuten Maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistuksen, KIRAdigin ja Kansallisen Palveluväylän kanssa. 3.2 Vastuut ja päätöksentekprsessi Hankekknaisuuden hallint Hankeryhmä timii sahankkeiden vetäjien yhteysfrumina. Ministeriön hanketimist ja hankepäällikkö seuraavat hankkeen etenemistä ja sahankkeet raprtivat etenemisestä svitun mallin mukaisesti.

17 14/29 Hankekknaisuuden hallint n kuvattu tarkemmin valmisteluvaiheen alussa valmistuneessa hankesuunnitelmassa. Osahankeen vetäjä vastaa sahankkeen jhtamisesta. Maankäyttöpäätökset hankkeen sisäinen hallint Ympäristöministeriön sisäisesti suunnitelmia seurataan rakennetun ympäristön sastn (YM/RYMO) asetetussa digitiimissä sekä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamistyön työryhmissä. Osahankkeen strategiset linjaukset tekee ympäristöministeriön rakennetun ympäristön sastn jhtryhmä (jatkssa RYMOjry) Maankäyttäpäätöksethankkeen lisäksi YM/RYMOjryssä käsitellään KIRAdigiä ja YTI-hanketta, jilla kaikilla n liittymispinta tisiinsa. YM/RYMOjry nimittää hankkeen keskeiset henkilöresurssit. Ohjausryhmän mudstavat rakennetun ympäristön sastn eri yksiköistä nimetyt edustajat yhdessä sahankkeen prjektipäällikön ja sahankkeen mistajan kanssa. Lisäksi hankekknaisuuden referenssiryhmät ja sahankkeen referessiryhmä sekä maankäyttö- ja rakennuslain sidsryhmät hjaavat hanketta. Kuva 4 Maankäyttöpäätökset sahankkeen sisäinen hjausrakenne 3.3 Osahankkeen tleranssit Kunkin vaiheen alussa svitaan Prince2-mallin mukaisesti tleranssista (aika, kustannukset ja tavitteet).

18 15/29 4 Osahankkeen vaiheet Osahankkeessa tteutettavien työpakettien kuvaukset ja aikataulu n esitetty tarkemmin liitteissä 1 ja 3. Valmisteluvaihe I ( ) Vaihe VI.1 ( ) TP 1 A, Nykytilaselvitys: Maankäyttöpäätöstietjen nykytilakartitus ja maankäyttöpäätösten määrittely Tunnistetaan keskeiset maankäyttöpäätöstiedt. Selvitetään Maankäyttöpäätökset hankkeen krdinitavana levien INSPIREaineistjen tteutuksen tilanne ja valmistellaan näiden aineistjen kehittämistimenpiteitä. Nykytilakartitus n esitetty liitteessä 2. TP 1 B, Nykytilaselvitys: INSPIRE-tilannekuva Tavitteena n selvittää Maankäyttöpäätökset -hankkeessa krdinitavien INSPIRE-tiettutteiden nykyinen INSPIRE-valmius. Lisäksi selvitetään vastaavatk sumalaiset kuntagml-skeemat INSPIRE-velvitteita (kuten esim. ajantasa-asemakaava, yleiskaava). TP 1 C, Nykytilaselvitys: Selvitys Sumessa timivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tieta kkavista tietpalvelualustista Tehdään nykytilan selvitys kansallisista maankäyttöpäätöstietja kkavista tietpalveluista. TP 1 D, Nykytilaselvitys: Esiselvitys kuntien digitaalisista maankäyttöpäätöksien kyvykkyyksistä Kuntien tietjärjestelmätimittajien listaus sekä kuntien nykytilassa jakamat INSPIRE-velvitteiset aineistt Kuntakhtainen listaus TP 2: Rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuuri Mudstetaan käsitys nykyisestä rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuurista ylätaslla (Versi 0.1). Kuvataan lainsäädännön edellyttämät minimiprsessit ja päätöksentekvaiheet. TP 3 A: Tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietjen kansainväliset vähimmäisvaatimukset Tarjuspyynnön laadinta Vaihe VI.2 ( ) TP 1 A, Nykytilaselvitys: Maankäyttöpäätöstietjen nykytilakartitus ja maankäyttöpäätösten määrittely Kuvataan maankäyttöpäätöstietjen prsessit sana rakennetun ympäristön kknaisarkkitehtuurityötä (TP 2) Kuvataan maankäyttöpäätöstietjen digitaalisuuden aste

19 16/29 Kuvataan missä muissa laeissa MRL:n maankäyttöpäätöstietja tarvitaan ja missä mudssa? TP 1 C, Nykytilaselvitys: Selvitys Sumessa timivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tieta kkavista tietpalvelualustista Tehdään selvitys kansallisista maankäyttöpäätöstietja kkavista tietpalveluista ja näiden hyödyntämismahdllisuuksista Paikkatiedn palvelualustassa ja sana KaPA palveluita (Sumi.fi). TP 3 A: Tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietjen kansainväliset vähimmäisvaatimukset Tarjuspyynnön laadinta ja työpaketin kilpailutus Tarkistetaan, että nykyisten kansallisesti kehitettyjen tietmallien kyvykkyys vastaa kansainvälisiä vaatimuksia Tavitteena n lisäksi mudstaa ensimmäinen käsitys siitä, millaisia maankäyttöpäätöstietja tulevaisuuden suunnittelujärjestelmässä n julkisen hallinnn digiperiaatteet ja kansainväliset standardit humiiden Määritetään semanttisen yhteentimivuuden takaavat ydintiedt / tunnisteet harmnisitaville tiettutteille sana rakennetun ympäristön kknaisarkkitehtuuria Tutetaan seuraava versi sahankkeen suunnitelmasta hyväksyttäväksi ministeriön rahituspäätöstä varten Valmistellaan rganisintimalliehdtus hyväksyttäväksi tteutus/piltintivaihetta varten sekä vaihtehtja liiketimintamallia varten Laaditaan kustannus- ja hyötyanalyysiä Laaditaan käyttötapauskuvauksia Tutetaan knsulttitimeksiantjen tarjuspyyntöjä työpakettisuunnitelmista Kilpailutetaan knsulttitimeksiantja työpaketeista Tteutusvaihe I ( ) Vaihe TI.1 ( ) TP 2: Rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuuri Mudstetaan käsitys nykyisestä rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuurista ylätaslla (Versi 2). Kuvataan lainsäädännön edellyttämät minimiprsessit ja päätöksentekvaiheet. tunnistetaan keskeiset yhteentimivuutta tukevat ydintiedt (Versi 1) tavitetilan kuvaaminen: kehittämistarpeet, timinnan tavitteet ja uudet tarvittavat kyvykkyydet timintamallien ml. vastuut tietjärjestelmävaatimukset, tiet- ja tietpalveluvaatimukset maankäyttöpäätökset TP 3 A: Tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietjen kansainväliset vähimmäisvaatimukset Työ valmistuu

20 17/29 TP 3 B: Tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän tietmalliphjainen asemakaava ja kaavan phjakartta Tietsisällön ja jalstettujen teknisten vaatimusten määrittäminen Kansallisten vaatimusten kartittaminen pilttiprjektissa sekä yhdessä INSPIRE-sahankkeen kanssa Tutkitaan nk tteutusvaiheessa mahdllista käynnistää sähköisten asianhallintajärjestelmien ja sähköisen asiinnin vaikutuksia tutkiva selvitys. Tutkitaan tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää uuden asemakaavan tietmallin näkökulmasta sana rakennetun ympäristön yhtenäistä kknaisarkkitehtuuria Jatkjalstetaan saatua harmnisitua asemakaavan tietmallia eri pilttikunnissa ja määritetään tulevaisuuden asemakaavan tietsisältöä ja tietteknisiä minaisuuksia Tutkitaan millainen tulevaisuuden phjakartan ja lähtötietjen tulisi lla sana kuntien ja valtin maast- ja ympäristötietja Kirjataan mahdlliset lainsäädäntömuutstarpeet uusien timintatapjen saavuttamiseksi TP 4: Maankäyttöpäätöstietjen vähimmäisvaatimukset Paikkatietalustalle Alitetaan vähimmäisvaatimusten tunnistaminen. Tunnistetaan vaatimuksissa erityisesti maankäyttöpäätöstietihin liittyviä minaisuuksia, jita Paikkatietalustan palveluiden tulee tukea. Laaditaan vähimmäisvaatimukset alustan eri palvelusiille. Alitetaan selvitys kansallista käyttötarpeista sahankkeeseen kuuluville Inspire teemille Kansallisten käyttäjätarpeiden selvittäminen työpaja- ja haastatteluprsessina, knsulttityö Käyttötarpeita vastaavat kansalliset käsitemallit Tutetaan viimeiset knsulttitimeksiantjen tarjuspyynnöt työpakettisuunnitelmista ja viimeistellään kilpailutukset Neuvtellaan eri rganisaatiiden kanssa rganisaatimalliehdtuksista ja D9 laatii selvityksen, jssa vertaillaan erilaisia liiketimintamalleja Humiidaan paikkatietpliittisen selnten vaatimukset Viimeistellään kustannus- ja hyötyanalyysi ve 1 Laaditaan käyttötapauskuvauksia Päivitetään sahankkeen tteutussuunnitelma Vaihe TI.2 ( ) TP 2: Rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuuri Rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuuri versi 1.0 Kuvaus tulevasta rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuurista ylätaslla (Versi 1). Kuvataan

21 18/29 lainsäädännön edellyttämät minimiprsessit ja päätöksentekvaiheet. tunnistetaan keskeiset yhteentimivuutta tukevat ydintiedt (Versi 2) TP 3 B: Tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän tietmalliphjainen asemakaava ja kaavan phjakartta Piltidaan tulevaisuuden uutta kaavan phjakarttaa (lähtötietmalli) yhteistyössä Valtakunnallinen kartta- ja maasttiedn alusta sahankkeen kanssa. Tudaan GTK:n tietja saksi lähtötietmallia. TP 3 C: Tietmalliphjaisen asemakaavan rajapintajulkaisu Tulevaisuuden tietmalliphjaisen asemakaavan tietsisällön ja tekniset vaatimukset tukeva rajapintaratkaisu Digitalisidaan kuntien tarvitsemia maankäyttöpäätöstietjen julkaisukäytänteitä Piltidaan avimen lähdekdin ratkaisua rajapintatteutuksissa TP 3 D sa: Maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen ja tietmallien elinkaaren hallinta Määritetään ja peilataan tiethallintlain mukaisesti vastuutaht maankäyttöpäätöstietjen tietmallien ja rajapintjen hallinnalle ja kehittämiselle TP 4: Maankäyttöpäätöstietjen vähimmäisvaatimukset Paikkatietalustalle Tunnistetaan vaatimuksissa erityisesti maankäyttöpäätöstietihin liittyviä minaisuuksia, jita Paikkatietalustan palveluiden tulee tukea. Laaditaan vähimmäisvaatimukset alustan eri palvelusiille. Jatketaan tarvittaessa selvitystä kansallisista käyttötarpeista sahankkeeseen kuuluville Inspire teemille sekä tuetaan tiedn tuttajia velvitteiden timeenpanssa. Vaihe TI.3 ( ) TP 2: Rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuuri Rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuuri versi 2.1 Kuvaus tulevasta rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuurista ylätaslla (Versi 2.1) täydennettynä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän tavitetilasta. Tarkennetaan lainsäädännön edellyttämät minimiprsessit ja päätöksentekvaiheet. TP 3 C: Tietmalliphjaisen asemakaavan rajapintajulkaisu Asemakaavarajapinnan kytkentä Paikkatietalustaan TP 3 D: Maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen ja tietmallien elinkaaren hallinta Määritetään vastuutah rajapintjen ylläpidn rahitukselle

22 19/29 Määritetään vastuutah kehittämisen käytänteille Ludaan elinkaaren hallinta niin, että rajapintja vi hyödyntää suuri määrä järjestelmiä ja palveluja Perustetaan tiethallintlain mukainen yhteentimivuuden hjauksen yhteistyöryhmä Määritellään käyttöikeuksia kskevat periaatteet Vaihe TI.4 ( ) Humiidaan pilttien kkemukset Päivitetään tarvittaessa kknaisarkkitehtuuria Humiidaan ja kirjataan lainsäädäntömuutstarpeet TP3 C: Tietmalliphjaisen asemakaavan rajapintajulkaisu Rakenteisen asemakaavatietjen käyttööntt kunnista. Työpaketissa kytketään kuntien rajapintapalvelut paikkatietalustaan ja ludaan edellytykset asemakaavatietjen saatavuudelle palvelualustasta Paikkatietalustan versi 2 valmistuu uusilla parannelluilla timinnallisuuksilla Käyttöönttvaihe I ( ) Vaihe KI.1: Päivitetään tarvittaessa kknaisarkkitehtuuria pilttien tulsten phjalta. Käyttöönttn liittyvä krjauskehittäminen. Tarvittava substanssituen suunnittelu ja aineistjen siirtn liittyvät timet. Ylläpitvaihe I Tteutetaan krjauspäivityksiä ja ylläpita. Ylläpitvaiheen tehtävät tarkennetaan myöhemmin. 5 Osahankkeen tutkset Liitteessä 1 n esitetty hankkeessa tteutettavaksi suunnitellut työpaketit. Työpaketit vat jk timenpiteitä määritteleviä tai niitä tteuttavia. Työpaketit kytkeytyvät tisiinsa ja niiden tteutus ajittuu limittäin. Alla n esitetty tehtävistä sakknaisuuksista / työpaketeista seuraavat lppututteet: Maankäyttöpäätöstietjen nykytilakartitus Rakennetun ympäristön prsesseissa esiintyvät keskeiset maankäyttöpäätöstiedt n tunnistettu niin maankäyttö- ja rakennuslaissa kuin muussa lainsäädännössä. Merkittävimmät, ensimmäiseksi harmnisitavat maankäyttöpäätöstiedt n tunnistettu. Kartituksen avulla mudstetaan käsitys INSPIRE-direktiivin velvittamien tiettutteiden teknisestä nykytilasta ja laaditaan phjatyötä INSPIRE-velvitteiden tteuttamiselle. Kartituksella n keskeinen merkitys kansallisin laajennuksin rikastettujen tiettutteiden hjeistusten laadinnassa

23 20/29 Kuvaus Sumessa timivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tieta kkavista tietpalvelualustista. Kuvaus ja knkreettiset timenpide-ehdtukset lemassa levien tieta kkavien tietpalvelualustjen tai näiden alustjen rajapintjen hyödyntämismahdllisuuksista Paikkatietalustassa. Tiet kuntien maankäyttöpäätöstietjen digitaalisuusasteesta kuntakhtaisella tarkkuudella. Kartituksen khteena vat keskeiset maankäyttöpäätöstiedt: ajantasa-asemakaavat, yleiskaavat, ranta-asemakaavat, maakuntakaavat, suunnittelutarvealueet sekä rakennuskiellt. Rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuuri Kknaisarkkitehtuurityö, jka lu kivijalan Sumen rakennetun ympäristön suunnittelulle ja kehittämiselle. Työ tukee Maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistuksen edellyttämiä prsessien ja tietjen yhteentimivuuksia ja -tteutuksia. Tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Varmistetaan, että tarkasteltavat kansallisesti kehitetyt tietmallit vat kansainvälisten standardien mukaisia. Tässä työssä em. tietmalleja kehitetään edelleen julkisen hallinnn digiperiaatteiden ja rakennetun ympäristön digiperiaatteiden mukaisesti. Selvitetään kansalliset käyttötarpeet sahankkeeseen kuuluville Inspire teemille sekä tuetaan tiedn tuttajia velvitteiden timeenpanssa. Määritellään tavitetilaa digitaaliselle asemakaavalle tai halutulle vastaavanlaiselle tietmallille sana suunnittelujärjestelmää ja tutkitaan nykyisen MRL:n mukaisen asemakaavan muuntamista tietmalliphjaiseksi kaavaksi. Tteutetaan kuntien tarvitsemia tietjärjestelmien rajapintatiminnallisuudet, jilla yhteentimivuus Paikkatietalustaan saavutetaan asemakaavan tietmallin salta nimetyissä pilttikuntien tietjärjestelmissä. Maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen ja tietmallien hallintasuunnitelma JHS-susituksen mukaisesti. Maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen tekninen määrittelydkumentti. Käyttööntn ja ylläpidn rahitussuunnitelma tietmallien ja rajapintjen kehittämiselle. Esitys Paikkatietalustan maankäyttösuuden tietaineistjen krdinivasta tahsta. Kunnille hankintahje kuinka maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen avimuus tulisi humiida hankintja tehdessä. Viestintä- ja kulutussuunnitelma, jlla tiedtetaan viranmaisia maankäyttöpäätöstietjen laadintaa, ylläpita ja käyttöä kskevista uusista timintatavista ja vastuista. Tteutetaan sana Paikkatietalustassa tteutettavaa alustan ja sen palveluiden käyttööntta valmistelevaa viestintä- ja kulutusprjektia sekä yhteistyössä KIRAdigin kanssa. Maankäyttöpäätöstietjen vähimmäisvaatimukset Paikkatietalustalle Laaditaan Maankäyttöpäätökset hankkeen vähimmäisvaatimukset Paikkatietalustalle. Vähimmäisvaatimukset määritetään yhteistyössä rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuuri ja tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä työpakettien kanssa. Vähimmäisvaatimusten tekninen tteutus tehdään MML:n teknisen tteutuksen sahankkeessa.

24 21/29 Tunnistetaan lainsäädännön muutstarpeet Selvitys siitä, millaisiin lainsäädännöllisiin muutksiin tulisi tulevaisuuden säädösvalmistelussa varautua. Lisäksi selvityksessä tudaan esille, mitkä vat digitalisaatin tumat mahdllisuudet lainsäädännön uudistuksissa maankäyttöpäätöstietjen salta. Selvitys siitä, miten tiethallintlain asetuksia vidaan timialalle asettaa. Tässä humiidaan meneillään leva tiethallintlain uudistus. 6 Rahituksen käyttö Hankkekknaisuudelle n myönnetty HE 249/2016 vp ( ) mukaisesti eura hankkeen valmisteluun. Hankkeen kknaiskustannukset vusina vat n. 8 milj.. Vusittaiset käyttö- ja ylläpitment 2019 alkaen n. 1 milj. /v. Osahankkeelle n tästä k. rahituksesta myönnetty ensimmäiseen valmisteluvaiheeseen. Osahankkeen kknaisinvestintimeniksi n arviitu hankesuunnitelmassa Maankäyttöpäätökset hankkeen tteutussuunnitelma n laadittu tälle budjetille, mutta myös tunnistettu ns. ptit keskeisiksi muiksi tteutettaviksi työpaketeiksi. Optit vat rakennetun ympäristön ja paikkatietalan kannalta vaikuttavuudeltaan keskeisiä ja ajankhtaisia, jten ne n tettu saksi tteutussuunnitelman työpaketteja, jtka n esitetty liitteessä 1. Optit vidaan tteuttaa ja prjektida, mikäli lisärahitus järjestyy hankkeen aikana. Optiiden yhteenlasketuiksi kknaiskustannukseksi n arviitu nin Vusittaisiksi käyttö- ja ylläpitmeniksi n arviitu /v (tekninen ylläpit) hankesuunnitelmassa. Käyttö- ja ylläpitment määräytyvät hankkeessa myöhemmin tarkentuvan mallin ja rganisinnin mukaisesti. Ment eivät sisällä kustannuksia, jtka syntyvät eri käyttäjärganisaatiissa niiden sallistuessa kehittämiseen, valmistautuessa uuden alustan käyttöön tai ylläpidettäessä uusia aineistkknaisuuksia jatkssa virkatyönä. Kehittämiskustannukset (investintimen) Ajalle: 2017/ /12 Maankäyttöpäätökset YHT. Ulkinen työ / Palvelujen st Oma henkilötyö YHT Yllä levaan budjetintiin n sisällytetty YM:n maa henkilötyötä 5 kk verran. Lisäksi KIRAdigin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja hyödynnetään samja hankintja. Tarkempi kustannusarvi n esitetty liitteessä 3. Budjetintia täsmennetään tteutusvaiheen aikana syksyllä 2017, mikäli lisärahitusta ptiiden tteuttamiseksi n saatu.

25 22/29 7 Maankäyttöpäätöksien käyttö- ja ylläpit Tteutus Maankäyttöpäätöksien käyttö- ja ylläpitkustannukset (liiketimintamallit) tutkitaan sana rakennetun ympäristön kknaisarkkitehtuurityötä , kuitenkin niin, että vuden 2018 alussa n mahdllista esittää ehdtuksia liiketimintamalleiksi. Liiketimintamallit tutkitaan sarjana työpajja sidsryhmien kanssa keskustellen. Työpajat kytkeytyvät hankkeessa tehtäviin muihin työpaketteihin. Asianmaisia vat valtinhallint, kunnat, yksityinen sektri tai heidän edustajatahnsa. Liiketimintamalleja kehitetään lisäksi hankkeen pilttikunnissa. Tehdään päätös vuden 2017 aikana laatiik VM:n D9 selvityksen rakennetun ympäristön päätöstietjen (maankäyttöpäätökset) jakamisen liiketimintamalleista. Yleistä Kunnallisista maksuista ei perustuslakiin sisälly säännöksiä. Julkisikeudellinen kunnallinen maksu vi perustua lain säännöksiin, mutta sen maksettavaksi määräämistä n pidetty mahdllisena myös suraan kunnallisen itsehallinnn perusteella. Kunnat määrittelevät maksut itse mien lähtökhtiensa mukaan. Kuntien liiketimintamalleja tulisi kehittää yhdessä kuntien kanssa. Kehittämiseen tulisi ttaa mukaan asiakkaat ja palvelun tuttajat. Kuntien kannalta maankäyttöpäätöstietjen (lukuun ttamatta INSPIRE-tietihin) liiketimintamalleihin sisältyy eri vaihtehtehtja ja niiden yhdistelmiä. Kuntien liiketimintamalleja Kunnat uudelleen järjestävät aineistjen ylläpit- ja jakelupalvelunsa. Vastaavan tapaisesti n uudelleen järjestelty esimerkiksi e-arska rakennuslupapiirustusten jakelupalvelu, jssa yksittäisestä aineistpyynnöstä velitetaan kiinteä 3e kustannus lppuasiakkaalta. Nykyisin kunnat perivät aineistpyyntöjen irrtus- ja aineistmaksuja. Aineistjen irrtukseen ja jakeluun liittyy henkilötyötä, jka vitaisiin siirtää tuttavampaan timintaan. Maankäyttöpäätökset hanke autmatisi aineistjen jakelua pienentäen jakelukustannuksia sekä varmistaa aineistn käytettävyyden, mikä vähentää aineistn käyttökustannuksia mm. vähentämällä aineistn mukkaus- ja käsittelytarvetta. Kunnat vivat käyttää Paikkatietalustaa aineistjensa jakelukanavana. Kumppanit Tietaineistpalveluiden tuttajat ja jakelijat. MML Kustannusmallit Kuntien kustannusrakenne kevenee merkittävästi, kun yksittäisten henkilötyötä aiheuttavien aineistkyselyiden rajakustannukset pienenevät lähes nllaan tietpyyntökäsittelyiden autmatisinnin myötä. Kustannuksiksi jää kiinteitä ja jitakin vaihtuvia kustannuksia liittyen maankäyttöpäätösaineistjen tutant-, Asiakassegmentit Kunnan eri tulsalueet, muut kunnat, yritykset, maakunnat, valti, yksityishenkilöt Ansaintamallit Kunnat vivat järjestää erilaisia aineistjen jakelumalleja kumppaneiden kanssa, jilla katetaan tietpalvelun ylläpit- ja jakelukustannuksia. Hinnittelumallivaihtehtja: - Kertamaksu per irrtus- ja aineistmaksu suraan lppuasiakkaille tai palveluntarjajille. - Kertamaksu palveluntarjajille tai

26 23/29 ylläpit ja jakelukustannuksiin. Mikäli jakelujärjestelmänä timii paikkatietalusta, pistuu kunnan jakelukustannukset lähes kknaan. lppuasiakkaille määraikaisista tietkantjen eräajista. - Maksumuuri ja määräaikaiset käyttöikeudet palveluun ja sen sisältämiin tietaineistihin. - Ilmaiseksi avimena datana, yhteiskunnalliset hyödyt kattavat kustannukset. - Edellä mainittujen yhdistelmä esim. eri aineistlukkien tai käyttöikeuksien laajuuksien suhteen. 8 Riskien hallinta Tämänhetkiset riskit Maankäyttöpäätökset -hanke tähtää vahvasti timintatapjen muutkseen ja karsii päällekkäisiä prsesseja. Uusien timintatapjen hyödyistä n viestittävä ja kulutettava käyttäjiä kk hankkeen ajan, jtta muutkset tetaan laajasti käyttöön. Tämä n tärkeää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kknaisuudistukselle, kska uusi laki tulee perustumaan digitaaliseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään. Hankkeen viestintää ja kulutusta tullaan tarkentamaan tteutusvaiheessa syksyllä Budjetti n niukka ttaen humin hankkeen ptentiaalin ja vaikuttavuuden rakennetun ympäristön ja eri viranmaistahjen tarpeiden kannalta. Tiukan budjetin vuksi sa työpaketeista n juduttu jättämään pis, mutta valmius niiden käynnistämiseen n. Yhteiskunta tarvitsee laajasti nyt digitalisitavia maankäyttöpäätöstietja (esim. eri kaavatast, rakennusluvat, rakennuskiellt, suunnittelutarvealueet, tnttijat jne.). Tteuttamatta jääviä työpaketteja vat julkisen hallinnn mm. metsäsektrin tarvitsemat digitaaliset yleis- ja maakuntakaavat. Haasteena n vastata INSPIRE-velvitteisiin määräaikaan 2020 mennessä. Timeenpann vauhdittaminen edellyttää lisäsatsausta. Riskeiksi n tunnistettavissa Päällekkäinen työ muiden hankkeiden kanssa Hankkeen aikataulun riippuvuus suhteessa muiden PTA:n sahankkeiden aikatauluun Maankäyttöpäätöstiedille ei nnistuta määrittämään harmnisinnin kriteereitä Tutettujen ratkaisujen testaus ei nnistu tarvittavalla tavalla ja laajuudessa Hanke ei riittävällä tavalla vastaa tulevaisuuden tarpeisiin eikä palvelusta synny pitkäikäistä ratkaisua Kunnat tai muut vastuulliset taht eivät pysty teknisesti tuttamaan validia lppututetta ja käyttööntt viivästyy Hankkeen / digikärkihankkeiden npeus vs. käyttöönttajatahjen valmiudet jalkauttaa syntyneet timintatavat. Hankerahitus ei riitä tteuttamaan kaikkia teknisiä tutksia Hankkeelle sitettu budjetti n tiukka ja sa keskeisistä työpaketeista judutaan jättämään pis Yhteistyöhön lukuisten timijiden kanssa ei le tarpeeksi resursseja Avainhenkilöiden vaihtuminen ja / tai avainhenkilöitä ei le riittävästi

27 24/29 Tteuttamatta jättämisen riskit Maankäyttöpäätöstietjen timintaympäristön kriittisten ngelma-alueiden ratkaisemisessa ja maankäyttöpäätöstietjen alimititettu hyödyntäminen tuttaa lemassa levien timintamallien tavin päällekkäistä työtä, lisäkustannuksia, laatuvirheitä ja puutteellisia aineistja. Yhteistiminta ja -käyttöisyys eivät edisty. Ilman uudistuksen tteuttamista ja käyttööntta maankäyttöpäätöstietihin liittyviä järjestelmiä kehitetään ja ylläpidetään tehttmasti ja tietja kpiidaan paikasta tiseen sin käsityönä kuten ennenkin. Käytettävät päätöstiedt eivät le eri rganisaatiilla ajantasaisia. Tämä lisää virhekustannusten määrää sekä työmäärää tiedn tuttajalla ja hyödyntäjällä. Edellytykset julkisen hallinnn tehstumiseen jäävät syntymättä. Taludelliset hyödyt jäävät täysimääräisesti saavuttamatta ja päätöksiin liittyvä julkinen kustannustas säilyy heikkna. Eräissä Eurpan maissa n j siirrytty älykkäämpiin paikkatietphjaisiin maankäyttöpäätöksiin. Muutsta n tuettu myös lainsäädännöllä. Maat saavat yhteiskunnallisia ja yritystiminnan kilpailuetua. Tietjärjestelmien tuttajat vat kehittäneet krkeamman lisäarvn palveluita, mistä n selvä kilpailuetu niille vientimarkkinilla. Sumessa vastaavat hyödyt jäävät saavuttamatta. Sumen tietpalveluiden tuttajat eivät saavuta niin helpsti jalansijaa vientimarkkinilla. Kilpailukyvyssä jäädään jälkeen maista, jissa paikkatietjen hyödyntäminen n ketterempää, jalstusarv krkeampi ja niiden hyödyntämisalustat tehkkaampia. Paikkatietinfrastruktuuri ei myöskään edistä yrittäjyyttä ja innvatiivisuutta, vaan ylläpitää raskaita paikkatietjen ympärille syntyneitä rganisaatikhtaisia palvelumalleja. 9 Viestintä Viestintä tteutetaan Paikkatietalustan hanketaslla ja ympäristöministeriön mana viestintänä. Maankäyttöpäätökset hankkeessa tehdään lisäksi viestinnällistä yhteistyötä KIRA-digin kanssa. Osahankkeessa tullaan laatimaan alustava viestintä- ja kulutussuunnitelma vuden 2017 aikana. Tuki- ja kulutusmateriaalia tullaan tuttamaan uusien päätöstietjen ja timintatapjen käyttööntta varten. Viestintä Internetsivustilla Hankkeen viestinnässä krstetaan uudistustarpeita ja mahdllisuuksia. Hankkeen viestintää krdinidaan Paikkatietalusta hankekknaisuuden timesta kknaisuutena. Hankekknaisuudelle n perustettu mat Internetsivut sitteeseen jnka alla sahankkeella n myös mat Internetsivunsa sitteessa Maankäyttöpäätökset -hanke liittyy keskeisesti myös ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyöhön (MRLuudistus) Hankkeesta viestitään siis myös sana MRL-uudistusta ympäristöministeriön internetsivuilla. Sidsryhmäyhteistyö Hankkeessa vurvaikutetaan laajasti eri sidsryhmien kanssa työpajissa, haastatteluissa ja neuvtteluissa. Hanke aktiivisesti hjeistaa ja tukea viranmaisia uusien timintatapjen maksumisessa ja käyttööntssa. Tunnistetut sidsryhmät: EU (INSPIRE) Ministeriöt

28 25/29 Valtin virastt ja laitkset Maakunnat Kunnat Building Smart Finland Rakennustiet FLIC Sumen paikkatietklusteri Paikkatietasiain neuvttelukunta Paikkatietverkst (MML), INSPIRE-rganisaatiiden verkst Paikkatietselnten strateginen hjausryhmä DigiNyt-ryhmä TietKek Julkisen hallinnn tiethallinnn neuvttelukunta Sumen Kuntaliitt Musevirast SYKE Ympäristöministeriö n lisäksi knnut sahanketta aktiivisesti ideivan ja kmmentivan referenssiryhmän. Referenssiryhmä kkntui keväällä 2017 kaksi kertaa valmisteluvaiheen aikana, jnka lisäksi ryhmä kmmenti ja esitti ehdtuksia tteutussuunnitelman sisältöön. Referenssiryhmään haetaan aktiivisesti sallistujia hankkeen aikana. Referenssiryhmään vat ilmittautuneet seuraavien rganisaatiiden edustajat: 1. MMM 2. Maanmittauslaits 3. SYKE 4. Musevirast 5. Sumen Kuntaliitt 6. VRK 7. Paikkatietverkst 8. Metsähallitus 9. Pulustusvimat 10. Liikenteen turvallisuusvirast 11. EVIRA 12. GTK 13. MAVI 14. HSY 15. HSL 16. Helsingin kaupunki 17. Espn kaupunki 18. Vantaan kaupunki 19. Tampereen kaupunki 20. Lahden kaupunki 21. Kirkknummen kunta 22. Hangn kaupunki 23. Saln kaupunki 24. Tuusulan kunta 25. Lempäälän kunta 26. Kauniaisten kaupunki 27. Hämeenlinnan kaupunki 28. Keuruun kaupunki 29. Järvenpään kaupunki 30. Ähtärin kaupunki 31. Satakunta liitt 32. Uudenmaan liitt 33. Keski-Sumen liitt 34. Varsinais-Sumen liitt 35. Etelä-Savn liitt 36. Phjis-Savn liitt 37. Päijät-Hämeen liitt 38. Phjis-Karjalan liitt 39. Uudenmaan ELYkeskus 40. Pirkanmaan ELY-keskus 41. Keski-Sumen ELYkeskus 42. Finavia 43. Metsäteh 44. Trimble 45. Slita 46. SITO 47. FCG 48. ESRI 49. CGI 50. Tilaajavastuu 51. Blm Kartta 52. M-Files 53. Dimenteq 54. Karttatiimi 55. Spatine 56. Paikkatietknsultit 57. AEC Infra Symetri 58. Tapi 59. Viestintä Skrivaus 60. A-Insinöörit 61. Sva3D 62. Gisp 63. Terraslid 64. Rapal 65. Metatavu 66. Oulu Innvatin Alliance & Oulun ylipist Valmisteluvaiheessa järjestetyt ja järjestettävät referenssiryhmän tilaisuudet ja työpajat: 1. Julkisen hallinnn paikkatietalustan hankefrumin kick-ff, Helsinki Aika: Paikkatietalusta tehdään yhteistyössä ja sitä varten kutsuttiin eri rganisaatiiden edustajia vaikuttamaan hankkeen valmisteluun ja tteutukseen (hankefrumi).

29 26/29 Osahankkeet esittäytyivät ja etsivät aktiivisesti sallisia sahankkeidensa referenssiryhmiin. Liitteessä 5 muisti sahankkeen referenssiryhmän palautteesta. 2. Maankäyttöpäätökset sahankkeen INSPIRE työpaja, Helsinki Aika: Paikkatietverkstn ja Paikkatietalustan Maankäyttöpäätökset ja INSPIRE sahankkeiden yhteistyössä järjestämä työpaja Kansallisista paikkatiettutteista INSPIRE-yhteenspivasti. Teemana Maankäyttöpäätökset sahankkeessa työstettävät INSPIRE-tiettutteet. Työpajassa ideitiin tiettutteiden käyttäjän ja tuttajan tarpeita niin INSPIRE:n kuin kansallisten tarpeiden salta. Lisäksi työpajassa kerättiin ideita siitä, mitä Paikkatiedn palvelualusta visi tarjta näiden tiettutteiden salta. Osalliset ideivat ja antivat myös yleisesti palautetta siitä, mitä hankkeessa tulisi tteuttaa. Liitteessä 5 muisti työpajasta. 3. Tulevaisuuden Digikaavitus työpaja, Helsinki Aika: Kahden digikärkihankeen, KIRA-digin ja Maankäyttöpäätökset/Paikkatiedn palvelualusta, yhteinen kehittämistyötä suuntaava työpaja tulevaisuuden digikaavituksesta. Tilaisuuden tavitteena n sanallistaa tulevaisuuden digikaavitusta, sen timinnallisuuksia ja jpa itsestäänselvyyksiä sekä muutstarpeita suhteessa nykytilaan. Tarkituksena n myös tuda meneillään levien kehittämishankkeiden ajatuksia yhteen ja j työstämisvaiheessa tukemaan yhteistä tulevaisuuskuvaa. Tilaisuuden työpajan aineistt ja suunnitelmat vat esillä Maankäyttöpäätöksethankkeen sekä KIRAdigin Internetsivuilla (Maankäyttöpäätökset hankkeen linkki tulssa & KIRAdigi: 4. Paikkatietalustan palvelueksysteemi seminaari Aika ja paikka: , kl , Luentsali 1010, Haaga-Helian tal, Ratapihantie 13, Helsinki 5. Seminaari alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamisesta (Ympäristöministeriö) Aika ja paikka: , 9:30-15:45, Tieteiden tal, Kirkkkatu 6, Helsinki 6. Paikkatietalustan Hankefrumi, Helsinki Aika ja paikka: , kl. 8:45 16:15, Haaga-Helian tal, Ratapihantie 13, Helsinki 7. Kärjet yhdessä, Helsinki Aika ja paikka: , kl. 8:30 16:00, Sks Htel Trni, 43 Ratapihankatu, Tampere 8. Seminaari tulevaisuuden digikaavituksesta (Ympäristöministeriö)

30 27/29 Aika ja paikka: , kl Scandic Marina Cngress Center, Katajankanlaituri 6, Helsinki 10 Vaikuttavuus ja asiakashyödyt Maankäyttötiedn ja niihin liittyvien timintatapjen riittävällä yhtenäistämisellä n merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan, viranmaistimintaan, kansalaisiin ja yritystimintaan. Kknaisuutena aineistjen ja palveluiden laatu paranee, prsessit ja hankinnat tehstuvat, yhteistyömallit kehittyvät ja lisäarv kasvaa kaikille sapulille. Tiedn tutannn, ylläpidn ja jakelun riittävän tasinen harmnisinti tehstaa julkisen sektrin timintaa, säästää verrahja ja lu uusia liiketiminta- ja vientimahdllisuuksia yksityisille palveluntuttajille. Tilanteessa, jssa yhteiskunnan tuttama tiet n avimesti, helpsti ja laajasti eri timijiden hyödynnettävissä. Keskeisiä hyötyjä vat mm.: Eri timijiden väliset rlit selkeytyvät. Eri timijiden tekemä päällekkäinen työ vähenee. Henkilötyöaikaa säästyy muuhun timintaan. Eri timijiden timinta tehstuu nykyisestä. Tiedn tutant, muunns ja -ylläpit tehstuvat ja niihin liittyvät kustannukset pienevät nykyisestä. Tietjen laatu ja ajantasaisuus ptentiaalisesti paranevat nykyisestä. Eri tietjen keskinäinen analysinti n helpmpaa ja varmempaa, jllin eri timijiden tekemä päätöksentek n nykyistä npeampaa ja laadukkaampaa. Eri timijiden innvaatit ja palvelut paranevat nykyisestä. Tietpalveluihin liittyvät ktimaan- ja vientimarkkinat kasvavat nykyisestä. Start-up timinta kehittyy. Tietjärjestelmien hankinta ja tiedn tutant- ja ylläpit n nykyistä selkeämpää ja varmempaa. Tietjärjestelmien elinkaaret ptentiaalisesti pitenevät. Erityisesti pienillä kunnilla n helpmpi hankkia tietpalveluita, kun timittajilta vaadittavat asiat vat selkeät ja yhtenäiset. Tiedn ylläpidllisen hallinnan eriyttäminen julkaisemisesta mahdllistaa palvelujen syntymisen, avimiin rajapintihin tukeutuvan palveluarkkitehtuurin n mahdllista kasvaa Esimerkkejä käytännön muutksista: Tiedt vat saatavilla ympärivurkautisesti Kneluettava tiet vähentää virhetulkintja Uusien rakennettua ympäristöä kskevien innvaatiiden ja yritysten mahdllistamisen, mm. virtuaalitdellisuus ja lisätyn tdellisuuden uudet svellutukset n helpmpi kehittää, kun perustiet n helpmmin käytössä. Kaavitus ja muut alueidenkäyttöön liittyvät prsessit ptentiaalisesti npeutuvat Kiinteistömaisuuden parempi hallinta Kiinteistövertuksen tasa-arvisen tteuttamisen Vähentää kiinteistövertukseen liittyviä ikaisupyyntöjä Edesauttaa maisuus-, käyttö- ja kulutustietjen saamisen paremmin kiinteistönmistajan käyttöön Edesauttaa asuntkauppaa timitilasuunnittelua ja kiinteistönpita Tehstaa metsänhittimenpiteiden suunnittelua ja parantaa metsälakien valvntaa

31 28/29 Maankäyttöpäätöstietihin liittyvien aineistjen ja palveluiden käyttööntt (aineistn digitalisinti ja yhtenäistäminen) jatkuu vielä hankkeen jälkeen ja niiden taludelliset hyödyt vat merkittävämpiä vasta vuden 2020 jälkeen. Keskeisiä hyötyjä kansalaisille: Kansalaisten sallisuuden vahvistamisen maan ympäristöä kskevaan suunnitteluun. Kansalaisten tiednsaanti maa ympäristöä kskevista maankäytön suunnitelmista ja rajituksista paranee. Tiet n käytettävissä laadukkaasti ympärivurkautisesti. Parempi ympäristön tilannekuva tukee ktitaluksien tekemiä investintipäätöksiä. Keskeisiä hyötyjä valtille Valtin virastjen timinta tehstuu. Esim. ympäristöhallint tarvitsee maankäyttöpäätöstietja massa timinnassaan. Tällä hetkellä tietja kpiidaan erilaisista lähteistä ympäristöhallinnn järjestelmiin ja päivitetään manuaalisesti. Tiedt vat usein saatavissa vain paperilla. Maanmittauslaits tarvitsee tietja mm. asemakaavista kiinteistötimituksissa sekä kauppahintarekisterin ylläpidssa. Kiinteistövernkant tehstuu. Maankäyttöpäätöstiedt käytettävissä metsälakien valvnnassa. Keskeisiä hyötyjä kunnille ja maakunnille Tiedn tutannn ja ylläpidn prsessi- ja järjestelmäkustannukset pienenevät. Tietjärjestelmien hankintariskit pienenevät. Kunnille n helpmpi tilata tietjärjestelmiä ja kunnat välttävät timittajalukun helpmmin. Erityisesti pienten kuntien varmuus tietjärjestelmähankinnissa kasvaa. Kunnat ja maakunnat tehstavat strategista jhtamistaan ja elinviman kehittämistä, kun maankäyttöpäätöksistä n helpmmin mudstettavissa tilannekuva ja kehitysanalyysit. Kuntien ja maakuntien maankäyttöpäätöksiä kskevat prsessit tehstuvat. Älykkäät, tistensa kanssa keskustelevat jhtamisjärjestelmät mahdllistuvat. Nykyiset vanhaan tekniikkaan perustuvat manuaaliset maankäyttöpäätöksiä kskevat raprtintivelvitteet vidaan krvata nykyaikaisilla autmaattisemmilla menettelyillä. Mm. kaavitus ja rakennusvalvntaprsessit tehstuvat Kaavituksessa tarvittava lähtötiet n helpsti kerättävissä eri lähteistä ja tiet n yhteenspivaa suunnittelun phjatiedksi. Kaavaprsessissa tutettu tiet n paremmin hyödynnettävissä muissa prsesseissa. Esim.: kneluettava kaava tehstaa rakennusluvan käsittelyä, kska vertailu rakennussuunnitelmaan n helpmpaa. Parempaa vaikutusten arviintia - Kaavan suunnittelutieta vidaan helpmmin hyödyntää välittömiin vaikutusten arviintianalyyseihin. Tehkkaampi ja laadukkaampi rakennusluvitus Kaavat tteutuvat nykyistä paremmin, kun ne vat aikaisempaa paremmin saatavilla ja käytettävissä Tietpyyntöihin liittyvä henkilötyö vähenee. Asiakaspalvelun kyselyt vähenevät (arvi 20 min/kysely), kyselyitä nin kpl/vusi. Maankäyttöaineistjen jakaminen rajapintjen kautta vähentää erityisesti kunnan sisäisille rganisaatiille datan erillisiä timituksia (arvi n. 3-6 htkk/vusi/kunta, ) Maankäyttöaineistjen jakaminen rajapintjen kautta vähentää myös kunnan ulkpulisille rganisaatiille datan erillisiä timituksia (arvi n. 1-3 htkk/vusi)

32 29/29 esimerkiksi asemakaavjen jakelu kunnasta kaavan vimaantuln jälkeen tai rakennusikeuksien ilmittaminen Verhallinnlle Kunnan tiedntutant n jatkuvasti ppivaa - Rajapinnan käyttö mahdllistaa kunnan tietävän, kuka käyttää mitäkin tieta mihinkin ja millinkin? Mahdllistaa paremman asiakaskkemuksen kehittämisen. Tieta siitä, mikä tiet n tarpeellista ja minkä tutant vidaan lpettaa? Keskeisiä hyötyjä yrityksille Yritysten liiketiminta-, investinti- ja sijittumispäätökset tehstuvat. Eri yrityksillä n käytössä parempi tilannekuva ympäristöä kskevista suunnitelmista ja nykytilanteesta. Tiedn helpmpi saatavuus ja käyttö tehstavat yritysten prsesseja. Esim. metsäsektri tarvitsee maankäyttöpäätöstietja metsänhittimenpiteiden suunnittelussa. Yritykset saavat tieta eri suunnitteluhjelmistihin, timinnanhjausjärjestelmiin, erilaisiin karttapalveluihin ja tietpalveluihin tiedt saksi muita tarvitsemiaan aineistja. Maankäyttöpäätöstietja hyödyntävien knsulttien työ tehstuu kun tietpyyntöjä ei tarvitse tehdä eikä aineistn yhdenmukaistamiseen mene niin paljn resursseja. Tämä tehstaa mm. maankäytön suunnitelmien ja rakentamisen tteuttamista. Tietpalveluyritysten markkinille tuln kynnys alenee mikä lisää alan kilpailua. Innvaatit kasvavat perus tietpalvelututannn lisäksi krkeamman jalstusasteen palvelututant kasvaa. Uusia vientimahdllisuuksia. Esimerkiksi yritysten kansainvälisten standardien saaminen paranee ja parantaa niiden mahdllisuuksia tarjta niitä hyödyntäviä palveluita kansainvälisillä markkinilla. Kknaisarvin perusteella hankkeen tteutuessa yhteiskunnalliset hyödyt vat merkittävät. Tarkempi arvi vaikutuksista n esitetty liitteessä (Liite 4 Maankäyttöpäätösten hyöty- /kustannusanalyysi). 11 Liitteet Liite 1 Maankäyttöpäätösten työpaketit Liite 2 Maankäyttöpäätösten nykytilakartitus Liite 3 Maankäyttöpäätösten aikataulu ja kustannukset Liite 4 Maankäyttöpäätösten hyöty-/kustannusanalyysi versi 1.0 Liite 5 Referenssiryhmätapaamisten muistit ja saadut kmmentit sekä vastineet

33 Liite 1 Maankäyttöpäätösten työpaketit LUONNOS /53 Liite 1 Maankäyttöpäätösten työpaketit Liitteessä n esitetty hankkeessa tteutettavaksi suunnitellut työpaketit. Työpaketit vat jk timenpiteitä määritteleviä tai niitä tteuttavia. Työpaketit kytkeytyvät tisiinsa ja niiden tteutus ajittuu limittäin. Hankkeen aikana tehtävät työpaketit TP 1 Nykytilakartitus Maankäyttöpäätösten nykytilaa tutkitaan neljän, tisiaan tukevan erillisen selvityksen avulla. Selvitysten tavitteena n luda tietphjaa nykytilasta neljästä eri näkökulmasta. A sa: Maankäyttöpäätöstietjen nykytilakartitus ja maankäyttöpäätösten määrittely Rakennetun ympäristön keskeisissä prsesseissa esiintyvien maankäyttöpäätöksien tunnistaminen ja kuvaaminen sana nykyistä tietarkkitehtuuria Kuvataan MRL:n maankäyttöpäätöstietjen kytkös muuhun lainsäädäntöön mikä sa päätöksestä tarvitaan muussa lainsäädännössä ja missä mudssa? B sa: INSPIRE-tilannekuva Kansallisten, velvitettujen aineistjen nykytilan kuvaus suhteessa INSPIREtiettutteiden vaatimuksiin Kansallisten, velvitettujen aineistjen nykytilan kuvaus INSPIRE-vertailutaulukiden kkamis- ja täydennystyö C sa: Selvitys Sumessa timivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tieta kkavista tietpalvelualustista Tietpalvelualustjen kartitus ja nykytilan kuvaus Knkreettiset timenpide-ehdtukset, jita vidaan hyödyntää Paikkatietalustan timeenpanssa D sa: Esiselvitys kuntien digitaalisista maankäyttöpäätöksien kyvykkyyksistä Kuntien tietjärjestelmätimittajien listaus sekä kuntien nykytilassa jakamat INSPIRE-velvitteiset aineistt Kuntakhtainen listaus

34 2/53 A sa: Maankäyttöpäätöstietjen nykytilakartitus ja maankäyttöpäätösten määrittely Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 01/ /2017 Rahituslähteet: YM virkatyö & KIRAdigi Keskeiset hyödyt Rakennetun ympäristön prsesseissa esiintyvät keskeiset maankäyttöpäätöstiedt n tunnistettu niin maankäyttö- ja rakennuslaissa kuin muussa lainsäädännössä. Merkittävimmät, ensimmäiseksi harmnisitavat maankäyttöpäätöstiedt n tunnistettu. Kartitus tukee INSPIRE-timeenpana ja aineistjen kansallisten tarpeiden määrittelytyötä. Kartitus tukee rakennetun ympäristön tietarkkitehtuurityötä ja maankäyttöpäätöksien harmnisintityötä. Kartitus tukee tietjen saattamista saksi kansallista palveluarkkitehtuuria (KaPAa) ja julkisen hallinnn yhteistä paikkatietalustaa. Selvitys tukee myös maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistusta. Tavitteet Maankäyttöpäätöstietjen nykytilaselvityksen tavitteena n tunnistaa, kuvata ja rajata rakennetun ympäristön prsesseissa käytettävät keskeiset maankäyttöpäätöstiedt maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä muussa lainsäädännössä. Tavitteena n mudstaa ensimmäinen käsitys keskeisten maankäyttöpäätöstietaineistjen nykytilasta ja haasteista (haasteena esim. ELY-keskuksien prsessien päättäminen ja uudelleenhjaus maakuntauudistuksen vuksi). Kartituksessa tunnistetaan ja kuvataan INSPIRE-direktiiviä velvittavat tiettutteet (hankkeessa krdinitavat klme teemaa) ja muita kansallisesti merkittäviä maankäyttöpäätöstietja. Selvityksessä keskitytään erityisesti alueiden käytön suunnittelujärjestelmän uudistamistyön (mrl-uudistus) näkökulmasta keskiössä leviin tiettutteisiin (päätöstietihin). Kartitusvaiheessa n hyödynnetty muiden hallinnnaljen meneillään levia tai juuri päättyneitä selvitystöitä, jissa rakennetun ympäristön prsesseissa tarvittavia tiettutteita käsitellään tai n käsitelty, kuten esim. EVIBASE-hanke (ympäristöön ja lunnnvarihin liittyvien tietjen avaamista, yhtenäistämistä ja käyttöä edistävä tietjärjestelmähanketyö) ja TIPPI-hanke (Tiet käyttöön, parempia päätöksiä). Selvitys tukee maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistusta. Tutkimuskysymykset Työpaketin selvityksessä käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Mitkä vat maankäyttöpäätöstietja? Mitkä muut lait hyödyntävät MRL:n päätöksiä? Mitkä maankäyttöpäätösaineistt kuuluvat INSPIRE-velvitteen piiriin? Mikä n k. aineistjen INSPIRE-tteutuksen tilanne? Mikä n maankäyttöpäätöstietjen nykytila ja haasteet?

35 3/53 Mitkä maankäyttöpäätöksistä vat kansallisesti merkittäviä? Mitkä maankäyttötiedt tulisi ensisijaisesti kehittää? Tteutus Valmisteluvaihe YM:n virkatyönä (02-05/2017): 1. Kuvataan INSPIRE-aineistt ja laaditaan alustavaa kuvausta INSPIRE-timeenpann nykytilanteesta. INSPIRE-velvtteiden piiriin kuuluvat, Maankäyttöpäätökset sahankkeessa tutkittavat aineistt: Maankäyttö teeman aineistt (ajantasa-asemakaava, yleiskaavat, maakuntakaavat, maasttietkanta) Aluehallinnan, rajitusten ja säätelyn piiriin kuuluvat alueet ja raprtintiyksiköt teeman aineistt (rakennuskiellt, suunnittelutarvealueet) Sujellut alueet teeman aineistt (asemakaavjen sujelumerkinnät, muinaisjäännökset, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, sujeltu rakennusperintö, lunnnsujelu- ja erämaa-alueet, Natura 2000) 2. Kartitetaan rakennetun ympäristön prsesseissa esiintyviä maankäyttöpäätöksiä ja niiden nykytilaa, merkittävyyttä, haasteita. Tunnistetaan kansallisesti vaikuttavimmat maankäyttöpäätöstiedt. Maakuntauudistuksen mahdllinen vaikutus aineistihin pyritään tunnistamaan. Valmisteluvaihe SYKE:n krkeakuluharjittelijiden jatktyönä (06-10/2017) 3. Kuvataan maankäyttöpäätöstietjen prsessit Tutkitaan ja laaditaan esitys, maankäyttöpäätöstietjen digitaalisuuden asteesta ja miten tiedt kytkeytyvät saksi keskeisiä rakennetun ympäristön prsesseja. Tunnistetaan paikkatietna ja ei paikkatietna levat maankäyttöpäätöstiedt tukeutuen j tehtyyn Nykytilakartitukseen ja Julkisen hallinnn paikkatiedn Selnten selvityksiin (mm. Raini 2017) Missä muissa laeissa MRL:n maankäyttöpäätöstietja tarvitaan ja missä mudssa? Lpputute Tämän kartituksen valmistuttua rakennetun ympäristön prsessit ja keskeiset tiettutteet sekä maankäyttöpäätöstiedt n tunnistettu niin maankäyttö- ja rakennuslaissa kuin muussa lainsäädännössä. Merkittävimmät, ensimmäiseksi harmnisitavat maankäyttöpäätöstiedt n tunnistettu. Työ timitetaan rakennetun ympäristön kknaisarkkitehtuurityön tueksi. Tteuttajat YM, SYKE Sidsryhmät Sumen rakennetun ympäristön timijat, RAKLI, tutkimuslaitkset, julkisen hallinnn rganisaatit, Sumen maakunnat ja kaupungit, kärkihankkeet (KaPA, Arkist, Talus, MyData, YTI), Nrdregi, muiden maiden edustajat.

36 4/53 Tausta Maankäyttöpäätökset vat maankäyttöä hjaavia tai rajittavia viranmaispäätöksiä, yleisimmin erilaisia päätöksiä ja suunnitelmia, lupia, määräyksiä sekä rasitteita ja käyttöikeuksia. Maankäytön suunnitelmat (esimerkiksi asema-, yleis- ja maakuntakaavat) hjaavat maankäyttöä. Maankäytön rajituksiin kuuluvat esimerkiksi erilaiset sujelukhteet ja -alueet, rakennuskiellt sekä suunnittelutarvealueet. Maankäytönpäätösten keskeisin minaisuustiet n sijainti. Maankäyttöpäätöksiä tehdään pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) njalla, mutta muussakin lainsäädännössä esiintyy maankäyttöpäätöstietja ja/tai päätöksiä, jtka vaikuttavat maankäyttöpäätöstietihin ja - prsesseihin. Muut liittyvät selvitykset ENVIBASE Vantaan MATTI-hanke Helsinkin TekKa-hanke Julkisen hallinnn selvitys Paikkatietpliittiseen selntekn

37 5/53 B sa: INSPIRE-tilannekuva Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 03/ /2017 Rahituslähteet: KIRAdigi Keskeiset hyödyt Selvitys tukee maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistusta humiimaan INSPIREvelvitteet ja kuntia INSPIRE-velvitteiden timeenpanssa. Tavitteet Tavitteena n selvittää Maankäyttöpäätökset -hankkeessa krdinitavien INSPIREtiettutteiden nykyinen INSPIRE-valmius. Lisäksi selvitetään vastaavatk sumalaiset kuntagml-skeemat INSPIRE-velvitteita (kuten esim. ajantasa-asemakaava, yleiskaava jne). Tutkimuskysymykset Työpaketin B sassa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Mikä n INSPIRE-tiettutteiden tekninen nykytila kansallisesti? Tutkitaan nk tiettutteiden salta tehty j INSPIRE-vertailutaulukintia? Laaditaan INSPIRE-vertailutaulukt KuntaGML-skeemille siltä sin kun niitä ei le tehty Tutkitaan, vastaavatk kuntagml-skeemat INSPIRE-skeemaa? Tteutus B sassa selvitetään seuraavaa: Paikkatietryhmä III/4. maankäyttö Paikkatietaineist ja vastuutah ajantasaasemakaava Kunnat Timenpide 1. Tutkitaan vastaak kuntagml-skeema INSPIRE-skeemaa. 2. Tutkitaan lisäksi nk ajantasa-asemakaavan salta tehty j vertailutaulukintia. 3. Js ei le tehty, tehdään vastaavuustaulukk 4. Mikäli eravaisuutta havaitaan, esitetään tapa, millä tavin kuntagml-skeemaa tulisi muuttaa ja / tai täydentää, jtta se täyttää INSPIREn vaatimukset. 5. Selvitetään EU:n HILUCS (hierarkkinen maankäytön lukittelujärjestelmä) kdiluetteliden ja kansallisten Kaavamerkinnät-ppaan vastaavuudet j HAME-hankkeessa laadittuja vastaavuustaulukita laajentamalla. 6. Selvitetään EU:n HSRCL (hierarkkinen täydentävä kaavamerkintälukitus) kdiluetteliden ja kansallisten Kaavamerkinnät-ppaan vastaavuudet j HAME-hankkeessa laadittuja vastaavuustaulukita laajentamalla. Menetelmä 1) Haastattelu 2) Haastattelu 3) Verrataan kuntagmlskeemaa Inspire skeemaa ja laaditaan taulukk esitys, mille löytyy vastaavuus ja mille ei löydy 4) Sunnitellaan myöhemmin 5) Verrataan Inspire skeeman kdeja HILUCS /kansallisten kaavamerkinnät ppaan kdeihin. Phjana käytetään HAME-hankkeen vastaavuustaulukka 6) Verrataan Inspire skeeman kdeja HSRCL /kansallisten kaavamerkinnät ppaan kdeihin. Phjana käytetään HAME-hankkeen

38 6/53 vastaavuustaulukka 11. aluehallinnan rakennuskiellt Kunnat 9. sujellut alueet ajantasaasemakaava Kunnat 4. maankäyttö yleiskaava Kunnat 4. maankäyttö maakuntakaava Maakuntaliitt 1. Selvitetään, millä tavin kuntagml-skeeman rakennuskiellt- ja rakennusvalvnta-sit määräytyvät 2. Selvitetään, vidaank jkin muu kuntagmlskeema tai jstain muusta lemassa levasta aineiststa jhtaa rakennuskiellt aineist. 3. Laaditaan sanallinen yhteenvet edellämainittujen mahdllisista erista. 4. Tutkitaan, vastaak kuntagml-skeema INSPIRE-skeemaa laatimalla vertailutaulukk 1. Tutkitaan, vastaak kuntagml-skeema INSPIRE-skeemaa. 2. Laaditaan vertailutaulukk. 3. Tutkitaan lisäksi nk ajantasa-asemakaavan salta tehty j vertailutaulukintia ja js n, 4. niin miten sitä tulisi jatkjalstaa INSPIREyhteentimivaksi. 1. Tutkitaan, vastaak kuntagml-skeema INSPIRE-skeemaa. 2. Laaditaan vertailutaulukk. 3. Selvitetään EU:n HILUCS (hierarkkinen maankäytön lukittelujärjestelmä) kdiluetteliden ja kansallisten Kaavamerkinnät-ppaan vastaavuudet j HAME-hankkeessa laadittuja vastaavuustaulukita laajentamalla 4. Selvitetään EU:n HSRCL (hierarkkinen täydentävä kaavamerkintälukitus) kdiluetteliden ja kansallisten Kaavamerkinnät-ppaan vastaavuudet j HAME-hankkeessa laadittuja vastaavuustaulukita laajentamalla Ei tarkastella. 1) haastattelu 2) tutkitaan Inspiren 11 aluehallinan.. skeema vs. jkin muu skeema. Selvitetään haastattelemalla, mikä lisi spiva skeema. 3) laaditaan muisti 4) Kysytään Kuntaliitlta, nk heillä laadittu vertailutaulukk 1) Haastattelu 2) Kysytään Kuntaliitlta, nk heillä laadittu vertailutaulukk Pyydetään kuntaliitlta. 3) Svitaan myöhemmin 4) Svitaan myöhemmin 1) Haastattelu 2) Svitaan myöhemmin 3) Verrataan Inspire skeeman kdeja HILUCS /kansallisten kaavamerkinnät ppaan kdeihin. Phjana käytetään HAME-hankkeen vastaavuustaulukka 4) Verrataan Inspire skeeman kdeja HSRCL /kansallisten kaavamerkinnät ppaan kdeihin. Phjana käytetään HAME-hankkeen vastaavuustaulukka 11. aluehallinnan suunnittelutarve alueet Kunnat 1. Tutkitaan, vastaak kuntagml-skeema INSPIRE-skeemaa. 2. Laaditaan vertailutaulukk. 1) Haastattelu 2) Svitaan myöhemmin 2. rakennukset I/4. hallinnlliset yksiköt I/7. liikenneverkt Maasttietkant a Maanmittauslait s 1) Selvitetään haastattelemalla (Rist Ilves), nk aineistista laadittu taulukk/vertailutaulukita ja 2) vatk nämä INSPIRE-vaatimusten mukaiset. 1) haastattelu 2) haastattelu II/1. krkeussijainti II/2. maanpeite III/4. maankäyttö III/6. yleishyödylliset ja muut julkiset

39 7/53 palvelut III/8. tutant- ja tellisuuslaitkset I/9. sujellut alueet Muinaisjäännöks et 1) Selvitetään haastattelemalla (Minna Ryyppö tai Miikka Haimila, Musevirast), nk aineistista laadittu taulukk/vertailutaulukita ja 1) Haastattelu 2) Haastattelu 2) vatk nämä INSPIRE-vaatimusten mukaiset. I/9. sujellut alueet Valtakunnallisest i merkittävät rakennetut kulttuuriympärist öt 1) Selvitetään haastattelemalla (Minna Ryyppö tai Miikka Haimila, Musevirast), nk aineistista laadittu taulukk/vertailutaulukita ja 2) vatk nämä INSPIRE-vaatimusten mukaiset. 1) Haastattelu 2) Haastattelu I/9. sujellut alueet Sujeltu rakennusperintö 1) Selvitetään haastattelemalla (Minna Ryyppö tai Miikka Haimila, Musevirast), nk aineistista laadittu taulukk/vertailutaulukita ja 1) Haastattelu 2) Haastattelu 2) vatk nämä INSPIRE-vaatimusten mukaiset. I/9. sujellut alueet Lunnnsujeluja erämaa-alueet 1) Selvitetään haastattelemalla (SYKE), nk aineistista laadittu taulukk/vertailutaulukita 2) 1) haastattelu 2) haastattelu 2) ja vatk nämä INSPIRE-vaatimusten mukaiset. I/9. sujellut alueet Natura Selvitetään haastattelemalla (SYKE), nk aineistista laadittu taulukk/vertailutaulukita 2) 1) haastattelu 2) haastattelu 2) ja vatk nämä INSPIRE-vaatimusten mukaiset. Lpputute Kartituksen avulla mudstetaan käsitys INSPIRE-direktiivin velvittamien tiettutteiden teknisestä nykytilasta ja laaditaan phjatyötä INSPIRE-velvitteiden tteuttamiselle. Kartituksella n keskeinen merkitys kansallisin laajennuksin rikastettujen tiettutteiden hjeistusten laadinnassa (TP3). Tteuttajat SITO Oy Sidsryhmät Sumen rakennetun ympäristön timijat, RAKLI, tutkimuslaitkset, julkisen hallinnn rganisaatit, Sumen maakunnat ja kaupungit, kärkihankkeet (KaPA, Arkist, Talus, MyData, YTI), Nrdregi, muiden maiden edustajat, EU. Tausta INSPIRE-velvitteisten aineistjen teknisen tteutuksen nykytila n epäselvä ja vastaavatk kuntagml-skeemat INSPIRE-velvitteisiin ja js kyllä niin missä laajuudessa. Muut liittyvät selvitykset TP 1 sa D. KuntaTietPalvelu hanke

40 8/53 C sa: Selvitys Sumessa timivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tieta kkavista tietpalvelualustista Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 04/ /2017 Rahituslähteet: KIRAdigi Keskeiset hyödyt Kartitus tukee rakennetun ympäristön tietarkkitehtuurityötä ja tätä kautta maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistusta. Kartitus tukee rakennetun ympäristön tietjen saattamista saksi kansallista palveluarkkitehtuuria (KaPAa) ja julkisen hallinnn yhteistä paikkatietalustaa. Tavitteet Kuvaus Sumessa timivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tieta kkavista tietpalvelualustista. Kuvaus ja knkreettiset timenpide-ehdtukset lemassa levien tietpalvelualustjen hyödyntämismahdllisuuksista Paikkatietalustassa. Tutkimuskysymykset Työpaketin selvityksissä käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Mitkä vat Sumessa timivat edistyksellisimmät ja käytetyimmät alueidenkäytön tietpalvelualustat? Mitä tietja ja timinnallisuuksia k. alustissa n? Vik tai miten lemassa levia tietpalvelualustja vidaan hyödyntää Paikkatietalustassa? Mitkä vat lemassa levien tietpalvelualustjen hyödyntämismahdllisuudet Paikkatiedn Palvelualustassa Mitä lisäarva lemassa levien tietpalvelualustjen hyödyntäminen antaa Paikkatiedn Palvelualustalle? Tteutus Laaditaan selvitys Sumessa timivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tietpalvelualustista. Selvityksen tavitteena n tuttaa tieta ja knkreettisia timenpide-ehdtuksia, jita vidaan hyödyntää Julkisen hallinnn yhteisen paikkatietalustan timeenpanssa. Tietpalvelualustjen kartitus: Kartitetaan Sumen edistyksellisimmät ja käytetyimmät alueidenkäytön tietpalvelualustat kuten esim. LIITERI, SYKE-avindata, avindata.fi, HRI.fi, Paikkatietikkuna, KTP, Lunaistiet ja Lupapiste. Kartituksessa kuvataan ainakin tietpalvelualustjen keskeiset palvelut (palvelun kuvaus ja tekninen tteutus kuten esim. käytettävät rajapintasvellukset), tiettutteet, tietmallit, tiettutteiden määrät / kattavuus sekä merkitys alueidenkäytön suunnittelun näkökulmasta. Lisäksi laaditaan lyhyt kuvaus, mikäli tietpalvelualustassa tteutetaan INSPIRE-direktiivin velvitteita; eli palvelun mahdlliset INSPIRE-velvitteiset tiettutteet ja palvelut selkeästi listattuna ja kuvattuna. SWOT-analyysi ja skenaarit:

41 9/53 Selvityksessä laaditaan SWOT-analyysi, jssa arviidaan kartituksessa valikituneet, keskeiset tietpalvelualustat alueidenkäytön suunnittelun ja alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamistyön digitalisinnin edistämisen näkökulmasta. Tarjaja tekee ehdtuksen SWOT-analyysissä analysitaviksi tietpalvelualustiksi (vähintään 3 kpl). Analysitavat tietpalvelualustat valitaan yhdessä tilaajan kanssa. Lisäksi sakknaisuudessa analysidaan valikituneiden tietpalvelualustjen hyödyntämismahdllisuudet (kk alusta tai sen hyödyntämät rajapinnat) ja mahdllinen lisäarv Paikkatietalustassa ainakin kahdella eri skenaarilla. Lpputute Kuvaus Sumessa timivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tieta kkavista tietpalvelualustista. Kuvaus ja knkreettiset timenpide-ehdtukset lemassa levien tieta kkavien tietpalvelualustjen tai näiden alustjen rajapintjen hyödyntämismahdllisuuksista Paikkatietalustassa. Tteuttajat Nst Cnsulting Oy Sidsryhmät Julkisen hallinnn rganisaatit kuten esim. SYKE, Musevirast, maakunnat ja kunnat Tausta Olemassa levista, tieta kkavista, Sumen alueidenkäytön tietpalvelualustista ei le lemassa kknaiskuvausta. Tällä hetkellä eri viranmaisten tekemät maankäyttöpäätökset vat varastituna hajallaan. Merkittävä sa juridisista maankäytön päätöstiedista n paperisia dkumentteja. Juridiset dkumentit n tallennettu pääsin paperiarkistihin. Päätöstiedista n mudstettu erilaisia tietjärjestelmiä. Nämä tietjärjestelmät n pääsin tteutettu viranmaisten sisäiseen käyttöön. Tietjärjestelmien yhteiskäyttö ja saatavuus n heikka. Tiedn käytössä ngelmina vat erityisesti, se etteivät tutetut tiedt le laajasti jaettavissa ja hyödynnettävissä muissa prsesseissa tai järjestelmissä. Tiet ei siirry tehkkaasti ja autmaattisesti prsessista tiseen, jllin syntyy tiethävikkiä ja paljn päällekkäistä henkilötyötä kun tieta judutaan tuttamaan uudestaan tai mukkaamaan käsin tiseen prsessiin sveltuvaksi. Eri prsesseissa käytetyt tietjärjestelmät ja tiedn tallentamismudt eivät tue saumattmasti tisiaan. Tiedn tutannssa nykyisin ngelmina vat erityisesti epäselvyydet vastuissa sekä tietmutjen vakiintumattmuus. Tietja ei le tutettu ja ylläpidetty systemaattisesti yhtenäisten kansainvälisten- (INSPIRE) ja kansallisten periaatteiden mukaisesti. Maankäyttöpäätöstietja ylläpidetään mnen eri viranmaisen timesta ja tällä hetkellä käytössä ei le yhtenäistä timintatapaa saattaa tiedt saksi kansallista palveluarkkitehtuuria ja yhteistä palvelualustaa. Kska maankäyttöpäätöstietja käytetään hyväksi laajasti sekä julkisessa hallinnssa että yksityisellä sektrilla, tulee teknisten ja juridishallinnllisten mekanismien ngelmat kartittaa ja ratkaista, jtta paikkatieta vidaan hyödyntää tehkkaasti yhteiskunnan prsesseissa. Muut liittyvät selvitykset MML:n selvitys kansainvälisistä paikkatietalustista (diplmityö). Selvityksen n määrä valmistua kesän 2017 aikana. KuntaTietPalvelu hanke

42 10/53 D sa: Esiselvitys kuntien digitaalisista maankäyttöpäätöksien kyvykkyyksistä Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 02/ /2017 Rahituslähteet: KIRAdigi Keskeiset hyödyt Kartituksessa saadaan selvyys kuntien maankäyttöpäätöstietjen digitaalisuusasteesta kuntakhtaisella tarkkuudella. Kartituksen khteena vat keskeiset maankäyttöpäätöstiedt: ajantasa-asemakaavat, yleiskaavat, ranta-asemakaavat, maakuntakaavat, suunnittelutarvealueet sekä rakennuskiellt. Tavitteet Tavitteena n selvittää seuraavat asiat: 1) kuntien yleiskaavatietjen sähköistysasteen kunnissa ja SYKEssä. Samin selvitetään, että mitkä kunnat ylläpitävät digitaalista yleiskaavayhdistelmää. 2) kuntien asemakaavatietjen sähköistysasteen kunnissa. Tarkastellaan aineistina rantaasemakaavat ja ajantasa-asemakaavat. 3) mahdllisuuksien mukaan myös tiedt rakennuskieltjen ja suunnittelutarvealueiden digitaalisesta tilanteesta Tutkimuskysymykset Työpaketin selvityksissä käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Kuinka laajasti kunnat vat sähköistäneet kaavatietja? Kuinka laajasti kunnat tarjavat maankäyttöpäätöstietja eri rajapinnista? Tteutus Laaditaan kuntakhtainen taulukk vallitsevasta tilanteesta. Lpputute Lppuraprtti, taulukk ja tilastllinen esitys Tteuttajat Evlta Oy Sidsryhmät Sumen rakennetun ympäristön timijat, RAKLI, tutkimuslaitkset, julkisen hallinnn rganisaatit, Sumen maakunnat ja kaupungit, kärkihankkeet (KaPA, Arkist, Talus, MyData, YTI), Nrdregi, muiden maiden edustajat. Tausta Tällä hetkellä eri viranmaisten tekemät maankäyttöpäätökset vat varastituna hajallaan. Merkittävä sa juridisista maankäytön päätöstiedista n paperisia dkumentteja. Juridiset

43 11/53 dkumentit n tallennettu pääsin paperiarkistihin. Päätöstiedista n mudstettu erilaisia tietjärjestelmiä. Nämä tietjärjestelmät n pääsin tteutettu viranmaisten sisäiseen käyttöön. Tietjärjestelmien yhteiskäyttö ja saatavuus n heikka. Tiedn käytössä ngelmina vat erityisesti, se etteivät tutetut tiedt le laajasti jaettavissa ja hyödynnettävissä muissa prsesseissa tai järjestelmissä. Tiet ei siirry tehkkaasti ja autmaattisesti prsessista tiseen, jllin syntyy tiethävikkiä ja paljn päällekkäistä henkilötyötä kun tieta judutaan tuttamaan uudestaan tai mukkaamaan käsin tiseen prsessiin sveltuvaksi. Eri prsesseissa käytetyt tietjärjestelmät ja tiedn tallentamismudt eivät tue saumattmasti tisiaan. Tiedn tutannssa nykyisin ngelmina vat erityisesti epäselvyydet vastuissa sekä tietmutjen vakiintumattmuus. Tietja ei le tutettu ja ylläpidetty systemaattisesti yhtenäisten kansainvälisten- (INSPIRE) ja kansallisten periaatteiden mukaisesti. Maankäyttöpäätöstietja ylläpidetään mnen eri viranmaisen timesta ja tällä hetkellä käytössä ei le yhtenäistä timintatapaa saattaa tiedt saksi kansallista palveluarkkitehtuuria ja yhteistä palvelualustaa. Kska maankäyttöpäätöstietja käytetään hyväksi laajasti sekä julkisessa hallinnssa että yksityisellä sektrilla, tulee teknisten ja juridishallinnllisten mekanismien ngelmat kartittaa ja ratkaista, jtta paikkatieta vidaan hyödyntää tehkkaasti yhteiskunnan prsesseissa. Muut liittyvät selvitykset TP 1 B KuntaTietPalvelu hanke

44 12/53 TP 2 Rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuuri Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 04/ /2019 Rahituslähteet: KIRAdigi Keskeiset hyödyt Kknaisarkkitehtuurityö lu kivijalan Sumen rakennetun ympäristön suunnittelulle ja kehittämiselle. Kartitus tukee maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistusta. Tavitteet Työpaketissa mudstetaan käsitys nykyisestä ja tulevasta rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuurista ylätaslla sekä tunnistetaan keskeiset yhteentimivuutta tukevat ydintiedt, jtta tietjen yhteentimivuus saavutetaan tila ja huneist taslta aina kunnan, maakunnan ja valtin taslle asti. Työpaketti tehdään yhteistyössä ASREKin (tilat, huneistt, asunnt ja rakennukset), KIRAdigin (rakennukset ja kiinteistöt) ja Paikkatietalustan (rakennukset, kaavitus, luvat, sitteet) digikärkihankkeiden kanssa mudstetaan yhteinen näkemys; 1. rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuurin päälinjjen nykytilasta 2. tulevaisuuden rakennetun ympäristön tiedn timintamallin tai mallien päälinjista 3. tulevaisuuden suunnitteluympäristössä tarvittavista maankäyttöpäätöstiedista ja tiedntuttajien vastuista 4. tulevaisuuden suunnitteluympäristössä tarvittavista keskeisistä semanttisen yhteentimivuuden mahdllistavista yhteisistä käsitteistä ja tunnisteista 5. tulevaisuuden suunnitteluympäristön prsesseissa tarvittavan tiedn tarkkuustas Tutkimuskysymykset Työpaketissa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Millainen rakennetun ympäristön tietarkkitehtuurin nykytila n ja millainen sen tulisi lla tulevaisuudessa? Mitkä vat rakennetun ympäristön tiedn hallinnan yhteiset prsessit, palvelut, käsitteet, tietmallit ja rajapinnat? Rakennetun ympäristön tietjen yhteentimivuus saavutetaan käsite- ja tietryhmätaslla? Millä tavalla digitaaliset maankäyttötiedt saatetaan avimeen käyttöön ja saksi rakennetunympäristön tiedn kknaisuutta? Millainen n tulevaisuuden rakennetun ympäristön yhteinen tiedn hallinta? Tteutus Kuvataan rakennetun ympäristön ylätasn arkkitehtuuri nykytilassa ja tulevaisuudessa rakennetun ympäristön tiednhallinnan periaatetas

45 13/53 rakennetun ympäristön timinta-arkkitehtuuri - timinnt ja prsessit sekä prsessien tuttamat palvelut tarvittavat keskeiset tietmallit ja rajapinnat palveluiden tuttamiseksi Tunnistetaan keskeiset semanttista yhteentimivuutta luvat yhteiset käsitteet ja tunnisteet avataan rakennetun ympäristön julkiset rekisterit ja tunnistetaan ydintiedt kansalliset ja kansainväliset harmnisintitarpeet suunnittelujärjestelmän tavitetilan kannalta keskeiset muutkset rekistereissä (ydintiedt) Lpputute Kuvaus nykyisestä ja tulevasta rakennetun ympäristön tietarkkitehtuurista ylätaslla. Rakennetun ympäristön tiednhallinnan periaatetas ja rakennetun ympäristön timintaarkkitehtuurin timinnt ja prsessit n kuvattu aina tila ja huneisttaslta kaava- ja kuntataslle. Kuvaus tulevaisuuden rakennetun ympäristön suunnitteluympäristössä tarvittavista maankäyttöpäätöstiedista, keskeisistä tunnisteista ja tiedn tuttajien vastuista. Kknaisarkkitehtuurityö n edellytyksenä seuraavalle: kaava- ja lupalukitusten uudistaminen ja varmistaminen rakennetun ympäristön tietarkkitehtuurissa tarvittavat kntirajapinnat KaPAn kautta julkisista rekistereistä tarvittavien keskeisten palvelujen ja sähköisten lmakkeiden kuvaus Sumi.fipalvelussa (KaPA) Yllä levan tteutuksessa humiidaan liittyvät kärkihankkeet KaPA, Arkist, Talus, MyData, YTI, Vantaan MATTIhankkeen prsessi- ja tiedn kuvaukset. Tteuttajat YM, Knsulttiyritykset, ASREK, Paikkatiedn palvelualusta / Maankäyttöpäätökset Sidsryhmät Sumen rakennetun ympäristön timijat, RAKLI, Rakennustiet, tutkimuslaitkset, julkisen hallinnn rganisaatit, Sumen maakunnat ja kaupungit, kärkihankkeet (KaPA, Arkist, Talus, MyData, YTI), Nrdregi, muiden maiden edustajat. Tausta Sumen rakennetun ympäristön tiedn kknaisarkkitehtuurikuvausta ei le kknaisuudessaan laadittu. Kknaisarkkitehtuurityö lu kivijalan Sumen rakennetun ympäristön suunnittelulle ja kehittämiselle. Muut liittyvät selvitykset ASREK arkkitehtuurityö

46 14/53 Vantaan MATTI-hanke Helsingin TekKa-hanke PrT (YM) Jatktimet Hankintapäätös n tehty -> Timeksiannn valmistuminen.

47 15/53 TP 3 Tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää tutkitaan neljän, tisiaan tukevan erillisen sahankkeen (alla san) avulla. Osahankkeiden tavitteena n luda tietphjaa tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä neljästä eri näkökulmasta: A sa: Tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietjen kansainväliset vähimmäisvaatimukset Tutkitaan millaisia vähimmäisvaatimuksia maankäyttöpäätöstiedilla n tulevaisuuden suunnittelujärjestelmässä julkisen hallinnn digiperiaatteet ja kansainväliset standardit humiiden Määritetään semanttisen yhteentimivuuden takaavat ydintiedt / tunnisteet harmnisitaville tiettutteille sana rakennetun ympäristön kknaisarkkitehtuuria Tarkistetaan, että nykyisten kansallisesti kehitettyjen tietmallien kyvykkyys vastaa kansainvälisiä vaatimuksia B sa: Tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän tietmalliphjainen asemakaava ja kaavan phjakartta (lähtötietmalli) Tietsisällön ja jalstettujen teknisten vaatimusten määrittäminen Tutkitaan tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää uuden asemakaavan tietmallin näkökulmasta sana rakennetun ympäristön yhtenäistä kknaisarkkitehtuuria Jatkjalstetaan sassa A määriteltyjä minimivaatimuksia harmnisidun asemakaavan tietmallin laadintaan eri pilttikunnissa ja määritetään tulevaisuuden asemakaavan tietsisältöä ja tietteknisiä minaisuuksia Tutkitaan millainen tulevaisuuden phjakartan ja lähtötietjen tulisi lla sana kuntien ja valtin maast- ja ympäristötietja Tutkitaan miten gelgisia ja geteknisiä aineistja vidaan hyödyntää uudessa tietmallissa Kirjataan mahdlliset lainsäädäntömuutstarpeet uusien timintatapjen saavuttamiseksi C sa: Tulevaisuuden tietmalliphjaisen asemakaavan rajapintajulkaisu Tulevaisuuden tietmalliphjaisen asemakaavan tietsisällön ja tekniset vaatimukset tukeva rajapintaratkaisu Digitalisidaan kuntien tarvitsemia maankäyttöpäätöstietjen julkaisukäytänteitä Piltidaan avimen lähdekdin ratkaisua rajapintatteutuksissa D sa: Maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen ja tietmallien elinkaaren hallinta Määritetään ja peilataan tiethallintlain mukaisesti vastuutaht maankäyttöpäätöstietjen tietmallien ja rajapintjen hallinnalle ja kehittämiselle Määritetään vastuutah ja timintamalli rajapintjen ylläpidn rahitukselle Määritetään vastuutah kehittämisen käytänteille

48 16/53 Ludaan elinkaaren hallinta niin, että rajapintja vi hyödyntää suuri määrä järjestelmiä ja palveluja Perustetaan tiethallintlain mukainen yhteentimivuuden hjauksen yhteistyöryhmä Osat A, B, C ja D tteutetaan mahdllisesti erillisissä sahankkeissa kuitenkin siten, että eri sat mudstavat kknaisuuden.

49 17/53 A sa: Tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietjen kansainväliset vähimmäisvaatimukset Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 10/ /2017 Rahituslähteet: Maankäyttöpäätökset hanke Keskeiset hyödyt Varmistetaan, että tarkasteltavat kansallisesti kehitetyt tietmallit vat kansainvälisten standardien mukaisia. Tässä työssä em. tietmalleja kehitetään edelleen julkisen hallinnn digiperiaatteiden ja rakennetun ympäristön digiperiaatteiden mukaisesti. Tavitteet Tavitteena n ensisijaisesti tarkistaa, että nykyisten kansallisesti kehitettyjen tietmallien kyvykkyys vastaa kansainvälisiin vaatimuksiin. Ensisijaisesti vähimmäisvaatimuksia peilataan Inspire-direktiivin vaatimuksiin, mutta vähimmäisvaatimuksia tutkitaan myös alan kansainvälisistä standardeista. Tavitteena n lisäksi mudstaa ensimmäinen käsitys siitä, millaisia maankäyttöpäätöstietja tulevaisuuden suunnittelujärjestelmässä n julkisen hallinnn digiperiaateet, rakennetun ympäristön digiperiaatteet ja kansainväliset standardit humiiden. Hankkeen keskeisenä tavitteena n määrittää maankäyttöpäätöstiedille velvittavat semanttisen yhteentimivuuden takaavat ydintiedt / tunnisteet, jtta maankäyttöpäätöstiedt timisivat saumattmasti sana parhaillaan määriteltävänä levaa rakennetun ympäristön kknaisarkkitehtuuria. Työn tinen keskeinen tavite n esittää perusteltu käsitys siitä, vidaank nykyisten kansallisten KuntaGML-tietmallien (skeemjen) phjalta rakentaa tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietjen tietmallit vai tuleek laatia kknaan uudet tietmallit laajentaen kansainvälisiä tietmalleja kansallisilla tarpeilla. Harmnisinnin tavitteena n varmistaa nykyisten kansallisesti kehitettyjen tietmallien kyvykkyys tuttaa kuntien tietlähteistä kstamalla INSPIRE-velvitteiden mukaisesti Maankäyttö-, Aluehallinnan, rajitusten ja säätelyn piiriin kuuluvat alueet ja raprtintiyksiköt sekä Sujelualueet teemat (valitut tiettutteet). Valitut teemat vat: Ajantasa-asemakaava tietmalli (Maankäyttö teema) Ajantasa-asemakaavan tietmalli (Sujellut alueet teema) Yleiskaava-tietmalli Rakennuskiellt tietmalli Suunnittelutarvealue tietmalli Muina tavitteina n lisäksi laatia mm. tarkennetut vastaavuustaulukt Inspiren mukaisten kdiluetteliden (HILUCS, HSRCL) ja kansallisesti käytettyjen kaavamerkintöjen (kaavamerkintäasetuksen mukaiset merkinnät) välille sekä laatia ehdtus velvittaviksi kansallisiksi kaavan tyyppi kdiluetteliksi asema- ja yleiskaaville. Tutkimuskysymykset Työpaketissa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Millainen n tulevaisuuden suunnittelujärjestelmä humiiden julkisen hallinnn digiperiaatteet, rakennetun ympäristön digiperiaatteet ja kansainväliset standardit? Mitkä vat keskeiset kansainväliset standardit jihin tulevat tietmallit tulee phjata ja mitkä vat vähimmäisvaatimukset näille tietmalleille?

50 18/53 Millaiset minimivaatimukset n tulevaisuuden ajantasa-asemakaavalla (asemakaava), yleiskaavalla, rakennuskielllla sekä suunnittelutarvealueella sana tulevaisuuden maankäytön suunnittelujärjestelmää? Kuinka paljn j kansallisesti tteutettuja tietmalleja vidaan hyödyntää? Miten yksilöivät tunnisteet tteutetaan eri maankäyttöpäätöksiin ja niiden tarkempiin yksiköihin? Miten asema- ja yleiskaavihin mudstetaan URI-tunnus kansallisesti esim. Paikkatiedn palvelualustan tarjamana palveluna? Onk rakennusluvilla ja suunnittelutarvealueilla INSPIRE-velvite? Miten ja missä vaiheessa tutetaan INSPIRE-kyvykkyydet velvitettuihin tietmalleihin? Tteutus Saavutetaank j kansallisilla tietmalleilla INSPIRE-kyvykkyys? Onk tarpeen kehittää uudet tietmallit, jtta kunnat saavuttavat INSPIREvelvitteensa? Ympäristöministeriö kilpailuttaa timittajan, jnka timeksiant n yhdessä tilaajan ja tilaajan nimeämien edustajien kanssa valmistella minimivaatimukset ensimmäisille versiille valituista maankäyttöpäätöstietjen tietmalleista. Valmistelutyössä tutkitaan j kansallisesti kehitettyjen tietmallien kyvykkyyksiä, kehittämistarpeita, käyttöastetta, tteutusastetta sekä valmiusastetta. Tutkitaan vatk j kansallisesti kehitettyjen tietmallien kyvykkyydet KMTKyhteenspivia (jssa n j määritetty perusrakenteet pysyväid:n ja elinkaaritietjen hallintaan). Valmistelutyössä tutkitaan nk rakennuskiellilla ja suunnittelutarvealueilla INSPIRE-velvite. Valmistelutyössä peilataan INSPIRE-velvitteiden vaatimukset ja uudet tarpeet jk uusiin tietmalleihin tai vanhjen kehittämiseksi. Valmistelutyö päättyy, kun valittu timittaja n laatinut ja työryhmän pullsta ympäristöministeriö hyväksynyt seuraavat tehtävät: Valitut maankäyttöpäätöstietjen tietmallit n viety tteuttamisvaiheeseen Tiednharmnisintiprsessin mallihjeistus n laadittu Timittaja n tteuttanut muut tilaajan antamat tehtävät Lpputute Harmnisinnin kehittämistarpeiden lppuraprtti, jssa n kuvattu jk 1) lemassa levien kansallisten tietmallien kehittämistarpeet, millä muutksilla harmnisinnin kriteerit ja kyvykkyydet niihin n tteutettu tai 2) vaihtehtisesti ratkaisu kknaan uusin tietmallein, millä ylläkuvatut kriteerit ja kyvykkyydet saavutetaan. Esitys vähimmäisvaatimuksista uusista INSPIREä tukevista tiettuteteemjen tietmalleista tteutukseen pilttiprjektia (TP 3C ja D) varten: Ajantasa-asemakaava tietmalli (Maankäyttö-teema) Ajantasa-asemakaavan tietmalli (Sujellut alueet -teema) Yleiskaava-tietmalli (Maankäyttö-teema) Rakennuskiellt tietmalli (Aluehallinnan rajitukset.. teema. Mikäli INSPIRE-velvite) Suunnittelutarvealue tietmalli (Aluehallinnan rajitukset.. teema. Mikäli INSPIRE-velvite) Mahdllinen InspireID:n haun tietmalli

51 19/53 Esitys ylläesitetyistä kdiluettelita krdinivasta tahsta ja kuinka se lisi järkevää tteuttaa sana Paikkatietalustaa. Eli InspireID, kaavamerkintä-kdiluettelt, kaavatyyppiluettel. Alustava arvi n, että Kdiluettelt viedään teknisellä taslla kansalliseen luettelpalveluun, jllin ne vidaan ylläpitää yhdessä paikassa. Käyttötapausluettel valittujen maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen tteutukseen, jita tullaan pilttihankkeessa testaamaan. Kustannusarvit tietmallien tteuttamisesta kuntien maankäyttöpäätöstietja tuttaviin tietjärjestelmiin jk kehittämällä lemassa levia kansallisia tietmalleja (KuntaGML) tai vaihtehtisesti esitys kustannusarvista tteuttaa kknaan uudet tietmallit. Lisäksi humiitava tilaajan tietmallien laadun varmistus tietmallien sisällön ja tietmallien standardien (OGC) ja digiperiaatteiden mukaisuuksien salta. Tteuttajat Knsulttiyritykset, kunnat, tutkimuslaitkset, maanmittauslaits. Sidsryhmät KIRA-frumi, kunnan paikkatiedn yhteistyöryhmä, Building Smart Finland, tutkimuslaitkset, julkisen hallinnn rganisaatit, kunnat ja maakunnat, kärkihankkeet (KaPA, Arkist, Talus, MyData, YTI). Tausta Kuntien teknisen ja ympäristötimen tiednvaihdn tehstamiseksi käynnistyi Kuntaliitssa valmistelutyö helmikuussa Tavitteeksi asetettiin standardimutisten tietpalvelurajapintjen tteuttaminen kuntien käyttämiin tietjärjestelmiin. Työssä päädyttiin tteuttamaan palvelut käyttäen OGC:n (Open Gespatial Cnsrtium) kehittämiä standardeja. Kuntien tuttamien tietjen määrittelyssä käytetään GML käsitekieltä ja palveluina WMS ja WFS tiednsiirtprtkllaa. Hanke nimettiin käytetyn tekniikan mukaan KuntaGML-hankkeeksi. GML (Gegraphic Markup Lanquage) n OGC:n kehittämä käsitekieli, jlla kuvataan paikkatietkhteita käyttäen XML (extensible Markup Lanquage) kielippia. WMS (Web Map Service) palvelu välittää kuvatieta. WFS (Web Feature Service) välittää paikkatietkhteita, jihin n liitetty khteen minaisuustietja. Ensimmäinen KuntaGML hanke valmistui TEKESin ja kuntien yhdessä rahittamassa sahankkeessa valmistuivat kantakarttjen ja asemakaavjen tietpalvelurajapinnat. KuntaGML- hankkeen rahittajina livat kunnat ja TEKES (Teknlgian Kehittämiskeskus). KRYSP (Kunnan Rakennetun Ympäristön Sähköiset Palvelut) -hanke jatki ensimmäisen KuntaGML -hankkeen työtä. Hankkeessa määriteltiin ja tteutettiin lisää kuntien teknisen ja ympäristötimen prsessien tietpalvelurajapintja, määriteltiin sähköisiä asiintipalveluja sekä tteutettiin kuntien rajapinnat kkava Kuntien paikkatiet palvelu (KTP). Hankkeen päärahittaja li valtivarainministeriö kuntien valtinsuusrahituksella. Sähköisen asiinnin ja demkratian hjelman (SADe) yhteydessä tteutettiin lisää KuntaGML rajapintja, jtka keskittyivät eri lupa-asiintien rajapintjen kehitykseen. Taustalla n siis useita kansallisia yhteentimivuuden erillishankkeita, jiden tutksia n tarkitus tarkastella ylläkuvatussa prjektissa ja lisätä niihin uusia kyvykkyyksiä, jtta ne vastaavat tulevaisuuden suunnittelujärjestelmän tarpeisiin ja kansainvälisiin velvitteisiin (INSPIRE).

52 20/53 Muut liittyvät selvitykset KMTK-hanke (MML ) Kansallinen maasttietkanta ja siihen liittyvät selvitykset, kuten Aaltylipistn maasttietjen vaikuttavuus ja MMM:n MTJ 2030 KAMMI-hanke (YM ) Kaavamerkintöjen ja määräysten kehittäminen. HAME hanke (YM ). Maakuntakaavamerkintöjen ja tietmallien harmnisinti. Maakuntakaava 2.0. (YM 2017) Jatktimet Päätös hankintamenettelystä -> hankintapyynnön laatiminen.

53 21/53 B sa: Tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän tietmalliphjainen asemakaava ja kaavan phjakartta Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 10/ /2019 Rahituslähteet: Maankäyttöpäätökset hanke / KMTK hanke Keskeiset hyödyt Kartitus tukee maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistusta. Tietmalliphjaisen asemakaavan ja kaavan phjakartan (lähtötietmalli) tarpeiden kuvaus sana uutta alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavitteet Työpaketissa n tavitteena tutkia tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää asemakaavan tietmallin näkökulmasta sana rakennetun ympäristön yhtenäistä kknaisarkkitehtuuria. Työpaketissa määritettään tavitetilaa digitaaliselle asemakaavalle tai halutulle vastaavanlaiselle tietmallille sana suunnittelujärjestelmää ja tutkitaan nykyisen MRL:n mukaisen asemakaavan muuntamista tietmalliphjaiseksi kaavaksi. Työssä njaudutaan A sassa saatuihin tulksiin tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietjen kansainvälisistä vähimmäisvaatimuksista. Työpaketissa tavitteena n jatkjalstaa saatua harmnisitua asemakaavan tietmallia eri pilttikunnissa. Pilttikunnat jatkjalstavat tietmallia mien tarpeidensa mukaisiksi ja tuttavat tieta siitä, millainen tulevaisuuden asemakaavan tietmalli tulisi lla eri kuntien näkökulmista. Työssä tarkastellaan täten asemakaavan tietmallin kansallisten laajennsten tarpeita. Yhtenä keskeisenä tavitteena n kirjata mahdlliset lainsäädäntömuutstarpeet ja eri timintatapjen kustannukset uusien timintatapjen saavuttamiseksi. GTK tarjaa uuden phjakartan lähtöaineistiksi esimerkiksi rakennettavuuskarttja sveltuvilta alueilta, maaperäkarttja sekä kalliperäkarttja. Näitä aineistja hyödyntämällä tavitteena n harmnisida ja yhtenäistää maaperäkustannus- ja rakennettavuusaineist saksi kaavan lähtötietmallia. Tavitteena n tutkia millainen tulevaisuuden kaavan phjakartan (lähtötietmalli) tulisi lla. Tutkimuskysymykset Työpaketissa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Millainen n tulevaisuuden tietmalliphjainen asemakaava? Millä tavin nykinen MRL:n mukainen ajantasa-asemakaava, vaiheasemakaava, asemakaava vidaan muuntaa tietmalliphjaiseksi kaavaksi? Tulisik asemakaavan kaltaisen suunnittelutasn säilyä uudessa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä? Mitkä vat tulevaisuuden asemakaavan kansalliset laajennkset (rikastettu tietmalli)? Miten histriatiet määritetään saksi tietmallia? Miten vidaan humiida myös mahdllisuudet sujuvittaa ja tehstaa kaavitukseen liittyvää hallinnllista valmistelua, vurvaikutusta ja sallistumista? Millaisia lainsäädäntömuutksia tulevaisuuden asemakaava vaatii MRL:iin? Millaisia JHS susitusten uudistamisen tarpeita uusi tulevaisuuden asemakaava ja kaavan phjakartta vaativat?

54 22/53 Minkälaiset palvelut mm. lataus- ja muunnspalvelut tulisi lla Paikkatietalustassa teknisiltä määrityksiltään? Millaisia suunnittelujärjestelmän prsessin vaiheita halutaan kansallisilla rajapintatarpeilla tukea? Millaisia kyselyjä rajapinnista pitää pystyä tekemään heti ja tulevaisuudessa? Pitääkö kaavan siirtyä vektrina täydellisesti vai sittain? Millainen n tulevaisuuden kaavan phjakartta eli lähtötietmalli? Miten erilaisia lähtöaineistja, kuten rtkuvat ja pistepilvet, visi käyttää tehkkaammin hyödyksi? Määritellään mitä tarkitetaan klmiultteisella kaavalla ja missä kaikissa tilanteissa klmiultteisuus n tarpeellista ja hyödyllistä? Miten GTK:n aineistja vidaan hyödyntää uudessa lähtötietmallissa? Tteutus Ympäristöministeriö kilpailuttaa tulevaisuuden tietmalliphjaisen asemakaavan tietmallin ja kaavan phjakartan pilttihankkeen (TP 3 B) kknaisuutena TP 3 C san kanssa. Pilttihankkeen vaatimukset n listattu tarkemmin TP3 C sassa. Tunnistetaan tulevaisuuden tietmalliphjaisen asemakaavan ja kaavan phjakartan tulevaisuuden tarpeita, määrittelyjä, vaatimuksia ja timinnallisuuksia. Työpajissa selvitetään piltinnin lisäksi kansallisia kehittämistarpeita nykyisiin tietmalleihin lyhyellä ja pidemmällä aikajakslla. Ludaan tiekarttaa kehitykselle. Peilataan INSPIRE:n ja kansallisten tarpeiden käyttötapaukset rajapinnille. Lpputulksena n tiedettävä, millaisia kyselyjä rajapinnista pitää pystyä tekemään heti ja tulevaisuudessa. Esim. käyttäjähaastatteluin mm. metsäkeskuksen ja metsäsektrin timijita. Tunnistetaan ja kirjataan tarvittavat lainsäädäntömuutkset, jita tulevaisuuden asemakaavan tietmalli edellyttää MRL:ään. Piltidaan tulevaisuuden uutta kaavan phjakarttaa (lähtötietmalli) yhteistyössä Valtakunnallinen kartta- ja maasttiedn alusta sahankkeen kanssa. Dkumentidaan vastaavuudet INSPIRE PLU-skeeman tai kansallisen laajennuksen välillä. Laaditaan selvitys asemakaavjen arkistintitarpeista ja tavista.

55 23/53 Tulevaisuuden tietmalliphjaista asemakaavaa ja uutta kaavan phjakarttaa tutkitaan pilttikunnissa ja kaupungeissa. Lpputute Lppuraprtti, jssa kuvataan pilttikunnissa ja kaupungeissa tunnistetut tulevaisuuden tarpeet asemakaavan tietmalliphjaiselle ratkaisulle sekä kaavan phjakartalle. Määritelmä tulevaisuuden asemakaavan tietmallin rakenteesta. Tteuttajat Knsulttiyritykset, kunnat, tutkimuslaitkset, maanmittauslaits, SYKE Sidsryhmät KIRA-frumi, kunnan paikkatiedn yhteistyöryhmä, Building Smart Finland, tutkimuslaitkset, julkisen hallinnn rganisaatit, kunnat ja maakunnat, kärkihankkeet (KaPA, Arkist, Talus, MyData, YTI, KIRA-digi). Tausta Ympäristöministeriö n käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistuksen valmistelun. Kknaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vahvistetaan tietphjaa. Tavitteena n, että nykyisellä hallituskaudella mudstetaan selkeä näkemys uudistuksen periaatteista. Uudistettu lainsäädäntö lisi valmis ensi vusikymmenen alussa. Timintaympäristössä n tapahtunut muutksia, jtka vaikuttavat alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään. Tulevaisuudessa timintaympäristöön vaikuttavat muutkset ja ilmiöt vahvistuvat. Näitä vat muun muassa digitalisaati, ilmastplitiikka ja

56 24/53 energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutkset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murrs sekä muutkset hallintrakenteissa. Alueidenkäytöltä edellytetään nykyisin valmiuksia vastata npeasti erilaisiin tarpeisiin. Muut liittyvät selvitykset KAMMI-hanke (YM ) Kaavamerkintöjen ja määräysten kehittäminen. HAME hanke (YM ). Maakuntakaavamerkintöjen ja tietmallien harmnisinti. Maakuntakaava 2.0. (YM 2017) Alueidenkäytön hjausjärjestelmän prsessit ja työnjak (PrT) (YM 2017) Asemakaavat yhteisenä tietvarantna (Helsingin kaupungin KIRAdigi 2017-). Jatktimet Päätös hankintamenettelystä -> hankintapyynnön laatiminen.

57 25/53 C sa: Tulevaisuuden tietmalliphjaisen asemakaavan rajapintajulkaisu Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 12/ /2019 Rahituslähteet: Maankäyttöpäätökset hanke Keskeiset hyödyt Kartitus tukee maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistusta. Kuntien paikkatietjärjestelmistä pystytään tuttamaan yhteisesti määriteltyä tietmallin mukaista tieta yhteisesti kehitetyllä, avimella rajapintaratkaisulla. Tavitteet Digitalisidaan kuntien tarvitsemia maankäyttöpäätöstietjen julkaisukäytänteitä yhteisellä pilttihankkeella. Tavitteena n piltida avimen lähdekdin ratkaisua kuntien tietjen välittämisessä saksi paikkatietalustaa siten, että ratkaisu täyttää seuraavat vaatimukset: Kuntien paikkatietjärjestelmistä pystytään tuttamaan yhteisesti määriteltyä tietmallin mukaista tieta. Vaatimukset vidaan tteuttaa jk kunnan ylläpitämään tietkantaan tai tarvittavien muunnsten avulla yhteiseen tietkantaan (paikkatietalusta). Lähtökhtana n pysyvien tunnisteiden hallinta ja muutstietpalvelun tukeminen elinkaarisääntöjen avulla. Tutkimuskysymykset Pilttihankkeessa tteutetaan seuraavia asiita ja haetaan kkemuksia niiden timivuudesta: Miten tteutetaan valtakunnallinen harmnisitu asemakaavan tietmalli? Miten asemakaavan tietmallin tuki tteutetaan pilttikuntien paikkatietjärjestelmiin? Miten valitut pilttikunnat avaavat asemakaavan tietmallin avimiin rajapintihin tai vaihtehtisesti vivat julkaista tiedstn latausta varten? Miten vidaan myös tteuttaa kunnille avimet rajapinnat INSPIRE:n vaatimalla tavalla? Miten tteutuksissa hyödynnetään avimen lähdekdin phjaratkaisuja? Miten muutstietpalvelu tulee tteuttaa Paikkatietalustaan? Miten khteille asetetaan ID? Miten uuden tietmalliphjaisen asemakaava-aineistn ylläpit tapahtuu kunnista kun se n kansallisesti rikastettu? Millä tavalla varsinkin pienet kunnat ts. ne kunnat, jilla ei le maa kaavitusrganisaatita, vivat päivittää asemakaavan tietmallin mukaisia aineistja latauspalvelun avulla? Miten asemakaavan tietmallin mukainen aineist ladataan Paikkatietalustaan? Millä tavalla tutkitaan ja tarvittaessa kehitetään asemakaavan tietmallin yhteismitallista julkaisua pilttihankkeen aikana? Miten asemakaavan kansallisten tarpeiden riittävyys ja tietmallin kyvykkyys varmistetaan INSPIRE-velvitteiden hitamiseksi?

58 26/53 Tteutus Ympäristöministeriö kilpailuttaa asemakaavjen tietmallin pilttihankkeen, jhn vi tietyillä kriteereillä sallistua sumalaisten kuntien kumppaneina timivat IT-yritykset sekä muut timialalle haluavat yritykset. Tilaaja tekee kuitenkin spimuksen yhden sapulen kanssa, jnka alihankkijiksi muita sapulia tivtaan. Pilttihanke hulehtii, että nimettyihin pilttikuntien tietjärjestelmiin kehitetään ja tteutetaan asemakaavan tietmallia julkaiseva avin rajapinta Paikkatietalustaan ja että yhteentimivuus Paikkatietalustaan saadaan tteutettua asemakaavan tietmallin avulla. Pilttihanke hulehtii, että ajantasa-asemakaavat täyttävät INSPIREn niille asettamat vähimmäisvaatimukset. Pilttihankkeen tehtävänä n hulehtia rajapintjen testauksen valvnnasta ja testausraprttien saannista. Tämä sisältää Paikkatietalustan tarjaman lataus, knversi (skeema ja krdinaatist) sekä latauspalvelun testaamisen pilttikuntien salta. Pilttihanke valv, että pilttikunnat avaavat ja tuttavat asemakaavjen tietmallit rajapintihin ja Paikkatietalustaan svitun tietmallin mukaisesti. Pilttihanke vastaa asemakaavjen tietmallien viennistä Paikkatietalustaan. Pilttihankkeen lppupulella testataan asemakaavan tietmallin latausta ja muunta Paikkatietalustaan. Pilttihanke ttaa vastuulleen piltinnissa ilmenneiden virheiden krjaamisen asemakaavan tietmalliin ja rajapintapalveluihin, mikäli se estää pilttivaiheen tteuttamisen. Pilttihanke rganisi kkeilun, jssa phjakartan ja muiden relevanttien maankäyttöpäätöstietjen integrintia tiettutteisiin ja palveluihin testataan Paikkatietalustassa. Paikkatietalusta kkeilun tteutuksessa piltidaan seuraavia palveluja: Latauspalvelu, Muutstietpalvelu, ID:n hallintapalvelu (asettaa pysyvä yksilöivä tunnus ja hallitaan asetetut elinkaarisäännöt) ja Laatuvahtipalvelu (jka validi skeeman ja tietjen laadun, mahdllistetaan myös autmaattinen krjaus). Kaavan phjakartan (lähtötietmalli) piltinti asemakaavan tietmallin yhteydessä (tteutus tehdään yhdessä Maasttietkanta sahankkeen kanssa). Pilttihankkeen erityisenä tehtävänä n varmistaa kansallisten tarpeiden riittävyys ja ajantasa-asemakaavan tietmallin kyvykkyys INSPIRE-velvitteiden hitamiseen. Humiitava n myös Sujellut alueet tiettutteen vaatimukset. Pilttihanke pyritään järjestämään niin, että jukssa n mahdllisimman mni kunnissa tai suunnitteluknsulteilla käytössä levista maankäytön suunnittelujärjestelmistä ja niille erikkiset pilttikunnat julkaisemaan tietmalliphjaista asemakaavaa. Testataan eri järjestelmistä tietmallin mukaisen aineistn julkaisemista Paikkatietalustassa. Pilttihankkeen n pyrittävä kannustamaan eri IT-yrityksiä ja suunnittelutimistja yhteistyöhön ja tekemään yhteisiä phjaratkaisuja uusille harmnisiduille tietmalleille. Pilttihankkeessa arvstetaan vahvaa timittajien yhdessä tekemistä perusratkaisujen aikaansaamiseksi. Lpputute Tteutetut kuntien tietjärjestelmien rajapintatiminnallisuudet, jilla yhteentimivuus Paikkatietalustaan saavutetaan asemakaavan tietmallin salta nimetyissä pilttikuntien tietjärjestelmissä. Timittajien (alihankkijat) testiraprtit eri rajapintapalveluiden tteutuksen testauksesta ajantasa-asemakaavan ja sen Sujellut alueet sin salta.

59 27/53 Yhteentimivuuden tteamiseksi pilttikuntien tekemien pilttikäyttöjen testiraprtit; yhden pilttikunnan/eri tietjärjestelmä n tdettava yhteentimivuus timivaksi ajantasaasemakaavan tietmallin salta Paikkatietalustaa vasten. Kk pilttihankekknaisuuden lppuraprtti, kun edellä mainitut pilttikuntien mat testiraprtit vat valmiit. Tteuttajat Knsulttiyritykset, tutkimuslaitkset, kunnat Sidsryhmät KIRA-frumi, kunnan paikkatiedn yhteistyöryhmä, Building Smart Finland, tutkimuslaitkset, julkisen hallinnn rganisaatit, kunnat ja maakunnat, kärkihankkeet (KaPA, Arkist, Talus, MyData, YTI, KIRA-digi). Tausta Kuntien teknisen ja ympäristötimen tiednvaihdn tehstamiseksi käynnistyi Kuntaliitssa valmistelutyö helmikuussa Tavitteeksi asetettiin standardimutisten tietpalvelurajapintjen tteuttaminen kuntien käyttämiin tietjärjestelmiin. Päädyttiin tteuttamaan palvelut käyttäen OGC:n (Open Gespatial Cnsrtium) kehittämiä standardeja. Kuntien tuttamien tietjen määrittelyssä käytetään GML käsitekieltä ja palveluina WMS ja WFS tiednsiirtprtkllaa. Hanke nimettiin käytetyn tekniikan mukaan KuntaGML-hankkeeksi. GML (Gegraphic Markup Lanquage) n OGC:n kehittämä käsitekieli, jlla kuvataan paikkatietkhteita käyttäen XML (extensible Markup Lanquage) kielippia. WMS (Web Map Service) palvelu välittää kuvatieta. WFS (Web Feature Service) välittää paikkatietkhteita, jihin n liitetty khteen minaisuustietja. Ensimmäinen KuntaGML hanke valmistui TEKESin ja kuntien yhdessä rahittamassa sahankkeessa valmistuivat kantakarttjen ja asemakaavjen tietpalvelurajapinnat. KuntaGML- hankkeen rahittajina livat kunnat ja TEKES (Teknlgian Kehittämiskeskus). KRYSP (Kunnan Rakennetun Ympäristön Sähköiset Palvelut) -hanke jatki ensimmäisen KuntaGML -hankkeen työtä. Hankkeessa määriteltiin ja tteutettiin lisää kuntien teknisen ja ympäristötimen prsessien tietpalvelurajapintja, määriteltiin sähköisiä asiintipalveluja sekä tteutettiin kuntien rajapinnat kkava Kuntien paikkatiet palvelu (KTP). Hankkeen päärahittaja li valtivarainministeriö kuntien valtinsuusrahituksella. Sähköisen asiinnin ja demkratian hjelman (SADe) yhteydessä tteutettiin lisää KuntaGML rajapintja, jtka keskittyivät eri lupa-asiintien rajapintjen kehitykseen. Samalla KuntaGML-tietmalli tettiin käyttöön kuntien ja VRK:n välisessä rakennustietjen välityksessä. Taustalla n siis useita kansallisia yhteentimivuuden erillishankkeita, jiden tutksia n tarkitus tarkastella ylläkuvatussa prjektissa ja lisätä niihin uusia kyvykkyyksiä, jtta ne vastaavat tulevaisuuden suunnittelujärjestelmän tarpeisiin ja kansainvälisiin velvitteisiin (INSPIRE). TP 3 työpaketin tutkset tdennetaan ajantasa-asemakaavan pilttihankkeen salta tässä.

60 28/53 Muut liittyvät selvitykset KAMMI-hanke (YM ) Kaavamerkintöjen ja määräysten kehittäminen. HAME hanke (YM ). Maakuntakaavamerkintöjen ja tietmallien harmnisinti. Maakuntakaava 2.0. (YM 2017) Asemakaavat yhteisenä tietvarantna (Helsingin kaupungin KIRAdigi 2017-). Jatktimet Päätös hankintamenettelystä -> hankintapyynnön laatiminen.

61 29/53 D sa: Maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen ja tietmallien elinkaaren hallinta Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 03/ /2019 Rahituslähteet: Maankäyttöpäätökset hanke Keskeiset hyödyt Julkisissa järjestelmähankinnissa n mahdllista vaatia määritettyä avinta rajapintaa. Julkishallinnn rganisaatit vivat tteuttaa tietjärjestelmiinsä kattavat rajapinnat, jilla tiet saadaan liikkumaan järjestelmien välillä nykyistä justavammin. Rajapintjen tteutuksessa käytetään käytettyjä standardeja, prtkllia sekä frmaatteja. Maankäyttöpäätösten avimet rajapinnat vat harmnisituja ja niiden elinkaaren hallinnassa käytetään rakennetun ympäristön prsesseissa yhteisiä käytänteitä. Rajapintjen ja tietmallien mistajuus n selkeästi määritelty. Omistajuus mahdllistaa ja ikeuttaa tietmallin käyttöön ja näkyvyyteen. Tavitteet Määritetään ja peilataan tiethallintlain mukaisesti vastuutaht maankäyttöpäätöstietjen tietmallien ja rajapintjen hallinnalle ja kehittämiselle Määritetään vastuutah rajapintjen ylläpidn rahitukselle Määritetään vastuutah kehittämisen käytänteille Ludaan elinkaaren hallinta niin, että rajapintja vi hyödyntää suuri määrä järjestelmiä ja palveluja Perustetaan tiethallintlain mukainen yhteentimivuuden hjauksen yhteistyöryhmä Tutkimuskysymykset Työpaketissa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Mitkä vat käyttöikeudet ja ylläpitmekanismit maankäyttöpäätöstiedille? Kuka mistaa rajapintjen määrittelyt? Ohjelmistn tteutetun rajapinnan mistaa hjelmistn mistaja. Kuka määrittelee rajapinnan ja sen timinnallisuudet? Mitä julkisen hallinnn rajapinnan käyttäjät (tilaajan) tulee vaatia? Mitä n svittava rajapinnan ylläpidsta ja ylläpidn aikatauluista? Mitkä vat timitusehdt timittajille? Liittyykö niihin hinnittelua tai spimuksia? Onk hjelmisttimittajalla ikeuksia velittaa ylläpitkustannuksia tai kehittämiskustannuksia? Mitä dkumentaatita rajapinnan timittajan tulee ylläpitää? Miten ja kuka maksaa rajapinnan kehittämisen ja ylläpidn kustannukset? Mitä timittajalta vaaditaan ja svitaan rajapinnan elinkaaren salta? Miten varmistutaan, että INSPIRE-direktiivin vaatimukset ja päivitykset tetaan humin elinkaaren hallinnassa? Kuka tai mikä rganisaati krdini Paikkatietalustan maankäyttösuuden tietaineistja tulevaisuudessa?

62 30/53 Tteutus Työpaketti tehdään vurvaikutteisesti timijiden kanssa. Työssä hyödynnetään ensimmäisistä tiednharmnisinti- ja pilttihankkeista saatuja kkemuksia. Pilttihankkeiden tutksille svitaan ja laaditaan ensimmäisenä maankäyttöpäätöstietina rajapintjen hallintasuunnitelmat ja tekniset määrittelydkumentit sekä julkaistaan ne sivustlla. Lpputute Maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen ja tietmallien hallintasuunnitelma JHS-susituksen mukaisesti. Maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen tekninen määrittelydkumentti. Käyttööntn ja ylläpidn rahitussuunnitelma tietmallien ja rajapintjen kehittämiselle. Esitys Paikkatietalustan maankäyttösuuden tietaineistjen ja tietpalveluiden krdinivasta tahsta. Kunnille hankintahje kuinka maankäyttöpäätöstietjen rajapintjen avimuus tulisi humiida hankintja tehdessä. Viestintä- ja kulutussuunnitelman tietsisällön laatiminen, jlla tiedtetaan viranmaisia maankäyttöpäätöstietjen laadintaa, ylläpita ja käyttöä kskevista uusista timintatavista ja vastuista. Tteutetaan sana Paikkatietalustassa tteutettavaa alustan ja sen palveluiden käyttööntta valmistelevaa viestintä- ja kulutusprjektia. Tteuttajat Knsulttiyritykset, tutkimuslaitkset, maanmittauslaits Sidsryhmät JulkICT-timist, KIRA-frumi, kunnanpaikkatiedn yhteistyöryhmä, Building Smart Finland, tutkimuslaitkset, julkisen hallinnn rganisaatit, maakunnat ja kunnat, kärkihankkeet (KaPA, Arkist, Talus, MyData, YTI. KIRA-digi). Tausta Nykyisin järjestelmätimittajat tekevät avimia rajapintja miin järjestelmiinsä. Rajapinnat vat usein teknlgisesti standardin mukaisia, mutta rajapinnan kautta siirtyvä tietsisältö ja rajapinnan elinkaari n timittajan vapaasti päätettävissä. Tulevaisuudessa määritellään enemmän avimia rajapintja eri järjestelmiin siten, että jkaiseen järjestelmätimittajan järjestelmään n teknlgisesti ja tietsisällöllisesti samanlainen rajapinta. Muuttunut tilanne aiheuttaa seuraavat kaksi asiaa: rajapinnan määrittelyiden mistajan tehtävänä n surittaa itse tai järjestää rajapinnan hallinta (em. rajapinnan kehittämisen ja ylläpidn rahitus sekä kehittämisen käytänteet) Tulevaisuuden tilanteen piirteet (JulkICT) rajapinnan määrittelyt mistaa rajapinnan mistajaksi nimetty timija, mutta hjelmistn tteutetun rajapinnan mistaa hjelmistn mistaja kuten esim. kunta hjelmistn mistaja vi vapaasti suunnitella ja tteuttaa rajapinnan rajapinnan ylläpidsta vastaa hjelmistn mistaja svittujen aikataulujen puitteissa

63 31/53 rajapinnan kehittämisen ja ylläpidn kustannukset maksetaan svitun mallin mukaisesti timittajan tarvitsee ylläpitää vain maan käyttöön tarkitettua dkumentaatita timittaja situtuu ylläpitämään rajapintaa svitun mallin mukaisesti Tteuttamatta jättämisen riskit: Js rajapintjen määrittelyt mistaa muu tah kuin hjelmistn mistaja, rajapintjen hallinta (määrittelyjen ylläpit, rahitus, tteutuksen valvnta yms.) tulee lla suunniteltu Js rajapintjen hallintasuunnitelmaa ei le, rajapinnat eivät kehity muuttuvien tarpeiden mukaisesti, sillä ei tiedetä miten rajapinnan kehittämistä ja ylläpita tehdään tai miten sitä rahitetaan => rajapintjen kehittäminen hidastuu tai ne eivät vastaa uusiin tarpeisiin rajapinnat vat timittajakhtaisia Muut liittyvät selvitykset Avimen rajapinnan hallinta (JulkICT-timist 2015). Jatktimet Päätös hankintamenettelystä -> hankintapyynnön laatiminen.

64 32/53 TP 4 Maankäyttöpäätöstietjen vähimmäisvaatimukset Paikkatietalustalle Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 10/2017-8/2018 Rahituslähteet: Maankäyttöpäätökset hanke Keskeiset hyödyt Maankäyttöpäätöstietjen vähimmäisvaatimukset Paikkatietalustalle n määritelty, jtta maankäyttöpäätöstiedt vidaan saattaa tarpeellisten palveluiden kautta saataville. Tteutetaan kknaisuudessaan sana TP3:n kuntapilttihanketta. Tavitteet Tavitteena n määritellä maankäyttöpäätöstietjen salta Paikkatietalustaan asetettavat vähimmäisvaatimukset seuraavien alustan tarjamien palveluiden salta: 1. Latauspalvelun vaatimukset ja määritykset 2. Muutstietpalvelun vaatimukset ja määritykset tiedntuttajan rajapinnasta (piltidaan myös asemakaavan rajapintajulkaisussa, TP 3:n C sassa.) 3. ID:n hallintapalvelun vaatimukset ja määritykset 4. Laatuvahtipalvelun vaatimukset ja määritykset, jka validi skeeman ja tietjen laadun, mahdllistetaan myös autmaattinen krjaus 5. Yhteisten tietaineistjen tietkantatteutuksen vaatimukset ja määritykset 6. Luettelpalvelu 7. Metatietpalvelu 8. Muutstietpalvelu käyttäjille 9. Latauspalvelut sisältäen myös svellusrajapinnat (APIt) 10. Katselupalvelun vaatimukset ja määritykset Vaatimusten ja määritysten tekninen tteutus tehdään erikseen Teknisen paikkatietalustan - sahankkeessa. Tutkimuskysymykset Työpaketissa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Mitkä vat latauspalvelun vaatimukset ja määritykset? Mitkä vat muutstietpalvelun vaatimukset ja määritykset tiedntuttajan rajapinnasta? Mitkä vat ID:n hallintapalvelun vaatimukset ja määritykset? Mitkä vat laatuvahtipalvelun vaatimukset ja määritykset, jka validi skeeman ja tietjen laadun?

65 33/53 Mahdllistetaank myös autmaattinen krjaus? Mitkä vat yhteisten tietaineistjen tietkantatteutuksen vaatimukset ja määritykset? Mitä vaaditaan Luettel-, Metatiet-, Muutstietpalveluilta? Mitä vaaditaan latauspalveluilta sisältäen myös svellusrajapinnat (APIt) Katselupalvelun vaatimukset ja määritykset Tteutus Työpaketti tehdään vurvaikutteisesti timijiden kanssa. Työpaketti tehdään mahdllisesti sana työpakettia 3. Lpputute Laaditaan Maankäyttöpäätökset hankkeen vähimmäisvaatimukset Paikkatietalustalle. Vähimmäisvaatimusten tekninen tteutus tehdään MML:n teknisen tteutuksen sahankkeessa. Tteuttajat Knsulttiyritykset, tutkimuslaitkset, maanmittauslaits Sidsryhmät KIRA-frumi, kunnan paikkatiedn yhteistyöryhmä, Building Smart Finland, tutkimuslaitkset, julkisen hallinnn rganisaatit, kunnat ja maakunnat, kärkihankkeet (KaPA, Arkist, Talus, MyData, YTI, KIRA-digi). Tausta Julkisen hallinnn digitalisaatin vastataan Digitalisidaan julkiset palvelut -kärkihankkeella. Siinä julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi timintatapja uudistamalla. Paikkatietalusta-hanke n tähän kärkihankekknaisuuteen kuuluva hanke, jnka yksi kahdeksasta sahankkeesta n Maankäyttöpäätökset -sahanke. Tässä hankkeessa julkisen hallinnn yhteisellä paikkatietalustalla tarkitetaan uutta tiet- ja palvelukknaisuutta, jnka avulla julkisen hallinnn timijat vivat tuda mat yleensä jtakin rganisaatikhtaista tarkitusta keräämänsä paikkatietnsa saksi yhteistä tietaineista ja tuda ne palvelualustan kautta tarjlle eri käyttötarkituksiin. Muut liittyvät selvitykset Paikkatietalusta hankekknaisuudessa laaditaan eri saprjekteille vastaavia palveluja. Jatktimet Päätös hankintamenettelystä -> hankintapyynnön laatiminen.

66 34/53 TP 5 Lainsäädäntö Vastuutaht: YM Aikataulu: tteutus 09/ /2019 Rahituslähteet: Ympäristöministeriö virkatyönä / Maankäyttöpäätökset hanke / KIRAdigi Keskeiset hyödyt Työpaketti tukee maankäyttö- ja rakennuslain kknaisuudistusta. Siinä tetaan humin tiednhallinnn lainsäädännön kehittämislinjaukset (VM julkaisu 37/2017) ja selvitetään, mikä n tiethallintlain njalla annettavien asetusten rli suhteessa sektrisääntelyyn. Työpaketissa kirjataan ja analysidaan maankäyttöpäätöstiedt hankkeen lainsäädäntöä kskevat kehittämisehdtukset. Tavitteet Keskeistä n, että tulevaisuuden maankäyttöpäätöstiedt vidaan tarkituksenmukaisella tavalla saattaa saksi julkisen hallinnn tietpalvelukknaisuutta. Hankkeessa tetaan humin meneillään levat muut lainsäädännön uudistamishankkeet. Hankkeessa mudstettua listausta maankäyttöpäätöstiedista n mm. peilattava parhaillaan uudistuksen alla levaan maankäytön suunnittelujärjestelmään. Hankkeessa selvitetään säädösphjan tarve maankäytön ja rakennetun ympäristön prsessien ja tietjen yhteentimivuudelle. Säädöstarve riippuu siitä, mitä pliittisia linjauksia tehdään yhteentimivuuden varmistamiseksi esimerkiksi paikkatietpliittisessa selntessa ja kk hankkeen salta. Is kysymys lainsäädäntötarpeiden näkökulmasta n, nk järjestelmä mahdllistava, vai halutaank tietjen timittajille lakisääteisiä velvitteita tiedn tutantn tietyllä tavalla. Tiethallintlainsäädännön uudistus ja siinä valitut näitä linjauksia kskevat ratkaisut vaikuttavat tämänkin hankkeen tavitteisiin, sillä yhteentimivuutta yli sektrirajjen ei vida tarkastella tai muuttaa vain yhden sektrin sisällä. Työpaketissa selvitetään ja tarvittaessa käynnistetään tarvittavia man timialan digitalisaatin tähtääviä lainsäädäntöhankkeita maankäytön suunnittelun ja tteuttamisen sekä luvituksen salta. Lisäksi vidaan tuda esille kehittämistarpeita muun lainsäädännön alalla. Kk hankkeessa n tarpeen selvittää, mitä päätöksiin liittyviä tietja ja minkä tasisesti, tiedt viedään yhteiskäyttöön mdulaarisen Paikkatietalustan ja Sumi.fi palveluiden avulla digitaalisessa mudssa. Lainsäädäntö-työpaketissa n tarpeen selvittää, nk tiedn yhteiskäyttöön saattamisen velvllisuudesta säädettävä lainsäädännössä ja mitä tietja (sisältö, tas) velvllisuus kskisi. Tätä varten n ltava tiedssa, mitkä maankäyttöpäätökset vat hankkeessa mukana ja minkä ministeriöiden vastuulla ne vat. Muiden ministeriöiden kanssa järjestetään tarvittava yhteistyö pikkihallinnllisien aiheiden ympärille. Asiakaslähtöiset ratkaisut vat kehittämisen yksi lähtökhta. Tätä tukevat myös digitalisaatissa nudatettavat julkishallinnn kehittämisen digiperiaatteet.

67 35/53 Keskeistä n varmistaa digitalisaatin edellyttämät muutstarpeet maankäyttö- ja rakennuslakiin ja muihin hankkeen aikana tunnistettuihin lakeihin. Tutkimuskysymykset Työpaketissa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Millaisia lainsäädännön muutksia digitalisaati edellyttää maankäytön suunnitteluun, tteuttamiseen, seurantaan ja tietjen ylläpitn? Millaisia lainsäädännön muutksia digitalisaati edellyttää eri luvituksen prsesseihin? Mihin lakeihin maankäyttöpäätösten digitalisaati aiheuttaisi muutksia, mm. maankäyttö- ja rakennuslaki ja muut prjektin aikana tunnistetut lait. Miten yhteentimivuutta vidaan edistää tiethallintlain mahdllistamilla timialan ministeriön asetuksilla tai mahdllisella tiethallintlain uudistuksen myötä käyttöön tettavalla mekanismilla? Millaiset vat työtavat, jissa muissa työpaketeissa tunnistetut lainsäädännön muutstarpeet kulkeutuvat työpaketin valmisteluun? Tteutus Ympäristöministeriö tekee työpaketin virkatyönä vurvaikutteisesti muiden ministeriöiden, viranmaisten ja timijiden kanssa. Tteutussuunnitelma ja tteutuksen rganisinti ja aikataulutus vat kytköksissä muiden työpakettien etenemiseen, sillä tarvittavia lainsäädäntömuutksia vidaan hahmttaa vasta, kun varsinaiset sisällölliset tavitteet digitalisaatin käyttööntlle vat tarkentuneet hankkeen muissa työpaketeissa ja muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista kskevassa hankkeessa. Tästä syystä varsinaiset knkreettiset muutsehdtukset painttuvat kk hankkeen lppuvaiheeseen. Lpputute Selvitys siitä, millaisiin lainsäädännöllisiin muutksiin tulisi tulevaisuuden säädösvalmistelussa varautua. Lisäksi selvityksessä tudaan esille, mitkä vat digitalisaatin tumat mahdllisuudet lainsäädännön uudistuksissa maankäyttöpäätöstietjen salta. Selvitys siitä, miten tiethallintlain asetuksia vidaan timialalle asettaa. Tässä n