Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Maaliskuu 2018

Transkriptio

1 Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Maaliskuu 2018

2 Laki liikenteen palveluista Liikennepalvelulaki velvoittaa kaikkia henkilöliikenteen liikkumispalveluiden tarjoajia jakamaan tietoja omista palveluistaan rajapintojen kautta. Tämä lain velvoite koskee kaikkia linja-autoyrityksiä, myös vain tilausajoliikennettä harjoittavia yrityksiä. Lain velvoite astuu voimaan Liikennevirasto on julkaissut NAP-palvelun, minkä avulla yritykset voivat tuottaa lain vaatimat tiedot avoimeen rajapintaan. Asiasta lähetetty erillinen jäsentiedote ja aiheesta myös jäsentiedotteessa 1/2018 Matkahuolto on lähettänyt linja-autoyrityksille tiedotteen ( ) omista palveluista tietojen toimittamiseksi Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Trafi järjestävät keväällä 2018 toisen alueellisen koulutuskierroksen 10.4 Jyväskylä, 11.4 Lappeenranta, 18.4 Rovaniemi, Espoo Ilmoittautumiset 26.3 mennessä Extranet-sivuille on lisätty kooste lain merkittävimmistä muutoksista, mitä Laki liikenteen palveluista tuo joukkoliikenneluvan haltijoille

3 Liikenneverkon rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän esityksiä LVM:n asettaman työryhmän loppuraportti (5. sivua) julkaistiin Työryhmä esittää mm seuraavia toimenpiteitä Liikenneverkkoa kunnossapidetään ja kehitetään pitkäjänteisesti 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma laaditaan parlamentaarisesti eri hallinnonalojen, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajien välisessä laajassa yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Valtioneuvosto toimittaa parlamentaarisesti valmistellun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman selontekona eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta ottaa haluamassaan laajuudessa kantaa suunnitelman sisältöön. Suunnitelmaa toteutetaan julkisen talouden suunnitelman puitteissa. Ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu aloitetaan kuluvalla hallituskaudella, ja työtä jatketaan seuraavalla hallituskaudella Perusväylänpitoon tarvitaan pitkäjänteinen ja riittävä rahoitustason nosto. Perusväylänpidon rahoitusta lisätään vuosittain pitkäjänteisesti vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaa hallituskautta edeltäneeseen keskimääräiseen noin 1 miljardin euron perusväylänpidon määrärahatasoon Lisäksi esityksiä Liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoitukseen ja Liikenteen uusien palveluiden ja automaation edistämiseen Työryhmä ei ottanut työssään kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla, vaan totesi, että näiden tarve tulee arvioida erikseen

4 Luonnos hallituksen esitykseksi maantielain muuttamisesta (LVM ) Lailla luotaisiin puitteet valtakunnalliselle ja maakunnalliselle, kaikki liikennemuodot kattavalle liikennejärjestelmäsuunnittelulle. Samalla maantielain nimi muuttuisi laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Maantielain ja muiden liikennealan lakien uudistuksella laitettaisiin myös täytäntöön pääosa liikennettä koskevista tehtävä- ja henkilöstösiirroista, jotka liittyvät maakuntauudistukseen. Maantieverkon omistajuus ja tienpitäjän vastuu säilyisivät valtiolla (Liikennevirastolla). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ELYkeskukset lakkaavat vuoden 2019 lopussa ja maakunnat aloittavat vuoden 2020 alussa. Pääosa ELY-keskusten liikennevastuualueiden tehtävistä siirtyy silloin maakuntien hoidettavaksi. Maakunnille tulisi tienpidon tehtäviä, joita ne hoitaisivat muodostamillaan tienpitoalueilla valtion kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti. Alueita olisi enintään yhdeksän (maakuntien sovittava alueista). Tienpidon tehtävät rahoitettaisiin erillisrahoituksena. Maakunnille siirrettäisiin myös muita maakuntalain mukaisia liikennetehtäviä, kuten julkinen henkilöliikenne (tie-, rautatie- ja lentoliikenne sekä Merenkurkun liikenne) ja liikkumisen ohjauksen avustukset. Joukkoliikennepalveluiden ostojen rahoitus yleiskatteellisesta rahoituksesta Väylien runkoverkko määriteltäisiin erillisellä liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella lain voimaantulon jälkeen Runkoverkolla tulisi kiinnittää huomiota sen palvelutasoon: matkanopeus, liikenneturvallisuus, matka-aikojen ennakoitavuus ja ajantasainen liikennetieto

5 Ajoneuvojen katsastusuudistuksen 2. vaihe Katsastusuudistuksen toisessa vaiheessa ehdotetaan toimilupasääntelyn muuttamista Lakiluonnos lähetetty lausunnoille ja lausuntoaika päättyy Nykytila: Nykyisen lain mukaan katsastuslupaa voidaan hakea katsastuslajeittain kevyiden tai raskaiden ajoneuvojen katsastuksiin sekä määräaikais- ja valvontakatsastuksiin, tai edellä mainittujen lisäksi myös rekisteröinti-, muutosja kytkentäkatsastuksiin. Erilaisia lupalajeja on siis yhteensä neljä. Lisäksi luvat myönnetään toimipaikkakohtaisesti. Keskeisiä ehdotuksia: Katsastusluvat olisivat jatkossa yrityskohtaisia eivätkä toimipaikkakohtaisia. Lupajaottelu eri katsastuslajien sekä kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen katsastuksen välillä poistuisi. Yksi katsastuslupa oikeuttaisi kaikkiin katsastuksiin. Samalla poistettaisiin velvollisuus suorittaa kaikkia luvan mukaisia katsastuksia. Luvanhaltija päättäisi itsenäisesti, mitä katsastuspalveluja hän tarjoaisi. Luvanhaltijan olisi tehtävä ilmoitus Liikenteen turvallisuusvirastolle tarjottavista palveluista Katsastajien koulutusvaatimuksia kevennettäisiin helpotetaan henkilökunnan saatavuutta

6 Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta Asetus tulee voimaan 20 päivänä toukokuuta 2018 (erillinen jäsentiedote ) Jatkossa viimeinen katsastuspäivä määräytyy nykykäytännöstä poiketen ensimmäisen katsastuskerran jälkeen edellisen katsastuspäivän, eikä käyttöönottopäivän mukaan. Linja-auto on esitettävä määräaikaiskatsastukseen ensimmäisen kerran viimeistään vuoden kuluttua ajoneuvon käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen viimeistään vuoden kuluttua edellisestä katsastuksesta. Asetuksen 4 säädetään määräaikaiskatsastuksen katsastusajasta. Linja-auton voi tuoda katsastukseen edellisen määräaikaiskatsastuksen jälkeen vapaasti valittavana ajankohtana, kuitenkin viimeiseen katsastuspäivään mennessä. Uusi viimeinen katsastuspäivä määräytyisi hyväksytyn määräaikaiskatsastuksen päivämäärän perusteella. Katsastusajan voisi siirtää yksinkertaisesti käymällä seuraavassa katsastuksessa sellaisena ajankohtana, johon katsastusajan haluaa siirtää. Asetuksen 4 2 momentissa säädettäisiin tarkemmin seuraavan viimeisen katsastuspäivän määräytymisestä. Jottei katsastusajankohta toistuvasti siirtyisi kohti aikaisempaa tai myöhäisempää ajankohtaa, säädettäisiin 30 vuorokauden aika ennen viimeistä katsastuspäivää, jolloin katsastuksen suorittaminen ei siirrä katsastusajankohtaa suhteessa edelliseen. Tämä ns. rullaava katsastus mahdollistaa ajoneuvon katsastusajankohdan siirtämisen haluttuun ajankohtaan. Aiemmin samaan on pyritty raskaiden ajoneuvojen (myös linjaautojen) osalta kuuden kuukauden liukumalla

7 Muita asioita Teiden talvihoito - 2 miljoonan euron lisärahoituksen jakautuminen Lisärahoitus ( ) UUD VAR KAS PIR POS KES EPO POP LAP Yht Lisärahoituksella toteutetaan tiestön talvihoitoluokkien nostoja ja täsmähoitokohteita ongelmallisimmille teille BussiBarometri-kyselyn tulokset on Linja-autoliiton extranet-sivuilla