Tienpidon näkymiä. SKAL viranomaispäivä, Yksikön päällikkö Tuomas Toivonen, Liikennevirasto

Transkriptio

1 Tienpidon näkymiä SKAL viranomaispäivä, Yksikön päällikkö Tuomas Toivonen, Liikennevirasto

2 Sisältö Virasto uudistus ja maakunta/ely Tienkäyttäjätyytyväisyys Kuntotila Rahoitusnäkymät Talvihoito Painorajoitusohje HCT, massat Tulevia haasteita?

3 Liikenneviraston organisaatio 2018 Pääjohtaja Kari Wihlman Oikeus ja hankinta Laura Kuistio Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Anna Jokela Turvallisuus N.N. ELY-ohjaus Jarmo Joutsensaari Toiminnanohjaus Suunnittelu ja hankkeet Väylänpito Liikenteen ohjaus ja hallinta Raimo Tapio Mirja Noukka Jukka Karjalainen Rami Metsäpelto Tieto Jan Juslén Hankehallinta Kristiina Laakso Kunnossapito Magnus Nygård Meri Esa Sirkiä Talous ja tulosohjaus Kristiina Tikkala Henkilöstö ja hallinto Hannu Mäkikangas Liikenne ja maankäyttö Anna Saarlo Hankesuunnittelu Päivi Nuutinen Projektien toteutus Pekka Petäjäniemi Tekniikka ja ympäristö Markku Nummelin Väylien käyttöpalvelut ja turvallisuus Petri Rönneikkö Tie Aapo Anderson Rautatie Matti Levomäki

4 Oikeus ja hankinta Oikeusyksikkö Hankinnan ohjausyksikkö Pääjohtaja Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Viestintäyksikkö Asiakkuusyksikkö Kansainväliset asiat Organisaatio 5/2018 alkaen Turvallisuus Ely-ohjaus Toiminnanohjaus Talous ja tulosohjaus Tulosohjausyksikkö Talousyksikkö Controller-yksikkö Henkilöstö ja hallinto Tieto ICT-palvelut-yksikkö Tietopalvelut-yksikkö Väylä- ja liikennetietojen hallintayksikkö Merenmittaustietojen hallintayksikkö Merikartoituspalvelut-yksikkö Tietojärjestelmien kehittämisyksikkö Asiakirjahallintoyksikkö Suunnittelu ja hankkeet Hankehallinta Projektien toteutus Liikenne ja maankäyttö Äly- ja joukkoliikenneyksikkö Hankesuunnittelu Väylänpito Kunnossapito Kunnossapidon ohjaus- ja kehittämisyksikkö Radan kunnossapitoyksikkö Radan parantamisyksikkö Meriväyläyksikkö Sisävesiväyläyksikkö Liikenteenohjauksen hankintayksikkö Tekniikka ja ympäristö Rata- ja kalustoyksikkö Taitorakenneyksikkö Tie- ja geotekninen yksikkö Ympäristö- ja kiinteistöyksikkö Väylien käyttöpalvelut ja turvallisuus Talvimerenkulkuyksikkö Rataverkon käyttöyksikkö Liikenne- ja työturvallisuusyksikkö Liikenteen ohjaus ja hallinta Meri Rautatie Tie

5 Liikenteen virastouudistus

6 LVM:n hallinnonalan virastouudistus 2019

7 Väylävirasto Väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito Operatiivinen vastuu väylänpidon kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden toimeenpanosta Traffic management Finland Group (Yhteiset palvelut) Tieliikennekeskus Oy (tieliikenteen ohjaus) VTS Finland Oy (meriliikenteen ohjaus) Finrail Oy (rautatieliikenteen ohjaus) ANS Finland Oy (lennonvarmistus) Traficom Liikenteen ja viestinnän sääntely-, lupa-, rekisterija valvontaviranomainen Avustaa LVM:ä kansallisten liikennejärjestelmätavoitteiden yhteensovittamisessa Maakuntauudistus

8 Liikenteen ja tienpidon tehtävät maakuntauudistuksessa

9 Maakuntauudistus - tilannekatsaus 11/2018 Toimeenpanon runkosuunnitelma päivitetty vastaamaan hallituksen kesällä 2018 tekemiä linjauksia maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulusta (tavoite ). SOTE- ja MAKU-lait siirtyneet SoTe-valiokunnasta Perustuslakivaliokuntaan Lakien hyväksyminen siirtyy v.2019 puolelle ja maakuntavaalit syksylle Uudistuksen tavoiteaika on kuitenkin edelleen mahdollinen. Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanosta liikennealalla ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE annetaan eduskunnalle joulukuun alussa. Diaesitys.pdf Keskeinen sisältö: Alueellinen tienpito maakuntien tehtäväksi (ELY-keskusten L-vastuualueen tehtävät pääosin maakuntiin) Väylien omistajuus säilyy valtiolla ja tienpidon rahoitus on erillisrahoitusta Valtakunnallisesti keskitetyt tehtävät siirtyvät Väylävirastoon ja LO-yhtiöön. Tienpidon järjestäminen organisoidaan maakuntien yhteistyönä enintään 9 yhteistyöalueella Jokaisella 18 maakunnalla tietty rooli liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja myös tienpidossa Tienpitoa koskevat ohjaus- ja sopimusmallit valtion ja maankuntien välille luonnosteltu Sari Lajunen 9

10 Alkuvuosi 2018 haastoi tienpitäjän

11 Oliko ennen paremmin? 11

12 Kevään kelirikko 2018

13 Tältä näytti Kissakoskentiellä Etelä-Savossa (Vesa Partanen Twitter)

14 4,0 Tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon vuodessa (raskas liikenne): 3,5 3,0 2,5 3,23 2,96 3,27 3,08 3,37 3,09 3,27 2,88 3,25 2,89 3,14 2,77 3,18 2,77 2,90 2,63 3,00 2,62 3,05 2,50 2,79 2,16 Pääteiden talvihoito Tyytyväisten osuus 61% 44% Tyytymättömien osuus 18% 32% Muiden teiden talvihoito Tyytyväisten osuus 24 % 10% 2, Yksityisautoilijat Raskas liikenne Tyytymättömien osuus 42% 65% Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Talvi

15 Korjausvelka tutkimuksen keskeiset tulokset Miten arvioisitte ajo-olosuhteiden muuttuneen kesään 2015 verrattuna? parantunut pysynyt ennallaan heikentynyt Miten arvioisitte valitsemanne alueen tiestön tilan ja kunnon muuttuneen kesään 2015 verrattuna? parantunut pysynyt ennallaan heikentynyt 2018 N= N= N= N= N= N= Parantunut = parantunut selvästi tai parantunut jonkin verran. Parantunut = parantunut selvästi tai parantunut jonkin verran. Tulokset ovat heikentyneet viime vuodesta. Arviot ajo-olosuhteiden muutoksesta ovat nyt lähes yhtä heikolla tasolla kuin Lähes puolet (47%) arvioi tilanteen heikentyneen ja noin neljännes (26%) parantuneen ajo-olosuhteiden osalta. Myös arviot tiestön tilan ja kunnon muutoksesta ovat heikentyneet selvästi viime vuoteen verrattuna. Vuosien 2016, 2017 ja 2018 kyselyssä kysyttiin muutoksesta kesän 2015 lähtötasoon verrattuna. 10

16 Päällysteiden ja sorateiden kunto

17 Päällystysohjelman toteutuma 2000-luvulla YHTEENSÄ

18 Vuotta 90 Keskimääräinen päällysteiden uusimisväli Valta Kanta Seutu Yhdys

19 Huonokuntoisten määrä KVL-luokittain 2000-luvulla Kaista-km

20 1 200 Sorateiden inventoitu runkokelirikko, kohtien pituus

21 4 500 Teiden painorajoitukset

22 Tienpidon rahoitus 22

23 milj. euroa Valtion väylärahoitus (tiet, radat, vesiväylät) Kaikki yhteensä Perusväylänpito Kehittämisinvestoinnit Korjausvelan vähentäminen

24 Valtion väylien korjausvelka eri rahoitustasoilla Hallituskauden lähtötilanteessa väylien korjausvelka kasvoi 100 M / vuosi - lisärahoitus katkaisi korjausvelan kasvun Kehysrahoitus 1020 milj. euroa/vuosi Lisärahoitusta 100 milj./vuosi Lisärahoitusta 200 milj./vuosi Lisärahoitusta 300 milj./vuosi Esitetyt luvut sisältävät 2 prosentin vuotuisen kustannusten nousun vaatiman lisärahoituksen Rahoitus ei sisällä pienten parantamishankkeiden rahoitusta 24

25 Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioineen työryhmän esitys Valtakunnallinen, parlamentaarisesti valmisteltu 12- vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä voimaan Perusväylänpidon rahoitusta tarve lisätä vuosittain vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaa hallituskautta edeltäneeseen keskimääräiseen noin 1 miljardin euron perusväylänpidon määrärahatasoon Lisärahoituksen lisäksi: väyläomaisuuden hallinnan ja hankintojen kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen Liikenneverkon kehittäminen edellyttää rahoitustason nostoa. Voidaan hyödyntää myös muita rahoitusmahdollisuuksia EU-rahoitus Hyötyjä maksaa -mallin kehittäminen Hankekohtaisten yhtiöiden hyödyntäminen

26 9/

27

28

29 Talvihoidon toimintalinjat ja laatuvaatimukset Käyttöön asteittain! Kuten ennenkin, tavoitteena tiellä liikkujien turvallisuus liikenteen sujuvuus Uusissa toimintalinjauksissa erityisesti raskaan liikenteen toimintaedellytykset työmatkaliikenne laatuvaatimusten valvottavuus huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ns. täsmähoito. 29

30 Hallituksen päätökset budjettiriihi 2018 Budjettiriihestä vahva viesti, että maanteiden talvihoitoon halutaan parannusta. => toimintalinjojen muutoksia otetaan käyttöön jo (hoitoluokkamuutoksina) Asiaa valmistellaan yhdessä ministeriön kanssa. Noin 15 Milj ohjataan jo ensi vuonna talvihoitoon. Noin 10 Milj kelirikkokorjauksiin 30

31 Muutokset tulevalle talvelle (toimintalinjan vaihe 1) Aiempaa parempi hoidon taso toteutuu jo km matkalla (noin 15 % maantieverkosta). Kyseiset tiet ovat pääosin keskimääräistä vilkkaampia, joten jo vuoden vaihteen jälkeen yli 30 % liikenteestä saa nykyistä parempaa palvelutasoa. Nyt hoitoluokkien määrää supistetaan siten, että poistuvat hoitoluokat siirtyvät ylempiin eli hoidoltaan vaativampiin luokkiin. => Tienhoidon yhtenäisyys ja palvelutaso paranevat. Hoitoluokkien korotus koskee erityisesti teitä, joilla raskaan liikenteen määrät ovat suuria. Joidenkin hoitoluokkien liikennemäärärajoja alennetaan -> aiempaa vähäisempi liikenne oikeuttaa korkeampaan hoitotasoon. Tämä toimenpide toteutetaan pääosin jo alkaen ja sitä varten on saatu 15 M lisärahoitusta. Jatkossa kaikki uudet urakat lähtien toteutetaan uusia laatuvaatimuksia noudattaen

32 Hoidon palvelutaso ( ) Km Vuonna 2019 yhdistelmäajoneuvoista 80 % ja raskaasta liikenteestä 72 % ajaa näillä teillä. Vuonna 2019 tämä luokka yhdistetään ylempään hoitoluokkaan Sulat tiet Osittain sulat tiet Polanteiset tiet 32

33 Tieverkon talvihoito alkaen VÄHÄLIIKENTEINEN TIEVERKKO km 11 % 19 % 41 % 69 % KESKIVILKAS TIEVERKKO km 70 % 28 % VILKAS TIEVERKKO km 31 % 19 % 12 % Liikennemäärä Rahoitus 103->118 M /v N. 125 M /v tarve v Osuus tieverkosta (yhteensä n km) 33

34 Uusi talvihoitoluokitus pääosin jo Hoitoluokan nostot noin km, lähivuosina noin 3000 km lisää Tulkintaohje: Hoitoluokka nousee, jos jokin arvoista KVL, KVLrask tai KVLyhd täyttyy tarkasteltuna riittävän pitkänä yhteysvälinä esim. 40 km jakson tiepituudella painotettuna KVL, KVLrask tai KVLyhd keskiarvona. Analyysit tehty pelkästään tierekisterin perusteella lyhyinä tieosaväleinä. KVL= Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne KVLrask = Raskaiden ajoneuvojen KVL KVLyhd= Yhdistelmäajoneuvojen KVL 34

35 Talvihoidon uudet laatuvaatimukset käyttöön urakoiden kilpailutuksen myötä (toimintalinjan vaihe 2) Esimerkkejä laatuvaatimusmuutoksista Liukkaudentorjunnan toimenpideajat IIluokassa 6 h -> 5 h, III-luokassa 8 h ->7 h Aurauksen toimenpideaika III-luokassa toimenpideaika 6 h -> 5 h Aurauksen lähtökynnykset II-L: 4->3 cm, III-L: 5 -> 4 cm (kuitenkin nykyiset lähtökynnykset klo 20-02) Vakiintuneesta talvikelistä luopuminen -> liukkaudentorjunnan laatuvaatimus nousee hoitoluokassa Ib 35

36 Uusi maanteiden hoitourakka Uusi urakkamalli käyttöön kilpailutuksen myötä Yhteistoiminta ja yhteistyö urakan aikana toimijoiden välillä on keskiössä Uusi maanteiden hoitourakka perustuu, hoidonjohtourakkaan, projektinjohto- ja allianssiurakkaan, lupauspohjaiseen urakkaan sekä nykyiseen alueurakkaan Tavoitehinta Avoimuus (open book alihankintakustannukset tilaajan tietoon) Hoidonjohtourakassa tavoitellaan hukan vähentämistä, joustoa sopimusaikana, tilaajan kustannustiedon lisäämistä, parempaa aliurakoitsijaketjun hallintaa sekä tukea innovointiin ja kehitystyöhön. Keskiössä on tienkäyttäjä ja joustava palvelu heitä varten. Viestintä tärkeää. Malli ohjaa yhteistyön kehittämiseen tilaajan ja urakoitsijan välillä. Sopimuksen vaatimukset (eurot, hankintasopimukset, läsnäolo, myötävaikuttaminen ) Ihmiset ratkaisevat onnistumisen (työjohdolle tentit ja testit) 36

37 Painorajoitusohjeen päivitys tehty, muutoksia elintärkeisiin kuljetuksiin Painorajoitusohjetta täsmennetty: Polttoainejakelukuljetuksia ei enää luokitella elintärkeiksi kuljetuksiksi -> hoidettava kelirikkoajan ulkopuolella Hake on elintärkeä kuljetus, jos voimalan/energiahuollon yhteydessä Maatalous: elintärkeää saada lannoitteet/siemenvilja tiloilta pelloille, mutta ei elintärkeää kuljettaa lannoitteita kaupasta tiloille (nämä hoidettavissa kelirikkoajan ulkopuolella) 37

38 HCT Massojen kasvattaminen 38

39 HCT-massaverkon peruskysymyksiä Massojen kasvaessa on keskeistä arvioida siltojen ja tie-/katurakenteiden kestävyys Siltojen osalta huomioitava siltojen kantavuuden heikkeneminen massojen vaikutuksesta -> mahdolliset rajoitukset verkkoon myöhemmin Tie-/katurakenteiden osalta tarkasteltava kohteita, joissa mm. huokosvedenpainetta, ohuita rakenteita, muuta infraa tien/kadun alla, yms. Kuinka pitkä massaverkko on riittävä? Aloitettava nollasta Yksi tonniraja vai useampia? Vuodenaikojen mukaan muuttuvat rajoitukset? Mitkä ovat tärkeimmät reitit eri tyyppisille kuljetuksille? Tarvitaanko seurantajärjestelmä massojen pysymiseksi sallituissa rajoissa? Tarvitaanko järjestelmä ajoneuvon reittien seuraamiseen? 39

40 Tarkastelulähtökohtana selkeästi rajoitettu verkosto Sallitaan paripyöräperävaunuja käytettäessä 81,5 82 t (10 akselia), t (11 akselia) ja 92,5 94 t (12 akselia) vain keskeisillä hyvin rakennetuilla (pää)teillä. Kymmeniä ongelmasiltoja on tunnistettu, sadoilla vanhoilla valtatiesilloilla suunnittelukuormat jo tapissaan Parantamisen kustannukset 100+ miljoonaa, aikajänne 10 vuotta, usein tarve vesilupakäsittelyyn 40

41 Mahdollisia reittivaihtoehtoja 41

42 Nykyinen HCT-verkosto Kukin reitti oma yksilönsä Verkosto ei välttämättä täytä sekä suurempien mittojen että massojen tarpeita Antaa kuitenkin hyvän kokonaiskuvan mahdollisista reiteistä 42

43 Nykyinen raskas HCT-pilottiverkosto noin 3000 km (yli 76 tonnia) noin 1500 km (yli 84 tonnia) ei sisällä kaikkia sivureittejä HCT-reitit 43

44 Tietyt reitit toistuvat eri vaihtoehdoissa 44

45 Alustava massareittiselvitys etenee Tilanne Aloitettu valtatieverkostosta, siitä edetään muihin teihin tarpeen mukaan Liikennevirasto keskittyy pitkiin yhteysväleihin, last mile ja muut paikalliset ongelmat katsottava yksi kerrallaan Ongelmapaikkoja: Oulu, Turun satamasta itään, Jyväskylästä itään, VT6/Kitee, Äänekoski-Kokkola, Reittien kokonaispituudelle ei ole asetettu virallista tavoitetta 45

46 Toimintaympäristön muutokset

47 Globaalit megatrendit Digitalisaatio Ilmastonmuutos Teknologinen kehitys Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu

48 Liikenteen uusien palveluiden ja automaation edistäminen Uudet palvelut asettavat vaatimuksia liikenneverkolle erityisesti kaupunkiseuduilla valtion, kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyön syventäminen solmukohdat tärkeimpiä palveluiden kannalta, matkaketjut mahdollisuudet uusiin tulonlähteisiin Tulevaisuuden liikkumismuodot ja uudet palvelut edellyttävät entistä laadukkaampaa ja ajantasaisempaa tietoa liikenteestä, infran olosuhteista sekä poikkeustilanteista. Automaatio edellyttää hyväkuntoista liikenneverkkoa, nykytaso ei riitä. tieinfrastruktuurin riittävä kunto ja talvihoidon taso Lähde liikenne- ja viestintäministeriö

49 Väyläomaisuuden kunnon hallinta, digitalisaation mahdollisuudet, hankinnat Rahoituksen tehokkaan käytön varmistaminen, tuottavuuden parantaminen Vastaaminen muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin

50 liikennevirasto.fi twitter.com/liikennevirasto facebook.com/liikennevirasto youtube.com/liikennevirasto