Akuutin ST-nousuinfarktin hoito pallolaajennuksella

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akuutin ST-nousuinfarktin hoito pallolaajennuksella"

Transkriptio

1 Antti Ylitalo ja Mikko Pietilä TEEMA: TOIMENPIDEKARDIOLOGIA Akuutin ST-nousuinfarktin hoito pallolaajennuksella ST-nousuinfarktin paras hoito on välittömästi suoritettu pallolaajennus. Riittävän varhain tehty toimenpide vähentää potilaiden sairastavuutta ja pienentää merkittävästi kuolleisuutta. Toimenpiteen tekniikka ja apuvälineet ovat kehittyneet viime vuosina ja tulokset ovat entisestään parantuneet. Hyvien pitkäaikaistulosten edellytyksenä on myös asianmukaisesti toteutettu sepelvaltimotaudin ehkäisevä lääkehoito. Sydänyksiköiden ja ensihoidon saumaton yhteistyö sekä logististen kysymysten ratkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta potilaat saadaan ajoissa hoitoon ja viiveet hoitoketjun eri kohdissa mahdollisimman pieniksi. Kattavan kajoavan hoidon järjestämisen pitää olla lähitulevaisuuden tavoitteena jokaisessa sairaanhoitopiirissä. Pallolaajennuksen hyödyt ovat selkeät, kun kuljetusmatka toimenpiteitä tekevään sairaalaan kestää alle 1,5 tuntia ja viive ensimmäisestä hoitokontaktista on vähemmän kuin kaksi tuntia. Kajoavan hoidon selvien etujen vuoksi hyviä vertailevia tutkimuksia ensihoidon toimesta paikalla annetun liuotushoidon ja PCI:n välillä ei ole juuri tehty. Yksittäisistä pienehköistä tutkimuksista tehty meta-analyysi osoittaa kuitenkin PCI:n paremmuuden myös tässä asetelmassa (Luca ym. 2008). Syrjäisillä alueilla joudutaan pitkien kuljetusmatkojen takia edelleen turvautumaan liuotushoitoon ja tarvittaessa mahdollisimman nopeasti tehtävään pelastepallolaajennukseen (rescue- PCI), mikäli liuotushoito ei palauta tukkeutuneeseen sepelvaltimoon normaalia virtausta. Pitkät välimatkat selittävät kuitenkin vain osit- ST-nousuinfarktissa hoidon tärkein tavoite on tukkeutuneen sepelvaltimon avaaminen mahdollisimman nopeasti ja täydellisesti. Nykysuositusten mukaisesti tähän tavoitteeseen päästään parhaiten välittömällä pallolaajennuksella (PCI, percutaneus coronary intervention) (ST-nousuinfarkti: Käypä hoito suositus 2011). Kysymyksessä ei ole uusi hoitomuoto, sillä ensimmäiset pallolaajennukset ST-nousuinfarktin hoidoksi tehtiin jo 1980-luvulla ennen stenttien käyttöönottoa. ST-nousuinfarktissa PCI on tehokas toimenpide: sairaalassa annettuun liuotushoitoon verrattuna kuolleisuus vähenee kolmanneksella ja samalla aivoverenkierron häiriöiden ja uusintainfarktien määrä vähenee merkittävästi (Airaksinen ym. 1996, Van de Werf ym. 2002, Keeley ym. 2003) (KUVA 1). 30 päivän kuolleisuus (%) luku Sydänvalvonta Liuotushoito PCI Kuva 1. Muutokset ST-nousuinfarktipotilaiden kuolleisuudessa 40 vuoden aikana. Välittömällä pallolaajennuksella voidaan parhaimmillaan puolittaa STnousuinfarktiin sairastuneiden kuolleisuus liuotushoitoon verrattuna. 285 Duodecim 2013;129:285 92

2 TOIMENPIDEKARDIOLOGIA 286 tain sen tosiasian, että edelleenkin vain pieni osa ST-nousuinfarktiin sairastuneista pääsee Suomessa välittömään pallolaajennukseen. ST-nousuinfarktin diagnostiikka ja hoitoketju Yleensä jo ensihoito tekee ST-nousuinfarktin työdiagnoosin EKG-löydösten ja oirekuvan perusteella. Rintakipu on tyypillisesti puristavaa, ja se alkaa yleensä äkillisesti. Toisinaan kipu saattaa kuitenkin kehittyä hiljalleen muutamien päivien aikana. Liian usein ensimmäinen oire on edelleen kammiovärinästä johtuva tajuttomuus ja äkkikuolema vain noin puolet potilaista ehtii hoitoon elossa. Oireet voivat olla myös epätyypillisiä ja ilmaantua esimerkiksi ahdistuksena, huimauksena tai muualla kuin rinnassa (kaulassa, olkavarsissa, selässä tai ylävatsassa) tuntuvana kipuna. Sepelvaltimoiden tyvialueiden tukokset saattavat johtaa nopeasti verenpaineen laskuun ja kardiogeeniseen sokkiin. EKG ei aina alkuvaiheessa ole diagnostinen, vaan vasta toistuvat rekisteröinnit paljastavat uhkaavan sydäninfarktin. Ensihoidolla tulee olla valmiudet sydäninfarktipotilaan hoitoon ja kammiovärinän kään tämiseen defibrilloimalla. Potilaalta rekisteröidään 12-kanavainen EKG ja lisäksi V4R- ja V8-kytkennät oikean kammion ja takaseinän infarktin diagnosoimiseksi. EKG:n perusteella on mahdollista yrittää jakaa potilaita suuren ja pienemmän riskin ryhmiin. Käytännössä kuitenkin kaikille muun tilansa perusteella aktiivihoidon piiriin kuuluville ST-nousuinfarktipotilaille on pyrittävä tekemään akuutissa tilanteessa sepelvaltimoiden varjo ainekuvaus. Ainoastaan tällä tavalla saadaan riskiarvio tehtyä luotettavasti. Sepelvaltimokohtaus on dynaaminen tapahtuma, jonka aikana suoni voi välillä aueta itsestään ja myöhemmin tukkeutua uudestaan. Kroonista sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle on saattanut kehittyä yhdyssuonia, joiden kautta tuleva virtaus voi vaikeuttaa EKG-diagnostiikkaa. Näistä syistä kivun alkamisajankohtaa ja viivettä sepelvaltimon lopullisesta tukkeutumisesta hoitotoimenpiteeseen voi olla mahdotonta arvioida tarkasti. Taulukko. ST-nousuinfarktipotilaiden adjuvanttilääkitys ensihoidossa ennen PCI:hin tuloa. Lääke Annos ASA 250 mg suun kautta ja ADP-reseptorin salpaaja Klopidogreeli 600 mg suun kautta Tikagrelori 180 mg suun kautta Prasugreeli 60 mg suun kautta ja Bivalirudiini 0,75 mg suun kautta tai Enoksapariini 1 mg/kg suoneen ja Glykoproteiinin estäjä Absiksimabi 0,25 mg/kg suoneen Tirofibaani 0,25mg/kg suoneen Eptifibatidi 180 mg/kg suoneen Ensihoidon tulee kytkeä potilas monitoriin, avata perifeerinen laskimoyhteys sekä antaa potilaalle asetyylisalisyylihappoa (250 mg), kipulääkitystä ja tarvittaessa nitraattia sumutteena. Rutiinimaista lisähapen antoa ei tuoreimmissa hoitosuosituksissa enää pidetä aiheellisena, vaan sen anto tulisi rajoittaa tilanteisiin, joissa potilas happeutuu huonosti. On ensiarvoisen tärkeää, ettei mikään näistä hoitotoimista viivytä potilaan kuljetusta lähimpään sairaalaan, jossa on valmius pallolaajennukseen. Kuljetuksen aikana potilaalle annetaan adjuvanttilääkitystä, jolla on tarkoitus hillitä veren hyytymisaktiivisuutta ja parantaa PCI:n onnistumismahdollisuuksia (TAULUKKO). Näyttöön perustuvia vaihtoehtoja on useita. Tavallisesti annetaan ASAn lisäksi latausannos ADP-reseptorin salpaajaa (klopidogreeli, prasugreeli tai tikagrelori) ja joko pienimolekyylistä tai fraktioimatonta hepariinia. Hepariinin kanssa voidaan käyttää myös glykoproteiinin (GPIIbIIIa) estäjiä, joista absiksimabista on eniten näyttöä. Nykyisin ST-nousuinfarktin yhteydessä käytetään glykoproteiinin estäjiä yleisemmin suoraa trombiinin estäjää bivalirudiinia. Sen käytössä on huomioitava lääkkeen lyhyt puoliintumisaika, ja infuusiota onkin jatkettava vielä toimenpiteen jälkeen, jotta viive suun kautta otettavan ADP-reseptorin salpaajan annosta sen vaiku- A. Ylitalo ja M. Pietilä

3 tuksen alkamiseen voidaan kattaa. Mikäli potilas oksentelee tai on kykenemätön nielemään tabletteja, on ASA syytä antaa laskimoon. Päätös pallolaajennuksen tekemisestä kuuluu viime kädessä aina toimenpidekardiologille. EKG-rekisteröinti tulisi lähettää sähköisesti ja hoitopäätös tehdä jo hoitavaan keskukseen kuljetuksen aikana. Tavoitteena on, että toimenpidettä tekevä ryhmä (kardiologi ja 2 3 hoitajaa) ja toimenpidesali ovat valmiina ennen potilaan tuloa sairaalaan. Potilas tuodaan siis suoraan toimenpiteeseen, jolloin mahdolliset päivystyspoliklinikassa tulevat viiveet vältetään. Tarvittavat peruslaboratoriokokeet (mm. sydänmerkkiaineiden määritys) otetaan joko toimenpiteen yhteydessä tai heti sen jälkeen. Logistiset kysymykset, ensihoidon yksiköiden jatkuva koulutus sekä paikalliset, yksiselitteiset, kirjalliset toimintaohjeet ovat onnistuneen hoidon kulmakiviä. Pallolaajennus Potilaan valmisteluun ja tutkimuspöydälle siirtämiseen ei pidä kuluttaa muutamia minuutteja enempää. Valmistelun aikana on hyödyllistä suorittaa orientoiva sydämen kaikukuvaus vaurioalueen sijainnin ja laajuuden sekä mahdollisten infarktikomplikaatioiden selvittämiseksi. Jo EKG:n perusteella voidaan yleensä arvioida, onko kyse oikean vai vasemman sepelvaltimon tai niiden haarojen tukoksesta. Kokonaiskuvan ja toimenpideriskien kartoittamiseksi kannattaa yleensä ensin kuvata oletetulle infarktisuonelle vastakkainen sepelvaltimo diagnostisella katetrilla. Tällä tavoin voidaan arvioida yhdyssuonten olemassaoloa ja merkitystä esimerkiksi vasemman sepelvaltimon päärungon tai muita tyvi alueen ahtaumia hoidettaessa sekä mietittäessä infarktisuonen ruokkiman sydänlihasalueen vitaliteettia erityisesti myöhään hoitoon tulevilla potilailla. Tämän jälkeen kuvataan oletettu infarktisuoni suoraan PCI-ohjainkatetrilla. Selkeissä tai erityisen kiireellisissä tilanteissa voidaan ajan säästämiseksi kuitenkin yhtä hyvin viedä ohjainkatetri suoraan infarktisuonen suuaukkoon ja kuvata vastakkainen suoni vasta toimenpiteen loputtua. Sepelvaltimo avautuu usein jo ohjainlangan paikalleen viennin yhteydessä. Näin suoneen saadaan ainakin osittainen virtaus, joka mahdollistaa verihyytymän määrän ja ahtauman vaikeuden arvioinnin. Verihyytymän poisto erityiskatetrilla (trombektomia) kannattaa kuitenkin tehdä lähes aina, vaikka hyytymän määrä vaikuttaisikin vähäiseltä (Bavry ym. 2008). Trombektomiakatetrit ovat kehittyneet viime vuosina, ja niillä pystytään poistamaan verihyytymää distaalisistakin ahtaumista. Toisinaan infarktisuonessa on kuitenkin niin tiukka kaventuma, ettei imukatetria ole mahdollista viedä tukospaikalle, ja tällöin joudutaan ensin tekemään ahtauman pallolaajennus. Osalla potilaista tukos on syntynyt kohtaan, jossa ei ole varjoainekuvauksessa havaittavaa merkittävää ahtaumaa, eikä trombektomian jälkeen tarvita lisätoimenpiteitä. Harkinnan mukaan valikoiduissa tapauksissa voidaan siis jättää stentti laittamatta. Hyytymisjärjestelmä on sydäninfarktin yhteydessä voimakkaasti aktivoitunut, minkä takia tarpeettomia hoitoja pyritään välttämään tehokkaasta antitromboottisesta lääkityksestä huolimatta. Muita kuin infarktisuonen ahtaumia onkin akuutissa tilanteessa aiheellista laajentaa vain niissä tapauksissa, joissa hemodynamiikkaa ei muutoin saada vakautettua. Näin toimittaessa toimenpiteen riskit ovat pienemmät ja potilaan ennuste paranee (Kornowski ym. 2011). ST-nousuinfarktin yhteydessä stenttaus on usein tavallista vaativampaa. Vaikka metallinen vierasesine aktivoi veren hyytymistä aiheuttajasuonessa, johtaa stentin asentaminen sepelvaltimoon keskimäärin parempaan tulokseen kuin pelkkä pallolaajennus. Stentin avulla suonen paikallisesta repeämästä (dissektoitumat) tai hyytymästä johtuvat mekaaniset virtausesteet saadaan tehokkaasti poistettua ahtaumasta. Kun sepelvaltimoon on saatu trombektomialla tai pallolaajennuksella normaali virtaus, ei stentin asentamisella ole kiirettä. Voidaan suunnitella rauhassa, minkä kokoinen, kuinka pitkä ja minkä tyyppinen stentti sopii potilaalle parhaiten ja kuinka monta stenttiä tarvitaan. Potilaan aistima kipu ja akuutti stressitilanne aiheuttavat sympatotoniaa, joka lisää veren 287 Akuutin ST-nousuinfarktin hoito pallolaajennuksella

4 TOIMENPIDEKARDIOLOGIA 288 hyytymistaipumusta ja sepelvaltimoiden supistumisherkkyyttä. Suonen todellisen koon ja ahtauman pituuden arviointia hankaloittaa lisäksi sepelvaltimon seinämään kiinnittynyt hyytymä. Ongelmaa voidaan vähentää toistetuilla trombektomioilla sekä antamalla sepelvaltimoon nitraattia ja adenosiinia sepelvaltimospasmin laukaisemiseksi. Lääkkeitä on mahdollista antaa toistetusti ja niiden vaikutusta voidaan odottaa rauhassa. Lisäongelmien estämiseksi suora stentin asentaminen ilman edeltävää pallolaajennusta voi usein olla aiheellista. Kokemuksemme mukaan useat laajennukset voivat aiheuttaa lisävaurioita suonen seinämään ja irrottaa siihen kiinnittynyttä hyytymää. Embolisaatio heikentää suonen verenvirtausta ja aiheuttaa lisävaurioita sydänlihakseen. Liian pitkien stenttien asentamista kannattaa välttää, koska sepelvaltimon uudelleen ahtautumisen riski (restenoosi) kasvaa. Toisaalta halkaisijaltaan liian pieni stentti hidastaa sepelvaltimon parantumista ja stentin peittyminen endoteelilla viivästyy. Tämä aiheuttaa stentin trombosoitumisriskin etenkin, kun verihiutaleiden estäjien käyttö myöhemmin lopetetaan. Epäselvissä tilanteissa voidaan repeytynyt sepelvaltimoplakki paikantaa ja tukkosuonen anatomiaa selvittää tarkemmin toimenpiteen yhteydessä tehdyllä sepelvaltimon sisäisellä valokerroskuvauksella (OCT) tai kaikukuvauksella (IVUS) (KUVA 1) (Ylitalo ym. 2012). ST-nousuinfarktin yhteydessä asennetun stentin trombosoituminen on tavallisempaa kuin vakaaoireiselle potilaalle asennetun stentin. Stenttitromboosin riskiä lisäävät myös diabetes, munuaisten vajaatoiminta, hankala sepelvaltimoanatomia, haaraumakohtien hoito ja useiden stenttien asentaminen. Trombosoituminen tapahtuu tavallisimmin toimenpidettä seuraavina päivinä, mutta se voi tapahtua kuukausien tai jopa vuosien kuluttua. Myöhäiset stenttitromboosit liittyvät hidastuneeseen tai epätäydelliseen endotelisaatioon, ja ne ovat yleisempiä lääkepinnoitteisia stenttejä käytettäessä (Karjalainen ym. 2009). Vaikka stenttitromboosit ovat nykyisin suhteellisen harvinaisia, liittyy niihin hoitamattomana merkittävä, jopa 30 %:n kuolleisuus. Liuotushoidon teho stenttitromboosissa on huono, ja tällöin selkeästi paras hoito on välitön uusi PCI. Toimenpidereitin merkitys Satunnaistetuissa tutkimuksissa on osoitettu, että ST-nousuinfarktiin sairastuneille tehty pallolaajennus johtaa selvästi parempaan tulokseen, kun toimenpide tehdään ranteen värttinävaltimon eikä reisivaltimon kautta (Mammas ym. 2012). Ranteen kautta tehtyjen toimenpiteiden yhteydessä esiintyy vähemmän vuotokomplikaatioita sekä sepelvaltimo- ja aivotapahtumia. Myös kuolleisuus on pienempi sekä sairaalahoidon aikana että pitkäaikaisseurannassa. On arveltu, että osa rannereitin hyödyistä johtuu pistopaikan pienemmistä vuodoista ja niiden aiheuttamasta vähäisemmästä hyytymisjärjestelmän aktivaatiosta. Eniten värttinävaltimon kautta tehdyistä toimenpiteistä hyötyvätkin potilaat, joilla vuotoriski on suurentunut esimerkiksi käytössä olevan varfariinilääkityksen tai liuotushoidon vuoksi. Toimenpide- ja läpivalaisuajat saattavat olla hieman pidempiä rannereittiä käytettäessä. ST-nousuinfarktin toimenpidetekniikka vaatii kardiologilta harjaantumista, tehtiinpä toimenpide mitä tahansa reittiä pitkin. Kokemukset katetrien käyttäytymisestä ja muusta välineistöstä tulee hankkia ensin vähemmän vaativista, vakaaoireisille potilaille tehtävistä toimenpiteistä. Rannereitin käyttö mahdollistaa potilaan nopeamman mobilisoinnin. Jos komplikaatioita ei esiinny, voidaan potilas kotiuttaa jo kolmen vuorokauden kuluttua sydäninfarktista. Pelastepallolaajennus Osalle potilaista joudutaan edelleen antamaan liuotushoito välittömän pallolaajennuksen sijasta. Näistä kolmasosalla infarktisuoni ei aukea, minkä merkkinä rintakivut jatkuvat ja EKG:n ST-väli pysyy kohonneena. Onnistuneenkin liuotushoidon jälkeen joka viidennelle potilaalle ilmaantuu lähitunteina tai päivinä uusi suonen tukkiva hyytymä. Tämän takia liuotushoidon saanut potilas on aina välittömästi lähetettävä lähimpään pallolaajennuksia A. Ylitalo ja M. Pietilä

5 A B C E D F Kuva 2. A) EKG-löydös etulaskevan sepelvaltimon tyven tukokseen sopivassa sydäninfarktissa. B) Varjoainekuvauslöydös etulaskevan sepelvaltimon tyven tukoksesta. C) Trombektomiakatetri, jolla verihyytymää voidaan poistaa sepelvaltimosta. D) Sepelvaltimosta saadaan poistettua runsaasti sekä punaista fibriinipitoista hyytymää että valkoista verihiutalemassaa. E) Valokerroskuvauksessa trombi-imun jälkeen havaitaan vielä runsaasti hyytymää. F) Stenttauksen jälkeen fibriinipitoista trombia pullistuu stentin rakenteiden välistä. tekevään sairaalaan. Tällöin PCI päästään suorittamaan välittömästi, jos suoni ei ole matkalla auennut, tai joka tapauksessa viimeistään seuraavana päivänä. Pelaste-PCI:n tulokset eivät ole yhtä hyviä kuin välittömän pallolaajennuksen, mutta kuitenkin huomattavasti parempia kuin uuden liuotuksen tai konservatiivisen hoidon (Gershlick ym. 2005). 289 Akuutin ST-nousuinfarktin hoito pallolaajennuksella

6 TOIMENPIDEKARDIOLOGIA 290 YDINASIAT 88Nopea ja mahdollisimman täydellinen virtauksen palauttaminen infarktisepelvaltimoon on STnousuinfarktin hoidon tärkein tavoite. 88Tämä tavoite saavutetaan parhaiten pallolaajennuksella, jonka onnistuminen vaatii kuitenkin osaavaa henkilökuntaa ja angiolaboratorio-olosuhteet. 88Kajoavaa hoitoa voidaan Suomessa tarjota nykyään vain osalle potilaista. 8 8 Kattavien valmiuksien luominen ympärivuorokautiselle kajoavalle hoidolle on ST-nousuinfarktin hoidossa lähiaikojen suuri haaste. Hoito pallolaajennuksen jälkeen Sydäninfarktien ja sepelvaltimotaudin etenemisen ehkäisemiseksi potilaalle aloitetaan pallolaajennuksen jälkeen sepelvaltimotaudin lääkitys tai aiempaa lääkitystä tehostetaan harkinnan mukaan. Kolesterolilääkityksen, tavallisimmin statiinin, tavoitteena on saada LDL-kolesterolipitoisuus vähennettyä alle arvon 2 mmol/l. Tupakointi kehotetaan lopettamaan ja tähän tarjotaan tarvittaessa lääkkeellistä apua. Potilaalle määrätään yleensä määräaikaisesti ADP-reseptorin salpaajia, tavallisimmin edelleen klopidogreelia. Sen sijasta voidaan käyttää myös tutkimuksissa tätä tehokkaammaksi osoittautuneita prasugreelia tai tikagreloria, joiden käytön yleistymistä hidastanee lähinnä niiden kalliimpi hinta. Joissakin keskuksissa on tullut tavaksi mitata klopidogreelin verihiutaleita estävä teho; tarvittaessa lääkitys on vaihdettu prasugreeliin tai tikagreloriin, vaikka hyötyä rutiinimittauksista ei ole vielä kyetty tutkimuksissa osoittamaan. Hoitosuositusten mukaisesti ST-nousuinfarktissa verihiutale-estohoitoa jatketaan ASAn ohella ADP-reseptorin salpaajalla vähintään 12 kuukautta riippumatta siitä, onko käytetty metalli- vai lääkestenttiä. Etenkin lääkepinnoitteisten stenttien yhteydessä suositellaan aina vähintään 12 kuukauden hoitoa, jotta stentattu alue ehtii parantua ja peittyä endoteelilla. Mikäli potilaalla on suuri vuotoriski tai epäillään, ettei hoito verihiutaleiden estäjillä toteudu asianmukaisesti, stentin valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tällöin pyritään käyttämään ensisijaisesti muita kuin lääkestenttejä ja hoito verihiutaleiden estäjillä pyritään rajoittamaan 1 3 kuukauteen (Lehtinen ym. 2012). Toisinaan sepelvaltimo voidaan jättää stenttaamatta, etenkin jos trombi-imun tai pallolaajennuksen jälkeen ei havaita merkittävää suonen virtausta rajoittavaa ahtaumaa. Tutkimustietoa aiheesta ei juuri ole, mutta näissä tilanteissa klopidogreelihoitoa ei välttämättä ole jatkettu lainkaan sairaalasta pääsyn jälkeen tai hoito on suunniteltu edellä mainittua lyhytkestoisemmaksi. Klopidogreelihoito on kuitenkin syytä aloittaa, mikäli stentti jätetään asentamatta anatomisista syistä tai virtauksen huononemisen pelossa mutta ahtauma on tarkoitus hoitaa stenttaamalla myöhemmin rauhallisemmassa vaiheessa. Erityisen vaativan ryhmän muodostavat eteisvärinästä kärsivät ja muut potilaat, joilla on varfariinihoidon aihe. Näitä potilaita on arviolta 5 % kaikista PCI-potilaista. Samanaikainen ASAn, ADP-reseptorin salpaajan ja varfariinin käyttö (ns. kolmoishoito) altistaa verenvuodoille kaksoishoitoa enemmän, mutta toisaalta varfariinin jättäminen pois altistaa aivotapahtumille. Ilman ADP-reseptorin salpaajaa puolestaan stenttitromboosin riski kasvaa (Karjalainen ym. 2007). Jos potilaalla on sekä tromboembolisten aivotapahtumien että verenvuodon riski, pitää välttää lääkestenttien käyttöä ja rajoittaa kolmoishoidon pituus neljään viikkoon. Tämän jälkeen jatketaan ASAn käyttöä antikoagulantin rinnalla ja pyritään samalla pitämään hyytymisarvot hoitoalueen alarajalla (INR 2 2,5). Mikäli lääkestentistä katsotaan esimerkiksi ahtauman pituuden tai suonen pienen koon takia olevan selkeä hyöty tavalliseen stenttiin nähden, pyritään näissäkin tapauksissa kolmoishoidon kesto rajoittamaan yksilöllisesti 3 6 kuukauteen (Airaksinen ym. 2010). A. Ylitalo ja M. Pietilä

7 Hiljan esitellyn WOEST-tutkimuksen perusteella kolmoishoitoa turvallisempi vaihtoehto saattaa olla pelkkä varfariinin ja klopidogreelin yhdistelmä. Tässä pienehkössä vakaaoireisilla potilailla tehdyssä satunnaistetussa tutkimuksessa verenvuodot olivat vähäisempiä ja PCI:n hoitotulokset parempia, kun ASA jätettiin kolmoishoidosta pois (Dewilde ym. 2012). Uusien eteisvärinän tromboembolisten komplikaatioiden estoon käytettyjen suorien trombiinin estäjien ja hyytymistekijä Xa:n estäjien (dabigatraani, rivaroksabaani ja markkinoille vasta tulossa oleva apiksabaani) osalta ei näyttöä tässä käyttöaiheessa vielä ole. Näiden lääkkeiden käytön lisääntyessä jouduttaneen hoitoa soveltamaan yksilötasolla huomattavasti, koska tutkimusnäyttöä ei vielä ole saatavilla. Tarvittaessa voidaan käyttää OCT:tä stentin endotelisaation selvittämiseksi (Ylitalo ym. 2012). Mikäli stentin todetaan endotelisoituneen hyvin, voidaan ongelmatilanteissa harkita hyytymistä estävän lääkityksen keventämistä. Eteneviä tutkimuksia tästä ei vielä kuitenkaan ole julkaistu. Hoidon järjestäminen Suomessa Suomessa ST-nousuinfarktiin sairastuu vuosittain arviolta noin 88 henkilöä asukasta kohti (Widimsky ym. 2010, Mustonen ym. 2012). Vain alle puolet näistä potilaista hoidetaan nykyään pallolaajennuksella. Invasiivisia toimenpiteitä tekeviä keskuksia meillä on 20, ja näistä ainakin seitsemässä on useita toimenpidesaleja. Lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea pallolaajennukseen pääsy ei siis määräydy etäisyyksien vaan paikallisten hoitojärjestelyjen ja resurssien käytön mukaan. Suurimpana ongelmana on keskusten kardiologipäivystyksen puuttuminen. Nykyään ainoastaan Helsinki, Tampere ja Oulu päivystävät vuorokauden ympäri jokaisena viikonpäivänä. Tosin muissakin yliopistosairaaloissa on suunniteltu kattavan kardiologipäivystyksen aloittamista lähitulevaisuudessa. Keskussairaaloiden väestöpohjat vaihtelevat :n ja asukkaan välillä, joten ST-nousuinfarktipotilaita tulee hoitoon kuhunkin keskukseen vuosittain Ympärivuorokautisen kardiologipäi- vystyksen järjestäminen näillä potilasmäärillä ei ainakaan pienemmissä sairaaloissa ole taloudellisesti kannattavaa. Suuremmissa keskussairaaloissa, joissa työskentelee 4 6 invasiivisia toimenpiteitä tekevää kardiologia, on voitu viime vuosina hoitaa hyvällä menestyksellä lähes kaikki ST-nousuinfarktipotilaat PCI:llä myös ilta- ja yöaikoina erilaisten hälytystyöjärjestelyjen avulla. Osaavan kardiologin lisäksi laadukas hoito vaatii myös 2 3 avustavaa hoitajaa, mikä edellyttää yleensä noin 20 hoitajan kouluttamista, jotta hälytysjärjestelmä toimii ongelmitta. Parhaiten tämä on onnistunut sydänkeskuksen tyyppisissä yksiköissä, joissa sydänvalvonnan kolmivuorotyössä olevat hoitajat osallistuvat toimenpiteisiin kaikkina vuorokaudenaikoina. Tiivis yhteistyö ensihoidon ja päivystyksen henkilökunnan kanssa helpottaa hoidon järjestämistä. Lopuksi Välitön pallolaajennus on ST-nousuinfarktin paras hoito, ja se pitäisi kyetä tarjoamaan potilaille nykyistä kattavammin kaikkialla Suomessa. Lähes kaikille ST-nousuinfarktiin sairastuneille tehdään hoitojakson aikana varjoainekuvaus, joten välitön PCI ei lisää kustannuksia. Lisäksi vältetään kustannukset, jotka koituvat liuotushoidosta ja sen mahdollisesti aiheuttamista komplikaatioista sekä liuotushoidon jälkeen useammin esiintyvästä sydämen vajaatoiminnasta. PCI:n edut liuotushoitoon verrattuna menetetään, jos kuljetusmatka yliopistopaikkakunnalla olevaan päivystävään sydänkeskukseen on liian pitkä. Tämän takia suunnitelmat ST-nousuinfarktipotilaiden hoitamisesta pallolaajennuksella kaikkien ERVAalueiden keskussairaaloissa ovat ehdottoman tärkeitä sydäninfarktin hoidon saattamiseksi nykyaikaiselle tasolle Suomessa. ANTTI YLITALO, dosentti, kardiologi, ylilääkäri Satakunnan keskussairaala, sydänyksikkö MIKKO PIETILÄ, LT, kardiologi TYKS, Sydänkeskus Sidonnaisuudet Antti Ylitalo: Ei sidonnaisuuksia Mikko Pietilä: Ei sidonnaisuuksia 291 Akuutin ST-nousuinfarktin hoito pallolaajennuksella

8 TOIMENPIDEKARDIOLOGIA KIRJALLISUUTTA Airaksinen J, Poikela E, Niemelä M, Ylitalo A, Ikäheimo M. Välitön pallolaajennus uhkaavan sydäninfarktin paras hoito. Duodecim 1996;112: Airaksinen KEJ, Ylitalo A, Karjalainen P. Drug-eluting stents in patients on long-term oral anticoagulation therapy: a mission impossible? Interv Cardiol 2010;2: Bavry AA, Kumbhani DJ, Bahatt DL. Role of adjunctive thrombectomy and embolic protection devices in acute myocardial infarction: a comprehensive meta-analysis of randomized trials. Eur Heart J 2008;29: Dewilde W, Oirbans T, Verheugt F, ym. The WOEST Trial: what is the optimal antiplatelet and anticoagulant therapy in patients with oral anticoagulation and coronary stenting. ESC, Hotline III, Munchen, Aug 28, Gershlick AH, Stephens-Lloyd A, Hughes S, ym. Rescue angioplasty after failed thrombolytic therapy for acute myocardial infarction. N Engl J Med 2005;353: Karjalainen PP, Niemelä M, Airaksinen KEJ, ym. A Prospective randomized comparison of titanium-nitride-oxide-coated bioactive stents with everolimus-eluting stents in acute coronary syndrome: the BASE-ACS trial. Eurointervention 2012;8: Karjalainen PP, Porela P, Ylitalo A, ym. Safety and efficacy of combined antiplatelet-warfarin therapy after coronary stenting. Eur Heart J 2007;28: Karjalainen PP, Ylitalo A, Niemelä M, ym. Two-year follow-up after percutaneous coronary intervention with titaniumnitride-oxide-coated stents versus paclitaxel-eluting stents in acute myocardial infarction. Ann Med 2009;41: Keeley EC, Boura JA, Grines CL. Primary angioplasty versus intravenous thrombolytic therapy for acute myocardial infarction: a quantitative review of 23 randomised trials. Lancet 2003;361: Kornowski R, Mehran R, Dangas G. Prognostic impact of staged versus onetime multivessel percutaneous intervention in acute myocardial infarction. J Am Coll Cardiol 2011;58: Lehtinen T, Airaksinen KEJ, Ylitalo A, Karjalainen PP. Stent strut coverage of titanium-nitride-oxide coated stent compared to paclitaxel-eluting stent in acute myocardial infaction: TITAX-OCT study. Int J Cardiovasc Imaging 2012;28: Luca GD, Biondi-Zoccai G, Marino P. Transferring patients with ST-segment elevation myocardial infarction for mechanical reperfusion: a meta-regression analysis of randomized trials. Ann Emerg Med 2008;52: Mammas MA, Ratib K, Routiedge H, ym. Influence of access site selection on PCI-related adverse events in patients with STEMI: meta-analysis of randomised controlled trials. Heart 2012;98: Mustonen J, Kettunen R, Kupari M, Mäkikallio T, Ylitalo A, Raatikainen P. Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Suom Lääkäril 2012;67: ST-nousuinfarkti. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Van de Werf F, Baim DS. Reperfusion for ST-segment elevation myocardial infarction. Circulation 2002;105: Widimsky P, Wijns W, Fajadet J, ym. Reperfusion therapy for ST elevation acute myocardial infarction in Europe: description of the current situation in 30 countries. European Heart J 2010;31: Ylitalo A, Pietilä M, Kiviniemi T, Karjalainen P. Sepelvaltimoahtauman arviointi kajoavilla menetelmillä. Suom Lääkäril 2012,67: Summary Treatment of acute ST-elevation myocardial infarction The best treatment for acute ST-elevation myocardial infarction is an immediately performed balloon angioplasty. If is performed early enough, it reduces patient morbidity and results in significantly decreased mortality. The technique and instruments of this procedure have improved during the last few years, and the results have continued to become better. Properly conducted preventive drug therapy for coronary artery disease is also a prerequisite for good long-term results. Seamless collaboration between different units and logistic aspects are essential for getting the patients into medical care early enough. 292 A. Ylitalo ja M. Pietilä

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Primaari PCI LUKU 1 A. Ilkka Tierala. Hoidon organisointi ja tehokas toteutus. ppcin toteutus

Primaari PCI LUKU 1 A. Ilkka Tierala. Hoidon organisointi ja tehokas toteutus. ppcin toteutus LUKU 1 A Primaari PCI Ilkka Tierala Suora pallolaajennus eli primaari PCI (ppci) on tutkimusnäytön perusteella sekä myös kansallisten ja kansainvälisten hoito-ohjeiden mukaan ensisijainen reperfuusiomuoto

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Fibrinolyysi STEMI:n hoidossa

Fibrinolyysi STEMI:n hoidossa LUKU 1 B Fibrinolyysi STEMI:n hoidossa Juho Viikilä Johdanto Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan akuutin ST-nousuinfarktin ensisijainen hoitomuoto on primaari PCI. Jos kokeneen työryhmän tekemä pallolaajennus

Lisätiedot

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19) ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti

Käypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti Käypä hoito -suositus Julkaistu 26.9.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa

SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa SEPELVALTIMOPALLOLAAJENNUSHOITO KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Tulokset ja vaikutus elämänlaatuun kolmen vuoden seurantatutkimuksessa Johanna Kaulamo Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

ST NOUSUINFARKTIN HOITOKETJU PIRKANMAALLA

ST NOUSUINFARKTIN HOITOKETJU PIRKANMAALLA ST NOUSUINFARKTIN HOITOKETJU PIRKANMAALLA LK Riitta Iso Tuisku Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö TAYS Sydänkeskus Tammikuu 2012 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Antitromboottinen lääkehoito

Antitromboottinen lääkehoito Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676

Lisätiedot

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO 24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito

Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Tavoitteet Suosituksen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa TERVEYDENHUOLTO Juha Mustonen dosentti, konservatiivisen klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautien klinikka juha.mustonen@pkssk.fi Raimo Kettunen, professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin

Aikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotaudin hoito Mikko Syvänne Aikuistyypin diabeetikkojen hoidossa on tärkeää hyödyntää kaikki ne keinot, jotka parantavat sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

STEMI. ST-nousuinfarktia sairastavien potilaiden hoitoketjujen viiveet OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

STEMI. ST-nousuinfarktia sairastavien potilaiden hoitoketjujen viiveet OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA STEMI ST-nousuinfarktia sairastavien potilaiden hoitoketjujen viiveet T E K I J Ä / T : Esa Kokko Jarkko Lundberg SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Päivitetty 23.6.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Sepelvaltimotauti on aikuisten suomalaisten. Sydämen ST-nousuinfarktin hoito. Katsaus

Sepelvaltimotauti on aikuisten suomalaisten. Sydämen ST-nousuinfarktin hoito. Katsaus Katsaus Ilkka Tierala Sydämen ST-nousuinfarktin hoito Sydämen ST-nousuinfarkti on edelleen merkittävä kuolinsyy. Avun varhainen hälyttäminen ja nopea saaminen, vakavien rytmihäiriöiden hoito ja sepelvaltimon

Lisätiedot

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Ca rea 16.6.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Kymenlaakson n vastine valtioneuvoston asetusluonnokseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (STM/ 1605/2017) koskien kardiologiaa

Lisätiedot

Invasiivinen kuvantaminen stenoosin arvioinnissa

Invasiivinen kuvantaminen stenoosin arvioinnissa A LUKU 4 Invasiivinen kuvantaminen stenoosin arvioinnissa Antti Ylitalo Pasi Karjalainen Mikko Pietilä Tuomas Kiviniemi Johdanto Ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikka ja rintakivun syyn selvittäminen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa. Alkuperäistutkimus. Aineisto ja menetelmät

Sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa. Alkuperäistutkimus. Aineisto ja menetelmät Alkuperäistutkimus SAILA VIKMAN, JUHANI AIRAKSINEN, ILKKA TIERALA, KEIJO PEUHKURINEN, KIRSI MAJAMAA-VOLTTI, MATTI NIEMELÄ, HELENA TUUNANEN, KARI NIEMELÄ JA MARKKU S. NIEMINEN Sepelvaltimotautikohtauksen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;

Lisätiedot

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SEPELVALTIMO- TAUDIN KANSSA

ELÄMÄÄ SEPELVALTIMO- TAUDIN KANSSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ELÄMÄÄ SEPELVALTIMO- TAUDIN KANSSA Opas sepelvaltimotaudin omahoitoon Siilinjärven terveyskeskuksen asiakkaille T E K I J Ä

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2. Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.2013 1 Terveyspalvelujärjestelmän tavoitteet Päätavoitteet: Terveyden

Lisätiedot

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Vastaväitteisiin reagoiminen ohjauksessa Pyri ennakoimaan ja valmistautumaan vetoa

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella

Lisätiedot

Kardiologian edistysaskeleita

Kardiologian edistysaskeleita Kardiologian edistysaskeleita 1997 2007 Kardiologian edistysaskeleita 1997 2007 Kustantaja: Suomen Kardiologinen Seura Kirjapaino: Kalevaprint Oy 2008 ISBN 978-952-92-3129-4 SISÄLLYS Kiitos...8 1 Johdanto...

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoito sydäntoimenpiteissä

Antikoagulaatiohoito sydäntoimenpiteissä LUKU 1 Antikoagulaatiohoito sydäntoimenpiteissä TUOMAS KIVINIEMI PASI KARJALAINEN Tiivistelmä Arviolta jopa 30 %:lla eteisvärinäpotilaista on sepelvaltimotauti. Toisaalta sepelvaltimon pallolaajennustoimenpiteeseen

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA

RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Sami Salo RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Sydänperäisen rintakivun hoitosuositus ja hoitoketju Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä

Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä LUKU 4 Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä TUOMAS KIVINIEMI KARI KERVINEN MIKA LEHTO Tiivistelmä: Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventioon kuuluu verihiutaleiden estäjä, tavallisimmin ASA. Toisaalta

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä.

Tietoa eteisvärinästä. Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa

Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa Alkuperäistutkimus Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa Saila Vikman, Juhani Airaksinen, Keijo Peuhkurinen, Ilkka Tierala, Kirsi Majamaa-Voltti, Matti Niemelä ja Kari Niemelä FINACS-tutkimusryhmän

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Restenoosi pallolaajennuksen jälkeen ongelma ratkeamassa

Restenoosi pallolaajennuksen jälkeen ongelma ratkeamassa Kardiologian uudet tuulet ANTTI KIVELÄ JA JUHA HARTIKAINEN Restenoosi pallolaajennuksen jälkeen ongelma ratkeamassa Pallolaajennuksesta on tullut tärkein revaskularisaatiomenetelmä sepelvaltimotaudin hoidossa.

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot