JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Lasten päivähoitopalvelut

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO Lasten päivähoitopalvelut Lasten päivähoitopalveluiden asiakasraati Aika ti klo Paikka Läsnä Halssilan päiväkoti Aalto Sanni Autere Katri Kutvonen-Lappi Titta Lehtinen Elina López Elina Malinen Maarit Naukkarinen Pia Patrikainen Tanja Reukauf Kati Tirkkonen Maarit Tuomisalo Tuire Vaetoja Mari Ahlqvist Tarja, pj Arnberg Heli, siht. Kauppinen Raija Mustonen Päivi Aho Tiia Heinström Päivi Puusaari Ulla 1. Asiakasraadin jäsenten esittely Kaikki uudet ja entiset asiakasraadin jäsenet toivotettiin tervetulleeksi. Raatiin on ilmoittautunut tänä syksynä 21 jäsentä. Ilta aloitettiin raatilaisten omalla esittelykierroksella. Kerrottiin, että päivähoitoyksiköiden ilmoitustauluille tulee kunkin alueen raatilaisten valokuvalla varustetut tiedotteet. Vanhempainilloissa kerrotaan perheille asiakasraadista. Puheenjohtaja kertoi aluksi asiakasraadin toiminnasta. Ensimmäinen päivähoitopalveluiden asiakasraati kokoontui Jyväskylän kaupungissa maaliskuussa Ryhmä on ollut ensimmäinen julkisella sektorilla. Asiakasraati on toimiva rakenne vanhempien osallisuuden mahdollistumiselle ja vahvistamiselle. Se on vanhemmista koottu päivähoitopalveluiden kehittämisfoorumi, jolla pyritään vaikuttamaan päivähoidon laatuun kannanottojen, kehittämis- ja parannusehdotusten kautta. Raati ei käsittele yksittäisiä tapauksia, vaan keskustelua käydään esimerkkien kautta laajemmalla ja yleisemmällä tasolla. Asioita ja illan teemoja käsitellään keskustellen ilman alustuksia, diasarjoja yms. Asiakasraadissa esille tulleet asiat viedään tiedoksi päivähoidon johtoryhmälle. Asioista keskustellaan päivähoidon esimieskokouksissa. Muistioiden jakelu on laaja; muistion saavat kaikki kunnallisen päivähoidon esimiehet ja työntekijät, yksityinen päivähoi-

2 to, sivistyslautakunnan jäsenet ja varajäsenet, tiedottajat, päivähoito- ja varhaiskasvatuksen toimikunta sekä opetusjohtaja ja aluerehtorit. Ennen asiakasraadin kokousta sivistyspalveluiden tiedottajat viestittävät medialle käsiteltävästä teemasta. Raadin toiminnasta on kerrottu paikallisissa sanomalehdissä. Päivähoidon ja neuvolan asiakasraadit ovat pitäneet kaksi yhteistä kokousta. Päivähoitopalveluiden nettisivuilla on asiakasraadin sähköposti-osoite, johon asiakkaat voivat lähettää viestejä. Yhteydenotot käsitellään asiakasraadin kokouksissa. Raatilaiset totesivat, että heihin suoraan otetaan yhteyttä melko vähän. Vuosinen varrella asiakasraatien teemat on koottu raatilaisilta. Nykyisiä raatilaisia kannustettiin tutustumaan entisiin muistioihin, jotka löytyvät päivähoitopalveluiden asiakasraadin nettisivuilta Aiheet ja teemat ovat olleet ja ovat edelleen ajankohtaisia. Edelliset raatilaiset ovat toivoneet syksyn 2012 teemaksi vanhempien osallisuuden tarkastelua. Lokakuussa käsitellään uudelleen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaihetta. Marraskuussa aiheena on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja siihen liittyvät keskustelut vanhempien kanssa, ja joulukuussa keskustellaan perheen ja päivähoidon välisestä yhteistyöstä. Syksyn teemoitus hyväksyttiin. 2. Halssilan päiväkodin esittely, päiväkodin johtaja Raija Kauppinen Päiväkoti on aloittanut toimintansa vuonna Talossa on 98 lasta, joista 20 on alle 3-vuotiasta, 18 esiopetusikäistä. Toiminta tapahtuu 15 pienryhmässä (1 työntekijä + 4 tai 7 lasta). Lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen, huomioiminen yksilönä, turvallisuuden tunteen luominen, ajan ja rauhan turvaaminen lapsen leikille ja omalle toiminnalle sekä aikuisen ja lapsen välinen hyvä vuorovaikutus toteutuu toiminnallisissa pienryhmissä ja rakentamalla sellaisia kasvuympäristöjä, joissa lapsi kasvaa ja kehittyy monipuolisesti. Kahden pienryhmän työntekijät muodostavat työparin, joka tekee laajempaa suunnittelua yhdessä ja ottaa vastuun kummastakin ryhmästä. Kun lapset ja aikuiset oppivat toimintavuoden mittaan tuntemaan toisiaan paremmin, voi toimintatapa laajentua neljän aikuisen tiimiin. Päätarkoitus on kuitenkin, että lapset toimivat mahdollisimman pienissä ryhmissä. Lapsen leikin tukena ovat leikkitaulut, jonka avulla lapset valitsevat itse leikin ja leikkikaverin. Toiminnassa näkyy vahvasti luonto, ympäristökasvatus ja retkeily sekä musiikki. Päiväkodissa on yksi erityislastentarhanopettaja, joka työskentelee koko päiväkodissa ja ohjaa henkilökuntaa toiminnassa. Raatilaisten kysymyksiä: Mitä etuja ja haasteita on pienryhmissä? tilojen hyödyntäminen lapsituntemus havaintojen tekeminen, lapsen kuuleminen aluksi haasteena sopivien toimintatapojen löytäminen

3 Ryhmäytyvätkö kaikki lapset? kyllä, lapset yleensä löytävät paikkansa ryhmässä ryhmäytymistä ja lapsen leikkiä sekä omaa toimintaa on helpompi tukea ja ohjata, kun lapsia on vähemmän Minkälaisia leikkejä lapset leikkivät? kotileikit rakenteluleikit lapsille luodaan erilaisia leikkikohteita, jotka muuttuvat lapsen leikin myötä tilat ja viitteet leikille ovat olemassa, mutta koska lapsen leikki elää, on aikuisen tehtävä olla herkkänä läsnä ja tukea leikkiä tarvittaessa esim. tuomalla leikkitilanteeseen uutta materiaalia lapset eivät välttämättä leiki tilassa sitä leikkiä, jota aikuiset ovat ajatelleet tilassa leikittävän Koetaanko niin, että perheen kanssa tehtävä yhteistyö helpottuu, kun on pienempi ryhmä? kyllä, koska lapseen ja perheeseen tutustuminen tapahtuu nopeammin myös vanhemman on helpompi oppia tuntemaan lapsen päiväkotikavereita, kun lapsia on vähemmän Kuinka paljon päiväkodit keskustelevat keskenään eri toimintatavoista? kokemuksia vaihdetaan niin paljon kuin ennätetään työntekijöiden vierailut ja varjostamiset muissa yksiköissä eri puolella kaupunkia on vilkasta hyviä käytäntöjä ja kokemuksia jaetaan Missä vaiheessa lasta ohjataan muunlaisiin leikkeihin? jutellaan vanhempien kanssa; mitä mieltä olette, pitäisikö lasta ohjata muunlaiseen leikkiin, miltä leikki näyttää kotona sovitaan yhdessä, miten ohjataan (esim. hienovarainen roolin kääntäminen) Keskusteltiin lapsiryhmien muodostamisen periaatteista ja todettiin, että ne vaihtelevat eri yksiköissä. 3. Hyvä päivähoidon aloitus - keskustelua päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintatavoista awwwstructure/38242_jklvasu.pdf Illan teemana oli päivähoidon hyvä aloitus. Kutsussa oli linkki Jyväskylän kaupungin päivähoidon vasuun, jossa on kirjattu linjaus hyvän aloituksen toteuttamisesta jyväskyläläisessä päivähoidossa. Vanhempia kannustettiin antamaan evästystä päivähoidon työntekijöille, mikä on ollut toimivaa ja mitä voisi tehdä toisin.

4 Raatilaiset keskustelivat kokemuksista päivähoidon hyvästä aloituksesta : Onko vanhempien kanssa käyty etukäteiskeskustelu? - Raatilaisilla oli hyvin vaihtelevia kokemuksia tutumiskäytännöistä. Osalla oli kokemuksia kotikäynneistä, mutta pääsääntöisesti päivähoidosta ei ollut tehty kotikäyntiä, vaan perhe oli käynyt tutustumassa päiväkotiin. - Kerrottiin esimerkiksi, kun lapsi oli aloittanut, lapsen oman ryhmän työntekijöitä ei ollut töissä elokuun alussa. Hoidon aloituskeskustelu oli käyty viereisen ryhmän työntekijöiden kanssa. Vanhempi ei ole päässyt kertomaan lapsen oman ryhmän työntekijälle lapsensa asioista, eikä ole tavannut lastaan hoitavia työntekijöitä - Kun kesäkuussa oli tullut tieto päivähoitopaikasta, oli oma hoitaja soittanut pian sen jälkeen ja sopinut tapaamisen perheen kanssa lapsen kotona. Sen jälkeen sovittiin kolme tutustumiskertaa päiväkotiin, jolloin oma hoitaja oli paikalla. Kun lapsi aloitti päivähoidon, oma hoitaja ei ollut töissä. - Kerrottiin, että toiseen ryhmään siirtymisessä ei ole tutustumista ja niveltämistä. Vanhempi koki, että lapsi olisi tarvinnut valmistelua ja etukäteistuntumaa muutokseen. Päiväkodin sisällä heitellään lasta uuteen ryhmään ilman hyvää aloitusta ja siirtymää. - Päivähoidon työntekijä kertoi esimerkin, että päiväkodista oli tarjottu perheille mahdollisuutta, että tullaan kotiin, mutta kukaan perheistä ei ole halunnut. Päiväkodin tutustumiskäynnillä esitellään talo ja tilat, käydään läpi käytännön asioita, lopuksi jutellaan rauhassa lapsen asioista. - Raatilainen kertoi kuulleensa, että sosiaalisessa mediassa on kommentoitu päivähoidon työntekijöiden kotikäyntejä. - Todettiin, että tutustumiskäynneistä ja päivähoidossa tapahtuvista muutoksista on hyvin erilaisia kokemuksia eli käytännöt eri päivähoitopaikoissa vaihtelevat. - Vanhempi kertoi myös, että olisi toivonut tietoa tällaisesta kotikäyntimahdollisuudesta. Hän pohti, olisiko lapsen päivähoitoon sopeutumista helpottanut se, että joku päiväkodin työntekijöistä olisi käynyt kotona. - Päivähoidon työntekijä kertoi oman yksikkönsä hyvän aloituksen toimintatavasta; heillä tarjotaan perheille kotikäyntiä. On huomattu, että pienten lasten vanhemmat ottavat useammin vastaan päivähoidon kotikäynnin. Työntekijöille kotikäynti on hieno kokemus; lapset ovat omimmillaan omassa tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. - Toivottiin kuitenkin, että kotikäynti ei olisi ainut tapaaminen ennen lapsen tutustumisen ja päivähoidon aloittamista. Esim. kaikkia asioita ei ehkä halua tai voi käsitellä kotona, kun lapset ovat paikalla. Toinen tapaaminen esim. päivähoitopaikassa aikuisten kesken olisi tarpeen. - Oli myös hyvä kokemus siitä, että vanhemmalle oli annettu mahdollisuus olla omaan tahtiin mukana lapsen päivähoitopäivän aikana hoitosuhteen alussa. - Kuultiin esimerkki Lappeenrannan käytännöstä; ensimmäinen tapaaminen on ilman lapsia eli vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden kanssa, seuraavassa tapaamisessa lapset ovat mukana. - Tutustumiskäytännöt pitäisi olla käytössä myös silloin, kun lapsi siirtyy päivähoitomuodosta tai paikasta toiseen. Asiakasraadin terveisiä päivähoidolle - Toivottiin, että tutustumiskäytännöt pitäisi sopia perheen kanssa selkeästi, ettei vanhemman tarvitse miettiä, voinko olla lapsen kanssa päivähoitopaikassa, kuinka pitkään, olenko vaivaksi jne. - Tutustumiskäytäntöjä pitää tarkentaa.

5 - Päivähoidosta voitaisiin kertoa vanhemmalle, että päivähoitopaikkaan saa soittaa ja laittaa tekstiviestejä, miten minun lapsella menee - Jos vanhempi toivoo, että päivähoidosta soitetaan tai viestitetään vanhemmalle lapsen kuulumiset, voitaisiin sopia aika, milloin se onnistuisi parhaimmin. - Vanhemmalle on tärkeää saada mahdollisimman paljon tietoa lapsen päivähoitopäivästä; tuo vanhemmalle tunteen, että joku on välittänyt minun lapsesta päivän aikana ja iloinnut lapseni toiminnasta - Vanhempi toivoo päivähoidosta kerrottavan, että lapselle on hyväksi, että tutustumiseen käytetään aikaa. - Päivähoidolta toivotaan aktiivisuutta tarjoamaan aloituskeskustelua, kotikäyntejä, koska hyvän alun hedelmää kannetaan koko päivähoidon ajan - Vanhempi kertoi esimerkin oman lapsen hyvästä päivähoidon aloituksesta. Päiväkodin johtaja soitti ja kertoi perheelle, että teille olisi tarjolla tällainen päivähoitopaikka. Sen jälkeen työntekijä tuli kotiin, jolloin keskusteltiin perheen arvoista, lapsen tavoista ja tottumuksista sekä muista lapselle ja perheelle tärkeistä asioista. Kotikäynnillä lapsi tutustui hoitajaan ja sovittiin tutustuminen hoitopaikkaan. - Perhepäivähoidossa oleville lapsille ja perheille pitäisi huolehtia mahdollisuus tutustua varahoitopaikkaan. - Kerhon aloituksesta kerrottiin, että vanhemmilla ei ollut tietoa kerhon toiminnasta, kävi myös ilmi, että työntekijällä ei ollut tietoa lapsen toimintatavoista. Missään vaiheessa ei käyty vasu-keskustelua. - Toivotaan, että kerhossa käytäisiin vasu-keskustelut. Todettiin, että samat varhaiskasvatuksen käytännöt koskevat kerhotoimintaa, myös hyvä kerhon aloitus ja lapsen vasun käyttö. - Raatilainen kertoi, että kerholaisen vasu-keskustelu oli käyty kotona, se oli lapselle tärkeä kokemus. - Päivähoidon aloittaminen voi olla lapselle helpompaa kuin vanhemmille, samoin varahoitajat voivat olla lapselle tutumpia, koska lapsi on tavannut muita hoitajia ja lapsia esim. puistoissa. - Aikuisten välille syntyvä luottamus, on kaiken perusta. - Työntekijälle voi olla haasteellista huomata ja tulkita, kuinka paljon vanhempi tarvitsee tukea siinä tilanteessa, kun lapsi aloittaa päivähoidon. - Vanhemmille ei ole selvinnyt, keitä ryhmässä on töissä, henkilökunta ei ole esittäytynyt missään vaiheessa. On ilmennyt, että on päiväkoteja, jossa henkilökunta ei tervehdi vierasta tulijaa. Vanhemmat toivovat satsausta tervehtimiseen ja esittäytymiseen - Harjoittelijoista ja opiskelijoista on myös erilaisia kokemuksia, tervehtiikö vai ei. Toivottiin, että vakituinen henkilökunta opastaisi heitä. - Ehdotettiin laadittavan ohjeistusta käytännön asioista vaikkapa a-neloselle, mitä varavaatteita tarvitaan, mihin eteisessä laitetaan rukkaset, pipot jne.; mahdollisimman konkreettinen ja yksityiskohtainen ohje, vaikkapa rasti ruutuun systeemillä. Päivähoidon aloituksessa on tunnemyrskyn lisäksi paljon uutta asiaa ja käytäntöjä, joihin vanhempi tarvitsee apua ja tietoa. - Ohjeistuksessa olisi huomioitava myös kielimuurit, esim. kuvamateriaalia apuna käyttäen - Päivähoidon työntekijät kannustivat illan aikana perheitä olemaan avoimia ja rohkeita sekä lupasivat omalta osaltaan viedä terveisiä esille tulleista asioista päivähoidon työntekijöille. - Todettiin, että päivähoitopaikan viestintää ja tiedottamista pitää kehittää, vaikka lapsen ja perheen kohtaaminen oikeanlainen kohtaaminen on kaikkein tärkeintä.

6 Myös viestinnästä keskusteltiin - Vanhemmat ovat kokeneet sähköpostiviestinnän hyväksi. Todettiin, että se ei ole käytössä kaikissa yksiköissä, vaikka sen pitäisi olla arkipäivää - Kirjallista viestintää toivotaan; esim. kuukausi-kirje, viikkoilmoitus / -tiedote Kysyttiin, onko päivähoidossa mietitty vastaavaa viestintätapaa kuin perusopetuksen puolen Wilma. Puheenjohtaja kertoi, että seurataan, miten laajasti Muksunetti otetaan käyttöön ja millaisia mahdollisuuksia Daisy-järjestelmässä on - Raatilainen kertoi omaa kokemusta viestinnästä: viestiä tuntuu tuleva harvoin ja liian nopealla aikataululla; vanhempi ei ehdi reagoida ja järjestää asioita, jos esim. tarvitsee tulkkipalvelua. - Vuorohoidossa pitäisi huolehtia, että viesti kulkee hoitajalta toiselle, esim. reissuvihkossa. Oman ryhmän hoitaja ei ole välttämättä paikalla, kun lasta haetaan, siksi viestittämiseen pitäisi satsata. - On kokemuksia, että päiväkodissa on kaikista talon lapsista lista: jokaisen lapsen kohdalle on kirjattu jotakin lapsen päivästä, ja se viesti kerrotaan vanhemmalle. - Reissuvihkoja on jäänyt tyhjäksi alkuinnostuksen jälkeen - Päivähoidossa on keskusteltu siitä, että yksiköissä päiväkotien johtajien pitäisi tehdä ainakin karkea toimintavuosisuunnitelma tapahtumista, jotka ilmoitetaan vanhemmille hyvissä ajoin. 4. Edellisen kokouksen muistio & ajankohtaisia asioita päivähoidossa Toukokuun kokouksessa oli aiheena päivähoidon ja koulun aloituksen nivelvaihe. Koska aihe on laaja, teemasta jatketaan keskustelua lokakuussa. Halutaan koota vanhempien näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia nivelvaiheesta. Illan aikana keskusteltiin paljon siitä, kuinka merkittäviä vaiheita lapselle ovat siirtymiset päiväkodin sisällä ryhmästä toiseen tai hoitomuodosta toiseen, muutos päivähoidosta kouluun on vielä suurempi. Raatilainen kertoi jo tässä vaiheessa kommentin seuraavan kokouksen teemaan liittyen. Hän oli lukenut A. Ahtolan lehtikirjoituksen, jonka mukaan on tutkittu hyvään koulun aloitusta. Artikkelin mukaan lapsen esiopetusvuoden alkaessa pitäisi jo tietää, mihin kouluun hän menee ensimmäiselle luokalle. Asiakasraadissa on käsitelty toivetta siitä, että perheet saisivat perhepäivähoidossa maksuhyvityksen niiltä päiviltä, kun hoitajalla on tasoitusvapaa. Asiaa ei valmistella sivistyslautakunnan käsittelyyn, koska on katsottu, että varahoitojärjestelmät ovat riittävät eli näin ollen maksuhyvityskäytäntöön ei ole tarvetta. 5. Muut asiat Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet asiat ja viestit Asiakasraadin sähköpostiin oli tullut viesti, jossa yhteydenottaja oli esittänyt kommentteja ja kysymyksiä päivähoidon kesäpäivystyksestä. Puheenjohtaja kertoi päivähoidon olemassa olevasta päivystystyöryhmästä, joka mm. linjaa kaupungin päivystykseen liittyviä asioita, kokoaa palautetta ja kehittää päivystystä. Viesti viedään (nimettömänä) myös päivystystyöryhmään.

7 Raatilaisten kommentteja päivystyksistä - kolme kuukautta on päivystysaikana pitkä aika, muutokset ovat isoja lapsen kannalta, esim. lapsia on varahoitopaikassa enemmän kuin lapsen normaalissa ryhmäperhepäivähoitoryhmässä; arjen käytännöt saattavat poiketa, kaikki ei mene ihan niin kuin on ajateltu. - hyvä kokemus: yhden päiväkodin lapset olivat samassa ryhmässä. - kesäpäivystys on lapselle uuden hoidon aloitus, tutustuminen myös silloin on tärkeää - työntekijöiden pitää olla tarkkana, miten päivystyksestä / varahoitopaikasta puhutaan lapsille ja perheille. - Jos markkinointi on vääränsävyistä, voi tulla käsitys, että kesäajan toiminta ei olisi suunniteltua. - perheelle on tullut jopa käsitys, että kesän hoidon tarvitsijat ovat sekundaryhmää. - päivystysaika koetaan lapsen näkökulmasta myös kiinnostavaksi; erilainen ympäristö ja erilaiset puitteet innostavat erilaiseen leikkiin - raatilainen totesi myös, että jos halutaan, että omat / vakituiset hoitajat ovat elokuussa paikalla, niin oma hoitaja ei välttämättä ole kesällä töissä - työntekijöiden lomasuunnittelu on haasteellista - päivystys on myös työntekijälle uusi työpaikka ja uuden työn aloitus - pyrkimys on aina hyvään aloitukseen - kiitos varahoidon kehittymisestä - perheillä on rankkojakin kokemuksia useista varahoitopaikoista lyhyellä aikavälillä Syksyn asiakasraadin aikataulut ja teemat - ke klo ; päivähoidon ja koulun aloituksen nivelvaihe - to klo : lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja keskustelut vanhempien kanssa - ti klo ; perheen ja päivähoidon välinen yhteistyö - kokoonnutaan päiväkodeissa, kokouspaikat ilmoitetaan kutsuissa