JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIALISTA 1 (7)

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIALISTA 1 (7) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika ke klo Paikka Nenäinniemen päiväkoti, Naattiantie 15 Läsnä Aalto Sanni Autere Katri Katko Soili Lampinen Taru Lehtinen Elina López Elina Malinen Maarit Naukkarinen Pia Polvi Päivi Suikki Siina Vaetoja Mari Ahlqvist Tarja, siht. Arnberg Heli, pj. Grönholm-Sihvola Liisa Hentunen Kristiina Kytölä Juha Leinonen Arja Miettunen Johanna Valkama Paula Väkiparta Hannamaija 1. Nenäinniemen päiväkoti-koulun esittely, Paula Valkama Nenäinniemitalossa toimii sekä päiväkoti että koulu. Päiväkodissa on 69 lasta ja lisäksi järjestetään lasten kerhoja. Koulussa toimivat luokat 1 2. Ensi vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun päiväkoti ja koulu perustettiin. Lasten siirtyminen päiväkodista kouluun on jouhevaa ja lapsille tuttua. Päiväkodin lasten ja koulun oppilaiden välillä on paljon yhteistoimintaa. Esimerkiksi kerran kuukaudessa eskarit ja koululaiset kokoontuvat yhteen ja heidät jaetaan ryhmiin toimimaan toistensa kanssa. Toimintaa ohjaavat lastentarhanopettajat ja opettajat yhdessä. Henkilökunnalle tuttuja perheitä on sekä päiväkodissa että koulussa. Tilojen yhteiskäyttö on luontevaa. Esimerkiksi jälkkäri ja esiopetuksen pienryhmä toimivat samassa tilassa. 2. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen teemana oli päivähoidon hyvä aloitus. Muistiota on jaettu laajasti esimiehille, henkilökunnalle ja sivistyslautakunnan jäsenille ja varajäsenille vuotiaiden lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koulun aloituksen nivelvaihe lapsi- ja perhelähtöisen mallin rakentaminen Jyväskylässä Milloin olisi hyvä saada tieto siitä, missä koulussa lapsi aloittaa ensimmäisen luokan? Edellisessä kokouksessa oli tullut toive, että otetaan esille raatilaisen lukema A. Ahtolan lehtikirjoituksen sisältö. Artikkeli käsitteli tutkimusta hyvästä koulun aloituksesta. Artikkelin mukaan lapsen esiopetusvuoden alkaessa pitäisi jo tietää, mihin kouluun Olavintie 1 PL 82, Jyväskylä Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (7) hän menee ensimmäiselle luokalle. Vanhempien mielestä ihanteellinen tilanne olisi, että lapsen koulun aloituspaikka tiedettäisiin eskarin alussa. Raatilaiset ehdottivat, voisiko kouluun hakemista siirtää syksyyn. Yleisesti vanhemmat olettavat, että lapsi menee lähikouluun, mutta koulupäätöksen saatuaan niin ei olekaan tapahtunut. Ensimmäinen viesti koulusta perheille lähtee marraskuussa. Tällä hetkellä kouluihin ilmoittautuminen on tammi-helmikuussa. Vanhemmat saavat postissa kotiin ohjeet ilmoittautumisesta ja ehdotuksen tulevasta koulusta, ja sen voi halutessaan hyväksyä. Jyväskylässä vanhemmat eivät kuitenkaan voi valita koulua lapselleen. Steinerkouluun ilmoittautumisen yhteydessä perheitä kehotettiin hakemaan myös kunnalliseen kouluun. Suurin osa lapsista aloittaa koulunsa lähikoulussa. Kysyttiin, kuinka paljon on niitä asuinalueita, joissa ei ajoissa tiedetä lapsen koulun aloituspaikkaa. Yleensä aloituspaikaksi määritellään lähikouluksi, mutta ikäluokkien suuruuden mukaan oppilaaksi ottaminen voi vaihtua. Vanhempien toiveena olisi, että vanhemmat voisivat valita vapaammin koulun tai vaikuttaa lapsen koulunaloituspaikkaan. Esimerkiksi perheen kannalta on tärkeä merkitys sillä, missä sisarukset on koulussa. Raatilaiset toivovat, että sisarukset pääsisivät samaan kouluun. Perheen näkökulmasta on haastavaa lähteä eri suuntiin saattamaan koululaisia. Myös lapsen näkökulmasta olisi hienoa, jos vanhempi voisi luottavaisesti kertoa, että lapsi pääsee sisaruksen kanssa samaan kouluun. Vanhemmat toivoivat, että muuttuneista koulupiirirajoista tiedotettaisiin perheille ajoissa. Toteutetaanko nivelvaiheessa yhteisiä toimintamalleja kaupungissa? Vanhemmilla on kokemuksia siitä, että esiopetuksessa ja päivähoidossa on korostettu nivelvaiheen tärkeyttä. Yllättävää oli, että nivelvaiheen tärkeät asiat unohtuivat, kun lapsi aloitti koulun. Ne asiat, mistä päiväkodissa juteltiin, eivät toteutuneet, vaan koulussa oli omat toimintatavat ja omat jutut. Myöskään arvokas tieto lapsesta ei siirtynyt päiväkodista kouluun. Raatilaiset toivovat, että esiopetuksen oppimissuunnitelmat siirtyvät koulun opettajille päiväkodin henkilökunnan toimesta. Aikaisemmin tietojen siirtäminen on ollut vanhempien varassa. Vanhempien kokemuksena on ollut, että päiväkodin henkilökunta on kertonut, että vanhemmat voivat viedä kouluun opettajalle päivähoidossa ja esiopetuksessa kootut tiedot lapsesta. Mutta vanhemmasta ei ole tuntunut hyvältä, että opettaja voi päättää, ettei opettaja tutustu arvokkaaseen tietoon lapsesta. On harmillista, että tieto lapsesta jää siirtymättä. Raatilaiset toivoivat tarkkoja ja sovittuja käytäntöjä tietojen siirtämiseen lapsesta. Lapsen tietojen siirtämisestä on se etu, että opettaja saa enemmän tietoa lapsen vahvuuksista. Esimerkiksi opettaja on voinut koulun alkaessa ensin tutustua oppilaisiin ja sen jälkeen tutustunut oppilaan esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Hyvänä käytäntönä on ollut myös se, että koulun alkaessa opettaja on seurannut oppilaita muutaman viikon ja sen jälkeen keskustellut havainnoista lasten eskariopettajan kanssa. Ihanteellista olisi se, että eskariryhmä voisi mennä samaan kouluun. Tärkeää olisi, että lapselle tulisi samaan kouluun ja samalle luokalle tuttuja kavereita, joiden kanssa voisi siirtyä kouluun. Vanhemmilla on erilaisia kokemuksia siitä, miten koulussa toteutetaan

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (7) kaveritoiveita. Toisissa kouluissa toiveita otetaan huomioon ja toisissa ei, vaikka hakuvaiheessa niitä kysytään. Kysyttiin, voiko tällainen käytäntö kaupungissa vaihdella ja olla koulukohtainen. Vanhempien mielestä lapsen hyvän koulun aloituksen kannalta olisi tärkeää, että lapsi saisi toivoa edes yhden kaverin samalle luokalle. On koettu hyväksi, että lapset ovat käyneet eskarivuoden aikana säännöllisesti koulun tiloissa esimerkiksi liikuntahetkissä, ruokailemassa ja tekemässä eskaritehtäviä. Joillekin vanhemmille on vasukeskusteluissa kerrottu, kouluun tutustutaan toukokuussa. Onko se riittävää erilaisille lapsille hyvän koulun aloituksen kannalta? Päiväkoti-koulurakennuksissa ja koulun yhteydessä olevilla eskareilla on pehmeämpi lasku koulumaailmaan, kun he saavat harjoitella koulun tiloissa tapahtuvia asioita joka päivä. Raadissa esitettiin kysymys, onko Jyväskylässä sisäilmaltaan hyviä kouluja. Tähän kysymykseen ei tällä kertaa pystytty paneutumaan, koska kysymykseen vastaaminen olisi vaatinut asiantuntijoiden läsnäoloa. Jos lapsi tarvitsee erityistä tukea omaan kasvuun ja oppimiseen, niin koulun aloituksen järjestelyt katsotaan ennen kesän alkua. Rehtori tekee yhteistyötä kollegoiden kanssa, ja tieto lasten erityisistä tarpeista menee päivähoidosta kouluun. Lapsen erityisen tuen tarpeet mietitään ja ennakoidaan eskarivuoden aikana, koska tuen tarpeiden järjestämistä varten vaaditaan ammattitaitoa myös koulun puolella. Hyvissä ajoin pitää arvioida, mitkä ovat tuen tarpeet, ja suunnitella yhdessä vanhempien kanssa koulun valintaa. Viittomakieltä käyttävien lasten kohdalla toivottiin lapselle vertaistukea; esimerkiksi niin, että useampi viittomia käyttävä lapsi olisi samassa luokassa tai koulussa. Myös viittomakielen opetus olisi turvattava koulussa. Hannamaija Väkiparta vielä selvittää tarkemmin viittomakielisen opetuksen järjestelyistä Jyväskylässä. Millainen on ihanteellinen koulun aloitus perheiden näkökulmasta? Raatilaisilta kysyttiin, mitä ihanteellinen päivähoidosta ja esiopetuksesta kouluun siirtyminen voisi sisältää. Raatilaisten mielestä hyvässä koulun aloituksessa olisi tärkeää huomioida erityisesti ujot ja arat lapset. Joillekin lapsille olisi tärkeää, että vanhemmat saivat olla mukana arjessa koulun aloituksessa niin pitkään kuin on tarpeellista. Kaverin löytäminen on erittäin tärkeää. Jotkut lapset tarvitsevat siihen apua, jos ryhmässä ei ole valmiiksi hyvää kaveria. Hyviä kokemuksia oli siitä, että opettaja oli sopinut perheiden kanssa, että koulun aloitusvaiheessa vanhempi saa soittaa. Huonoja kokemuksia oli siitä, että opettaja ei halunnut vanhempien soittavan, vaan opettaja oli luvannut ilmoittaa vanhemmille, jos lasta ei näy koulussa. Toivottiin myös useita ja tarvittaessa vielä ylimääräisiä mahdollisuuksia tutustua kouluun ennakkoon. Esimerkiksi Steiner -kouluun haetaan jo syksyllä, ja perheille järjestetään neljä kertaa tutustumiskäyntejä/vanhempainiltoja eskarivuoden aikana. On tärkeää huomioida, että myös vanhemmat jännittävät koulun aloitusta varsinkin, kun ensimmäinen lapsi lähtee kouluun tai kun perheen luonteeltaan erilaiset lapset aloittavat koulun. Sisarusjoukon nuoremmalle lapselle kokemus nivelvaiheesta voi olla turvallisempi, jos isompi sisarus on jo koulussa. Vanhemmilla on usein rennompi olo, kun ensimmäinen koulunaloitus on käyty läpi esikoisen kanssa.

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (7) Hyvään koulun aloitukseen liittyvät myös aamujen hyvät järjestelyt. Vanhempaa harmittaa, kun lapsen joutuu jättämään yksin aamulla odottamaan kouluun lähtemistä. Usein isovanhemmat ovat joutuneet auttamaan. Steiner -koulussa on järjestetty aamupäivätoimintaa klo 8 alkaen. Perheissä voi olla tilanne, että koululainen jää yksin jo klo 7 tai aikaisemmin. Vanhempia mietityttää koulumatkan pituus, miten pitkän matkan koululainen voi kulkea yksin. Eräs vanhempi on valinnut, että hän saattaa lasta kouluun niin kauan kuin lapsi toivoo. Jos lapsi ei ole kokenut matkaa turvalliseksi, niin vanhempi on saattanut lasta niin kauan kuin lapsi on ilmoittanut haluavansa kulkea itse. Pärjäämisen tunteen kokemus on lapselle tärkeä. Raatilaiset kysyivät, milloin lapsi voi kulkea pyörällä kouluun. On alueellisia eroja siinä, milloin saa aloittaa pyörillä kulkemisen. Lupa voi tulla toisella tai kolmannella luokalla. Luvan saamisen perusteisiin vaikuttaa lasten joukkokäyttäytyminen. Tämän vuoksi esimerkiksi eppujen kohdalla ei suositella pyöräilyä koulumatkoilla. Joukossa unohtuvat helposti esimerkiksi liikennesäännöt. Tuetaanko eskarissa lasten kouluvalmiuksien kehittymistä? Raatilaiset kysyivät, miten eskarissa tuetaan koulussa tarvittavia taitoja. Eskarin perustavoitteita ovat itsenäinen selviytyminen ja sosiaaliset taidot. Eskarissa lasta tuetaan selviytymään itsenäisesti, vähennetään opastusta ja kannustetaan hoitamaan asioita itsenäisesti. Erityisesti opetellaan sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta sekä aikuisten että lasten kanssa. Jokaiselle lapselle tehdään yksilöllinen esiopetussuunnitelma, johon kirjataan lapsen vahvuuksia ja kehittymistarpeita, joita tuetaan yksilöllisesti. Esimerkiksi ujolle lapsille järjestetään kaveri tai rajat järjestetään rajoja tarvitsevalle lapselle. Eskarivuoden aikana kokeillaan, kenen kanssa leikit sujuvat. Leikkitaitoja harjoitellaan eri tilanteissa ja järjestetään erilaisia kontaktiharjoituksia, joiden avulla tuetaan lapsen sosiaalisia taitoja. Myös omista tavaroista huolehtiminen tärkeää, ja sitä taitoa opetellaan jo eskarissa. Sekä päivähoidon työntekijöiden että vanhempien pitäisi tehdä omaa toimintaansa tietoisemmaksi niin, että aikuinen ei tekisi lapsen puolesta asioita ja huolehtisi lapsen puolesta tavaroista tai asioista. Vanhemmilla oli kokemuksia sekä koulumaisesta eskarista että päiväkodeissa järjestetystä eskarista, jossa korostui enemmän sosiaalisten taitojen opettelu. Lapselle soisi vielä eskarivuoden aikana mahdollisuuden leikkiä, koska lapsi oppii enemmän leikkimällä. Jos lapsi toivoo eskaritehtäviä, niin lapselle voidaan järjestää siihen mahdollisuus. Esiopetuksessa ei nykyisten suositusten mukaan enää käytetä eskarikirjoja. Tehtäviä otetaan monista erilaisista lähdemateriaalista, jolloin turvataan monipuolisempi tehtävien tekeminen. Tehtävistä kootaan lapsen oma eskarikansio. Lapset toivovat tehtäviä, mutta myös leikkiä; on tärkeää suunnitella ja toteuttaa sopiva määrä molempia. Onko niillä lapsilla erilainen kokemus, jotka ovat koko päivän päiväkodissa kuin niillä lapsilla, jotka käyvät vain puolipäiväeskarin? Jotkut lapset voivat tarvita eskarin jälkeen päiväunet kotonakin, toiset lapset taas eivät ole tarvinneet päiväunia enää aikoihin. Lapsiryhmässä voi olla useita eskareita, jotka lähtevät kotiin. Puolipäiväiset eskarit odottavat eskaripäivästä enemmän kuin ne, jotka ovat kokopäivän päiväkodissa. Lapselle ei näyttäydy, milloin eskaria on päivän aikana. Koko päivän päiväkodissa olevat lapset voivat olla kateellisia niille lapsille, jotka pääsevät kotiin puolelta päivin.

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (7) Lapselle on iso muutos, kun koulussa on vain yksi aikuinen. Jos lapsi ei ole voinut tutustua koulun tiloihin ja toimintatapoihin, niin fyysinen maailma on lapselle suurin muutos. Opettaja käy yksin myös retkellä lasten kanssa. Ryhmätilanne on erilainen koulun opettajalle kuin päiväkodin henkilökunnalle. Arvokkainta on, että lapset osaavat olla yhdessä ja kulkea yhdessä. Opettajan yhteydenotot jäävät usein valitettavasti niihin, mitä hankaluuksia lapsella on ollut koulussa tai kavereiden kanssa. Päivän mittaan opettajan olisi huolehdittava siitä, että opettaja juttelee kahden kesken jokaisen lapsen kanssa. Eskarin ja koulun aloituksen välillä olevan kesän aikana lapsilla tapahtuu paljon kehitystä, kasvua ja itsenäistymistä. Vanhempia mietityttää, miten koululaisen aamut ja iltapäivät hoituvat, kun lapsi on ennen kesää kokopäiväisesti päivähoidossa. Koululaisille (1 2 luokille) järjestetään Iltapäivätoimintaa klo 17 saakka. Lisätietoa löytyy Vanhemmilla oli myös kokemuksia siitä, että toisella luokalla lapsi oli jo kypsynyt olemaan yksin kotona. Yksin olemista kotona ei voi harjoitella ennen koulun aloittamista, koska alle kouluikäinen ei saa olla yksin kotona. Pohdittiin, olisiko lapselle helpompaa lapselle, jos koulumaisuus alkaisi aikaisemmin. Ja mitkä ovat lapselle suurimmat haasteet kouluun siirtymisessä. Todettiin, että koulumaista toimintaa ei tarvita ennen koulun alkua. Päivähoidossa on tärkeintä opetella sosiaalisia taitoja ja ärsykkeiden sietoa. Lapsi selviää hyvin, kun hän osaa elää omien sisäisten impulssien kanssa ja osaa ottaa tilanteen huomioon; tosin näitä taitoja opetellaan koko elämän ajan. Lapsen olemista helpottaa, kun hänellä on ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä, eikä lapsi lähde eri ärsykkeiden matkaan. Lapseen kannattaa luottaa, että hän haluaa mennä eteenpäin. Lapsille ryhmäytyminen on yleensä hauska ja haasteellinen prosessi, mitä harjoitellaan sekä päivähoidossa että koulussa. Käytännössä kaikki lapset käyvät eskarissa ennen koulun alkua. Lain mukaan eskarissa käyminen on vapaaehtoista, mutta suurin osa valitsee kuitenkin niin, että lapsi käy eskarin ennen koulun alkua. Kun nivelvaiheen suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan jo pienenä, niin raatilaiset toivoivat, että niveltämistä tapahtuisi yläkouluun saakka. Kysyttiin, tuleeko päivähoidon puolesta suositusta, mihin aikaan lapsi olisi valmis aloittamaan koulun. Aikaisemmin kouluun tulemista ja koulun aloittamista tapahtuu harvoin. Eskarissa pystytään yksilöllisesti ohjaamaan lasta varsinkin, kun eskareilla voi olla muita haasteita, jotka eivät välttämättä liity kouluvalmiuksiin. Jos vanhemmat haluavat tietää, voiko lapsi aloittaa koulun vuotta aikaisemmin, niin tutkimukset ja testaaminen tapahtuu koulupsykologin vastaanotolla. Miten vanhemmat saisivat tietää enemmän koulujen käytännöistä? Raatilaisista tuntui hyvältä, että nykyään vanhemmat ovat mukana enemmän koulun arjessa ja yhteistyö on helppoa. Vanhemmat toivotetaan tervetulleiksi koulun arkeen ja vanhemmat tietävät paljon koulupäivästä. Raatilaiset kysyivät, mitä käytännössä tarkoittaa koulun avoin aloitus. Koulun alkaessa lapsia ei ole jaettu valmiiksi luokkiin, vaan ensimmäisen luokan opettajat kiertävät erilaisissa ryhmissä ja tutustuvat oppilaisiin. Ryhmäyttäminen ja luokkiin jakaminen tehdään myöhemmin. Avoin aloitus voisi saada aikaan sen, että luokat ovat keskenään

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (7) tasaisempia, aikuisilla ja lapsilla on mahdollisuus tutustua kaikkiin lapsiin, saadaan paremmin jaettua ryhmät tasan sukupuolten mukaan, haastavat lapset voidaan jakaa luokkiin tasaisemmin. On tärkeää, että lapsella on joku kaveri, mutta on myös tärkeää järjestää lapselle tilaa muuttua ja kasvaa ryhmässä. Uusia haasteita voi tarjota lapselle sopivassa suhteessa. Vanhemmat kertoivat kokemuksia siitä, että lapsi oli hämmentynyt, kun alussa ei ollutkaan omaa luokkaa. Vanhempien mielestä avoin aloitus tavallaan kuulostaa hyvältäkin. Lapsen etu voi olla, että hän joutuu tutustumaan uusiin ihmisiin. Kavereiden joutuminen toiselle luokalle voi aiheuttaa hankaluuksia koulun aloitukseen. Nämä hankaluudet ovat sellaisia, että lapsi ei välttämättä halua kertoa vanhemmallekaan. Toisaalta ujommat ja aremmat lapset tarvitsevat tukea aikuiselta. On tärkeää, miten lasta tuetaan, että taidot tutustua uusiin aikuisiin ja kavereihin kehittyvät. Aikuinen ei kuitenkaan voi päättää, kenen kanssa lapsi on kaveri. Lapset leikkivät mielellään parhaan kaverin kanssa ja usein samaa leikkiä pitkiä aikoja. Päivähoidossa pitää harjoitella leikkimään myös sellaisten kavereiden kanssa, jotka eivät ole bestiksiä. Esimerkiksi kerran viikossa on järjestetty ohjatut leikkiryhmät, jolloin leikitään ei bestisten kanssa. Muutamien harjoittelukertojen jälkeen lapset ja aikuiset ovat yhdessä todenneet, että toisenkin kanssa on kiva leikkiä erilaisia leikkejä. 4. Ajankohtaisia asioita päivähoidossa Asiakasraatilaisille tulleita aiheita ja kysymyksiä: Perhepäivähoidon ryhmän ikärakenne: perhepäivähoitajan lapsiryhmässä toivotaan olevan sellainen tilanne, että lapsille olisi leikkiseuraa. Miten lapsivalintoja voisi edistää, että eri-ikäiset lapset saisivat leikkiseuraa perhepäivähoitoryhmässä? Miten paljon vaippaikäisiä voidaan yhdelle hoitajalle sijoittaa? Pienten lasten vanhemmat usein haluavat lapsen perhepäivähoitoon. Työaikalaki on vaikeuttanut hoitoaikojen yhteen sovittamista ja ryhmän muodostamisesta. Toisaalta perhepäivähoitajat kokevat pienten lasten hoitamisen läheisenä. Päiväkotien johtajat keskustelevat ryhmien muodostamisesta hoitajien kanssa, jolloin hoitajien ja vanhempien toiveita yritetään ottaa huomioon. Jos tuntuu, että lapsella ei ole kavereita perhepäivähoitoryhmässä ja se haittaa lapsen päivää, niin asia kannattaa ottaa esiin hoitajan ja päiväkodin johtajan kanssa. Perhepäivähoidossa hoitosuhteen ovat yleensä pitkiä, jolloin hoitajan, lapsen ja vanhempien välille voi kehittyä turvallinen ja lämmin suhde. Vanhempien kohtaaminen aamutilanteissa ja hakutilanteissa: Hoitopaikan vaihtuessa vanhemmat ovat yllättyneitä siitä, miten erilaista vanhempien kohtaaminen voi eri hoitopaikoissa olla. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka vanhemmat huomioidaan esimerkiksi silloin, kun lapsi haetaan päivähoidosta. Muistuteltiin myös, kuinka tärkeää on suunnitella hyvä päivähoidon aloitus, kun lapsella vaihtuu hoitopaikka. Asiakasraadin postiin tulleita asioita: Valokuvauksen järjestäminen päiväkodeissa: Valokuvauksen järjestämistä organisoidaan eri tavoin päiväkodeissa. Esimerkiksi ryhmäkuva otetaan päivällä ja perheille varataan iltapäivä ja ilta-aikoja yksilö- ja perheku-

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 7 (7) vauksiin. Kuvien tilaus voidaan järjestää netissä perheille, jolloin kuvien tilaaminen on vapaaehtoista. Raatilaisten toiveena on, että lapsista otetaan ryhmäkuvia ja valokuvaus päiväkodeissa järjestetään. Toivottavaa on, että myös alueen perhepäivähoitajat ja kerholaiset pääsevät kuvaukseen. Olisi tasapuolista, että kaupungissa ja eri alueilla olisi yhteinen käytäntö, niin ettei henkilökunnan asenne vaikuttaisi valokuvauksen järjestämiseen. Valokuvaus ja siihen liittyvät käytännön järjestelyt voidaan tehdä myönteisessä hengessä, vaikka se vaatii monen asian miettimistä ja huomioon ottamista. Ryhmäkuvat ovat tärkeitä, koska lapsen näkökulmasta kavereita on mukava katsoa. Myös kouluissa järjestetään edelleen valokuvaus. Seuraava asiakasraati on to 1.11 klo Pappilanvuoren päiväkodissa. Teemana on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja siihen liittyvät keskustelut vanhempien kanssa.