Varhaiskasvatuspalvelujen asiakasraati. 1. Vaajakosken päiväkodin esittely, Mika Mäntyvaara

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio Varhaiskasvatuspalvelujen asiakasraati Aika Ke klo Paikka Vaajakosken päiväkoti, Harjutie 5 Läsnä Autere Katri Katko Soili Lehtinen Elina Lòpez Elina Malinen Maarit Naukkarinen Pia Räty Tanja Tirkkonen Maarit Tuomisalo Tuire Ahlqvist Tarja, pj. Arnberg Heli, siht. Mäntyvaara Mika, pk. johtaja Päivähoidon henkilöstöä: Perilä Anne Hautala Paula Parkkinen Kirsi Anttila-Viikki Susanna Nevalainen Katja Pollari Sari Kuusela Eija Jussila Sari 1. Vaajakosken päiväkodin esittely, Mika Mäntyvaara Vaajakosken päiväkodissa on 61 lasta, jotka on jaettu kahteen ryhmään: Lemmikit ja Pandat. Molemmat ryhmät on lisäksi jaettu useaan toiminnalliseen kiinteään pienryhmään. Päiväkodin yhteydessä toimii kaksi kerhoryhmää: Maaoravat ja Liito-oravat, joissa kummassakin on lasta ikärakenteesta riippuen. Henkilökuntaa on yhteensä 13. Esiopetus järjestetään Vaajakummun koulun tiloissa. Eskarilaisia on yhteensä 36 lasta, joista noin puolet on pelkässä esiopetuksessa. Toiminta tapahtuu neljässä pienryhmässä, tavoitteena on toiminnallinen oppiminen. Yhteistyö koulun kanssa on luontevaa ja tiivistä, kun toimitaan saman katon alla. Vaajakosken päiväkodin kokonaisuuteen kuuluu myös viisi alueen perhepäivähoitajaa. Anne Perilä kertoi päiväkodin historiasta. Vaajakosken päiväkoti on aloittanut toiminnan Talo oli silloin jaettu kahteen osaan; toisessa päässä toimi vauvala ja toisessa päässä lastentarha. Vauvalassa työskenteli lastenhoitajia, päiväkotiapulaisia sekä harjoittelijoita, lastentarhassa lastentarhanopettajia. Molemmilla osastoilla oli omat johtajat. Suurempi peruskorjaus on tehty v. 1996, silloin päiväkoti toimi väistötiloissa Konttisentiellä. Talossa on toisen polven asiakasperheitä, myös henkilökunnassa on sellaisia työntekijöitä, jotka ovat olleet itse päivähoidossa Vaajakosken päiväkodissa. Uuden päiväkotirakennuksen hankesuunnittelu on käynnissä. Raatilaisia kiinnosti, onko päiväkodissa havaittu sisäilmaongelmia. Johtaja kertoi, että joitakinkorjauksia on vuosien varrella, ongelmiin on puututtu ja niitä on korjattu. Taloa tarkkaillaan kaiken aikaa. Pienryhmätoiminta helpottaa hyvän sisäilman laadun ylläpitämisessä, kun lasten toimintaa porrastetaan sisä- ja ulkotoimintaan.

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio 2 2. Edellisen kokouksen muistio Palattiin joulukuun kokouksen muistioon. Ennen joulukuun kokousta vanhemmille oli ensimmäisen kerran lähetetty ennakkoon tieto tulevasta asiakasraadin tapaamisesta ja teemasta. Tarkoitus on, että asiakasperheet saavat tiedon sähköpostitse. Todettiin, että kaikille vanhemmille ei ole lähetetty viestiä. Asiakasraadin sähköpostiin tuli eniten kysymyksiä ja ehdotuksia päivälepokäytäntöihin liittyen ja myös ruokailuun ja xylitol-pastillien käyttöön. Viestejä tuli lisäksi muihin kevään aikana käsiteltäviin teemoihin liittyen. 3. Ruokailu-, ulkoilu- ja päivälepokäytännöt päivähoidossa Päivälepokäytännöt Raatilaisia kiinnosti, miten päivälepokäytäntöihin liittyvä keskustelu, perheiden toiveet ja käytännöt koetaan päivähoidon arjessa? Onko tilanne ongelmallinen, kun päiväunet tuntuvat aiheuttavan paljon päänvaivaa? Onko perheissä suuntaus se, että päiväunet jäisi mahdollisimman aikaisin pois? Kysyttiin myös, minkälaisia todellisia vaihtoehtoja on päiväunijärjestelyissä? Onko olemassa päiväkoteja, jossa on pakko nukkua? Saako jossakin päiväkodissa nukkua niin pitkään kuin unta riittää? Keskustelussa todettiin,että kaikenikäisille lapsille on pieni lepo päivässä paikallaan, kukaan ei suoranaisesti vastusta päivälepoa. Tärkeintä on, että perhe kokee tulevansa kuulluksi ja että lapsen unen ja levon tarpeesta, totutuista nukahtamis- ja nukutustavoista sekä sopivan unirytmin löytämisestä keskustellaan. Muistutettiin, että sovitut käytännöt viestitettäisiin kaikille työntekijöille. Asiakasraadin postilaatikkoon tulleissa lukuisissa palautteissa ja kommenteissa vanhemmat viestittävät, mitkä asiat heitä huolestuttavat päiväuniasioissa. Kokemukset kertovat siitä, että perheiden toiveita ei ole otettu huomioon, eivätkä he ole tulleet kuulluksi. On perheitä, jotka yrittävät selvitä kotona lapsen nukahtamisvaikeuksien kanssa, eivätkä halua esittää päivähoidon henkilökunnalle omia toiveita tai vaatimuksia päivälepoasioissa. Tyypillinen tilanne on sellainen, että lapsi nukkuu päivähoidossa pitkät päiväunet, illalla ei uni tule, lapsi valvoo jopa pidempään kuin vanhemmat, aamulla taas nukuttaa ja kierre jatkuu. Puhutttin myös siitä, että lapsi ei nuku enää päiväunia kotona loma-aikoina tai viikonloppuina, sen sijaan lapsi nukkuu pitkät yöunet. Päivähoitoon palatessa rytmin löytyminen on vaikeaa. Päivittäiset kohtaamiset ja vasu-keskustelut ovat tärkeitä, jolloin sovitaan myös päivälepoon liittyvistä käytännöistä. On vasun hengen mukaista tehdä yhteisiä sopimuksia ja neuvotella vaihtoehdoista. Henkilökunnalle voi olla haaste huomata, milloin päivälepokeskustelu lähtee lapsen tai vanhemman tarpeesta. Toisaalta kysyttiin, onko kyseessä päivähoidon henkilökunnan tarve tehdä muita asioita silloin, kun lapset ovat päivälevolla? Päiväkodissa voidaan yhdistää voimavaroja lepohetken aikana, jolloin on mahdollista järjestää erilaisia vaihtoehtoja lasten päivälevolle, esimerkiksi erilaisien nukkarijärjestelyjen avulla. Todettiin vanhempien kokemusten ja päivähoidon henkilöstön kertomusten pohjalta, että päivähoidossa lapsia jaetaan mahdollisuuksien mukaan erilaisiin uniryhmiin unen tarpeen mukaan. Käytössä on joustavia päivälepokäytäntöjä; esim. pienimmät lapset nukkuvat päiväunet ulkona, jotkut pienet nukkuvat alkuunsa kahdet unet päivässä, isommat lapset kuuntelevat sadun ja siirtyvät hiljaisiin leikkeihin siksi aikaa, kun muut nukkuvat, lapsia herätellään sovitun unijakson jälkeen, eskarit eivät mene ollenkaan nukkumahuoneeseen jne. Lasten ja perheiden tarpeet on huomioitu, perheitä on kuunneltu ja kuultu. Lapsen unen tarpeeseen saattaa vaikuttaa lapsen hoitopäivän pituus ja päivärytmi. Esimerkiksi fyysinen rasitus, liikunta, perimä, vuodenaika, valon määrä voivat määrittää luonnollista

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio 3 unen tarvetta. Todettiin, että tilannetta hankaloittaa se, että lapsi nukahtaa heti levolle päästyään, vaikka hänen ei tarvitsisi nukkua. Monelle lapselle uni tulee helposti, kun ensin ulkoilee, sitten syö ja menee hämärään nukkumahuoneeseen pitkälleen. Oltiin sitä mieltä, että jos lapsi nukahtaa päiväunille, hän varmasti tarvitsee sen unen, mutta riittävä yöuni olisi kuitenkin tärkein. Päiväunet ovat viikon aikana tärkeitä, esim min. Jos nukkuu yli tunnin, voi vaan väsyttää enemmän ja heikentää mahdollisesti illalla nukahtamista. On tutkittu, että huippu-urheilijallekin pieni torkahtaminen päivän aikana on tärkeä osa valmentautumista. Pohdittin myös, voiko illan nukahtamisvaikeudet johtua lapsen liiallisesta yliväsymyksestä, jos lapsi ei ole nukkunut päiväunia. Monelle lapselle on huippujuttu, kun hänet haetaan päivähoidosta puolen päivän aikaan (ennen päivälepoa). Se on kuulemma parempaa, kuin jäädä koko päiväksi kotiin. Asiakasraadin sähköpostiin tulleessa palautteessa toivottiin, että päivälepo-aikaan lapsille luettaisiin satua eikä kuunneltaisi soittimesta. Todettiin, että molempia tapoja käytetään vaihdellen. Ulkoilu Raatilaiset kysyivät, onko päivähoidossa olemassa ohjeistusta siitä, ulkoillaanko päivittäin, kuinka pitkään, kerran vai kaksi kertaa päivässä, minkälaisella säällä? Todettiin, että ulkoiluun liittyvät käytännöt sovitaan päivähoitopaikoissa. Ulkoilun määrään ja pituuteen arviointiin vaikuttavan kireällä pakkassäällä mm. lapsen iän. Isompien lasten kanssa pyritään käymään happihyppelyllä joka säällä. Päiväkodeissa myös ulkoilun järjestämisessä voidaan yhdistää voimavaroja niin, että on mahdollista järjestää erilaisia ulkoilukäytäntöjä eri-ikäisten lasten tarpeet ja perheiden toiveet huomioon ottaen. Perhepäivähoidossa voi olla haasteellisempaa, koska ryhmässä on eri-ikäisiä lapsia. Kerrottiin, että ulkoilulla on tärkeä merkitys lapsen päivähoitopäivässä. Ulkona lapsella on enemmän tilaa liikkua ja leikkiä. Päiväkodin sisätiloja voidaan käyttää moinpuolisemmin, kun ulkoillaan eri aikaan. Ulkoilu on hyvin suomalainen varhaiskasvatuskäytäntö. Eurooppalaisessa vertailussa Suomessa ulkoillaan poikkeuksellisen paljon. Kerrottiin esimerkki periaatteesta mitä huonompi ulkoilusää, sitä parempi seikkailu. Lapsen ulkoilun onnistumisen yksi edellytys on riittävä ja asianmukainen vaatetus.oli kokemuksia, että henkilökunta ei aina muista katsoa, mitä haalarin alla on, kun lapsi lähtee ulos. Tai lapsi on niin nopea pukija, ettei henkilökunta ennätä tarkistaa pukeutumista ennen kuin lapsi on jo valmiina lähtemään ulos. Raatilaiset ovat ehdottaneet jo aiemmin, että perheille annettaisiin päivähoidosta varustelista; näin vanhemmat tietäisivät, minkätyyppistä varustusta lapsen päivähoitopäivässä kaiken kaikkiaan tarvitaan. On myös perheitä, jotka ovat tyytyväisiä, jos päivähoitopaikassa ei ulkoilla pakkas- tai sadesäällä. Eivätkä kaikki lapsetkaan halua pukea ulkovaatteita ja lähteä ulos, pukemistilanteessa voi kulua aikaa. Raatilaisilta tuli ehdotuksia, että voisiko lapset mennä päivälevolle jo klo 11, jolloin päivärytmi aikaistuisi ja ulkoilemaan päästäisiin valoisaan aikaan. Tai esimerkiksi isommat lapset ulkoilisivat ainakin pimeämpään vuodenaikaan luonaan jälkeen, jolloin hyödynnettäisiin valoisa aika ulkoiluun. Työntekijät kertoivat, että usein mennään heti välipalan jälkeen ulos ja tullaan iltapäivän kuluessa sisälle takaisin.

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio 4 Ruokailu Asiakasraadin sähköpostiin oli tullut palaute, jossa toivottiin yhdenmukaisuutta xylitol-pastillien käyttöön. Kerrottiin myös tapauksesta, jossa vanhemmat olivat tuoneet päivähoitopaikkaan omat xylitol-pastillit, mutta niitä ei ollut annettu. Keskustelussa ilmeni, että päivähoidossa on hyvin erilaisia käytäntöjä xylitoli-valmisteiden käytössä. Todettiin, että on tarpeen päivittää xylitolin terveysvaikutukset, kuinka usein ja minkälaisia määriä xylitolia tarvitaan päivittäin. Käytännöt xylitoli-valmisteiden käytöstä on sovittavissa päivähoidossa. Ehdotettiin jopa päivähoitomaksun korottamista viidellä eurolla kuukaudessa, jotta päivähoito voisi kustantaa xylitolipastillit. Sähköpostiin oli tullut kysymys, miksi kasvisruokavaliota varten pitää toimittaa lääkärin todistus. Jyväskylän päivähoidossa on ravitsemustyöryhmän laatimat ohjeet ruokavalioihin liittyvien lääkärin todistusten toimittamisesta. Laadittujen ohjeiden perusteeksi on käyty moniammatillista keskustelua, miksi myös eettisiin tai vakaumuksen liittyviin ruokavalioihin tarvitaan lääkärin todistus. Päivähoidossa käytössä oleva ohjeistus: Erityisruokavalion ilmoittaminen päivähoitoa varten Jyväskylän kaupungin päivähoidossa on otettu käyttöön erityisruokavalioilmoituskäytäntö. Erikoisruokavalio ilmoitetaan päivähoitoon neuvolasta tai lääkärin vastaanotolta saatavalla lomakkeella. Uuden käytännön tavoitteena on parantaa tiedon kulkua lasten erityisruokavalioon liittyvistä asioista ja eettisiin syihin perustuvasta ruokavaliosta. Vain kyseisellä lomakkeella tai lääkärintodistuksella ilmoitetut ruokarajoitteet huomioidaan. Päivähoidossa ei tehdä ruoka-ainekokeiluja. Lomake erityisruokavalion tarpeesta täytetään aina neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla asiantuntijan kanssa ja toimitetaan vanhempien toimesta päivähoitoon. Sen voi täyttää normaalin neuvolakäynnin yhteydessä tai erikseen sille varattuna aikana. Ruokavalioon tulevista muutoksista tarvitaan päivähoitoon aina uusi ilmoitus. Jyväskylässä Jyväskylän kaupungin päivähoidon ravitsemustyöryhmä Raadille oli välitetty palaute, jossa kerrottiin moniallergisen lapsen saaneen väärää ruokaa päiväkodissa, koska keskuskeittiöstä oli epähuomiossa jäänyt toimittamatta oikea ruoka. Unohduksesta ei tiedotettu päiväkodin henkilökunnalle. Samalla toivottiin, että allergisten lasten perheille toimitettaisiin listat ruokien sisältämistä ravintoaineista. Palautetta ei käsitelty raadin tapaamisessa, koska katsottiin aiheelliseksi pyytää vastaus Kylän Kattaukselta. Tässä vastaus palautteeseen: Lähtökohta on, että jokaiselle ruokailijalle tarjotaan sellainen ruoka, mitä hänen ruokavalionsa edellyttää. Valitettavasti, joskus käy näin, että joku dieettiruoka unohtuu joko tilaamatta tai tekemättä tai menee vahingossa väärään osoitteeseen. Erityisruokien kohdalla ollaan erittäin tarkkoja ja ne tarkastetaan useamman henkilön toimesta. Palvelukeittiössä tarkastetaan ennen tarjoilua ja vielä kasvatushenkilöstö varmentaa, että oikea annos menee oikealle lapselle. Valitettavasti meillä ei ole mahdollista eritellä ruokien sisältöä tarkemmin kuin ruokalistassa on nähtävillä, johtuen erityisruokavalioiden suuresta määrästä.palvelukeittiössä työskentelevillä on mahdollisuus varmentaa raaka-ainesisältö vakioruokaohjeista. Pahoittelen, että tällainen unohdus on päässyt tapahtumaan. Jatkossa tarkennamme toimintaamme dieettiruokien valmistuksessa. Hilkka Häkkinen, palvelupäällikkö

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio 5 4. Ajankohtaisia asioita päivähoidossa Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet asiat ja viestit - raatilainen oli saanut viestiä lelupäivän teemasta, joka oli arveluttanut perhettä. Todettiin, että koska lelupäivään liittyy paljon kysymyksiä ja vivahteita, se voisi yhden tapaamisen teemana. - syntymäpäivien vietosta kysellään raatilaisilta usein ja todettiin, että niissäkin tavoissa on hyvin erilaisia tapoja ja käytäntöjä. Asiasta ei ennätetty keskustella enempää, mutta raadissa on keskustelu asiasta aikaisemmilla kerroilla ja eri vuosina. Sivistyslautakunnassa päätettyjä asioita ja sivistyslautakuntaan meneviä asioita ei ollut. 5. Muut asiat Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman päivitys on tulossa ajankohtaiseksi, arviointityö aloitetaan syksyllä Seuraava asiakasraadin kokous on klo Taikalampun päiväkodissa, aiheena päiväkotien hygieniaprojekti 2012.