Kulkeeko kyydit kylille?

Transkriptio

1 Kulkeeko kyydit kylille? Vapaa-ajan liikkumistarpeiden kartoitus Pohjois-Karjalan harvaan asutuilla alueilla Hannele Laine, Pasi Lamminluoto, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Julkaistu: Elokuu 2018

2 Kulkeeko kyydit kylille? Vapaa-ajan liikkumistarpeiden kartoitus Pohjois-Karjalan harvaan asutuilla alueilla Hannele Laine, Pasi Lamminluoto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Copyright: Kansikuva: Julkaisun osittaiseen tai täydelliseen kopioon on sisällytettävä lähdeviittaukset. Photo by adrian on Unsplash Julkaisija: MAMBA MAMBA Maximising Mobility and Accessibility in Regions Affected by Demographic Change on Euroopan aluekehitysrahaston, Interreg Baltic ohjelmasta rahoitettu hanke. Raportin sisältö on kirjoittajan/hankkeen toteuttajan omia näkemyksiä. EU-komissio tai hallintoviranomainen/sihteeristö eivät ole vastuussa raportin sisällöstä. Kaikki kuvat ovat tekijänoikeudellisesti suojattuja ja omistajiensa omaisuutta.

3 Sisällys Johdanto... 4 Vastaajien taustatiedot... 6 Nykyiset vapaa-ajan liikkumistottumukset... 7 Joukkoliikenteen käyttö vapaa-ajan matkoilla... 7 Yhteiskyydit vapaa-ajan matkoilla... 9 Tärkeimmät paikat vapaa-ajan liikkumiselle Vapaa-ajan liikkuminen tulevaisuudessa Avoimissa vastauksissa esiin nostetut toiveet Liikennepalvelulain muutos ja yhteiskyydit Aluekohtaiset erot Yhteenveto ja johtopäätökset Liitteet LIITE 1: Aluekohtaiset kaaviot.. 17 LIITE 2: Karttamerkintöjen jakauma. 25

4 Johdanto Pohjois-Karjalassa selvitettiin harvaan asuttujen alueiden asukkaiden vapaa-ajan liikkumistarpeita. Kartoitus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka suunnattiin ennalta määritellyille yhdeksälle alueelle. Kysely koostui kahdesta osa-alueesta: nykyiset vapaa-ajan liikkumistottumukset sekä tulevaisuuden vapaa-ajan liikkumistarpeet. Kartoitus toteutettiin osana EU:n Interreg Itämeri rahoitteista Mambahanketta. Vastaavanlainen liikkumis- ja palvelutarpeiden kartoitus toteutetaan hankkeen kaikilla pilottialueilla (Suomi, Ruotsi, Latvia, Puola, Saksa, Tanska). Tausta Pohjoiskarjalaisten vapaa-ajan liikkumisesta ei ole tätä ennen ollut saatavilla ajantasaista ja koottua tutkimustietoa. Sen sijaan työmatkaliikkumista on tutkittu laajasti. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kartoittanut työmatkaliikkumista Rural Transport Solutions Improving accessibility in coastal and rural areas -hankkeessa (jäljempänä RTS-hanke) v Lisäksi työmatkaliikennettä ovat jossain määrin tutkineet mm. ELY-keskus, Syke ja Joensuun kaupunki. Tavoitteet Kartoituksessa selvitettiin vapaa-ajan liikkumisen jakautumista yksityisautoilun ja joukkoliikenteen kesken, joukkoliikenteen toimivuutta, yhteiskyytien käyttöä, millaisia matkustuspalveluita asukkaat tarvitsevat ja mihin kohteisiin vapaa-ajan liikkuminen suuntautuu. Kyselyssä pyydettiin lisäksi ottamaan kantaa voimaan astuvaan lainsäädännön muutokseen, joka mahdollistaa yksityishenkilöiden tarjoamat maksulliset kuljetuspalvelut (ns. taksilaki). Kyselyn tuloksia hyödynnetään Mamba-hankkeen kehitystyössä. Lisäksi tulosten yhteenvetoa hyödynnetään vertailtaessa eurooppalaisten, harvaan asuttujen alueiden liikkumistarpeita ja tulokset viedään tiedoksi alueellisen liikennejärjestelmätyön asiantuntijoille jatkokehittämistä varten. Toteutus Kartoitus toteutettiin verkkokyselynä ja siihen vastasi 111 henkilöä. Erilaisten kysymysten/väittämien ohella vastaajille annettiin mahdollisuus kommentoida vapaasti sekä merkitä kartalle tärkeimmät vapaa-ajan liikkumiskohteet sekä kohteet, joihin kaivattiin parempia yhteyksiä. Kartoitus keskittyi vapaa-ajan liikkumiseen, kuten kaupassakäyntiin tai matkoihin ystävien luo, harrastuksiin tai virkistyskohteisiin. Kartoituksessa ei huomioitu työ-, opiskelu- tai koulumatkaliikennettä, sillä näistä on jo saatavilla tutkimustietoa esimerkiksi RTS-hankkeen toteuttamana. 4

5 Koska Mamba-hanke keskittyy etsimään keinoja yksityisautoilun vähentämiseen ja asiointiliikenteen järkevöittämiseen, rajattiin kartoitus vapaa-ajanliikkumiseen yksityisautolla tai joukkoliikenteessä. Näin ollen kyselystä rajattiin pois kävely ja pyöräily. Kyselyä levitettiin kuntien, järjestöjen ja kyläverkostojen kautta sähköisesti. Lisäksi tarjottiin mahdollisuutta vastata kyselyyn aiheeseen liittyvissä tilaisuuksissa ja myös tulostettavan kyselylomakkeen avulla. Aluevalinnat Kartoitukseen valittiin harvaan asuttuja maaseutualueita ja kyliä Pielisen Karjalasta, Joensuun seudulta sekä Keski-Karjalasta. Aluevalinnalla pyrittiin saamaan mahdollisimman tasainen otanta koko maakunnan alueelta. Kartoitukseen valitut alueet olivat: Heinävaara, Ilomantsin kirkonkylä, Kiihtelysvaara, Kontioniemi, Outokumpu, Tohmajärvi, Tuupovaara ja Vuonislahti. Muut aluevalintaan vaikuttavat tekijät: - Alueella oli oltava riittävä asukaspopulaatio, jotta vastauksia saatiin kerättyä riittävästi. - Kohteen maantieteellinen alue ei saanut olla liian laaja, jotta hajontaa ei synny liikaa. Tästä syystä esim. kokonaiset kunnat jätettiin pois. - Asukkaiden tavoittaminen ja kyselyn levitys vaativat aktiivisia toimijoita. Kyselyyn osallistuvat alueet olivat itse halukkaita osallistumaan ja alueella oli aktiivisia toimijoita. Vastausten jakautuminen alueittain Vuonislahti Tuupovaara Tohmajärvi Outokumpu Kontioniemi Kiihtelysvaara Ilomantsin kirkonkylä Heinävaara 7% 5% 13% 14% 14% 1 8% 3 5

6 Vastaajien taustatiedot 36% Ikä N/A 2 % Sukupuoli 24% 22% 5% 11% 2% Nainen 46 % Mies 52 % Koulutustaso 41% 4 12% 5% 4% Peruskoulu Ylioppilas Ammattitutkinto Korkeakoulututkinto N/A Monta ajokortillista henkilöä taloudessanne on? Ei yhtään 4 % Yksi ajokortillinen hlö 19 % Monta autoa taloudessanne on käytössä? 37% 48% Kaksi tai enemmän 77 % 4% 9% tai enemmän 3% N/A 6

7 Nykyiset vapaa-ajan liikkumistottumukset Vastaajien liikkuminen painottuu selkeästi yksityisautoiluun. Peräti 57% vastaajista käyttää vapaaajanliikkumiseen pelkästään yksityisautoa. Ainoastaan tai pääosin joukkoliikennettä käyttävien osuus oli pieni, yhteensä 4% vastaajista. 34% vastaajista ei ottanut asiaan kantaa. Miten vapaa-ajan liikkumisesi jakautuu yksityisautoilun ja joukkoliikenteen kesken? N/A Vain joukkoliikennettä Pääosin joukkoliikennettä, vähän yksityisautoilua Yhtäpaljon molempia Pääosin yksityisautoilua, vähän joukkoliikennettä Vain yksityisautoilu 3% 1% 5% 1% 34% 57% Joukkoliikenteen käyttö vapaa-ajan matkoilla Joukkoliikennettä käytetään vapaa-ajan matkoihin harvakseltaan. Vastaajista yhteensä 78% ei käytä julkista liikennettä vapaa-ajan matkustamiseen ollenkaan tai käyttää muutaman. tai muutaman julkisella liikenteellä matkusti 1 ja muutaman 9%. Käytän julkista liikennettä vapaa-ajan matkustamiseen N/A 4% 39% 39% 9% 4% 6%

8 Pääsyyt sille, miksi joukkoliikennettä ei käytetä liittyvät huonoihin yhteyksiin (53%) ja huonoon vuorotarjontaan (29%). Vastaajista 1 piti lippujen hintoja liian kalliina ja 8% matka-aikaa pitkänä. Avoimissa vastauksissa nostettiin esille mm. matkustusaikojen ja vuorotarjonnan huono yhteensopivuus, huono vuorotarjonta iltaisin ja viikonloppuisin tai julkisen liikenteen yhteyksien puuttuminen kokonaan, liian pitkä matka lähimmälle pysäkille sekä liikuntarajoite. Myös tottumus oman auton käyttöön ja riippumattomuus aikatauluista vaikuttivat asiaan. Mitkä ovat pääsyyt, ettet käytä joukkoliikennettä vapaa-ajan matkustamiseen? Pitkä matka-aika Kalliit lipun hinnat 8% 1 Huono vuorotarjonta 29% Huonot yhteydet tarvitsemilleni suunnille 53% Vastaajista lähes puolet (48%) käyttäisi kuitenkin joukkoliikennettä enemmän, jos se palvelisi paremmin. Vastausta perusteltiin mm. joukkoliikenteen edullisuudella, vaivattomuudella ja ekologisuudella. 28% vastaajista oli kannastaan epävarmoja ja 11% ei ollut valmis käyttämään joukkoliikennettä enempää, vaikka se palvelisi paremmin. Joukkoliikenteen haitoiksi luettiin mm. sitoutuminen aikatauluihin, huonot liikenneyhteydet tai vuorotiheydet. Lisäksi matkaa kotoa yleiselle tielle tai pysäkille pidettiin liian pitkänä, jolloin mm. tavaroiden kuljettaminen koettiin hankalaksi. Oma terveydentila ja ikä vaikuttivat halukkuuteen käyttää joukkoliikennettä. 8

9 N/A Ehkä En Käyttäisitkö vapaa-ajan liikkumistarpeisiisi joukkoliikennettä enemmän, jos se palvelisi paremmin? 11% 14% 28% Täytyy kuljettaa tavaraa mukana, esim. kauppareissut, ei saa kuljetettua bussissa, eikä takuulla tule yhteyttä siten, ettei tarvitsisi raahata tavaroitaan yli 1/2 km. Nainen, Kiihtelysvaara Kyllä 48% Ei tarvitsisi itse ajaa, vaan voisi samalla hoitaa puhelut. Mies, Outokumpu Yhteiskyydit vapaa-ajan matkoilla Lähes puolet vastaajista ei käytä yhteiskyytejä ollenkaan: 41% ei käytä matkustajana ja 48% ei käytä kuljettajana. Noin kolmannes matkustaa yhteiskyydeillä muutaman : 36% matkustajana ja 31% kuljettajana. Kuukausittain yhteiskyytejä suosii kymmenesosa: 13% matkustajan paikalla ja 11% kuljettajana. Aktiivisia yhteiskyytien käyttäjiä on vain pieni osa vastaajista: muutaman matkustajan paikalle hyppää 6% ja kuljettajan paikalle 5%, vain 1% toimii kuljettajana päivittäin. Käytän yhteiskyytiä matkustajana vapaa-ajan matkustamiseen Käytän yhteiskyytiä kuljettajana vapaa-ajan matkustamiseen N/A 5% N/A 5% 41% 48% 36% 31% 13% 11% 6% 5% 1% 9

10 Tärkeimmät paikat vapaa-ajan liikkumiselle Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle tärkeimmät vapaa-ajanliikkumisen kohteet sekä kertomaan liikkumisen syyn. Alla näkyvään kartaan on merkitty tärkeimmät vapaa-ajan liikkumisen kohteet. Karttamerkintöjä kertyi 65 kpl. Tärkeimmät liikkumisen syyt olivat: omatoiminen ulkoilu, kuten marjastus tai sienestys (32%) asiointimatkat (27%) ystävien tapaaminen (21%) kulttuuritapahtumat (5%) vapaa-ajan harrastustoimintaan liittyvät kokoukset (3%). 10

11 Vapaa-ajan liikkuminen tulevaisuudessa Vastaajista 14% arvioi omien vapaa-ajan liikkumistarpeiden kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi ja 2 arvioi liikkumisen kasvavan jossain määrin. Vastaajista vain 2% arvioi liikkumistarpeiden vähenevän merkittästi ja 7% vähenevän jossian määrin. Kysymykseen jätti vastaamatta 52%. Miten arvioit vapaa-ajan liikkumistarpeesi jatkossa? N/A 52% Kasvaa merkittävästi 14% Kasvaa jossain määrin 2 Pysyy samana Vähenee jossain määrin 5% 7% Vähenee merkittävästi 2% Tärkeimmät kohteet Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle kohteet, joihin toivottiin parempia liikenneyhteyksiä. Oheiseen kartaan on merkitty kohteet, joihin toivotaan parempia yhteyksiä. Kartalle merkittiin yhteensä 45 paikkaa. Kohteet, jonne kaivattiin parempia liikenneyhteyksiä liittyivät: asiointimatkoihin (45%) harrastustoimintaan (29%) ulkoiluun (12%) ystävien tapaamiseen (1) matkailuun (4%). 11

12 Avoimissa vastauksissa esiin nostetut toiveet Avoimissa vastauksissa nousi esille erityisesti tarve saada paremmat liikenneyhteydet ja lapsille kyydit harrastuksiin, mutta myös uudenlaisia liikenneratkaisuja kaivattiin. Eniten toivottiin lisää vuorotarjontaa ja monipuolisempia julkisen liikenteen yhteyksiä. Näistä vastaajat nostivat esiin. muun muassa ilta- ja viikonloppuvuorot sekä tarpeen saada lisää takseja, linja-autovuoroja ja junayhteyksiä. Lisäksi esiin nostettiin asiointiliikenteen tärkeys, turistikuljetukset, ikäihmisten liikkuminen ja tarve selkeämmille aikatauluille. Tohmajärven Värtsilästä ei pääse iltaisin mihinkään, ellei taloudessa ole autoa. Ei ole julkisia liikenneyhteyksiä, joten ehdottomasti niitä tarvittaisiin. Olisi mukavaa saada ilta-aikaan/ päivisin liikkuva vuoro (kenties myös viikonloppuna). Koulukuljetus kulkee kouluvuoden ollessa aamuisin ja toisen klo 16 aikaan. Kun koulu on kiinni niin se tarkoittaa, ettei ole liikenneyhteyksiä. Ihminen, jolla ei ole autoa/autokorttia, hänelle tulee pitkä päivä asioidessa kylällä 25 km. Auto on ehdottomuus työssä käymisen/vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. Nainen, Tohmajärvi Toinen vastauksista esiin nouseva teema liittyi kimppakyyteihin ja yhteiskäyttöisiin autoihin sekä tarve sujuvammille matkaketjuille kotoa kylän keskustaan tai Joensuuhun. Kimppakyytien ohella toivottiin esimerkiksi yhteiskäyttöistä autoa kyläkeskuksen pihaan. Vastauksissa nousi myös esiin toive kyytien ja kyytien tarvitsijoiden paremmasta kohtaamisesta: esiin nostettiin kimppakyytirinki, koordinoitu yhteisliikkuminen kyläläisten kesken ja erillisen sovelluksen käyttöönotto. Hybridimalleja, joista muodostuisi käyttäjien kannalta helposti lähestyttäviä ja sujuvia kokonaisuuksia: bussit, yhteiskyydit, taksit... Helppokäyttöinen sovellus, jolla kyytien tarjoajat ja käyttäjät kohtaavat. Mies, Outokumpu Liikennepalvelulain muutos ja yhteiskyydit voimaan astuvan liikennepalvelulain muutoksen myötä yksityishenkilöiden on mahdollista tarjota (maksullisia) yhteiskyytejä. Vastaajista 27% oli halukkaita tarjoamaan yhteiskyytejä, 41% oli kannassaan vielä hieman epävarmoja ja 19% ei ollut halukkaita tarjoamaan yhteiskyytejä. Yhteiskyytien koettiin tuovan kustannussäästöjä sekä päästövähennyksiä. Osa vastaajista näki yhteiskyydit järkevinä, sillä autoon mahtuu muitakin matkustajia ja koska yksin autolla ajaminen on hullun hommaa. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan olleet valmiita ottamaan kyytiin ketä tahansa. Usea oli halukas jakamaan kyydin naapurin tai tuttavan kanssa ja kuljettajan luotettavuutta pidettiin tärkeänä. Lisäksi vastuukysymykset mietityttivät. Yhteiskyytien esteeksi nousivat aikataulutus, ajokortin tai luotettavan kaluston puute. 12

13 N/A Ehkä En Kyllä Lainsäädännön muutoksen myötä alkaen yksityishenkilöiden on mahdollista tarjota jatkossa yhteiskyytejä. Olisitko halukas tarjoamaan yhteiskyytejä? 14% 19% 27% 41% En näe mitään syytä, miksen voisi tarjota kimppakyytejä kenelle tahansa. Ainoastaan vastuukysymykset mietityttävät. Mies, Outokumpu Yhteiskyyteihin suhtauduttiin pääasiassa positiivisesti: 37% vastaajista oli halukkaita käyttämään yhteiskyytejä jatkossa, 38% ei ollut kannastaan täysin varmoja ja 1 vastaajista ei ollut valmis käyttämään yhteiskyytejä. Pääsyyt halukkuuteen käyttää yhteiskyytejä liittyivät kustannussäästöihin ja päästövähennyksiin. Yhteiskyytien koettiin myös helpottavan liikkumista tarjoten joukkoliikennettä vapaammat aikataulut, itselle sopivammat yhteydet sekä lisää liikkumismahdollisuuksia viikonloppuisin/iltaisin. Jotkut vastaajat mainitsivat myös tavoitteeksi omasta autosta luopumisen. Yhteiskyytien esteeksi koettiin omien liikkumistarpeiden ja aikataulujen yhteensovittaminen muiden kanssa sekä kuljettajan luotettavuuteen liittyvät kysymykset. Olisitko halukas käyttämään yhteiskyytejä jatkossa? N/A Ehkä 15% 38% Sähköinen palvelu saattaisi asiaa edistää! Mies, Vuonislahti En 1 Kyllä 37% 5% 1 15% 2 25% 3 35% 4 13

14 Aluekohtaiset erot Kontioniemi, Outokumpu ja Heinävaara sijaitsevat lähimpänä maakunnan keskuskaupunkia Joensuuta. Näiltä alueilta on paljon pendelöintiä Joensuuhun. Maakunnan reuna-alueella, lähellä itärajaa sijaitsevat Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Ilomantsi ja Tohmajärvi, joista jälkimäinen sijaitsee lähellä Niiralan rajanylityspaikkaa. Kyselyn pohjoisin alue oli Vuonislahti, joka on Kolin matkailualueen läheisyydessä. Outokumpu ja Tohmajärvi sijaitsevat valtatie 9:n varrella ja Kontioranta lähellä 6-tietä. Heinävaara sekä Ilomantsin kirkonkylä sijaitsevat kantatie 74 varrella ja Kiihtelysvaara sekä Tuupovaara kyseisen kantatien läheisyydessä seututien varrella. Lähes kaikissa kunnissa pääsyyksi olla käyttämättä joukkoliikennettä vapaa-ajan matkustamiseen nousivat huonot yhteydet. Kunnissa, jotka olivat lähempänä Joensuuta, merkittäväksi nousi myös kalliit lipun hinnat ja matka-ajan pituus. Kontioniemellä käytettiin muita kuntia useammin julkista liikennettä vapaa-ajan matkustamiseen. Samoin Kontioniemellä oltiin Outokummun ohella halukkaampia hyödyntämään joukkoliikennettä enemmän, mikäli se vain palvelisi paremmin. Tärkeimpien vapaa-ajan liikkumiskohteiden etäisyyttä ja frekvenssiä tarkastellessa vastauksista voidaan päätellä, että nämä matkat suuntautuvat useasti joko kunta- tai maakuntakeskukseen asiointiliikenteen osalta. Toisaalta virkistäytymismatkailun osalta pääosa pisteistä sijoittuu saman kunnan sisällä sijaitseviin lähivirkistysalueisiin (mm. ulkoilureitit ja vesistöalueet). Yksittäisiä pisteitä sijoittuu myös maakuntarajojen ulkopuolelle (mm. Helsinki ja Kuopio), mutta nämä eivät nouse kovin merkittävästi esiin. Yhteiskyytien osalta on havaittavissa selkeää potentiaalia alueesta riippumatta. Käyttö on tällä hetkellä vielä varsin vähäistä, mutta halukkuutta sen lisäämiseen, niin kyydin tarjoajana kuin käyttäjänäkin on selkeästi olemassa uudistuneen joukkoliikennepalvelulain myötä myös yksityisten kyytipalvelujen lisääntymiselle maakunnassa näyttäisi olevan kysyntää. Aluekohtaisten vastausten jakauma on nähtävillä tämän raportin liiteaineistossa jäljempänä. 14

15 Yhteenveto ja johtopäätökset Pohjois-Karjala on pitkien välimatkojen maakunta. Työ- ja asiointimatkailu on totuttu hoitamaan jalan, pyöräillen tai henkilöautolla. Julkisen liikenteen palveluverkko toimii kohtalaisesti maakunnan keskuskaupunki Joensuun ja kuntakeskusten välillä, mutta vuorotarjonta on viime vuosina supistunut myös tämän avainverkon osalta. Hieman karrikoiden voisi todeta, että joukkoliikenne toimii Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupunkikeskustan ja lähiöiden välillä hyvin, muualla huonosti. Väestö keskittyy voimakkaasti kylä- ja kaupunkikeskuksiin ja julkisen liikenteen palvelutason tasapainottamien taloudellisesti järkevälle tasolle on osoittautunut haasteelliseksi. Osittain tähän haasteeseen vastatakseen valtio on valmistellut uuden liikennepalvelulain, joka astuu voimaan Uuden lain tavoitteena on madaltaa yrittäjyyden kynnystä ja luoda uusia liikkumispalveluja myös harvaan asutulle maaseudulle. Nähtäväksi jää, miten uusi lainsäädäntö käytännössä vaikuttaa alueilla. On mahdollista, että yksityisten tarjoamat liikkumispalvelut lisääntyvät, toisaalta pelkona on, että vähäisetkin palvelut hakeutuvat suurempien asiakasvirtojen äärelle. Pohjoiskarjalaisille suunnatun vapaa-ajan liikkumiskyselyn tuloksista ei voida vetää tilastollisesti merkittäviä johtopäätöksiä vastaajamäärän ollessa varsin pieni. Sen sijaan mielenkiintoista informaatiota siitä saatiin paljonkin. Monelle vastaajalle yksityisauton käyttö on välttämättömyys. Tämä on Pohjois-Karjalan kaltaisella alueella hyväksyttävä fakta. Sen sijaan kotitalouden toisen auton käytön korvaaminen osittain tai kokonaan lienee paremmin saavutettavissa oleva tavoite monen vastaajan kohdalla. Julkisen liikenteen palvelutarjonta koetaan riittämättömänä omiin tarpeisiin. Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin usein myös aikataulujen sekavuus. Toisaalta oltaisiin kuitenkin valmiita käyttämään julkista liikennettä enemmän, jos se palvelisi paremmin. Tämän yhtälön ratkaiseminen lienee liikennesuunnittelun keskiössä lähitulevaisuudessa. Tosin sanoen: kuinka allokoida rajalliset resurssit mahdollisimman tehokkaasti? Osa kunnista tarjoaa alueillaan kutsupohjaista joukkoliikennettä asioinnin hoitamiseksi. Näiden palveluiden toimivuudesta ei saatu kommentteja kyselyssä, mutta lähtökohtaisesti se vaikuttaisi olevan hyvin toimiva tapa järjestää asiointiliikenne kuntakeskuksen ja kunnan reuna-alueiden välillä suhteellisen kustannustehokkaasti. Yhteiskyyteihin vastaajat näyttävät suhtautuvan varovaisen uteliaasti. Moni olisi kiinnostunut joko tarjoamaan tai vastaavasti käyttämään yhteiskyytiä tulevaisuudessa. Tämä nähdään kustannustehokkaana ja ympäristöystävällisempänä tapana liikkua verrattuna yksityisautoiluun. Toisaalta palvelujen luotettavuus mietityttää vastaajia. Aikatauluihin, joustavuuteen ja maksamiseen liittyvät kysymykset nousevat esiin avoimissa vastauksissa. Tutun tai naapurin kohdalla kynnys yhteiskyyteihin on huomattavasti matalampi, kuin tuntemattomien. 15

16 Muutamissa vastauksissa pohdiskeltiin julkisen liikenteen käytön tehostamiskeinona sähköistä järjestelmää tai applikaatiota, joka tarjoaisi ajantasaiset tiedot aikatauluista, lippujen varaamismahdollisuuden ja matkan suunnittelun ovelta ovelle periaatteella. Ongelmana tämän osalta lienee nykyisten järjestelmien moninaisuus ja useat kaupalliset palveluntarjoajat. Yhden toimivan järjestelmän rakentaminen ja ylläpitäminen pitäisi vastuuttaa selkeästi ja olla saatavilla helposti ja maksutta kaikille joukkoliikennettä käyttäville. Nyt tieto on pirstaloitunutta ja hajallaan eri paikoissa. Kunnat tarjoavat omille asukkailleen ajantasaista tietoa nettisivujensa kautta ja tämä riittänee monelle perusmatkaajalle kohtalaisen hyvin. Olisi kuitenkin hyvä kartoittaa mahdollisuutta rakentaa jo olemassa olevia järjestelmiä hyödyntävä maakunnallinen portaali, josta ajantasaista matkatietoa olisi saatavilla helposti. Tämän kaltainen järjestelmä palvelisi maakunnan asukkaita, matkailijoita, viranomaisia ja palveluntuottajia. Lisäksi uuden liikennepalvelulain mukaisesti Trafin keräämä palveluntuottaja data voitaisiin yhdistää samaan portaaliin, jolloin pienemmät ja paikalliset palveluntarjoajat saisivat itsensä näkyviin paremmin. Tämä palvelisi osaltaan myös ovelta ovelle -ajattelumallin mukaista matkaketjua. 16

17 LIITE 1: ALUEKOHTAISET KAAVIOT Autojen lukumäärä / talous HEINÄVAARA ILOMANTSIN KK % 56% 22% tai enemmän % 55% tai enemmän KIIHTELYSVAARA KONTIONIEMI % 31% 44% 19% tai enemmän tai enemmän OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI % 47% tai enemmän % 38% tai enemmän TUUPOVAARA VUONISLAHTI tai enemmän % 5 13% tai enemmän 17

18 LIITE 1: ALUEKOHTAISET KAAVIOT Käytän julkista liikennettä vapaa-ajan matkustamiseen HEINÄVAARA ILOMANTSIN KK 63% 55% 45% 13% 25% KIIHTELYSVAARA KONTIONIEMI 36% 29% 9% 3% 6% 5 31% 14% 14% 7% OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI 62% 25% 38% 38% 8% 31% TUUPOVAARA VUONISLAHTI % 13% 5 25% 18

19 LIITE 1: ALUEKOHTAISET KAAVIOT Käytän yhteiskyytiä kuljettajana vapaa-ajan matkustamiseen HEINÄVAARA ILOMANTSIN KK 63% 45% 45% 13% 13% 13% 9% KIIHTELYSVAARA KONTIONIEMI 35% 39% 43% 43% 1 16% 7% 7% OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI 63% 69% 6% 31% 8% 8% 15% TUUPOVAARA VUONISLAHTI % 38% 38% 19

20 LIITE 1: ALUEKOHTAISET KAAVIOT Käytän yhteiskyytiä matkustajana vapaa-ajan matkustamiseen HEINÄVAARA ILOMANTSIN KK 5 55% 45% 13% 13% 25% KIIHTELYSVAARA KONTIONIEMI 3% 23% 47% 27% 29% 7% 36% 29% OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI 56% 71% 19% 25% 7% 7% 14% TUUPOVAARA VUONISLAHTI 6 63% 4 13% 25% 20

21 LIITE 1: ALUEKOHTAISET KAAVIOT Mitkä ovat pääsyyt, ettet käytä joukkoliikennettä vapaa-ajan matkustamiseen? HEINÄVAARA ILOMANTSIN KK 78% 5 33% 8% 8% 11% 11% Huonot yhteydet tarvitsemilleni suunnille Huono vuorotarjonta Kalliit lipun hinnat Pitkä matka-aika Huonot yhteydet tarvitsemilleni suunnille Huono vuorotarjonta Kalliit lipun hinnat Pitkä matka-aika KIIHTELYSVAARA KONTIONIEMI 36% 43% 11% 11% 44% 28% 17% 11% Huonot yhteydet tarvitsemilleni suunnille Huono vuorotarjonta Kalliit lipun hinnat Pitkä matka-aika Huonot yhteydet tarvitsemilleni suunnille Huono vuorotarjonta Kalliit lipun hinnat Pitkä matka-aika OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI 83% 62% 14% 14% 1 17% Huonot yhteydet tarvitsemilleni suunnille Huono vuorotarjonta Kalliit lipun hinnat Pitkä matka-aika Huonot yhteydet tarvitsemilleni suunnille Huono vuorotarjonta Kalliit lipun hinnat Pitkä matka-aika TUUPOVAARA VUONISLAHTI 8 67% 2 33% Huonot yhteydet tarvitsemilleni suunnille Huono vuorotarjonta Kalliit lipun hinnat Pitkä matka-aika Huonot yhteydet tarvitsemilleni suunnille Huono vuorotarjonta Kalliit lipun hinnat Pitkä matka-aika 21

22 LIITE 1: ALUEKOHTAISET KAAVIOT Käyttäisitkö vapaa-ajan liikkumistarpeisiisi joukkoliikennettä enemmän, jos se palvelisi paremmin? HEINÄVAARA ILOMANTSIN KK 5 33% % 1 KIIHTELYSVAARA KONTIONIEMI 77% 46% 46% 8% 23% 93% OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI 5 33% 7% 17% TUUPOVAARA VUONISLAHTI 5 25% 25% 75% 25% 22

23 LIITE 1: ALUEKOHTAISET KAAVIOT Olisitko halukas tarjoamaan yhteiskyytejä? (Lainsäädännön muutos ) HEINÄVAARA ILOMANTSIN KK 75% 45% 36% 13% 13% 18% KIIHTELYSVAARA KONTIONIEMI 48% 54% 24% 28% 23% 23% OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI 33% 33% 33% 25% 25% 5 TUUPOVAARA VUONISLAHTI % 38% 23

24 LIITE 1: ALUEKOHTAISET KAAVIOT Olisitko halukas käyttämään yhteiskyytejä jatkossa? HEINÄVAARA ILOMANTSIN KK 86% 14% 36% 36% 27% KIIHTELYSVAARA KONTIONIEMI 5 46% 46% 38% 4% 15% OUTOKUMPU TOHMAJÄRVI 47% 13% 4 25% 17% 58% TUUPOVAARA VUONISLAHTI 75% 25% 63% 38% 24

25 LIITE 2: KARTTAMERKINTÖJEN JAKAUMA Tärkeimpien vapaa-ajan liikkumisen kohteiden etäisyys linnuntietä (km) ja merkintöjen lukumäärä kohteeseen Vastauspaikka Ilomantsin kk. Kiihtelysvaara Kontioniemi Outokumpu Kohde 1 23,3 x1 9,2 x1 9,5 x1 34 x1 Kohde 2 27,2 x1 17,8 x1 14,3 x1 22,7 x1 Kohde 3 3,2 x1 27,9 x4 15,3 x1 5,5 x1 Kohde 4 21,4 x1 11,7 x1 40,8 x2 Kohde 5 19,1 x1 101,1 x1 Kohde 6 59,7 x4 2,1 x1 Kohde 7 3,2 x1 Keskiarvo 22,4 33,6 16,7 21,5 13,0 13,0 34,4 35,3 Keskihajonta 19,0 23,8 8,3 8,4 3,1 3,1 36,1 33,0 Vastauspaikka Tohmajärvi Tuupovaara Vuonislahti Kohde 1 157,6 x1 7,7 x1 19,1 x3 Kohde 2 2,1 x1 9,3 x1 60,1 x1 Kohde 3 3,4 x1 14,3 x1 44,3 x1 Kohde 4 45,5 x1 18,9 x1 Kohde 5 61,7 x1 Kohde 6 Kohde 7 Keskiarvo 54,4 54,4 19,2 19,2 40,8 34,6 Keskihajonta 89,4 89,4 17,8 17,8 21,0 20,2 25