Vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi yliopistoissa

Transkriptio

1 Vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi yliopistoissa Yhteenveto valtakunnallisen opiskelijapalautekysely Kandipalautteen tuloksista vuosina Minna Kankare 2018

2 Sisällys Tietoa Kandipalautteesta Tietoa tästä yhteenvedosta/huomioitavaa Aineisto Taustaa Kandipalautteeseen vastanneista opiskelijoista Vuorovaikutus ja ohjaus yliopistoissa Opiskelijoiden hyvinvointi Tärkeimpiä huomioita Lähteet Summamuuttujat 2

3 Tietoa Kandipalautteesta Kandipalaute on syntynyt Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n kautta yliopistojen, opiskelijoiden sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisenä hankkeena. Kysely on toteutettu kaikissa suomalaisissa yliopistoissa Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta vuodesta 2013 lähtien. Kukin opiskelija vastaa kyselyyn kerran opintojensa aikana. Kutsu vastata kyselyyn lähetetään kaikille kandidaatiksi valmistuville tai vastaavat opinnot suorittaneille opiskelijoille. Kandipalauteaineistot ovat saatavilla yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistosta. Kandipalautteen tuloksista johdettuja tilastoraportteja tuodaan lisäksi avoimesti saataville opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen. Tämä yhteenveto perustuu vuosina kerättyyn Kandipalaute-kyselyyn, jota toteutti saksalainen CHE Consult GmbH. Vuoden 2013 aineisto on jätetty pois yhteenvedosta, sillä se on kyselyn pilottivuoden aineisto eikä siksi ole yhtä kattava kuin muiden vuosien aineistot. Yhteenvedossa esiintyvät lainaukset ovat pääsääntöisesti vuoden 2016 aineistosta. Vuoden 2017 alusta lähtien Kandipalaute-kyselyn pohjana käytetään Helsingin yliopistossa kehitettyä HowULearn-kyselyä, joka perustuu yliopisto-oppimista, opiskelua ja opetusta koskevaan tieteelliseen tutkimukseen. Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastaa Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Lisätietoa kandipalautteesta: 3

4 Tietoa yhteenvedosta/huomioitavaa Yhteenvedossa on esitetty pääsääntöisesti koulutusalojen välisiä vertailuja, sillä ne näyttävät selittävän isoa osaa yliopistojen välisistä eroista. Osaa tuloksista on kuitenkin mahdollista vertailla yliopistoittain tulosten raportointityökalussa. Tulostyökalu löytyy Unifin sivuilta Vastaajien määrä (n) on merkitty kuvioihin niiltä osin, kun se eroaa muuttujan kohdalla ilmoitetusta vastaajamäärästä. Vastausmäärä vaihtelee eri muuttujissa, sillä kysymyksiin vastaaminen on kandipalautteessa vapaaehtoista ja osa vastaajista ei ole vastannut kaikkiin kysymyksiin. Lisätietoa aineistoon tehdyistä summamuuttujista ja niiden sisältämistä väittämistä löytyy kootusti yhteenvedon lopusta. Tilastollisia merkitsevyyksiä ei ole erikseen merkitty kuvioihin. Aineiston suuren koon vuoksi monien vertailtavien ryhmien välillä on tilastollisia eroja niissäkin tapauksissa, joissa merkitys käytännössä on hyvin vähäinen. Yliopistoista käytetään yhteenvedossa seuraavia lyhenteitä: Aalto-yliopisto (AYO) Helsingin yliopisto (HY) Itä-Suomen yliopisto (ISY) Jyväskylän yliopisto (JY) Lapin yliopisto (LY) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Oulun yliopisto (OY) Svenska handelshögskolan (SHH) Taideyliopisto (TaiY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen yliopisto (TaY) Turun yliopisto (TY) Vaasan yliopisto (VY) Åbo Akademi (ÅA) 4

5 Aineisto

6 Aineisto Aineistona on käytetty Kandipalauteaineistoja vuosilta Avovastaukset ovat pääsääntöisesti vuodelta Suhteessa suoritettujen tutkintojen määrään Helsingin yliopisto on aineistossa eniten aliedustettuna ja Oulun yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto yliedustettuna vastaajaa 3 kyselyvuotta % 37% 37% Vuosina suoritetut kandidaatin tutkinnot yliopistoittain Vastausprosentit yliopistoittain AYO 60 % 57 % 70 % HY 43 % 62 % 71 % ISY 62 % 77 % 71 % JY 55 % 77 % 72 % LTY 79 % 76 % 84 % LY 67 % 67 % 76 % OY 75 % 82 % 83 % SHH 81 % 80 % 73 % TaiY 52 % 54 % 49 % TaY 53 % 68 % 92 % TTY 52 % 98 % 98 % TY 55 % 73 % 73 % VY 60 % 64 % 67 % ÅA 54 % 77 % 82 % Yhteensä 57 % 71 % 76 % HY -2,4 % TY AYO ISY TaY TaiY -0,5 % -0,5 % OY -0,4 % -0,1 % JY TTY ÅA LY VY LTY SHH 5,1 % 3,9 % 3,2 % 3,1 % 2,4 % 1,6 % -0,2 % 1,2 % 0,3 % 11,8 % 11,6 % 10,0 % 9,8 % 8,6 % 8,2 % 0,4 % 0,3 % 1,1 % 19,5 % -10,0 % -5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 1,9 % Suoritettujen tutkintojen osuus kaikista tutkinnoista Osuus kandipalautteessa suurempi (%-yksikköä) Osuus kandipalautteessa pienempi (%-yksikköä) 6

7 Aineisto Aineiston sukupuolijakauma vastaa melko hyvin kandidaatin tutkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumaa. Kandidaatin tutkinnon vuosina suorittaneista 42 % on miehiä ja 58 % naisia. Sukupuolijakauma Naisia 55 % Miehiä 41 % Sukupuolitieto puuttuu 4 % Ikäjakauma alle 23 12% % % % yli 35 10% 0% 20% 40% Vuoden 2016 aineistosta puuttuu lääketieteellisen koulutusalan vastaajat Helsingin ja Turun yliopistoista sekä hammaslääketieteellisen vastaajat Turun yliopistosta. Syynä on tiedonkeruuajankohdan muuttuminen neljännen opiskeluvuoden syksystä Valvira-merkinnän saamisajankohtaan näissä yliopistoissa. Ko. yliopistoissa nämä vastaajat saivat kyselyn vuonna Aineistossa yliedustettuina ovat teknillistieteellinen ja luonnontieteellinen koulutusala. Aliedustettuina ovat kauppatieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteellinen koulutusala. Vuosina suoritetut kandidaatin tutkinnot koulutusaloittain Teknillistieteellinen Humanistinen -0,3 % Kauppatieteellinen Kasvatustieteellinen Luonnontieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen Koulutusala puuttuu Terveystieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Teologinen Farmasia Psykologia Kuvataideala Hammaslääketieteellinen Taideteollinen Musiikkiala Liikuntatieteellinen Eläinlääketietieteellinen Teatteri- ja tanssiala -1,3 % -0,9 % -1,2 % -0,5 % -0,2 % -0,4 % -0,2 % 4,1 % 4,3 % 2,1 % 1,9 % 1,6 % 1,9 % 1,4 % 1,1 % 0,8 % 0,6 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,3 % 2,8 % 10,2 % 10,0 % 13,8 % 12,4 % 14,3 % 17,3 % 0,8 % 1,7 % Suoritettujen tutkintojen osuus kaikista tutkinnoista Osuus kandipalautteessa suurempi (%-yksikköä) Osuus kandipalautteessa pienempi (%-yksikköä) Kandipalautteessa 2,8 % vastaajista ei antanut tietoa koulutusalastaan -10,0 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 7

8 Taustaa Kandipalautteeseen vastanneista opiskelijoista

9 Vanhempien yliopistotausta Ne, joilla jompikumpi vanhemmista opiskellut yliopistossa, saavat enemmän taloudellista tukea perheeltä. Pääkaupunkiseudun yliopistoissa opiskelevilla opiskelijoilla myös jompikumpi vanhemmista on usein opiskellut yliopistossa. Vanhemmat tai perhe rahoittaneet opintoja 73% 62% Vanhemmista ainakin toinen opiskellut yliopistossa (osuus aloittain ja yliopistoittain) 67% 66% 64% Musiikkiala (n=182) Teatteri- ja tanssiala (n=72) Lääketieteellinen (n=1192) Kuvataideala (n=324) Kauppatieteellinen (n=4044) Teknillistieteellinen (n=5932) Eläinlääketietieteellinen (n=144) Hammaslääketieteellinen (n=272) Psykologia (n=449) Oikeustieteellinen (n=1281) Liikuntatieteellinen (n=169) Keskiarvo (n(n=30444) = Maatalous-metsätieteellinen (n=543) Yhteiskuntatieteellinen (n=2748) Humanistinen (n=4242) Taideteollinen (n=173) Teologinen (n=495) Luonnontieteellinen (n=3443) Farmasia (n=473) Kasvatustieteellinen (n=3616) Terveystieteellinen (n=650) 25% 56% 53% 52% 52% 51% 49% 47% 46% 46% 43% 42% 42% 41% 40% 39% 38% 64% 63% 60% 67% kun ainakin toinen vanhemmista opiskellut yliopistossa kun vanhemmat eivät ole opiskelleet yliopistossa 52% 51% 47% 45% 43% 43% 41% 41% 40% 38% SHH AYO TaiY HY ÅA TTY TY LTY TaY VY OY JY LY ISY SHH AAL UA HY ÅA TTY UTU LUT UTA VY OY JYU LY UEF 34% 9

10 Taloudellinen tilanne Taloudellinen tilanne ja opintojen rahoittaminen opintorahalla Minulla ei ei ole ole taloudellisia huolia. (n=12486) Budjettini on melko tiukka Budjettini on melko (n=15114) tiukka. Minulla on isoja taloudellisia huolia Minulla on isoja taloudellisia (n=1223) ongelmia. Olen pelännyt joutuvan Olen pelännyt joutuvani keskeyttämään keskeyttämään opintoni opintoni taloudellisista taloudellisista syistä syistä. (n=817) Taloudellinen tilanne ja opintojen rahoittaminen opintolainalla Minulla ei ole taloudellisia huolia (n = 10989) (n=10989) Budjettini Budjettini on melko on melko tiukka tiukka (n = 13726) (n=13726) Minulla Minulla on isoja on taloudellisia isoja taloudellisia huolia ongelmia (n = 1152) (n=1152) Olen Olen pelännyt joutuvani keskeyttämään opintoni taloudellisista syistä (n(n=769) = 65% 73% 68% 60% 9% 36% 17% 31% 30% 50% 30% 49% 47% 56% 33% 19% 23% 0% 50% 100% Pääasiassa Osittain En lainkaan 24% 29% 35% 5% 3% 3% 5% 0% 50% 100% Pääasiassa Osittain En lainkaan Taloudellinen tilanne koulutusaloittain Teknillistieteellinen (n=5937) 57% 39% 2% 2% Farmasia (n=475) 55% 41% 3% 2% Kauppatieteellinen (n=4051) 50% 46% 3% 2% Lääketieteellinen (n=1197) 46% 50% 3% 1% Liikuntatieteellinen (n=168) 38% 61% 1% 0% Oikeustieteellinen (n=1283) 43% 51% 4% 3% Keskiarvo (n(n=30868) = 43% 50% 4% 3% Terveystieteellinen (n=651) 42% 52% 3% 3% Luonnontieteellinen (n=3448) 42% 51% 4% 3% Psykologia (n=450) 38% 55% 6% 1% Maatalous-metsätieteellinen (n=543) 37% 57% 4% 2% Kasvatustieteellinen (n=3624) 36% 58% 4% 2% Yhteiskuntatieteellinen (n=2756) 37% 55% 5% 3% Hammaslääketieteellinen (n=273) 35% 59% 3% 3% Teologinen (n=497) 37% 52% 7% 5% Musiikkiala (n=181) 30% 61% 5% 4% Eläinlääketietieteellinen (n=144) 32% 56% 8% 4% Humanistinen (n=4245) 30% 60% 6% 5% Taideteollinen (n=173) 27% 60% 8% 5% Kuvataideala (n=326) 22% 54% 12% 12% Teatteri- ja tanssiala (n=73) 16% 59% 18% 7% 0% 50% 100% Minulla ei ole taloudellisia huolia. Budjettini on melko tiukka. Minulla on isoja taloudellisia ongelmia. Olen pelännyt joutuvani keskeyttämään opintoni taloudellisista syistä. 10

11 Työssäkäynti Opintojen aikainen työssäkäynti Ei käy töissä Oikeustieteellinen (n=1024) 55% 2% 10% 18 % Työssäkäyvillä on hieman parempi taloudellinen tilanne kuin niillä, jotka eivät käy töissä. Paras taloudellinen tilanne paljon oman alan työtä tekevillä. Terveystieteellinen (n=555) Yhteiskuntatieteellinen (n=2128) Kauppatieteellinen (n=3249) Kuvataideala (n=260) 56% 31% 45% 38% 3% 4% 13% 7% 5% 14% 15% 6% 14 % 19 % 16 % 17 % Avovastauksissa tuotiin esille haasteita työssäkäynnin ja opiskelun yhdistämisessä. Esimerkiksi muuttuvat aikataulut opinnoissa vaikeuttavat työssäkäyvien osallistumista opetukseen, sillä työvuoroja on vaikea saada muutettua jälkikäteen. Maatalous-metsätieteellinen (n=464) Teologinen (n=350) Keskiarvo (n=23559) Teknillistieteellinen (n=4816) Humanistinen (n=2959) Kasvatustieteellinen (n=2748) Luonnontieteellinen (n=2446) 29% 22% 34% 44% 17% 26% 31% 5% 19% 9% 20% 8% 15% 7% 25% 7% 5% 13% 6% 8% 14% 12 % 27 % 21 % 17 % 27 % 23 % 28 % Psykologia (n=340) 27% 14% 7% 23 % Taideteollinen (n=103) 21% 13% 11% 38 % Musiikkiala (n=139) 40% 40% 7% 21 % 50% vastaajista käy töissä lukukauden aikana Farmasia (n=400) Liikuntatieteellinen (n=141) Eläinlääketietieteellinen (n=115) 40% 23% 24% 27% 9% 28% 42% 36% 6% 15 % 13 % 18 % Hammaslääketieteellinen (n=170) 5% 11% 37% 37 % Teatteri- ja tanssiala (n=53) 13% 28% 25% 25 % Lääketieteellinen (n=837) 13% 18% 49% 29 % 56% työ liittyy omaan alaan (Huom. osuus työssäkäyvistä opiskelijoista) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Paljon Paljon oma oma ala ala Vähän Paljon oma muu ala ala Vain Vähän kesäisin oma oma ala ala Paljon Vähän muu muu ala ala Vähän Vain muu kesäisin ala oma ala Vain Vain kesäisin kesäisin muu muu ala ala Vähän töitä tekevät = alle 8 h töitä viikossa Paljon töitä tekevät = 8-16 h töitä viikossa & yli 16 h töitä viikossa 11

12 21 tai alle tai enemmän Opiskelumotivaatio Opiskelumotivaatio-summamuuttuja sisältää seuraavat väittämät: Olen seurannut tarkkaavaisesti luentoja ja seminaareja Opiskelumotivaationi on ollut erinomainen Olen valmistautunut tentteihin huolellisesti Odotan itseltäni paljon mitä tulee opintomenestykseeni Muuttujan lukuarvo vaihtelee välillä Mitä suurempi muuttujan arvo on, sitä motivoituneempia opiskelijat ovat. Huom. Luentoihin ja tentteihin liittyvät väittämät eivät välttämättä sovellu yhtä hyvin joka alalle. 35% Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta motivaatioongelmiin* *Samaa mieltä olevien osuus mielipiteensä ilmaisseista (27 % ilmoitti, ettei tarvinnut ohjausta tässä asiassa) Keskiarvo 6,6 n = (Summamuuttujan asteikko 0 10) Opiskelumotivaatio koulutusaloittain Terveystieteellinen (n=619) Teatteri- ja tanssiala (n=61) Psykologia (n=431) Teologinen (n=473) Musiikkiala (n=177) Kasvatustieteellinen (n=3489) Liikuntatieteellinen (n=166) Oikeustieteellinen (n=1228) Kuvataideala (n=309) Humanistinen (n=4075) Yhteiskuntatieteellinen (n=2654) Hammaslääketieteellinen (n=260) Lääketieteellinen (n=1150) Eläinlääketietieteellinen (n=139) Taideteollinen (n=164) Farmasia (n=445) Kauppatieteellinen (n=3877) Luonnontieteellinen (n=3349) Maatalous-metsätieteellinen Maatalous-metsätieteellinen (n = 521) Teknillistieteellinen (n=5739) 7,6 7,4 7,1 7,1 7,0 6,9 6,9 6,8 6,8 6,8 6,8 6,8 6,7 6,7 6,6 6,6 6,5 6,4 6,4 6, ,3 Miehet Mies 6,8 Naiset Opiskelumotivaatio iän ja sukupuolen mukaan Nainen 12

13 21 tai alle tai enemmän Opiskelijoiden määrätietoisuus Opiskelijoiden määrätietoisuussummamuuttuja sisältää seuraavat väittämät: Päätöksenteon hetkellä tiedän nopeasti, mitä haluan Minulla on lukuisia selkeästi määriteltyjä tavoitteita. Työskentelen johdonmukaisesti saavuttaakseni nämä tavoitteet. Olen hyvä organisoimaan asioita Minulla on selvä kuva uratavoitteistani Olen hyvin sinnikäs Jos olen päättänyt saavuttaa jotakin, pääsen yleensä tavoitteeseeni. Muuttujan lukuarvo vaihtelee välillä Mitä suurempi muuttujan arvo on, sitä määrätietoisempia opiskelijat ovat. Naiset ovat miehiä määrätietoisempia, mutta ero näkyy vasta yli 30-vuotiaissa. Keskiarvo 6,7 n = (Summamuuttujan asteikko 0 10) Määrätietoisuus koulutusaloittain Terveystieteellinen (n=616) Oikeustieteellinen (n=1228) Hammaslääketieteellinen (n=258) Kasvatustieteellinen (n=3476) Liikuntatieteellinen (n=165) Musiikkiala (n=178) Teologinen (n=472) Kauppatieteellinen (n=3878) Lääketieteellinen (n=1150) Psykologia (n=431) Yhteiskuntatieteellinen (n=2649) Teatteri- ja tanssiala (n=65) Kuvataideala (n=311) Taideteollinen (n=164) Eläinlääketietieteellinen (n=139) Farmasia (n=446) Teknillistieteellinen (n=5729) Maatalous-metsätieteellinen (n=518) Humanistinen (n=4074) Luonnontieteellinen (n=3342) 7,4 7,2 7,1 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 6,9 6,8 6,7 6,7 6,6 6,6 6,6 6,5 6,5 6,4 6,4 6, ,6 Miehet Mies 6,8 Naiset Määrätietoisuus iän ja sukupuolen mukaan Nainen 13

14 21 tai alle tai enemmän Opiskelijoiden ulospäinsuuntautuneisuus Summamuuttuja sisältää seuraavat väittämät: Olen ulospäinsuuntautunut henkilö Uskon helposti pystyväni esiintymään vieraiden ihmisten edessä Uusiin ihmisiin tutustuminen on ollut minulle helppoa Muuttujan lukuarvo vaihtelee välillä Mitä suurempi muuttujan arvo on sitä ulospäinsuuntautuneempia opiskelijat ovat. Avovastauksissa opiskelijat toivat esille ulospäinsuuntautuneisuuttaan tai introverttiuttaan ja sitä kautta toiveita opintojen järjestämisessä. Lisäksi osa toivoi opintojen järjestämistä niin, että muihin opiskelijoihin tutustuminen olisi helpompaa. Kaipaisin enemmän lukujärjestystyylistä opiskelua, jossa on mahdollisuus interaktiiviseen oppimiseen opettajan ja muiden oppilaiden kanssa. Se myös vähentäisi opiskelijoiden yksinäisyyttä ja auttaisi tutustumaan muihin opiskelijoihin. Keskiarvo 6,7 n = (Summamuuttujan asteikko 0 10) Ulospäinsuuntautuneisuus koulutusaloittain Liikuntatieteellinen (n=165) Terveystieteellinen (n=627) Kasvatustieteellinen (n=3508) Musiikkiala (n=177) Kauppatieteellinen (n=3904) Teologinen (n=475) Oikeustieteellinen (n=1236) Teatteri- ja tanssiala (n=66) Yhteiskuntatieteellinen (n=2674) Lääketieteellinen (n=1160) Maatalous-metsätieteellinen (n=519) Hammaslääketieteellinen (n=260) Kuvataideala (n=315) Psykologia (n=431) Teknillistieteellinen (n=5768) Taideteollinen (n=165) Eläinlääketietieteellinen (n=140) Humanistinen (n=4109) Farmasia (n=449) Luonnontieteellinen (n=3361) 7,9 7,4 7,4 7,4 7,1 7,1 7,0 6,9 6,8 6,7 6,6 6,6 6,6 6,6 6,5 6,4 6,4 6,3 6,2 6, ,6 6,8 Miehet Mies Naiset Ulospäinsuuntautuneisuus iän ja sukupuolen mukaan Nainen 14

15 Vuorovaikutus ja ohjaus yliopistoissa

16 21 tai alle tai enemmän Vuorovaikutus ja palaute Keskiarvo 3,5 n = (Huom. summamuuttujan asteikko 1-5) Summamuuttuja sisältää seuraavat väittämät: Vuorovaikutus ja palaute koulutusaloittain Olen ollut tyytyväinen vuorovaikutukseeni opetushenkilökunnan kanssa. Musiikkiala (n=180) Liikuntatieteellinen (n=167) 4,1 3,8 3,5 3,4 Olen saanut riittävästi palautetta opettajilta. Opettajilta saamani palaute on auttanut minua opinnoissani. Teologinen (n=480) Hammaslääketieteellinen (n=265) Teatteri- ja tanssiala (n=69) 3,8 3,8 3,8 HUOM. Muuttujan lukuarvo vaihtelee välillä 1-5. Väittämien vaihtoehto En osaa arvioida tätä väittämää on sijoitettu asteikossa kohtaan 3. Mitä suurempi muuttujan arvo on, sitä paremmaksi vuorovaikutus ja palaute on arvioitu. Avovastauksissa opiskelijat toivovat enemmän ja monipuolisemmin palautetta. Monet ovat tyytymättömiä pelkkään numeropalautteeseen. Lisäksi osa opiskelijoista on saanut puutteellisesti palautetta kandidaatintutkielmastaan. Humanistinen (n=4160) Terveystieteellinen (n=634) Taideteollinen (n=168) Kuvataideala (n=319) Luonnontieteellinen (n=3385) Maatalous-metsätieteellinen (n=527) Kasvatustieteellinen (n=3546) Eläinlääketietieteellinen (n=141) Yhteiskuntatieteellinen (n=2696) Teknillistieteellinen (n=5842) Lääketieteellinen (n=1169) Farmasia (n=454) 3,7 3,7 3,7 3,6 3,5 3,5 3,5 3,4 3,4 3,4 3,4 3, Miehet Naiset Vuorovaikutus ja palaute iän ja sukupuolen mukaan 51% 64% Psykologia (n=441) Kauppatieteellinen (n=3941) 3,3 3,3 Oikeustieteellinen (n=1248) 3,0 Mies Nainen saanut riittävästi palautetta opettajilta opettajilta saatu palaute on auttanut opinnoissa

17 21 tai alle tai enemmän Opetushenkilöstön lähestyttävyys Opetushenkilöstön lähestyttävyys - summamuuttuja sisältää seuraavat väittämät: Mikäli minulla on ollut koulutusohjelmaani koskevia kysymyksiä, olen tiennyt, kenen puoleen voin kääntyä. Suhteeni opetushenkilökuntaan on ollut hyvä Minun on ollut helppo lähestyä opetushenkilöstöä Muuttujan lukuarvo vaihtelee välillä Mitä suurempi muuttujan arvo on, sitä lähestyttävämpänä opiskelijat pitävät opetushenkilöstöä. Olisi mukavaa, jos henkilökuntaa voisi vielä jotenkin lähestyä helpommin ja matalammalla kynnyksellä. Nyt tuntuu siltä, että kaikilla on niin kauhea kiire että jos kysymys ei ole gradusta niin muut asiat ovat liian pieniä. Muutamia poikkeuksia on, kun henkilökunnan jäsen on vaikka itse lähestynyt sähköpostilla opiskelijoita ja toivottanut tervetulleeksi kaikissa asioissa. -- Keskiarvo 7,4 n = (Summamuuttujan asteikko 0 10) Opetushenkilöstön lähestyttävyys koulutusaloittain Teatteri- ja tanssiala (n=67) Eläinlääketietieteellinen (n=138) Musiikkiala (n=179) Liikuntatieteellinen (n=164) Terveystieteellinen (n=624) Hammaslääketieteellinen (n=262) Teologinen (n=476) Taideteollinen (n=166) Kasvatustieteellinen (n=3493) Maatalous-metsätieteellinen (n=520) Humanistinen (n=4096) Kuvataideala (n=312) Luonnontieteellinen (n=3348) Lääketieteellinen (n=1153) Psykologia (n=431) Teknillistieteellinen (n=5749) Yhteiskuntatieteellinen (n=2662) Kauppatieteellinen (n=3879) Farmasia (n=446) Oikeustieteellinen (n=1232) 8,1 8 7,9 7,9 7,9 7,7 7,6 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,4 7,4 7,3 7,3 7,2 7,2 7,2 6, ,5 7,3 Miehet Naiset Opetushenkilöstön lähestyttävyys iän ja sukupuolen mukaan Mies Nainen 17

18 Opiskelijan määrätietoisuus Opiskelijan ulospäinsuuntautuneisuus Opiskelumotivaatio ka. Vuorovaikutuksesta yliopistoissa Opetushenkilöstön lähestyttävyys on yhteydessä opiskelumotivaatioon. Mitä lähestyttävämpää opetushenkilöstö on, sitä motivoituneempia opiskelijat ovat. Motivoituneemmat opiskelijat saattavat olla helpommin yhteydessä henkilökuntaan ja sitä kautta kokevat henkilökunnan lähestyttävämmäksi. Opetushenkilöstön lähestyttävyys ja opiskelumotivaatio keskiarvo r = 0, Opetushenkilöstön lähestyttävyys Näin valmistuttua, ja etenkin vaihdosta palanneena en näe yliopistossani mitään kritisoitavaa. Meillä on asiat tosi hyvin ja ulkomailla vaihdossa ollessani minulla oli todella kova ikävä omaa yliopistoani ja opettajiani. Eritoten pidän siitä, että opettajien ja oppilaiden suhde on erittäin henkilökohtainen ja kaikilla on oma paikkansa ja kaikkia kuunnellaan ja kohdellaan tasa-arvoisesti. Suosittelisin omaa koulutuslinjaani erittäin lämpimästi kaikille alasta kiinnostuneille ja tulen jatkamaan opintojani kyseisessä yliopistossa. Parhaana asiana yliopistossani koen olevan opettajat. Lisäksi opetushenkilöstön lähestyttävyys korreloi opiskelijan määrätietoisuuden ja ulospäinsuuntautuneisuuden kanssa. Todennäköisesti määrätietoiset ja ulospäinsuuntautuneet opiskelijat kokevat helpommaksi lähestyä opettajia. Opetushenkilöstön lähestyttävyys on yhteydessä opiskelijan määrätietoisuuteen ja ulospäinsuuntautuneisuuteen r = 0, Opetushenkilöstön lähestyttävyys r = 0, Opetushenkilöstön lähestyttävyys 18

19 Opettajani ovat mielestäni erittäin päteviä omalla alueellaan Opettajat ovat mielestäni erittäin päteviä omalla alueellaan Vuorovaikutuksesta yliopistoissa Summamuuttujat vuorovaikutus ja palaute sekä opetushenkilöstön lähestyttävyys ovat yhteydessä siihen, miten päteviksi opettajat arvioidaan omalla alueellaan. Opiskelijat siis arvottavat myös vuorovaikutusta osana opettajien pätevyyttä. Lisäksi vuorovaikutusta kuvaavat muuttujat ovat yhteydessä myös muihin koulutuksen laatua kuvaaviin muuttujiin. Vuorovaikutuksen ja palautteen korkeaksi arvioineet arvioivat koulutuksen laatua paremmaksi kuin vuorovaikutuksen ja palautteen alhaiseksi arvioineet. Vuorovaikutus on yhteydessä arvioon opettajien pätevyydestä r = 0,43 6 r = 0, Vuorovaikutus ja palaute Opetushenkilöstön lähestyttävyys Koulutukseni vastasi sille asetettuja tavoitteita. Korkea vuorovaikutus ja palaute (n=7963) Alhainen vuorovaikutus ja palaute (n=8818) Samaa mieltä 17% Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä 53% 55% 41% 21% 4% 0% 50% 100% En pysty arvioimaan tätä väittämää. -- Ihmisten välinen vuorovaikutus ja avoimempi asenne yhdessä tekemiseen sekä uuden oppimiseen voisi ratkaista monia pienempiä ongelmia, joita opetuksessa ja opetukseen liittyvissä linjauksissa esiintyy. Henkilöstö on varmasti taitavaa omalla alallaan, mutta ilman vuorovaikutusta muiden kanssa ja taitoa opettaa ei tämä tieto siirry opiskelijoille. Lisäksi omasta suorituksesta saa harvoin palautetta. Esimerkiksi kirjoitustehtävistä olen saanut palautetta koko opiskeluaikanani kaksi tai kolme kertaa. Itsensä kehittäminen kirjoittajana on hyvin haastavaa, kun opetushenkilöstö ei anna palautetta tai kehitysehdotuksia vaan ainoastaan arvosanan. 19

20 Opiskelijoiden kommentteja vuorovaikutuksesta -- Tärkein asia kuitenkin koskee palautetta. Olen hyvin harvoin saanut yliopistossa opettajilta palautetta suoriutumisestani. Tenttejä ei saada takaisin, numero vain ilmaantuu nettiopsuun. Kuinka tiedän, mitä voisin parantaa tulevaisuudessa? Myöskään esitelmistä tai esseistä ei saa tarpeeksi palautetta - yleensä ei lainkaan. Tätä varmaan saisi jos kysyisi, mutta minusta palautetta pitäisi automaattisesti saada koulun puolelta. Miksi meidän on annettava jatkuvasti kurssi palautetta, mutta emme itse saa palautetta takaisinpäin? Eniten opinnoissani on ahdistanut ja lannistanut kontaktija luento-opetuksen vähyys. Hyvin suuri osa opinnoistani - niin menneistä kuin tulevistakin - on ollut itsenäisiä kirjatenttejä ja esseitä. Koen tällaisen opiskelumuodon hyvin kuluttavaksi, sillä tentittävää kirjallisuutta on loputon määrä: kun olen yhteen tenttiin lukenut satoja sivuja, olen saanut heti aloittaa saman urakan uudelleen. Ymmärrän, että säästösyistä on mahdotonta järjestää jokaista kurssia kontaktiopetuksena, mutta olisin kuitenkin toivonut enemmän varsinaista opetusta. Opettajien tulisi antaa palautetta suoritetuista tehtävistä ja tenteistä. En ole ikinä saanut palautetta mistään, vain numeron. Palautteen anto lisäisi henkilökunnan ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta sekä auttaisi minua opiskelussa. Kommunikaatiota yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä on parannettava! Yliopisto on minulle kasvoton instituutio, jossa olen pelkkä numero, jossa kukaan henkilökunnan jäsen ei tiedä olemassaolostani tai ole kiinnostunut oppimisestani. Opintojen ohjaukseen olisi panostettava, ja opiskelijoille osoitettava selkeästi henkilö/henkilöt, joiden puoleen kääntyä opintoja koskevissa ongelmissa. -- Lisää suoraa vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajien välille, jotta syntyisi rohkeita, itsevarmoja oman alansa asiantuntijoita jotka osaavat ja uskaltavat perustella omat luovat ratkaisunsa myös tieteen ehdoin! 20

21 21 tai alle tai enemmän Opintojen ohjauksen tarjonnan riittävyys Keskiarvo 3,2 n = (Huom. summamuuttujan asteikko 1 5) Muuttuja sisältää seuraavat väittämät Opintojen ohjauksen tarjonnan riittävyys koulutusaloittain Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun. Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opintojen etenemiseen liittyviin ongelmiin. Teatteri- ja tanssiala (n=62) Eläinlääketietieteellinen (n=97) Hammaslääketieteellinen (n=184) Teknillistieteellinen (n=4915) 3,5 3,4 3,9 3,8 3,5 3,0 Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opinnoissa suuntautumiseen. Kauppatieteellinen (n=3317) Farmasia (n=335) 3,4 3,4 Huom. Muuttuja vaihtelee välillä 1 5. Väittämien vaihtoehto En osaa arvioida tätä väittämää on sijoitettu asteikossa kohtaan 3. Mitä suurempi muuttujan arvo on, sitä riittävämmin opintojen ohjausta on arvioitu olevan tarjolla. Huom. Muuttuja ei kuvaa opintojen ohjauksen laatua, vaan saatavuutta. Miehet arvioivat ohjausta olevan paremmin tarjolla kuin naiset. Lääketieteellinen (n=801) 3,4 Musiikkiala (n=161) 3,3 Liikuntatieteellinen (n=147) 3,3 Terveystieteellinen (n=535) 3,3 Luonnontieteellinen (n=2819) 3,2 5 Psykologia (n=336) 3,2 4 Kasvatustieteellinen (n=3011) 3,1 Teologinen (n=412) 3,1 3 Kuvataideala (n=279) 3,1 2 Maatalous-metsätieteellinen Maatalous-metsätieteellinen (n=465) 3,1 Humanistinen (n=3590) 3,0 1 Yhteiskuntatieteellinen (n=2238) 2,9 Oikeustieteellinen (n=989) 2,8 Taideteollinen (n=155) 2, Miehet Mies Naiset Opintojen ohjauksen tarjonnan riittävyys iän ja sukupuolen mukaan Nainen 21

22 Opintojen ohjauksen tarjonnan riittävyys Koulutusalojen väliset erot selittävät osittain yliopistojen välisiä eroja. Yliopiston koko korreloi heikosti ohjauksen tarjonnan riittävyyden kanssa niin, että suurempien yliopistojen opiskelijat ovat hieman tyytymättömämpiä ohjauksen tarjonnan riittävyyteen. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että isoissa yliopistoissa opiskelijoiden ohjaustarpeiden kirjo voi olla suurempi kuin pienissä yliopistoissa. Summamuuttujat opetushenkilöstön lähestyttävyys (r = 0,4) sekä vuorovaikutus ja palaute (r = 0,5) korreloivat opintojen ohjauksen tarjonnan riittävyyden kanssa Avovastauksissa opiskelijat toivoivat enemmän ohjausta opintoihin. Lisäksi osa opiskelijoista toi esille, että opintoihin liittyvät käytännön asiat (esim. suoritusmerkinnät, valmistuminen) hoituivat hitaasti. Avovastauksissa tuli myös toive työelämään liittyvästä ohjauksesta erityisesti niillä aloilla, joilla tutkinto ei valmista suoraan mihinkään ammattiin. Keskiarvo 3,2 n = (Huom. summamuuttujan asteikko 1 5) Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun* % 38% 25% 14% 0% 50% 100% Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä * Osuus mielipiteensä ilmaisseista 5 % ei ole tarvinnut ohjausta ja 2 % ei osaa arvioida riittävyyttä 3,7 3,6 3,6 3,6 3,4 3,4 Olen sitä mieltä, että yliopistossamme on tarjolla tukea ja neuvontaa, mutta niitä ei ehkä markkinoida opiskelijoille tarpeeksi hyvin. Jos itse jaksaa selvittää asioita ja kysellä eri henkilöiltä, asiat etenevät yleensä ihan hyvin, mutta jos ei itse ole aktiivinen, voi helposti tuntua, että opintoihin ei ole tarjolla juuri minkäänlaista tukea. Toivoisinkin ehkä vielä nykyistä selkeämpää tiedotusta siitä, kuka henkilö mistäkin asiasta vastaa, ja kenelle mistäkin ongelmasta voi mennä juttelemaan. -- Opintojen ohjauksen tarjonnan riittävyys yliopistoittain 3,3 3,3 3,3 3,2 3,1 2,9 2,9 2,9 TTY SHH LTY VY TaiY ÅA OY ISY JYU AYO TY TaY HY LY 22

23 Opiskelijoiden kommentteja ohjauksesta Palautteesta sen verran, että olen äärimmäisen tyytyväinen kandiohjaajaani, joka oli korvaamaton. Muuten henkilökunnan kohdalla toivoisin, että heitä olisi helpompi lähestyä. Lähes kaiken opintoneuvonnan ja tuen olen saanut opiskelukavereilta enkä henkilökunnalta. Opintojenohjaukseen pitäisi panostaa yliopistossani paljon enemmän. Pakolliset opinto-ohjaukset kerran vuodessa olisivat hyvät, koska silloin opiskelijaa kannustettaisiin miettimään tarkemmin opintojensa suuntaa ja toiveita. Itse olisin tällaista ohjausta tarvinnut, ja samalla kaikki opinto-ohjaajat tuntuivat vaikeasti lähestyttäviltä. Mielestäni opinto-ohjaukseen ja työelämään tutustuttamiseen pitäisi lisätä resursseja. Mikäli opiskelijat tapaisivat opinto-ohjaajan esimerkiksi puolen vuoden välein, suunnitellakseen seuraavan puolivuotisen opinnot, sujuisi valmistuminen rivakammin. Itse olen kamppaillut sen kanssa että käytännöt muuttuvat nopeasti ja juuri kun on oppinut jonkun tavan hoitaa asioita, se muuttuu ja apua ja ohjausta on vaikeaa saada. Liian paljon on yksilön oman motivaation ja taitojen varassa, kun on olemassa kynnys avun hakemiseen. -- " Opintojeni aikana olisin toivonut ohjaajiltani enemmän kurinpitoa opintojen edistymisen seurannassa. Helposti sivuraiteille poikkeavana henkilönä minua olisi auttanut huomattavasti aktiivisempi valvonta ja tiettyjen opintosisältöjen suorittamisen vaatiminen. -- Vaikka opiskelusta vastuu kuuluu opiskelijalle, en olisi pannut pahakseni, jos ohjaajat olisivat välillä asettaneet selkeitä tavoitteita, jotka olisivat helpottaneet priorisointiongelmaani. Opinto-ohjaus oli oppiaineessani erinomaista, kunnes keväällä 2016 koulutusleikkaukset iskivät. Sen jälkeen opinto-ohjaus on ollut ala-arvoista, koska vastuualueita ei ole jaettu selkeästi eikä kukaan ole tiennyt, kenen puoleen ongelmatilanteissa pitäisi kääntyä. Tämä mm. viivästytti valmistumistani kahdella kuukaudella. Ilman amanuenssimme (henkilön nimi) tukea tuskin oltaisi tässä. Koin, että hän todella huolehti meistä opiskelijoista ja vaikutti merkittävästi siihen, että koin saavani tukea aina, kun sitä tarvitsin. On hyvä, että opiskelijoilla on tällaisia henkilöitä tukijoukkoina. 23

24 21 tai alle tai enemmän Yliopistoon samaistuminen Keskiarvo 7,3 n = (Summamuuttujan asteikko 0 10) Summamuuttuja sisältää seuraavat väittämät: Yliopistoon samaistuminen koulutusaloittain Olen samaistunut omaan yliopistooni. Olen opiskellut mielelläni omassa yliopistossani. Olen valmis suosittelemaan yliopistoani muille. Suhteeni yliopistoon on ollut mielestäni läheinen. Odotukseni tässä yliopistossa suorittamiani opintoja kohtaan ovat täyttyneet Muuttujan lukuarvo vaihtelee välillä Mitä suurempi muuttujan arvo on, sitä samaistuneempia opiskelijat ovat yliopistoonsa. Yliopistoon samaistuminen muuttujassa tiivistyy yleinen tyytyväisyys opintoihin omassa yliopistossa. Muuttuja korreloi esimerkiksi opetushenkilöstön lähestyttävyyden sekä vuorovaikutus ja palaute -muuttujan kanssa. Lisäksi muuttuja on yhteydessä tyytyväisyyteen opintojen laadussa. Liikuntatieteellinen (n=163) Teatteri- ja tanssiala (n=64) Psykologia (n=429) Terveystieteellinen (n=609) Kasvatustieteellinen (n=3454) Teologinen (n=464) Farmasia (n=444) Lääketieteellinen (n=1133) Hammaslääketieteellinen (n=260) Musiikkiala (n=177) Maatalous-metsätieteellinen (n=517) Humanistinen (n=4068) Eläinlääketietieteellinen (n=132) Yhteiskuntatieteellinen (n=2639) Luonnontieteellinen (n=3318) Kauppatieteellinen (n=3862) Teknillistieteellinen (n=5721) 8,1 8,0 7,6 7,5 7,5 7,5 7,5 7,4 7,4 7,3 7,3 7,3 7,3 7,2 7,2 7,2 7, ,2 7,3 6,2 Miehet Naiset Yliopistoon samaistuminen iän ja sukupuolen mukaan 90% todennäköisesti suosittelisi yliopistoaan muille Oikeustieteellinen (n=1223) Taideteollinen (n=163) Kuvataideala (n=309) 6,9 6,9 6, Mies Nainen 24

25 Opiskelijoiden hyvinvointi

26 21 tai alle tai enemmän Hyvinvointi Hyvinvointi-summamuuttuja sisältää seuraavat väittämät: Olen kärsinyt usein päänsärystä opintojeni aikana. Olen tuntenut itseni usein melko surulliseksi tai tyytymättömäksi. Olen tuntenut itseni usein uupuneeksi opintojeni aikana. Olen kärsinyt opiskelun aikana usein vatsakivuista. Minulla on ollut opiskelun aikana usein unihäiriöitä. Käytännössä hyvinvointimuuttuja kuvaa erilaisten uupumus- ja stressioireiden yleisyyttä opiskelijoilla. Muuttuja vaihtelee välillä Huom. väittämät on käännetty niin, että muuttujan korkea arvo tarkoittaa korkeaa hyvinvointia. Naiset voivat miehiä huonommin, mutta ero näkyy lähinnä alle 35-vuotiaissa. Keskiarvo 6,6 n = (Summamuuttujan asteikko 0 10) Hyvinvointi koulutusalan ja sukupuolen mukaan Liikuntatieteellinen (n=171) 7,2 7,8 Terveystieteellinen (n=652) 6,9 7,5 Kauppatieteellinen (n=4096) 6,2 7,4 Teknillistieteellinen (n=6021) 5,8 7,2 Kasvatustieteellinen (n=3642) 6,6 7,5 Yhteiskuntatieteellinen (n=2769) 6,5 7,2 Keskiarvo (n=29713) 6,2 7,2 Maatalous-metsätieteellinen Maatalous-metsätieteellinen (n=546) 6,2 7,2 Lääketieteellinen (n=1199) 6,0 7,3 Farmasia (n=477) 6,4 7,1 Oikeustieteellinen (n=1292) 6,1 7,4 10 Luonnontieteellinen (n=3469) 6,0 7,0 8 Teologinen (n=499) 6,1 7,1 Psykologia (n=451) 6,3 7,2 6 Musiikkiala (n=183) 5,8 6,8 4 Humanistinen (n=4261) 5,9 6,9 2 Eläinlääketietieteellinen (n=144) 5,8 7,3 0 Teatteri- ja tanssiala (n=74) 5,7 6,2 Taideteollinen (n=176) 5,7 6,7 Hammaslääketieteellinen (n=274) 5,0 6,7 Kuvataideala (n=339) 5,2 6, Nainen Mies 7,2 Miehet Mies 6,2 Naiset Hyvinvointi iän ja sukupuolen mukaan Nainen 26

27 Hyvinvointi Naisten ja miesten välillä on suuri ero koetussa hyvinvoinnissa. Miesten kohdalla jakauma on vinoutunut oikealle tätä saattaa selittää se, että väittämät eivät välttämättä täysin tavoita miesten kokemaa stressiä ja uupumusta. Jotta voidaan tarkastella hyvinvointia ilmiönä, ilman sukupuolten välistä eroa, vastaajat on jaettu kolmeen hyvinvointiryhmään sukupuolittain huonoiten voiva neljännes, keskitaso 50 % ja parhaiten voiva neljännes. Esimerkiksi huonoiten voivien ryhmässä on tällöin noin 25 % huonoiten voivista miehistä 25 % huonoiten voivista naisista 25 % huonoiten voivia niistä, joista ei ole sukupuolitietoa Jaottelun tarkoituksena on saada selville esimerkiksi koulutusalat, joilla sekä naiset että miehet voivat hyvin tai huonosti. Hyvinvointi-muuttuja jaettuna hyvinvointiryhmiin sukupuolen mukaan Hyvinvointisummamuuttujan jakauma sukupuolittain* Naiset Miehet Sukupuolitieto puuttuu Huonoiten voiva neljännes (26,5 %) Keskiryhmä (49,3 %) Parhaiten voiva neljännes (24,1 %) Ka. 3,9 Ka. 6,9 Ka. 8, *Väreillä merkitty, mihin hyvinvointiryhmään vastaajat on jaettu

28 Hyvinvointi Koulutusalojen välisille eroille hyvinvoinnissa ei ole yhtä ainoaa selitystä, vaan hyvinvointi koostuu monista eri alueista. Joissakin tapauksissa (esim. hammaslääketiede) opintojen raskaus näyttäisi selittävän opiskelijoiden uupumusta. Osalla opiskelijoista uupumusta saattaa aiheuttaa myös korkeat vaatimukset itseä kohtaan. Avovastauksissa osa opiskelijoista myös korosti, että terveysongelmat eivät johdu opinnoista, vaan yksityiselämään liittyvistä asioista. 33% 27% lukujärjestys on ollut liian täynnä (luvun vaihtelu koulutusaloittain %) yksityiselämä haittaa opintoja (luvun vaihtelu koulutusaloittain %) Hyvinvointiryhmät koulutusaloittain, järjestetty keskiarvon mukaan Liikuntatieteellinen (n=162) Terveystieteellinen (n=623) Kasvatustieteellinen (n=3488) Yhteiskuntatieteellinen (n=2653) Farmasia (n=449) Kauppatieteellinen (n=3884) Psykologia (n=431) Oikeustieteellinen (n=1231) Maatalous-metsätieteellinen (n=522) Keskiarvo (n=29713) Lääketieteellinen (n=1152) Teknillistieteellinen (n=5733) Teologinen (n=475) Luonnontieteellinen (n=3343) Humanistinen (n=4088) Eläinlääketietieteellinen (n=138) Taideteollinen (n=166) Musiikkiala (n=179) Teatteri- ja tanssiala (n=65) Kuvataideala (n=308) Hammaslääketieteellinen (n=260) 14% 18% 20% 24% 23% 24% 25% 26% 25% 27% 28% 27% 29% 29% 31% 30% 30% 37% 37% 42% 45% 49% 47% 50% 47% 50% 49% 49% 48% 52% 49% 49% 51% 49% 49% 49% 50% 45% 60% 51% 46% 44% 37% 35% 30% 28% 27% 27% 26% 26% 23% 24% 23% 22% 22% 22% 20% 20% 18% 11% 12% 12% 12% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Huonoiten voivat Keskiryhmä Parhaiten voivat 28

29 Hyvinvointi Hyvinvointiryhmät yliopistoittain, järjestetty keskiarvon mukaan Koulutusalojen väliset erot hyvinvoinnissa todennäköisesti selittävät yliopistojen välisiä eroja. VY (n=885) LTY (n=853) 22% 22% 48% 50% 30% 27% Avovastauksissa tuli esille toive välittämisestä. Osa opiskelijoista kokee, että yliopistolla ei olla kiinnostuneita heidän voinnistaan tai opintojen edistymisestä. Lisätietoa aiheesta tarjoaisikin selvitys opintonsa keskeyttäneistä. LY (n=932) ISY (n=2817) JY (n=2458) TaY (n=2548) ÅA (n=1240) SHH (n=557) 25% 26% 26% 25% 24% 26% 48% 48% 48% 50% 51% 49% 28% 26% 26% 25% 25% 25% Avovastauksissa tuotiin myös esille toive terveistä opiskelutiloista (sisäilmaongelmat) ja riittävistä hiljaisista opiskelutiloista. Muutama opiskelija toi esille kiusaamista, häirintää tai muunlaista epäasiallista kohtelua. OY (n=3594) Keskiarvo (n=29713) TY (n=3424) HY (n=5033) TTY (n=1892) AYO (n=3196) 26% 27% 28% 28% 27% 30% 51% 49% 47% 49% 51% 51% 24% 24% 25% 23% 22% 20% TaiY (n=284) 33% 57% 11% 91% Opiskelijoista voi hyvin yliopistossaan 0% 20% 40% 60% 80% 100% Huonoiten voivat Keskiryhmä Parhaiten voivat Opiskelu välillä liiankin itsenäistä. Jos joku putoaa joukosta ei kukaan kysele perään. Koko ajan on oman onnensa nojassa

30 Hyvinvointi, taloudellinen tilanne ja työssäkäynti Taloudellinen tilanne hyvinvointiryhmittäin Parhaiten voivat (n=7171) 55% 42% 2% 1% Taloudellinen tilanne on yhteydessä hyvinvointiin. Huonoiten voivilla on enemmän taloudellisia vaikeuksia kuin muilla. Keskiryhmä (n=14651) Huonoiten voivat (n=7877) 30% 44% 57% 51% 3% 2% 8% 5% Verrattuna parhaiten voiviin, huonoiten voivat rahoittavat opintojaan hieman enemmän opintolainalla (64 % vs. 52 %) ja vanhempien tai perheen tuella (70 % vs. 62 %). Erot työssäkäynnissä hyvinvointiryhmien välillä ovat pieniä. Paljon töitä tekevien luokassa on laskettuna yhteen ne, jotka tekevät 8-16 tuntia töitä sekä ne, jotka tekevät yli 16 tuntia töitä viikossa. Parhaiten voivien joukossa on hieman muita ryhmiä enemmän (noin 5 prosenttiyksikköä) niitä, jotka tekevät yli 19 tuntia töitä viikossa. 0% 50% 100% Minulla ei ole taloudellisia huolia. Budjettini on melko tiukka. Minulla on isoja taloudellisia ongelmia. Olen pelännyt joutuvani keskeyttämään opintoni taloudellisista syistä. Työssäkäynti hyvinvointiryhmittäin Ei käy töissä Parhaiten voivat (n=5565) 37% 21% 8% 7% 15% 12% 20,4 % Keskiryhmä (n=11225) 33% 23% 8% 8% 16% 14% 20,9 % Kaikkein eniten opiskeluun keskittymistä häiritsee stressi toimeentulosta. Huonoiten voivat (n=5838) 33% 25% 8% 7% 15% 13% 23,3 % 0% 50% 100% Paljon oma ala Paljon Vähänmuu oma ala ala Vähän Vain oma kesäisin ala oma ala Paljon Vähän muu ala Vain Vähän kesäsin muu oma ala ala Vain Vain kesäsin kesäisin muu muu ala ala Vähän töitä tekevät = alle 8 h töitä viikossa Paljon töitä tekevät = 8-16 h töitä viikossa & yli 16 h töitä viikossa 30

31 Opiskelumotivaationi on ollut erinomainen -väittmää Hyvinvointi ja opiskelu Hyvinvointi on yhteydessä opiskelumotivaatioon. Mitä paremmin opiskelija voi, sitä parempi opiskelumotivaatio. Lisäksi hyvinvointi on yhteydessä opiskeluvaikeuksiin. Huonosti voivilla on muita enemmän keskittymisvaikeuksia ja he ovat useammin harkinneet opintojen keskeyttämistä. Hyvinvointi ja Opiskelumotivaationi on ollut erinomainen -väittämä r = 0, Hyvinvointi Hyvinvointi on yhteydessä myös seuraaviin opiskelumotivaatiota kuvaaviin väittämiin Olen seurannut tarkkaavaisesti luentoja ja seminaareja Olen valmistautunut tentteihin huolellisesti Väittämän Odotan itseltäni paljon mitä tulee opintoihin kohdalla ei ole vastaavia eroja hyvinvointiryhmien välillä. Hyvinvointi on yhteydessä myös arvioihin koulutuksen laadusta. Huonommin voivat opiskelijat arvioivat opintojaan negatiivisemmin kuin paremmin voivat. Myös avovastauksissa tuli esiin, että osalla opiskelijoista oma huono vointi vaikuttaa kokemuksiin opinnoista. Siinä missä opinnot usein ulottuvat vapaa-ajalle, myös oma yksityiselämä ja ongelmat hyvinvoinnissa heijastuvat opintoihin. Tällöin opintoja voi olla vaikea arvioida omana kokonaisuutenaan. Koulutukseni vastasi sille asetettuja tavoitteita* Parhaiten voivat (n=7165) Keskiryhmä (n=14649) Huonoiten voivat (n=7872) Samaa mieltä Osittain eri mieltä 23% 32% 43% En pysty arvioimaan tätä väittämää. 54% 53% 47% 16% 7% 1% 11% 2% 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Osittain samaa mieltä Eri mieltä *Vastaavia eroja hyvinvointiryhmien välillä on myös muissa koulutuksen laatua mittaavissa väittämissä. 31

32 Opintojen ohjauksen tarjonnan riittävyys Hyvinvointi ja opintojen ohjaus Hyvinvointi on yhteydessä siihen koetaanko ohjausta olevan riittävästi tarjolla. Mitä paremmin opiskelija voi, sitä riittävämmäksi hän kokee opintojen ohjauspalveluiden tarjonnan. YTHS:n palvelut saivat avovastauksissa enimmäkseen kiitosta, mutta palvelujen saatavuutta ja hoitoon pääsyä eri kampuksilla toivottiin yhdenmukaisemmaksi. Huonommin voivat myös ovat vastanneet tarvinneensa ohjausta enemmän (ohjausta koskevissa väittämissä En ole tarvinnut ohjausta tässä asiassa vaihtoehdon osuus pienempi) Pääasiassa ohjausta kuitenkin on hyvin tarjolla ja opiskelijat ovat yleensä löytäneet tarvitsemaansa tietoa ja tukea. Hyvinvointi ja opintojen ohjauksen tarjonnan riittävyys Hyvinvointi Parhaiten voivat r = 0,26 Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta terveyteen liittyvissä ongelmissa (osuus mielipiteensä ilmaisseista) 46% 41% Apua mielenterveysongelmiin (masennus yms.) saisi mainostaa enemmän. Varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Oma pitkittynyt opiskeluni olisi voitu välttää, jos olisin saanut apua aikaisemmin. Esim. Opintopsykologeista en saanut tietää, kuin vasta 3. vuonna. Välillä tuntuu, että näitä palveluita yritetään piilottaa. 9% 4% Ei osaa arvioida Ei ole tarvinnut ohjausta 18 % 32 % 71% huonoiten voivista on ongelma-tilanteissa löytänyt henkilön, jolta kysyä neuvoa* Keskiryhmä Huonoiten voivat 22% 34% 41% 46% 21% 14% 16% 6% 15 % 24 % 11 % 15 % *Kaikista vastaajista vastaava prosenttiosuus on 80 % 0% 50% 100% Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä 32

33 Opiskelijoiden kommentteja hyvinvoinnista Pitäkää huolta varsinkin niistä opiskelijoista, joita ei näyt luennoilla ja joiden opinnot viivästyvät. Kyse voi olla vakavasta masennuksesta, ahdistuksesta tai stressistä. Tarjotkaa heille apua. Sairastuin opintojeni aikana masennukseen. Se ei ole yliopiston eikä yksikköni opetushenkilökunnan vika, mutta ainakaan minun opinnoissani ympärillä oleva organisaatio ei tue opiskelijan hyvinvointia. Iso osa opetuksesta on massaluentoja ja kirjatenttejä, jolloin opiskelu on melko yksinäistä ja muihin opiskelijoihin ei saa kontaktia, jos ei ole kovin ulospäin suuntautunut Opiskelujen aikana koin raskaimmaksi 2. vuoden, ja erityisesti sen syyslukukauden. Muistan, kun puhuimme opiskelijatovereiden kanssa siitä, että opintorakennetta täytyisi muuttaa. Pahinta oli katsoa, kun opiskelutoverit laihtuivat, iho kävi huonokuntoiseksi ja näyttöä piti tuijottaa yömyöhään, niin ettei ajatus enää kulkenut. Vähintään kaksi kuukautta ennen joululomaa, muuta ei ehtinyt kuin käydä koulua. Kunnollinen uni, ruoka ja liikunta jäi. Aika oli epäinhimillistä. Siinä vaiheessa tavoitetaso tuntui liian korkealta. -- Akateeminen vapaus saattaa johtaa yksinäisyyteen ja motivaation heikkenemiseen, koska introvertti herkästi jättää osallistumatta opetustilaisuuksiin ja tapahtumiin. Toivoisin yliopistolta aktiivisempaa otetta opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen, koska nyt opiskelijan täytyy hakea itse aktiivisesti apua. Esimerkiksi työpaikoilla työyhteisö on tiiviimpi tarjoten vertaistukiverkon. Uupumuksen, epäitsevarmuuden ja tulevaisuudennäkymien häilyvyyden syyt tulevat kaukaa yliopiston ulkopuolelta - jos ja kun ilmoitin kyselyssä poteneeni sellaisia, sitä ei missään nimessä tule tulkita risuiksi yliopistoa kohtaan. Olen erittäin tyytyväinen saamaani opetukseen ja niihin kokemuksiin, joita olen kahdessa vuodessa yliopistolla saanut. Valitsemani ala on työllistymisen kannalta hankala, hallituksen epäsuosiossa ja ns. ajan henkeen sopimaton, enkä syytä siitä yliopistoani tai tiedekuntaani saati opettajiani

34 Tärkeimpiä huomioita

35 Opiskelijoiden hyvinvointi koostuu useista osa-alueista Opiskelijoiden hyvinvointi vaihtelee koulutusaloittain sekä sukupuolen ja iän mukaan. Osalla koulutusaloista opintojen raskaus selittää huonoa vointia. Myös taloudellinen tilanne, yksityiselämään liittyvät asiat sekä korkeat odotukset itseä kohtaan todennäköisesti selittävät hyvinvointieroja. Hyvinvointi on yhteydessä myös siihen, millaisena opinnot nähdään. Huonommin voivat arvioivat opintoja muita kriittisemmin. Lisäksi hyvinvointi on yhteydessä opintojen ohjauksen tarjonnan riittävyyteen. Mitä paremmin opiskelija voi sitä riittävämmin hän kokee ohjausta olleen tarjolla. Avovastauksissa erityisesti YTHS:n ja opintopsykologien palvelut saivat kiitosta, mutta palvelujen saatavuutta toivottiin yhdenmukaisemmaksi. Toiveena enemmän ohjausta opintoihin Vain 62 % Kandipalautteen vastaajista arvioi tarjolla olleen riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun. Osa opiskelijoista kokee jäävänsä yksin opintojen kanssa ja kaipaisi apua esimerkiksi tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. Lisäksi opintojen suunnittelussa koettiin hankaluuksia varsinkin, jos opintojen rakenteissa on tapahtunut muutoksia opintojen aloittamisen jälkeen. Ohjausta olisi kaivattu enemmän myös sellaisissa tapauksissa, joissa opiskelijalla on aiemmin suoritettuja opintoja tai hän haluaisi muutoin edetä opinnoissa tavoiteaikataulua nopeammin. Avovastausten perusteella opiskelijat tuntuvat kaipaavan yliopistoilta myös enemmän välittämistä ja huolenpitoa että joku tuntisi nimeltä ja olisi kiinnostunut mitä kuuluu. 35

36 Opiskelijat arvioivat vuorovaikutusta osana opettajien pätevyyttä Vuorovaikutus yliopistoyhteisössä näyttäytyy Kandipalautteessa opiskelijoille tärkeänä asiana. Opiskelijat esimerkiksi arvioivat vuorovaikutusta ja palautetta sekä opetushenkilöstön lähestyttävyyttä osana opettajien pätevyyttä. Mitä parempi vuorovaikutuksen ja lähestyttävyyden taso, sitä pätevämmiksi opiskelijat arvioivat opettajan. Myös avovastauksissa opiskelijat toivat esille, että monet opettajista varmasti ovat päteviä alallaan, mutta se ei välity opetuksessa. Osa opiskelijoista kokee, että opinnoissa on liian vähän kontaktia opiskelukavereihin tai henkilökuntaan. Asiaan voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi opetusmuotojen, kuten ryhmämuotoisen opiskelun, sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteisten tilojen avulla. Opinnoista toivotaan enemmän palautetta Opiskelijat kokevat, että on vaikea kehittyä ilman palautetta. Kandipalautteeseen vastanneista opiskelijoista vain puolet kokee saaneensa riittävästi palautetta. Opinnoista toivotaan erityisesti enemmän henkilökohtaista sanallista palautetta. Usein ainoa saatava palaute on numero opintorekisterissä. Avovastauksissa opiskelijat toivat esille myös puutteita kandidaatintutkielmasta tai opinnäytteestä saadussa palautteessa ja ohjauksessa. Lisäksi opiskelijat toivovat korjaavan palautteen rinnalla myös kannustavaa palautetta. 36

37 Valtaosa opiskelijoista viihtyy yliopistossaan Opiskelijoista 90 prosenttia olisi todennäköisesti valmiita suosittelemaan yliopistoaan muille. Pääasiassa opiskelijat viihtyvät opinnoissaan ja yliopistoaika koetaan merkityksellisenä elämänvaiheena, mutta opiskelijoiden palautteen perusteella yliopisto-opinnoissa riittää myös kehitettävää. Tyytyväisyys opintoihin ja opintojen sujuvuus rakentuvat monista osa-alueista, kuten opetuksen laadusta, palautteen saamisesta sekä vuorovaikutuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi opiskelijan hyvinvointi, määrätietoisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus ovat yhteydessä siihen, millaisina opinnot koetaan. Kiinnittämällä muun muassa näihin asioihin huomiota voitaisiin parantaa oppimista ja edistää opintojen etenemistä. Palautetta toivotaan hyödynnettävän Kandipalautteen avovastauksissa oltiin tyytyväisiä siihen että opiskelijoiden ääntä kuunnellaan ja toivottiin, että palautetietoa oikeasti hyödynnetään. Opiskelijat toivovat myös, että palautetta omista opinnoista kerättäisiin säännöllisesti ja se otettaisiin huomioon. Toisaalta kurssipalautteen pakollisuutta pidettiin huonona asiana. Kandipalautteen osalta toivottiin, että vastauksia voisi kohdentaa omaan oppiaineeseen tai sivuaineisiin, sillä kokemus opinnoista vaihtelee eri oppiaineissa. Kandipalaute on valtakunnallisesti kattava kysely hyvällä vastausprosentilla. Olisi tärkeää, että yliopistot panostaisivat riittävästi palautteen hyödyntämiseen koulutuksen kehittämisessä. 37

38 Lähteet Aineistot: Suomen yliopistot UNIFI ry & CHE Consult GmbH: Kandipalaute 2014 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 ( ). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. Kandipalaute 2015 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 ( ). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. Kandipalaute 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 0.1 ( ). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. Kandipalaute-yhteenvetoa koskevaa projektia ovat ohjanneet: Juha Sainio, Turun yliopisto Marko Niemi, Unifi ry Olli Silvén, Oulun yliopisto 38