METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS S/ 1994 GPS-PAIKANNUS METSÄOLOSUHTEISSA. Jarmo Hämäläinen. Tapio Räsänen
|
|
- Anni-Kristiina Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄTEHO S/ 1994 GPS-PAIKANNUS METSÄOLOSUHTEISSA Jarmo Hämäläinen Tapio Räsänen Tutkimul?.sessa selvitettiin satelliitteihin perustuvan paikannusjärjestelmän käyttömahdollisuuksia metsätalouden tarpeita silmällä pitäen. Paikannussignaalien vastaanotto kävi varsin hyvin päinsä myös metsäolosuhteissa, runsaspuustoisissakin metsissä. GPS-paikannusta voidaan käyttää esimerkiksi erilaisten käsittelykuvioiden rajauksessa, pinta-alojen mittauksessa, pistemäisessä sijainnin määrityksessä esim. koealojen mittauksen yhteydessä sekä suunnistuksessa. GPS:n tarkoituksenmukainen soveltaminen edellyttää yleensä paikkatietojärjestelmää, jossa sijaintitietoa voidaan jatkokäsitellä ja hyödyntää muiden ominaisuustietoj en kanssa. Jotta sijaintitieto saataisiin riittävällä tarkkuudella, on yleensä tarpeen käyttää tukiasemaan perustuvaa differentiaalipaikannusta. Maastokäyttöön soveltuvat paikannusvastaanottimet ovat vielä varsin kalliita, hinnaltaan kymmeniä tuhansia markkoj a. Erillistä vastaanotinta olennaisesti halvempia paikannuskortteja on kuitenkin jo saatavissa. Kortit voidaan liittää mm. maastotiedon keruussa ja analysoinnissa käytettäviin käsitietokoneisiin. ~ METSÄTEOLLISUUS
2 JOHDANTO Global Positioning System (GPS) on Yhdysvaltain puolustusministeriön rakentama ja ylläpitämä paikannusjärjestelmä, jonka avulla voidaan periaatteessa määrittää minkä tahansa pisteen sijainti maapallolla. Järjestelmä perustuu satelliittien lähettämiin paikannussignaaleihin, joiden vastaanotto ja sijainnin laskenta tapahtuvat ns. paikannuslaitteiden avulla. 2-ulotteinen paikannus edellyttää samanaikaista yhteyttä vähintään kolmeen satelliittiin ja -ulotteinen paikannus, joka käsittää myös korkeuslukeman määrityksen, vähintään ~eljään satelliittiin. Järjestelmän tarkkuuden ilmoitetaan olevan yksittäisvastaanotinta käytettäessä 20-0 mja tunnetussa pisteessä olevaa tukiasemaa (ns. differentiaalipaikannus) käytettäessä 1-5 m. Maanmittaustarkoituksiin rakennetuilla huippulaitteilla päästään jopa muutamien senttimetrien tarkkuuksiin. USA:n puolustusministeriö on katsonut aiheelliseksi rajoittaa strategisista syistä järjestelmän käyttöä huonontamalla järjestelmän tark_kuutta ns. häirintäkoodin avulla. Se aiheuttaa yksittäisvastaanotinta käytettäessä noin 100 m :n sijaintivirheen, mutta ei vaikuta differentiaalipaikannuksen tarkkuuteen. Järjestelmän käyttö on ainakin toistaiseksi maksutonta, ja sen soveltaminen eri tarkoituksiin on laajenemassa kovaa vauhtia. Metsätehossa selvitettiin ensimmäisen kerran GPS-järjestelmän soveltamismahdollisuuksia metsätalouden tarpeisiin syksyllä Tuolloinjärjestelmän rakentaminen oli vielä puolitiessä, ja paikannusta voitiin tehdä vain muutaman tunnin ajan vuorokaudessa. Yhteyden saanti metsäolosuhteissa oli sangen epävarmaa (Metsätehon katsaus 20/ 1990). Tutkimusta jatkettiin vuosina 1992 ja 199. Syksyllä 1992 paikannusjärjestelmään kuuluvasta 24 satelliitista 19 oli lähetetty radalleen, ja syksyllä 199 järjestelmä oli kokonaan valmis. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää GPS-paikannuksen soveltamismahdollisuuksia metsäolosuhteissa. Tutkimuksen pääkysymykset olivat: - miten GPS-paikannus onnistuu metsäolosuhteissa - miten GPS-vastaanottimen kanavien määrä vaikuttaa yhteyden saantiin - mikä on GPS:n paikannustarkkuus ilman tukiasemaa ja tukiaseman kanssa toimittaessa. Maastokokeilut toteutettiin seuraavanlaisilla kohteilla: 2 aukeaa uudistusalaa taimikkoa 1 nuori kasvatusmetsikkö 4 varttunutta kasvatusmetsikköä uudistuskypsää metsikköä 2 siemenpuualaa. Kohteilta mitattiin koealoja, joilta määritettiin paikannuksen onnistuminen ja laatu, puustotunnukset sekä osalta kohteista myös kasvupaikkatunnukset. Lisäksi kokeiltiin erilaisten käsittelyalueiden rajausta ja pinta-alan mittausta GPS:n avulla. Liikkuvan ajoneuvon paikannusta kokeiltiin tiejaksolla, johon kuului kapeaa metsäautotietä ja maantietä. Paikannustarkkuutta kokeiltiin maanmittaushallituksen Lopella sijaitsevalla kiintopisteellä. Kiintopisteeltä mitattiin peräkkäisiä paikannushavaintoja muutaman minuutin jaksoissa. Tutkimuksessa käytettiin Trimble N avigationin valmistamia paikannuslaitteita. Maastokäytössä olivat - ja -kanavaiset Pathfinder-vastaanottimet (syksyllä 199 vain -kanavainen laite) ja r eferenssiasemana Pathfinder Community Base Station -laitteisto. Vastaanottimen kanavien määrä vaikuttaa siihen, kuinka moneen satelliittiin voidaan pitää samanaikaisesti yhteyttä. Monikanavaisten laitteiden on arveltu tuovan etua nimenomaan peitteisissä olosuhteissa, koska vastaanotin voi paremmin pitää yhteyttä paikannuksen kannalta edullisimpiin satelliitteihin. Kokeilussa käytettyjen vastaanottimien nykyiset hinnat ovat ohjelmistoineen ja tarvittavine varusteineen noin mk. Tulosten laskennassa käytettiin Pathfinder-ohjelmistoa. Geostar Oy lainasi kokeilua varten muut laitteet ja ohjelmistot paitsi -kanavaisen vastaanottimen, joka saatiin lainaksi Metsäntutkimuslaitokselta. Geostar Oy keräsi differentiaalipaikannuksen edellyttämän referenssiaineiston ja teki tarvittavat korjauslaskelmat. Vuoden 1992 aineisto kerättiin lokakuussa. Aineiston keruuaikana satelliitteja oli käytettävissä 5-8 kpl vuorokauden ajan mukaan, eli kokeiluedellytykset olivat siltä osin varsin hyvät. TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Vuoden 199 aineisto kerättiin syyskuun lopussa. Kokeilun aikana satelliitteja oli käytettävissä 5-9 kpl (kuva 1). Paikannusta kokeiltiin yhteensä 18 erilaisella maastokohteella. Aineisto kerättiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n mailta Karkkilan seudulta. Paikannustarkkuutta huonontava häirintäsignaali oli molempien kokeilujen aikana päällä. 2
3 Satelliittien lukumäärä :00 7:00 11:00 1:00 15:00 17:00 19:00 Aika Kuva 1. Paikannukseen käytettävissä olevien satelliittien lukumäärä vuorokaudenajan mukaan TULOKSET Paikannuksen onnistuminen ja laatu Esimerkkikohteet kuljettiin rajoja myöten ympäri vastaanottimet säädettyinä siten, että ne rekisteröivät sijainnin automaattisesti kolmen sekunnin välein. Ain~istoista laskettiin, kuinka suurella osalla kiertoajasta saatiin yhteys paikannussatelliitteihin. Yhteyden laatu luokiteltiin sen mukaan mahdollistiko se - vai 2-ulotteisen paikannuksen. Vuoden 1992 esimerkkikohteina paikannus onnistui yleensä yli 90 %:lla paikannusajastaja pääosa niistä oli -ulotteisia paikannuksia. Paikannus onnistui -kanavaisella laitteella jotakuinkin yhtä hyvin kuin -kanavaisellakin. -kanavainen vastaanotin mahdollisti kuitenkin jonkin verran paremmin -ulotteisen paikannuksen kuin -kanavainen laite (kuva 2). Käsittelyalueen rajojen kuvaaminen onnistui molemmilla laitteilla yleensä varsin hyvin (kuva ). % 100 TT--~==~----,--, r--, ,--, ulotteinen -ulotteinen Aukea Taimikko 0.m Taimikko 5m Kasvatusmetsä Uudistuskypsä metsä Kuva 2. Onnistuneiden paikannusten osuus ja paikannuksen laatu esimerkkikohteiden rajauksessa vuonna 1992, - ja -kanavaiset vastaanottimet
4 + -kanavainen -kanavainen Kuva. Päätehakkuuleimikon rajat GPS:IIä määritettynä Kuva 5. Varttuneen kasvatusmetsäkuvion rajat GPS:IIä määritettynä Vuonna 199 onnistuneiden paikannusten osuus oli lähes 100 %. Kolmiulotteisen paikannuksen osuus vaihteli kuitenkin melkoisesti kohteittain (kuva 4). Puustoltaan erittäin tiheän, varttuneen kasvatusmetsikön rajauksessa oli eniten yhteyskatkoja, ja rajojen kulku j äi osin epäselväksi (kuva 5). tiin. Paikannus onnistui varsin luotettavasti hyvinkin runsaspuustoisissa kohdissa, joskin -ulotteisen paikannuksen onnistumistodennäköisyys väheni lievästi puuston määrän lisääntyessä (kuva ). Paikannustarkkuus Puuston vaikutus Koealoilta mitattujen puustotietojen pohjalta tarkasteltiin puuston m äärän vaikutusta paikannuksen onnistumiseen. Puuston tilavuus j a r nkoluku eivät vaikuttaneet selvästi yhteyden saan- Pistemäisen paikanmäärityksen tarkkuutta kokeiltiin vuonna 1992 yhdellä tarkasti mitatulla kiintopisteellä. GPS:n tarkkuutta sinänsä on selvitetty varsin mittavasti eri puolilla maailmaa,joten tämän kokeilun tarkoituksena oli lähinnä antaa kuva kokeilulaitteiden mahdollisista eroista. % 100 ~ ===~ ~ ~--~ uloHeinen -uloheinen Kasvatusmetsä Uud.kypsä metsä Uud.kypsä metsä Uud.kypsä metsä Siemenpuualue Kuva 4. Onnistuneiden paikannusten osuus ja paikannuksen laatu esimerkkikohteiden rajauksessa vuonna 199, -kanavainen laite 4 e
5 Runkoluku 1 ha 2000 yhteyden laatu: 2 - ulotteinen - ulotteinen " i' Tilavuus, mjha Kuva. Puuston tilavuuden ja runkoluvun vaikutus yhteyden laatuun Metsätehon aiemmissa kokeiluissa havaittiin, että yksittäisten havaintojen vaihtelu saattaa olla melkoista, joten kustakin havaintokohdasta on syytä ottaa useampia havaintoja. Havainnot mitattiin sen tähden perättäisissä jaksoissa, jotka kukin kestivät 1-2 minuuttia. Kunkin jakson havainnoista laskettiin sen jälkeen keskiarvo ja tehtiin differentiaalikmjaus. -kanavaisella laitteella mitatut havaintoarvot olivat pääosin alle 10 m:n säteellä todellisesta. - kanavaisella laitteella päästiin yleensä h uonompaan tarkkuuteen; suurimmat poikkeamat olivat 20 m todellisesta sijainnista. Laitteiden erojen taustalla lienee se, että -kanavaisella laitteella havainnot olivat useammin -ulotteisia kuin -kanavaisella laitteella (kuvat 7 ja 8) Kuva 7. Eri paikannuskertojen poikkeamat (metriä) kiintopisteen sijainnista, -kanavainen laite Kuva 8. Eri paikannuskertojen poikkeamat (metriä) kiintopisteen sijainnista, -kanavainen laite 5
6 korjoomolon + kor JOllu +++ Kuva 9. Esimerkki differentiaalikorjauksen vaikutuksesta käsittelykuvion rajauksessa Kuva 10. Autoon asennetun GPS-vastaanottimen kuvaama ajoreitti Differentiaalikorjauksella oli ratkaiseva merkitys paikannustarkkuuteen. Ilman tukiasemaa määritetyt koordinaatit olivat täysin virheellisiä, ja esimerkiksi käsittelykuvioiden muoto oli ilman korjausta monissa tapauksissa varsin outo (kuva 9). ionosfåärin ja ilmakehän olosuhteet. Lehtipuuvaltaisissa metsissä yhteyden saanti on lehdettömänä aikana varmempaa kuin lehdellisenä. Tarkkaan paikantamiseen ei näistä syistä ole välttämättä edellytyksiä koska tahansa ja missä tahansa maastokohdassa. Yhteyskatkojen ja sijaintivirheiden käytännön merkitys riippuu järjestelmän käyttötarkoituksesta. Ajoneuvopaikannus Ajoneuvopaikannusta kokeiltiin noin 110 km:n pituisella tieosuudella, josta metsäautoteitä oli noin 20 km. Onnistuneiden havaintojen osuus oli molemmilla vastaanottimilla noin 75 %, ja niiden perusteella sai johdonmukaisen kuvan ajoreitistä. Ajoneuvopaikannuksen yhteydessä verrattiin myös tukiaseman vaikutusta paikannustarkkuuteen. Ilman tukiaseman käyttöä tien kulku erottui havainnoista johdonmukaisena, mutta sen sijainti poikkesi useita kymmeniä metrejä todellisesta (kuva 10). Puuston merkitys paikannustuloksessa aukeaan alaan verrattuna näkyy selvimmin siinä, että ulotteisen paikannuksen tekeminen vaikeutuu. Jos korkeuslukema jää paikannuksessa saamatta, se heikentää myös x-ja y-koordinaattien luotettavuutta. Virheen suuruus riippuu satelliittien asemasta vastaanottimeen nähden, topografiasta ja siitä, kuinka virheellinen on edellisen kerran määritetty laitteen käyttämä korkeuslukema paikannushetkellä. Tässä kokeilussa -kanavaisella vastaanottimella saatiin lähinnä korkeusasema hiukan paremmin määritetyksi kuin -kanavaisella laitteella. Yleisesti ottaen laitteiden käyttökelpoisuuserot jäivät kuitenkin melko pieniksi. TARKASTELUA GPS:n käyttömahdollisuuksia metsätalouden eri toiminnoissa ovat esimerkiksi: GPS näyttää soveltuvan sijainnin määritykseen myös metsäolosuhteissa. Kokeilussa paikannus kävi päinsä varsin runsaspuustoisissakin olosuhteissa. Yhteyden saantiin ja paikannustarkkuuteen vaikuttavat kuitenkin puuston lisäksi mm. topografiset olosuhteet, satelliittien sijainti ja määrä sekä - pysyvien koealojen tai kertakoealojen paikannus - käsittelykuvioiden rajaus ja pinta-alojen mittaus - metsäteiden, ojalinjojen, suojeltavien kohteiden tms. paikannus - ajoneuvojen paikannus ja suunnistus.
7 <OMoD []] LmK < OMT G:l TuoK 0 KhK 0 Kk ( ) MT ) < VT < CT ) ) 0 c::j KHk,Sr []] HMr 0 HkMr [!] SrMr Vi []] 0-20 Y. G:l Y. c::j Y X Kivisyys vesohoolloo, olovo G:] nor moo 1 i c::j ei vesihoilloo; rinne Vesi lo 1ousosemo Kuva 11. GPS:IIä paikannetut koealat metsänuudistamisen työmaasuunnittelun kokeilujärjestelmässä Ruotsissa on tutkittu GPS:n tarkkuutta ja soveltuvuutta pinta-alan mittaukseen. Differentiaalimenetelmällä mitatut sijainnit poikkesivat todellisista 1-10m, ja keskimääräinen poikkeama oli vain 4 m. Pinta-alan mittauksessa saatiin myös erinomaisia tuloksia. Yhtä noin 4 ha:n koealuetta mitattiin GPS:llä useaan kertaan, ja keskimääräinen pinta-alavirhe oli 1. 7 % suurimman poikkeaman ollessa % (SkogForsk, Resultat 1/ 199). Yksittäisvastaanottimeen perustuva paikannus ei tulle huonon tarkkuutensa takia kysymykseen muuten kuin karkean tason suunnistuksen apuvälineenä, digitaalisiin karttajärjestelmiin yhdistettynä. Ensimmäinen GPS:ää hyödyntävä puutavaran kuljetusten ohjausjärjestelmä on jo EnsoGutzeit Oy:llä käytössä. Muihin käyttötarkoituksiin tarvitaan tukiasemaa ja differentiaalipaikannusta. Differentiaalipaikannukseen kuuluvan korjauslaskennan on oltava tosiaikaista, jos sitä käytetään suunnistuksen apuvälineenä. Suunnittelun ja pinta-alan mittauksen tarpeisiin riittänee yleensä jälkilaskenta. Tukiasemia ei tarvita kovin tiheään, koska saman tukiaseman varassa arvioidaan voitavan toimia jopa 500 km:n säteellä. Ensimmäiset yleiseen käyttöön tarkoitetut tukiasemapalvelut ovat Suomessa rakenteilla. Tarkoituksenmukainen GPS:n soveltaminen metsätaloudessa edellyttää sen liittämistä muuhun tiedonkeruuseen sekä sijaintitietoa hyödyntävää paikkatietojärjestelmää. Pelkkään koordinaattien erilliseen määrittämiseen se on tarpeettoman kallis menetelmä. Kuvassa 11 on esimerkinluonteisesti havainnollistettu GPS:llä mitattuja koealatietoja metsänuudistamisen työmaasuunnittelun kokeilujärjestelmässä. Järjestelmä on laadittu Metsätehossa Ardlnfo-paikkatieto-ohjelmistolla. Tulevaisuudessa sijaintitiedon määrittämismahdollisuus tullee joustavaksi osaksi maastotiedonkeruuta käsitietokoneisiin liitettävien paikannuskorttien myötä. Käsitietokoneiden paikannusominaisuuksien, kapasiteetin ja käyttöliittymien kehittyminen parantaa metsätaloudellisten paikkatietojärjestelmien käyttöedellytyksiä perinteisen metsätalouden suunnittelun lisäksi myös työmaasuunnittelussa ja tehtyjen toimenpiteiden rekisteröinnissä. Asiasanat: GPS-paikannus, metsätalous 7
8 Metsäteho Review 5 /1994 GPS IN FOREST The study was concerned with the opportunities for forestry applications offered by a satellite-based positioning system. The reception ofthe positioning system went well in forest conditions, even under heavy canopies. Examples of GPS applications include marking out the boundaries of treatment compartments, measurement of area, point-like determining of location (e.g. when measuring sample plots, ori en teering). The appropriate application of GPS generally requires the availability of a geographic information system in which positioning data can be further processed and made use of alongside other forms of data. In order that the positioning data might be obtained with adequate accuracy,.it is usually necessary to use differential positioning based on reference stations. GPS receivers suitable for field use are still rather expensive - some tens of thousands of Finnish markkas. Boards which are cheaper significantly than stand-alone receivers are already available. The said boards can be slotted in to hand-held computers uaed in collecting field data and their analysis. Key words: Global Positioning System, forestry applications METSÄTEHO ~ Postios: Pl194, 0011 HElSINKI Kotuos: Unioninkatu 17, 0010 HELSINKI Foksi: (90) Puhelin: (90) ISSN X - Helsinki 1994 Poinovolmiste
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
LisätiedotSatelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotGPS:n käyttö pinta-alan mittauksessa
Osakkaiden yhteishanke GPS:n käyttö pinta-alan mittauksessa Pikatesti kahdella GPS-laitteella Timo Hokka Metsätehon raportti 98 10.10.2000 GPS:n käyttö pinta-alan mittauksessa Pikatesti kahdella GPS-laitteella
Lisätiedot5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä
5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä Taskukokoinen, maastokelpoinen Trimble R1 GNSS -vastaanotin mahdollistaa ammattitasoisen paikkatiedonkeruun. Kun R1 yhdistetään
LisätiedotPuukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
LisätiedotNUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ
NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka
LisätiedotSISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 1 JOHDANTO...4 2 PINTA-ALAN MÄÄRITYSMENETELMÄT...4 3 GPS-MITTAUS...5
SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 1 JOHDANTO...4 2 PINTA-ALAN MÄÄRITYSMENETELMÄT...4 3 GPS-MITTAUS...5 4 TUTKIMUSMENETELMÄT...6 4.1 Kohteiden valinta...6 4.2 Maastomittaukset...6 4.3 Differentiaalikorjaukset ja
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotGPS-paikannuksen tarkkuus
Metsätieteen aikakauskirja Rouvinen, Varjo & Korhonen t u t k i m u s a r t i k k e l i Seppo Rouvinen, Jari Varjo ja Kari T. Korhonen GPS-paikannuksen tarkkuus metsässä Seppo Rouvinen Rouvinen, S., Varjo,
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa
Metsätehon raportti 231 13.8.2014 Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300 Vantaa www.metsateho.fi
LisätiedotSatelliittipaikannuksen perusteet
Satelliittipaikannuksen perusteet 21.02.2018 Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki Satelliittipaikannus tarkoittaa vastaanottimen sijainninmääritystä satelliittijärjestelmien lähettämien radiosignaalien perusteella.
LisätiedotLiito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla
Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotGeotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006
Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block
LisätiedotGPS:n käyttö sähkönjakeluyhtiöissä
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO 080450000 Sähkömarkkinoiden seminaari SEMINAARITYÖ 31.03.2004 Vesa Pirinen 0083055 Säte 5 GPS:n käyttö sähkönjakeluyhtiöissä
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotPaikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen
LisätiedotPaikantaminen Nokia N76-1
Paikantaminen Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa
LisätiedotRAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus
RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522
LisätiedotRyhmähanke Menetelmä jäävän puuston arviointiin harvennushakkuissa sekä laitteistoasetusten vaikutus hakkuukoneen GPS-paikantimen tarkkuuteen
Ryhmähanke Menetelmä jäävän puuston arviointiin harvennushakkuissa sekä laitteistoasetusten vaikutus hakkuukoneen GPS-paikantimen tarkkuuteen Timo Hokka Tapio Räsänen Metsätehon raportti 86 8.2.2000 Menetelmä
LisätiedotGPS-koulutus Eräkarkku Petri Kuusela. p
GPS-koulutus 2018 Eräkarkku Petri Kuusela tulirauta@gmail.com p. 040 772 3720 GPS toiminnallisuudet Missä olen (koordinaatit, kartalla) Opasta minut (navigointi) Paljonko matkaa (navigointi maastossa)
LisätiedotMatematiikka ja teknologia, kevät 2011
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää
LisätiedotKaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa
Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa Sakari Tuominen sakari.tuominen@luke.fi Metsien kartoitus: Valtakunnan metsien inventointi VMI VMI perustuu systemaattiseen ryvästettyyn koealaotantaan 5 vuoden inventointikierrolla
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotPuustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus
Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,
LisätiedotKäyttöohje. Model #s: 36-0050 / 36-0051 / 36-0052 / 36-0053 / 35-0055 (US) 36-0060 / 36-0061 / 36-0062 / 36-0063 / 36-0065 (EU) Lit# 98-1257 / 07-08
Käyttöohje Model #s: 36-0050 / 36-0051 / 36-0052 / 36-0053 / 35-0055 (US) 36-0060 / 36-0061 / 36-0062 / 36-0063 / 36-0065 (EU) Lit# 98-1257 / 07-08 Näppäimet ja näyttö Suuntanuolet MERKKI/Taustavalo- näppäin
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotMARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:
MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan
LisätiedotSenfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen
Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen
LisätiedotSatelliittipaikannuksen perusteet
Satelliittipaikannuksen perusteet Satelliittipaikannus tarkoittaa vastaanottimen sijainninmääritystä satelliittijärjestelmien lähettämien radiosignaalien perusteella. (public domain, http://www.gps.gov/multimedia/images/constellation.gif
LisätiedotMETS)lTEHO PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI
Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitysyksikkö 6/99 METS)lTEHO PL 9 (Unioninkatu 7) HELSINKI MENETELMÄ METSÄNUUDISTAMISEN VARHAISTULOKSEN MITTAUKSEEN Jarmo Hämäläinen Tapio Räsänen Tutkimuksessa kehitettiin
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotSähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015
Sähkö- ja telekaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Kaapeleiden pistokoemittaukset 2015 Pistokoemittausten tarkoitus: selvittää ja verrata 0,5-1,5 vuotta vanhojen tele- tai sähkökaapeleiden sijaintia suhteessa
LisätiedotMetsätehon tuloskalvosarja 9/2017 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Puiden paikannustarkkuus hakkuukoneen tallennettuun sijaintiin ja kouran anturointiin perustuen laskennallinen algoritmi kouran sijainnin tarkentamiseksi Metsätehon tuloskalvosarja 9/2017 Timo Melkas Kirsi
LisätiedotOnko tekniikasta apua?
Onko tekniikasta apua? Lentoturvallisuusseminaari 2013 Jari Lyytinen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus törmäyksenestomenetelmiin Oma porrastus See and Avoid Törmäyskurssilla olevat koneet hankalimpia
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotNTRIP Client asennusohje Android-puhelimeen Geodeettisen laitoksen DGNSS-paikannuskorjauksen
NTRIP Client asennusohje Android-puhelimeen Geodeettisen laitoksen DGNSS-paikannuskorjauksen ka ytta miseksi Asenna puhelimeesi ilmainen Lance Lefeburen NTRIP Client Google Play-kaupasta. Käynnistä ohjelma
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotMiehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa
Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi
LisätiedotJHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä
JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta
LisätiedotMetsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus
~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot
LisätiedotMobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen
Mobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen Alkuprosessointi - Vaiheet 1. Ajoradan jälkilaskenta 2. Havaintodatan korjaus 3. RGB-värjäys 4. Tukipisteiden käyttö Ajoradan jälkilaskenta Korjataan
LisätiedotPaikannetun puustotiedon hankinta sekä leimikon rajojen kartoitus hakkuukoneen GPS-paikannuksen avulla
Ryhmähanke Paikannetun puustotiedon hankinta sekä leimikon rajojen kartoitus hakkuukoneen GPS-paikannuksen avulla Timo Hokka Tapio Räsänen Metsätehon raportti 74 21.5.1999 Paikannetun puustotiedon hankinta
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotEija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri
Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin
LisätiedotMobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!
Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,
LisätiedotPinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus
Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun
LisätiedotLaserkeilauspohjaiset laskentasovellukset
Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid
Lisätiedotw metsänhoitoyhdistys
w metsänhoitoyhdistys Lausunto metsän arvosta Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot Muut arviossa
LisätiedotRadiotekniikan sovelluksia
Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina
LisätiedotRN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
LisätiedotGps-paikantimista on tullut. Satelliitti näyttää suuntaa
BOEING Satelliitti näyttää suuntaa Gps-järjestelmä tarjoaa reaaliaikaista paikannustietoa ympäri maailman. Satelliittipohjainen navigointijärjestelmä kertoo käyttäjänsä sijainnin muutaman metrin tarkkuudella.
LisätiedotJos ohjeessa on jotain epäselvää, on otettava yhteys Mänttä-Vilppulan kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluihin.
Kartoitusohje Johdanto Tämä ohje määrittää Mänttä-Vilppulan kaupungille tehtävien kaapelien ja putkien kartoitustyön vaatimukset sekä antaa ohjeet kartoitustyön suorittamiseen. Ohjeessa määritellään kartoituksen
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
Lisätiedot24.3.2005 Versio 1.0. BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille
BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille 1 SISÄLLYLUETTELO 24.3.2005 1. Asennus...3 1.1 Bluetooth Dongle...3 1.2 Bluetooth GPS...3
LisätiedotETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)
LisätiedotKäyttöoppaasi. NOKIA N81 http://fi.yourpdfguides.com/dref/826933
Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet, koko, lisävarusteet
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
Lisätiedotpapinet -sanomastandardit
papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic
LisätiedotMetsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia
Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Tietojärjestelmät ja sovellukset Sovellus X Sovellus X Sovellus
LisätiedotJulkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla
Julkinen Tero Savolainen & Tommi Turkka 19.9.2018 Julkinen Tero Savolainen 2011 VR Track Oy Ratatekniikka DI, konetekniikka ABB Drive, mekaniikkasuunnittelu Pöyry Civil, teräsrakennesuunnittelu 2009 Infra
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
LisätiedotVille Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola
Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola Tutkimuksen tausta Poronhoidon ja metsätalouden suhteista keskusteltu jo yli 100 vuotta. Aluksi ongelmana oli poron
LisätiedotMetsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi
Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Sisältö 1. Julkisin varoin kerättävien metsävaratietojen keruun
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotKulkuaaltomomittausjärjestelmä
21.2.2019 Verkkotoimikunta Kimmo Muttonen Kulkuaaltomomittausjärjestelmä Vianpaikannuskeinot Kyseessä vianpaikannusjärjestelmä, jota käytetään FG:llä ilmajohtoverkon vikojen paikantamiseen. Muita käytössä
LisätiedotLaserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa
Kuvat Arbonaut Oy Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Laserkeilaus ja korkeusmallit Maanmittauslaitoksen seminaari 9.10.2009 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisältö Kuva Metla
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotYmpäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotKauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa
Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Jarmo Hämäläinen Heikki Ovaskainen Markus Strandström Metsäteho Oy 21.1.2016 Dronien käytön kriittisiä kysymyksiä - metsätalous Kantokyky
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotRiistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi
Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja
LisätiedotMittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä
Tasoituslaskun periaate Kun mittauksia on tehty enemmän kuin on toisistaan teoreettisesti riippumattomia suureita, niin tasoituslaskun tehtävänä ja päätarkoituksena on johtaa tuntemattomille sellaiset
LisätiedotHuikka78 - Marko Huikuri kuvaus@gmail.com
Huikka78 - Marko Huikuri kuvaus@gmail.com Hauska harrastus Liikuntaa, ulkoilua Aivojumppaa Kehittävää, opettavaa Mahdollista likimain jokaiselle ja koko perheelle Maailmanlaajuista toimintaa Purkin etsimistä
LisätiedotMonilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille
Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big
LisätiedotPuuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996
Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti
LisätiedotOlvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003
Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.
LisätiedotMillaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
LisätiedotFortuna Clip-On Bluetooth GPS
Fortuna Clip-On Bluetooth GPS Fortuna Clip-On käyttää viimeistä SiRF IIe/LP piirisarjaa ja tukee sekä SiRF binääri- että NMEAdataa. Laite ottaa vastaan myös WAAS-signaalia (Wide Area Augmentation System).
LisätiedotHakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen
Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen Timo Melkas Metsäteho Oy Forest Big Data -hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 CHM Arbonaut Oy Melkas, T., Poikela,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotKäyttöoppaasi. NOKIA LD-1W http://fi.yourpdfguides.com/dref/825070
Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle NOKIA LD-1W. Löydät kysymyksiisi vastaukset NOKIA LD-1W käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
Lisätiedot- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -
-~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.
LisätiedotATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7
VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1959 Koetusselostus 309 ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7 Koetuttaja: Oy Esso
LisätiedotMOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011
MOBIDEC 1.1 Pikaohje 30.3.2011 SISÄLTÖ 1 ALOITUS... 1 1.1 Laitteet... 1 1.2 Datasiirtomaksut... 1 1.3 Soveltuvuus... 1 1.4 Aloitussivu... 1 2 REKISTERÖITYMINEN... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Virhetilanteet...
LisätiedotMatterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää
Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää Esittely Tutkimusaineiston laatija DI Aino Keitaanniemi Aino Keitaanniemi työskentelee Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen
LisätiedotExpression of interest
Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.
Lisätiedot