Gps-paikantimista on tullut. Satelliitti näyttää suuntaa
|
|
- Petteri Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BOEING Satelliitti näyttää suuntaa Gps-järjestelmä tarjoaa reaaliaikaista paikannustietoa ympäri maailman. Satelliittipohjainen navigointijärjestelmä kertoo käyttäjänsä sijainnin muutaman metrin tarkkuudella. TEKSTI: SAMI SUNDELL PIIRROKSET: ILONA SUNDELL Gps-paikantimista on tullut muutamassa vuodessa koko kansan apuvälineitä. Sotilaskäyttöön suunniteltu järjestelmä on yleistynyt tieteellisen ja ammattikäytön kautta jokaisen lomamatkailijan suosikkikartanlukijaksi. Vaikka navigaatiojärjestelmiä on ollut muun muassa ilmailukäytössä jo pitkään, vasta satelliittinavigointi on tehnyt tarkasta paikannuksesta maailmanlaajuisesti saavutettavan palvelun, joka on myös tavallisen kuluttajan käytettävissä. Gps-ominaisuuksilla varustettuja puhelimia löytyy jo useilta valmistajilta, ja erillisiä bluetooth-paikantimia saa muutamalla kympillä. 44 MikroPC 10 / 2007
2 Alkusysäys Sputnikista Satelliittinavigoinnin ensiaskeleet otettiin vuonna 1957, kun Johns Hopkinsin yliopistossa seurattiin Sputnik 1 -satelliitin signaalia sen lentäessä ympäri maapallon ja laskettiin siten satelliitin sijaintia kiertoradalla. Samojen laskelmien huomattiin toimivan myös toisinpäin jos on tiedossa satelliitin sijainti, sen lähettämän signaalin perusteella voidaan laskea vastaanottajan sijainti maapallolla. Ensimmäinen varsinainen satelliittinavigointijärjestelmä oli Yhdysvaltain laivaston Transit, joka kehitettiin ballistisia ohjuksia kuljettavissa sukellusveneissä käytettäväksi. Paikannus perustui doppler-ilmiöön ja toimi jopa yhden satelliitin signaalilla, mutta muuten Transit oli hankala: harvan satelliittiverkon takia päiväntasaajan seudulla saattoi kulua tunteja niin, että horisontin yläpuolella ei näkynyt ensimmäistäkään satelliittia. Transitia käytettiinkin lähinnä kalibroimaan alusten omia paikannusjärjestelmiä säännöllisin väliajoin. Gps kehitettiin Transit-järjestelmän korvaajaksi. Siitä suunniteltiin alusta pitäen reaaliaikainen paikantamisjärjestelmä. Satelliitteja piti olla vähintään 24, ja niiden radat suunniteltiin niin, että kaikkialla maapallolla olisi näkyvissä jatkuvasti vähintään neljä satelliittia. Järjestelmän suunnittelu aloitettiin 1970-luvun puolivälissä, ja ensimmäiset satelliitit saatiin ilmaan vuonna Vuonna 1995 järjestelmä julistettiin viimein täysin toimintakuntoiseksi. Tällä hetkellä gps-järjestelmässä on 30 satelliittia. Gps-järjestelmässä paikannuksen edellytys on neljän satelliitin yhtäaikainen signaali. Useita signaaleja käyttämällä laskennasta saatiin Transitia tarkempaa ja nopeampaa. Mitä useampia satelliitteja gps-vastaanotin näkee, sitä tarkemmin se pystyy sijainnin määrittämään. Kun Neuvostoliitto ampui suljettuun ilmatilaan eksyneen matkustajalentokoneen alas vuonna 1983, siihen asti sotilaskäyttöön varattu gps päätettiin avata myös suurelle yleisölle. Täysin ehdoitta se ei kuitenkaan tapahtunut; siviilijärjestelmään lisättiin keinotekoinen satunnaisvirhe, jonka takia paikannuksessa päästiin vain noin sadan metrin tarkkuuteen. Signaalin sotkemisesta luovuttiin viimein vuonna Gps-järjestelmää kehitetään edelleen. Tarkoituksena on lisätä järjestelmään muun muassa toinen siviilikäyttöön tarkoitettu signaali, jonka avulla voidaan vähentää ilmakehän aiheuttamia virheitä ja parantaa järjestelmän vikasietoisuutta. Myös satelliittien määrää on tarkoitus kasvattaa edelleen ainakin 48 satelliittiin asti. Gps:n kilpailijat Vaikka gps on satelliittinavigaatiojärjestelmistä tunnetuin, se ei ole ainut. Toistaiseksi se on kuitenkin ainut täysin toimintakykyinen satelliittipaikannusjärjestelmä. Glonass (Globalnaja navigatsionnaja sputnikovaja sistema) oli Neuvostoliiton vastaus gps:lle kylmän sodan aikaan. Ensimmäinen Glonass-järjestelmän satelliitti lähetettiin kiertoradalle 1982, ja käyttöön järjestelmä otettiin Siinä, missä gps:ssä kaikki satelliitit käyttävät yhteistä lähetystaajuutta, glonass-järjestelmässä jokaisella satelliitilla on oma kanavansa. Toistaiseksi glonass-satelliitteja ei ole riittävästi maailmanlaajuiseen paikantamiseen. Venäjä on kuitenkin lähettänyt avaruuteen uusia satelliitteja, ja järjestelmän odotetaan kattavan koko maapallo vuonna Venäjä on sopinut glonassyhteistyöstä muun muassa Intian kanssa, ja alkuvuodesta se ilmoitti, että myös tarkempi sotilassignaali annetaan tulevaisuudessa vapaaseen siviilikäyttöön. Galileo on Euroopan vastaus gps-paikannukselle luvulla suunniteltu järjestelmä on tekniikaltaan pitkälti samanlainen kuin amerikkalainen gps. Valmiin järjestelmän on tarkoitus muodostua 30 noin kilometrin ratakorkeudel- Venäläinen Glonass-järjestelmä ei kata koko maapalloa. Kattavuuskartta sivuilla rsa.ru > MikroPC 10/
3 Hyperboloidista pisteeksi GPS-SATELLIITTI LÄHETTÄÄ jatkuvasti tietoa kaikkien järjestelmän satelliittien lentoradoista sekä omaa tarkkaa rataansa ja kellosignaalia. Ratatiedon ja kellonajan avulla gps-vastaanotin voi laskea satelliitin sijainnin taivaalla. Lisäksi signaalissa on jokaiselle satelliitille yksilöllinen, pseudosatunnainen koodi. Vastaava koodi voidaan luoda myös vastaanottimessa, ja näitä kahta koodia vertaamalla gps-laite selvittää, kuinka kauan signaalilta kuluu matkaan satelliitista vastaanottimeen. Signaalin viive voidaan muuttaa helposti etäisyydeksi, sillä sähkömagneettinen signaali kulkee valonnopeudella. Jos jokaisessa gps-vastaanottimessa olisi tarkka, satelliitteihin synkronoitu kello, sijainti voitaisiin määritellä laskemalla vastaanottimen etäisyys kustakin satelliitista. Aivan näin helppoa laskenta ei kuitenkaan ole; satelliitit lähettävät keskenään synkronoitua atomikelloaikaa, mutta vastaanottimen kelloon ei välttämättä voi luottaa. Yksi gps-järjestelmässä käytetty ratkaisu on määritellä sijainti käyttämällä etäisyyksien sijaan etäisyyseroja. Vaikka vastaanottimen kellossa voi olla virhe, virhe on sama jokaiselle satelliitille. Mittaamalla kahden satelliitin signaaliviiveiden erotusta päästään tarkempaan tulokseen kuin pelkkää viivettä mittaamalla. Tällöin puhutaan hyperbolisesta paikannusjärjestelmästä. Kahden satelliitin etäisyyseron perusteella avaruuteen voidaan määrittää hyperboloidipinta, jolla vastaanotin sijaitsee hyperboloidipinnalla etäisyysero on sama kaikissa pinnan pisteissä. Tarkan sijainnin määritteleminen vaatii useita satelliitteja ja niiden etäisyyserojen laskemista. Kahdella satelliitilla sijainti voidaan määritellä pinnalle, kolmas satelliitti sijoittaa vastaanottimen kahden hyperboloidipinnan leikkauskäyrälle. Neljännen satelliitin avulla sijainti voidaan viimein määrittää pisteeksi tuolla käyrällä. Pseudoetäisyydellä perille Vaihtoehtoinen tapa sijainnin määrittämiseksi on käyttää niin sanottuja pseudoetäisyyksiä. Vastaanottimen kelloon ei edelleenkään luoteta, mutta sitä voidaan käyttää lähtökohtana etäisyyslaskennassa. Näin signaaliviiveestä lasketaan satelliitin ja Hyperbolisessa paikannuksessa sijainti määritellään satelliittien etäisyyserojen avulla. Kun kahden satelliitin etäisyysero tiedetään, voidaan niiden välille piirtää lautasmainen hyperboloidipinta, jolla gps-vastaanotin sijaitsee. Kolmannen satelliitin avulla saadaan toinen hyperboloidi. Vastaanotin sijaitsee näillä molemmilla pinnoilla, joten todellinen sijainti on jossakin pintojen leikkauspisteessä. Lisäämällä neljäs satelliitti saataisiin vielä yksi hyperboloidi, jonka avulla voidaan määrittää vastaanottimen tarkka sijainti. Piirroksen yksinkertaistamiseksi tämä vaihe on kuitenkin jätetty pois. Sijainti voidaan määritellä myös kolmiomittaamalla. Tällöin gps-vastaanotin mittaa suoraan etäisyyksiä eri satelliiteista. Jokaisen satelliitin ympärille voidaan piirtää pallo, jonka säteenä on satelliitin etäisyys vastaanottimeen. Kahden satelliitin avulla saadaan kaksi palloa, joiden pinnat leikkaavat ympyränä. Kolmannella satelliitilla voidaan periaatteessa laskea tarkka paikka pisteenä tuolla ympyrällä. Neljättä satelliittia (ei kuvassa) käytetään tarkan ajan ja sijainnin määrittämiseen. vastaanottimen pseudoetäisyys, arvio todellisesta etäisyydestä. Jos etäisyydet kyettäisiin mittaamaan tarkasti, kolmen satelliitin signaali riittäisi sijainnin määrittelemiseen: kunkin satelliitin ympärille voitaisiin piirtää pallopinta, jolla vastaanotin sijaitsee, ja näiden pallojen leikkauskohta määräisi tarkan sijainnin. Koska järjestelmässä on myös tuntematon aikavirhe, tarvitaan sijainnin määrittämiseen neljäs satelliitti, jonka avulla vastaanottimen kellon aiheuttama virhe voidaan korjata. Käytännössä sijainnin laskemisessa on aina epätarkkuutta. Signaalin kulkunopeus vaihtelee ilmakehässä, satelliittien ratamäärittelyissä on pieniä virheitä, ja signaalin heijastuminen esimerkiksi rakennuksista aiheuttaa omia ongelmiaan. Tämän takia laskutavasta riippumatta suuresta satelliittimäärästä on aina etua. Mitä useampia signaaleja vastaanotin kykenee havaitsemaan, sitä vähemmän yhden satelliitin signaalissa oleva virhe pääsee vaikuttamaan. 46 MikroPC 10 / 2007
4 Paikannusjärjestelmät Gps Glonass Galileo Järjestelmän satelliitit Satelliitteja käytössä Ratakorkeus km km km Ratatasojen määrä Radan inklinaatio ( ,8 56 Kiertoaika 11h 58m 11h 15min 14h 4min Tarkkuus vaakasuunnassa 15 m m 4 m pystysuunnassa 35 m 70 m 8 m Kantoaallot (MHz) perussignaali 1575, ,0 1615, , tarkka signaali (2 1227, , Koordinaattijärjestelmä WGS-84 PZ-90 GTRF 1) Inklinaatio tarkoittaa kiertoradan kulmaa suhteessa päiväntasaajaan. 2) Gps-järjestelmässä L2-taajuudella lähetettävä tarkkuussignaali on sotilaskäytössä. Glonass-järjestelmän signaali on vapaassa käytössä, Galileo-järjestelmässä alle metrin tarkkuuteen kykenevä paikannussignaali on suunniteltu maksulliseksi palveluksi. LOCKHEED MARTIN Satelliittin järjestelmä vaatii vuosien ohjelmointityön ennen kuin satelliitti laukaistaan kiertoradalle. Samoja satelliitteja hyödynnetään yleensä sekä siviili- että sotilaskäytössä. la kiertävästä satelliitista. Alunperin vuodelle 2008 suunnitellusta valmistumisesta jouduttaneen kuitenkin tinkimään, sillä toistaiseksi järjestelmästä on saatu avaruuteen asti vasta yksi testisatelliitti. Galileo tarjoaa alusta lähtien vapaaseen käyttöön kahta signaalitaajuutta, joiden yhteiskäytöllä voidaan parantaa paikannustarkkuutta: yhtä signaalia käyttäen päästään noin 15 metrin tarkkuuteen, kahdella taajuudella sijainti saadaan selville jo neljän metrin tarkkuudella. IRNSS on Intian hallituksen suunnittelema satelliittinavigointijärjestelmä tarkkaan paikannukseen Intian niemimaalla. Järjestelmään on suunniteltu seitsemää satelliittia, jotka kaikki olisivat jatkuvasti näkyvissä Intian lähialueilla. Kolmen satelliitin on tarkoitus olla geostationäärisellä radalla ja neljä satelliittia sijoitettaisiin geosynkronisille radoille. Irnss on tarkoitus saada toimintakuntoon ensi vuosikymmenen alkupuolella. Beidou on Kiinan oma satelliittinavigointijärjestelmä. Järjestelmän ensimmäinen vaihe kattaa lähinnä Kiinan alueen, mutta jatkossa järjestelmää on tarkoitus laajentaa kaikkiaan 35 satelliittia kattavaksi, maailmanlaajuiseksi paikannusjärjestelmäksi. Paikannustarkkuudeksi on luvattu noin kymmentä metriä. Beidoun tarkasta toimintatavasta ei ole tietoa, mutta ensimmäiset satelliitit tiettävästi tarjoavat jo paikannustietoa Kiinan alueella. Mielenkiintoiseksi maailmanlaajuisen suunnitelman tekee se, että Kiina on aiemmin ilmoittanut tukevansa Galileo-järjestelmän rakentamista 200 miljoonalla eurolla. Tarkennusta differentiaalisesti Ennen satelliittinavigointia käytössä oli monenlaisia maan pinnalla toimivia radionavigaatiojärjestelmiä, joita käytettiin muun muassa meri- ja ilmailuliikenteessä. Gps houkutteli edullisuudellaan ja maailmanlaajuisella kuuluvuudellaan, mutta sen ongelma oli tarkkuus. Vaikka järjestelmä periaatteessa oli aiempia navigointimenetelmiä tarkempi, siviilisignaalin sekoittaminen aiheutti ongelmia; laivan ohjaaminen sata metriä sivuun väylästä saattaisi tuottaa ongelmia rannikkoalueilla. Differentiaali-gps kehitettiin tarkentamaan gps:n virheellistä signaalia. Järjestelmässä gps-signaalia vastaanotetaan > MikroPC 10/
5 GPS IIR-15-satelliitti on yksi 30:sta maapallon kiertoradalla olevasta gps-satelliitista. tarkkaan määritetyissä paikoissa sijaitsevilla vastaanottimilla. Gps:n määrittelemää paikkaa verrataan vastaanottimen todelliseen sijaintiin, ja tämä sijaintien erotus lähetetään edelleen lähialueille. Koska gps-signaaliin lisätty keinotekoinen virhe muuttui hitaasti, lähettimen tietoja kyettiin käyttämään hyödyksi laajalla alueella. Näin dgps-paikannuksella päästiin aiemmasta sadasta metristä kymmenen metrin tarkkuuteen. Vaikka keinotekoinen virhe on gps-signaalista poistettu, monilla alueilla dgpssignaalia lähetetään edelleen: esimerkiksi Suomessa Digita ja Indagon tarjoavat yhteistyössä maksullista Fokus-palvelua, ja rannikkoalueilla Merenkulkulaitos lähettää korjaavaa dgps-tietoa kahdeksan lähetysaseman turvin. Signaalista on edelleen hyötyä, sillä menetelmällä voidaan korjata muun muassa ilmakehän aiheuttamia paikannusvirheitä. Waas (Wide Area Augmentation System) perustuu differentiaali-gps:n ideaan, mutta siinä korjaussignaali välitetään vastaanottimille satelliitin avulla: koska gpsvastaanottimissa on jo ennestään satelliittiantenni, järjestelmissä voidaan käyttää yhteisiä komponentteja. Waas-tekniikassa maa-asemat laskevat gps-signaaliin korjauksia, jotka jaetaan nopeasti ja hitaasti muuttuviin kom- LOCKHEED MARTIN Gps-linkkejä Miten se toimii Tietoa gps:stä Wikipedian tapaan: en.wikipedia.org/wiki/gps Gps:n toiminta animaatiolla höystettynä: electronics.howstuffworks.com/gps Yhdysvaltain rannikkovartioston gpsstatussivu: Mitä sillä voi tehdä Google Earth Plus tukee myös gps-tietoa: earth.google.com Pääkaupunkiseudun julkinen liikenne joutuu seurantaan: transport.wspgroup. fi/hklkartta FoxyTag listaa liikennevalvontakameroita: Geokätköilyä kautta maailman: S60-puhelimiin tarkoitettu ohjelma tallentaa lenkkireitin: research.nokia. com/research/projects/sportstracker ponentteihin. Nopeasti muuttuvia virheitä ovat muun muassa satelliitin kello- ja sijaintivirheet, ja niihin tehtyjä korjauksia voidaan hyödyntää laajalla alueella. Hitaasti muuttuvia virheitä puolestaan aiheuttavat esimerkiksi ilmakehän ionosfääri, mutta korjaus riippuu vastaanottajan sijainnista. Niinpä satelliitit lähettävät hidasta korjaustietoa useisiin karttapisteisiin, ja vastaanottaja voi näitä käyttäen edelleen tarkentaa alkuperäistä sijaintitietoaan. Waas-järjestelmän avulla paikannus voidaan tehdä jopa alle metrin tarkkuudella niin vaakatasossa kuin korkeussuunnassakin. Waasille on myös eurooppalainen vastine, Egnos. Vuonna 2005 kokeiluvaiheeseen päässyt järjestelmä lähettää jo signaalia, mutta ei ole vielä täysin toimintakuntoinen. Myös Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmään on suunniteltu korjaustietoja välittäviä maa-asemia tarkkuuden parantamiseksi. Leica GPS1200 paikantaa sekä gps- että glonass-satelliittien avulla, ja luvassa on myös tuki Galileo-järjestelmälle. Uusilla algoritmeilla päästään mainosten mukaan jopa senttimetrin paikannustarkkuuteen. 48 MikroPC 10 / 2007
Satelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotSatelliittipaikannuksen perusteet
Satelliittipaikannuksen perusteet 21.02.2018 Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki Satelliittipaikannus tarkoittaa vastaanottimen sijainninmääritystä satelliittijärjestelmien lähettämien radiosignaalien perusteella.
LisätiedotSatelliittipaikannuksen perusteet
Satelliittipaikannuksen perusteet Satelliittipaikannus tarkoittaa vastaanottimen sijainninmääritystä satelliittijärjestelmien lähettämien radiosignaalien perusteella. (public domain, http://www.gps.gov/multimedia/images/constellation.gif
LisätiedotPaikantaminen Nokia N76-1
Paikantaminen Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa
LisätiedotGPS-koulutus Eräkarkku Petri Kuusela. p
GPS-koulutus 2018 Eräkarkku Petri Kuusela tulirauta@gmail.com p. 040 772 3720 GPS toiminnallisuudet Missä olen (koordinaatit, kartalla) Opasta minut (navigointi) Paljonko matkaa (navigointi maastossa)
LisätiedotPAIKANNUS ND-100S GPS- VASTAANOTTIMELLA
Jukka Hokkanen PAIKANNUS ND-100S GPS- VASTAANOTTIMELLA Opinnäytetyö Tietotekniikka Toukokuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Jukka Hokkanen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Tietotekniikan
LisätiedotMatematiikka ja teknologia, kevät 2011
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää
LisätiedotMarkku.Poutanen@fgi.fi
Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset
LisätiedotGPS:n käyttö sähkönjakeluyhtiöissä
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO 080450000 Sähkömarkkinoiden seminaari SEMINAARITYÖ 31.03.2004 Vesa Pirinen 0083055 Säte 5 GPS:n käyttö sähkönjakeluyhtiöissä
LisätiedotSATELLIITTIPAIKANNUSJÄRJESTELMÄT
PUOLUSTUSVOIMIEN TEKNILLINEN TUTKIMUSLAITOS JULKAISUSARJA SATELLIITTIPAIKANNUSJÄRJESTELMÄT Esa Airos Risto Korhonen Timo Pulkkinen PUOLUSTUSVOIMIEN TEKNILLINEN TUTKIMUSLAITOS DEFENCE FORCES TECHNICAL RESEARCH
LisätiedotGeotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006
Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block
Lisätiedot6. GPS ja muut paikannusjärjestelmät
6. GPS ja muut paikannusjärjestelmät SISÄLLYS 6.1 Johdanto 6. GPS ja muut paikannusjärjestelmät 6.1 Johdanto 6.2 GPS 6.2.1Mikä GPS on? 6.2.2 Historiaa 6.2.3 Paikannus 6.2.4 Signaali 6.2.5 Virheet ja häirintä
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotPETTERI KALLIO SUUNNAN MÄÄRITTÄMINEN KAHDELLA GPS-VASTAANOTTIMELLA. Diplomityö
PETTERI KALLIO SUUNNAN MÄÄRITTÄMINEN KAHDELLA GPS-VASTAANOTTIMELLA Diplomityö Tarkastaja: professori Karri Palovuori Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotFortuna Clip-On Bluetooth GPS
Fortuna Clip-On Bluetooth GPS Fortuna Clip-On käyttää viimeistä SiRF IIe/LP piirisarjaa ja tukee sekä SiRF binääri- että NMEAdataa. Laite ottaa vastaan myös WAAS-signaalia (Wide Area Augmentation System).
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
Lisätiedot5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä
5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä Taskukokoinen, maastokelpoinen Trimble R1 GNSS -vastaanotin mahdollistaa ammattitasoisen paikkatiedonkeruun. Kun R1 yhdistetään
LisätiedotSATELLIITTIPAIKANNUKSEEN PERUSTUVAN REAALIAIKAISEN JÄLJITYSOHJELMISTON TOTEUTUS
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Diplomityö Mikko Lehtinen SATELLIITTIPAIKANNUKSEEN PERUSTUVAN REAALIAIKAISEN JÄLJITYSOHJELMISTON TOTEUTUS Työn tarkastajat:
LisätiedotTuomas Toivonen, Juho Ylikoski. Verkko-RTK-mittaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan koulutusohjelma.
Tuomas Toivonen, Juho Ylikoski Verkko-RTK-mittaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 25.4.2013 Tiivistelmä Tekijät Otsikko Sivumäärä Aika Tuomas
LisätiedotSatelliittimittauksen ajankohtaisia näkymiä ja monisatelliittivastaanottimia
Satelliittimittauksen ajankohtaisia näkymiä ja monisatelliittivastaanottimia Navdata Oy perustettu 1988, 9 vuotta GPS+GLONASS teknologiaa päätoimialana satellittipaikannusteknologiaan liittyvät t ammattipalvelut
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehto
Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautettujen järjestelmien suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö PAIKANNUS GPS- JA GSM-JÄRJESTELMISSÄ Työn ohjaaja: Yliopettaja Mauri Inha Tampere 5/2009 Tietotekniikka Sulautetut
LisätiedotMetsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden
LisätiedotRadiotekniikan sovelluksia
Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto. Tutkintotyö. Marjo-Riikka Mäkelä
Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto Tutkintotyö GPS-JÄRJESTELMÄN TOIMINTA JA PERIAATTEET Työn ohjaaja: Yliopettaja Mauri Inha Tampere 2008 Tekijä: Työn nimi: GPS-järjestelmän
LisätiedotUudistuva satelliittinavigointi PRS-signaalin hyödyntäminen
Uudistuva satelliittinavigointi PRS-signaalin hyödyntäminen Julkaisuja 11/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotPÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN
TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että
Lisätiedot2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N81 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä
Paikantaminen 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N81 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut
LisätiedotSuhteellisuusteorian perusteet 2017
Suhteellisuusteorian perusteet 017 Harjoitus 5 esitetään laskuharjoituksissa viikolla 17 1. Tarkastellaan avaruusaikaa, jossa on vain yksi avaruusulottuvuus x. Nollasta poikkeavat metriikan komponentit
LisätiedotRadioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.
1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho
LisätiedotMonisensoripaikannusta kaikissa ympäristöissä
Monisensoripaikannusta kaikissa ympäristöissä Ratkaisuja Luonnosta - Lynetin tutkimuspäivä 4.10.2016 Sanna Kaasalainen Laura Ruotsalainen FGI:n Navigoinnin ja paikannuksen osasto Henkilöstö: 18 Tutkimus
LisätiedotKäyttöoppaasi. NOKIA N81 http://fi.yourpdfguides.com/dref/826933
Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet, koko, lisävarusteet
LisätiedotHelsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita
Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan
LisätiedotOnko tekniikasta apua?
Onko tekniikasta apua? Lentoturvallisuusseminaari 2013 Jari Lyytinen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus törmäyksenestomenetelmiin Oma porrastus See and Avoid Törmäyskurssilla olevat koneet hankalimpia
LisätiedotSATELLIITTI- JA PSEUDOLIITTINAVIGOINNIN TUKIASEMARATKAISU
SATELLIITTI- JA PSEUDOLIITTINAVIGOINNIN TUKIASEMARATKAISU Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Riihimäki, 12.5.2011 Juha Munter OPINNÄYTETYÖ Tietotekniikan koulutusohjelma Riihimäki
LisätiedotAURINKOENERGIAA AVARUUDESTA
RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon
LisätiedotGPS-datan korjausmenetelmät (4 op)
Teknillinen korkeakoulu AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt (4 op) 21.1.2009 14.5.2009 Ilkka Penttilä, AS Lauri Suomela, AS Työn ohjaaja: DI Matti Öhman Sisällysluettelo 1. Johdanto...
LisätiedotGPS:n käyttö pinta-alan mittauksessa
Osakkaiden yhteishanke GPS:n käyttö pinta-alan mittauksessa Pikatesti kahdella GPS-laitteella Timo Hokka Metsätehon raportti 98 10.10.2000 GPS:n käyttö pinta-alan mittauksessa Pikatesti kahdella GPS-laitteella
LisätiedotTäsmäviljelyn teknologia nyt ja tulevaisuudessa. Date / Person in charge 2
Täsmäviljelyn teknologia nyt ja tulevaisuudessa Date / Person in charge 2 Sisältö 1 Yleistilanne tarkkuusviljelyteknologiassa 2 Paikantaminen 3 Auto-Guide 3000 4 IsoBUS 5 Hyödyt 6 Tulevaisuus Date / Person
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotSeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot.
SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot. Helppokäyttöinen Kohdejohto ja suuntanuolet tunnistavat nopeasti
LisätiedotGalileo Missä mennään?
Galileo Missä mennään? Hannu Koivula Hannu.Koivula@nls.fi 22.3.2018 Maanmittauspäivät 2018 1 Esityksen sisällöstä Satelliittipaikannuksesta Galileon tilannekatsaus EGNOS Häirintää ja harhautusta Pari sanaa
Lisätiedot1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
LisätiedotGNSS-kämmenmikrojen käyttöönoton esiselvitys Turun Kiinteistöliikelaitoksella
Juuso Sinervä GNSS-kämmenmikrojen käyttöönoton esiselvitys Turun Kiinteistöliikelaitoksella Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 21.3.2013 Tiivistelmä
LisätiedotVIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ
56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.
Lisätiedot1. Johdanto Teoria Yleisesti GPS järjestelmästä GPS-järjestelmän virheistä Differentiaali GPS...
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Teoria... 2 1.1 Yleisesti GPS järjestelmästä... 2 1.2 GPS-järjestelmän virheistä... 2 1.3 Differentiaali GPS... 2 1.4 SBAS eli Satellite Based Augmentation System...
LisätiedotMetsätehon tuloskalvosarja 9/2017 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Puiden paikannustarkkuus hakkuukoneen tallennettuun sijaintiin ja kouran anturointiin perustuen laskennallinen algoritmi kouran sijainnin tarkentamiseksi Metsätehon tuloskalvosarja 9/2017 Timo Melkas Kirsi
LisätiedotAVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla
AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotSatelliittipaikannuksen ja paikkatietojärjestelmien hyödyntäminen liikenteen matka-aikatiedon tuottamisessa
Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto Geoinformatiikan ja paikannustekniikan laboratorio Hanne Rantala Satelliittipaikannuksen ja paikkatietojärjestelmien hyödyntäminen liikenteen matka-aikatiedon
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Niko Piironen GNSS-LAITETESTI SUOMEN METSÄKESKUKSELLE
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Niko Piironen GNSS-LAITETESTI SUOMEN METSÄKESKUKSELLE Opinnäytetyö Marraskuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Marraskuu 2015 Metsätalouden koulutusohjelma Tekijä(t)
LisätiedotGeoGebran 3D paketti
GeoGebran 3D paketti vielä kehittelyvaiheessa joitakin puutteita ja virheitä löytyy! suomennos kesken parhaimmillaan yhdistettynä 3D-lasien kanssa tilattavissa esim. netistä (hinta noin euron/lasit) 3D-version
LisätiedotPaikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle
Paikantaminen paikantamismerkein. Ohjeiden tarkennus liikenteenohjaukselle 26.5.2014 Jeti-järjestelmä ja paikantaminen Jeti-käyttöönoton jälkeen liikenteenohjaus ilmoittaa yksiköille ilmoitettavat asiat
LisätiedotJuuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 4..6 Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. a) Funktion f( ) = määrittelyehto on +, eli. + Ratkaistaan funktion nollakohdat. f(
LisätiedotPL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898
OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa
LisätiedotRAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus
RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522
LisätiedotHeijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotGarmin GPSmap 60CSx -laite
Garmin GPSmap 60CSx -laite GPS koulutus 20.6.2007 PAIKKATIETOPAJA -hanke Näppäimet ja laitteen osat Power - virta päälle/pois, taustavalon säätö Keinunäppäin valitse vaihtoehtoja / kenttiä, syötä tietoja,
LisätiedotKatsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen
Seppo Tötterström Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen VRS-teknologia on jo vakiintunut viime vuosina päämenetelmäksi tarkoissa GPS/GNSS-mittaussovelluksissa niin Suomessa, Euroopassa kuin
LisätiedotVarjoliidon ja Riippuliidon Suomen ennätysten suorittaminen
1 Varjoliidon ja Riippuliidon Suomen ennätysten suorittaminen Suomen Ilmailuliiton Liidintoimikunta on hyväksynyt nämä säännöt 14.4.2015. Säännöt astuvat voimaan välittömästi ja ovat voimassa toistaiseksi.
LisätiedotNavigointi/suunnistus
Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet
LisätiedotTAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT
Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen
LisätiedotSignaalien taajuusalueet
Signaalien taajuusalueet 1420 MHz H 2 GPS: kaksi taajuutta, tulevaisuudessa kolme Galileo: useita taajuuksia Kuinka paikannus tehdään? Kantoaalto kahdella taajuudella L1 = 1575.42 MHz = 19.0 cm L2 = 1227.60
LisätiedotKäyttöoppaasi. NOKIA LD-1W http://fi.yourpdfguides.com/dref/825070
Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle NOKIA LD-1W. Löydät kysymyksiisi vastaukset NOKIA LD-1W käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,
Lisätiedot1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f
LisätiedotNTRIP Client asennusohje Android-puhelimeen Geodeettisen laitoksen DGNSS-paikannuskorjauksen
NTRIP Client asennusohje Android-puhelimeen Geodeettisen laitoksen DGNSS-paikannuskorjauksen ka ytta miseksi Asenna puhelimeesi ilmainen Lance Lefeburen NTRIP Client Google Play-kaupasta. Käynnistä ohjelma
LisätiedotRIKU VIRTANEN RTK-GPS LENTÄVÄSSÄ KUVAUSALUSTASSA JA KOORDI- NAATTIEN MÄÄRITTÄMINEN KUVASTA
RIKU VIRTANEN RTK-GPS LENTÄVÄSSÄ KUVAUSALUSTASSA JA KOORDI- NAATTIEN MÄÄRITTÄMINEN KUVASTA Diplomityö Tarkastajat: professori Risto Ritala ja tutkijatohtori Jussi Collin Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto-
Lisätiedot3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO
3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n
LisätiedotMäärittelydokumentti
Määrittelydokumentti Aineopintojen harjoitustyö: Tietorakenteet ja algoritmit (alkukesä) Sami Korhonen 014021868 sami.korhonen@helsinki. Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 23. kesäkuuta
LisätiedotTäsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy
Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely Tarkennetussa kasvinviljelyssä eli täsmäviljelyssä viljelytoimenpiteet suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan paikkatietojen
LisätiedotLaitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle. Sakari Mäenpää
Laitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle Sakari Mäenpää Lopputulokseen vaikuttavat tekijät Kalusto Olosuhteet Ammattitaito Kuvauskohde Hyvä suunnitelma = onnistunut lopputulos Olosuhteet,
LisätiedotMinifinder Pico KÄYTTÖOHJE
Minifinder Pico KÄYTTÖOHJE TOIMI NÄIN: Lataa laitetta ensimmäisellä käyttökerralla 8 tuntia. SMS SMS OK Google Maps Aloita käyttö lähettämällä tekstiviesti A1 seurantalaitteeseen. Saat puhelimeesi vahvistusviestin.
LisätiedotPATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN
PATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN Pekka T. Pussinen, OH8HBG Marko Autti, OH9LMP/OH9CW Testikäyttöön tarvitaan joskus GPS-vastaanotinantennia, jonka koolla ja painolla ei ole juurikaan merkitystä. Tässä
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.
Lisätiedot2 Pistejoukko koordinaatistossa
Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia
Lisätiedotmatematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola
9 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Yhteenlaskumenetelmän harjoittelua Joskus
Lisätiedot3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden
LisätiedotLauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:
Simo K. Kivelä, 13.7.004 Frégier'n lause Toisen asteen käyrillä ellipseillä, paraabeleilla, hyperbeleillä ja niiden erikoistapauksilla on melkoinen määrä yksinkertaisia säännöllisyysominaisuuksia. Eräs
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y.
Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 37 Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, ) on ( x 0) + ( y ). Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y. Merkitään etäisyydet yhtä suuriksi ja ratkaistaan
LisätiedotAutonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy
Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Minifinder Atto
KÄYTTÖOHJE Minifinder Atto VALOT VIHREÄ LED-VALO Valo vilkkuu nopeasti joka 3 sekunti = Paikannin on GSM-verkossa. Valo vilkkuu 2 kertaa nopeasti joka kolmas sekunti = Paikannin on yhteydessä GPRSverkkoon.
LisätiedotFINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN
FINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN 22.3.2018 Maanmittauspäivät 2018 Marko Ollikainen 1 Esityksen sisältö: - Taustaa - Nyt - Tulevaisuutta FINNREF TUKIASEMAVERKKO JA PAIKANNUSPALVELU
LisätiedotZA4549. Flash Eurobarometer 211 General public survey on the European Galileo programme. Country Specific Questionnaire Finland
ZA4549 Flash Eurobarometer 211 General public survey on the European Galileo programme Country Specific Questionnaire Finland FLASH EUROBAROMETER ON GALILEO May 2007 Q1. Tiedättekö mikä satelliittia hyödyntävä
LisätiedotKäyttöohje. Model #s: 36-0050 / 36-0051 / 36-0052 / 36-0053 / 35-0055 (US) 36-0060 / 36-0061 / 36-0062 / 36-0063 / 36-0065 (EU) Lit# 98-1257 / 07-08
Käyttöohje Model #s: 36-0050 / 36-0051 / 36-0052 / 36-0053 / 35-0055 (US) 36-0060 / 36-0061 / 36-0062 / 36-0063 / 36-0065 (EU) Lit# 98-1257 / 07-08 Näppäimet ja näyttö Suuntanuolet MERKKI/Taustavalo- näppäin
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka
K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π
LisätiedotProjektinhallintaa paikkatiedon avulla
Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa
LisätiedotCABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely
Release Notes 5.4 CABAS Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Olemme päivittäneet ja nykyaikaistaneet CABASin kuvien ja dokumenttien käsittelyn. Nyt kuvia voi vetää hiiren osoittimella ja pudottaa ne kuvaluetteloon.
LisätiedotMOBIILIPAIKANNUSMENETELMÄT JA -JÄRJESTELMÄT
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Tutkintotyö MOBIILIPAIKANNUSMENETELMÄT JA -JÄRJESTELMÄT Tutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi insinöörin
LisätiedotTee ja älä tee - Langattomien hälytinlaitteiden asennus
Tee ja älä tee - Langattomien hälytinlaitteiden asennus 26.2.2008 FSM Group Oy:n yritysesittely FSM Group Oy Luottamuksellinen 1 Langaton teknologia - yleiskatsaus Minimoi RF-esteiden määrä kohteessa Este:
Lisätiedotx 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)
MAA4 ratkaisut. 5 a) Itseisarvon vastauksen pitää olla aina positiivinen, joten määritelty kun 5 0 5 5 tai ( ) 5 5 5 5 0 5 5 5 5 0 5 5 0 0 9 5 9 40 5 5 5 5 0 40 5 Jälkimmäinen vastaus ei toimi määrittelyjoukon
LisätiedotLataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa
Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna Lataa Kirjailija: Heikki Nevanlinna ISBN: 9789525329520 Sivumäärä: 133 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.00 Mb Avaruussää on uusi käsite, joka laajentaa tuttua sään
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotMAA4 Abittikokeen vastaukset ja perusteluja 1. Määritä kuvassa olevien suorien s ja t yhtälöt. Suoran s yhtälö on = ja suoran t yhtälö on = + 2. Onko väittämä oikein vai väärin? 2.1 Suorat =5 +2 ja =5
LisätiedotJuuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77
Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty.5.07 Kertaus K. a) sin 0 = 0,77 b) cos ( 0 ) = cos 0 = 0,6 c) sin 50 = sin (80 50 ) = sin 0 = 0,77 d) tan 0 = tan (0 80 ) = tan 0 =,9 e)
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
Lisätiedot