Tampereen työvalmennussäätiö Syke

Transkriptio

1 Tampereen työvalmennussäätiö Syke Tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdintaa ja työryhmän esitys kaupunginhallituksen konsernijaostolle Kehitysjohtaja Mika Itänen 1

2 Tausta ja tehtävä Kaupunginvaltuusto teki päätöksen säätiön perustamisesta 2011 Säätiön tarkoituksena on edistää vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymistä tukemalla työelämään kuntoutumista ja työllistymistä Toimintamalli perustuu yksilöllisten, asiakkaan palvelutarpeesta lähtevien, yhtäjaksoisten ja suhteellisen pitkien polkujen tarjoamiseen Vaikeimmin työllistyville henkilöille saadaan paremmat valmiudet kiinnittyä pysyvästi työmarkkinoille Asiakkaille etsitään polkuja työelämään työkokeilun, palkkatuen ja koulutuksen avulla. Säätiöpääomaan sijoittaneet organisaatiot ovat Silta-Valmennusyhdistys ry, Titry ry, Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry ja TAKK. Alunperin kuntouttava työtoiminta suunniteltiin toteutettavaksi näiden toimijoiden kuntouttavan työtoiminnan yksiköissä 2

3 Nykytila: Tilaus ja toiminta Sykkeen toiminnasta pääosa on osa työllisyyspalveluiden kuntouttavan työtoiminnan tilausta Asiakasohjaus työllisyyspalveluista Hinta 50 / toteutunut toimintapäivä, toiminta perustuu vaikuttavuusperusteiseen korvausmalliin (muiden kokonaisvastuupalveluiden keskihinta on 38,60 / toteutunut toimintapäivä) Työpajat Puu- ja entisöintipaja Metalli- ja kiinteistöhuoltopaja Hoivapaja Mediapaja IT-paja Maaliskuussa 2018 toiminnassa on ollut noin 170 asiakasta. Henkilöstö 17 työntekijää 3

4 Säätiön SWOT Vahvuudet Pajatarjonta (5 eri pajaa) Työtehtävät (myyntitoiminta kaupungin yksiköille) Asiakkaiden työllistymisen hoitoon perustettu in house -organisaatio Toimintamalli: kokonaisvastuu asiakkaan prosessista Mahdollisuudet Kasvava palvelutarve: ko. toiminnalle on tilausta Yhteistyö esim. säätiöpääoman asettajien kanssa Yhteistyö kaupungin muiden toimijoiden kanssa, esim. koulutustoimijoiden kanssa Mahdollisuus joustavaan toimintaan in house-periaatteella Heikkoudet Talous on määrittänyt tilannetta pitkään, toiminnan painopiste on ollut taloudessa ja tuotannon sujuvuudessa asiakkaiden kuntoutumisen ja työmarkkinoille jatkopoluttumisen edistämisen sijaan Kehittämistyö näyttäytyy vähäisenä esimerkiksi sopimuksen edellyttämä opinnollistaminen ei ole edennyt Kumppanuusverkosto: yhteistyö muiden toimijoiden (työllisyys + koulutus) on vähäistä Jäykkä pajarakenne hankaloittaa asiakasohjausta, asiakkaita on jonossa samalla kun viestitään asiakaspulasta Uhat Toimintamalli: pystyykö vastaamaan moninaisen asiakaskunnan erilaisiin tarpeisiin? Kuntouttavan työtoiminnan palvelutarjonta kolmannella sektorilla on laajentunut ja monipuolistunut: pystyykö säätiö vastaamaan sisällöllisesti kilpailuun ja kuinka vahvasti? Kannattavuus Toiminnan tehokkuus, pystyykö tuottamaan palveluita samoilla edellytyksillä kuin muut markkinoiden toimijat 4

5 Arviota vaikuttavuudesta Kaikista kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuusperusteisista palveluista (huhtikuu 2017 helmi/maaliskuu 2018) on ohjautunut kohti työtä tai koulutusta (työ, koulutus, palkkatuettu työ, työkokeilu, osatutkinnot, valmentava koulutus) noin 53 % palvelun päättäneistä asiakkaista. Sykkeen osalta vastaava prosenttiluku on 43 %. Palvelun päättäneistä asiakkaista työhön avoimille työmarkkinoille on ohjautunut kaikista palveluista ja Sykkeen palvelusta noin 7 % Tutkintoon johtavaan koulutukseen kaikkien vaikuttavuusperusteista palveluiden asiakkaista on ohjautunut 24 % ja Sykkeen palveluista 17 % Sykkeen luvut ovat hieman alle vaikuttavuusperusteisten palveluiden kaikkien tuottajien keskiarvon, tästä huolimatta kuntouttavan työtoiminnan tuloksena palvelu näyttäytyy vaikuttavana. - Huom. Luvut eivät huomioi palvelusta toiseen siirtyneitä asiakkaita tai asiakkaita joiden palvelu edelleen jatkuu. Maaliskuun osalta tilastointi on vielä kesken. Johtuen palveluiden vuoden määräajasta, maaliskuun lopussa on muita kuukausia enemmän palvelunsa päättäviä asiakkaita. 5

6 Tulevaisuuden mahdolliset vaihtoehdot Syke jatkaa säätiönä ja kehitetään nykytoimintaa Asiakaspaikat ostetaan muilta ostopalvelukumppaneilta/ yhdistyksiltä Syke osaksi TAKK:n organisaatiota Käynnissä olevat muutokset (sote- ja maakuntauudistus, kasvupalvelut) miten vaikuttavat / vaikutukset eivät ole vielä tiedossa 6

7 0-vaihtoehto: Jatketaan nykytoimintaa Yhteistyössä on edelleen kehitettävää Taloustilanne parempi kuin edellisinä vuosina, jolloin säätiö oli taloudellisissa vaikeuksissa Olemassa olevaa palvelua voi kehittää eteenpäin ja palvelutarjontaa laajentaa (koulutusyhteistyö) Asiakastyytyväisyys hyvä Toiminta jatkuu katkotta In house / myyntitoiminta kaupungin yksiköille voi jatkua Maakuntauudistuksen myötä on meneillään uudistuksia, jotka vaikuttavat, mutta ei ole tietoa miten Rahoitus muuttuu maakunnan / SOTEn myötä Jatkossa SOTE tilaa kuntouttavan työtoiminnan(?) Sykkeen toiminta on yhden tilauksen varassa > toimintaa tulisi monipuolistaa useita rahoituslähteitä kohti 7

8 Vaihtoehto 1: Asiakaspaikat ostetaan muilta ostopalvelukumppaneilta/ 3. sektorilta Tämä vaihtoehto tarkoittaa säätiön toiminnan lakkaamista kokonaan Kolmannelle sektorille on jo siirretty vastuuta myös sellaisesta työstä, jota kaupunki on itse hoitanut aiemmin(kokonaisvastuupalvelut, Sykkeen toimintamallin kaltainen) Vahvistetaan kolmannen sektorin roolia edelleen kuntoutuksessa ja kaupungin kumppanina Tampereella on toimiva kolmannen sektorin verkosto Kustannukset eivät todennäköisesti muutu suuresti nykyisestä tasosta 8

9 Vaihtoehto 2 : Selvitetään Sykkeen fuusioituminen osaksi TAKK:ia Fuusion toteutuessa toiminta siirtyy TAKK:in eli Tampereen aikuiskoulutuksen - kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa Sykesäätiön toiminnan lakkaamista ja sitä, että toiminta jatkuu TAKK:n säätiön alaisuudessa. Juridinen yhdistäminen tapahtuisi viimeistään Toiminta jatkuu Sykkeen alaisuudessa neuvotteluiden ajan. TAKK on aiemmin ilmaissut kiinnostuksensa neuvottelemaan fuusiosta ja Syke-toiminnan ottamisesta itselleen, mm. Ote Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen kokouksen pöytäkirjasta : Päätös. Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallitus on kiinnostunut Tampereen Työvalmennussäätiö Sykkeen ja TAKKin toimintojen yhdistämisestä. Hallitus toivoo asian johdosta käytävän vuoropuhelun käynnistämistä mahdollisimman pian. Kummankin säätiön hallitukset ovat tuon vuoropuhelun keskiössä. Tampereen Aikuiskoulutussäätiön lähtökohtana keskusteluille on, että mahdollisen fuusion toteutuessa esim. vuoden 2018 alusta alkaen TAKKin perustajajäsenistössä ei tapahdu muutoksia. Työryhmän tiedossa ei ole, että olisi tapahtunut muutoksia. TAKK on vahvistanut olevansa yhä kiinnostunut neuvottelemaan ko. vaihtoehdosta. Kehittäminen: synergiaedut > ison organisaation edut - ja erityisesti koulutuksen ja työpajatoiminnan yhdistäminen lähemmäksi toisiaan mahdollistuu hyvin tässä vaihtoehdossa. Mahdollisuus myös laajentua ja kehittää toimintaa edelleen. Tilaratkaisuissa vaihtoehtoja. 9

10 Vaihtoehto 2 : Selvitetään Sykkeen fuusioituminen osaksi TAKK:ia (2) Ammatillisen koulutuksen reformi korostaa työelämälähtöisyyttä. Sykkeen kautta olisi mahdollista rakentaa työssäoppimispainotteisia oppimisympäristöjä kuntouttavan työtoiminnan rinnalle. TAKK tekee jo nyt merkittävässä määrin yhteistyötä kaupungin ja Te-toimiston kanssa. Mahdollisuus kumppanuuden vahvistamiseen työllisyydenhoidon palveluyksikön kanssa ja tuonee TAKK:lle uuden toimintaulottuvuuden ja mahdollisesti uusia yhteistyömahdollisuuksia myös 3.sektorin toimijoiden kanssa. Pajatoiminnan kehittäminen oppilaitosyhteistyönä esimerkiksi kokeilualustana esimerkiksi uudenlaisille oppimisympäristöille. Pajakoulujen ja osatutkintojen kehittäminen asiakasryhmälle, joiden on vaikea tai mahdoton tulla valituiksi koulutuksiin. 10

11 Työryhmän esitys Työryhmän (Mika Itänen pj., Tommi Eskonen, Ilona Huuhtanen ja Outi Koivisto) esitys kaupunginhallituksen konsernijaostolle on, että edetään vaihtoehdon 2 mukaisesti ja käynnistetään neuvottelut TAKK:n ja Sykkeen välillä Sykkeen toiminnan mahdollisesta liittämisestä osaksi TAKK:n säätiötä vuonna Tämä vaihtoehto on tarkoituksenmukaisin ja antaa parhaat mahdollisuudet kehittää Sykkeen toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä kestävällä tavalla. 11