Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti

Transkriptio

1 Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti

2 Opin Ovi Osaamiseen VÄLIRAPORTTI 2011 Sisältö 1. RAPORTOINTIKAUSI PROJEKTIN PERUSTIEDOT PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Lähtökohta Kohderyhmät Tavoitteet PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ONGELMAT JA SUOSITUKSET PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMINNAN JATKUVUUS

3 OPIN OVI OSAAMISEEN VÄLIRAPORTTI RAPORTOINTIKAUSI PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Projektikoodi Ohjelma Ohjelman osio Toimintalinja Projektityyppi Opin Ovi Osaamiseen S10981 Manner-Suomen ESR-ohjelma Etelä-Suomen suuralueosio 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projekti, jossa on henkilöitä mukana Projektin vastuuviranomainen Etelä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto -> Uudenmaan ELY-keskus Projektia hallinnoiva organisaatio Koulutuskeskus Tavastia Projektin vastuuhenkilö rehtori Heini Kujala Projektin seurantayhdyshenkilö projektisihteeri Iiris Kurvinen 3. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Tavastia, rehtori Heini Kujala, s-posti puh LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Riikka Michelsson, projektipäällikkö, s-posti puh PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET (Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet? Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa? Kuvataan hankkeen kohderyhmät, keskeiset tavoitteet ja tulokset projektisuunnitelman mukaisina. Arvioidaan tavoitteiden ja kohderyhmän määrittelyn onnistuneisuutta.) 5.1. Lähtökohta Opin Ovi Osaamiseen projekti tähtää aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO) sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen Kanta- Hämeen ja Pohjois-Uudenmaan alueella. Projektin tavoitteina on 2

4 1) kehittää aikuiskoulutuksen tuottajien ja koulutuksen tilaajien verkostoitumista toimivien aikuisopintojen ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämiseksi 2) luoda ohjauspalvelumalli, joka kuvaa alueellisesti aikuisopintojen neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimintaa ja työnjakoa sekä helpottaa aikuisten opintoihin hakeutumista 3) kehittää neuvonta- ja ohjaustyötä tekevien henkilöiden osaamista oppilaitoksissa 4) kehittää menetelmiä yritysten koulutustarpeiden kartoittamiseksi ja kysyntälähtöisten koulutustuotteiden tuottamiseksi. Keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat alueen aikuiskoulutusta järjestävät organisaatiot, alueen oppisopimustoimistot, työ- ja elinkeinotoimistot sekä alueen yritykset ja työyhteisöt. Projektin rinnalla toimi raportointikauden päättymiseen asti Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projekti, jonka kanssa tehtävän yhteistyön avulla pyrittiin asiakasprosessien tehostamiseen ja yhteisten palvelurakenteiden aikaansaamiseen. Opin Ovi Osaamiseen -projektissa osallistutaan myös valtakunnallisten Nuove-, Erkkeri-, Studio- ja Laituri-projektien toimintaan Kohderyhmät Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat - alueen aikuiskoulutuksen ohjauksen ja neuvonnan toteuttajat aikuiskoulutusorganisaatioissa - alueen oppisopimustoimistojen henkilöstö - alueen työelämätoimijat: yrittäjät, työnantajat ja työntekijät Projektin välillisiä kohderyhmiä ja muita tahoja, joihin projektin toiminta kohdistuu ovat - omaehtoiseen, työvoimapoliittiseen ja henkilöstökoulutukseen hakeutuvat henkilöt - alueella toimivat yritykset, työelämän koulutusneuvojat ja rekrytoinnista vastaavat - TE-hallinnon henkilöstö - ammattijärjestöt ja kolmas sektori - alueen muut ohjaukseen ja työllistymiseen liittyvät projektit sekä - alueen aikuiskoulutusta antavat oppilaitokset kaikilla koulutusasteilla. Projektin tuottamien hyvien käytäntöjen pysyvämmästä käyttöönotosta vastaavat julkishallinnon organisaatiot hyötyvät projektista oman toimintansa kehittämisen välineenä. Yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa on tärkeä osa projektia. 3

5 5.3. Tavoitteet 1) Aikuiskoulutustoimijoiden verkostoituminen Alueen aikuiskoulutustoimijat tuntevat toisensa ja alueella tarjottavat koulutustuotteet ja vastaavat asiakasyritysten ja aikuisopiskelijoiden tarpeisiin asiakaslähtöisesti ja joustavasti työelämän tarpeet huomioiden. 2) Ohjauspalvelumallin luominen On mallinnettu ohjauspalveluja ja lujitettu ohjausta tekevien sekä koulutuksen tilaajien ja tuottajien yhteistyörakenteita resursseja säästäen. Aikuiskoulutustoimijat palvelevat asiakasta joustavasti ja koulutustarjonnasta on helppo saada tietoa. Alueella toimii kattava palvelupisteverkko yhden luukun periaatteella yhteistyössä työhallinnon ja/tai muiden toimijoiden kanssa. Alueen aikuiskoulutuksen tarjonta löytyy palveluportaalin kautta. 3) Ohjausosaamisen kehittäminen Henkilökohtaistaminen elää aikuiskoulutuksen käytännöissä. Asiakkaan saama palvelu on parantunut ja tiedon saanti eri koulutus- ja rahoitusvaihtoehdoista on helppoa. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien palvelujen saatavuus on parantunut. 4) Kysyntälähtöisten tuotteiden kehittäminen ja markkinointi Oppilaitokset osaavat toteuttaa aiempaa paremmin asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämisprojekteja. Yrityksille on tarjolla aiempaa paremmin tarpeita vastaavia koulutustuotteita, jotka ovat helposti saatavilla. Tavoitteet ja kohderyhmät ovat projektisuunnitelmassa varsin onnistuneesti määritelty. Haasteena on ollut pystyä yhtä tehokkaasti vastaamaan jokaiseen tavoitekohtaan. Niinpä projektin eri toiminta-alueilla on toteutuksessa erilaisia painotuksia. Samoin vuosisuunnitelmiin verrattuna projekti on onnistunut joitakin tavoitteita saavuttamaan etuajassa ja joissakin kohdissa mennään vuosisuunnitelmaa jäljessä. Kohdassa 7 tarkastellaan, miltä osin ja millä tavoin tavoitteet ovat saavutettavissa. Tässä väliraportissa eri alueiden (Forssan seutu, Hämeenlinnan seutu ja Hyvinkään-Riihimäen seutu) aluekoordinaattorit tarkastelevat projektin tavoitteita ja niiden toteuttamista oman toiminta-alueensa mukaisesti. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS (Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö. Kuvataan projektin toteutustapaa ja yhteistyötä. Kerrotaan, mitkä tahot ovat projektin kumppaneita ja mikä on niiden osuus toteutuksessa. Arvioidaan toteutustavan ja yhteistyön onnistuneisuutta.) Projekti on jo luonteeltaan vahvasti yhteistyöhanke, jossa alueen aikuisohjauksen toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä päämääränään saada aikaiseksi entistä helpommin saavutettavaa ja asiakaslähtöisempää aikuisopintoihin ohjausta - erityi- 4

6 sesti ns. hakevassa ja hakeutumisvaiheessa unohtamatta muita siirtymävaiheita. Projektin työotteena on ollut vahvasti osallistava työote eli ne tahot, joita yhteistyöhön on tarvittu, ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen yhteisen toiminnan aikana. Yhteistyö sujuu hyvin muiden Opin Ovi -perheen projektien kanssa: - Nuove, Erkkeri, Studio, Laituri ja Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti o projekti on osallistunut aktiivisesti Työelämäyhteistyön ja hakevan toiminnan valtakunnalliseen teemaryhmään sekä Nuoven sähköisten palveluiden kehittämistyöhön syksyyn 2011 asti, jolloin Nuove-projekti päätettiin lakkauttaa. o projektipäällikkö ja aluekoordinaattorit ovat osallistuneet säännöllisesti Opin Ovi klinikoille o olemme tiedottaneet aktiivisesti valtakunnallisten osaamisen kehittämisen projektien Studio ja Erkkeri järjestämistä koulutuksista ja kannustaneet verkostoamme osallistumaan niihin. Lisäksi olemme suunnitelleet yhdessä Studio-projektin kanssa Opin Ovi Osaamiseen -projektin kohderyhmien tarpeiden mukaisesti uusia Studio-projektin toteuttamia koulutustuotteita (Ohjauskoulutusta aikuiskouluttajille 7 op ja Osaamista yritysyhteistyöhön 5 op) sekä osallistuneet verkoston jäseninä myös itse mm. Erkkeri-projektin Aikuisten ohjaus- ja neuvontatyö (30 op) -koulutukseen. Lisäksi Opin Ovi Osaamiseen -projektin verkostolle oli varattu paikkoja Studio-projektin Dialogitaidoilla virtaa opetukseen ja ohjaukseen (5 op) -koulutukseen. Yhteensä verkostostamme osallistui näihin koulutuksiin noin 100 henkilöä. Koko verkostomme (projektissa aloittaneet henkilöt) on noin 300 henkilöä. - Uudenmaan ELY-keskuksen Opin Ovi - Päijät-Hämeen Opin Ovi - Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus - Länsi-, Itä- ja Keski-Uudenmaan Opin Ovet Forssan seutu Forssan seudulla on tehty yhteistyötä edellä mainittujen tahojen lisäksi myös KoutsiHäme -projektin kanssa työhönvalmentajan roolin kehittämiseksi Faktiassa osana asiakkaan ohjausta. Ohjausosaamista aikuiskouluttajille koulutuksen tuotoksena toteutettiin kysely työhönvalmennusosaamisen lisäämiseksi kouluttajien työnkuvassa. Vastausten pohjalta suunniteltiin Työhönvalmennuksella tehokkuutta työssäoppimiseen koulutus. KoutsiHäme hanke toteuttaa koulutussarjan kevättalvella Hämeenlinnan seutu Hämeenlinnan seudulla yhteistyötä TNO-palvelun kehittämiseksi on tehty erityisesti Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin ja alueen TE-toimiston kanssa. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös alueen muut aikuiskoulutusta tarjoavat oppi- 5

7 laitokset. Yhteistyö on ollut toimivaa ja projektin tavoitteita eteenpäin vievää. Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin kanssa on pystytty yhdistämään oppilaitosten ja työhallinnon reunaehtoihin liittyvä osaaminen optimaalisella tavalla, jolloin on saavutettu lisäarvoa molempien projektien tekemälle kehittämistyölle. Kehittämistyön vetovastuu ja koordinointi on ollut projektitoimijoilla, mutta Hämeenlinnan seudun TE-toimiston ja oppilaitosten ohjaajat ovat osallistuneet aktiivisesti kehittämistyöhön koko projektin toiminta-ajan. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN (Kerrotaan, kuinka ja mille kohderyhmille hankkeesta on tiedotettu ja kuinka tuloksia on levitetty ja juurrutettu. Kuvataan tiedotusmuotoja ja määriä, tavoitettua kohdejoukkoa sekä tiedotuksen onnistuneisuutta. Tiedotuksesta voi kertoa mm. luettelemalla tiedotustapahtumat ja niihin liittyvät määrälliset tiedot sekä arvioimalla tiedotuksen onnistumista ja merkitystä hankkeella. Verrataan tehtyjä toimenpiteitä hankkeen viestintäsuunnitelmaan.) Projektilla on viestintäsuunnitelma, lomake- ja tiedotepohja sekä projektin visuaalinen ilme, joka pohjautuu ESR-rakennerahaston tiedotus-ja viestintäohjeeseen. Projektista on tiedotettu varsinaiselle kohderyhmälle (ulkoinen tiedotus) suunnitelman mukaisesti mm. sähköpostitse, henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä, verkostofoorumeilla (seminaarit), alueellisissa verkostokokouksissa ja yhteistyöpalavereissa sekä sosiaalisen median avulla (mm. Facebook). Sosiaalisen median käyttö on osittain korvannut perinteisemmät tiedotteet, joita viestintäsuunnitelmaa laadittaessa oli ajateltu lähetettäväksi sähköpostitse verkostolle kuukausittain. Myöskään Moodle-alustaa ei enää käytetä. Projektista informoidaan myös toteuttajien omilla verkko- ja intranetsivuilla sekä Opin Ovi -projektien yhteisillä verkkosivuilla ( Myös sisäinen tiedotus (projektiryhmä, projektin toteuttajaorganisaatiot, projektin ohjausryhmä ja rahoittaja) on edennyt Viestintäsuunnitelman mukaisesti. Projektiryhmä on kokoontunut säännöllisesti n. kerran kuukaudessa ja ohjausryhmä suunnitelman mukaisesti 3 kertaa vuoden 2011 aikana: , ja Viestintäsuunnitelmassa oli varattu mahdollisuus levittää Opin Ovi Osaamiseen - projektin hyviä käytäntöjä vaikkapa Aikuisohjaajan käsikirjan tai Työelämäkoordinaattorin käsikirjan muodossa. Nämä välineet tulee korvaamaan lopputuotteista tehtävä esite (tai sähköinen esitys) ja tuotekortit sekä sosiaalisen median välineet (mm. projektin wikisivut ja blogi). Forssan seutu Verkoston tapahtumista on tiedotettu lehti-ilmoituksin, verkostotoimijoiden kotisivuilla, Aikuisohjaajien Facebook-ryhmässä ja ilmoitustauluilla sekä postitettu sähköisesti potentiaalisille kohderyhmille. Forssan Lehti ja alueella jaettava laajalevikkinen ilmaisjakelulehti Seutu-Sanomat ovat julkaisseet juttuja eri tapahtumis- 6

8 ta. Yrityksille suunnattua Kehittämiskeskuksen julkaisemaa sähköistä Netterilehteä käytetään myös tapahtumien tiedotuskanavana. Seudun yrittäjäjärjestöt levittävät tietoa omien sähköisten tiedotteiden kautta. Ammattialakohtaiset TEtoimistolla ja Faktiassa järjestetyt yksilö- ja yritysasiakkaille suunnatut tilaisuudet saivat hyvin julkisuutta alueen lehdistössä. Opin Ovi Osaamiseen -projektin vetovastuulla, verkoston kanssa yhteistyössä, järjestettiin Aikuisopiskelijan viikon tapahtumapäivä Forssan kaupunginkirjastolla. Tapahtumassa kerrottiin aikuiskoulutuksen vaihtoehdoista, rahoitusmuodoista ja opintoihin hakeutumisesta. Tilaisuudesta ilmoitettiin Forssan Lehdessä. Tapahtuma ja vuoden aikuisopiskelijan palkitseminen saivat julkisuutta Forssan lehdessä. Studio ja Erkkeri -projektien tarjoamasta koulutuksesta on tiedotettu yhteistyöverkostolle ja eri oppilaitosten kouluttajille uusien koulutusten hakujen tultua auki. Seudun oppilaitoksista on osallistuttu hyvin tarjottuihin koulutuskokonaisuuksiin. Hyvinkään-Riihimäen seutu Sisäinen ja ulkoinen projektista tiedottaminen Osana sisäistä tiedottamista aluekoordinaattori kertoi Opin Ovi Osaamiseen - projektin etenemisestä kuukausittain kokoontuvassa projektipalvelujen osastopalaverissa. Sisäisesti projektin toiminnasta tiedotettiin myös Valmentavan osaston osastokokouksessa (11 hlöä) ( ). Ohjaamo-palvelupisteen pilotoinnin projektisuunnitelma esiteltiin ja hyväksytettiin toimitusjohtajalla ( ). Ulkoiseen tiedottamiseen liittyen aluekoordinaattori kävi kertomassa Opin Ovi Osaamiseen -projektista Laurean Luotsi-hankkeen suunnittelijoille sen kehittämisvaiheessa ( ). Samalla pohdittiin tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävää yhteistyötä. Aluekoordinaattori kävi esittelemässä projektia Way-hankkeelle ( ) ja Lopen- Hausjärven opiston opettajakokouksessa (14 hlöä) ( ). Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikolla jaettiiin 1200 kpl kaurapuuropussimarkkinointimateriaalia alueellisista koulutuksista, joissa Opin Ovi Osaamiseen sekä Ohjaamo esiintyivät alueellisten toimijoiden kanssa. Hämeen sekä Uudenmaan Opin Ovien tapaamisissa esiteltiin Hyvinkään-Riihimäen alueella kehitettyä toimintaa. Lisäksi aluekoordinaattori on markkinoinut aktiivisesti Opin Ovi - projektiperheen Studio- ja Erkkerikoulutuksia yms. alueverkostolle ja oman organisaation aikuiskouluttajille. Ohjaamo-palvelupisteen pilotointi Kirjastotapahtuman yhteydessä markkinoitiin Opin Ovi Osaamiseen -projektia koko alueen oppilaitosverkoston kanssa, samalla aloitettiin ennakkomarkkinointi Ohjaamosta (Aamuposti ). Ohjaamotoiminta kiinnosti alueellisesti, mm. 7

9 Vartti-lehdessä oli aluekoordinaattorin haastattelu. Ohjaamotoiminnan pilotoinnin aloittamisesta aluekoordinaattori kävi kertomassa 10:ssä eri tilaisuudessa mm. TE-toimistojen ja Hyria koulutuksen osastojen henkilökunnalle sekä johdolle. Hämeenlinnan seutu Sosiaalinen media Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori on luonut tammikuussa 2011 projektille Facebook-sivun ( ja alueen aikuisohjaajille tarkoitetun suljetun Facebook-ryhmän (Aikuisohjaajat) ja tiedottanut näillä foorumeilla projektin toiminnasta, aikuisohjausta koskevista asioista ja ajankohtaisista tapahtumista. Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori koulutti alueen aikuisohjaajia näiden foorumien käyttöön Facebook-koulutuksessa Osallistujia Facebook-sivulla ja Facebook-ryhmässä on molemmissa noin 50. Artikkelit ja lehdistötiedotteet Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori on kirjoittanut yhdessä Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus projektin projektikoordinaattorin kanssa artikkelit: Toni Karamaa Koulutuskeskus Tavastiasta valittiin Hämeenlinnan seudun Vuoden aikuisopiskelijaksi ja Verkostomaisesti toteutettua ohjausta aikuisille Koulutustorstaissa, jotka ilmestyivät Tavastia Tapetilla 3/2011 -lehdessä marraskuussa sekä Projektit päättyvät Hämeenlinnan seudulla toiminta jatkuu, joka ilmestyi Opin ovi -projektien Uutiskirjeessä 10/2011 joulukuussa Lisäksi lokakuussa 2011 tarjottiin Koulutustorstai-palvelumallia koskevaa lehtikirjoitusta valtakunnalliseen aikuiskoulutuksen Lähde liikkeelle -lehteen, joka ilmestyy keväällä Lehdistötiedotteita on tehty projektin Hämeenlinnan seudun tapahtumiin liittyen kevään ja syksyn alussa Koulutustorstai-tapahtumista, järjestetystä Aikuisena oppimaan -tapahtumasta, Koulutustorstai-palvelumallia koskevien yhteistyösopimusten tekemisestä ja sopimusten julistamistilaisuudesta sekä Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumasta ja Vuoden aikuisopiskelijan ja - ohjaajan valinnasta. Lehtimainoksia on tehty alkuvuodesta ja syksyn alussa Koulutustorstai-tapahtumista sekä kevään Aikuisena oppimaan ja syksyn Tee elämäsi löytöretki Innostu oppimaan! (eli Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon) - tapahtumista. Lehtimainoksista puolet on maksanut Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projekti. Koulutustorstai-tapahtumia ja Koulutustorstai-palvelumallia koskevia yhteistyösopimuksia, 7.4. järjestettyä Aikuisena oppimaan -tapahtumaa ja järjestettyä Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumaa koskien Hämeen Sanomat ja Kaupunkiuutiset julkaisivat yhteensä 8 lehtikirjoitusta (Kaupunkiuutiset ja ja Hämeen Sanomat 9.3., 29.3., 4.4., 8.4., ja ). Lisäksi Opin Ovi Pirkanmaa, Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa ja Oma Ovi - hankkeiden yhteinen tiedotuslehti esitteli numerossa 1/2011 Koulutustorstai- 8

10 palvelumallin. Myös Laituri-hanke esitteli Koulutustorstain ilmestyneessä Laituri tiedottaa -tiedotteessaan. YLE Radio Häme haastatteli Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattoria ja Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin projektikoordinaattoria. Haastattelu käsitteli Koulutustorstaita, aikuisten ohjausta ja aikuisopiskelua. Yle Häme uutisoi haastattelujen pohjalta aiheen samana päivänä myös verkkosivuillaan kahdessa verkkoartikkelissa. Nettisivut Koulutustorstaiden teemat on julkaistu Hämeenlinnan seudun TE-toimiston wwwsivuilla ja Hämeen Sanomien ylläpitämällä Menokatuverkkopalstalla Tietojen päivittämisvastuu näille foorumeille on Koulutustorstai-toiminnan vakiintumisen myötä siirtynyt Opin Ovi -projektien koordinaattoreilta Hämeenlinnan seudun TE-toimiston koulutusneuvojalle syksyllä HAMK:n verkkosivuilla HAMK tiedottaa -palstalla julkaistiin verkkoartikkeli Koulutustorstaissa keskustellaan aikuisten opiskelumahdollisuuksista ja Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumaa ja Vuoden aikuisohjaajan ja -opiskelijan valintaa koskeva kirjoitus Eeva-Liisa Breilin valittiin Hämeenlinnan seudun Vuoden aikuisohjaajaksi. Jälkimmäinen kirjoitus julkaistiin myös epressi.com -tiedotussivustolla. Tapaamiset ja tapahtumat Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori esitteli Koulutustorstai-palvelumallin Forssan seudun verkostokokouksessa Aluekoordinaattori ja Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin projektikoordinaattori esittelivät Koulutustorstaipalvelumallin Hämeenlinnan seudun työllisyydenedistämistoimikunnalle sekä Tampereen Opin Ovi -projekteille , kun tamperelaiset kävivät benchmarkkauskäynnillä tutustumassa Koulutustorstai -tapahtumaan ja - palvelumalliin. Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori ja Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus - projektin projektikoordinaattori järjestivät Koulutustorstaita koskevien yhteistyösopimusten julkistamistilaisuuden Hämeenlinnan seudun TE-toimistolla. Yhteistyönä mallia on esitelty myös Opin Ovi -projektien valtakunnallisilla Opin Ovi -klinikoilla, Kuntamarkkinoilla ja Opinpaikka-tapahtumassa Koulutustorstai sai näkyvyyttä myös, kun Hämeenlinnan seudun TE-toimiston johtaja Harri Jokinen palkittiin Opinpaikka-tapahtumassa Hyvät tyypit - äänestyksen Ovien avaaja -kategoriassa. Hämeenlinnan seudulla Koulutustorstai sai tunnustusta alueellisesta yhteistyöstä, kun Häme Open Campus -verkosto palkitsi kunniakirjalla Koulutustorstain kehittäjät hyvästä yhteistyöteosta Hämeen alueella. 9

11 Tiedottaminen Koulutuskeskus Tavastiassa Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori on esitellyt projektin toimintaa ja tiedottanut projektin tapahtumista ja projektin etenemisestä mm. Koulutuskeskus Tavastian hanke- ja projektitoimijoista koostuvan Projektitiimin, Aikuiskoulutusryhmän, Aikuisohjaustiimin ja Työelämäpalvelujen kehittämistiimin kokouksissa sekä aikuiskoulutuksen kehittämispäivillä. Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori esitteli projektin tavoitteita, toimintaa ja tuloksia myös Koulutuskeskus Tavastian johtoryhmän kokouksessa ja Koulutuskeskus Tavastian Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän ohjausryhmän kokouksessa. Tiedotuksen onnistuminen Tiedotus Hämeenlinnan seudun tapahtumista ja projektin etenemisestä on onnistunut hyvin. Paikallislehdet ovat kirjoittaneet useita kertoja alueelle kehitetystä TNO-palvelusta ja projektin järjestämistä tapahtumista. YLE Radio Häme nosti syyskuussa aikuisena opiskelun ja aikuisten ohjauksen päivän teemaksi. Kehitetty TNO-palvelu on tullut tunnetuksi alueella, sillä Koulutustorstaissa on riittänyt asiakkaita. Kehitetty malli on saanut julkisuutta myös valtakunnallisella tasolla, kun Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori on esitellyt toimintatapaa valtakunnallisissa tapahtumissa yhdessä Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -hankkeen projektikoordinaattorin kanssa. 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET (Ongelmat projektin toteutuksessa esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen. Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi. Kuvataan niitä ongelmia, joita hankkeen toteuttamiseen on liittynyt ja kuinka niitä on ratkaistu. Esitetään suosituksia siitä, miten ongelmat voidaan välttää tai ratkaista. Suositusten tarkoituksena on mm. auttaa muita hanketoimijoita omien projektiensa suunnitelussa sekä antaa rahoittajalle tietoa siitä, mitä asioita pitää hanketoimijoiden koulutuksessa ja rahoittajan omassa toiminnassa ottaa erityisesti huomioon.) Projektin toteutuksessa ei ole suurempia vaikeuksia, joitakin tarkennuksia toimintaan on luonnollisesti tehty. Lähtökohtaa tai kohderyhmää ei ole tarvetta muuttaa, mutta olisi ollut hyödyllistä, mikäli myös TE-hallinnon henkilöstö olisi kuulunut projektin varsinaiseen kohderyhmään. TE-hallinnon edustajia on tästä huolimatta saatu varsin hyvin verkostotyöhön mukaan. Projektin tavoitteet oli asetettu varsin kunnianhimoisesti, joten haasteena on ollut saada resurssit riittämään tasaisesti kaikkien tavoitteiden saavuttamiseen. Projektissa onkin edetty eri seutukunnilla eri painotuksin. Markkinointi Projektissa ei ollut varattu resursseja (aikaa ja markkinointirahaa) Hämeenlinnan seudulla kehitetyn Koulutustorstai-palvelun markkinoimiseen käyttäjille. 10

12 Tämän vuoksi oli keksittävä tiedotus- ja markkinointitapoja, jotka eivät aiheuta kustannuksia. Palvelun markkinoiminen tällä tavoin on haastavaa ja kaikki palvelusta hyötyvät eivät saa tietoa näiden kanavien kautta niin todennäköisesti kuin jos markkinointiin olisi voitu käyttää enemmän resursseja. Tämä puute näkyi myös Hyvinkään-Riihimäen seudun Ohjaamo-palvelupisteen pilotoinnissa. Uutta mallia olisi ollut tärkeä tuoda kunnolla esiin. Ohjaamopalvelut vaatisivat säännöllistä, näkyvää markkinointia, johon ei välttämättä yhden aluekoordinaattorin aika eikä osaaminenkaan riitä. Olisiko mahdollista tällaiseen valtakunnalliseen hankkeeseen palkata yhteisiä markkinointiviestinnän osaajia? Esimerkiksi maahanmuuttajien palveluiden kehittämisen projekteissa projektit viestittävät sisäisissä verkostoissaan erittäin nopeasti uusista mahdollisuuksista. Yksittäiset mainokset silloin tällöin lehdissä eivät riitä markkinoinniksi. Ohjauksen resursointi Aikuisten ohjauspalvelujen parantamisen haasteena on myös se, ettei oppilaitoksilla ole juurikaan resursseja hakevan vaiheen ja koulutuksen jälkeisen siirtymävaiheen ohjaustoimintaan. Ohjauksen resursointi painottuu oppilaitoksessa opiskelemassa olevien opintojen aikaiseen ohjaamiseen. Esimerkiksi oppilaitoksilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet tarjota aikuisille omien opintojen suunnittelua tukevia ja/tai opiskelutaitoja kehittäviä ja vahvistavia kursseja, joita voisi opiskella ennen varsinaisten opintojen aloittamista. Tällaisten kurssien järjestäminen joko vie resurssit joltakin olemassa olevalta koulutukselta tai vapaarahoitteisena koulutuksen järjestettäessä näiden kurssien hinta muodostuu asiakkaalle liian korkeaksi. Puutteet ohjauksen resursoinnissa näkyvät tietysti myös ohjausosaamisen kehittämisessä. Vaikka alueeltamme on osallistuttu varsin aktiivisesti ohjausosaamisen koulutuksiin, joiltakin osin henkilöiden on ollut vaikeaa päästä osallistumaan. Resurssien vähentyminen on tuonut haasteen irrottautua työpaineesta edes miettimään oman osaamisensa ylläpitoa. Organisaatiomuutokset saattavat myös estää sitä, että koulutuksiin hakeuduttaisiin. Muutostilanteissa ei ehkä haluta tuoda esiin omaa koulutustarvetta. Esimerkiksi yhdestä organisaatiosta ilmoittautui seitsemän ja vain yksi pääsi loppujen lopuksi osallistumaan Opin Ovi Osaamiseen - projektin järjestämään Ohjauskoulutusta aikuiskouluttajille -koulutukseen. Toiminta-alueen laajuus Projektissa yhden aluekoordinaattorin vastuulle annetun toiminta-alueen laajuus (Hyvinkää-Riihimäki-Loppi-Hausjärvi) ja jakautuminen kahden eri Ely-keskuksen alueelle on haastavaa. Sinänsä on erittäin suositeltavaa tehdä kehittämistyötä yli maakunta- ja ELY-keskusrajojen ja näin yhdistää käytäntöjä. 11

13 Toimintaympäristön muutokset Projektin haasteena ovat olleet myös kuntauudistusten, ELY-keskusten ja oppilaitosten organisaatiouudistukset. Haastavaa on organisaatiomuutosten tuoma epävarmuus organisaatioissa. Organisaatiot eivät ole välttämättä valmiita kehittämisessä ainakaan ns. pitkäkestoiseen sitoutumiseen, kun oma työpaikka on muutoksessa. Alueellisen TNO-palveluiden kehittäminen yhden luukun toiminnaksi on Forssan seudulla haastavaa. Seudun eri organisaatioiden toimintaan liittyvät muutokset tulevaisuudessa ovat haasteena verkostotoiminnalle. Verkostotoimijoiden suunnittelema yhteisesti toteutettavien tapahtumien vuosikello on toivottavasti keino jatkaa hyvin toteutunutta toimintaa, vaikka uhkakuvia resursseista on nähtävissä. Työnhakijoiden aktivoiminen osallistumaan järjestettyihin infotilaisuuksiin on haastavaa. Asiasta pidetään neuvottelu keväällä 2012 Forssan TE-toimiston johdon ja koulutusneuvojan kanssa. Samalla neuvotellaan Hämeenlinnan seudun Koulutustorstai-palvelumallin käyttöönottamisesta myös Forssassa. Kysyntälähtöisten tuotteiden kehittäminen mikroyrityksille Oppilaitosten rakenteet eivät tue mikroyritysten koulutustarpeiden huomioimista. Oppilaitosten koulutussuunnittelu perustuu usein isoihin ryhmäkokoihin ja valmiisiin tuotteisiin. Räätälöityjä koulutustuotteita tehdään, kunhan osallistujamäärä on riittävän suuri. Miten mikroyritykset huomioidaan koulutusmahdollisuuksien tarjonnassa? Tiettyjen alojen mikroyrittäjät saavat koulutusta tavarantoimittajillta ja maahantuojilta. Myös yrittäjäjärjestöt järjestävät koulutusta mm. kirjanpidon muuttuvista säädöksistä. Muu pienyrittäjien osaamisen kehittämisen sekä työssäjaksamisen edistäminen onkin haasteellisempaa. Haasteita on myös TE-hallinnon tarjoamien yhteishankintakoulutusten taipumisessa mikroyritysten tarpeisiin. Esimerkiksi sitoutuminen kymmenen päivän yhteishankintakoulutukseen on mikroyrittäjille vaikeaa. Soveltuuko nykyinen yhteishankintakoulutuksen rakenne mikroyrittäjille? Potentiaalista koulutustarvetta vaikuttaisi olevan, mutta miten tukirakenteet sallivat tarjonnan kannattavuuden. Olisiko mikroyrittajillä jopa laajentamisen ja lisätyöllistämisen edellytyksiä lisäkoulutusmahdollisuuden jälkeen? Tämän haasteen tutkimista jatketaan alueellisesti keväällä PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN (Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan. Kerrotaan, mitä konkreettisia toimenpiteitä hankkeessa on raportointiaikana tehty, ketkä toimenpiteisiin ovat osallistuneet ja ketkä niitä ovat toteuttaneet sekä millaisia toimenpide- ja/tai osallistujamäärät ovat olleet. On suositeltavaa otsikoida toimenpiteet samalla tavalla kuin ne ovat projektisuunnitelman kohdassa 8.1. Lisäksi on syytä verrata toimenpiteitä projektisuunnitelman kohtaan 9.1., jossa kuvataan kullekin vuodelle kohdistettavat toimenpiteet. Jos toteutuk- 12

14 sessa on poikettu suunnitelmasta, kerrotaan sekin ja perustellaan, miksi poikkeaminen oli tarpeen. Tämän kohdan perusteella rahoittajan pitäisi pystyä päättelemään, mitä projektissa on tapahtunut ja onko se toiminut hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Mieluummin tarkkaa ja konkreettista kuvausta kuin ylimalkaisia lauseita, joista toiminnan sisältö ei selviä.) Projektisuunnitelmassa kohdassa 8.1. mainitut projektin keskeiset toimenpiteet: 1. Luodaan aikuiskouluttajille yhteistyörakenteet ja rakennetaan aikuisopintoihin hakeutuvilla palvelupisteet yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimistojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Pilotoidaan verkostomaisesti tuotettua tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua mm. Ohjaamopalvelupisteissä Riihimäki-Hyvinkään seudulla, Koulutustorstaitoimintatapaa Hämeenlinnan seudulla sekä ammattialakohtaisia tapahtumia Forssan seudulla. Toteutetaan ohjaus- ja neuvontapalveluja monikanavaisesti ja tuotetaan tietoa koulutustuotteista alueellisiin ja valtakunnallisiin palveluportaaleihin. 2. Mallinnetaan ohjauspalvelut ja selkeytetään ohjauspalvelujen tuottajien työnjakoa. Kuvataan erityispalveluja ja -ohjausta tarvitsevien palvelukartta. Tiedotetaan yhteisestä mallista henkilö- ja yritysasiakkaille ja perehdytetään koulutusorganisaatioiden henkilöstöä ohjaukselliseen toimintamalliin. 3. Kohotetaan aikuisopiskelijoita ohjaavien henkilöiden osaamistasoa yhteistyössä valtakunnallisten hankkeiden kanssa järjestämällä koulutuksia ja tutustumiskäyntejä sekä tekemällä, kehittämällä ja arvioimalla organisaatioiden ohjaussuunnitelmia. 4. Organisoidaan hakevaa toimintaa yritysten ja organisaatioiden koulutusja kehittämistarpeiden selvittämiseksi ja rakennetaan selkeitä tuotepaketteja esimerkiksi henkilöstökoulutuksen ja osaamiskartoitusten toteuttamista varten. Projektisuunnitelmassa vuodelle 2011 suunnitellut toimenpiteet: 1. Neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimintamallien ja pelisääntöjen luominen, toiminta jatkuu. (Toimijoina koko kohderyhmäverkosto asiantuntijuuksien mukaan. Toimintaa johtaa projektipäällikkö.) 2. Palvelupisteen ohjausmahdollisuuksien markkinointi yksityisille henkilöille sekä yrityksille ja organisaatioille. Lehti - ym. mediamainonnan lisäksi mm. yhteiset teemapäivät, pienoismessut ja työelämässä järjestettävät tapahtumat. (Projektipäällikkö ja aluekoordinaattorit) 13

15 3. Yksityisten henkilöiden ohjaustoiminta ja hankkeessa luotujen ohjauksen toimintamallien pilotointi ja evaluointi. (Seutukuntien aluekoordinaattorit) 4. Yritysten ja organisaatioiden hakevan toiminnan mallien toimintamallien pilotointi ja evaluointi, testaaminen. (Seutukuntien aluekoordinaattorit työnjakonsa mukaisesti) 5. Valtakunnallisen hankkeen toimintaan osallistuminen. 6. Palautteet, arviointi, väliraportti. Toiminta on toteutunut pääosin Toimintasuunnitelman mukaisesti. Projektissa on kehitetty kaikkia neljää projektisuunnitelmassa mainittua tavoitetta: 1) aikuiskoulutustoimijoiden verkostoituminen, 2) ohjauspalvelumallin luominen, 3) ohjausosaamisen kehittäminen ja 4) kysyntälähtöisten tuotteiden kehittäminen ja markkinointi. Projektisuunnitelmassa kohdassa 8.1 mainittua tiedon tuottamista alueellisiin ja valtakunnallisiin palveluportaaleihin ei luonnollisestikaan ole pystytty toteuttamaan Nuove-projektin alasajosta johtuen. Nuovessahan oli tarkoitus organisoida ja tuottaa valtakunnalliset, sähköiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut yhteen palveluportaaliin, joihin alueelliset projektit olisivat voineet liittyä. Tämän toiminnan kehittämistä varten ei ollut varattu alueellisiin projekteihin resursseja, joten tältä osin myös Opin Ovi Osaamiseen -projektissa jää tämä tavoite saavuttamatta. Aikuiskoulutusorganisaatiot tuottavat kuitenkin, kuten tähänkin asti, tietoa erilaisiin aikuiskoulutuksen palveluportaaleihin. Projektisuunnitelmassa tälle vuodelle suunnitelluissa toimenpiteissä mainitaan mm. palvelupisteen markkinoinnista. Markkinointiin ei ole varattu riittävästi resursseja, jotta se olisi riittävän kattavaa ja tavoittaisi kaikki asiakasryhmät. Olemme kuitenkin saaneet verkostojen avulla tietoa ohjausmahdollisuuksista levitettyä ja toivomme, että toiminnan siirryttyä osittain jo nyt projektilta vakituisille toimijoille näillä olisi riittävästi resursseja toiminnasta tiedottamiseen ja sen markkinointiin. Väliraportin kohdassa 8 on kuvattu projektin kohtaamia haasteita tarkemmin. Forssan seutu 1) Aikuiskoulutustoimijoiden verkostoituminen Aluekoordinaattori Hannele Peltomaan vetämä yksilöasiakkaan tieto-, neuvontaja ohjauspalvelua kehittävä verkosto on kokoontunut raportointikauden aikana yhteensä 6 kertaa. Verkostossa on mukana 11 organisaatiota ja aktiivisia jäseniä n. 20. Verkostoituminen on toteutunut suunnitelman mukaisesti. 14

16 2) Ohjauspalvelumallin luominen Projektin aikana Forssan seudulla on keskitytty ohjaustoimijoiden keskinäisen yhteistyön kehittämiseen. Projektin aikana on luotu luottamukselliset suhteet eri toimijoiden välillä. Tietoisuus muiden organisaatioiden toiminnasta on lisännyt ja monipuolistanut asiakkaille annettavaa ohjausta sekä kehittänyt toimijoiden ohjausosaamista. Keskinäiset yhteydenotot ovat lisääntyneet ja varmistavat asiakkaalle annettavan tiedon oikeellisuutta. 3) Ohjausosaamisen kehittäminen Studio-projektin toteuttamaan Ohjauskoulutusta aikuiskouluttajille -koulutukseen on osallistunut Forssan seudun oppilaitoksista yhteensä 9 kouluttajaa. Ohjausosaamistaan ovat kehittäneet Faktian, HAMK:n ja Eerikkilän ohjaustyötä tekevät opettajat. Koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden kehittämistehtävät on esitelty päättötilaisuudessa ja levitetty kaikkien osallistuneiden organisaatioiden käyttöön. 4) Kysyntälähtöisten tuotteiden kehittäminen ja markkinointi -> Työnantajaasiakkaiden TNO-palveluiden, koulutustarpeiden kartoitusmenetelmien ja entistä kysyntälähtöisempien tuotteiden kehittäminen Yritysten TNO-palveluiden kehittämisen Yrittäjä-ryhmä on kokoontunut raportointikaudella yhteensä kolme kertaa. Ryhmä laajeni TE-toimiston edustajalla vuoden 2011 alusta. Syksyllä pidettiin laajennettu suunnittelupalaveri, johon kutsuttiin edustajat seudun kaikista yrittäjäyhdistyksistä (puheenjohtaja ja yrittäjien koulutusasioita suunnitteleva hallituksen jäsen). Tilaisuudessa esiteltiin erilaisia mahdollisuuksia kehittää yritysten osaamista ja pohdittiin yrittäjien esittämiä kysymyksiä. Vuodelle 2012 sovittiin verkostotoimijoiden ja yrittäjäyhdistysten tapaamisia vähintään 2-3 krt/vuosi. Seuraava tapaaminen toteutetaan kevättalvella 2012 HAMK:n kutsumana. Myös tämä toiminta on tavoitteena vakiinnuttaa seutukunnalle. Projektissa on kehitetty sähköistä osaamiskartoituspohjaa muutaman yrityksen tarpeiden perusteella. Yhteistyössä seudun naisyrittäjäjärjestön kanssa on syksyllä 2011 kehitetty kysely mikroyritysten koulutus- ja kehittämistarpeista. Kysely on parhaillaan jäsenistön vastattavissa. Kyselyn tulosten pohjalta suunnitelmana on tuottaa yhden hengen tai pienen yrityksen tarpeista lähteviä lyhyitä koulutus- ja valmennuspäiviä ja koota mahdollisia mentorointiryhmiä. Forssan seudun Kehittämiskeskuksen vetämä Harava-ryhmä on jatkanut säännöllistä toimintaansa. Ryhmä käsitteli ja hyödynsi ELY-keskuksen keväällä 2011 tekemän ennakointikyselyn vastauksia. Mm. tiedot yritysten koulutustarpeista käsiteltiin palavereissa ja koulutuksen suunnittelua tarkentavan yhteydenoton yrityk- 15

17 seen toteutti Opin Ovi Osaamiseen -projektin yritysten TNO-palveluita kehittävä projektikoordinaattori Tuula Syrjänpää yhteistyössä eri alojen ja organisaatioiden kouluttajien kanssa. Harava-ryhmä on kokoontunut raportointikaudella kahdeksan kertaa. TE-toimistosta tiedoksi tulleita henkilöstön kehittämistarpeita on ollut yhteensä 10 yritykseen. Kaikkien yritysten osaamisen kehittämisen tarpeet on selvitetty sekä toteutettu niin koulutusta kuin tehty koulutustarveselvityksiä niihin yrityksiin, jotka ovat tällaista palvelua tarvinneet. Studio-projektin järjestämään Osaamista yritysyhteistyöhön -koulutukseen osallistui Forssan seudulta opiskelijat Faktiasta ja Hami:sta. Faktian opiskelijaryhmä (4 henkilöä) tuotti Faktialle yrityskoordinaattorin toimenkuvan, joka otettiin oppilaitoksessa käyttöön syksyllä Ryhmä työsti myös Faktian kumppanuusohjeistoa yritys- ja organisaatioyhteistyöhön. Näillä toimilla lisätään oppilaitoksen valmiuksia tehdä yritysyhteistyötä. Myös nämä kehittämistehtävät on levitetty tiedoksi koulutukseen osallistuvien organisaatioiden käyttöön. Forssan seudun verkostokokoukset, tapahtumat ja osallistuminen valtakunnalliseen toimintaan. tapahtuma aika osallistujamäärä järjestäjät, osallistujat Forssan seudun TNO- verkostopalaverit Hannele Peltomaa Eerikkilän Urheiluopisto, FAI, Faktia, Forssan kaupungin kirjasto, HAMI, HAMK, Ypäjän Hevosopisto, Wahrenopisto, Oppisopimustoimisto, TEtoimisto, Minne menet nuori? - nuorisotyöllisyyshanke Yritysten palvelun kehittäminen, yritysryhmän palaverit Tuula Syrjänpää Faktia, Hamk, FAI, TE-toimisto, Oppisopimustoimisto, Forssan yrittäjät ry Alakohtaiset Info-tilaisuudet asiakkaille: Sote + liikunta, tekniikka, yrittäjyys ja Hannele Peltomaa Oppisopimustoimisto, FAI, HAMK, Eerikkilä, Kehittämiskeskus ja yrityksiä 3 Koulutusten yhteishaun, alkavan koulutuksen ja hajapaikkojen + markkinointi Työllisyyden edistämismessut Sosiaalikehitys + Forssan kaupunki Hannele Peltomaa FAI, Faktia, HAMI, HAMK, Wahrenopisto, Oppisopimustoimisto, TEtoimisto Hannele Peltomaa ja Sanna Nouko (KoutsiHäme projekti) 16

18 Aikuisopiskelijan viikon tapahtuma Hannele Peltomaa FAI, Faktia, Forssan kaupunginkirjasto, HAMI, HAMK, Wahren-opisto, Oppisopimustoimisto, TE-toimisto Info-tilaisuudet yrityksille rahoitusmahdollisuuksista Tuula Syrjänpää Faktia, TE-toimisto, Oppisopimustoimisto, Tekes Järkivihreä Forssa verkostotapahtuma, Hamk Logistiikka verkostotapahtuma, Hamk Tuula Syrjänpää Hämeen Opin Ovi palaverit (TE+OOO) Tuula Syrjänpää, Hannele Peltomaa Opin Ovi Laituri-klinikka Hannele Peltomaa, Taina Sipilä ja Leila Taipale (Forssan TE-toimisto) Tuula Syrjänpää Tuula Syrjänpää Hyvinkään-Riihimäen seutu 1) Aikuiskoulutustoimijoiden verkostoituminen Alueverkoston kokoonpano vakiintui, mukana edustajat (15-17) kaikista alueen oppilaitoksista sekä TE-toimistoista (Hyvinkää ja Riihimäki). Alueverkosto kokoontui suunnitellusti v kolme kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä työpalavereihin eri organisaatioiden toimipisteissä, tutustuen samalla eri organisaatioiden toimintaan. Verkostotoimijoiden yhteystietojen erilaisuus todettiin haasteelliseksi paitsi yhteistyössä organisaatioiden välillä, niin luultavammin erityisesti TNOpalvelua etsivälle opiskelusta kiinnostuneelle aikuiselle ja yrittäjälle. Aluekoordinaattorin johdolla tarkistettiin verkoston yhteystiedot keväällä Alueverkostossa nähtiin yhteistyön vahvistaminen eri organisaatioiden välillä tarpeelliseksi, kuitenkin muistettava rajalliset resurssit. Tarkisteltiin yhdessä jo toteutettuja sekä kehittelyssä olevia malleja, ajatuksella ettei tehdä päällekkäisyyksiä. Organisaatioiden ajatukset omien kohderyhmiensä tiedontarpeesta ja tiedon välittämiseen käytettävien erilaisten sivustojen muodot ja käyttö keskustelutti. Tarjonnan erilaisuus on niin mahdollisuus kuin myös haaste tietoa etsivälle. Nuoven tms. tulon epävarmuus heikensi selkeästi sähköisten TNO-palvelujen kehittämiseen paneutumista. Ohjaamo-palvelupisteen ja toimintatavan pilotoinnin yhteydessä harkittiin vähintään yhteistä sähköpostiosoitetta kaikkien alueverkostotoimijoiden käyttöön koulutuksesta kiinnostuvien henkilöiden tavoittamiseksi. Ohjaamo-pilotoinnin yhteydessä tutkitaan, millainen rakenne toimisi. 17

19 Alueverkoston yhteistyönä toteuttamat tapahtumat Riihimäen TE-toimiston kanssa toteutettiin keväällä kolme koulutusinfoa, toteutuksessa mukana Hämeen Ely-keskuksen OpinOvi. Kirjastotapahtuma (vko 34) toteutettiin kaikissa alueen kirjastoissa (Loppi - Hausjärvi -Hyvinkää - Riihimäki), näissä erityisenä painopistealueena aikuislukion ja kansalaisopistojen tarjonnat. Hyvinkäällä kävijöitä 50 ja Riihimäellä 12 (Loppi-Hausjärvi ei tilastoitu). Elinikäisen oppimisen sekä ohjauksen viikon tapahtuma toteutettiin kaikilla neljällä paikkakunnalla: Junatempaus aamulla Hyvinkään ja Riihimäen asemilla, jaossa tietoa alueen opiskelumahdollisuuksista, Opin Ovi Osaamiseen -projektista ja Ohjaamon aloittamisesta. Materiaalia jaettiin 1200 kpl. Lisäksi kirjastotapahtumat Riihimäen (90 kävijää) ja Hausjärven ja Lopen kirjastoissa, Hyvinkään uuden kaupungintalon aulassa TE-toimiston ja oppilaitosten esittelyt sekä vuoden aikuisohjaajan, vuoden aikuisopiskelijan ja vuoden koulutusmyönteisen työnantajan palkitseminen. 2) Ohjauspalvelumallin luominen Alueellinen ohjauspalvelumalli hahmoteltiin alueverkoston työpalavereissa alkuvuodesta ns. etuovi-takaovi -malliksi. Tällä haluttiin tuoda esille alueverkoston näkemys yhteistyön tarpeesta ja toisaalta näkemys tiedonhakijoiden tarpeesta nähdä vain yksi luukku monien sijasta ja saada sitä kautta palvelua omiin koulutustarvekysymyksiinsä. Etuovi- takaovimallin kehittelyä jatkettiin useissa työkokouksissa vuoden aikana - tavoitteena saada se muokattua ohjauspalvelumalliksi viimeistään keväällä Todettiin, että tärkeintä on kuitenkin se että alueella on ollut ja on edelleen halua ja innokkuutta aitoon yhteistyöhön. Kumppanuussopimuksista keskusteltiin ja oppilaitosten kasvaessa ja toimintojen jatkuvasti nopeutuvassa muutoksessa voisi kumppanuussopimuksilla olla tulevaisuudessa merkitys, näiden tarpeellisuus ja muoto päätetään samoin keväällä Alueelta osallistuttiin Opin Ovi Osaamiseen-projektin toteuttamaan Facebookkoulutukseen. Alkuvuodesta tutkittiin mm. Facebook-sivuston käytön mahdollisuutta hankeyhteistyönä KoutsiHämeen kanssa. Aktiiviseksi toteutettu Facebooksivusto on varmasti tulevien aikuisten kavanana varteenotettava, vähäisillä hankeresursseilla ei kuitenkaan voitu toteuttaa pilotointia. Facebook-ohjaus voisi olla alueellinen yhteinen ylläpidettävä TNO-palvelu, mutta vaatii huomattavan määrän lisää kehittämistä. Eri hankkeiden (Mosaiikki2, KoutsiHäme sekä Opin Ovi Osaamiseen) yhteistyönä aloitettiin Ohjaamo-palvelupisteen ja toiminnan pilotointi Hyvinkäällä ja Riihimäellä syksyllä Ohjaamopilotoinnin toteuttamiseksi tutustuttiin Ohjaamo - palvelupisteen toteutukseen Faktiassa. Hyrian malli lähti hakeutumisvaiheen TNOpalvelujen näkökulmasta. Tavoitteena on tehostaa ja parantaa Hyvinkään - Riihimäen seudun aikuisten koulutukseen ja/tai työelämään sijoittumisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja (TNO). Tehokkaat hakeutumisvaiheen TNO -palvelut nopeuttavat onnistuessaan merkittävästi yksilön aktiivista siirtymistä koulutukseen tai työhön.ohjaamon palvelut täydentävät alueen olemassa olevia TNO - 18

20 palveluja ja helpottavat aikuisten opintoihin hakeutumista. Ohjaamopilotointi selvittää mahdollisuuksia alueellisen verkostomaisen toiminnan aloittamiseen keskeisemmällä paikalla alueella ja/tai sähköisesti. Pilotoinnissa havainnoidaan moniammatillisen yhteistyön vaikuttavuutta ohjaajien oman osaamisen kehittymiseen. Ohjaamo-toiminnan valmistelussa perehdyttiin Elinikäisen ohjauksen neuvoston strategisiin tavoitteisiin sekä tarkistettiin hanketoimijoiden tavoitteiden yhteneväisyydet. Nähtiin, että niin kantasuomalainen, maahanmuuttaja tai vaikkapa työelämässä oleva tarvitessaan tietoa opiskelumahdollisuudesta ja/ tai opiskelun jälkeisistä työmahdollisuuksista ovat aivan saman haasteen edessä eli mistä saada tietoa, neuvontaa tai ohjausta. Riittävän tiedon saatuaan ihminen älykkäänä olentona lähtee itse oppimisen matkalle. Näin Ohjaamo-ajatus lähti muuttumaan pilotointisuunnitelmaksi. Ohjaamon avajaisia vietettiin Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon yhteydessä. Avajaisiin osallistui 38 henkilöä verkostoistamme. Ohjaamo toimii Hyvinkäällä, Torikatu 18 ja Riihimäellä Käräjäkatu 2. Ohjaamot ovat avoinna päivittäin klo 12-15, sähköpostiosoite ja puhelinnumero vastaavat klo Ohjaamon ensimmäisen syksyn havaintoja: - Yhteydenottoja ohjaamoon kirjattiin Suomea äidinkielenään puhuvia näistä oli 35 %. Muuta kuin suomea puhuvia 65 %. - Maahanmuuttajien osuus 65 %, yhteydenottotapa yleensä, että he tulivat aukioloaikoina paikalle, vain muutama yhteydenotto puhelimitse tai sähköpostissa. - Kantasuomalaiset ottivat mieluimmin ensikontaktia (67 kpl)puhelimella ja/tai sähköpostilla. Kantasuomalaisista asiakkaista pääosan muodostivat kuntoutuspolulla olevat asiakkaat ja pienyrittäjät, jotka kysyivät opiskelu- ja/tai jatkomahdollisuuksistaan. Eräs pienyrittäjä kertoi, ettei ehdi itse selata kaikenmaailman sivuja työn ohessa. Ohjaamossa seurataan asiakasvirtaa Alpojärjestelmän avulla. - Ohjaamossa yhteistyötä tehtiin mm. erityisopettajan, oppisopimustoimiston, koulutuspäälliköiden, kouluttajien sekä TE-toimiston kanssa asiakkaan asioiden edistämisessä. - Yleisesti asiakkaat ottivat yhteyttä pääosin työharjoittelun, työpaikan löytämisen tehostamisen, lisäkoulutusmahdollisuuksien kartoittamisen puitteissa. Jonkinverran opintojen keskeyttämisuhanalaisia, työssäoppimispaikan hakuun tai lopputyön/näyttötutkinnon tekemiseen tarvittiin apua. - Saatiin palautetta työpaikan löytämisestä Ohjaamo-käynnin avulla, tieto kolmen henkilön työllistymisestä. - Yritysten koulutustarpeita tuli esille esim. maahanmuuttajan työhönvalmennuksen ohjauskäynnin yhteydessä. Työhönvalmentaja keskusteli samalla yrityksen koulutuksellisesta tilanteesta ja toi tiedon yrityksen koulutustarpeista Ohjaamon Opin Ovi Osaamiseen -projektin työelämänasiantuntijalle, joka 19