Opin Ovi Osaamiseen Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opin Ovi Osaamiseen Loppuraportti 2012 0"

Transkriptio

1 Opin Ovi Osaamiseen Loppuraportti

2 Opin Ovi Osaamiseen LOPPURAPORTTI 2012 Sisältö 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Lähtökohta Kohderyhmät Tavoitteet PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ONGELMAT JA SUOSITUKSET PROJEKTIN TULOKSET PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMINNAN JATKUVUUS YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

3 OPIN OVI OSAAMISEEN LOPPURAPORTTI PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Opin Ovi Osaamiseen Projektikoodi S10981 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Projektin vastuuviranomainen Etelä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto -> Uudenmaan ELY-keskus Projektia hallinnoiva organisaatio Koulutuskeskus Tavastia Projektin vastuuhenkilö rehtori Heini Kujala Projektin seurantayhdyshenkilö projektisihteeri Iiris Kurvinen 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Tavastia, rehtori Heini Kujala, s-posti puh LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Riikka Michelsson, projektipäällikkö, s-posti puh PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET (Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua? Mitä yrityksiä/organisaatioita on ollut kohteena?) 4.1. Lähtökohta Opin Ovi Osaamiseen -projekti tähtäsi aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO) sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen Kanta-Hämeen ja Pohjois-Uudenmaan alueella. Projektilla haettiin ratkaisuja seuraaviin tarpeisiin 1) Aikuiskoulutustoimijoiden verkostoituminen Aikuiskoulutuksen saatavuuden lisäämiseksi ja tarjonnan monipuolistamiseksi aikuiskoulutustoimijoilla on tarve verkostoitua sekä keske- 2

4 nään että asiakkaidensa kanssa ja rakentaa hyvin toimivat neuvonta- ja ohjauspalvelut alueelle. 2) Ohjauspalvelumallin luominen Työelämän muutokset edellyttävät koulutuksen tilaajilta ja koulutuksen järjestäjiltä yhä tiiviimpää yhteistyötä ja yhä nopeampaa muutoksiin reagoimista. Tämä edellyttää eri osapuolten selkeää käsitystä ohjauksen työnjaosta ja toimintaprosesseista. Ohjauspalvelumallia kehitetään Hämeen TE-keskuksen ja valtakunnallisten hankkeitten kanssa. 3) Ohjausosaamisen kehittäminen Aikuiskoulutuksen reunaehtoihin kuuluvat aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, oppimisvalmiudet, elämäntilanteen vaihtelut ja työyhteisö, käytettävissä olevat rahoitusmuodot sekä erilaiset koulutusmuodot, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. Tiedon saanti eri koulutusvaihtoehdoista ja rahoitusmahdollisuuksista on aikuisopiskelijaksi hakeutuvalle tärkeää. Ohjausta on osattava myös käyttää ja tarjota opiskelijalähtöisesti, varsinkin kun tarvitaan erityistä tukea ja ohjausta. 4) Kysyntälähtöisten tuotteiden kehittäminen ja markkinointi Alueen yritykset ja työyhteisöt tarvitsevat tietoa koulutusmahdollisuuksista. Hakevassa vaiheessa toimitaan kumppaneina yritysten henkilöstön kehittämisessä ja tuetaan oppilaitosten uusien koulutustuotteiden syntyä ja koulutustarjonnan monipuolisuutta Kohderyhmät (Mitä henkilöitä ja yrityksiä sekä organisaatioita on ollut kohderyhminä? Mitkä ovat olleet välilliset kohderyhmät? Osalkistujien ja yritysten sekä muiden organisaatioiden valinta. Esitetään arviointia ja analysointia mm. Kuinka hyvin kohderyhmien valinta on onnistunut? Saatiinko kohderyhmään niitä henkilöitä ja yrityksiä, joita tavoiteltiin? Kuinka paljon mm. aloittaneita, yrityksiä ja organisaatioita saatiin mukaan verrattuna tavoitteisiin? Jäikö jotain puuttumaan?) Projektin varsinaiset kohderyhmät olivat - alueen aikuiskoulutuksen ohjauksen ja neuvonnan toteuttajat aikuiskoulutusorganisaatioissa - alueen oppisopimustoimistojen henkilöstö - alueen työelämätoimijat: yrittäjät, työnantajat ja työntekijät 3

5 Projektin välillisiä kohderyhmiä ja muita tahoja, joihin projektin toiminta kohdistui olivat - omaehtoiseen, työvoimapoliittiseen ja henkilöstökoulutukseen hakeutuvat henkilöt - alueella toimivat yritykset, työelämän koulutusneuvojat ja rekrytoinnista vastaavat - TE-hallinnon henkilöstö - ammattijärjestöt ja kolmas sektori - alueen muut ohjaukseen ja työllistymiseen liittyvät projektit sekä - alueen aikuiskoulutusta antavat oppilaitokset kaikilla koulutusasteilla. Projektin tuottamien hyvien käytäntöjen pysyvämmästä käyttöönotosta vastaavat julkishallinnon organisaatiot hyötyvät projektista oman toimintansa kehittämisen välineenä. Projektisuunnitelmaan verrattuna projektissa onnistuttiin tavoittamaan kohderyhmää moninkertaisesti. Aikuisohjaajien verkostoon kuului ja siten Opin Ovi Osaamisen toimintaan osallistui noin 300 henkilöä projektin toimintaalueelta. Mukaan saatiin myös lähes kaikki aikuiskoulutuksen tieto-, neuvontaja ohjauspalveluiden parissa toimivat organisaatiot. Myös näiltä osin projektisuunnitelman arvio ylitettiin. Projektin avulla tavoitettiin myös yrityksiä suunnitelman mukaisesti, projektin seurantatietoihin ei tosin saatu kirjattua kaikkia projektin toiminnassa mukana olleita yrityksiä (mm. Kotipalveluyrittäjien vertaismentorointiryhmän osallistujat, 8 yritystä, kirjattiin Kehittämiskeskus Oy Hämeen hallinnoiman ESR Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeessä -projektiin aloittaneiksi) Tavoitteet (Mitkä olivat mm. tavoitteet. Esitetään arviointia ja analysointia mm: Saavutettiinko tavoitteet, toteutuivatko asetetut tavoitteet? Olivatko tavoitteet realistisesti asetettuja? Mitä vaikutuksia projektilla on ollut? Jäikö tavoitteista jotain saavuttamatta?) 1) Aikuiskoulutustoimijoiden verkostoituminen Alueen aikuiskoulutustoimijat tuntevat toisensa ja alueella tarjottavat koulutustuotteet ja vastaavat asiakasyritysten ja aikuisopiskelijoiden tarpeisiin asiakaslähtöisesti ja joustavasti työelämän tarpeet huomioiden. 4

6 2) Ohjauspalvelumallin luominen On mallinnettu ohjauspalveluja ja lujitettu ohjausta tekevien sekä koulutuksen tilaajien ja tuottajien yhteistyörakenteita resursseja säästäen. Aikuiskoulutustoimijat palvelevat asiakasta joustavasti ja koulutustarjonnasta on helppo saada tietoa. Alueella toimii kattava palvelupisteverkko yhden luukun periaatteella yhteistyössä työhallinnon ja/tai muiden toimijoiden kanssa. Alueen aikuiskoulutuksen tarjonta löytyy palveluportaalin kautta. 3) Ohjausosaamisen kehittäminen Henkilökohtaistaminen elää aikuiskoulutuksen käytännöissä. Asiakkaan saama palvelu on parantunut ja tiedon saanti eri koulutus- ja rahoitusvaihtoehdoista on helppoa. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien palvelujen saatavuus on parantunut. 4) Kysyntälähtöisten tuotteiden kehittäminen ja markkinointi Oppilaitokset osaavat toteuttaa aiempaa paremmin asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämisprojekteja. Yrityksille on tarjolla aiempaa paremmin tarpeita vastaavia koulutustuotteita, jotka ovat helposti saatavilla. Tavoitteet ja kohderyhmät ovat projektisuunnitelmassa varsin onnistuneesti määritelty. Haasteena on ollut pystyä yhtä tehokkaasti vastaamaan jokaiseen tavoitekohtaan. Lopullista projektisuunnitelmaa tehtäessä alkuperäisen projektisuunnitelman budjettia pienennettiin, mutta tavoitteita ei. Projektissa jouduttiin näin ollen tekemään vahvaa priorisointia ja niinpä projektin eri toiminta-alueilla oli toteutuksessa erilaisia painotuksia. Samoin vuosisuunnitelmiin verrattuna projekti onnistui joitakin tavoitteita saavuttamaan etuajassa ja joissakin kohdissa mentiin vuosisuunnitelmaa jäljessä. Projektisuunnitelmaa laadittaessa ei ollut varmaa tietoa, edellytetäänkö Opin ovi -projekteilta fyysisten palvelupisteiden perustamista. Projektin edetessä kävi ilmi, että tähän ei ollut mahdollisuuksia, vaan oli löydettävä kustannustehokkaampia malleja, joilla olisi mahdollisuus jäädä elämään myös projektirahoituksen jälkeen. Niinpä tavoitteissa mainitut palvelupisteet toteutettiin verkostomaisesti jo olemassa olevien organisaatioiden (TE-hallinto, oppilaitos) tiloissa, jolloin vältyttiin vuokrakuluilta. Myös palvelupisteiden miehityksen resursseissa säästettiin, kun suunniteltiin alueen asukaspohjaakin ajatellen kevyempiä ratkaisuja (mm. Koulutustorstai Hämeenlinnan seudulla ja Koulutusmaanantai Forssan seudulla, joissa aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua on saatavilla kerran viikossa iltapäivisin TE-toimiston tiloissa aikuisohjaajaverkoston yhdessä tuottamana). Tällaiseen kevyempään malliin oli helpompi myös sitouttaa organisaatioita, koska se ei vaatinut suuria taloudellisia panostuksia. Niinpä nämä toimintatavat ovatkin jääneet elämään myös projektin jälkeen. Tämä toiminta on myös vahvistettu yhteistyösopimuksin. 5

7 Verrattaessa projektin tavoitteita valtakunnallisiin koko kehittämisohjelmaa koskeviin tavoitteisiin, projektissa jäätiin kaipaamaan vahvempaa ministeriöiden (OKM, TEM) ohjausta sekä näiden tukea toiminnan varmistamiseksi myös projektien jälkeen. Esim. aikuisopinto-ohjaajien tehtävänkuvan ja toiminnan vakiinnuttamiseksi odotettiin toimenpiteitä. Maailma ehti projektin toimintaaikana muuttua siten, että nuorten syrjäytymisen ehkäisy nousi valtakunnan ykkösaiheeksi ohi aikuisten osaamisen kehittämisen. Kaikki toimijat toki ymmärtävät tämän ja pitävät aihetta tärkeänä, mutta heräsi myös kysymys, miksi panostettiin aikuisten ohjauksen kehittämisohjelmaan useita miljoonia, ellei tavoitteita viedä loppuun asti. Aikuisten osaamisen kehittämiseen liittyvien palvelujen tarve ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ (Raportoidaan mm. projektin eri tahojen yhteistyö projektissa. Miten yhteistyötä tehtiin? työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken kv-yhteistyö) Projektin toiminta-alueeseen kuului Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Uudellamaalla 3 eri seutukuntaa: Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäki-Hyvinkään seudut. Jokaiselle seutukunnalle oli nimetty oma projektin toiminnasta sillä alueella vastaava aluekoordinaattori kustakin projektin toteuttajaorganisaatiosta. Lisäksi projektilla oli osa-aikaiset projektipäällikkö ja projektisihteeri. Projekti oli vahvasti verkosto- ja yhteistyöprojekti, jossa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa kehitettiin asiakkaille suunnattavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita (TNO). Projektin alkuvaihe painottui projektitoimijoiden keskinäiseen tutustumiseen, tietojen hankkimiseen ja jakamiseen eri alueiden silloisesta toiminnasta, projektisuunnitelman sisältöön perehtymiseen ja pohdintoihin siitä, miten hanketta lähdetään eri alueilla toteuttamaan. Projektitoimijat suunnittelivat, mitä yhteistä ja mitä erilaista toimintaa eri alueilla tullaan toteuttamaan. Projektitoimijoiden säännölliset tapaamiset ja ideointipalaverit edistivät eri alueiden hankkeita kehittämään kunkin alueen toimijaverkoston tahtotilan mukaista toimintaa. Syksyllä 2009 ja alkuvuodesta 2010 toteutettiin haastatteluja ja/tai sähköpostikysely kolmen seutukunnan (Forssan, Hämeenlinnan ja Hyvinkää-Riihimäen seudut) aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimijoille. Tavoitteena oli saada selville, miten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita (TNO) eri seuduilla toteutettiin ja millaisia tarpeita näiden kehittämiseksi alueilla olisi. Näistä toimijoista tulisi muodostumaan TNO-palveluiden kehittämisverkosto, ns. Aikuisohjaajien verkosto. Kyselyyn vastasi ja haastatteluihin osallistui oppilaitosten, TE- 6

8 toimistojen ja muutaman muun organisaation ohjaustyötä ja päätöksiä tekeviä henkilöitä. Myös muutama yrittäjä haastateltiin. Helmikuussa 2010 aluekoordinaattorit analysoivat aineiston projektin aikana tehtävän kehittämistyön pohjaksi. Yhteenvedon avulla projekti sai perustietoa, miten toimintaa kannattaa lähteä kehittämään ja miten kukin aluekoordinaattori suuntaa projektin toimintaa alueillaan. Vaikka aluekoordinaattorit toimivatkin omilla toiminta-alueillaan varsin itsenäisesti, koettiin projektitoimijoiden keskinäinen suunnittelutyö ja asiantuntijuuden jakaminen tärkeäksi ja hyödylliseksi. Forssan seutu Forssan seudulla Opin Ovi Osaamiseen -projektin toiminta alkoi syyskuussa 2009, jolloin aloitti yksi kokoaikainen projektityöntekijä aluekoordinaattorina. Forssan Opin Ovi Osaamiseen -osion alkuvaiheessa eri aikuiskoulutustoimijoiden verkostoitumista vauhditti silloin päätösvaiheessaan ollut Voorumi-hanke. Voorumissa alkanutta Faktian, FAI:n ja HAMK:n oppilaitosyhteistyötä päästiin hankkeessa jatkamaan katkoitta. Syyskuussa 2010 projektin työt jaettiin kahdelle aluekoordinaattorille, joista toinen keskittyi yksilöasiakkaiden ohjausta tekevien aikuisohjaajien verkoston toiminnan kehittämiseen ja toinen yritysyhteistyöverkoston ja työelämälähtöisten palveluiden kehittämiseen. Työnjako kahden projektityöntekijän kesken mahdollisti keskittymisen erilaisiin lähestymiskulmiin: verkoston tuottaman aikuisen opiskelijan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun kehittämisen sekä yritysten ja työnantajien neuvontapalvelun sekä kysyntälähtöisen palvelun kehittämisen. Lisäksi projektin onnistumisen kannalta on tärkeää, että projektityöntekijöitä voisi kustakin toteuttajaorganisaatiosta olla useampi: näin vahvistetaan projektitoimijoiden innovaatiokykyä, jaksamista sekä tulosten jalkauttamista. Forssan seudulla projektista jää elämään toimijaorganisaatioista muodostuvat verkostomaisesti toteutetut yhden luukun periaatteella toimivat palvelun yhteistyöverkostot sekä yksilöasiakkaan että yritysten TNO-palveluiden kehittäjänä. Toiminnallinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin kaikkien osallistujien osalta kesäkuussa Verkoston TE-toimistossa toteuttamat Koulutusmaanantaitapahtumat toteutuvat projektin jälkeenkin TE-toimiston tiloissa. Elinikäisen ohjauksen ja oppimisen viikon toiminta nähtiin verkoston yhteiseksi tehtäväksi jatkossakin, ja niinpä myös vuoden 2012 suunnittelu käynnistyi keväällä Yhteisten tilaisuuksien suunnittelu, järjestäminen, markkinointi ja tiedottaminen koetaan verkostossa tärkeänä. Yritysten palvelun kehittäminen jatkuu Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen vetovastuulla. Hyvinkään-Riihimäen seutu Hyvinkään-Riihimäen seudulla projekti alkoi elokuussa 2009, jolloin yksi kokoaikainen projektityöntekijä aloitti aluekoordinaattorina. Projektin toteuttaminen 7

9 tiiviisti yhdessä alueellisen verkoston kanssa oli alusta asti selvää ja heti elokuussa 2009 alkoi verkoston kokoaminen tutustumalla sekä haastattelemalla verkostotoimijoita. Näin kartoitettiin alkutilanne ja kerättiin verkoston toiveita projektille. Alkukartoitukset jatkuivat keväälle Alueelliset tarpeet sekä suuralueelliset tulokset analysoitiin ja toimintaa suunniteltiin tulosten pohjalta. Opin Ovi Osaamiseen -projektin toimijoiden tutustuminen Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten Opin Ovi -projekteihin sekä muihin Hämeen ja Uudenmaan Opin Ovi -projekteihin samoin kuin yhteisen näkemyksen hierominen alkoi syksyn 2009 mittaan yhteisissä järjestäytymispalavereissa. Säännölliset tapaamiset ja ideointi vahvistivat ajatuksia, mitkä ovat laadukkaan TNO-palvelun kehittämisen kulmakivet. Syksyllä 2011 aluekoordinaattorin työaika jaettiin kolmen aluekoordinaattorin kesken. Tällöin siirtyi kahdelle uudelle aluekoordinaattorille vastuu projektin neljännen tavoitteen edistämisestä eli entistä kysyntälähtöisempien tuotteiden kehittämisestä työelämän tarpeisiin. Uudet aluekoordinaattorit toimivat Hyria koulutus Oy:n asiantuntijapalveluissa, joten tämä työ tuki hyvin projektin neljännen tavoitteen kehittämistä. Näin saatiin projektin aikaista toimintaa heti jalkautettua organisaation normaaliksi toiminnaksi. Projektin aikana todettiin, että tällaisen työn tekemistä varten tarvitaan uudenlaista osaamista ja tehtävänkuvia. Kehitettiin ns. työelämäkoordinaattorin tehtävä. Pääaluekoordinaattori keskittyi alueverkostotyöhön sekä ohjausosaamisen lisäämisen varmistamiseen. Hän markkinoi Opin Ovi -hankeperheeseen kuuluneiden Studio- ja Erkkeri-projektien järjestämiä koulutuksia tehokkaasti, jolloin saatiin alueen eri organisaatioista runsaasti osallistujia koulutuksiin sekä tuotoksena myös hyviä ohjausosaamista tukevia lopputöitä. Alueella tehtiin yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa. Keväällä 2011 huomattiin, että useissa Hyria koulutus Oy:n hankkeissa oli samanlaisia tarpeita kehittää asiakkaiden ohjauspalveluita. Hankkeissa pohdittiin hakeutumisvaiheen merkitystä eli miten saada opiskelija tai työelämään siirtyvä oikealle polulle. Yhteinen näkemys oli, että oikea-aikaisella, asiantuntevalla TNO-palvelulla on selkeä merkitys keskeyttämisten vähentämiseen sekä varmistamaan aktiivista siirtymää. Näkemys ohjauksen merkityksellisyydestä mm. erityisen tuen tarvitsijalle tai maahanmuuttajalle oli yhteinen. Haluttiin testata näitä pohdintoja myös käytännössä: olisiko myös työssä olevilla aikuisilla ohjaustarpeita, joihin TE-toimiston resurssit eivät riitä vastaamaan? Tästä syntyi ajatus pilotoida KoutsiHäme-, Mosaiikki- ja Opin Ovi Osaamiseen -projektien yhteistä palvelupistettä ajatuksella, olisiko ohjaajilla myös mahdollisuus oppia toisiltaan ja millaista tarvetta TNO-palvelulle olisi nähtävissä alueella. Pilotointipäätös, luvat hankkeiden 8

10 rahoittajilta sekä tilojen remontointi saatiin valmiiksi siten, että pilotointi käynnistyi syksyllä Yksi palvelupisteen ohjaajista teki tuloksista Aikuisten ohjaus- ja neuvontatyön koulutuksen (Erkkeri-projekti) lopputyönsä (Hajda, H Ohjaamo oivalluksia opinnoista ja potkua uusille urapoluille. HAMK AOKK.). Loppuraporttia kirjoitettaessa on Ohjaamon tulevaisuus vielä auki. Pilotoinnin tuotoksena syntyi myös TNO-palveluvastaavan toimenkuva Hyriaan. Työelämäyhteistyön alkutilanteen kartoitus aloitettiin 2009 syksyllä ja lisää tietoa työelämän tarpeista saatiin mm. verkostoyhteistyöstä Opin Ovi - hankeperheen muista projekteista sekä alueella toimivan Tutka-hankkeen sekä Tuote-hankkeen kanssa. Alueverkostolle järjestettiin benchmarkkauskäynti Mikkelin Eseduun, jossa on kehitetty työelämän tarpeita vastaavia koulutustuotteita. Matka synnytti paljon ajatuksia, jotka ovat edelleen kehittymässä. Valitettavasti organisaatiomuutosten tuomat haasteet hidastivat kehittämistä. Studio-projektin Osaamista yritysyhteistyöhön- ja Ohjauskoulutusta aikuiskouluttajille -koulutusten lopputyöt jäivät käyttöön ja toimivat kehittämisen vetureina. Hyrialaisvoimin koulutuksen aikana tehty kehittämistyö Yrityksen kontaktointi ja tarvekartoitus on jalostunut projektin loppuvaiheessa Oppilaitoksen työelämäkoordinaattoriverkosto -malliksi. Sitä lähdettiin jalkauttamaan syksyllä Hyvinkään seudulla jää projektin tuloksena elämään toimiva alueverkosto, jonka yhteistyö sinetöitiin kumppanuussopimuksella, siihen liittyvä verkostokartta sekä tavoitteellinen ohjauspalvelumalli. Alueverkoston työ jatkuu vuorovastuuperiaatteella. Alueverkoston näkyvyyden yhteinen vuosittainen tempaus on Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtuma. Alueverkoston valmiudet muihinkin mm. koulutusinfoihin ovat olemassa myös jatkossa. Hämeenlinnan seutu Hämeenlinnan seudulla Opin Ovi Osaamiseen -projekti käynnistyi elokuussa 2009, jolloin projektipäällikkö ja -sihteeri aloittivat työt projektissa. Projektin toiminta alkoi Aikuisopiskelijan viikon tapahtuman järjestämisellä syyskuussa 2009 sekä Aikuisohjaajan monet roolit -aloitusseminaarilla. Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori aloitti työt projektissa lokakuussa 2009, jolloin aikuisohjaustoimijoiden verkoston aktiivinen muodostaminen käynnistyi. Hämeenlinnan seudulla yhteistyötä aikuisten koulutukseen liittyvän TNO-palvelun kehittämiseksi tehtiin erityisesti Opin ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin ja alueen TEtoimiston kanssa. Yhteistyössä olivat aktiivisesti mukana myös lähes kaikki alueen aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset. Kehittämistyön vetovastuu ja koordinointi oli projektityöntekijöillä, mutta Hämeenlinnan seudun TE-toimiston ja oppilaitosten ohjaajat osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön koko projek- 9

11 tin toiminta-ajan. Yhteistyö oli toimivaa ja projektin tavoitteita eteenpäin vievää. Yhteistyön tuloksena saatiinkin jo hyvissä ajoin ennen projektin päättymistä vakiinnutettua yhden luukun periaatteella toimiva, verkostomaisesti toteutettu aikuisten koulutukseen hakeutumisvaiheen TNO-palvelu, Koulutustorstaipalvelu sekä siihen liittyvä verkostotapaamisten toimintatapa. Lisäksi sovittiin tapa, jolla Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumien organisointi hoidetaan myös Opin Ovi -projektien päättymisen jälkeen. Verkostoyhteistyön tuloksena eri organisaatioiden aikuisohjaajien välinen tietojen siirto, toisilta oppiminen, keskinäinen kunnioitus ja luottamus vahvistuivat. Yhteenvetona toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuudesta Verkostojen kehittämisen taustalla vaikutti Verkostojen kehittämisen vaihemalli (lähde: Torvinen 2008, mukaillen Valkokari et. al, VTT Verka-työkirja). Alueelliset verkostot kehittyivät projektin aikana siten, että kaikki alueelliset verkostot pääsivät 9-portaisessa vaihemallissa selvästi vähintään vaiheeseen 7, jossa verkostolla on yhteinen näkemys, ns. verkostostrategia. Alueverkostot tuottivat yhteisen näkemyksen verkoston tuottamasta TNO-palvelusta. Kaikilla alueilla verkoston toiminnan arviointia tehdään verkostotapaamisissa eli vaihemallin portaalla 8. Verkoston tuottama palvelu näkyy asiakkaille Hämeenlinnan seudulla Koulutustorstai-palveluna, Forssan seudulla Koulutusmaanantaina ja Hyvinkään-Riihimäen alueella Ohjauspalvelumallina. Vaihemallia mukaillen ollaan siis saavutettu 9. porras, kun verkoston palvelut näkyvät yhteisenä käyntikorttina asiakkaalle. Yhteistyösopimukset alueilla kehitettyjen TNO-palvelujen toteuttamisesta ja jatkokehittämisestä on allekirjoitettu (Hämeenlinnan seudulla 2011 ja muilla alueilla 2012). 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN (Kerrotaan mm. Miten viestintä/tiedotussuunnitelma toteutui suunnitelmaan verrattuna? Miten ja kenelle projektista, sen sisällöstä ja tuloksista on tiedotettu? Mitä välineitä tiedottamisessa on käytetty? Onko projektia tai sen tuloksia esitelty mm. tiedotustilaisuudet, seminaarit?) Yleistä Projektin viestintäsuunnitelmassa yritettiin ennakoida sitä, miten tiedotus voisi tukea projektin tavoitteita. Aivan kaikkea suunnitelmaan kirjattua ei toteutettu, koska tiedottamisen päätavoite oli sitouttaa kohderyhmää kehittämistyöhön ja tällöin tiedotuksen ja viestinnän välineet valittiin tarkoituksenmukaisesti aina kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Projektin ulkoisen tiedottamisen kohderyhmänä oli projektin varsinainen kohderyhmä, mutta projektin osallistuessa 10

12 loppukäyttäjille (välillisille kohderyhmille) suunnattuihin tapahtumiin, tiedotettiin tapahtumista myös välilliselle kohderyhmälle. Sisäisen tiedotuksen kohderyhminä olivat projektityöntekijöiden muodostama projektiryhmä ja projektin toteuttajaorganisaatiot, projektin ohjausryhmä sekä rahoittaja. Projektityöntekijöiden kesken toimintaa kehitettiin ja siitä tiedotettiin säännöllisissä projektiryhmän kokouksissa (1 krt/kk), sähköpostitse ja suljetun projektiryhmän Facebook-ryhmän avulla. Kukin projektityöntekijä huolehti sisäisestä tiedottamisesta omassa organisaatiossaan sekä kantoi vastuun oman alueensa ulkoisesta tiedottamisesta. Opin Ovi Osaamiseen -projektin toiminta-alueen koko verkosto muodostui noin 300 henkilöstä pääosin koulutusorganisaatioissa ja TE-hallinnossa. Verkostolle tiedotettiin aktiivisesti projektin toiminnasta ja mm. Studio- ja Erkkeriprojektien järjestämistä koulutuksista. Tiedotusta on hoidettu sähköpostitse, verkostotapaamisissa, projektin Facebook-sivun (www.facebook.com/opinoviosaamiseen) kautta ja Aikuisohjaajat-Facebookryhmässä. Levittämisen tueksi on luotu myös projektin wiki-sivut osoitteeseen johon on koottu projektin tuotokset ja materiaalit. Viestinnän tueksi painettiin projektin aloitus- ja loppuesite. Projekti oli eri alueilla aktiivinen myös ulkoisessa tiedottamisessa ja niinpä lehdistössä näkyi aika ajoin lähinnä verkoston kanssa yhteistyössä tuotettujen tapahtumien uutisointeja ja juttuja. Projektin tuloksia on esitelty mittavasti erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa, myös valtakunnallisesti. Forssan seutu Sisäinen tiedottaminen: Forssan seudulla projektista tiedotettiin Faktian kotisivuilla ja projektin esitteen sekä sähköisen tiedotteen avulla. Sähköpostitiedotus yhteistä tapahtumista alkoi heti projektin alussa. Koulutuspäälliköiden kanssa tehty yhteistyö varsinkin Koulutusmaanantai-tapahtumien osalta lisäsi henkilökunnan tietoisuutta projektista. Yhteistyö Faktiassa toimivan ohjauspisteen, Ohjaamon, henkilöstön kanssa on projektin aikana ollut viikottaista. Ohjaamo on toiminut lähinnä Faktian opiskelijoiden ohjauspisteenä, mutta ulkopuolisetkin TNO-palvelun tarvitsijat ovat saaneet apua. Projektia on esitelty Faktian johtoryhmässä, toimintaryhmässä ja Faktian projektien esittelytapahtumassa syksyllä Ulkoinen tiedottaminen: Alueverkoston keskistä tiedottamista on toteutettu sähköpostitse sekä vuorollaan eri organisaatioissa järjestetyissä tutustumis- ja suunnittelupalavereissa. Forssan seudun alueverkoston postituslistalla on eri organisaatioiden ja yritysten edustajia ollut yhteensä n. 70 henkilöä. Verkostotiedotus onnistui tavoittamaan juuri oikeita yhteyshenkilöitä eri organisaatioista. Tämä on näkynyt mm. osallistumisaktiivisuutena suunniteltaessa yhteisiä 11

13 tapahtumia ja toimintaa. Sisäistä, verkoston yhteistä sähköistä alustaa ja sen hyödyntämistä pohdittiin projektin loppuvaiheessa, mutta sopivaa työkalua ei tähän tarpeeseen löytynyt. Opin Ovi -hankeperheeseen kuuluvasta Nuovehankkeesta toivottiin ratkaisua tähän kysymykseen, eikä projektin aikana asiaan sen vuoksi paneuduttu. Keväällä 2012 kuitenkin todettiin, että Googledocs voisi toimia tällaisena alueellisen verkoston yhteisenä sähköisenä dokumenttialustana. Aluekoordinaattorin vetovastuulla verkosto tuotti keväällä 2012 seudullisen oppaan aikuiskoulutuksen maailmaan sekä toimijoiden käyttöön että välilliselle kohderyhmälle. Opas on tiedote aikuiskoulutuksen rahoituksesta, opintoohjauksesta ja koulutukseen hausta sekä esittely Forssan seudun aikuisohjauksen toimijoista. Yritysasiakkaiden palvelussa yrittäjäjärjestöjen oma sähköpostitustiedotus järjestön jäsenille lisääntyi huomattavasti projektin loppuvaiheessa. Yritysasiakkaiden sähköinen palveluportaali Yritys-Suomi auttaa myös osaltaan yrittäjien palvelutarpeisiin vastaamista. TE-toimisto otti kotisivuilleen markkinoitavaksi yhteisesti järjestetyt neuvontaja ohjaustapahtumat sekä tiedotti tilaisuuksista asiakkailleen sähköisesti. Vuosittain järjestetyt Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon (ent. Aikuisopiskelijan viikko) tapahtumat Forssan kirjastolla ja HAMK:lla sekä TE-toimistossa järjestetyt neuvonta- ja ohjaustapahtumat ovat saaneet hyvin julkisuutta paikallislehdissä. Projektin toiminnasta ja tapahtumista on tiedotettu paikallisiin lehtiin, Forssan Lehteen ja laajalevikkiseen ilmaisjakelulehteen Seutu-Sanomiin, Bulevardilehteen ja Hämeen alueradioon. Näin on saatu julkaistua juttuja sekä näkyvyyttä projektille. Koulutusmaanantai-tapahtumat ilmoitettiin Forssan seudun TEtoimiston www-sivuilla, Forssan Lehdessä ja Seutu-Sanomissa. Opin Ovien valtakunnallinen -sivusto on ollut hyvä väline tiedotettaessa mm. alkavista Studio- ja Erkkeri -projektien koulutuksista. Forssan seudun oppilaitoksista onkin osallistuttu hyvin tarjottuihin koulutuskokonaisuuksiin. Projektissa on hyödynnetty Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen sähköistä Netteri-lehteä. Muille kuin työttömille työnhakijoille on tapahtumista tiedotettu kauppojen, kirjastojen ja verkostotoimijoiden ilmoitustauluilmoituksin, lehti-ilmoituksin ja lehdistölle suunnatuilla tiedotteilla. Seudun toimijoiden kotisivut ovat olleet yksi kanava tiedotettaessa seudullisista tapahtumista. Hyvä verkostoitumisen esimerkki on Wahren-Opiston joka talouteen toimittama opistolehti, johon oppilaitokset saivat lisätä omasta toiminnastaan ja koulutuksista tiedottavat ilmoitukset. Tätä ilmoittelua jatketaan myös tulevina vuosina. Joulukuussa 2010 Wahren-opisto keräsi Opin Ovi Osaamiseen -verkoston kautta ide- 12

14 oita Forssan seudun koulutustarpeista, joita Hämeen kesäyliopiston toivotaan toteuttavan alueella. Projektin toimintaa on esitelty Forssan seudun ESR- ja OPH -hankkeiden ohjausryhmien kokouksissa. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n vetämä Haravaryhmä on myös ollut hyvä tiedottamisen ja yhteisen palvelusuunnittelun kehittämisalusta. Harava-ryhmä jatkaa toimintaansa, joten Opin Ovi Osaamiseen - projektissa kehitettyjä yrityksille suunnattuja palvelumalleja kehitetään edelleen ja tämä jää pysyväksi toiminnaksi myös projektin jälkeen. Hyvinkää-Riihimäen seutu Sisäinen tiedottaminen: Projektin tiedotus aloitettiin heti toiminnan käynnistyttyä tiedottein ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Marraskuussa 2009 projektin esittely vietiin Hyrian kotisivuille ja intraan. Projektia on esitelty myös alueen avainhenkilöille ja samalla on selvitetty alueellisia tavoitteita mm. tapaamalla TE-toimistojen johtoa ja niiden ohjaus-, koulutus- ja työnantajapalvelujen vastaavia sekä Hyvinkään kaupungin liiketoimintajohtaja. Kesäkuussa 2010 aluekoordinaattori esitteli Hyrian koulutuksen suunnitteluryhmälle Opin Ovi Osaamiseen -projektia, samalla keskusteltiin projektin tavoitteista. Ulkoinen tiedottaminen: Projektista jaettiin tietoa alueverkoston kanssa yhteistyössä Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon (sekä aiemman Aikuisopiskelijan viikon) järjestelyissä 2009, 2010 ja Myös syyskuussa 2012 tullaan järjestämään edellisten vuosien tapaan Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen -viikon tapahtumia sekä Hyvinkäällä että Riihimäellä. Uutena avauksena alueverkosto jalkautuu Hyvinkäällä Kauppakeskus Willaan. Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon yhteydessä lähetettiin tapahtumista etukäteen alueelliselle lehdistölle lehdistötiedote ja julkaistiin lehdessä yhteisilmoitus verkoston kanssa sekä tapahtumailmoitukset TE- toimistojen ja kirjastojen ilmoitustauluille. Myös Hyvinkään-Riihimäen seudulla on tiedotettu säännöllisesti Erkkeri- ja Studio -projektien koulutusten mahdollisuuksista. Koulutusten markkinoinnissa hyödynnettiin suoraa sähköpostimarkkinointia (esittein ja/tai Opin Oven valtakunnallisen sivuston avulla) sekä tapahtumissa suoramarkkinointia. Sisäisessä tiedottamisessa hyödynnettiin Hyrian sisäistä intraa sekä kuukausittain kokoontuvaa projektipalvelujen osastokokousta. Ohjaamo-palvelupisteen pilotoinnin yhteydessä projektista ja Ohjaamosta neuvoteltiin tiiviisti myös Hyrian johdon kanssa. Ohjaamon toiminnasta tiedotettiin alueen lehdistöä. Aihe kiinnosti ja juttuja julkaistiin mm. Nurmijärven Sanomissa, Hämeen Sanomissa, 13

15 Vartti-lehdessä sekä Keski-Uusimaa-lehdessä. Ohjaamotoiminnan pilotoinnin aloittamisesta käytiin kertomassa 10:ssä eri tilaisuudessa mm. TE-toimistojen ja Hyrian osastojen henkilökunnalle sekä johdolle. Ohjaamotoiminnan tilanteesta lähettiin tiedote alueverkostolle alkuvuodesta 2012 sekä kesäkuussa Toinen merkittävä tiedotettava asia on ollut alueverkoston toiminta ja siihen liittyvät kumppanuussopimukset, josta Aamuposti kirjoitti puolen sivun jutun. Projektin Hyvinkään-Riihimäen alueen osuudesta kerrottiin Hämeen ja Uudenmaan Opin Ovi -projektien verkostotapaamisissa. Projektin toiminnasta tiedotettiin myös Elinikäisen oppimisen neuvoston hyvinkääläiselle jäsenelle Hämeenlinnan seutu Ulkoinen tiedottaminen: Hämeenlinnan seudulla tehtiin syksyllä 2009 projektille sivut sekä Opin ovi -projektien valtakunnalliselle sivustolle (www.opinovi.fi/osaamiseen) että Koulutuskeskus Tavastian Internet-sivuston Projektit-osioon. Tammikuussa 2011 projektille tehtiin Facebook-sivu (http://fifi.facebook.com/opinoviosaamiseen) ja alueen aikuisohjaajille tarkoitettu suljettu Facebook-ryhmä (Aikuisohjaajat), joissa tiedotettiin koko projektin ajan aktiivisesti projektin toiminnasta, aikuisohjausta koskevista asioista ja ajankohtaisista tapahtumista. Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori koulutti alueen aikuisohjaajia näiden foorumien käyttöön Facebook-koulutuksessa tammikuussa Projektin toimintaan ja tapahtumiin liittyviä lehtiartikkeleita kirjoitettiin Tavastia Tapetilla -lehteen yhteensä viisi. Lisäksi Koulutustorstai-palvelua koskevia artikkeleita julkaistiin valtakunnallisessa Opin ovi -projektien Uutiskirjeessä, Opin Ovi Pirkanmaa-, Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa- ja Oma Ovi -hankkeiden yhteisessä tiedotuslehdessä, Laituri-hankkeen Laituri tiedottaa -tiedotteessa ja HAMK:n verkkosivuilla HAMK tiedottaa -palstalla, jolla julkaistiin myös vuoden 2011 Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumaa ja Vuoden aikuisohjaajan ja - opiskelijan valintaa koskeva verkkoartikkeli. Hämeen Sanomat ja Kaupunkiuutiset julkaisivat useita lehtikirjoituksia projektin toimintaan liittyvistä tapahtumista ja Koulutustorstai-palvelun vakiintumisesta. Lisäksi aikuisten ohjaus ja Koulutustorstai-palvelu sai julkisuutta syksyllä 2011, kun YLE Radio Häme haastatteli radio-ohjelmassaan Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattoria ja Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin projektikoordinaattoria ja julkaisi haastattelujen pohjalta samana päivänä myös verkkosivuillaan kaksi aiheeseen liittyvää verkkoartikkelia. Koulutustorstaita koskevien yhteistyösopimusten julkistamistilaisuus järjestettiin syyskuussa 2011 Hämeenlinnan seudun TE-toimistolla. Lehdistötiedotteita ja Hämeenlinnan seudun TE-toimistossa jaettavia asiakastiedotteita tehtiin kaikkiin projektin Hämeenlinnan seudun tapahtumiin liittyen ja lisäksi julkaistiin lehtimainoksia Opin Ovi -päivistä/koulutustorstai-palvelun 14

16 käynnistymisestä sekä Aikuisopiskelijan/Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumista. Asiakastiedotteet julkaistiin myös Hämeenlinnan seudun TEtoimiston www-sivuilla (http://www.mol.fi/hameenlinna) ja osa tiedotteista oli myös alueen oppilaitosten www-sivuilla. Koulutustorstaiden teemat ilmoitettiin Hämeenlinnan seudun TE-toimiston www-sivuilla ja Hämeen Sanomien ylläpitämällä Menokatu-verkkopalstalla (http://menokatu.hameensanomat.fi). Tietojen päivittämisvastuu näille foorumeille siirtyi Koulutustorstai-toiminnan vakiintumisen myötä Opin ovi -projektien koordinaattoreilta Hämeenlinnan seudun TE-toimiston koulutusneuvojalle syksyllä Sisäinen tiedottaminen: Aluekoordinaattori esitteli projektin toimintaa ja tiedotti projektin tapahtumista ja projektin etenemisestä mm. Koulutuskeskus Tavastian ohjaavan koulutuksen osastonkokouksissa, Aikuiskoulutusryhmän, Aikuisohjaustiimin, Työelämäpalvelujen kehittämistiimin ja Koulutuskeskus Tavastian hanke- ja projektitoimijoista koostuvan Projektitiimin kokouksissa, aikuiskoulutuksen kehittämispäivillä sekä oppilaitoksen intrassa ja organisaation sisäisellä sähköpostijakelulla. Projektin tavoitteita, toimintaa ja tuloksia esiteltiin Kk Tavastian hankeinfoiltapäivässä 2010, keväällä 2011 Koulutuskeskus Tavastian johtoryhmän kokouksessa ja kahdessa Koulutuskeskus Tavastian Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän ohjausryhmän kokouksessa vuosina 2010 ja Aluekoordinaattori esitteli yhdessä Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin projektikoordinaattorin kanssa Koulutustorstai-palvelua marraskuussa 2010 Opin ovi -hankkeiden valtakunnallisessa Hyvien käytäntöjen ja arvioinnin työpajassa sekä vuoden 2011 aikana Hämeenlinnan seudun työllisyydenedistämistoimikunnalle, Tampereen Opin Ovi -projektien toimijoille, Opin Ovi -projektien valtakunnallisilla projektipäällikköklinikoilla, Kuntamarkkinoilla ja Opinpaikkatapahtumassa. Koulutustorstai-palvelu esiteltiin myös Forssan seudun verkostopalaverissa keväällä Koulutustorstai sai näkyvyyttä myös, kun Hämeenlinnan seudun TE-toimiston johtaja palkittiin Opinpaikka-tapahtumassa Hyvät tyypit -äänestyksen Ovien avaaja -kategoriassa. Hämeenlinnan seudulla Koulutustorstai sai tunnustusta alueellisesta yhteistyöstä, kun Häme Open Campus - verkosto palkitsi syksyllä 2011 kunniakirjalla Koulutustorstain kehittäjät hyvästä yhteistyöteosta Hämeen alueella. Tiedotuksen onnistuminen: Hämeenlinnan seudulla projektin alkuvaiheessa haettiin käyttökelpoisinta ja tehokkainta tapaa hoitaa ulkoinen tiedotus projektin tapahtumista ja etenemisestä. Kaikista tapahtumista tehtiin lehdistötiedotteet, jotka toimitettiin alueen lehdille, YLE Radio Hämeelle sekä verkoston jäsenille. Tapahtumista tiedotettiin myös TE-toimiston asiakkaille jaetuilla asiakastiedotteilla sekä oppilaitosten ja TE-hallinnon (www.mol.fi) internetsivuilla. Vuoden 2011 alusta lähtien tiedotteet julkaistiin myös Hämeen Sanomien ylläpitämällä 15

17 Menokatu-verkkopalstalla (http://menokatu.hameensanomat.fi). Tiedottamisessa käytettiin jonkin verran myös lehtimainoksia, joita julkaistiin erityisesti toiminnan käynnistyessä ja suurimmista tapahtumista (lähinnä välilliselle kohderyhmälle). Tiedottaminen onnistui hyvin. Paikallislehdet kirjoittivat useita kertoja alueelle kehitetystä TNO-palvelusta ja projektin järjestämistä tapahtumista. YLE Radio Häme nosti syyskuussa 2011 aikuisena opiskelun ja aikuisten ohjauksen päivän teemaksi. Kehitetty TNO-palvelu tuli alueella tunnetuksi, sillä Koulutustorstaissa on riittänyt asiakkaita. Kehitetty malli sai julkisuutta myös valtakunnallisella tasolla, kun Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori esitteli toimintatapaa valtakunnallisissa tapahtumissa yhdessä Opin Ovi, Hämeen ELYkeskus -hankkeen projektikoordinaattorin kanssa. Koulutustorstai esiteltiin vuoden 2011 aikana myös muiden Opin Ovi -hankeperheeseen kuuluvien projektien tiedotteissa ja Opin Ovien valtakunnallisissa tiedotteissa ja verkkolehdessä Projektin internetosoite ja sekä 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET (Ongelmat projektin toteutuksessa esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen. Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi. Kuvataan niitä ongelmia, joita hankkeen toteuttamiseen on liittynyt ja kuinka niitä on ratkaistu. Esitetään suosituksia siitä, miten ongelmat voidaan välttää tai ratkaista. Suositusten tarkoituksena on mm. auttaa muita hanketoimijoita omien projektiensa suunnittelussa sekä antaa rahoittajalle tietoa siitä, mitä asioita pitää hanketoimijoiden koulutuksessa ja rahoittajan omassa toiminnassa ottaa erityisesti huomioon. Lisäksi arviointia omasta projektityöstä ja sen toteutuksesta, onko se ollut tuloksia tuottavaa, onko saatu asioita eteenpäin.) Markkinoiminen Kehitettyjen TNO-palvelujen markkinoiminen: projektissa ei oltu varattu resursseja (aikaa, markkinointirahaa, osaamista) kehitettyjen palvelujen markkinoimiseen käyttäjille. Tämän vuoksi oli keksittävä tiedotus- ja markkinointitapoja, jotka eivät aiheuta kustannuksia. Palvelun markkinoiminen tällä tavoin on haastavaa ja kaikki palvelusta hyötyvät eivät saa tietoa näiden kanavien kautta niin todennäköisesti kuin, jos markkinointiin olisi voitu käyttää enemmän resursseja. Uuden mallin luominen (esim. Ohjaamo-palveluiden tarjoaminen myös oppilaitoksen ulkoisten asiakkaiden käyttöön) olisi vaatinut säännöllistä, näkyvää 16

18 markkinointia, johon ei välttämättä yhden aluekoordinaattorin aika eikä osaaminenkaan riitä. Olisiko mahdollista tällaiseen valtakunnalliseen hankkeeseen palkata yhteisiä markkinointiviestinnän osaajia? Pelkät yksittäiset mainokset eivät riitä markkinoinniksi ja tiedottamiseksi. Yhden luukun palvelu verkostomaisesti Opin Ovi -projektien ajatus yhden luukun palvelun kehittämiseksi on ollut haastavaa. Verkoston päättäjiltä ja toimijoilta kerätyn alkukartoituksen mukaan tarvetta ja halukkuutta yhteistyöhön on mutta resursseja varsinaiseen erillisen TNO-palvelupisteen perustamiseen ei ole. Tämän vuoksi alueelliset verkostot ovat tehneet TNO-suunnittelua verkostomaisesti tuotettuna palveluna. Eri organisaatioiden toimintaan liittyvät muutokset tulevaisuudessa ovat myös haasteena verkostotoiminnalle. Organisaatioissa ei välttämättä olla valmiita panostamaan yhteiseen kehittämiseen, kun oma työpaikka on jatkuvassa muutoksessa. Verkostomaisesti tuotetuista palveluista olisi mahdollisesti saatavissa huomattavat säästöt paitsi tiedon myös asiantuntemuksen vaihtamisen ja ohjausosaamisen kehittymisen muodossa. Konkreettisesti tehostumismahdollisuuksia löytyy tilojen käytön, yhteisen markkinoinnin ja koulutuksen mahdollisuuksien sekä tunnettuuden lisäämisen saralla. TNO-palvelun yhdeksi haasteeksi todettiin sirpaleisen ja hyvin joustavia mahdollisuuksia tarjoavan aikuiskoulutuksen laaja tarjonta. Verkoston tehokas hyödyntäminen, uusien innovaatioiden ja kysynnän hiljaisten signaalien tuominen tietoon mahdollisimman vähin välikäsin saattaisi olla tavoiteltava tila. Hakevan ja siirtymävaiheen ohjauksen resursointi Aikuisten ohjauspalvelujen parantamisen haasteena on myös se, ettei aikuiskoulutusta tarjoavilla oppilaitoksilla ole juurikaan resursseja hakevan vaiheen ja koulutuksen jälkeisen siirtymävaiheen ohjaustoimintaan. Ohjauksen resursointi painottuu oppilaitoksessa jo opiskelemassa olevien opintojen aikaiseen ohjaamiseen jos aina siihenkään. Projektissahan tähdättiin myös mm. aikuisten opinto-ohjaajan tehtävän pilotointiin ja vakiinnuttamiseen, koska monissa oppilaitoksissa tällaista tehtävää ja tehtävänkuvaa ei ole. Oppilaitoksilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet tarjota aikuisille omien opintojen suunnittelua tukevia ja/tai opiskelutaitoja kehittäviä ja vahvistavia kursseja, joita voisi opiskella ennen varsinaisten opintojen aloittamista. Tällaisten kurssien järjestäminen joko vie resurssit joltakin olemassa olevalta koulutukselta tai vapaarahoitteisena koulutuksena järjestettäessä näiden kurssien hinta muodostuu asiakkaalle liian korkeaksi. 17

19 TE-hallinnon rooli TE-toimiston tärkeä rooli seudullisena aikuisopintojen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun tarjoajana säilyy tulevaisuudessakin. Uhkakuvat palveluverkoston vähentämisestä vaikuttavat kuitenkin asiakkaan saamaan palveluun. Sähköisen palvelun kehittäminen siten, että asiakas kokisi saavansa avukseen henkilökohtaista ohjausta, on nykyisellä tarjonnalla sirpaleista ja vaikeasti löydettävää. Opin Ovi Osaamiseen -projektin loppuseminaarissa TE-toimiston edustaja toi esille haasteen siitä, miten työssä olevat, TNO-palvelua tarvitsevat löytäisivät TE-toimiston TNO-palvelut toisaalta myös TE-hallinnon vähenevät resurssit ovat keskusteluttaneet eli miten resurssit riittäisivät suurempaan kysyntään. Onko mahdollista kaataa aitoja valtionhallinnon ja koulutusorganisaatioiden toimijoiden väliltä? Millainen mahdollisuus olisi erottaa edes kokeellisesti koulutusneuvonta ja ammatinvalinnanohjaus TE -toimiston seinien sisällä olevasta keinovalikoimista ja lähteä perustamaan aidosti yhteistä TNO-palvelupistettä, Koulutusneuvolaa? Laaja toiminta-alue Hyvinkään-Riihimäen alueella koettiin, että projektin toiminta-alue oli resursseihin nähden liian laaja (Hyvinkää-Riihimäki-Loppi-Hausjärvi) ja alueen jakautuminen kahden eri ELY-keskuksen alueelle on haastavaa. Tämä näkyi projektitoimijoiden käytännön työssä eri ELYjen erilaisina sääntöinä ja painotuksina. Sinänsä erittäin suositeltavaa tehdä hanketta yli rajojen ja näin yhdistää käytäntöjä. Ohjausosaamisen koulutuksiin osallistuminen Yksi projektin tavoitteista oli tarjota mahdollisuuksia kehittää erilaisiin koulutuksiin osallistujien ohjausosaamista. Vaikka toiminta-alueelta osallistuikin eri koulutuksiin yli 100 henkilöä, koettiin projektissa välillä tuskaa siitä, että aina eivät organisaatiot olleet syystä tai toisesta halukkaita päästämään työntekijöitään koulutuksiin. Resurssien vähentyminen on tuonut haasteen irrottautua työpaineesta edes miettimään oman osaamisensa ylläpitoa, saati verkostoitumaan muiden kanssa. Organisaatiomuutokset tuovat myös oman epävarmuuden nostaa esille omaa koulutustarvettaan. Ohjaamo-toiminnan jatkuminen? Hyvinkää-Riihimäen ja Forssan seuduilla oppilaitoksen Ohjaamo-palvelut on kehitetty projektivetoisesti myös näiden toimintojen jatkuminen on uhattuna, ellei hakevan toiminnan vaiheistusta myös rahallisesti kyetä kehittämään. Asiasta on tiedotettu Faktian ja Hyrian johtoryhmille. 18

20 8. PROJEKTIN TULOKSET (Tämä on loppuraportin tärkein kohta, jossa toimenpiteiden tulokset esitetään. Lisäotsikoksi on suositeltavaa kirjoittaa: Projektin toimenpiteiden toteutus. Kirjoitetaan näkyviin projektisuunnitelman kohdan 8.1 numeroidut otsikot. Samat otsikot, jota ovat myös erikseen tehdyssä toimenpiteitä avaavassa hankesuunnitelmassa, jos se on tehty. Esitetään toimenpiteittäin toimenpiteiden toteuttaminen ja tulokset. mitä tehtiin ja millaisia tuloksia saatiin aikaan, miten päästiin lopputuloksiin? esitetään arviointia ja analysointia toimenpiteiden toteutumisesta, onnistuneisuudesta. keskeistä on, että loppuraporttia lukiessa pystyy saamaan kuvan suunnitelluista toimenpiteistä ja miten ne ovat toteutuneet? Onko tehty sitä, mitä pitikin?) Projektin toimenpiteiden toteutus Projektihakemuksessa projektin keskeisiä toimenpiteitä olivat 1. Luodaan aikuiskouluttajille yhteistyörakenteet ja rakennetaan aikuisopintoihin hakeutuville palvelupisteet yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimistojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Toteutetaan ohjaus- ja neuvontapalveluja monikanavaisesti ja tuotetaan tietoa koulutustuotteista alueellisiin ja valtakunnallisiin palveluportaaleihin. 2. Mallinnetaan ohjauspalvelut ja selkeytetään ohjauspalvelujen tuottajien työnjakoa. Kuvataan erityispalveluja ja -ohjausta tarvitsevien palvelukartta. Tiedotetaan yhteisestä mallista henkilö- ja yritysasiakkaille ja perehdytetään koulutusorganisaatioiden henkilöstöä ohjaukselliseen toimintamalliin. 3. Kohotetaan aikuisopiskelijoita ohjaavien henkilöiden osaamistasoa yhteistyössä valtakunnallisten hankkeiden kanssa järjestämällä koulutuksia ja tutustumiskäyntejä sekä tekemällä, kehittämällä ja arvioimalla organisaatioiden ohjaussuunnitelmia. 4. Organisoidaan hakevaa toimintaa yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi ja rakennetaan selkeitä tuotepaketteja esimerkiksi henkilöstökoulutuksen ja osaamiskartoitusten toteuttamista varten. Projektihakemuksessa on yritetty kuvata sitä, millaisin toimenpitein projektille asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin siten, että vastataan myös projektille asetettuihin tarpeisiin. Aiotut toimenpiteet eivät kuitenkaan kuvanneet projektin todellisuutta. Ensimmäisessä kohdassa mainittua palvelupistettä ei ollut mah- 19

Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti 2009 0

Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti 2009 0 Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti 2009 0 Opin Ovi Osaamiseen VÄLIRAPORTTI 2009 Sisältö 1. RAPORTOINTIKAUSI... 2 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT... 2 3. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET... 2 3.1.

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti 2011 0

Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti 2011 0 Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti 2011 0 Opin Ovi Osaamiseen VÄLIRAPORTTI 2011 Sisältö 1. RAPORTOINTIKAUSI... 2 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT... 2 3. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT... 2 4. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN

Lisätiedot

Mikä ihmeen Opin ovi?

Mikä ihmeen Opin ovi? Neuvonta ja ohjaus minne menet? Itä-Uudenmaan Opin Ovi projektin päätösseminaari Nuorten ja aikuisten ohjaus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla 1.11.2012 Porvoo Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen

Lisätiedot

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi Tieto Neuvonta Ohjaus KUUMA OpinOvi PROJEKTIN TUOTOKSET JA HYVÄT KÄYTÄNTEET 2008-2012 KUUMA OpinOvi KUUMA OpinOvi projekti on alueellinen kehittämishanke, jossa luodaan toiminta- ja yhteistyöverkosto Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa

Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 22. - 23.3.2012 Scandic Marina Congress Center, Helsinki Projektipäällikkö Auli

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE. Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi

OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE. Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (Kasurinen 2011) ennakointitieto koulutustieto

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Arviointia TE-toimistojen verkostoyhteistyökäytännöistä (TNO-palvelut)

Arviointia TE-toimistojen verkostoyhteistyökäytännöistä (TNO-palvelut) 17.9.2010 Arviointia TE-toimistojen verkostoyhteistyökäytännöistä (TNO-palvelut) Uudenmaan ELY-keskuksen Opin Ovi -projektin yhtenä tehtävänä oli verkostoyhteistyökäytäntöjen kartoittaminen tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet Valtakunnan taso; Koord.proj. (800 000 ) + E, S, N (yht. n. 7M ) 1. Koordinointi & seuranta 2. Kehittämistyön tuki ja ohjaus 3. Tiedottaminen ja tulosten levittäminen 4. Jatkuvuuden varmistaminen (verkostoitumista

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa. Pirkko Kuhmonen 2014

ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa. Pirkko Kuhmonen 2014 ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen 2014 ELO elinikäinen ohjaus ELY-keskusten tehtävänä on elinikäiseen ohjaukseen liittyvien palveluiden koordinointi ja palveluiden saatavuuden varmistaminen.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi Projektin tavoitteet ja toiminta Projektilla pyritään edistämään sosiaalityön pätevyyden hankkimista tiedottamista

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA Satakunnan Opin Oven AVAIMET MUKAAN seminaari 28.11.2013 Porissa Satakunnan ELY-keskus / työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen yksikkö, Juhani

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016 YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA OPH ja OKM työseminaari 13.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Nuorten aikuisten osaamisohjelma Jyväskylän koulutuskuntayhtymään saatu v. 2013 1,2 m lisärahoitus 83 t

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan Opin ovi SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia, luonnos sarlii 2012-2015 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TIETO-, NEUVONTA- JA

Lisätiedot

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus ELO Keski-Suomessa TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELO - mistä lähdettiin liikkeelle? Ohjauksen alueellista kehittämis- ja yhteistyötä on

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Työnantaja-asiakkaiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita kehittämässä. Koulutuskeskus Tavastiassa

Työnantaja-asiakkaiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita kehittämässä. Koulutuskeskus Tavastiassa Työnantaja-asiakkaiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita kehittämässä Koulutuskeskus Tavastiassa Riikka Michelsson 2010 0 Sisältö 1. TIIVISTELMÄ... 2 2. JOHDANTO... 3 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS...

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot