Opin Ovi Osaamiseen Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opin Ovi Osaamiseen Loppuraportti 2012 0"

Transkriptio

1 Opin Ovi Osaamiseen Loppuraportti

2 Opin Ovi Osaamiseen LOPPURAPORTTI 2012 Sisältö 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Lähtökohta Kohderyhmät Tavoitteet PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ONGELMAT JA SUOSITUKSET PROJEKTIN TULOKSET PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMINNAN JATKUVUUS YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

3 OPIN OVI OSAAMISEEN LOPPURAPORTTI PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Opin Ovi Osaamiseen Projektikoodi S10981 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Projektin vastuuviranomainen Etelä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto -> Uudenmaan ELY-keskus Projektia hallinnoiva organisaatio Koulutuskeskus Tavastia Projektin vastuuhenkilö rehtori Heini Kujala Projektin seurantayhdyshenkilö projektisihteeri Iiris Kurvinen 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Tavastia, rehtori Heini Kujala, s-posti puh LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Riikka Michelsson, projektipäällikkö, s-posti puh PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET (Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua? Mitä yrityksiä/organisaatioita on ollut kohteena?) 4.1. Lähtökohta Opin Ovi Osaamiseen -projekti tähtäsi aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO) sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen Kanta-Hämeen ja Pohjois-Uudenmaan alueella. Projektilla haettiin ratkaisuja seuraaviin tarpeisiin 1) Aikuiskoulutustoimijoiden verkostoituminen Aikuiskoulutuksen saatavuuden lisäämiseksi ja tarjonnan monipuolistamiseksi aikuiskoulutustoimijoilla on tarve verkostoitua sekä keske- 2

4 nään että asiakkaidensa kanssa ja rakentaa hyvin toimivat neuvonta- ja ohjauspalvelut alueelle. 2) Ohjauspalvelumallin luominen Työelämän muutokset edellyttävät koulutuksen tilaajilta ja koulutuksen järjestäjiltä yhä tiiviimpää yhteistyötä ja yhä nopeampaa muutoksiin reagoimista. Tämä edellyttää eri osapuolten selkeää käsitystä ohjauksen työnjaosta ja toimintaprosesseista. Ohjauspalvelumallia kehitetään Hämeen TE-keskuksen ja valtakunnallisten hankkeitten kanssa. 3) Ohjausosaamisen kehittäminen Aikuiskoulutuksen reunaehtoihin kuuluvat aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, oppimisvalmiudet, elämäntilanteen vaihtelut ja työyhteisö, käytettävissä olevat rahoitusmuodot sekä erilaiset koulutusmuodot, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. Tiedon saanti eri koulutusvaihtoehdoista ja rahoitusmahdollisuuksista on aikuisopiskelijaksi hakeutuvalle tärkeää. Ohjausta on osattava myös käyttää ja tarjota opiskelijalähtöisesti, varsinkin kun tarvitaan erityistä tukea ja ohjausta. 4) Kysyntälähtöisten tuotteiden kehittäminen ja markkinointi Alueen yritykset ja työyhteisöt tarvitsevat tietoa koulutusmahdollisuuksista. Hakevassa vaiheessa toimitaan kumppaneina yritysten henkilöstön kehittämisessä ja tuetaan oppilaitosten uusien koulutustuotteiden syntyä ja koulutustarjonnan monipuolisuutta Kohderyhmät (Mitä henkilöitä ja yrityksiä sekä organisaatioita on ollut kohderyhminä? Mitkä ovat olleet välilliset kohderyhmät? Osalkistujien ja yritysten sekä muiden organisaatioiden valinta. Esitetään arviointia ja analysointia mm. Kuinka hyvin kohderyhmien valinta on onnistunut? Saatiinko kohderyhmään niitä henkilöitä ja yrityksiä, joita tavoiteltiin? Kuinka paljon mm. aloittaneita, yrityksiä ja organisaatioita saatiin mukaan verrattuna tavoitteisiin? Jäikö jotain puuttumaan?) Projektin varsinaiset kohderyhmät olivat - alueen aikuiskoulutuksen ohjauksen ja neuvonnan toteuttajat aikuiskoulutusorganisaatioissa - alueen oppisopimustoimistojen henkilöstö - alueen työelämätoimijat: yrittäjät, työnantajat ja työntekijät 3

5 Projektin välillisiä kohderyhmiä ja muita tahoja, joihin projektin toiminta kohdistui olivat - omaehtoiseen, työvoimapoliittiseen ja henkilöstökoulutukseen hakeutuvat henkilöt - alueella toimivat yritykset, työelämän koulutusneuvojat ja rekrytoinnista vastaavat - TE-hallinnon henkilöstö - ammattijärjestöt ja kolmas sektori - alueen muut ohjaukseen ja työllistymiseen liittyvät projektit sekä - alueen aikuiskoulutusta antavat oppilaitokset kaikilla koulutusasteilla. Projektin tuottamien hyvien käytäntöjen pysyvämmästä käyttöönotosta vastaavat julkishallinnon organisaatiot hyötyvät projektista oman toimintansa kehittämisen välineenä. Projektisuunnitelmaan verrattuna projektissa onnistuttiin tavoittamaan kohderyhmää moninkertaisesti. Aikuisohjaajien verkostoon kuului ja siten Opin Ovi Osaamisen toimintaan osallistui noin 300 henkilöä projektin toimintaalueelta. Mukaan saatiin myös lähes kaikki aikuiskoulutuksen tieto-, neuvontaja ohjauspalveluiden parissa toimivat organisaatiot. Myös näiltä osin projektisuunnitelman arvio ylitettiin. Projektin avulla tavoitettiin myös yrityksiä suunnitelman mukaisesti, projektin seurantatietoihin ei tosin saatu kirjattua kaikkia projektin toiminnassa mukana olleita yrityksiä (mm. Kotipalveluyrittäjien vertaismentorointiryhmän osallistujat, 8 yritystä, kirjattiin Kehittämiskeskus Oy Hämeen hallinnoiman ESR Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeessä -projektiin aloittaneiksi) Tavoitteet (Mitkä olivat mm. tavoitteet. Esitetään arviointia ja analysointia mm: Saavutettiinko tavoitteet, toteutuivatko asetetut tavoitteet? Olivatko tavoitteet realistisesti asetettuja? Mitä vaikutuksia projektilla on ollut? Jäikö tavoitteista jotain saavuttamatta?) 1) Aikuiskoulutustoimijoiden verkostoituminen Alueen aikuiskoulutustoimijat tuntevat toisensa ja alueella tarjottavat koulutustuotteet ja vastaavat asiakasyritysten ja aikuisopiskelijoiden tarpeisiin asiakaslähtöisesti ja joustavasti työelämän tarpeet huomioiden. 4

6 2) Ohjauspalvelumallin luominen On mallinnettu ohjauspalveluja ja lujitettu ohjausta tekevien sekä koulutuksen tilaajien ja tuottajien yhteistyörakenteita resursseja säästäen. Aikuiskoulutustoimijat palvelevat asiakasta joustavasti ja koulutustarjonnasta on helppo saada tietoa. Alueella toimii kattava palvelupisteverkko yhden luukun periaatteella yhteistyössä työhallinnon ja/tai muiden toimijoiden kanssa. Alueen aikuiskoulutuksen tarjonta löytyy palveluportaalin kautta. 3) Ohjausosaamisen kehittäminen Henkilökohtaistaminen elää aikuiskoulutuksen käytännöissä. Asiakkaan saama palvelu on parantunut ja tiedon saanti eri koulutus- ja rahoitusvaihtoehdoista on helppoa. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien palvelujen saatavuus on parantunut. 4) Kysyntälähtöisten tuotteiden kehittäminen ja markkinointi Oppilaitokset osaavat toteuttaa aiempaa paremmin asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämisprojekteja. Yrityksille on tarjolla aiempaa paremmin tarpeita vastaavia koulutustuotteita, jotka ovat helposti saatavilla. Tavoitteet ja kohderyhmät ovat projektisuunnitelmassa varsin onnistuneesti määritelty. Haasteena on ollut pystyä yhtä tehokkaasti vastaamaan jokaiseen tavoitekohtaan. Lopullista projektisuunnitelmaa tehtäessä alkuperäisen projektisuunnitelman budjettia pienennettiin, mutta tavoitteita ei. Projektissa jouduttiin näin ollen tekemään vahvaa priorisointia ja niinpä projektin eri toiminta-alueilla oli toteutuksessa erilaisia painotuksia. Samoin vuosisuunnitelmiin verrattuna projekti onnistui joitakin tavoitteita saavuttamaan etuajassa ja joissakin kohdissa mentiin vuosisuunnitelmaa jäljessä. Projektisuunnitelmaa laadittaessa ei ollut varmaa tietoa, edellytetäänkö Opin ovi -projekteilta fyysisten palvelupisteiden perustamista. Projektin edetessä kävi ilmi, että tähän ei ollut mahdollisuuksia, vaan oli löydettävä kustannustehokkaampia malleja, joilla olisi mahdollisuus jäädä elämään myös projektirahoituksen jälkeen. Niinpä tavoitteissa mainitut palvelupisteet toteutettiin verkostomaisesti jo olemassa olevien organisaatioiden (TE-hallinto, oppilaitos) tiloissa, jolloin vältyttiin vuokrakuluilta. Myös palvelupisteiden miehityksen resursseissa säästettiin, kun suunniteltiin alueen asukaspohjaakin ajatellen kevyempiä ratkaisuja (mm. Koulutustorstai Hämeenlinnan seudulla ja Koulutusmaanantai Forssan seudulla, joissa aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua on saatavilla kerran viikossa iltapäivisin TE-toimiston tiloissa aikuisohjaajaverkoston yhdessä tuottamana). Tällaiseen kevyempään malliin oli helpompi myös sitouttaa organisaatioita, koska se ei vaatinut suuria taloudellisia panostuksia. Niinpä nämä toimintatavat ovatkin jääneet elämään myös projektin jälkeen. Tämä toiminta on myös vahvistettu yhteistyösopimuksin. 5

7 Verrattaessa projektin tavoitteita valtakunnallisiin koko kehittämisohjelmaa koskeviin tavoitteisiin, projektissa jäätiin kaipaamaan vahvempaa ministeriöiden (OKM, TEM) ohjausta sekä näiden tukea toiminnan varmistamiseksi myös projektien jälkeen. Esim. aikuisopinto-ohjaajien tehtävänkuvan ja toiminnan vakiinnuttamiseksi odotettiin toimenpiteitä. Maailma ehti projektin toimintaaikana muuttua siten, että nuorten syrjäytymisen ehkäisy nousi valtakunnan ykkösaiheeksi ohi aikuisten osaamisen kehittämisen. Kaikki toimijat toki ymmärtävät tämän ja pitävät aihetta tärkeänä, mutta heräsi myös kysymys, miksi panostettiin aikuisten ohjauksen kehittämisohjelmaan useita miljoonia, ellei tavoitteita viedä loppuun asti. Aikuisten osaamisen kehittämiseen liittyvien palvelujen tarve ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ (Raportoidaan mm. projektin eri tahojen yhteistyö projektissa. Miten yhteistyötä tehtiin? työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken kv-yhteistyö) Projektin toiminta-alueeseen kuului Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Uudellamaalla 3 eri seutukuntaa: Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäki-Hyvinkään seudut. Jokaiselle seutukunnalle oli nimetty oma projektin toiminnasta sillä alueella vastaava aluekoordinaattori kustakin projektin toteuttajaorganisaatiosta. Lisäksi projektilla oli osa-aikaiset projektipäällikkö ja projektisihteeri. Projekti oli vahvasti verkosto- ja yhteistyöprojekti, jossa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa kehitettiin asiakkaille suunnattavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita (TNO). Projektin alkuvaihe painottui projektitoimijoiden keskinäiseen tutustumiseen, tietojen hankkimiseen ja jakamiseen eri alueiden silloisesta toiminnasta, projektisuunnitelman sisältöön perehtymiseen ja pohdintoihin siitä, miten hanketta lähdetään eri alueilla toteuttamaan. Projektitoimijat suunnittelivat, mitä yhteistä ja mitä erilaista toimintaa eri alueilla tullaan toteuttamaan. Projektitoimijoiden säännölliset tapaamiset ja ideointipalaverit edistivät eri alueiden hankkeita kehittämään kunkin alueen toimijaverkoston tahtotilan mukaista toimintaa. Syksyllä 2009 ja alkuvuodesta 2010 toteutettiin haastatteluja ja/tai sähköpostikysely kolmen seutukunnan (Forssan, Hämeenlinnan ja Hyvinkää-Riihimäen seudut) aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimijoille. Tavoitteena oli saada selville, miten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita (TNO) eri seuduilla toteutettiin ja millaisia tarpeita näiden kehittämiseksi alueilla olisi. Näistä toimijoista tulisi muodostumaan TNO-palveluiden kehittämisverkosto, ns. Aikuisohjaajien verkosto. Kyselyyn vastasi ja haastatteluihin osallistui oppilaitosten, TE- 6

8 toimistojen ja muutaman muun organisaation ohjaustyötä ja päätöksiä tekeviä henkilöitä. Myös muutama yrittäjä haastateltiin. Helmikuussa 2010 aluekoordinaattorit analysoivat aineiston projektin aikana tehtävän kehittämistyön pohjaksi. Yhteenvedon avulla projekti sai perustietoa, miten toimintaa kannattaa lähteä kehittämään ja miten kukin aluekoordinaattori suuntaa projektin toimintaa alueillaan. Vaikka aluekoordinaattorit toimivatkin omilla toiminta-alueillaan varsin itsenäisesti, koettiin projektitoimijoiden keskinäinen suunnittelutyö ja asiantuntijuuden jakaminen tärkeäksi ja hyödylliseksi. Forssan seutu Forssan seudulla Opin Ovi Osaamiseen -projektin toiminta alkoi syyskuussa 2009, jolloin aloitti yksi kokoaikainen projektityöntekijä aluekoordinaattorina. Forssan Opin Ovi Osaamiseen -osion alkuvaiheessa eri aikuiskoulutustoimijoiden verkostoitumista vauhditti silloin päätösvaiheessaan ollut Voorumi-hanke. Voorumissa alkanutta Faktian, FAI:n ja HAMK:n oppilaitosyhteistyötä päästiin hankkeessa jatkamaan katkoitta. Syyskuussa 2010 projektin työt jaettiin kahdelle aluekoordinaattorille, joista toinen keskittyi yksilöasiakkaiden ohjausta tekevien aikuisohjaajien verkoston toiminnan kehittämiseen ja toinen yritysyhteistyöverkoston ja työelämälähtöisten palveluiden kehittämiseen. Työnjako kahden projektityöntekijän kesken mahdollisti keskittymisen erilaisiin lähestymiskulmiin: verkoston tuottaman aikuisen opiskelijan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun kehittämisen sekä yritysten ja työnantajien neuvontapalvelun sekä kysyntälähtöisen palvelun kehittämisen. Lisäksi projektin onnistumisen kannalta on tärkeää, että projektityöntekijöitä voisi kustakin toteuttajaorganisaatiosta olla useampi: näin vahvistetaan projektitoimijoiden innovaatiokykyä, jaksamista sekä tulosten jalkauttamista. Forssan seudulla projektista jää elämään toimijaorganisaatioista muodostuvat verkostomaisesti toteutetut yhden luukun periaatteella toimivat palvelun yhteistyöverkostot sekä yksilöasiakkaan että yritysten TNO-palveluiden kehittäjänä. Toiminnallinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin kaikkien osallistujien osalta kesäkuussa Verkoston TE-toimistossa toteuttamat Koulutusmaanantaitapahtumat toteutuvat projektin jälkeenkin TE-toimiston tiloissa. Elinikäisen ohjauksen ja oppimisen viikon toiminta nähtiin verkoston yhteiseksi tehtäväksi jatkossakin, ja niinpä myös vuoden 2012 suunnittelu käynnistyi keväällä Yhteisten tilaisuuksien suunnittelu, järjestäminen, markkinointi ja tiedottaminen koetaan verkostossa tärkeänä. Yritysten palvelun kehittäminen jatkuu Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen vetovastuulla. Hyvinkään-Riihimäen seutu Hyvinkään-Riihimäen seudulla projekti alkoi elokuussa 2009, jolloin yksi kokoaikainen projektityöntekijä aloitti aluekoordinaattorina. Projektin toteuttaminen 7

9 tiiviisti yhdessä alueellisen verkoston kanssa oli alusta asti selvää ja heti elokuussa 2009 alkoi verkoston kokoaminen tutustumalla sekä haastattelemalla verkostotoimijoita. Näin kartoitettiin alkutilanne ja kerättiin verkoston toiveita projektille. Alkukartoitukset jatkuivat keväälle Alueelliset tarpeet sekä suuralueelliset tulokset analysoitiin ja toimintaa suunniteltiin tulosten pohjalta. Opin Ovi Osaamiseen -projektin toimijoiden tutustuminen Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten Opin Ovi -projekteihin sekä muihin Hämeen ja Uudenmaan Opin Ovi -projekteihin samoin kuin yhteisen näkemyksen hierominen alkoi syksyn 2009 mittaan yhteisissä järjestäytymispalavereissa. Säännölliset tapaamiset ja ideointi vahvistivat ajatuksia, mitkä ovat laadukkaan TNO-palvelun kehittämisen kulmakivet. Syksyllä 2011 aluekoordinaattorin työaika jaettiin kolmen aluekoordinaattorin kesken. Tällöin siirtyi kahdelle uudelle aluekoordinaattorille vastuu projektin neljännen tavoitteen edistämisestä eli entistä kysyntälähtöisempien tuotteiden kehittämisestä työelämän tarpeisiin. Uudet aluekoordinaattorit toimivat Hyria koulutus Oy:n asiantuntijapalveluissa, joten tämä työ tuki hyvin projektin neljännen tavoitteen kehittämistä. Näin saatiin projektin aikaista toimintaa heti jalkautettua organisaation normaaliksi toiminnaksi. Projektin aikana todettiin, että tällaisen työn tekemistä varten tarvitaan uudenlaista osaamista ja tehtävänkuvia. Kehitettiin ns. työelämäkoordinaattorin tehtävä. Pääaluekoordinaattori keskittyi alueverkostotyöhön sekä ohjausosaamisen lisäämisen varmistamiseen. Hän markkinoi Opin Ovi -hankeperheeseen kuuluneiden Studio- ja Erkkeri-projektien järjestämiä koulutuksia tehokkaasti, jolloin saatiin alueen eri organisaatioista runsaasti osallistujia koulutuksiin sekä tuotoksena myös hyviä ohjausosaamista tukevia lopputöitä. Alueella tehtiin yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa. Keväällä 2011 huomattiin, että useissa Hyria koulutus Oy:n hankkeissa oli samanlaisia tarpeita kehittää asiakkaiden ohjauspalveluita. Hankkeissa pohdittiin hakeutumisvaiheen merkitystä eli miten saada opiskelija tai työelämään siirtyvä oikealle polulle. Yhteinen näkemys oli, että oikea-aikaisella, asiantuntevalla TNO-palvelulla on selkeä merkitys keskeyttämisten vähentämiseen sekä varmistamaan aktiivista siirtymää. Näkemys ohjauksen merkityksellisyydestä mm. erityisen tuen tarvitsijalle tai maahanmuuttajalle oli yhteinen. Haluttiin testata näitä pohdintoja myös käytännössä: olisiko myös työssä olevilla aikuisilla ohjaustarpeita, joihin TE-toimiston resurssit eivät riitä vastaamaan? Tästä syntyi ajatus pilotoida KoutsiHäme-, Mosaiikki- ja Opin Ovi Osaamiseen -projektien yhteistä palvelupistettä ajatuksella, olisiko ohjaajilla myös mahdollisuus oppia toisiltaan ja millaista tarvetta TNO-palvelulle olisi nähtävissä alueella. Pilotointipäätös, luvat hankkeiden 8

10 rahoittajilta sekä tilojen remontointi saatiin valmiiksi siten, että pilotointi käynnistyi syksyllä Yksi palvelupisteen ohjaajista teki tuloksista Aikuisten ohjaus- ja neuvontatyön koulutuksen (Erkkeri-projekti) lopputyönsä (Hajda, H Ohjaamo oivalluksia opinnoista ja potkua uusille urapoluille. HAMK AOKK.). Loppuraporttia kirjoitettaessa on Ohjaamon tulevaisuus vielä auki. Pilotoinnin tuotoksena syntyi myös TNO-palveluvastaavan toimenkuva Hyriaan. Työelämäyhteistyön alkutilanteen kartoitus aloitettiin 2009 syksyllä ja lisää tietoa työelämän tarpeista saatiin mm. verkostoyhteistyöstä Opin Ovi - hankeperheen muista projekteista sekä alueella toimivan Tutka-hankkeen sekä Tuote-hankkeen kanssa. Alueverkostolle järjestettiin benchmarkkauskäynti Mikkelin Eseduun, jossa on kehitetty työelämän tarpeita vastaavia koulutustuotteita. Matka synnytti paljon ajatuksia, jotka ovat edelleen kehittymässä. Valitettavasti organisaatiomuutosten tuomat haasteet hidastivat kehittämistä. Studio-projektin Osaamista yritysyhteistyöhön- ja Ohjauskoulutusta aikuiskouluttajille -koulutusten lopputyöt jäivät käyttöön ja toimivat kehittämisen vetureina. Hyrialaisvoimin koulutuksen aikana tehty kehittämistyö Yrityksen kontaktointi ja tarvekartoitus on jalostunut projektin loppuvaiheessa Oppilaitoksen työelämäkoordinaattoriverkosto -malliksi. Sitä lähdettiin jalkauttamaan syksyllä Hyvinkään seudulla jää projektin tuloksena elämään toimiva alueverkosto, jonka yhteistyö sinetöitiin kumppanuussopimuksella, siihen liittyvä verkostokartta sekä tavoitteellinen ohjauspalvelumalli. Alueverkoston työ jatkuu vuorovastuuperiaatteella. Alueverkoston näkyvyyden yhteinen vuosittainen tempaus on Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtuma. Alueverkoston valmiudet muihinkin mm. koulutusinfoihin ovat olemassa myös jatkossa. Hämeenlinnan seutu Hämeenlinnan seudulla Opin Ovi Osaamiseen -projekti käynnistyi elokuussa 2009, jolloin projektipäällikkö ja -sihteeri aloittivat työt projektissa. Projektin toiminta alkoi Aikuisopiskelijan viikon tapahtuman järjestämisellä syyskuussa 2009 sekä Aikuisohjaajan monet roolit -aloitusseminaarilla. Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori aloitti työt projektissa lokakuussa 2009, jolloin aikuisohjaustoimijoiden verkoston aktiivinen muodostaminen käynnistyi. Hämeenlinnan seudulla yhteistyötä aikuisten koulutukseen liittyvän TNO-palvelun kehittämiseksi tehtiin erityisesti Opin ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin ja alueen TEtoimiston kanssa. Yhteistyössä olivat aktiivisesti mukana myös lähes kaikki alueen aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset. Kehittämistyön vetovastuu ja koordinointi oli projektityöntekijöillä, mutta Hämeenlinnan seudun TE-toimiston ja oppilaitosten ohjaajat osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön koko projek- 9

11 tin toiminta-ajan. Yhteistyö oli toimivaa ja projektin tavoitteita eteenpäin vievää. Yhteistyön tuloksena saatiinkin jo hyvissä ajoin ennen projektin päättymistä vakiinnutettua yhden luukun periaatteella toimiva, verkostomaisesti toteutettu aikuisten koulutukseen hakeutumisvaiheen TNO-palvelu, Koulutustorstaipalvelu sekä siihen liittyvä verkostotapaamisten toimintatapa. Lisäksi sovittiin tapa, jolla Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumien organisointi hoidetaan myös Opin Ovi -projektien päättymisen jälkeen. Verkostoyhteistyön tuloksena eri organisaatioiden aikuisohjaajien välinen tietojen siirto, toisilta oppiminen, keskinäinen kunnioitus ja luottamus vahvistuivat. Yhteenvetona toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuudesta Verkostojen kehittämisen taustalla vaikutti Verkostojen kehittämisen vaihemalli (lähde: Torvinen 2008, mukaillen Valkokari et. al, VTT Verka-työkirja). Alueelliset verkostot kehittyivät projektin aikana siten, että kaikki alueelliset verkostot pääsivät 9-portaisessa vaihemallissa selvästi vähintään vaiheeseen 7, jossa verkostolla on yhteinen näkemys, ns. verkostostrategia. Alueverkostot tuottivat yhteisen näkemyksen verkoston tuottamasta TNO-palvelusta. Kaikilla alueilla verkoston toiminnan arviointia tehdään verkostotapaamisissa eli vaihemallin portaalla 8. Verkoston tuottama palvelu näkyy asiakkaille Hämeenlinnan seudulla Koulutustorstai-palveluna, Forssan seudulla Koulutusmaanantaina ja Hyvinkään-Riihimäen alueella Ohjauspalvelumallina. Vaihemallia mukaillen ollaan siis saavutettu 9. porras, kun verkoston palvelut näkyvät yhteisenä käyntikorttina asiakkaalle. Yhteistyösopimukset alueilla kehitettyjen TNO-palvelujen toteuttamisesta ja jatkokehittämisestä on allekirjoitettu (Hämeenlinnan seudulla 2011 ja muilla alueilla 2012). 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN (Kerrotaan mm. Miten viestintä/tiedotussuunnitelma toteutui suunnitelmaan verrattuna? Miten ja kenelle projektista, sen sisällöstä ja tuloksista on tiedotettu? Mitä välineitä tiedottamisessa on käytetty? Onko projektia tai sen tuloksia esitelty mm. tiedotustilaisuudet, seminaarit?) Yleistä Projektin viestintäsuunnitelmassa yritettiin ennakoida sitä, miten tiedotus voisi tukea projektin tavoitteita. Aivan kaikkea suunnitelmaan kirjattua ei toteutettu, koska tiedottamisen päätavoite oli sitouttaa kohderyhmää kehittämistyöhön ja tällöin tiedotuksen ja viestinnän välineet valittiin tarkoituksenmukaisesti aina kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Projektin ulkoisen tiedottamisen kohderyhmänä oli projektin varsinainen kohderyhmä, mutta projektin osallistuessa 10

12 loppukäyttäjille (välillisille kohderyhmille) suunnattuihin tapahtumiin, tiedotettiin tapahtumista myös välilliselle kohderyhmälle. Sisäisen tiedotuksen kohderyhminä olivat projektityöntekijöiden muodostama projektiryhmä ja projektin toteuttajaorganisaatiot, projektin ohjausryhmä sekä rahoittaja. Projektityöntekijöiden kesken toimintaa kehitettiin ja siitä tiedotettiin säännöllisissä projektiryhmän kokouksissa (1 krt/kk), sähköpostitse ja suljetun projektiryhmän Facebook-ryhmän avulla. Kukin projektityöntekijä huolehti sisäisestä tiedottamisesta omassa organisaatiossaan sekä kantoi vastuun oman alueensa ulkoisesta tiedottamisesta. Opin Ovi Osaamiseen -projektin toiminta-alueen koko verkosto muodostui noin 300 henkilöstä pääosin koulutusorganisaatioissa ja TE-hallinnossa. Verkostolle tiedotettiin aktiivisesti projektin toiminnasta ja mm. Studio- ja Erkkeriprojektien järjestämistä koulutuksista. Tiedotusta on hoidettu sähköpostitse, verkostotapaamisissa, projektin Facebook-sivun (www.facebook.com/opinoviosaamiseen) kautta ja Aikuisohjaajat-Facebookryhmässä. Levittämisen tueksi on luotu myös projektin wiki-sivut osoitteeseen johon on koottu projektin tuotokset ja materiaalit. Viestinnän tueksi painettiin projektin aloitus- ja loppuesite. Projekti oli eri alueilla aktiivinen myös ulkoisessa tiedottamisessa ja niinpä lehdistössä näkyi aika ajoin lähinnä verkoston kanssa yhteistyössä tuotettujen tapahtumien uutisointeja ja juttuja. Projektin tuloksia on esitelty mittavasti erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa, myös valtakunnallisesti. Forssan seutu Sisäinen tiedottaminen: Forssan seudulla projektista tiedotettiin Faktian kotisivuilla ja projektin esitteen sekä sähköisen tiedotteen avulla. Sähköpostitiedotus yhteistä tapahtumista alkoi heti projektin alussa. Koulutuspäälliköiden kanssa tehty yhteistyö varsinkin Koulutusmaanantai-tapahtumien osalta lisäsi henkilökunnan tietoisuutta projektista. Yhteistyö Faktiassa toimivan ohjauspisteen, Ohjaamon, henkilöstön kanssa on projektin aikana ollut viikottaista. Ohjaamo on toiminut lähinnä Faktian opiskelijoiden ohjauspisteenä, mutta ulkopuolisetkin TNO-palvelun tarvitsijat ovat saaneet apua. Projektia on esitelty Faktian johtoryhmässä, toimintaryhmässä ja Faktian projektien esittelytapahtumassa syksyllä Ulkoinen tiedottaminen: Alueverkoston keskistä tiedottamista on toteutettu sähköpostitse sekä vuorollaan eri organisaatioissa järjestetyissä tutustumis- ja suunnittelupalavereissa. Forssan seudun alueverkoston postituslistalla on eri organisaatioiden ja yritysten edustajia ollut yhteensä n. 70 henkilöä. Verkostotiedotus onnistui tavoittamaan juuri oikeita yhteyshenkilöitä eri organisaatioista. Tämä on näkynyt mm. osallistumisaktiivisuutena suunniteltaessa yhteisiä 11

13 tapahtumia ja toimintaa. Sisäistä, verkoston yhteistä sähköistä alustaa ja sen hyödyntämistä pohdittiin projektin loppuvaiheessa, mutta sopivaa työkalua ei tähän tarpeeseen löytynyt. Opin Ovi -hankeperheeseen kuuluvasta Nuovehankkeesta toivottiin ratkaisua tähän kysymykseen, eikä projektin aikana asiaan sen vuoksi paneuduttu. Keväällä 2012 kuitenkin todettiin, että Googledocs voisi toimia tällaisena alueellisen verkoston yhteisenä sähköisenä dokumenttialustana. Aluekoordinaattorin vetovastuulla verkosto tuotti keväällä 2012 seudullisen oppaan aikuiskoulutuksen maailmaan sekä toimijoiden käyttöön että välilliselle kohderyhmälle. Opas on tiedote aikuiskoulutuksen rahoituksesta, opintoohjauksesta ja koulutukseen hausta sekä esittely Forssan seudun aikuisohjauksen toimijoista. Yritysasiakkaiden palvelussa yrittäjäjärjestöjen oma sähköpostitustiedotus järjestön jäsenille lisääntyi huomattavasti projektin loppuvaiheessa. Yritysasiakkaiden sähköinen palveluportaali Yritys-Suomi auttaa myös osaltaan yrittäjien palvelutarpeisiin vastaamista. TE-toimisto otti kotisivuilleen markkinoitavaksi yhteisesti järjestetyt neuvontaja ohjaustapahtumat sekä tiedotti tilaisuuksista asiakkailleen sähköisesti. Vuosittain järjestetyt Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon (ent. Aikuisopiskelijan viikko) tapahtumat Forssan kirjastolla ja HAMK:lla sekä TE-toimistossa järjestetyt neuvonta- ja ohjaustapahtumat ovat saaneet hyvin julkisuutta paikallislehdissä. Projektin toiminnasta ja tapahtumista on tiedotettu paikallisiin lehtiin, Forssan Lehteen ja laajalevikkiseen ilmaisjakelulehteen Seutu-Sanomiin, Bulevardilehteen ja Hämeen alueradioon. Näin on saatu julkaistua juttuja sekä näkyvyyttä projektille. Koulutusmaanantai-tapahtumat ilmoitettiin Forssan seudun TEtoimiston www-sivuilla, Forssan Lehdessä ja Seutu-Sanomissa. Opin Ovien valtakunnallinen -sivusto on ollut hyvä väline tiedotettaessa mm. alkavista Studio- ja Erkkeri -projektien koulutuksista. Forssan seudun oppilaitoksista onkin osallistuttu hyvin tarjottuihin koulutuskokonaisuuksiin. Projektissa on hyödynnetty Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen sähköistä Netteri-lehteä. Muille kuin työttömille työnhakijoille on tapahtumista tiedotettu kauppojen, kirjastojen ja verkostotoimijoiden ilmoitustauluilmoituksin, lehti-ilmoituksin ja lehdistölle suunnatuilla tiedotteilla. Seudun toimijoiden kotisivut ovat olleet yksi kanava tiedotettaessa seudullisista tapahtumista. Hyvä verkostoitumisen esimerkki on Wahren-Opiston joka talouteen toimittama opistolehti, johon oppilaitokset saivat lisätä omasta toiminnastaan ja koulutuksista tiedottavat ilmoitukset. Tätä ilmoittelua jatketaan myös tulevina vuosina. Joulukuussa 2010 Wahren-opisto keräsi Opin Ovi Osaamiseen -verkoston kautta ide- 12

14 oita Forssan seudun koulutustarpeista, joita Hämeen kesäyliopiston toivotaan toteuttavan alueella. Projektin toimintaa on esitelty Forssan seudun ESR- ja OPH -hankkeiden ohjausryhmien kokouksissa. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n vetämä Haravaryhmä on myös ollut hyvä tiedottamisen ja yhteisen palvelusuunnittelun kehittämisalusta. Harava-ryhmä jatkaa toimintaansa, joten Opin Ovi Osaamiseen - projektissa kehitettyjä yrityksille suunnattuja palvelumalleja kehitetään edelleen ja tämä jää pysyväksi toiminnaksi myös projektin jälkeen. Hyvinkää-Riihimäen seutu Sisäinen tiedottaminen: Projektin tiedotus aloitettiin heti toiminnan käynnistyttyä tiedottein ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Marraskuussa 2009 projektin esittely vietiin Hyrian kotisivuille ja intraan. Projektia on esitelty myös alueen avainhenkilöille ja samalla on selvitetty alueellisia tavoitteita mm. tapaamalla TE-toimistojen johtoa ja niiden ohjaus-, koulutus- ja työnantajapalvelujen vastaavia sekä Hyvinkään kaupungin liiketoimintajohtaja. Kesäkuussa 2010 aluekoordinaattori esitteli Hyrian koulutuksen suunnitteluryhmälle Opin Ovi Osaamiseen -projektia, samalla keskusteltiin projektin tavoitteista. Ulkoinen tiedottaminen: Projektista jaettiin tietoa alueverkoston kanssa yhteistyössä Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon (sekä aiemman Aikuisopiskelijan viikon) järjestelyissä 2009, 2010 ja Myös syyskuussa 2012 tullaan järjestämään edellisten vuosien tapaan Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen -viikon tapahtumia sekä Hyvinkäällä että Riihimäellä. Uutena avauksena alueverkosto jalkautuu Hyvinkäällä Kauppakeskus Willaan. Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon yhteydessä lähetettiin tapahtumista etukäteen alueelliselle lehdistölle lehdistötiedote ja julkaistiin lehdessä yhteisilmoitus verkoston kanssa sekä tapahtumailmoitukset TE- toimistojen ja kirjastojen ilmoitustauluille. Myös Hyvinkään-Riihimäen seudulla on tiedotettu säännöllisesti Erkkeri- ja Studio -projektien koulutusten mahdollisuuksista. Koulutusten markkinoinnissa hyödynnettiin suoraa sähköpostimarkkinointia (esittein ja/tai Opin Oven valtakunnallisen sivuston avulla) sekä tapahtumissa suoramarkkinointia. Sisäisessä tiedottamisessa hyödynnettiin Hyrian sisäistä intraa sekä kuukausittain kokoontuvaa projektipalvelujen osastokokousta. Ohjaamo-palvelupisteen pilotoinnin yhteydessä projektista ja Ohjaamosta neuvoteltiin tiiviisti myös Hyrian johdon kanssa. Ohjaamon toiminnasta tiedotettiin alueen lehdistöä. Aihe kiinnosti ja juttuja julkaistiin mm. Nurmijärven Sanomissa, Hämeen Sanomissa, 13

15 Vartti-lehdessä sekä Keski-Uusimaa-lehdessä. Ohjaamotoiminnan pilotoinnin aloittamisesta käytiin kertomassa 10:ssä eri tilaisuudessa mm. TE-toimistojen ja Hyrian osastojen henkilökunnalle sekä johdolle. Ohjaamotoiminnan tilanteesta lähettiin tiedote alueverkostolle alkuvuodesta 2012 sekä kesäkuussa Toinen merkittävä tiedotettava asia on ollut alueverkoston toiminta ja siihen liittyvät kumppanuussopimukset, josta Aamuposti kirjoitti puolen sivun jutun. Projektin Hyvinkään-Riihimäen alueen osuudesta kerrottiin Hämeen ja Uudenmaan Opin Ovi -projektien verkostotapaamisissa. Projektin toiminnasta tiedotettiin myös Elinikäisen oppimisen neuvoston hyvinkääläiselle jäsenelle Hämeenlinnan seutu Ulkoinen tiedottaminen: Hämeenlinnan seudulla tehtiin syksyllä 2009 projektille sivut sekä Opin ovi -projektien valtakunnalliselle sivustolle (www.opinovi.fi/osaamiseen) että Koulutuskeskus Tavastian Internet-sivuston Projektit-osioon. Tammikuussa 2011 projektille tehtiin Facebook-sivu (http://fifi.facebook.com/opinoviosaamiseen) ja alueen aikuisohjaajille tarkoitettu suljettu Facebook-ryhmä (Aikuisohjaajat), joissa tiedotettiin koko projektin ajan aktiivisesti projektin toiminnasta, aikuisohjausta koskevista asioista ja ajankohtaisista tapahtumista. Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori koulutti alueen aikuisohjaajia näiden foorumien käyttöön Facebook-koulutuksessa tammikuussa Projektin toimintaan ja tapahtumiin liittyviä lehtiartikkeleita kirjoitettiin Tavastia Tapetilla -lehteen yhteensä viisi. Lisäksi Koulutustorstai-palvelua koskevia artikkeleita julkaistiin valtakunnallisessa Opin ovi -projektien Uutiskirjeessä, Opin Ovi Pirkanmaa-, Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa- ja Oma Ovi -hankkeiden yhteisessä tiedotuslehdessä, Laituri-hankkeen Laituri tiedottaa -tiedotteessa ja HAMK:n verkkosivuilla HAMK tiedottaa -palstalla, jolla julkaistiin myös vuoden 2011 Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumaa ja Vuoden aikuisohjaajan ja - opiskelijan valintaa koskeva verkkoartikkeli. Hämeen Sanomat ja Kaupunkiuutiset julkaisivat useita lehtikirjoituksia projektin toimintaan liittyvistä tapahtumista ja Koulutustorstai-palvelun vakiintumisesta. Lisäksi aikuisten ohjaus ja Koulutustorstai-palvelu sai julkisuutta syksyllä 2011, kun YLE Radio Häme haastatteli radio-ohjelmassaan Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattoria ja Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin projektikoordinaattoria ja julkaisi haastattelujen pohjalta samana päivänä myös verkkosivuillaan kaksi aiheeseen liittyvää verkkoartikkelia. Koulutustorstaita koskevien yhteistyösopimusten julkistamistilaisuus järjestettiin syyskuussa 2011 Hämeenlinnan seudun TE-toimistolla. Lehdistötiedotteita ja Hämeenlinnan seudun TE-toimistossa jaettavia asiakastiedotteita tehtiin kaikkiin projektin Hämeenlinnan seudun tapahtumiin liittyen ja lisäksi julkaistiin lehtimainoksia Opin Ovi -päivistä/koulutustorstai-palvelun 14

16 käynnistymisestä sekä Aikuisopiskelijan/Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumista. Asiakastiedotteet julkaistiin myös Hämeenlinnan seudun TEtoimiston www-sivuilla (http://www.mol.fi/hameenlinna) ja osa tiedotteista oli myös alueen oppilaitosten www-sivuilla. Koulutustorstaiden teemat ilmoitettiin Hämeenlinnan seudun TE-toimiston www-sivuilla ja Hämeen Sanomien ylläpitämällä Menokatu-verkkopalstalla (http://menokatu.hameensanomat.fi). Tietojen päivittämisvastuu näille foorumeille siirtyi Koulutustorstai-toiminnan vakiintumisen myötä Opin ovi -projektien koordinaattoreilta Hämeenlinnan seudun TE-toimiston koulutusneuvojalle syksyllä Sisäinen tiedottaminen: Aluekoordinaattori esitteli projektin toimintaa ja tiedotti projektin tapahtumista ja projektin etenemisestä mm. Koulutuskeskus Tavastian ohjaavan koulutuksen osastonkokouksissa, Aikuiskoulutusryhmän, Aikuisohjaustiimin, Työelämäpalvelujen kehittämistiimin ja Koulutuskeskus Tavastian hanke- ja projektitoimijoista koostuvan Projektitiimin kokouksissa, aikuiskoulutuksen kehittämispäivillä sekä oppilaitoksen intrassa ja organisaation sisäisellä sähköpostijakelulla. Projektin tavoitteita, toimintaa ja tuloksia esiteltiin Kk Tavastian hankeinfoiltapäivässä 2010, keväällä 2011 Koulutuskeskus Tavastian johtoryhmän kokouksessa ja kahdessa Koulutuskeskus Tavastian Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän ohjausryhmän kokouksessa vuosina 2010 ja Aluekoordinaattori esitteli yhdessä Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin projektikoordinaattorin kanssa Koulutustorstai-palvelua marraskuussa 2010 Opin ovi -hankkeiden valtakunnallisessa Hyvien käytäntöjen ja arvioinnin työpajassa sekä vuoden 2011 aikana Hämeenlinnan seudun työllisyydenedistämistoimikunnalle, Tampereen Opin Ovi -projektien toimijoille, Opin Ovi -projektien valtakunnallisilla projektipäällikköklinikoilla, Kuntamarkkinoilla ja Opinpaikkatapahtumassa. Koulutustorstai-palvelu esiteltiin myös Forssan seudun verkostopalaverissa keväällä Koulutustorstai sai näkyvyyttä myös, kun Hämeenlinnan seudun TE-toimiston johtaja palkittiin Opinpaikka-tapahtumassa Hyvät tyypit -äänestyksen Ovien avaaja -kategoriassa. Hämeenlinnan seudulla Koulutustorstai sai tunnustusta alueellisesta yhteistyöstä, kun Häme Open Campus - verkosto palkitsi syksyllä 2011 kunniakirjalla Koulutustorstain kehittäjät hyvästä yhteistyöteosta Hämeen alueella. Tiedotuksen onnistuminen: Hämeenlinnan seudulla projektin alkuvaiheessa haettiin käyttökelpoisinta ja tehokkainta tapaa hoitaa ulkoinen tiedotus projektin tapahtumista ja etenemisestä. Kaikista tapahtumista tehtiin lehdistötiedotteet, jotka toimitettiin alueen lehdille, YLE Radio Hämeelle sekä verkoston jäsenille. Tapahtumista tiedotettiin myös TE-toimiston asiakkaille jaetuilla asiakastiedotteilla sekä oppilaitosten ja TE-hallinnon (www.mol.fi) internetsivuilla. Vuoden 2011 alusta lähtien tiedotteet julkaistiin myös Hämeen Sanomien ylläpitämällä 15

17 Menokatu-verkkopalstalla (http://menokatu.hameensanomat.fi). Tiedottamisessa käytettiin jonkin verran myös lehtimainoksia, joita julkaistiin erityisesti toiminnan käynnistyessä ja suurimmista tapahtumista (lähinnä välilliselle kohderyhmälle). Tiedottaminen onnistui hyvin. Paikallislehdet kirjoittivat useita kertoja alueelle kehitetystä TNO-palvelusta ja projektin järjestämistä tapahtumista. YLE Radio Häme nosti syyskuussa 2011 aikuisena opiskelun ja aikuisten ohjauksen päivän teemaksi. Kehitetty TNO-palvelu tuli alueella tunnetuksi, sillä Koulutustorstaissa on riittänyt asiakkaita. Kehitetty malli sai julkisuutta myös valtakunnallisella tasolla, kun Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori esitteli toimintatapaa valtakunnallisissa tapahtumissa yhdessä Opin Ovi, Hämeen ELYkeskus -hankkeen projektikoordinaattorin kanssa. Koulutustorstai esiteltiin vuoden 2011 aikana myös muiden Opin Ovi -hankeperheeseen kuuluvien projektien tiedotteissa ja Opin Ovien valtakunnallisissa tiedotteissa ja verkkolehdessä Projektin internetosoite ja sekä 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET (Ongelmat projektin toteutuksessa esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen. Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi. Kuvataan niitä ongelmia, joita hankkeen toteuttamiseen on liittynyt ja kuinka niitä on ratkaistu. Esitetään suosituksia siitä, miten ongelmat voidaan välttää tai ratkaista. Suositusten tarkoituksena on mm. auttaa muita hanketoimijoita omien projektiensa suunnittelussa sekä antaa rahoittajalle tietoa siitä, mitä asioita pitää hanketoimijoiden koulutuksessa ja rahoittajan omassa toiminnassa ottaa erityisesti huomioon. Lisäksi arviointia omasta projektityöstä ja sen toteutuksesta, onko se ollut tuloksia tuottavaa, onko saatu asioita eteenpäin.) Markkinoiminen Kehitettyjen TNO-palvelujen markkinoiminen: projektissa ei oltu varattu resursseja (aikaa, markkinointirahaa, osaamista) kehitettyjen palvelujen markkinoimiseen käyttäjille. Tämän vuoksi oli keksittävä tiedotus- ja markkinointitapoja, jotka eivät aiheuta kustannuksia. Palvelun markkinoiminen tällä tavoin on haastavaa ja kaikki palvelusta hyötyvät eivät saa tietoa näiden kanavien kautta niin todennäköisesti kuin, jos markkinointiin olisi voitu käyttää enemmän resursseja. Uuden mallin luominen (esim. Ohjaamo-palveluiden tarjoaminen myös oppilaitoksen ulkoisten asiakkaiden käyttöön) olisi vaatinut säännöllistä, näkyvää 16

18 markkinointia, johon ei välttämättä yhden aluekoordinaattorin aika eikä osaaminenkaan riitä. Olisiko mahdollista tällaiseen valtakunnalliseen hankkeeseen palkata yhteisiä markkinointiviestinnän osaajia? Pelkät yksittäiset mainokset eivät riitä markkinoinniksi ja tiedottamiseksi. Yhden luukun palvelu verkostomaisesti Opin Ovi -projektien ajatus yhden luukun palvelun kehittämiseksi on ollut haastavaa. Verkoston päättäjiltä ja toimijoilta kerätyn alkukartoituksen mukaan tarvetta ja halukkuutta yhteistyöhön on mutta resursseja varsinaiseen erillisen TNO-palvelupisteen perustamiseen ei ole. Tämän vuoksi alueelliset verkostot ovat tehneet TNO-suunnittelua verkostomaisesti tuotettuna palveluna. Eri organisaatioiden toimintaan liittyvät muutokset tulevaisuudessa ovat myös haasteena verkostotoiminnalle. Organisaatioissa ei välttämättä olla valmiita panostamaan yhteiseen kehittämiseen, kun oma työpaikka on jatkuvassa muutoksessa. Verkostomaisesti tuotetuista palveluista olisi mahdollisesti saatavissa huomattavat säästöt paitsi tiedon myös asiantuntemuksen vaihtamisen ja ohjausosaamisen kehittymisen muodossa. Konkreettisesti tehostumismahdollisuuksia löytyy tilojen käytön, yhteisen markkinoinnin ja koulutuksen mahdollisuuksien sekä tunnettuuden lisäämisen saralla. TNO-palvelun yhdeksi haasteeksi todettiin sirpaleisen ja hyvin joustavia mahdollisuuksia tarjoavan aikuiskoulutuksen laaja tarjonta. Verkoston tehokas hyödyntäminen, uusien innovaatioiden ja kysynnän hiljaisten signaalien tuominen tietoon mahdollisimman vähin välikäsin saattaisi olla tavoiteltava tila. Hakevan ja siirtymävaiheen ohjauksen resursointi Aikuisten ohjauspalvelujen parantamisen haasteena on myös se, ettei aikuiskoulutusta tarjoavilla oppilaitoksilla ole juurikaan resursseja hakevan vaiheen ja koulutuksen jälkeisen siirtymävaiheen ohjaustoimintaan. Ohjauksen resursointi painottuu oppilaitoksessa jo opiskelemassa olevien opintojen aikaiseen ohjaamiseen jos aina siihenkään. Projektissahan tähdättiin myös mm. aikuisten opinto-ohjaajan tehtävän pilotointiin ja vakiinnuttamiseen, koska monissa oppilaitoksissa tällaista tehtävää ja tehtävänkuvaa ei ole. Oppilaitoksilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet tarjota aikuisille omien opintojen suunnittelua tukevia ja/tai opiskelutaitoja kehittäviä ja vahvistavia kursseja, joita voisi opiskella ennen varsinaisten opintojen aloittamista. Tällaisten kurssien järjestäminen joko vie resurssit joltakin olemassa olevalta koulutukselta tai vapaarahoitteisena koulutuksena järjestettäessä näiden kurssien hinta muodostuu asiakkaalle liian korkeaksi. 17

19 TE-hallinnon rooli TE-toimiston tärkeä rooli seudullisena aikuisopintojen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun tarjoajana säilyy tulevaisuudessakin. Uhkakuvat palveluverkoston vähentämisestä vaikuttavat kuitenkin asiakkaan saamaan palveluun. Sähköisen palvelun kehittäminen siten, että asiakas kokisi saavansa avukseen henkilökohtaista ohjausta, on nykyisellä tarjonnalla sirpaleista ja vaikeasti löydettävää. Opin Ovi Osaamiseen -projektin loppuseminaarissa TE-toimiston edustaja toi esille haasteen siitä, miten työssä olevat, TNO-palvelua tarvitsevat löytäisivät TE-toimiston TNO-palvelut toisaalta myös TE-hallinnon vähenevät resurssit ovat keskusteluttaneet eli miten resurssit riittäisivät suurempaan kysyntään. Onko mahdollista kaataa aitoja valtionhallinnon ja koulutusorganisaatioiden toimijoiden väliltä? Millainen mahdollisuus olisi erottaa edes kokeellisesti koulutusneuvonta ja ammatinvalinnanohjaus TE -toimiston seinien sisällä olevasta keinovalikoimista ja lähteä perustamaan aidosti yhteistä TNO-palvelupistettä, Koulutusneuvolaa? Laaja toiminta-alue Hyvinkään-Riihimäen alueella koettiin, että projektin toiminta-alue oli resursseihin nähden liian laaja (Hyvinkää-Riihimäki-Loppi-Hausjärvi) ja alueen jakautuminen kahden eri ELY-keskuksen alueelle on haastavaa. Tämä näkyi projektitoimijoiden käytännön työssä eri ELYjen erilaisina sääntöinä ja painotuksina. Sinänsä erittäin suositeltavaa tehdä hanketta yli rajojen ja näin yhdistää käytäntöjä. Ohjausosaamisen koulutuksiin osallistuminen Yksi projektin tavoitteista oli tarjota mahdollisuuksia kehittää erilaisiin koulutuksiin osallistujien ohjausosaamista. Vaikka toiminta-alueelta osallistuikin eri koulutuksiin yli 100 henkilöä, koettiin projektissa välillä tuskaa siitä, että aina eivät organisaatiot olleet syystä tai toisesta halukkaita päästämään työntekijöitään koulutuksiin. Resurssien vähentyminen on tuonut haasteen irrottautua työpaineesta edes miettimään oman osaamisensa ylläpitoa, saati verkostoitumaan muiden kanssa. Organisaatiomuutokset tuovat myös oman epävarmuuden nostaa esille omaa koulutustarvettaan. Ohjaamo-toiminnan jatkuminen? Hyvinkää-Riihimäen ja Forssan seuduilla oppilaitoksen Ohjaamo-palvelut on kehitetty projektivetoisesti myös näiden toimintojen jatkuminen on uhattuna, ellei hakevan toiminnan vaiheistusta myös rahallisesti kyetä kehittämään. Asiasta on tiedotettu Faktian ja Hyrian johtoryhmille. 18

20 8. PROJEKTIN TULOKSET (Tämä on loppuraportin tärkein kohta, jossa toimenpiteiden tulokset esitetään. Lisäotsikoksi on suositeltavaa kirjoittaa: Projektin toimenpiteiden toteutus. Kirjoitetaan näkyviin projektisuunnitelman kohdan 8.1 numeroidut otsikot. Samat otsikot, jota ovat myös erikseen tehdyssä toimenpiteitä avaavassa hankesuunnitelmassa, jos se on tehty. Esitetään toimenpiteittäin toimenpiteiden toteuttaminen ja tulokset. mitä tehtiin ja millaisia tuloksia saatiin aikaan, miten päästiin lopputuloksiin? esitetään arviointia ja analysointia toimenpiteiden toteutumisesta, onnistuneisuudesta. keskeistä on, että loppuraporttia lukiessa pystyy saamaan kuvan suunnitelluista toimenpiteistä ja miten ne ovat toteutuneet? Onko tehty sitä, mitä pitikin?) Projektin toimenpiteiden toteutus Projektihakemuksessa projektin keskeisiä toimenpiteitä olivat 1. Luodaan aikuiskouluttajille yhteistyörakenteet ja rakennetaan aikuisopintoihin hakeutuville palvelupisteet yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimistojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Toteutetaan ohjaus- ja neuvontapalveluja monikanavaisesti ja tuotetaan tietoa koulutustuotteista alueellisiin ja valtakunnallisiin palveluportaaleihin. 2. Mallinnetaan ohjauspalvelut ja selkeytetään ohjauspalvelujen tuottajien työnjakoa. Kuvataan erityispalveluja ja -ohjausta tarvitsevien palvelukartta. Tiedotetaan yhteisestä mallista henkilö- ja yritysasiakkaille ja perehdytetään koulutusorganisaatioiden henkilöstöä ohjaukselliseen toimintamalliin. 3. Kohotetaan aikuisopiskelijoita ohjaavien henkilöiden osaamistasoa yhteistyössä valtakunnallisten hankkeiden kanssa järjestämällä koulutuksia ja tutustumiskäyntejä sekä tekemällä, kehittämällä ja arvioimalla organisaatioiden ohjaussuunnitelmia. 4. Organisoidaan hakevaa toimintaa yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi ja rakennetaan selkeitä tuotepaketteja esimerkiksi henkilöstökoulutuksen ja osaamiskartoitusten toteuttamista varten. Projektihakemuksessa on yritetty kuvata sitä, millaisin toimenpitein projektille asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin siten, että vastataan myös projektille asetettuihin tarpeisiin. Aiotut toimenpiteet eivät kuitenkaan kuvanneet projektin todellisuutta. Ensimmäisessä kohdassa mainittua palvelupistettä ei ollut mah- 19

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,

Lisätiedot

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Riittääkö nopat? Haasteena yliopisto-opintojen napakka eteneminen -seminaari 11.3.2013 Lappeenranta Projektipäällikkö Auli Ryhänen

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mikä ihmeen Opin ovi?

Mikä ihmeen Opin ovi? Neuvonta ja ohjaus minne menet? Itä-Uudenmaan Opin Ovi projektin päätösseminaari Nuorten ja aikuisten ohjaus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla 1.11.2012 Porvoo Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa

Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 22. - 23.3.2012 Scandic Marina Congress Center, Helsinki Projektipäällikkö Auli

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvät hankkeet ja Oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät hankkeet. Ryhmä nro

Ohjaukseen liittyvät hankkeet ja Oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät hankkeet. Ryhmä nro Ryhmä nro 1 ja 3 Ohjaukseen liittyvät hankkeet ja Oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät hankkeet Ryhmä 1 Aura Nina Sataedu Oppi-Apaja -hanke Eklöf Tarja Sataedu Oppi-Apaja -hanke Harju-Vahekoski

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen Opin ovi Etelä-Savossa 20.11.2013 Maarit Heinikainen Etelä-Savon elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän ja nuorisotakuun neuvottelukunnan yhteinen kokoontuminen 2 AIKUISKOULUTUKSEN OHJAUSPALVELUHANKE

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Ollaanko sitä elossa. ELOn tiellä? Arviointia ja seurantaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ollaanko sitä elossa. ELOn tiellä? Arviointia ja seurantaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ollaanko sitä elossa 7.4.2014 ELOn tiellä? Arviointia ja seurantaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun projekti Projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Taustaa, verkostoitumista:

Lisätiedot

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus ELO Keski-Suomessa TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELO - mistä lähdettiin liikkeelle? Ohjauksen alueellista kehittämis- ja yhteistyötä on

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 7/12 1(5) n kokous Aika klo 9.00 15.00 Paikka Läsnä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, ravintola Liisanpuisto, Seminaari Heino Ulla-Maija Niina Kollar Harju-Vahekoski Elina Rousu Jaakko (paikalla

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen / Varsinais-Suomen OpinOvi Tuula Kokkonen / OpinOvi aikuisopiskeluun Varsinais-Suomi Missio? Jottan tarttis tehrä

Lisätiedot

Lapin Opin ovi. Arviointimatriisi. Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa

Lapin Opin ovi. Arviointimatriisi. Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa Lapin Opin ovi Arviointimatriisi Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa Lähtötila: joulukuu 2008 Nykytila: 8.4.2011 Tavoitetila: 31.12.2011 Arviointiulottuvuus 1 Tilanteelle kokonaisuutena ominaista

Lisätiedot

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH Opintopolku hakeutujan palvelut Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari 17.02.2012 Satu Meriluoto / OPH SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut OPH Oppijan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Ohjaamoja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Mitä koordinaatio on?

Mitä koordinaatio on? Mitä koordinaatio on? Case: Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ja ESR TL 3:n Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla

Lisätiedot

Keski-Suomen Opin oven mahdollistama verkostovalmennus Joutsan aikuisohjauksen verkostolle

Keski-Suomen Opin oven mahdollistama verkostovalmennus Joutsan aikuisohjauksen verkostolle MUISTIO Keski-Suomen Opin oven mahdollistama verkostovalmennus Joutsan aikuisohjauksen verkostolle 13.9.2010 Paikka Kunnanvirasto, Valtuustosali, Länsitie 7, Joutsa Aika 13.9. 2010 klo 12.30-16.00 Läsnä

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Antti Laitinen, LAITURI-projekti Salmia 12.11.2013 Kanta-Hämeen ELO 13.11.2013 Päijä-Hämeen ELO Elinikäisen ohjauksen määritelmä Elinikäiseen oppimiseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa

Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa 2016-2019 14.10.2016 Koulutusasiantuntija Paula Hiltunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mitä on elinikäinen ohjaus ja ELO-toiminta? Erilaisissa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan Opin ovi SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia, luonnos sarlii 2012-2015 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TIETO-, NEUVONTA- JA

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti

Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti Opin Ovi Osaamiseen Väliraportti 2010 0 Opin Ovi Osaamiseen VÄLIRAPORTTI 2010 Sisältö 1. RAPORTOINTIKAUSI... 2 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT... 2 3. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET... 2 3.1.

Lisätiedot