Hyvä kuntoutuskäytäntö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä kuntoutuskäytäntö"

Transkriptio

1 Hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi Invalidiliitto ry Invalidiliiton julkaisuja, 1998 ISBN Piirroskuvat: Jii Roikonen Invapaino, Helsinki 1998 Sisällys Lukijalle 1 Invalidiliitto hyvän kuntoutuskäytännön määrittelijänä 2 Käsitteet. 2.1 Vammaisuus ja vaikeavammaisuus 2.2 Vaikeasti vammainen asiakas ja kuntoutuspalvelu 2.3 Hyvä kuntoutuskäytäntö 2.4 Sitoumus 3 Vaatimukset hyvälle kuntoutuskäytännölle 3.1 Vaikeasti vammainen asiakas 3.2 Kuntoutuspalvelun ostaja 4 Hyvän kuntoutuskäytännön edellytykset 4.1 Asiantunteva ja osaava henkilöstö 4.2.Toimivat tilat ja toimintaympäristö 4.3.Välineet ja varustus 4.4.Johdon tehtävät 4.5 Taloudelliset edellytykset 5 Hyvän kuntoutuskäytännön yleiset periaatteet 5.1 Yhteisön eettiset periaatteet 5.2 Asiakaslähtöiset palvelut 5.3 Systemaattinen suunnittelu 5.4 Moniammatillinen yhteistyö 5.5 Jatkuva arviointi ja laadun parantaminen 6 Hyvä kuntoutuskäytäntö kuntoutusjakson eri vaiheissa 6.1 Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe 6.2 Kuntoutusjakson alkuvaihe 6.3 Kuntoutusjakson toteutusvaihe 6.4 Kuntoutusjakson päättyminen 6.5 Kuntoutusjakson jälkeinen vaihe

2 Kirjallisuutta Liitteet 1.Hyvä kuntoutuskäytäntö -matriisi 2.Laatusanastoa 3.Kuntoutustoiminnan laatuun vaikuttavia lakeja ja asetuksia Lukijalle Hyvä kuntoutuskäytäntö - Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi syntyi kolmevuotisen Laadukkaat vammaispalvelut -projektin osahankkeena. Sitoumuksen tarkoitus on varmistaa vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen saatavuus ja laatu Invalidiliiton liittohallituksen vahvistaman laatupolitiikan mukaisesti. Sitoumukseen on kirjattu kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteiset laatupoliittiset linjaukset, jotka ohjaavat yksikkökohtaista toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Hyvä kuntoutuskäytäntö -määrittely perustuu Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköissä työskentelevien erityisosaamiseen yhteistyössä vammaisten asiakkaiden ja yhteistyötahojen kanssa. Laatutyössä korostuva asiakaslähtöisyys, vammaisen henkilön ja palvelun käyttäjän, kuntoutujan, näkökulma on Invalidiliiton sitoumuksen laatimisesta vastanneen työryhmän työn peruslähtökohta. Sitoumuksen laatimisesta kiitämme työryhmää, jonka työhön osallistuivat Järvenpään koulutuskeskuksesta sairaanhoitaja Riitta Eskola, Käpylän Kuntoutuskeskuksesta fysioterapeutti Eeva-Maija Hokkinen, Lapin Kuntoutuskeskuksesta laatupäällikkö, toimintaterapeutti Merja Kiviniemi, liittohallituksen edustajana kouluttaja Helena Lehtonen ja Sopeutumisvalmennuskeskuksesta laatupäällikkö, perheterapeutti Hely Streng. Työryhmän työtä ohjasi erityisasiantuntija Tupu Holma Kuntaliitosta, käytännön toteuttamisesta huolehtivat Laadukkaat vammaispalvelut -projektin vetäjä Leea Paija ja sihteeri Anne Metso. Työryhmän jäsenten perusteellinen paneutuminen Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumuksen laatimiseen on ollut ensiarvoisen tärkeää työn valmistumisen kannalta. Kiitos työn taustatuesta ja työskentelyolosuhteiden järjestämisestä kuuluu kuntoutuksen laatua koordinoivan työryhmän jäsenille: ylilääkäri Hannu Alarannalle, johtaja Marja-Terttu Huuhtaselle, johtaja Tiina Johanssonille, johtaja Jouko Miettiselle, rehtori Jaakko Nikulalle, ylilääkäri Antti Oravalalle, johtaja Seppo Salpakoskelle, vastaavalle kuntoutusohjaajalle Hélène Stjernschantzille ja kuntoutuspäällikkö Heidi Lindbergille. Kiitämme Raha-automaattiyhdistystä tuesta, joka on mahdollistanut Laadukkaat vammaispalvelut - projektin toteuttamisen ja Hyvä Kuntoutuskäytäntö-sitoumuksen laatimisen. Toivomme, että työmme tuloksia on mahdollista käyttää muissa kuntoutuspalveluja tuottavissa toimintayksiköissä niiden kehittäessä omaa toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti. Helsingissä marraskuussa 1998 Invalidiliitto ry Pekka Tuominen Puheenjohtaja

3 1 Invalidiliitto hyvän kuntoutuskäytännön määrittelijänä Invalidiliiton perustehtävä on tuki- ja liikuntaelinvammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistaminen, ihmisoikeuksien edistäminen ja syrjinnän vastustaminen. Toiminta perustuu YK:n laatimiin ja Suomen hyväksymiin yleisohjeisiin vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamisesta (1993) ja Suomen Valtakunnallisen vammaisneuvoston laatimaan vammaispoliittiseen ohjelmaan (1995). Perustehtäväänsä Invalidiliitto toteuttaa vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tuottamalla palveluja. Tuki- ja liikuntaelinvammaisten etujärjestönä Invalidiliiton tehtävä on turvata tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua ja toimia yhteiskunnassa. Vammaisen henkilön tulee saada tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti julkisen palvelujärjestelmän kautta. Invalidiliitto tuottaa vammaisille asiakkailleen palveluja, joita julkinen palvelujärjestelmä ei heille tarjoa tai jotka muusta syystä eivät ole heidän saatavillaan. Invalidiliiton tuottamia perus- ja erityispalveluita ovat muun muassa monipuoliset kuntoutus-, sopeutumisvalmennus-, koulutus- ja asumispalvelut. Palvelutoiminnan onnistunut toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon, Kansaneläkelaitoksen, vakuutusyhtiöiden, opetus- ja sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon kanssa. Invalidiliitolla on omaa julkaisutoimintaa ja apuvälinemyynnin palveluja. Laaja toiminta tarvitsee moninaisia tukipalveluja, joita ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta tai hankitaan organisaation eri toimintayksiköistä. Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi on laadittu Laadukkaat vammaispalvelut -projektin osahankkeena. Asiakaslähtöisyys-palvelujen saatavuus Sitoumuksen lähtökohta on liittohallituksen vahvistama laatupolitiikka, jonka mukaan Invalidiliiton tehtävä on varmistaa vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen saatavuus ja laatu. Tämä sitoumus sisältää samalla Invalidiliiton kuntoutuspalvelujen toimintayksiköiden laatupolitiikan linjaukset. Toimintaperiaatteiden ohella kuvataan yhdessä sovittuja menettelyjä kuntoutuspalvelujen laadun varmistamiseksi. Samoin kuvataan seurantamenettely, jolla valvotaan sovittujen käytäntöjen toteutumista. Kuntoutuksen toimintayksiköissä työskentelevillä on erityisosaamista kuntoutustarpeiden selvittämisestä, kuntoutuspalvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä vammaisten asiakkaiden ja yllämainittujen yhteistyötahojen kanssa. Laatutyössä korostettu asiakaslähtöisyys, vammaisen henkilön ja palvelun käyttäjän, kuntoutujan, näkökulma on Invalidiliiton sitoumuksen laatimisesta vastanneen työryhmän työn perusperiaate. Sitoumus ohjaa kuntoutuksen toimintayksiköiden kehittämistä asettamalla kehittämistyölle tavoitteet ja suunnan. Sitoumuksen noudattaminen turvaa kuntoutuspalvelujen laadun ja toiminnan jatkuvan parantamisen. Vaikeasti vammaisten kuntoutuspalveluasiakkaiden hyvä kuntoutuskäytäntö -määrittelyä voidaan soveltaa laajasti vammaisten kuntoutuspalveluiden arvioinnissa.

4 Sitoumuksen on laatinut Invalidiliiton kuntoutuspalveluja tuottavien neljän toimintayksikön valitsema kuntoutuksen eri ammattiryhmiä edustava työntekijäryhmä. Työryhmän työhön osallistui ulkopuolisena laatuasiantuntijana erityisasiantuntija Tupu Holma Kuntaliitosta. Ryhmän työhön on osallistunut Järvenpään koulutuskeskuksen, Käpylän Kuntoutuskeskuksen, Lapin Kuntoutuskeskuksen ja Sopeutumisvalmennuskeskuksen edustaja. Palvelujen käyttäjäasiakkaiden edustajana työryhmän työhön on osallistunut Invalidiliitonliittohallituksen jäsen, joka on myös Laadukkaat vammaispalvelut -projektin johtoryhmän jäsen. Invalidiliiton Laadukkaat vammaispalvelut -projektin osahanke kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi käynnistyi työnimellä Vaikeavammaisten kuntoutuksen laatustandardit. Työn edetessä tehtäväksi täsmentyi Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden asiantuntemuksen ja kokemuksen perusteella laadittu hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus. Työryhmä arvioi sitoumuksen soveltuvan yleisesti vammaisten henkilöiden käyttämien kuntoutuspalvelujen laadunhallintaan. Sitoumuksen tehtävä on ohjata kuntoutuksen toimintayksiköitä oman laatujärjestelmän luomisessa, ylläpitämisessä ja jatkuvassa kehittämisessä. Sitoumus on kuntoutuksen toimintayksiköiden keskinäinen sopimus siitä, että yhteisiä periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa. Sitoumuksen toteuttamisessa olemme riippuvaisia toiminnan eri tahojen, erityisesti päätöksentekoja maksajatahojen, sitoutumisesta periaatteiden noudattamiseen. Palveluja käyttävät asiakkaat, kuntoutujat, ovat tietoisia sitoumuksen periaatteista ja voivat luottaa siihen, että Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt noudattavat kuntoutuspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa sovittuja periaatteita. Sitoumuksessa käytetyt keskeiset käsitteet määritellään luvussa 2 ja laatukäsitteet liitteessä 2. Hyvään kuntoutuskäytäntöön kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia kuvataan luvussa 3. Hyvän kuntoutuskäytännön perusedellytyksiä määritellään luvussa 4 ja toimintaperiaatteita luvussa 5. lukuun 6 on koottu tiivistettynä hyvä kuntoutuskäytäntö -kuvaus kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Sitoumuksen liitteenä on matriisina kuvattu hyvä kuntoutuskäytäntö kuntoutusprosessin eri vaiheissa, laatukäsitteiden määritelmiä ja luettelo kuntoutustoimintaan vaikuttavista laeista ja asetuksista. 2 Käsitteet 2.1 Vammaisuus ja vaikeavammaisuus Vammaisuus ja vaikeavammaisuus käsitteinä ovat vaikeasti määriteltävissä. Ympäristö, jossa vammainen henkilö elää, voi helpottaa tai pahimmillaan estää hänen selviytymistään. Toimintaympäristö voi alentaa hänen toimintakykyään huomattavasti. Vammaisuus määritellään yksilön ja hänen toimintaympäristönsä vuorovaikutuksena. Vammaisuus ja vaikeavammaisuus käsitteiden määrittelyn vaikeus johtuu tästä perusasetelmasta. Määrittely vaikuttaa merkittävästi vammaisuuden perusteella järjestettäviin palveluihin ja etuuksiin. Lakien ja asetuksien määritelmät vaikeavammaisuudesta ovat esimerkiksi seuraavanlaisia: 1. erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista (VPL, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) 2. jatkuva ja erittäin suuri hoidon ja kuntoutuksen tarve (Laki lapsen hoitotuesta)

5 3. toimintakyky on alentunut ainakin vuoden ajan ja henkilö on yhtämittaisen hoidon ja valvonnan tarpeessa tai hänelle aiheutuu erittäin huomattavia erityiskustannuksia (Kelan erityishoitotuki) 4. henkilö, jonka sairaudesta, viasta tai vammasta hänelle aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella ja jonka selviytymistä tässä pykälässä tarkoitetulla kuntoutustoimenpiteellä voidaan tukea (Asetus Kelan järjestämästä kuntoutuksesta 3 ) Vammaisuuden ja vaikeavammaisuuden kriteerien asettamisen ja käsitteiden määrittelyn tarpeellisuutta ovat arvioineet Tapani Kallanranta ja Paavo Rissanen raportissaan Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tehtäväjako ja yhteistyö (1996). Heidän mukaansa vaikeavammaisuuden määrittely avuntarpeen ja apuvälineiden tarpeen pohjalta voi olla kuntoutuskielteinen. Komiteamietinnössä Toimiva vaikeavammainen toimivassa yhteiskunnassa (1987:14) on kiteytetty vaikeasti vammaisille asiakkaille ominaisia piirteitä. Vaikeavammaisuus on määritelty tilana, jossa ihminen ei selviydy omin avuin, vaan hänelle syntyy pakollisia sosiaalisia suhteita, joita hän ei voi itse valita tai joihin hän ei voi itse vaikuttaa. Vaikeasti vammainen asiakas Sitoumusta laatinut työryhmä määrittelee vaikeavammaisuuden käytännön työssä havaittujen vaikeasti vammaisille asiakkaille ominaisten piirteiden avulla. Työryhmä käyttää tästä eteenpäin käsitettä vaikeasti vammainen asiakas puhuessaan henkilöistä, joiden vamman aiheuttama haitta saattaa vaikuttaa usealla elämän alueella toimintaympäristön olosuhteista riippuen. Vaikeasti vammaisen henkilön liikunnalliset rajoitteet voivat olla suhteellisen vähäisiä, mutta hän tarvitsee ohjausta ja neuvontaa arjessa selviytyäkseen, jos hänellä on neuropsykologisia häiriöitä kuten esimerkiksi aloitekyvyn heikentyminen tai hahmotushäiriö, ongelmia toiminnan suunnittelussa tai oiretiedostuksen puute. Vaikeasti vammaisen henkilön päivittäistä toimintaa voivat vaikeuttaa monimutkaiset sosiaaliset ja psyykkiset haitat, jotka rajoittavat hänen itsenäistä asiointiaan, liikkumistaan, ihmissuhteitaan, harrastustoimintaa, opiskelua tai työtä. Vaikeasti vammaisella henkilöllä on elinikäinen oikeus kuntoutukseen. Hänen kuntoutuksensa tarve on jatkuva ja/tai toistuva. Kuntoutuksen ja tukitoimenpiteiden, esimerkiksi apuväline-, avustaja- ja kuljetuspalvelujen avulla, voidaan tehdä mahdolliseksi hänen itsenäinen suoriutumisensa arkipäivän tilanteissa, erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri elämänalueilla. 2.2 Vaikeasti vammainen asiakas ja kuntoutuspalvelu Vaikeasti vammaisen asiakkaan kohdalla kuntoutus merkitsee elämänpiirin laajentamista, oman elämäntilanteen kannalta jäsentyneempää näkemystä tulevaisuuden suunnitteluun. Kuntoutus toteutuu usein prosessina, joka on ainutkertainen ja elämyksellinen palvelutapahtumien sarja. Tavoite on tarjota asiakkaalle erilaisia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia elämässä selviytymiseen ja jaksamiseen. Lopullisen valinnan eri vaihtoehtojen välillä tekee asiakas itse tai tarvittaessa hänen läheisensä. Kuntoutusta ei pitäisi ymmärtää ennalta sidottuihin vammaisuuden tai vajaakuntoisuuden määritelmiin perustuvana sosiaalisena oikeutena vaan sosiaalisena ja yksilöllisenä investointina tulevaisuuteen. Kuntoutuksen on tarjottava mahdollisuus elämän edellytysten parantamiseen (Järvikoski 1994).

6 Kuntoutus on myös palvelua. Palvelu on "organisoidun toiminnan tuloksen syntyvää aineetonta hyödykettä tarpeiden tyydyttämiseksi" (Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot 1996). Kuntoutuspalvelu käsitetään nykyisin vaikeavammaisen henkilön tarpeita vastaavaksi palveluksi, jonka suunnitteluun ja toteutukseen asiakas voi itse osallistua ja vaikuttaa koko prosessin ajan. Kuntoutuspalveluprosessissa korostuu asiakkaan rooli, vastuu ja osallisuus sen eri vaiheissa (Johansson & Purtanen 1997). Kuntoutuspalvelut on tarkemmin eritelty ja määritelty muun muassa. Kuntoutuspalveluluokituksessa (Suomen Kuntaliitto, Stakes 1997). Kuntoutusjaksolla tarkoitetaan kuntoutuspalvelujen kokonaisuutta, joka toteutetaan tietyn ajanjakson aikana avohoidossa tai kuntoutusyksikössä. Kuntoutusjakso koostuu yleensä monen eri ammattiryhmän palveluista ja perustuu kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutuskäytäntö Kuntoutuskäytännöllä tarkoitetaan käytännön toimintatapaa kuntoutuspalveluja tuottavissa laitoksissa ja kuntoutusyksiköissä. Toimintakokonaisuuteen sisältyvät ohjaus- ja neuvontapalvelut. Kuntoutustyössä työotteen painopiste on siirtynyt asiantuntijakeskeisestä mallista asiakaskeskeiseen toimintamalliin (Järvikoski 1994). Tulevaisuudessa asiakas on yhä enemmän selvillä omista palvelutarpeistaan ja mahdollisuuksistaan, jolloin edellytykset asiakasjohtoiseen työotteeseen lisääntyvät. Kuntoutuspalvelun tuottajan tehtävä on kehittää olemassa olevia palveluja ja luoda uusia palveluja, jotta ne vastaavat tarvetta ja kysyntää. Lähtökohta kuntoutuspalvelujen tuottamiselle ovat vaikeasti vammaisen asiakkaan eri elämäntilanteisiin liittyvät kuntoutustarpeet ja hänen mahdollisuutensa elämänlaadun parantamiseen. Vaikeasti vammainen asiakas itse ja hänen perheensä tuntevat oman tilanteensa parhaiten ja siksi heidän kokemuksensa on tärkeä ja heidän tukemisensa välttämätöntä. Kuntoutusjakson aikana perheellä on oikeus saada ohjausta ja neuvontaa. Läheisten toivotaan osallistuvan tarvittaessa kuntoutuksen käytännön toteutukseen ja seurantaan ja kuntoutustyöryhmän kanssa järjestettäviin kokouksiin. Perheillä on mahdollisuus kuulla vertaisryhmän kokemuksia vammaisuudesta ja kotona selviytymistä helpottavista ratkaisuista. Heille tarjotaan apua uuteen tilanteeseen sopeutumisessa. Perheellä, jossa on vammainen perheenjäsen, on mahdollisuus osallistua kuntoutuksen tavoitteiden suunnitteluun. Kuntoutuksessa tuetaan jokaisen perheenjäsenen itsenäisyyttä, omatoimisuutta, oikeutta toimia omassa roolissaan ja toteuttaa omaa elämäänsä.

7 Kuntoutusjakson aikana suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa tukitoimet, joita tarvitaan jakson päätyttyä. 2.3 Hyvä kuntoutuskäytäntö Hyvä kuntoutuskäytäntö on tavoite ja samalla keino tehdä työtä niin, että laatu saadaan hallintaan. Se, mitä pidetään hyvänä, voi vaihdella näkökulmasta ja tarkastelijasta riippuen. Hyvä kuntoutuskäytäntö ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja odotukset (kuva 1). Ne voivat nousta lainsäädännöstä, suosituksista, sopimuksista tai erikseen määritellyistä asiakkaan tarpeista. Yhteensovittaminen edellyttää priorisointia ja sopimuksia laadusta eri osapuolten näkemyksien kesken käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Vaikeasti vammaisen asiakkaan määrittelemät tarpeet ja tavoitteet Perhe ja läheiset Palvelun tilaajat ja ostajat Yhteiskunnan asenneilmasto Laadunhallinta HYVÄ KOULUTUSKÄYTÄNTÖ Toimintatapa, jossa on otettu huomioon asiakastarpeet ja - odotukset sekä muut vaatimukset Kuntoutuksen toimintayksikön johto Omistaja- ja muut järjestöt Lait ja asetukset, sopimukset ja suositukset Henkilöstön ammattitaito, ammattietiikat ja kokemukset Tutkimus ja tiede. Uusin tieto kuntoutuksesta Kuva 1. Näkökulmia hyvään kuntoutuskäytäntöön. Se, miten sovittu 'hyvä' toteutetaan ja ylläpidetään, on laadunhallinnan tärkeä tehtävä. Tärkein perusta hyvälle kuntoutuskäytännölle on kuitenkin kuntoutuspalvelun käyttäjän, tässä sitoumuksessa vaikeasti vammaisen asiakkaan, tarpeisiin, tavoitteisiin ja vaatimuksiin vastaaminen. Työryhmän näkemys laadusta pohjautuu seuraavaan: "Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset." (SFS-ISO 8402) 2.4 Sitoumus Laki palvelujen tuottamisesta antaa kunnalle mahdollisuuden tuottaa itse tai hankkia ostopalveluina kuntalaisten tarvitsemia palveluita. Palvelusitoumukset ovat olennainen osajulkisen hallinnon laatustrategiaa, antavat mahdollisuuksia kehittää palveluja ja kuulla asiakkaita palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Konkreettinen, selkeä ja julkisesti ilmaistu palvelusitoumus on asiakkaalle laatulupaus, josta halutaan pitää kiinni. Sitoumus on palvelujen tuottajan toimintaa ohjaava eettinen ja moraalinen linjaus. (Hallintoministeri Jouni Backman Palvelusitoumus-seminaarissa )

8 Sitoumus Tämä sitoumus on Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksikköjen yhteinen kehittämissopimus, jossa määritellään miten kuntoutuksen toimintayksiköissä toimitaan toteutettaessa kuntoutuspalveluja yhteistyössä asiakkaan, lähettäjä- ja maksajatahojen kanssa. Sitoumus määrittelee tavoitetason, johon kuntoutuksen toimintayksiköt pyrkivät luodessaan edellytyksiä hyvälle käytännölle. Palveluja käyttävät asiakkaat ovat tietoisia sitoumuksen periaatteista ja voivat luottaa siihen, että kuntoutuksen toimintayksiköt noudattavat sitoumuksen periaatteita. Invalidiliiton työntekijät voivat luottaa toimintayksiköiden yhdessä sopimiin pelisääntöihin. Kuntoutuksen toimintayksiköiden toiminnan suunnittelu ja kehittäminen perustuvat periaatteiden noudattamiseen. Kuntoutuksen toimintayksikkökohtaiset laatujärjestelmät ja asiakaspalaute varmistavat käytännössä sitoumuksen noudattamisen kuntoutuspalvelujen toteuttamisessa. Kuntoutuksen toimintayksikkö vastaa siitä, miten sitoumuksen periaatteet toteutuvat käytännön toiminnassa ja toimintayksikön johto seuraa ja arvioi sitoumuksen noudattamista. Invalidiliiton, kuntoutusosaston ja toimintayksiköiden, niiden johdon ja henkilöstön, vastuu ja valtuudet määritellään yksityiskohtaisesti yksikkökohtaisissa laatujärjestelmissä. 3 Vaatimukset hyvälle kuntoutuskäytännölle Hyvä kuntoutuskäytäntö perustuu siihen, että kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kuvassa 1 sivulla 14 esitettyjen tahojen tarpeet, odotukset, vaatimukset ja toiminnan toteuttamiseen antamat mahdollisuudet. Seuraavassa esitellään tarkemmin työryhmän valitsemien keskeisten asiakastahojen näkökulmia hyvän kuntoutuskäytännön luomiseksi. 3.1 Vaikeasti vammainen asiakas Kuntoutukselle asetettuja yleisiä tavoitteita ovat muun muassa oikea-aikaisuus, kokonaisvaltaisuus ja asiakaslähtöisyys, mistä seuraa vaatimus palvelujen yksilölliseen joustavuuteen tarpeen mukaan. Vuosien mittaan on käyty keskustelua asiakkaan mahdollisuudesta toimia subjektina ja osallistua tasavertaisena ammattilaisten kanssa dialogiin, jossa kuntoutuspalvelua suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä. Asiakkaan määrittelemät tarpeet Palvelujen suunnittelun perusta on monipuolinen kuntoutustarpeen selvittely (Helios 1996). Voidakseen osallistua kuntoutusprosessin eri vaiheissa yhteiseen palvelujen suunnitteluun vaikeasti vammainen asiakas tarvitsee asian mukaista ja riittävää tietoa kuntoutumisen erilaisista mahdollisuuksista ja kuntoutuspalvelujen sisällöistä. Kuntoutusympäristössä on voitava tehdä yksilöllisiä ratkaisuja, jotka edistävät vaikeasti vammaisen asiakkaan kuntoutumisprosessia. Välttämättömät apuvälineet ja avustajan palvelut tulee saada ajoissa, mielellään prosessin alkuvaiheesta lähtien. Vaikeasti vammaisella asiakkaalla on oltava mahdollisuus osallistua vastuullisesti oman kuntoutuksensa ja tarvittavien palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Hänen itsemääräämisoikeuttaan ja valintojaan kunnioitetaan kuntoutusprosessin aikana. Vaikeasti vammaisen

9 asiakkaan perusoikeuksien ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen vaatii erityisosaamista ja asiakkaan tilanteeseen paneutumista. Kuntoutusprosessin onnistumisen kannalta aika ja ammattitaito ovat olennaisia resursseja, joilla turvataan mahdollisuus yksilölliseen joustavuuteen ja palvelujen räätälöintiin. Prosessissa edetään vaikeasti vammaisen asiakkaan resurssien ja jaksamisen ehdoilla. Hänellä on oikeus saada palveluja omalla äidinkielellä ja/tai puhetta korvaavalla kommunikaatiolla. On tärkeää, että vaikeasti vammaisen henkilön kuntoutumisprosessin etenemistä tukee oma ohjaaja tai hoitaja. Kuntoutuksen toimintayksiköissä asiakkaan ja moniammatillisen tiimin yhteistyön sujuvuus ja asiakaspalveluyhteistyön toimivuus eri yhteistyötahojen kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä kuntoutumisprosessin onnistumisen kannalta. Asiakkaan omat tavoitteet ja vaatimukset kuntoutuspalveluille ovat haaste henkilökunnan osaamiselle. 3.2 Kuntoutuspalvelun ostaja Kuntoutuspalvelujen ostajan näkökulmasta kuntoutuspalveluilta edellytetään yleisimmin tavoitteellisuutta, tuloksellisuutta, kannattavuutta ja vaikuttavuutta. Toiminnalta voidaan vaatia luotettavuutta, turvallisuutta ja päämäärätietoisuutta. Kuntoutuspalvelujen suunnittelun ja toteutuksen on oltava ammatillisesti korkeatasoista. Ostajan odotukset Ostaja on oikeutettu saamaan ennakkoon tietoa kuntoutuksen sisällöstä voidakseen arvioida, millä tavalla vaikeasti vammaisen asiakkaan kuntoutus on mahdollista toteuttaa. Kuntoutuksen toimintayksikkö tiedottaa ostaja- ja yhteistyötahoille riittävän usein kaikista toiminnan muutoksista, jotta yhteistyö vaikeasti vammaisen asiakkaan kanssa toimisi mahdollisimman hyvin. Ostajankin näkökulmasta on tärkeää, että vaikeasti vammaisella asiakkaalla on kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa mahdollisuus itse osallistua ja vaikuttaa suunnitelmiin ja päätöksiin, joita hänen kuntoutumisensa edistämiseksi tehdään. Toiminnan jatkuva arviointi, kuntoutustuloksen mittaaminen ja systemaattinen seuranta ovat edellytyksiä vaikuttavuuden arvioinnille. Todellinen vaikuttavuuden arviointi perustuu vaikeasti vammaisen asiakkaan jokapäiväisen selviytymisen vahvistumiseen. Ostajan etu on myös se, että kuntoutuspalvelut ovat kuntoutuspalvelusopimusten mukaisia ja noudattavat asianomaisia lakeja, asetuksia ja säädöksiä (ks. liite s. 39). Vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistamisen jälkeen useassa eri laissa, asetuksessa ja säädöksissä on määrittelyjä kuntoutuksen toteutuksesta, eri tahojen työnjaosta ja yhteistyöstä. Kunta voi järjestää kuntalaisen tarvitsemat palvelut joko tuottamalla ne itse tai ostamalla palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta (laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta). Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi on määritelty muussa kuin julkisessa laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle henkilölle tarjottavat pitkäaikaiset tai vaativat kuntoutusjaksot, jotka ovat tarpeen hänen työ- ja toimintakykynsä säilyttämiseksi ja parantamiseksi (KKL 3 ja KKA 3 ). Edellytyksenä on, että henkilö saa keskimmäistä tai ylintä joko lapsen hoitotukea tai vammaistukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

10 Kansanterveyslaissa (66/72) todetaan lääkinnällisen kuntoutuksenjärjestämisen kuuluvan kunnalle siltä osin kuin sitä ei ole säädetty Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Lainsäädäntöön sisältyy velvollisuus ohjata muiden palvelujen piiriin ellei liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaista kuntoutusta voida järjestää. 4 Hyvän kuntoutuskäytännön edellytykset Invalidiliiton näkemyksen mukaan hyvän kuntoutuskäytännön edellytys on, että palveluja tuottavalla organisaatiolla on käytössään riittävät ja tarkoituksenmukaiset voimavarat, joiden turvaamiseen Invalidiliitto pyrkii vaikuttamistoiminnallaan. Palvelujen maksaja asettaa omia vaatimuksiaan rahoittaessaan palveluja ja määrittelee siten kuntoutuspalvelujen taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä. 4.1 Asiantunteva ja osaava henkilöstö Henkilökunnalla on tehtävien hoitamisen edellyttämä ammattitaito ja osaaminen. Heillä on riittävä yhteinen näkemys hyvistä toimintatavoista, jotka on saavutettu sekä koulutuksen että käytännön kokemuksen kautta. Ammatillisen osaamisen keskeinen haaste nousee erilaisten ihmisten kohtaamisesta. On tärkeää, että henkilöstö kiinnittää kuntoutusprosessin aikana huomiota vaikeasti vammaisen asiakkaan omiin osallistumisen mahdollisuuksiin. Henkilöstö on myös tietoinen omasta suhtautumisestaan vammaisuuteen. Ammattitaitoa ja osaamista ylläpidetään ja täydennetään jatkuvalla henkilöstökoulutuksella. Henkilöstökoulutuksen suunnittelu perustuu henkilöstön kehittymistarpeiden jatkuvaan arviointiin suhteessa työhön kohdistuviin vaatimuksiin. Moniammatillinen osaaminen Kuntoutuksen toimintayksiköillä on käytettävissään usean ammattiryhmän moniammatillista osaamista vastaamaan vaikeasti vammaisen asiakkaan elämisen eri alueilla esiintyviin kuntoutumisen tarpeisiin. Tukipalveluista vastaavaa ja avustavaa henkilöstöä on oltava käytettävissä riittävästi vaikeasti vammaisten asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti luomaan itsenäisen selviytymisen edellytyksiä kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Henkilöstön määrää mitoitettaessa on otettava huomioon vaikeasti vammaisten asiakkaiden palvelutarpeet ja selviytymiskyky. Invalidiliitto työnantajana huolehtii siitä, että perehdytys, henkilöstökoulutus ja työnohjaus vahvistavat vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalveluprosessin toteutumisessa tarvittavaa osaamista, ja työntekijöiden tietoisuus vaikeasti vammaisten asiakkaiden osallistumisen mahdollisuuksista vahvistuu. 4.2 Toimivat tilat ja toimintaympäristö Kuntoutuksen toimintayksiköiden käytössä olevat tilat ja toimintaympäristö täyttävät voimassa olevat standardit ja määräykset (vrt. Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu VYP:n julkaisut, RT-kortit, rakennusmääräyskokoelma). Toimintaympäristön järjestelyt tekevät mahdolliseksi esteettömän, turvallisen ja itsenäisen liikkumisen ja toimimisen.

11 Tilojen suunnittelussa ja saneerauksessa otetaan huomioon vaikeasti vammaisten asiakkaiden tarpeet. Elleivät toimintaan varatut tilat ole toimivat ja saavutettavissa, niihin tulee tehdä tarpeelliset muutostyöt mahdollisimman nopeasti. Henkilökunnan käyttöön varattujen tilojen tulee täyttää edellä mainitut vaatimukset. Toimitilojen saavutettavuus Vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalveluja toteuttaville yksiköille erityisvaatimuksia saattavat asettaa erilaisista seinä- ja lattiapinnoista, värien käytöstä, valaistuksesta tai akustiikasta saatava hyöty kuntoutujien itsenäisen selviytymisen kannalta. Toimitilojen on vastattava myös vaikeasti vammaisten asiakkaiden tavanomaista suurempaa tilatarvetta. Asuntola- ja majoituspalveluihin on liitettävä tarvittavat avustajapalvelut, jotka antavat asiakkaalle mahdollisuuden omatoimiseen selviytymiseen. 4.3 Välineet ja varustus Kuntoutuksen toimintayksiköiden toimitiloissa käytössä olevat varusteet(kalusteet, koneet, laitteet) ovat standardien ja määräysten mukaiset. Niiden käyttöturvallisuus on varmistettu. Varustus on luonteeltaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa ja vaikeasti vammaisen asiakkaan hallittavissa. Kuntoutuksen toimintayksiköllä on tarvittaessa valmiudet tarjota tietoa ja kokeiluja uusista varusteista ja toimintaympäristöön liittyvistä asioista. Yksilölliset apuvälinesovitukset ovat osa Invalidiliiton kokonaisvaltaista kuntoutuspalvelua. 4.4 johdon tehtävät Hyvän kuntoutuskäytännön toteutuminen edellyttää toiminnan ja palvelujen laadunhallintaa. Laadunhallinta ja laatujohtaminen ovat osa asiakasjohtoista johtamistapaa. Laadunhallinta sisältää muun muassa laatupolitiikan, laatutavoitteiden, laatuvastuiden ja -valtuuksien määrittelyn. Laadunhallintaan kuuluu myös laadunsuunnittelu, laadunohjaus, laadunvarmistus ja laadun parantaminen. Arkipäivän työssä laadunhallinta tarkoittaa, että organisaatio tuottaa asiakkaittensa odotusten ja vaatimusten mukaisia palveluja suhteessa hintaan ja resursseihin. Tämä edellyttää organisaatioita ja sen johdolta seuraavaa: olemme jatkuvasti selvillä eri asiakasryhmien tarpeista tuotamme sopimusten mukaisia palveluja pystymme arvioimaan oman laatutilanteemme ja toiminnan tulokset sovimme laatutason turvaavista toimintaperiaatteista ja toimintatavoista kirjallisesti luomme edellytykset sovitun laatutason mahdollistamiseksi olemme valmiita korjaamaan ja muuttamaan toimintatapoja Toimintaedellytyksien turvaaminen Vastuu laadunhallinnasta kuuluu toimintayksikön johdolle. Keskeinen tehtävä on luoda vaikuttamistoiminnan avulla edellytyksiä laatupolitiikan toteutumiselle käytännössä. Hyvän kuntoutuskäytännön toteutuminen Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköissä edellyttää niiden johtamiselta muun muassa, että johto huolehtii siitä, että organisaatio toimii perustehtävänsä mukaisesti, sitoutuu noudattamaan yhteistä sopimusta,

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Invalidiliiton Hyvä. kuntoutuskäytäntö. Invalidiliitto

Invalidiliiton Hyvä. kuntoutuskäytäntö. Invalidiliitto Invalidiliiton Hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliitto Invalidiliiton hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliiton julkaisuja M.9., 2009 ISBN 978-952-5548-28-0 ISSN 1457-8298 Kuvat: Timo Porthan Ulkoasu ja taitto:

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng Tavoitteiden laatimisen, arvioimisen ja pisteiden laskun haasteet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa 1 Invalidiliiton Lahden

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun 22.1.2015 Invalidiliiton Kuntoutus Oy Validia Kuntoutus Lahti Kehittämispäällikkö Hely Streng hely.streng@validia.fi Validia Kuntoutus Lahti

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot